OLHAVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 OLHAVAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Suunnittelualueen sijainti ja ympäristön yleiskuvaus Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet... 5 Kaavaprosessin vaiheet Osalliset ja osallistuminen... 6 Viranomaisyhteistyö Nykytilanne Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus... 7 Asutus... 7 Palvelut... 8 Liikenne... 8 Tekninen verkosto... 8 Maanomistus Kaavoitustilanne... 8 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 8 Maakuntakaava... 9 Yleis- ja asemakaavat Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Luonto, yleiskuvaus Suojeluarvot Linnustotiedot Petolintujen reviirien selvittäminen Metson elinympäristöt ja soidinpaikat Teeren soidinpaikat Vaikutuksen kaavaratkaisuun Maisema- ja kulttuuriympäristö Maisemaselvityksen aineisto ja menetelmät Pohjois-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko Maisema-alueet Kulttuurihistorialliset kohteet Maisemakuva Mahdolliset näkemäsektorit Havainnekuvat Muinaisjäännökset Tuulivoimapuiston rakenteet Tekninen kuvaus Suunnittelun tavoitteet Osayleiskaavan suunnittelun eteneminen Kaavaluonnoksen sisältö Kaavaluonnoksen nähtävillä olo Kaavaehdotuksen valmistelu Kaavaehdotuksen nähtävillä olo Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja vastineet Osayleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1) Tuulivoimalaitoksia koskevat merkinnät Tuulivoimaloiden alue (tv-1) Tuulivoimalaitoksen paikka Koko osayleiskaava-aluetta koskevat määräykset Lisäksi yleiskaavassa on tuulivoimarakentamista koskeva yleismääräys: Suojelukohteet Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Liikenne Ohjeellinen tielinjaus Tekninen huolto Voimajohdot Osayleiskaavan vaikutukset Vaikutusten arvioinnin menetelmät Osayleiskaavan vaikutukset Tuulivoimahankkeiden tyypilliset vaikutukset Maankäyttö- ja elinkeinovaikutukset Luonto Linnusto Suojelualueet FCG Finnish Consulting Group Oy 2

3 Melu- ja varjostusvaikutukset Osayleiskaavan toteuttaminen Liitteet Liite1: Kuvasovitteet Liite2: Ympäristöselvitykset Liite3: Metson soidinpaikkainventoinnin tulokset (vain viranomaiskäyttöön) Liite4: Nyby -Olhavan tuulivoimapuistoalueiden petolintuselvitys (vain viranomaiskäyttöön) FCG Finnish Consulting Group Oy 3

4 1 JOHDANTO Osayleiskaavan laajennuksen tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimapuiston lisärakentaminen Iin Olhavaan. TuuliWatti Oy on suunnitellut Olhavan tuulivoimapuiston laajentamista 3 tuulivoimalalla. Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus on päätöksessään todennut, että TuuliWatti Oy:n Olhavan tuulivoimapuiston laajennukseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. ELY -keskus katsoo kuitenkin, että kolmen tuulivoimalaitoksen lisärakentaminen edellyttää voimassa olevan osayleiskaavan laajentamista. Iin kunnanhallitus on tehnyt periaatepäätöksen Iin Olhavan tuulivoimapuiston laajennuksen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä. Iin kunta on ilmoittanut Olhavan tuulipuiston laajennuksen osayleiskaavan vireille tulosta Osayleiskaava perustuu ympäristövaikutusten arvioinnin tarveharkintaan ja hanketta varten laadittuihin selvityksiin. Huhtikuun 1. päivänä 2011 voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Olhavan tuulivoimapuiston laajennuksen osayleiskaavassa on määrätty, että osayleiskaavaa voidaan 77 a :n mukaisesti käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena. Osayleiskaavan laadintaan on Iin kunnasta osallistunut tekninen palvelujohtaja Markku Vitikka. Tuulivoimapuiston osayleiskaavan laadinnasta vastaa FCG Finnish Consulting Group Oy. Kaavan laadinnasta ovat vastanneet arkkitehti SAFA Petri Tuormala sekä arkkitehti SAFA Jaakko Isoherranen. 2 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Iin kunnassa Nybyn kylän koilliispuolella. Matkaa rannikolle ja Ruukinlahdelle on suunnittelualueelta noin yksi kilometri. Iin kuntakeskus sijaitsee noin 17 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen eteläpuolella ja Simon kuntakeskus noin 20 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen pohjoispuolella. Eteläpuolella sijaitsevaan Ouluun on matkaa 55 kilometriä. Suunnittelualue sijoittuu Olhavanjoen jokilaaksoa reunustavalle rakentamattomalle metsäiselle selännealueelle, joka on pääosin metsätalouskäytössä. Lähiympäristössä sijaitseva vakituinen asutus on keskittynyt Olhavanjoen varteen Olhavan ja Väli-Olhavan kyliin sekä Nybyn kylään Kemintien varteen. Olhavanjoen suistoalueella sijaitsevasta Olhavan kylästä on noin kolmen kilometrin verran matkaa suunnittelualueelle. Olhavan kyläasutus viljelysaloineen on keskittynyt nauhamaisesti Olhavanjoen varteen valtatien ja rautatien väliselle alueelle. Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitseva muu loma-asutus on keskittynyt Olhavanjoen varteen sekä rannikolle Olhavan- ja Ruukinlahdelle. FCG Finnish Consulting Group Oy 4

5 Kuva 1, Kaava-alueen sijainti 3 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET Kaavaprosessin vaiheet Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu Aloitusvaiheen viranomaisneuvotttelu käytiin Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksessa Osayleiskaavaluonnos käsiteltiin Iin kunnanhallituksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi yhdessä kaavaluonnoksen ja ympäristöselvitysten kanssa. Osayleiskaavaehdotus käsiteltiin Iin kunnanhallituksessa Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolo Osayleiskaavan hyväksyminen Iin kunnanvaltuustossa Kuulutus osayleiskaavan hyväksymisestä Kaava lainvoimainen Aloitusvaihe: Kaavoituksen vireille tulo (marraskuu tammikuu 2011) Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu OAS käsiteltiin käydyssä viranomaisneuvottelussa. OAS ja ympäristöselvitykset ovat olleet nähtävillä samanaikaisesti kaavaluonnoksen kanssa. Osayleiskaavan luonnosvaihe (huhtikuu 2012 toukokuu 2012) Osayleiskaavan luonnosaineiston valmistuttua se asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi ja siitä tiedotettiin julkisesti. Osallisilla ja kunnan jäsenillä oli mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Nähtävillä olosta ilmoitettiin sanomalehdessä, kunnan ilmoitustauluilla ja FCG Finnish Consulting Group Oy 5

6 kunnan internet-sivuilla. Osayleiskaavaluonnoksesta pystyi ilmaisemaan mielipiteensä ja mielipiteet toimitettiin Iin kunnanhallitukselle ennen nähtävillä olon päättymistä. Saatu palaute käsiteltiin koosteeksi. Osayleiskaavan ehdotusvaihe ( kuu 2012 kuu 2012) Osayleiskaavaehdotus valmistui kuussa Iin kunnanhallitus päätti sen nähtäville asettamisesta 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ). Ehdotus oli nähtävillä Osayleiskaavan nähtävillä olosta ilmoitettiin julkisesti. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta (MRL 65, MRA 27 ). Ehdotusvaiheessa ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille tiedotettiin postitse kunnassa tiedossa olevien osoitteiden mukaisesi. Muistutukset toimitettiin kirjallisina Iin kunnanhallitukselle ennen nähtävillä olon päättymistä. Osayleiskaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Hyväksymisvaihe ( kuu 2012 kuu 2012) Kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annettiin perustellut vastineet. Iin kunnanvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Osayleiskaavan vireilletulosta, kaavaluonnoksen ja -ehdotuksen nähtävillä olosta sekä kaavan voimaantulosta ilmoitetaan paikallislehdissä, Iin kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. Ehdotusvaiheessa ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille tiedotetaan postitse kunnassa tiedossa olevien osoitteiden mukaisesti. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla on myös mahdollisuus esittää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten kotiseutu- ja asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennusperinneyhdistykset; Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, Iin seudun riistanhoitoyhdistys, Olhavan Erä Ry elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt muut paikallisella tai alueellisella tasolla toimivat yhteisöt kuten tienhoitokunnat ja vesiensuojeluyhdistykset erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset; Iin Energia Oy, Iin vesihuoltolaitos, Fingrid Oyj Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kunnan hallintokunnat, rakennus- ja ympäristölautakunta, tekninen lautakunta ja sosiaali- ja terveyslautakunta Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Museovirasto, Pohjois- Pohjanmaan museo, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Finavia Oyj, Puolustusvoimien pääesikunta, Metsähallitus, Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos, Viestintävirasto FCG Finnish Consulting Group Oy 6

7 5 NYKYTILANNE Viranomaisyhteistyö Kaavatyötä valmisteltaessa pidettiin 1. viranomaisneuvottelu Tarvittaessa kaavaa käsitellään muissakin työneuvotteluissa viranomaisten kanssa. Neuvotteluihin kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään sekä kaavatyötä ohjaavan kunnan työryhmän ja kaavakonsultin edustajat. Osayleiskaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. 5.1 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus Suunnittelualue on nykyisin pääosin metsätalouskäytössä. Alue on alavaa rannikkoseutua, jossa maaston korkeuserot ovat varsin pieniä. Asutus Kaava-alueen sisällä ei ole vakituista eikä loma-asutusta. Lähiympäristössä sijaitseva vakituinen asutus on keskittynyt Olhavanjoen varteen Olhavan ja Väli- Olhavan kyliin sekä Nybyn kylään Kemintien varteen. Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitseva muu loma-asutus on keskittynyt Olhavanjoen varteen sekä rannikolle Olhavan- ja Ruukinlahdelle. Lähin asuinrakennus sijaitsee lounaassa n. 800 metrin etäisyydellä suunnitelluista voimaloista. Loma- asutusta on lähimmillään noin 1,2 km etäisyydellä lounaassa. Kuva 2. Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuva asutus. FCG Finnish Consulting Group Oy 7

8 Palvelut Olhavan kylällä sijaitsee huoltoasema ja kauppa Olhavanjoen eteläpuolella. Kylällä toimii perusopetusta vuosiluokille 1-6 antava koulu ja päiväkoti. Liikenne Alueen liikenneverkon rungon muodostaa rannikon suuntaisesti kulkeva valtatie 4 (E 75) ja suunnittelualueen länsipuolella kulkee lisäksi Oulu-Tornio rautatie. Tekninen verkosto Suunnittelualueen halki kulkee kantaverkon 110 kv:n voimajohto. Kuva 3. Voimajohtoalueen poikkileikkaus. Maanomistus Suunnittelualue sijoittuu kahden maanomistajan alueelle. Suunnittelualue on Tornator Oy:n (12:117) ja yksityisessä (12:89) omistuksessa. Tuulivoimalaitoksille suunnitellut maa-alueet ovat Tornator Oy:n omistuksessa. Hankkeesta vastaava on tehnyt maanomistajien kanssa maanvuokrausesisopimukset kaikista voimalapaikoista. 5.2 Kaavoitustilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Olhavan tuulipuiston osayleiskaavaa koskevat erityisesti toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevat tavoitteet: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. FCG Finnish Consulting Group Oy 8

