Vesialueen ruoppaaminen kiinteistöjen , ja edustalla, Espoo

Transkriptio

1 Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 156/2015/2 Dnro ESAVI/266/2015 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Vesialueen ruoppaaminen kiinteistöjen , ja edustalla, Espoo HAKIJAT Sinikka Paanila, Riku Paanila, Petra Teräsaho, Krista Teränne, Markus Lindroos, Sami Curtze, Gerli Sibolt, Marketta Curtze ja Gerhard Curtze HAKEMUKSEN VIREILLETULO Sinikka ja Riku Paanila (Sommarbo ), Petra Teräsaho, Krista Teränne ja Markus Lindroos (Kiviniemi ) sekä Sami Curtze, Gerli Sibolt, Marketta Gurtze ja Gerhard Curtze (Mustikkaranta ) ovat Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa vesialueen ruoppaukseen omistamiensa kiinteistöjen edustalla yhteisellä vesialueella Espoon kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Vesilain 3 luvun 3 :n 1 momentin 7) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti Ruoppauksen tarkoituksena on parantaa hakijoiden kiinteistöjen rantaalueen, laiturin, venepaikkojen ja uimarannan virkistyskäyttö- ja kalastusmahdollisuuksia. Samalla on tarkoitus saada esteetön kulku merialueelle. Ranta on nykyisin matala, umpeenkasvanut ja karikkoinen. Ruopattavan vesialueen pinta-ala on noin m 2 (65 m x 25 m). Ruoppausmassojen kokonaismääräksi on arvioitu noin m 3. Kaivu tehdään pääosin rannalta käsin kaivinkoneella. Kauempana rannasta työ tehdään kelluvalla kalustolla ja ruoppausmassat kuljetetaan proomulla rannalle. Massat ovat pääosin maatunutta vesikasvillisuutta, pohjamutaa, savea ja irtokiviä. Massat läjitetään hakijoiden omalle maalle, kalkitaan ja maisemoidaan. Hakijat ovat saaneet ruoppaukselle kirjallisen suostumuksen vesialueen omistajalta Suvisaariston osakaskunnalta tietyin ehdoin. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 2 (7) Ruoppausalue sijaitsee vähintään 10 m:n päässä Skataholmen- Svartholmen-Braskarna -osayleiskaavassa suojellusta Skataholmenin merenrantaniitystä. Hakijoiden mukaan hankkeella on positiivinen vaikutus alueen virkistyskäyttöön. Veden laatu ei kärsi ruoppauksesta. Alueen maisema paranee ja umpeenkasvu hidastuu. Kalastukseen, kalakantoihin eikä linnustoon hankkeella ei ole vaikutusta. Työt aloitetaan etukäteen määrittämällä vesialueen syvyys ja maalajit sekä arvioimalla mereen laskevien ojien kunto ja läjitysalueen kantavuus. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa sekä Espoon kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen kalatalousviranomaiselta, Espoon kaupungilta sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNTO 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että hankealueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Vuonna 2007 lainvoimaiseksi tulleessa Skataholmen-Svartholmen-Braskarna -osayleiskaavassa hakijoiden tontit kuuluvat erillispientalojen alueeseen (AO), jonka metsäiset ranta-alueet ja merenrantaniityt tulee säilyttää luonnonmukaisina ja hoitaa niin, ettei maiseman luonne oleellisesti muutu (plt). Kaavamääräysten 4 :n mukaan pihaalueiden ja rantojen muokkaamisen tulee sopia olemassa olevaan maisemakuvaan, ja maisemaa merkittävästi muuttavaa toimenpidettä varten tulee hakea maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukainen maisematyölupa. Edellä mainittua 4 :ää sovelletaan myös vesialueella (W). Kiinteistöjen ja edustalla on ilmakuvatarkastelun perusteella 3 20 m leveä kaistale vesijättöä, joka on tarkoitus kaivaa pois. Tontin luonnollisen rantaviivan muuttaminen ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa kielletään myös Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen (voimaan ) 20 :ssä. Hakemukseen ei ole liitetty karttaa suunnitellusta läjitysalueesta eikä siinä ole ilmoitettu sen pinta-alaa. Hakemusta tulisi täydentää tältä osin, sillä hakijoiden tonttien ranta-alueet ovat meritulvakartan mukaan tulvaherkkiä. Ruoppausmassat tulee sijoittaa riittävän kauas rannasta tulvavedenkor-