9 Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentoliikenteen aiheuttamat rajoitukset. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Maakuntakaava Suunnittelualue sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan alueelle. Maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä ja on tullut lainvoimaiseksi Korkeimman hallinto-oikeuden tekemällä päätöksellä. Maakuntakaavan laatimisen yhteydessä tuulivoimarakentamiselle on todettu olevan hyvät mahdollisuudet Perämeren merialueilla, missä on hyvät tuuliolosuhteet ja runsaasti sora- tai hiekkapohjaisia matalikoita. Maakuntakaavassa tuulivoimapuistoalueita on ympäristöministeriön johdolla laaditun tuulivoimaselvityksen pohjalta osoitettu ainoastaan merialueelle ja tuulivoimakohteita ainoastaan rannikkoalueelle. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan tarkistaminen ja täydentäminen on käynnistynyt toteutuneiden ja vireillä olevien lakimuutosten, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksen sekä maakuntaliiton strategioiden toteuttamiseksi. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvä alueidenkäytön yleispiirteinen ohjaus kohdistuu sekä energian tuotantoon että kulutukseen kuten maa- ja merituulivoiman tuotantoalueisiin, energiansiirtoyhteyksiin sekä energiatehokkaaseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. Alustavan aikataulun mukaan uusi maakuntakaava hyväksyttäisiin keväällä Maakuntakaavan tarkistusta varten on laadittu Pohjois- Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys, jonka pohjalta maakuntakaavaan tullaan merkitsemään tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet sisämaassa. Selvityksen tuulivoima-kohteet on jaoteltu teknis-taloudellisen tarkastelun ja ympäristövaikutusriski-indeksin perusteella kolmeen luokkaan: A. ensisijaisesti suositeltava alue, joka soveltuu hyvin maakuntakaavan tuulivoimaalueeksi, B. toissijaisesti suositeltava alue, joka soveltuu varauksin maakuntakaavan tuulivoima-alueeksi, C. tuulivoimatuotantoon soveltuva alue, jolla kuitenkin teknis-taloudelliset näkökohdat tai ympäristövaikutukset vaativat lisäselvityksiä ja/tai suunnittelua. Tuulivoimaselvityksessä Olhavan tuulivoimapuiston alue on luokiteltu B-luokkaan maisema- ja kulttuuriarvojensa vuoksi. Suunnittelualue sijoittuu nykyisessä maakuntakaavassa pääosin merkinnöittä jätetylle, ns. valkoiselle alueelle. Suunnittelualueella on merkintä 110 kv pääsähköjohdosta ja moottorikelkkailureitistä. Merkinnällä osoitetaan olemassa olevia ja suunniteltuja moottorikelkkailun pääreittejä. Suunnittelualueella on lisäksi merkintöjä tiedossa olevista, muinaismuistolailla (295/63) rauhoitetuista muinaismuistokohteista. Suunnittelualueen länsipuolelle sijoittuvat lisäksi valtatie 4 ja Oulu- Tornio rautatie. Valtatie 4:n länsipuolella sijaitseva Nyby on merkitty valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäväksi perinnemaisemakohteeksi. Kohteen suunnittelumääräyksenä todetaan, että alueen suunnittelussa ja käytössä tulee edistää kohteen kulttuurija luonnonperintöarvojen säilymistä. Nybyssä sijaitsee myös valtakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön ympäristön kohde (RYK). FCG Finnish Consulting Group Oy 9

10 Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitseva Olhavan kylä on merkitty maaseutuasutuksen kannalta tärkeäksi kyläkeskukseksi (at), joka on toimintapohjaltaan vahva, aluerakenteen tai ympäristötekijöiden kannalta tärkeä tai sijaitsee taajaman läheisyydessä. Olhavan kylä on maakunnallisesti tai paikallisesti merkittävänä kulttuuriympäristö. Olhavan kylän kohdalla on maakuntakaavassa osoitettu rannikkoa mukaileva Pohjanmaan rantatie merkinnällä kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti. Pohjanmaan rantatien läheisyyteen on osoitettu lisäksi viheryhteystarve. Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutujen ja jokilaaksovyöhykkeiden sisäisiä ja niitä yhdistäviä tavoitteellisia ulkoilun runkoreitistöjä viheralueineen. Merkintään sisältyy sekä olemassa olevia että kehitettäviä ulkoilu-, pyöräily-, melonta- ym. reittejä. Osayleiskaavaa koskee myös maakuntakaavan maa- ja metsätaloutta koskeva yleismääräys, jonka mukaan maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalouden yhtenäisyyttä. Kuva 4. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta, suunnittelualue on rajattu punaisella. Yleis- ja asemakaavat Alueen pohjoispuolella ovat vireillä Nybyn ja Myllykankaan tuulivoimapuistojen osayleiskaavat. Lähin oikeusvaikutteinen osayleiskaava rajoittuu suunnittelualueen kaakkoispuolelle, jossa on voimassa Olhavan tuulivoimapuiston osayleiskaava. Kaava on hyväksytty Iin kunnanvaltuustossa. Rannikolla on voimassa oikeusvaikutteinen Iin merenrannikon ja saarten osayleiskaava. Kaava on hyväksytty Iin kunnanvaltuustossa. Suunnittelualueelle tai sen lähiympäristöön ei ole laadittu asemakaavaa. FCG Finnish Consulting Group Oy 10

11 Kuva 5. Lähialueiden tuulivoimahankkeet. Olhavan tuulivoimapuiston laajennus (3 voimalaa) on rajattu punaisella viivalla. Kuva 6. Kaava-alueeseen rajoittuva oikeusvaikutteinen Olhavan tuulivoimapuiston osayleiskaava, joka sijoittuu kaava-alueen kaakkoispuolelle. FCG Finnish Consulting Group Oy 11

12 Kuva 7, Myllykankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava (osayleiskaava hyväksymiskäsittelyssä). 5.3 Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Olhavan tuulivoimapuiston laajennuksen osayleiskaavan pohjaksi laadittiin ympäristöselvitys vuonna 2011 (raportti FCG ). Ympäristöselvityksessä kartoitettiin hankealueen ympäristölliset mahdollisuudet tuulivoimatuotannon laajentamiseen. Selvityksessä on esitetty hankealueen ympäristölliset lähtökohdat ja vaikutukset luonnon, maiseman ja muinaisjäännösten osalta sekä selvitetty suunniteltujen tuulivoimaloiden aiheuttamat laskennalliset melu- ja varjostusvaikutukset. Ympäristöselvitys on kaavaselostuksen liitteessä 2. Suunnittelualueella toteutettiin myös metson soidinpaikkainventointi maastoselvityksenä, jolloin lajin potentiaalisia soidinpaikkoja inventointiin välisenä aikana. Maastoinventointien lisäksi ja lähtötiedoiksi selvitettiin alueelta jo mahdollisesti tiedossa olevia soidinpaikkoja alueen metsästysseuroilta (Olhavan riistamiehet, Takaluoman hirviseura). Alueella on käynnissä petolintuseuranta, jonka lopulliset tulokset saadaan vuoden 2012 elo-syyskuussa. Linnustotietoja on käsitelty kaavaselostuksen kohdassa 3.5. Petolintuselvitykseen sekä metson soidinpaikkainventointiin liittyvät kartat ovat tarkoitettu vain viranomaiskäyttöön ja ne ovat kaavaselostuksen liitteinä 3 ja Luonto, yleiskuvaus Kallio- ja maaperä sekä topografia Hankealueen kallioperä koostuu pääosin erilaisista gneisseistä ja maaperä on pienipiirteisesti vaihtelevien moreeniharjanteiden mosaiikkia. Alueelle sijoittuu useita kalliopaljastumia. Maaston alavissa moreenialueiden painanteissa esiintyy turvemaita. FCG Finnish Consulting Group Oy 12

13 Alue on alavaa rannikkoseutua, jossa maaston korkeuserot ovat varsin pieniä. Maasto kohoaa loivasti kohti itää ja koillista. Tuulivoimapuiston laajennusalueen osalla maaston korkeimmat kohdat ovat noin 25 metriä merenpinnan ylä-puolella. Kasvillisuusalue Hankealue lukeutuu metsäkasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa keskiboreaaliselle Pohjanmaan alueelle (3a) ja rajautuu keskiboreaaliseen Lapin Kolmion alueeseen (3c). Pohjanmaa on pääosin karujen luontotyyppien aluetta ja Lapin kolmio on emäksisten ja karbonaattisten kivilajien ansiosta vaateliaan kasvillisuuden esiintymisalueena potentiaalista seutua. Pintavedet Hankealue sijaitsee Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella ja Perämeren rannikkoalueella (vesistöalue 84). Hankealue sijoittuu kolmannen jakovaiheen valumaaluejaossa väli-alueelle 84V128. Olhavan tuulivoima-alueen laajennusosalle ei sijoitu pintavesiä. Suunniteltujen tuulivoimaloiden pohjoispuolelle jää kapea pohjois-eteläsuuntainen Ulkulammi. Voimaloiden eteläpuolelle, voimassa olevalle tuulivoimakaava-alueelle sijoittuvat Sulajärvet, kolme pientä järveä. Hankealueen eteläpuolelle jää Olhavanjoki noin kahden kilometrin etäisyydelle tuulivoimapuiston laajennusalueesta. Merenrantaan laajennusalueelta on lyhimmillään noin kilometrin etäisyys. Pohjavesialueet Hankealuetta lähin pohjavesi alue Kynkäänharju ( ) sijaitsee noin 4,5 km kaakkoon. Kynkäänharjun pohjavesialue on I-luokan pohjavesialue, jonka kokonaispinta- ala on 0,34 km2. Muut pohjavesialueet sijaitsevat vielä etäämmällä hankealueesta. Hankealueen metsät Hankealueen kangasmaan metsäalueet ovat kasvupaikkatyypiltään Pohjois-Suomen tuoreita puolukka-mustikkatyypin (VMT) kankaita sekä karumpia kuivahkoja variksenmarja puolukkatyypin (EVT) kankaita. Karuimmilla kallioalueilla esiintyy myös kuivaa variksenmarja kanervatyypin (ECT) kangasta. Kuva 8, Tyypillistä sekapuustoista tuoretta VMT-kangasta alueen pohjoisosissa. Suojeluarvot Kaava-alueen läheisyyteen ei sijoitu Natura-alueita, suojelualueita tai suojeluohjelmien alueita. Lähimmät Natura-alueet sijoittuvat merialueelle. FCG Finnish Consulting Group Oy 13

14 Kuva 9, Hankealueen läheisyyteen sijoittuvat luokitellut pohjavesialueet ja Naturaalueet. 5.5 Linnustotiedot Vuonna 2011 toteutetun ympäristöselvityksen yhteydessä on kuvattu alueen linnuston yleispiirteet. Olhavan -Nybyn tuulivoimapuistoalueen linnustoa ja alueen kautta muuttavaa linnustoa tullaan seuraamaan hankkeen rakentamisvaiheen yhteydessä sekä tuulivoimapuiston toiminnan aikana. 5.6 Petolintujen reviirien selvittäminen Nybyn Taaleritehtaan tuulipuistoalueella sekä Olhavan Tuuliwatin tuulipuistoalueen laajennusosalla suoritettiin petolintujen reviirien kartoitusta ja niiden liikkeiden tarkkailua (suunnittelualuetta koskevia selvitystarpeita käsiteltiin 1. viranomaisneuvottelussa ). Molempien tuulipuistoalueiden petolintujen reviirejä ja lintujen liikkeitä selvitettiin välisenä aikana yhteensä 15 päivän aikana. Selvityksiin käytettiin aikaa yhteensä noin 90 tuntia. Selvitys toteutettiin soveltamalla Helsingin yliopiston eläintieteen yksikön petolintuseurannasta antamia ohjeita (Helsingin yliopisto 2011). Selvitys toteutettiin tarkkailemalla alueella liikkuvien petolintujen liikkeitä hyvältä näköalapaikalta esim. lintutornista, sorakasalta tai hakkuulta. Lintujen liikkeet merkittiin kartoille ja vihkoon, ja ne tulkittiin myöhemmin toimistotyönä. Petolintujen reviirejä etsittiin aktiivisesti myös jalkautumalla tuulipuistoalueelle, ja etsimällä lintuja sekä niiden pesiä sopivilta metsäalueilta. Sopivannäköisissä metsi- FCG Finnish Consulting Group Oy 14

15 köissä soitettiin selvityksen kohteena olevien lajien ääntä ja yritettiin ääniatrapin avulla saada merkkejä alueella mahdollisesti pesivistä petolinnuista. Tämän raportin tulokset ovat vasta alustavia tuloksia alueen petolintujen reviiritilanteesta, koska selvitystä jatketaan vielä heinä-elokuun vaihteessa petolintujen poikasaikaan. Petolintujen poikueet ovat loppukesällä äänekkäitä ja siten helposti löydettävissä, mistä johtuen loppukesän maastotyöskentely lisää selvityksen luotettavuutta. Selvityksen maastotyöskentelyn aikana ja petolintujen reviirien tulkinnassa tuulipuistojen aluerajoja ei noudatettu orjallisesti, koska lintujen reviirit ovat lajista riippuen laajoja ja tuulipuistoalueen ulkopuolellakin pesivien petolintujen reviiri saattaa ulottua tuulipuistoalueelle. Havaittujen petolintujen reviirien laajuutta ja reviirien rajoja sekä reviirin käyttöä ei voida tulkita yksiselitteisesti ja oikein näinkään laajan seurannan aikana. Seuranta on otos alueella pesivien petolintujen liikkeistä koko niiden pesimäkauden aikana, koska reviirin eri osien käyttö voi jossain määrin vaihdella pesimäkauden eri vaiheissa. Liitekartalla rajatut reviirit (liite 4) osoittavat lajin oletetun reviirin sijaintia, ja ne on rajattu alueelle, missä lintujen on yleisimmin havaittu liikkuvan. Kartalla esitetyt reviirit eivät vastaa lintujen todellisten reviirien rajoja ja laajuutta, koska niitä ei voida rajata kartalle yksiselitteisesti. Nybyn ja Olhavan tuulipuistoalueiden metsien rakenne on sellainen, että alueilla ei oletettavasti sijaitse suurten petolintujen risupesiä. Alueella on hyvin vähän suurten petolintujen risupesien alustaksi soveltuvia tarpeeksi vahvoja puita. Yleisemminkin alueen metsät ovat metsätalouskäytössä ja siten voimakkaasti muokattuja ja nuorten ikäluokkien metsät ovat vallitsevana, eikä alueella ole juurikaan laajempia yhtenäisiä varttuneemman metsän alueita. Lähes ainoa laajempi ja suurempaa puustoa kasvava metsäalue sijaitsee Sahajärven pohjois- ja koillisosan alueella Säynäjäojan, Antinojan ja rautatien rajaamalla alueella kaavoitettavan alueen länsiosassa. Metsäalue tutkittiin tarkoin alkukesän aikana, ja sieltä löydettiin mm. kaksi vanhaa ja asumatonta kanahaukan pesää sekä varpushaukan asutettu pesä. Useat Suomessa pesivät petolinnut ovat taantuneet viime aikoina. Taantumisen syinä voidaan pitää sekä pesimäympäristössä tapahtuneita muutoksia, että muuttoreiteillä ja talvehtimisalueilla tapahtuneita muutoksia. Useimmat suurissa risupesissä pesivät lajit kärsivät myös tarpeeksi tukevien pesäpuiden puutteesta ja vanhojen pesien rapistumisesta. Olhavan-Nybyn petolintuselvityksen aikana havaituista lajeista mehiläishaukka, merikotka, sinisuohaukka ja hiirihaukka on luokiteltu valtakunnallisesti vaarantuneeksi (VU) (Rassi ym. 2010). Kalasääski on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT). Selvityksen aikana havaitut lajit Seuraavassa on käsitelty tarkemmin petolintuselvityksen aikana havaitut lajit ja niiden reviirien sijainti sekä liikkeet tuulipuistoalueilla. Mehiläishaukka Mehiläishaukka pesii usein rehevissä ja varttuneissa sekametsissä, mutta myös puhtaissa lehtimetsissä ja sekametsissä. Mehiläishaukan pesä sijaitsee usein jonkin aukean tai rannan läheisyydessä, ja myös asutuksen tuntumassa. Mehiläishaukka rakentaa suuren risuista kasatun pesän, mitä se koristelee tuoreilla lehvillä. Se voi pesiä myös kanahaukan tai hiirihaukan vanhaan pesään. Pesä on yleensä käytössä useita vuosia ja reviirillä on myös useampia vaihtopesiä. Olhavan-Nybyn tuulipuistoalueelle tai sen rajojen tuntumaan sijoittui kaksi mehiläishaukan reviiriä. Kummankaan reviirin pesää ei löytynyt, eivätkä ne välttämättä sijaitse hankealueella. Toinen reviireistä sijoittui pieneltä osin alueen pohjoisosaan, missä havaittiin soidinta lentävä lintu kesäkuun alussa. Toinen reviiri sijoittui Olha- FCG Finnish Consulting Group Oy 15

16 van alueen itäpuolelle, missä havaittiin myös soidintava mehiläishaukkapari kesäkuun alussa. Merikotka Merikotka pesii jo käytännössä koko Suomen rannikkoalueella, mutta Iin kohdalla mannerrannikolle ei ole vielä muodostunut lajin vakiintunutta reviiriä. Olhavan- Nybyn aluetta lähin tunnettu pesäpaikka sijaitsee noin 19 km etäisyydellä hankealueesta (Ollila 2011). Merikotka pesii useita vuosia samassa tukevan petäjän latvaosaan rakennetussa risulinnassa. Petolintuseurannan aikana havaittiin alueella merikotkia yhteensä neljä kertaa, mutta havainnot koskevat rannikkoalueellamme kierteleviä nuoria ja esiaikuisia yksilöitä. Vanhoja merikotkia ei havaittu Olhavan-Nybyn alueella kevään ja kesän seurantojen aikana, eikä laji pesi alueella. Tuulipuistojen alueella ei myöskään sijaitse lajin pesäpuiksi soveltuvia tarpeeksi tukevarunkoisia ja -oksaisia mäntyjä. Lapin vesitutkimus selvitti vuonna 2010 merikotkan mahdollista pesimistä Nybyn alueen läheisyydessä ja tuli selvityksessään siihen tulokseen, että alueen läheisyydessä ei sijaitse merikotkan reviiriä (Lapin vesitutkimus Oy 2010). Sinisuohaukka Sinisuohaukka pesii monenlaisten avoimien alueiden läheisyydessä kuten suon, niityn, hakkuuaukean tai pellon tuntumassa. Sen pesä sijaitsee maassa tiheän kasvillisuuden suojassa. Sinisuohaukka saalistaa etupäässä pikkunisäkkäitä, ja sen pesimäkanta vaihteleekin vuosien välillä kulloisenkin myyrätilanteen mukaan. Olhavan-Nybyn tuulipuistoalueella havaittiin toukokuussa soidintava sinisuohaukkapari rakennettavan Olhavan tuulipuistoalueen tuntumassa. Soidintavia sinisuohaukkoja havaittiin myös Olhavan alueen itäpuolella sekä Nybyn alueen pohjoispuolella, Myllykankaan alueen eteläosissa. Myöhemmin sinisuohaukoista tehtiin vain hajanaisia havaintoja Olhavan alueen pohjoisosista, eikä lajin pesintää alueella varmistettu. Tämä voi johtua siitä, että alkukesästä alueelle saapuneet linnut eivät jääneetkään sinne pesimään huonon ravintotilanteen vuoksi. Kanahaukka Kanahaukan pesä sijaitsee useimmiten varttuneessa tai vanhassa ja hyväkasvuisessa kuusikossa, missä on järeitä puita ja sekapuuna koivua. Useasti kanahaukka valitsee pesimäpaikakseen seudun komeimman yhtenäisen metsikön. Laajoilla talousmetsien vallitsemilla alueilla kanahaukkakin on joutunut sopeutumaan ja pesii paikoin myös muunlaisissa metsissä. Pesän lähettyvillä ei saa olla kovin runsaasti aluspuustoa, koska haukka ruokailee maassa ja ruokailupaikalta pitää olla hyvä näkyvyys ympäristöön. Kanahaukan pesä sijaitsee usein suonreunan, metsäaukion tai pellonreunan läheisyydessä, sekä tyypillisesti puronotkossa tai joen varrella. Kanahaukka rakentaa suuren risupesän, mikä voi olla käytössä vuosikymmeniä. Reviirillä on yleensä 2-3 vaihtopesää, joita pari saattaa myös käyttää pesinnässään. Olhavan-Nybyn alueella ei havaittu soidintavia kanahaukkoja kevään ja alkukesän petolintuseurannan aikana. Toisaalta seuranta alkoi vasta toukokuun puolivälissä, jolloin alueella mahdollisesti asuvat kanahaukat ovat todennäköisesti olleet jo pesimässä. Kaavoitettavalla alueella käytännössä ainoa kanahaukan pesäpaikaksi kelpaava laajempi yhtenäinen metsäalue sijoittuu Sahajärven pohjois- ja koillispuoliseen varttuneeseen metsään. Alueelta löydettiin kaksi kanahaukan vanhaa vaihtopesää Antinojan ja Säynäjäojan väliseltä alueelta, mutta havaintoja lajista ei kuitenkaan tehty. Varpushaukka Varpushaukan tyypillisintä pesimäympäristöä ovat soistuneet, matalakasvuiset ja tiheät, koivua kasvavat kuusikkokorvet sekä puronotkot. Nykyisen metsien rakenteen vuoksi laji pesii myös taimikoissa ja hoitamattomissa metsissä, sekä paikoin FCG Finnish Consulting Group Oy 16