3 3 (7) keuden yläpuolelle niin, etteivät ne pääse valumaan tai liettymään takaisin vesistöön tulvan, aallokon tai sateen aikana. Työalue ei sijaitse luonnonsuojelualueella, Natura verkostoon kuuluvalla alueella eikä pohjavesialueella. Välittömästi kiinteistön itäpuolella sijaitseva Skataholmannokka on merkitty osayleiskaavassa luonnonsuojelualueeksi (SL-1), jossa sijaitsee luonnonsuojelulain 29 :n nojalla suojeltava merenrantaniitty. Hakemuksessa tätä aluetta on virheellisesti nimitetty Natura-alueeksi. Ilmatieteen laitoksen havaintojen perusteella merivedenkorkeudet N 60- järjestelmässä Helsingin havaintoasemalla ovat olleet seuraavat: Ylivedenkorkeus HW +1,454 m Keskiylivedenkorkeus MHW +0,834 m Keskivedenkorkeus MW -0,036 m Keskialivedenkorkeus MNW -0,686 m Alivedenkorkeus NW -0,976 m Hakemuksesta käy epäsuorasti ilmi, että kiinteistöjen ja edustalle on tarkoitus myös rakentaa enintään 12 m pitkät laiturit. Koska tästä saattaa aiheutua vesilain 3 luvun 2 :ssä tarkoitettu yksityisen edun loukkaus, laiturien rakentaminen olisi hyvä käsitellä lupaasiana ruoppaushankkeen yhteydessä. Vaihtoehtoisesti hakijat voivat hankkia laitureille vesialueen omistajan kirjallisen suostumuksen, jolloin vesilain mukaista lupaa ei niiden osalta tarvita. Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 22 :n mukaan yli 15 m 2 :n suuruisen laiturin rakentaminen tontin rantaan vaatii toimenpideluvan. Vastuualue on katsonut, että ruoppaustyö tulisi tehdä kiintoaineksen ja ravinteiden vapautumisen sekä linnustolle ja vesistön virkistyskäytölle aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Hakemuksessa luetellut hanketta valmistelevat työt eivät vastuualueen käsityksen mukaan ole sellaisia, että ne vaatisivat vesilain 3 luvun 16 :n mukaisen valmisteluluvan, vaan kyse on ennemminkin hankkeen suunnitteluun ja luvan käsittelyyn liittyvien tietojen keräämisestä. Vastuualue on katsonut, että jos tässä lausunnossa esitetyt asiat otetaan huomioon, voidaan hankkeelle myöntää vesilain mukainen lupa muutoin tavanomaisin lupamääräyksin. 2) Espoon kaupungin ympäristölautakunta on lausunut, että ruoppaus voidaan toteuttaa hakemuksessa esitetyssä laajuudessa. Haitallisten luonto- ja virkistyskäyttövaikutusten minimoimiseksi ruopata ei saa kesä elokuussa. Ruoppauksen yhteydessä on huolehdittava, ettei kasvijätettä leviä ympäristöön. Ympäristölautakunta on pitänyt tärkeänä hakijan esittämää vähintään 10 m:n suojaetäisyyttä Skataholmen Svartholmen Braskarna -osayleiskaavassa suojeltuun Skataholmenin rantaniittyyn (SL- 1) riittävänä. Myös ruoppauskohteen luoteispuolella sijaitseva Soukanniemi Suvisaariston osayleiskaavassa suojelualueeksi (SL) osoitettu Kättan -luodot jäävät noin 150 m:n etäisyydelle ruoppauskohteesta.