17 myös asutuksen läheisyydessä. Varpushaukan hatara oksista rakennettu pesä sijaitsee usein puron tai ojan varrella. Varpushaukka rakentaa yleensä uuden pesän joka vuosi, jolloin reviiriltä saattaa löytyä yleensä useampiakin vanhoja pesiä. Varpushaukka on metsien yleispetolintu, joka voi nykypäivänä pesiä lähes millaisella alueella tahansa, jolloin sen pesien paikallistaminen on vaikeaa. Varpushaukkoja havaittiin Olhavan-Nybyn alueella yhteensä kolmella reviirillä. Alueelta tehtiin kaksi pesälöytöä, lajityypillisesti kosteapohjaisista puronvarsikuusikoista Mätäsojan varrelta, Soidinrämeen luoteispuolelta sekä Sahajärven pohjoisreunasta. Kolmas todettu reviiri sijaitsee Nybyn alueen pohjoisosan itäpuolella. Hiirihaukka Hiirihaukka pesii pienipiirteisesti vaihettuvassa ympäristössä, missä on valoisia havu- ja sekametsiä, peltoja, hakkuuaukeita ja soita. Hiirihaukka ei ole kovinkaan valikoiva pesäpaikkansa metsätyypin tai metsän rakenteen suhteen, kunhan alueelta löytyy sopiva pesäpuu tai pesäalusta. Pesä sijaitsee tavallisesti jonkin aukean (pelto, suo, hakkuuaukko tms.) tuntumassa. Myös hiirihaukka saattaa käyttää samaa pesäpaikkaa vuosia. Hiirihaukan reviiri on pieni, ja kaksi asuttua pesää saattaa sijaita alle kilometrinkin etäisyydellä toisistaan. Olhavan-Nybyn tuulipuistoalueella tai sen rajojen tuntumassa havaittiin kaksi hiirihaukkareviiriä. Kummankaan reviirin pesää ei löytynyt, eivätkä ne todennäköisesti sijaitse hankealueella. Toinen reviiri sijoittui osittain alueen koillispuolelle, missä havaittiin soidinta lentävä pari toukokuun lopussa. Toinen reviiri sijoittui Olhavan alueen itäpuolelle, missä havaittiin myös soidintava hiirihaukkapari toukokuun lopussa. Kalasääski Sääksi pesii yleensä kalaisien vesien lähituntumassa suoalueilla, hakkuilla sekä rannoilla ja saarissa. Sen pesäpuu on suuri risulinna puun latvassa, missä pari pesii useita vuosia. Pesäpuu on luonnonsuojelulailla rauhoitettu. Sääksi saattaa käydä saalistamassa useiden jopa kymmenien kilometrien etäisyydellä pesäpaikastaan. Luonnontieteellisen keskusmuseon sääksirekisterin mukaan Olhavan-Nybyn alueella tai niiden välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia sääksen pesäpaikkoja (Honkala 2011). Petolintuseurannan aikana laji havaittiin kuitenkin useita kertoja sekä hankealueella että sen itäpuoleisella alueella. Olhavan alueen itäpuolella havaittiin muutamaan otteeseen saalista kantava lintu sekä soidintava pari, jotka pesivät todennäköisesti jossain Pihlajajärvien ja Iso Pilkkasuon alueella. Sääksien pesää käytiin etsimässä yhdellä maastokäynnillä alueelle, mutta sitä ei kuitenkaan paikallistettu, koska alueella on runsaasti potentiaalista pesimäpaikaksi kelpaavaa ympäristöä. Sääksien havaittiin välillä kulkevan tuulipuistoalueen poikki rannikolle saalistamaan ja palaamassa rannikolta kalan kanssa itään päin oletetun pesäpaikan suuntaan. Kerran sääksien havaittiin laskeutuvan myös Sahajärvelle. Myös Olhavan alueen eteläpuolella, Olhavanjoen alueella havaittiin kaksi kertaa rannikolle suuntaava lintu, joka saattoi tulla myös joltain toiselta reviiriltä kauempaa sisämaasta rannikolle saalistamaan. Tuulihaukka Tuulihaukka pesii tyypillisimmin viljelysalueilla ja niiden tuntumassa, mutta kelpuuttaa pesäpaikaksensa myös hakkuuaukon. Tuulihaukka ei rakenna pesäänsä itse, joten se on riippuvainen mm. varislintujen ja muiden petolintujen pesistä. Se pesii mieluusti myös varta vasten sille asetettuun pönttöön. Tuulihaukan ravintoa ovat ensisijaisesti pikkunisäkkäät, mutta se tulee toimeen mm. sisiliskoillakin. Olhavan-Nybyn tuulipuistoalueella havaittiin kaksi tuulihaukkareviiriä, mutta kummankaan reviirin pesäpaikkaa ei löydetty. Toinen pari havaittiin useita kertoja Ol- FCG Finnish Consulting Group Oy 17

18 havan tuulipuistotyömaalla Parviaisenkankaan ja Sulajärvien itäpuolella, missä se todennäköisesti pesi. Nybyn alueen läpi kulkevan metsäautotien ja voimalinjan alueella, Ulkunlammen pohjoispuolella havaittiin seurannan aikana neljä kertaa pariton koiraslintu, mutta se ei luultavasti pesinyt alueella. Hankealueen keskiosissa ja Olhavan tuulipuistotyömaan alueella havaittiin kolme kertaa myös saalisteleva koiratuulihaukka, joka suuntasi aina saaliin (sisilisko) kanssa kauas alueen länsipuolelle. Nybyn alueen pohjoispuolella Jäkäläsuon reunassa, Myllykankaan alueella, tuulihaukka pesi hakkuuaukolla sille asetetussa pöntössä. Nuolihaukka Nuolihaukka esiintyy erilaisten avointen alueiden kuten rantojen, niittyjen, hakkuiden ja monenlaisten kosteikoiden läheisyydessä. Nuolihaukka ei rakenna itse pesäänsä, vaan pesii tyypillisesti vanhoihin varislintujen pesiin. Nybyn alueelta löytyi yksi nuolihaukan reviiri Soidinrämeen ympäristöstä kesäkuun viimeisellä maastokäynnillä. Reviirin pesää ei kuitenkaan löytynyt, eikä sitä aktiivisesti etsitty suolla oleilleen kurkipoikueen vuoksi. Muuttohaukka Metsähallituksen petolintuvastaavan Tuomo Ollilan tiedonannon (Ollila 2011) mukaan Olhavan-Nybyn tuulipuistoalueilla ei pesi muuttohaukkoja. Lajin lähimmät tunnetut pesimäpaikat sijaitsevat noin km etäisyydellä alueen itäpuolella, mistä tunnetaan tällä hetkellä ainakin neljä reviiriä. Lajia ei havaittu petolintuseurannan aikana kertaakaan, joten on todennäköistä, että tuulipuistoalueet tai niiden länsipuolinen rannikkoalue ei kuulu lajin vakituisiin saalistusalueisiin. Muuttohaukka saalistaa ravintonsa todennäköisesti lähempänä pesimäpaikkaansa sijaitsevilta suoalueilta. Muut lajit Muista lajeista alueella havaittiin kaksi kertaa selvityksen aikana ruskosuohaukka; ensimmäisellä kerralla naaraslintu ja toisella kerralla koiraslintu. Molemmat havainnot tehtiin Olhavan alueen länsiosissa, ja ne koskevat todennäköisesti jossain läheisellä merenrannalla pesivän parin yksilöitä. Ruskosuohaukka pesii tyypillisesti kosteikoiden rannalla olevassa ruovikossa, millaisia hankealueella ei ole. Epävarmuustekijät Petolintujen reviirien selvittäminen on hyvin työlästä, eikä alueella pesivien petolintujen reviirien sijainnista saada yleensä täyttä selvyyttä yhden maastokauden aikana. Petolintuseurannasta annettu ohjeistus (Helsingin yliopisto 2011) toteaa, että hyvä tulos tietyllä alueella pesivien petolintujen reviireistä vaatii noin 400 tunnin työpanoksen vuosittain. Alueella pesivien petolintujen pesien selvittäminen yhden vuoden aikana on myös erittäin vaativaa, ja vaatisikin yleensä useamman vuoden työpanoksen. Täytyy myös huomioida, että kaikki alueella reviiriään pitävät petolinnut eivät pesi joka vuosi esimerkiksi ravintotilanteesta johtuen. Petolinnuille on tyypillistä, että ne eivät välttämättä pesi joka vuosi, jos alueen ravintotilanne on heikko. Viime vuosina Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalueella on ollut useita huonoja myyrävuosia, joka on hyvin todennäköisesti vaikuttanut alueen petolintukantoihin. Myös vuonna 2012 myyräkannat olivat hyvin alhaalla (Metla 2012). Tällaisissa tapauksissa alkukeväästä alueella saatetaan havaita petolintuja, jotka kiertelevät alueella muutamia päiviä etsien sellaisia alueita, joilla ravintoa olisi riittävästi tarjolla, mutta poistuvat muualle todettuaan, että alueella ei ole riittävästi ravintoa pesimiseen ja poikueen ruokintaan. Johtopäätökset Alueella tutkittiin petolintujen pesien osalta tarkimmin suunniteltujen voimaloiden sijoituspaikat, jolloin voitiin varmistua siitä, että ainakaan tuulivoimalan rakennus- FCG Finnish Consulting Group Oy 18

19 paikalla ei sijaitse petolintujen pesiä. Näin ollen tuulivoimaloiden rakentaminen ei suoraan uhkaa heikentää alueella pesivien petolintujen elinmahdollisuuksia vähentämällä niiden pesäpaikkoja. Alueella harjoitettava metsätalous on tuulivoimarakentamista suurempi uhka alueen metsille ja niissä sijaitseville petolintujen pesäpaikoille. Olhavan ja Nybyn alue ei oletettavasti eroa petolintujen reviirimäärien suhteen muusta ympäröivästä alueesta, vaan se todennäköisesti edustaa alueellisesti keskivertokohdetta petolintujen suhteen. Petolintujen pesiminen rakennettavan tuulipuiston läheisyydessä aiheuttaa linnuille riskin törmätä tuulivoimalan pyöriviin lapoihin. Kaartelevien ja saalista tähyilevien petolintujen on muualla maailmassa todettu olevan keskimääräistä riskialttiimpia törmäämään tuulivoimaloihin, koska saalista tähyillessään ne eivät huomaa pyöriviä lapoja. Mahdollisilla törmäyksillä ei todennäköisesti ole vaikutusta laajemman alueen petolintupopulaatioihin, mutta paikallisesti niillä saattaa olla vaikutusta, jos joku reviiri autioituu törmäyskuolleisuuden seurauksena. On myös mahdollista, että alueella pesivät petolinnut siirtyvät pesimään kauemmas tuulipuistoalueelta rakentamisen jälkeen, koska kookkaat voimalat saattavat häiritä ja karkottaa lintuja. Todennäköisesti merkittävin petolintujen reviirien sijoittumista määräävä tekijä on kuitenkin sopivien pesäpaikkojen esiintyminen sekä vallitseva ravintotilanne. Olhavan-Nybyn kohdalla merkittävin petolintu on kalasääski, joka pesii jossain alueen itäpuolella ja kulkee saalistusmatkoillaan alueen läpi sen länsipuolisille merenlahdille. Yleensä sääksi lentää huomattavasti törmäyskorkeuden yläpuolella, mutta sen havaittiin jossain määrin lentävän myös törmäyskorkeudella. On mahdollista, että tuulipuiston rakentamisen jälkeen sääksi väistäisi tuulivoimaloita ja kulkisi saalistamassa etelämpänä Olhavajokisuiston alueella ja sen eteläpuolella. Tuulivoimapuiston rakentamisen vuoksi raivattavat avoimet alueet ja rakennettavat tielinjat saattavat osin myös houkutella alueelle avoimilla alueilla saalistavia lajeja kuten tuulihaukkoja. Esimerkiksi Olhavan tuulipuiston rakennustyömaalla sekä Simon Onkalon toimivien tuulivoimaloiden alueella havaittiin useita kertoja saalistavia tuulihaukkoja. Onkalon toiminnassa olevien voimaloiden läheisyydessä tuulihaukat liikkuivat törmäyskorkeuden alapuolella. Kokonaisuutena nyt toteutettavan selvityksen avulla voidaan katsoa saadun riittävä kuva alueella pesivien petolintujen reviirien sijoittumisesta ja lintujen liikkeistä yhden vuoden osalta. Lähteet: BirdLife Suomi 2011: Suomen alueellisesti uhanalaiset lintulajit (alustava listaus). WWW-dokumentti: (viitattu ). Helsingin yliopisto 2011: Petolintujen seurantaohjeet. Petolintuseuranta. Eläintieteen yksikkö. 14 s. Honkala, J. 2011: Kalasääksen pesäpaikat tuulivoimatuotannon suunnittelualueilla Tornion-Simon-Iin rannikolla. Luonnontieteellinen keskusmuseo, eläinmuseo, sääksirekisteri. Kirjallinen ilmoitus Lapin vesitutkimus Oy 2010: Iin Tuulivoimapuiston merikotkaselvitys. Fortum Power and Heat Oy. 7 s. Metla 2012: Myyriä vähän koko maassa. WWW-dokumentti: (viitattu ). Ollila, T. 2011: Selvitys Simo Ii -alueen erityisesti suojeltavien petolintulajien pesä-paikka- ja reviiritiedoista. Metsähallituksen petolinturekisteri. Kirjallinen ilmoitus, Rassi, P., Hyvarinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Erillisjulkaisu. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. FCG Finnish Consulting Group Oy 19