4 4 (7) MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET SELITYS JA SUUNNITELMAN MUUTOS ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristölautakunta on huomauttanut, että hakemuksessa ei esitetä suunnitelmaa ruoppausmassojen sijoittamisesta kiinteistöille. Lainvoimaisessa Skataholmen Svatholmen Braskarna -osayleiskaavassa rantaalueille osoitettu kaavamerkintä plt ja kaavamääräys: rakentamispaikan osa, jolla metsäiset ranta-alueet ja merenrantaniityt tulee säilyttää luonnonmukaisina ja hoitaa niin, ettei maiseman luonne oleellisesti muutu. Olevat talousrakennukset saa säilyttää uudisrakentamisen yhteydessä. Hakemuksessa esitetyn ruoppausmäärän perusteella voidaan arvioida, että massojen läjittäminen tontille edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukaista maisematyölupaa. Mikäli kyseinen lupa myönnetään, tulee massat läjittää hakijoiden kiinteistöille siten, ettei massoja pääse valumaan takaisin mereen tai naapurin puolelle. Myöskään massoista valuvista vesistä ei saa aiheutua haittaa naapurikiinteistölle. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijat ovat ilmoittaneet muuttavansa hakemustaan siten, etteivät he läjitä ruoppausmassoja maalle. Vain irtokivet voidaan läjittää maalle. Ruoppausmassat viedään Espoon kaupungin Rövargrundetin läjitysalueelle. Espoon kaupungista on ilmoitettu hakijoille, että läjitys Rövargrundetiin on mahdollista sen jälkeen, kun vesilain mukainen lupa hankkeelle on saatu ja maan laatu ja sopivuus läjitysalueen syvänteeseen on arvioitu. Myös Uudenmaan ELY-keskuksesta on ilmoitettu, että ruoppausmassat voidaan viedä Rövargrundetin läjitysalueelle. Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Sinikka Paanilalle ja Riku Paanilalle (Sommarbo ), Petra Teräsaholle, Krista Teränteelle ja Markus Lindroosille (Kiviniemi ) sekä Sami Curtzelle, Gerli Siboltille, Marketta Gurtzelle ja Gerhard Curtzelle (Mustikkaranta ) luvan rannan ruoppaukseen omistamiensa kiinteistöjen edustalla yhteisellä vesialueella hakemuksen mukaisesti Espoon kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Ruoppaustyöt on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesialueelle ja sen käytölle. Ruoppauksen yhteydessä on huolehdittava, ettei kasvijätettä leviä ympäristöön. Ruoppaustyötä ei saa tehdä

5 5 (7) linnustolle ja vesistön virkistyskäytölle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Jos töitä tehdään vesialueen ollessa jäässä, on kohdat, joissa työn vuoksi jäätä on rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 2) Ruoppausmassat on läjitettävä Espoon kaupungin Rövargrundetin läjitysalueelle voimassa olevan lupapäätöksen lupamääräysten mukaisesti. 3) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viipymättä korvattava asianomaiselle edunmenettäjälle. 4) Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 5) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Hanke on tarpeen hakijoiden kiinteistöjen rannan ja sen edustan vesialueen virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Ruoppaus lisää avoimen vesialueen pinta-alaa ja vesisyvyyttä ja estää vesialueen umpeenkasvua. Ruoppaus parantaa pitkällä aikavälillä vedenlaatua lisäämällä veden vaihtuvuutta. Vesikasvillisuuden poistaminen muuttaa vähäisesti alueen maisemaa. Suvisaariston osakaskunta on antanut luvan ruoppaustöiden suorittamiseen omistamallaan vesialueella Ruoppausmassat läjitetään Espoon kaupungin Rövargrundetin läjitysalueelle. Ruoppausmassojen määrä on noin m 3. Työt tehdään hakemussuunnitelman mukaan vesialueen virkistyskäyttöajan ulkopuolisena aikana, jolloin niistä aiheutuu vain vähän haittaa ympäristölle. Ruoppaus aiheuttaa veden samentumista. Samentuminen on kuitenkin lyhytaikaista ja se rajoittuu ruoppausalueen lähialueelle. Hanke on voimassa olevan Skataholmen-Svartholmen-Braskarna -osayleiskaavan mukainen eikä se vaaranna kaavassa suojellun Skataholmenin merenrantaniityn (SL-1) suojeluarvoja.

6 6 (7) Hanke ei vaikeuta Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Sovellettu säännös Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 1) kohta Lausuntoihin vastaaminen KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto ottaa lausunnot huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen vuosien 2014 ja 2015 maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1092/2013) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 3 luvun mukaisen ruoppausta ( m 3 ktr) koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Päätös Sinikka ja Riku Paanila ym. Jäljennös päätöksestä Espoon kaupunki Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalouspalvelut / Helsinki (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Espoon kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

7 7 (7) MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Juha Helin Merja Ahti Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Helin. Asian on esitellyt ympäristölakimies Merja Ahti. MA/sl

8 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.