20 Rassi, P., Hyvarinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Erillisjulkaisu. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. 5.7 Metson elinympäristöt ja soidinpaikat Nybyn Taaleritehtaan tuulipuistoalueelle sekä Olhavan Tuuliwatin tuulipuistoalueen laajennukselle tehtiin metson soidinpaikkainventointi Pohjois-Pohjanmaan elykeskuksen kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa esittämien lausuntojen mukaisesti. Molemmilla tuulipuistoalueilla toteutettiin metson soidinpaikkainventointi maastoselvityksenä, jolloin lajin potentiaalisia soidinpaikkoja inventointiin välisenä aikana. Inventointeihin käytettiin aikaa yhteensä noin 20 tuntia, minkä lisäksi täydentävää aineistoa saatiin mm. alueen pesimälinnustoinventointien yhteydessä. Maastoinventointien lisäksi ja lähtötiedoiksi selvitettiin alueelta jo mahdollisesti tiedossa olevia soidinpaikkoja alueen metsästysseuroilta (Olhavan riistamiehet, Takaluoman hirviseura). Tarkistetut mahdolliset metson soidinpaikat arvotettiin seuraavalla luokituksella (luokitus: M. Tuomala, FCG): I: Todettu, toimiva soidinpaikka, joka sisältää maastossa selkeästi erottuvan soidinkeskuksen. Alueelta havaintoja useista yksilöistä ja/tai runsaasti hakomispuita, jätöksiä, siivenvetojälkiä ja/tai höyheniä. Alueella viitteitä tai näköhavaintoja koppeloista. II: Ympäristön perusteella mahdollinen soidinpaikka. Alue ilmoitettu aiempien havaintojen perusteella soidinpaikaksi tai alue löydetty maastoselvitysten aikana, mutta selkeää soidinkeskusta ei hahmoteta. Ympäristössä hakomispuita ja jätöksiä. Lähialueella havaittu yksittäisiä lintuja päiväreviireillä. III: Ympäristön perusteella tuhoutunut soidinpaikka. Aiemmin tiedossa ollut soidinkeskus, joka on nykyisin metsätalouden vahvasti muuttama. Lähimaastosta ei ole hahmotettavissa selkeää uutta soidinpaikkaa. Ei havaintoja metsoista tai yksittäisiä havaintoja kauempana päiväreviireillä. Metso on luokiteltu uusimman uhanalaisuusarvioinnin mukaan valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi (NT) lajiksi (Rassi ym. 2010), mutta se on luokiteltu alueellisesti uhanalaiseksi (RT) Keskiboreaalisen vyöhykkeen Pohjanmaan lohkossa (BirdLife Suomi 2011). Metso on lisäksi Suomen kansainvälinen vastuulaji ja se on luettu kuuluvaksi EU:n lintudirektiivin liitteeseen I. Tuulipuistoalueiden metson soidinpaikkainventoinnin tulokset on esitetty liitteessä 3, jotka esitetään ainoastaan kaavoituksesta vastaaville viranomaisille sekä riistaalan sidosryhmille soidinpaikoille mahdollisesti koituvan häirinnän vuoksi. Nybyn-Olhavan tuulipuistoalueilla sijaitsee runsaasti metsoille soveltuvaa elinympäristöä, minkä vuoksi alueella elää melko vahva metsokanta. Nybyn-Olhavan alueen metsokannan vahvuus perustuu alueelle tyypillisen kallio- ja suoalueiden muodostaman mosaiikin luomaan sopivien elinympäristöjen määrään. Lajin tyypillistä elinympäristöä ovat varttuneet kuusimetsät, mäntykankaat, korvet ja rämeet. Laji suosii erityisesti iäkkäitä ja keski-ikäisiä metsiä, mutta tulee nykyisellään toimeen myös nuoremmissa metsissä ja talousmetsäalueilla. Metsolle sopivia hakomismäntyjä esiintyy erityisesti rämelaiteilla sekä kalliokkoalueilla, mutta myös talousmetsämänniköissä. Alueet, joilla esiintyy sopivasti puustoisia mustikkatyypin tuoreita kangasmaita, isovarpuisia rämeitä sekä kallioalueita, ovat metson päiväreviireinä potentiaalisia. Soidinalueen ympärille metso tarvitsee riittävän laajan ja yhtenäisen metsäalueen (Keski-Suomen Metsoparlamentti 2011a). Metson soidinkeskus sijaitsee yleensä soidinalueen muusta maastosta selvästi erottuvalla kumpareella. Metson soidinpaikka ja soidinkeskus saattavat aika ajoin vaihtaa paikkaa monistakin eri syistä johtuen. FCG Finnish Consulting Group Oy 20

21 Nybyn-Olhavan tuulipuistoalueelta löydettiin yksi I-luokan soidinalue Jeltinkallion koillispuoliselta kalliokkoalueelta, missä laajalla alueella oli runsaasti metson ulosteita ja hakomispuita. Varsinainen soidinkeskus sijaitsee hyvin todennäköisesti pienellä kallioisella männikkökumpareella (liite 3), missä havaittiin hyvin runsaasti ukkometson ja koppelon ulosteita, useita hakomispuita sekä kuopimisjälkiä ja höyheniä. Lisäksi kumpareen kyljessä havaittiin yksi soiva ukkometso, mutta jäljistä päätellen alueella on ollut useampiakin lintuja. Metson soidinpaikkana alue on ilmeisen toimiva, mikä on merkittävää, koska alue sijaitsee vain noin 500 m etäisyydellä Olhavan tuulipuiston rakennustyömaasta, mistä kantautuu rakentamisaikana runsaasti melua soidinalueellekin saakka. Alueelta löydettiin myös useampia II-luokan soidinpaikkoja (liite 3), mutta niiden alueelta ei tunnistettu selkeää soidinkeskusta, vaikka osa alueista olikin muutoin I- luokan kohteita. Erityisesti Soidinrämeen pohjoispuolisella kohteella, Koiralammin eteläpuoleisella kohteella sekä Hoikkasuon koillispuoleisella kohteella havaittiin runsaasti molempien sukupuolten lintujen ulosteita ja useita hakomispuita. Elinympäristöiltään kohteet olivat tyypillisiä metson soidinalueita. Metson elinympäristöjen ja soidinpaikkojen inventoinneissa yhden tai kahden kukon laulupaikan löytäminen talousmetsistä on hyvin vaikeaa. Nämä vaimeat ja pienet soitimet ovat usein tilapäisiä ja niiden kattava paikantaminen on mahdotonta. Voimakkaasti metsätalouskäytössä olevilla metsäalueilla saattaa selkeä suurempi soidinkeskus puuttua jopa kymmenen kilometrien säteeltä, ja soidinpaikat korvautuvat näillä tilapäisillä parin kukon soitimilla, joiden säästämisen laajamittaisempi suunnittelu niiden tilapäisen luonteenkin vuoksi on perusteetonta. Jeltinkallioiden koillispuolella sijaitsevalle I-luokan soidinalueelle, soidinkeskuksen välittömään läheisyyteen, on sijoitettu yksi tuulivoimala. Tuulivoimala on sijoitettu myös kolmelle II-luokan soidinalueelle: Ulkulammin länsipuolella, Koiralammen eteläpuolella ja Soidinrämeen pohjoispuolella. Erityisesti Jeltinkallioiden soidinalueen ja soidinkeskuksen elinvoimaisuuden turvaaminen vaatii alueelle suunnitellun tuulivoimalan sijoittelun uudelleenarviointia kaavaehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksessa esitetty voimaloiden sijoittelu todennäköisesti tuhoaa kyseisen soidinpaikan, koska tuulivoimalan rakennuspaikaksi kaavoitettava tv-1 -alue kattaa suuren osan alueelle rajatusta soidinalueesta, mukaan lukien soidinkeskuksen. Soidinpaikka on metson keskeistä elinympäristöä, minkä vuoksi soidinalueiden säilyminen takaa edellytykset elinvoimaiselle metsokannalle alueella. Metson soidinpaikkojen huomioiminen on kuitenkin vapaaehtoista, koska ne eivät kuulu ympäristölakien suojeltaviin kohteisiin. Metson toimivat soidinpaikat voidaan kuitenkin rinnastaa muihin arvokkaisiin luontokohteisiin, jolloin niiden huomioiminen maankäytössä on hyvien suunnittelukäytäntöjen mukaista. Metson soidinpaikkoja ympäröivien metsien käsittelyyn on annettu erilliset metsänkäsittelyohjeet (Keski- Suomen Metsoparlamentti 2011b), jotka huomioivat soidinpaikan säilymisen elinvoimaisena jatkossakin. 5.8 Teeren soidinpaikat Nybyn-Olhavan tuulipuistoalueilla elää ilmeisen vahva teerikanta. Teeri on alueella useimmin tavattu metsäkanalintu, ja lajin ulosteita näkee yleisesti koko alueella. Teeren merkittävimpiä soidinalueita (inventointien perusteella ja metsästysseurojen tiedonannon mukaan) sijaitsee Soidinrämeellä sekä Ulkulammin ja Ulkusuon alueella (liite 3). Ulkulammilla havaittiin toukokuun alussa 2012 yhteensä 12 soivaa teerikoirasta. Lajin pienempiä soidinkeskittymiä saattaa sijaita alueen muilla pienillä lammilla, pienialaisilla soilla ja jopa avohakkuualoilla. 5.9 Vaikutuksen kaavaratkaisuun Kaavaehdotuksessa metson- ja teeren soidinalueet on rajattu kaavakartalle tv-1 merkinnällä. Kaavaehdotuksessa eteläisin tv-1 alue ja siihen liittyvät huoltotie on siirretty pois inventoinnissa rajatun soidinkeskuksen alueelta. FCG Finnish Consulting Group Oy 21

22 Lähteet BirdLife Suomi 2011: Suomen alueellisesti uhanalaiset lintulajit (alustava listaus). WWW-dokumentti: (viitattu ). Keski-Suomen Metsoparlamentti 2011a: Kuinka löydän metson soidinpaikan? Keski-Suomen riistanhoitopiiri / Metsoparlamentti. WWW-dokumentti: (viitattu ). Keski-Suomen Metsoparlamentti 2011b: Hakkuut ja hoitotoimet metsometsissä. Keski-Suomen riistanhoitopiiri / Metsoparlamentti. WWW-dokumentti: (viitattu ). Rassi, P., Hyvarinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Erillisjulkaisu. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s Maisema- ja kulttuuriympäristö Maisemaselvityksen aineisto ja menetelmät Maisemaselvityksen tavoitteena on esittää suunnitellun tuulivoimapuistoalueen ja sen lähiympäristön maisemalliset yleispiirteet ja arvioida miten mahdollinen tuulivoima-puisto näkyy lähialueen maisemassa ja mikä on maiseman sietokyky tuulivoimaloiden osalta. Maisemaselvityksen lähtöaineistona on käytetty karttoja, ilmakuvia sekä valokuvia kohdealueesta. Lisäksi tuulivoimaloiden aiheuttamia vaikutuksia on arvioitu ympäristöministeriön julkaisun "Tuulivoimalat ja maisema " (Weckman 2006) lähtökohtia mukaillen. Tuulivoimapuistosta on laadittu myös kolme havainnekuvaa, hyödyntämällä alueesta laadittua maastomallia. Maisemavaikutusten arvioinnista on vastannut FM, maisema-suunnittelija AMK Saara-Kaisa Konttori ja havainnekuvien laatimisesta projektiassistentti Leila Väyrynen ja ympäristöinsinööri AMK Hans Vadbäck FCG Finnish Consulting Group Oy:stä. Havainnekuvat ovat liitteessä 1. Pohjois-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko Ii kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Pohjanmaahan ja tarkemmassa seutujaossa Pohjois-Pohjanmaan jokiseutuun ja rannikkoon. "Pohjanmaa on laaja aluekokonaisuus, jonka luonne vaihettuu eri tekijöiden suhteen sekä etelästä pohjoiseen että rannikolta sisämaahan siirryttäessä. Yhteistä koko alu-eelle ovat suurehkot joet, selvärajaiset jokilaaksot ja näiden väliset lähes asumattomat selännealueet sekä suhteellisen tasainen maasto, jonka korkeusvaihtelut ovat yleensä vähäiset.." Pohjois-Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon tunnuspiirteitä ovat kohtisuoraan merta laskevat virrat ja jokilaaksoissa sijaitsevat viljellyn maan vyöhykkeet. Alueella on mannerjäätikön kerrostamia moreenialueita sekä paikoin syvään veteen kasautuneita tasaisia savikkoalueita tai sora- ja hietikkoalueita. Järviä ei Pohjois-Pohjanmaan jokiseudulla ja rannikolla juurikaan ole, mutta aapasoita on runsaasti. Maisema-alueet Olhavan tuulivoimapuiston alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai arvotettuja maisemakohteita. Lähimmät maakunnallisesti merkittävät maisemakokonaisuudet sijaitsevat Iijoen suulla noin 13 km FCG Finnish Consulting Group Oy 22

23 etäisyydellä hankealueesta sekä Krunnien saarilla noin 18 km etäisyydellä hankealueesta. Olhavanjoen suisto ja Olhavan kylän ympäristö oli aiemmin RKY 1993 listauksen mukaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, mutta sillä ei ole enää sitä statusta. Silti alue voidaan vielä katsoa maakunnallisesti arvokkaaksi ympäristöksi. Kulttuurihistorialliset kohteet Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) ei sijoitu hankealueelle. Lähin kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde on Nybyn kartanoalue noin kilometrin etäisyydellä hankealueesta luoteeseen valtatien VT 4 varrella. Kuva 9, Kaava-alueen läheisyydessä, Kemintien varrella sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokas Nybyn kartano. FCG Finnish Consulting Group Oy 23

24 Kuva 10. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Pohjanlahden rantatien linjaus ei jää hankealueen välittömään läheisyyteen. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät tieosuudet ovat lähimmillään Nybyn kartanoalueella ja noin kolmen kilometrin etäisyydellä hankealueesta Olhavan kylän lounaispuolella. Maisemakuva Olhavan alueelle on suunnitteilla jo aiemmin kahdeksan tuulivoimalan tuulipuisto, jota nyt suunniteltavat kolme tuulivoimalaa täydentävät. Olhavan hankealue sijaitsee metsätalousalueella, jossa maisematila on pääosin sulkeutunutta. Hankealuetta halkoo metsäautotie, joita tullaan hyödyntämään hankkeen huoltotienä. Hankealueen maisema on pienialaisten metsien, soiden ja pienten suojärvien ja lampien kirjomaa ympäristöä. Metsät ovat pääosin metsätalouskäytössä. Hankealueen koillispuolelle sijoittuu voimajohtoalue. Rautatie ja valtatie VT 4 jäävät hankealueen lounaispuolelle. Etäisyyttä rautatielle hankealueelta on noin 500 m ja valtatie VT 4:lle noin 900 m. Hankealueen maisema on hyvin peitteistä metsäalueista johtuen. Laajoja avoimia maisematiloja ei ole hankkeen välittömässä läheisyydessä. Laajempia maisematiloja sijaitsee hankealueen koillis- ja itäpuolisilla suoalueilla. Muilta osin hankealuetta ympäröivät alueet ovat pääosin peitteisiä ja maaston korkeuserot ovat vähäisiä. Olhavanjoen rannalle sijoittuva Olhavan kylä sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Olhavan kylän ympäristössä on Pohjois-Pohjanmaan jokilaaksoille tyypillisesti sijoittunut asutusta ja peltoaloja. Joskin asutus- ja viljelysalueet ovat suppeampia kuin Pohjois-Pohjanmaan merkittävillä jokilaaksojen viljelysalueilla. Olhavajoen ranta-alueiden lisäksi asutusta ja loma-asutusta on sijoittunut FCG Finnish Consulting Group Oy 24

25 merenranta-alueille. Merenranta on lähimmillään noin 1,5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Mahdolliset näkemäsektorit Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Laajoilta avoimilta alueilta tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten. Peitteisessä ympäristössä voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkemäsektorit jäävät kapeiksi ja paikallisiksi. Olhavan tuulivoimatuotantoalueelle suunnittelut kolme lisävoimalaa sijaitsevat peitteisellä alueella ja todennäköisiä näkemäsektoreita voimaloille avautuu hyvin vähän. Parhaimmat näkymät voimaloille avautuu todennäköisesti hankealueen koillispuolisilta suoalueilta, joille ei kohdistu suurta käyttöä. Asutusta ja merkittäviä liikenneväyliä, joille voimalat voisivat näkyä, sijaitsee lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä uusista voimaloista hankealueen luoteispuolella valtatien VT 4 varrella. Valtatieltä VT 4 ei avaudu suoria avoimia näkemäsektoreita kohti tuulivoimaloita. Voimalat voidaan kuitenkin paikoin havaita valtatieltä puuston latvuston yläpuolella. Tien reunapuusto on kuitenkin sen verran tiivistä ja korkeaa, että näkymät ovat paikallisia. Nybyn kartanoalueen avoimilta pelloilta on todennäköisempää havaita tuulivoimalan lavat puuston yläpuolella. Olhavan kylältä ja Olhavan jokivarren avoimilta peltoalueilta voidaan havaita tuulivoimaloiden osia puuston yläpuolella. Olhavan suunnasta tarkasteltuna nyt suunniteltavat kolme tuulivoimalaa jäävät kuitenkin maisemassa taka-alalle eivätkä hallitse maisemaa. Merenranta-alueilla sijaitseville asunnoille ja loma-asunnoille tuulivoimalat eivät todennäköisimmin näy, koska pääkatselusuunnat avautuvat kiinteistöiltä kohti merta. Toisaalta myös ranta-alueiden puusto katkaisee näkymät kohti voimaloita. Havainnekuvat Havainnekuvat on laadittu alueesta tehtyä maastomallinnusta hyödyntäen Virtual- Map- ja WindPro -ohjelmilla. Maastomallinnustarkastelun pohjalta tuulivoimapuiston lähiympäristöstä otettuihin valokuviin on mallinnettu tuulivoimalat. Mallinnusta varten otetut valokuvat on pyritty ottamaan kohteista, joille tuulivoimalat olisivat havaittavissa. Hankealueen ja sen lähiympäristön peitteisyydestä johtuen, tuulivoimaloille ei juurikaan avaudu yleisiltä kulkureiteiltä tai pihapiireistä suoria avoimia näkymiä. Puusto katkaisee tehokkaasti näkymät tuulivoimaloille. Tuulivoimaloista havaitaan tarkasti valituista tarkastelupisteistä lähinnä osia tuulivoimaloiden lavoista, jos niitäkään Muinaisjäännökset Arkeologinen selvitys oli osa Iin Olhavan tuulivoimapuiston suunnittelualueen laajennuksen ympäristön perustilan selvitystä ja se myös palveli alueen osayleiskaavoituksen suunnittelua. Tavoitteena on selvittää tuulivoimapuistoalueen mahdolliset muinaismuistolain suojelemat kohteet sekä selvittää alueen tulevan maankäytön vaikutus muinaismuistoihin. Maastotyöt tehtiin tilaajan toimittamien tuulivoimapuiston suunnitelmien mukaisilla tuulivoimaloiden rakennuspaikoilla sekä tarpeelliseksi katsotuilla alueilla niiden ympäristössä. Alueelta yritettiin paikantaa aiemmin tuntemattomia muinaisjäännöksiä ennen muuta maaperäkartan perusteella. Muinaisjäännösinventoinnin laati FM arkeologi Kalle Luoto FCG Finnish Consulting Group Oy:stä. Maastotyöt tehtiin alueella FCG Finnish Consulting Group Oy 25

26 Maastossa tarkastettiin suunnitellut voimalanpaikat 3 kpl sekä suunnitellut tieurat. Maastossa ei tehty havaintoa kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista tai muinaisjäännöksistä. 6 TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET 6.1 Tekninen kuvaus Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Tuulivoimaloiden maksiminapakorkeus on 140 m ja voimalat ovat nimellisteholtaan 3-5 MW. Olhavan Tuulivoimapuiston laajennuksen suunnitellut tuulivoimalat varustetaan joko teräslieriötornein tai teräs-betoni hybridilieriötornein. Tuulivoimaloiden rakentamisaloiksi tarvitaan noin 60 m x 80 m alueet. Perustamistekniikka riippuu valitusta rakennustekniikasta ja perustamisolosuhteista. Olhavan tuulivoimaloissa on suunniteltu käytettäväksi teräsbetoniperustusta. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Ilmailuhallinnon määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on pyydettävä Ilmailuhallinnon lausunto. Lausunnossaan Ilmailuhallinto ottaa kantaa lentoturvallisuuteen sekä tuulivoimalalle määrättäviin merkintävaatimuksiin. Merkintävaatimuksiin vaikuttavat tapauskohtaisesti mm. lentoaseman ja lentoreitin läheisyys sekä tuulivoimaloiden ominaisuudet. Tuulivoimalaitoksien rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Huoltotieverkoston suunnittelussa on hyödynnetty mahdollisimman paljon alueella olemassa olevaa tiestöä. Voimaloiden tuottama sähkö siirretään maakaapeleita pitkin sähköasemalle, josta se siirretään edelleen alueen poikki kulkevaan runkoverkkoon. Sähköasemalta energia syötetään hankealueen halki kulkevaan kantaverkon 110 kv voimajohtoon. Sähköasema muodostuu sähköasemakentästä ja kojeistorakennuksesta. Sähköasemaa varten on osoitettu Olhavan tuulivoimapuiston 1.vaiheen osayleiskaavassa EN -alue, joka sijoittuu n. 500 m Oijärventien pohjoispuolelle. FCG Finnish Consulting Group Oy 26

27 Kuva 11, Olhavan tuulivoimapuiston laajennuksen tuulivoimalassa käytettävien tuulivoimalaitosten mallipiirustus maksiminapakorkeudella. 7 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteiden lähtökohtina ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maakunnalliset tavoitteet, jotka sisältyvät maakunnallisiin suunnitelmiin. Näiden lisäksi osayleiskaava toteuttaa paikallisia tavoitteita, jotka muotoutuvat Iin kunnan kehittämistarpeista. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen suunnittelualueelle. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet huomioon ottaen. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä 147 MW:n tasosta noin MW:iin vuoteen 2020 mennessä. FCG Finnish Consulting Group Oy 27

28 Suunnittelun tavoitteena on laatia osayleiskaava, jota voidaan käyttää suoraan tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena. 8 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN 8.1 Kaavaluonnoksen sisältö Kuva 12, Kaavaluonnos 8.2 Kaavaluonnoksen nähtävillä olo Iin kunnanhallitus hyväksyi osayleiskaavan luonnoksen asetettavaksi yleisesti nähtäville. Kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ympäristöselvitykset olivat nähtävillä välisen ajan. 8.3 Kaavaehdotuksen valmistelu Suunnittelualueella tehtiin kaavaluonnoksen jälkeen teeren ja metson soidinpaikkainventointi. Alueet rajattiin erilliselle kartalle ja edelleen kaavaedotukseen, jossa ne on merkitty luo -alueiksi (luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue). Tvalueiden keskinäistä sijoitusta muutettiin hiukan alueen sisällä, jotta etäisyyttä havaittuun metson soidinalueeseen syntyy riittävästi. FCG Finnish Consulting Group Oy 28

29 8.4 Kaavaehdotuksen nähtävillä olo Iin kunnanhallitus hyväksyi..201_ osayleiskaavan ehdotuksen asetettavaksi yleisesti nähtäville. Kaavaehdotus oli nähtävillä _ välisen ajan. 8.5 Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja vastineet Kaavaehdotuksesta saatiin yhteensä lausuntoa. Kaavaehdotuksesta jätettiin muistutusta. Seuraavassa on esitetty tiivistelmät annetuista lausunnoista sekä kaavoittajan vastineet lausuntoihin. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Vastine. Pohjois-Pohjanmaan liitto. Vastine. Liikennevirasto. Vastine. Iin valvontalautakunta. Vastine. Oulunkaaren ympäristöpalvelut. Vastine. Pohjois-Pohjanmaan museo. Vastine. Museovirasto. Vastine. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Vastine FCG Finnish Consulting Group Oy 29

30 . Puolustusvoimien pääesikunta. Vastine. 9 OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kuva 13, Kaavaehdotus 9.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Osayleiskaava-alueen pinta-ala on 89 ha. Iin Olhavan tuulivoimapuiston laajennuksen suunnittelualueen maankäytön kehittämistarpeet kohdistuvat tuulivoimarakentamiseen. Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Alueen halki kulkeva voimajohto on osoitettu kaavassa. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulivoimaloiden alueiden (tv-1) varauksilla osoitetaan alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueelle. Tuulivoimaloiden paikat on osoitettu lisäksi kohdemerkinnöin. Suunnittelumääräyksillä on esitetty tuulivoimaloiden maksimaalinen napakorkeus sekä niiden väritykseen liittyviä määräyksiä sekä tuulivoimaloiden enimmäismäärä. Yleiskaavassa ei oteta kantaa kuitenkaan tuu- FCG Finnish Consulting Group Oy 30

31 livoimaloiden yksityiskohtaisempiin teknisiin ratkaisuihin, kuten voimalatehoihin tai tornirakenteeseen. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet. 9.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1) Tuulivoimapuiston päämaankäyttötarkoitukseksi on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1). Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. 9.3 Tuulivoimalaitoksia koskevat merkinnät Tuulivoimaloiden alue (tv-1) Alue, johon tuulivoimaloita voidaan sijoittaa, on merkitty tv-merkinnällä osayleiskaavaan. Aluerajauksessa on huomioitu ympäristö, maanomistusolosuhteet sekä riittävät suojaetäisyydet voimajohtoon sekä tie- ja rautatiealueille. Osa-aluetta koskevat seuraavat suunnittelumääräykset: - Tuulivoimaloiden napakorkeus saa olla enintään 140 metriä - Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea - Yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään 3 tuulivoimalaa. - Tuulivoimaloiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja tuulivoimaloiden nostoalueet tulee sijoittua osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Tuulivoimalaitoksen paikka Tuulivoimapuistosta on laadittu yleissuunnitelma, jossa on esitetty tuulivoimaloiden ja niihin liittyvien nostoalueiden tarkka sijainti ja tilavaatimukset. Tuulivoimaloiden paikat on merkitty osayleiskaavaan tuulipuiston yleissuunnitelman pohjalta. Koko osayleiskaava-aluetta koskevat määräykset Koko osayleiskaava-aluetta koskevat seuraavat yleismääräykset: - Tuulivoimaloiden sähkönsiirtojohdot on toteutettava pääasiassa maakaapeleina - Tuulivoimaloiden, tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamisteiden sekä maakaapeleiden sijoittamisessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet - Tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamistiet sekä maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. - Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on kuultava ilmavoimien esikuntaa tuulivoimaloiden ilmavalvontatutkavaikutuksiin liittyen. Lisäksi yleiskaavassa on tuulivoimarakentamista koskeva yleismääräys: Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-1 -alueilla). 9.4 Suojelukohteet Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Osayleiskaavassa on rajattu luo- merkinnällä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet, joilla nykyiset luonnon olosuhteet on säilytettävä. FCG Finnish Consulting Group Oy 31

32 9.5 Liikenne Ohjeellinen tielinjaus Tuulivoimaloita palveleva huoltotiet on merkitty ohjeellisen tielinjauksen merkinnällä. Huoltotiet toteutetaan sorapintaisina ja keskimäärin 6 m leveänä. 9.6 Tekninen huolto Voimajohdot Alueella kulkee 110 kv voimajohto. Voimajohtoa varten varattava alue on merkitty pistekatkoviivalla. Alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia tai rakennelmia. Voimaloiden tuottama sähkö siirretään maakaapeleita pitkin sähköasemalle, joka sijoittuu Olhavan tuulivoimapuiston 1. vaiheen osayleiskaavaan merkitylle ENalueelle. Sähkönsiirtoon tarvittavat maakaapelit tullaan sijoittamaan rakennettavan tiestön yhteyteen. 10 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET 10.1 Vaikutusten arvioinnin menetelmät Osayleiskaavan vaikutusten arviointi perustuu Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimapuiston ympäristöselvitykseen (FCG, ). Hankkeen suunnittelussa tapahtuneet muutokset otetaan huomioon vaikutusten arvioinnissa. Kullakin vaikutustyypillä on erilainen vaikutusalueensa. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan hankkeen maankäyttö-, luonto-, maisema-, melu ja varjostusvaikutukset. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen, osa taas levittäytyy tasaisesti laajemmalle alueelle. Tuulivoivapuiston osayleiskaavan laajennuksella on vaikutuksia Olhavan kulttuuriympäristöön ja maisemakuvaan. Hankkeella on myös vaikutuksia Olhavan pohjoispuolen maankäyttöön ja virkistyskäyttöön. Asutuksen määrä kaavan lähialueella ei ole erityisen suuri. Tuulivoimaloihin sijoitettavat valot vaikuttavat etenkin pimeän ajan maiseman muutokseen ja nk. varjostusvaikutusta saattaa esiintyä aurinkoisella säällä. Lähiympäristön kannalta merkittävimpiä vaikutuksia ovat maisemalliset vaikutukset, joita on selvitetty osayleiskaavatyön yhteydessä mallinnusten ja havainnekuvien avulla Osayleiskaavan vaikutukset Tuulivoimahankkeiden tyypilliset vaikutukset Tuulivoimaloiden merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset, linnustovaikutukset sekä tuulivoimalaitosten käyntiääni. Lisäksi tuulivoimalaitosten rakentaminen aiheuttaa tilapäisiä perustustöihin ja rakenteiden pystyttämiseen liittyviä vaikutuksia. Ajanjaksollisesti vaikutus on lyhytkestoinen ja aiheutuu pääosin työmaakoneiden äänistä ja liikenteestä. Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin. Tuulivoimalat ovat suuria ja ne muuttavat pysyvästi maisemaa. Lähialueen asutuksen, tuulivoimapuiston virkistysaluemerkityksen sekä ääni-, valo- ja maisemavaikutusten vuoksi hankkeella on myös sosiaalinen ulottuvuus. Tuulivoimapuisto voidaan käytännössä havaita ihmissilmin noin km säteellä. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat noin 5 km säteelle tuulivoimapuistosta. FCG Finnish Consulting Group Oy 32

33 Melun ja varjostuksen vaikutukset kohdistuvat noin 2 km säteelle tuulivoimapuistosta. Tuulivoimapuisto ei estä alueen virkistyskäyttöä, kuten marjastusta, metsästystä ja ulkoilua jatkossakaan, mutta tuulivoimapuiston rakentaminen muuttaa alueen ympäristön luonnetta. Alueella liikkuvat voivat kokea tuulivoimalat virkistyskäyttöä häiritsevinä. Maankäyttö- ja elinkeinovaikutukset Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Hankealue on pääosin metsätalouskäytössä, eikä tuulivoimaloiden rakentaminen estä metsätaloustoimintaa tai alueen virkistyskäyttöä tulevaisuudessa. Hankealueelle rakennettavaa huoltotiestöä voivat hyödyntää paikalliset maanomistajat ja muut alueella liikkuvat tahot. Tuulivoimalaitosten rakentaminen merkitsee noin 3 milj. euron investointia Iin kuntaan. Hankkeella on paikallista työvoimaa työllistävä vaikutus erityisesti rakennusaikana. Käytön aikana hanke työllistää lähinnä huoltotöiden ja valvonnan kautta. Tuulivoimapuisto tuo voimalapaikkojen vuokraajille merkittävät maanvuokratulot koko toiminta-aikanaan (25-30 vuotta). Luonto Tuulivoimaloiden rakentamisen vaatimalla alueella luonnonympäristö muuttuu rakennetuksi alueeksi. Yksittäisen tuulivoimalaitoksen vaatima rakennuspinta- ala on noin 60x80 metriä, joten tältä osin vaikutus on jokseenkin pienialainen. Tuulivoimaloiden rakennuspaikkojen lisäksi luonnonympäristö muuttuu teiden rakentamiseen tarvittavilla alueilla. Hankealueella sijaitsevat luonnontilaiset kallio- ja suoalueet sijaitsevat rakentamispaikkojen ulkopuolelle. Hankkeen vaikutukset kasvillisuuteen ovat vähäiset; tuulivoimaloiden alustavat rakennuspaikat ja huoltotiet sijoittuvat luontoarvoiltaan tavanomaisiin, kuivien kankaiden kallioisten mäntytaimikoiden tai varhaisten kehitysvaiheiden kasvatusmetsien alueille. Linnusto Vuonna 2011 toteutetun ympäristöselvityksen yhteydessä on kuvattu alueen linnuston yleispiirteet sekä arvioitu hankkeen linnustovaikutuksia (liite2). Olhavan -Nybyn tuulivoimapuistoalueen linnustoa ja alueen kautta muuttavaa linnustoa tullaan seuraamaan hankkeen rakentamisvaiheen yhteydessä sekä tuulivoimapuiston toiminnan aikana (ks.kappale 5.3.) Suojelualueet Hankealueella tai sen lähiympäristössä ei ole suojelualueita. Lähimpiin lintudirektiivin perusteella Natura 2000-verkostoon sisällytettyihin alueisiin (Tuuliaapa-Iso Heposuo, Iso Hirviaapa-Lähteenaapa, Kusisuo ja Perämeren saaret)hanke voi vaikuttaa linnustovaikutusten kautta. Vaikutuksien ei arvioida olevan kuitenkaan merkittäviä. Perämeren saarien yksittäiset luodot sijaitsevat lähimmillään noin 3 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Muut suojelualueet sijaitsevat noin 6 12 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Muihin Olhavan ympäristössä sijaitseviin suojelukohteisiin ei hankkeella arvioida olevan vaikutuksia. FCG Finnish Consulting Group Oy 33

34 Melu- ja varjostusvaikutukset Tuulivoimalaitosten melu- ja varjostusvaikutuksia on arvioitu osayleiskaavahanketta varten laaditun ympäristöselvityksen (FCG, ) tehtyjen laskentamallien avulla. Hankkeen aiheuttamia meluvaikutuksia on arvioitu laatimalla mallinnukset tuulivoimaloiden aiheuttamista äänenpainetasoista. Mallinnusten tavoitteena on osoittaa, kuinka laajalle alueelle kyseiset vaikutukset ulottuvat ja ulottuvatko mallinnukset läheiselle asutukselle tai loma-asutukselle. Tuulivoimaloiden aiheuttamia meluvaikutuksia on arvioitu melun laskentamallin avulla, joiden mukaan on tehty melumallinnus WindPRO-ohjelmalla tuulivoimapuistosta. Tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset on mallinnettu WindProohjelman SHADOW-moduulilla alustavien voimalanpaikkojen sijoitusten mukaisesti. Nykyinen melutilanne Olhavan kylä sijoittuu suurelta osin valtatie 4:n (E75) ja Oulu-Kemi-rautatien väliin, joten tie- ja raideliikenteen melulla on suurin vaikutus Olhavan kylän melutilanteeseen tällä hetkellä. Hankealueen kaakkois-, itä- ja pohjoispuolella äänimaisema on lähempänä luonnontilaista. Melua aiheutuu Oijärventien liikenteestä sekä satunnaisesti maa- ja metsätalouskoneiden työskentelystä. Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset Rakentamisen aikana melua syntyy lähinnä tuulivoimalaitosten vaatimien perustusten ja tieyhteyksien maarakennustöistä. Varsinainen voimalaitoksen pystytys ei ole erityisen meluavaa toimintaa ja vastaa normaalia rakentamista tai asennustöistä aiheutuvaa melua. Rakentamisen aikana meluavimpia työvaiheita ovat mahdolliset louhintatyöt. Muut maarakentamiseen liittyvät työvaiheet (maa-ainesten kuljetukset, täytöt, kaivut jne.) vastaavat normaalia maarakentamista. Melun ohjearvot Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot: Vaikutuskohde Klo 7-22 Klo 22-7 Ulkona L Ae L Ae Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet Sisällä 1) 2) 55 db 50 db 3) 4) 45 db 40 db Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistilat 35 db - Liike ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Ympäristöministeriön on lisäksi tuulivoimarakentamisen suunnittelua käsittelevässä oppaassaan esittänyt suosituksia melun ohjearvoille, joita käytettäisiin tuulivoimarakentamisen suunnittelussa. Opasluonnos on ollut lausuntokierroksella keväällä 2012 ja lopullinen suunnitteluopas pyritään julkaisemaan kesäkuussa Luonnoksessa esitetyt melun ohjearvot ovat seuraavat: FCG Finnish Consulting Group Oy 34

35 Vaikutuskohde Klo 7-22 Klo 22-7 Ulkona L Ae L Ae Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 45 db 40 db Virkistysalueet, joissa yövytään väliaikaisesti 35 db 35 db Tuulipuiston meluvaikutukset Laadittujen mallinnusten mukaan (kuvat 13) hanke ei näytä aiheuttavan merkittäviä ongelmia melun kanssa. Päiväaikaisen melunohjearvon 45dB alueelle ei jää yhtään häiriintyvää kohdetta. Yksi loma-asunto sijaitsee jo kaavoitettujen tuulivoimaloiden läheisyydessä ja sen kohdalla mallinnusten mukaan ylittyy sopivissa sääolosuhteissa 40 db yöaikainen melun ohjearvo. Muiden kiinteistöjen kohdalla melun suosituksen mukaiset ohjearvot eivät ylity. Kuva 14. Melumallinnuksen tulokset. Asuintalot on merkitty punaisin pistein, lomaasunnot sinisin pistein. Kuvassa on osoitettu myös kaava-alueen kaakkoispuolisten tuulivoimaloiden melualueet. Tuulipuiston varjostusvaikutukset Varjostuslaskelmissa on selvitetty kuinka usein ja minkälaisina jaksoina tietty kohde on tuulivoimaloiden luoman vilkkuvan varjostuksen alaisena. FCG Finnish Consulting Group Oy 35

36 Kuva 15. Varjostusmallinnuksen "real case" tulokset. Asuintalot on merkitty punaisin pistein, loma-asunnot sinisin pistein. Kuvassa on osoitettu myös kaavaalueen kaakoispuolisten tuulivoimaloiden varjostusalueet. Jo hyväksytyn kaavan alueella tuulivoimaloiden läheisyydessä sijaitsevan lomaasunnon varjostustunnit vuodessa ovat real case laskennan mukaan jopa yli 40 tuntia, jos puuston varjostusvaikutusta ei huomioida. Noin neljän vakituisesti asutun kiinteistön kohdalla varjostusvaikutukset ovat vuodessa yli 8 tuntia. Laskennalliset varjostusvaikutukset ovat voimakkaimmat Kemintien varressa Isovainion peltojen laidalla sijaitsevan kiinteistön kohdalla. Muutoin varjostusvaikutukset jäävät kohtalaisiksi häiriintyvien kohteiden osalta. Maisema ja kulttuuriympäristö Suunniteltavien tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia on tarkasteltu karttaaineistojen, ilmakuvien, virtuaalimallin, viranomaisten rekisteritietojen ja maastokäynnin havaintojen perusteella. Hankealueen maisemamuutoksesta on laadittu kolme havainnekuvaa ympäristötarkastelun yhteydessä: Olhavan sillalta, Asematieltä ja Nybyn pihapiiristä. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvassa vaikutusten arvioinnissa olennaista on, kuinka paljon maisemarakenne, maisemakuva, kulttuuriympäristö tai erilliset maiseman perustekijät voivat muuttua menettämättä ominaispiirteitään. Tuulipuiston maisemavaikutukset FCG Finnish Consulting Group Oy 36

37 Tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa aina ympäristönsä maisemakuvaa, mutta niiden visuaalinen vaikutus vähenee luonnollisesti etäisyyden kasvaessa. Vielä noin kolmen kilometrin etäisyydellä hankealueesta tuulivoimalat näkyvät maisemassa yksittäisinä kohteina ja ovat samalla maisemakuvaa dominoiva elementti. Yli viiden kilometrin etäisyydeltä tarkasteltuna voimalat eivät erotu enää yksittäisinä kohteina vaan sulautuvat osaksi laajempaa maisemakokonaisuutta. Kauempaa katsottaessa tuulivoimalat erottuvat horisontissa, mutta maiseman muut elementit vaikuttavat voimaloiden hahmottumiseen maisemassa. Säätilalla, vuoden- ja vuorokauden ajalla (valon suunta ja määrä, sade, pilvisyys, sumu, auer jne.) on merkittävä vaikutus näkyvyyteen. Tuulivoimalaitosten näkymiseen maisemassa vaikuttaa lisäksi huomattavasti maaston muotojen ja kasvillisuuden muodostama katvevaikutus. Tuulivoimaloiden visuaaliset vaikutukset jäävät näin ollen teoreettista tarkastelua rajatummalle alueelle. Olhavan tuulivoimapuiston kolme lisävoimalaa eivät tule merkittävissä määrin näkymään hankealueen läheisille päätieväylille tai asutukselle. Voimalat voidaan havaita tiemaisemassa ja Olhavan asutusalueille tarkastelupisteestä riippuen puuston latvuston yläpuolella. Kolme lisävoimalaa eivät merkittävästi lisää maiseman muutosta. Läheisellä kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla Nybyn kartanoalueella tuulivoimalat eivät tule hallitsemaan maisemaa eikä voimalat muuta kohteen luonnetta tai arvoa merkittävästi, koska voimaloita ei juurikaan havaita kohteista ympäröivien alueiden peitteisyydestä johtuen. Maakunnallisesti merkittävät maisemallisesti arvokkaat kohteet sijaitsevat niin etäällä hankealueesta, ettei tuulivoimaloiden arvioida vaikuttavan merkittävästi kohteiden luonteeseen ja arvoon. Tuulipuiston vaikutukset ilmavalvontatutkiin Osayleiskaavaan on lisätty määräys, jonka mukaan ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on kuultava ilmavoimien esikuntaa tuulivoimaloiden ilmavalvontatutkavaikutuksiin liittyen. 11 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Tuulivoimapuiston osayleiskaavan laajennuksella mahdollistetaan kolmen tuulivoimalaitoksen rakentaminen. Tuulivoimapuiston rakentamisen on tarkoitus käynnistyä vuoden 2012 aikana. FCG Finnish Consulting Group Oy 37

38 12 LIITTEET 12.1 Liite1: Kuvasovitteet Valokuvasovite Olhavan sillalta kohti tuulivoimaloita. Etummaiset tuulivoimalat ovat jo rakenteilla, tässä raportissa käsiteltävistä voimaloista näkyy vain siiven kärkiä puunlatvojen yläpuolella. FCG Finnish Consulting Group Oy 38

39 Valokuvasovite Asematieltä pohjoiseen kohti tuulivoimaloita. Etummaiset tuulivoimalat ovat jo rakenteilla, tässä raportissa käsiteltävistä voimaloista näkyy vain siiven kärkiä puunlatvojen yläpuolella. FCG Finnish Consulting Group Oy 39

40 Valokuvasovite Nybyn pihapiiristä. FCG Finnish Consulting Group Oy 40