PARAINEN 445 Iniön Norrby 671. Johansholman ranta-asemakaava

Transkriptio

1 PARAINEN 445 Iniön Norrby 671 Johansholman ranta-asemakaava Johansholman länsirantaa. Juha Erjanti

2 1 RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta Parainen 445 Kylä Iniön Norrby 671 Tila Kvällstrand 4:52 Päiväys Kaavan laatija Juha Erjanti, DI Poppelikuja 16, NAANTALI Vireilletulo Iniön kunnanhallitus on tehnyt kaavoituksen vireilletulopäätöksen ja ilmoittanut siitä ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä pidosta osallisille kirjeitse sekä Åbo Underrättelser ja Turun Sanomat -nimisissä lehdissä. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Paraisten kaupungin Iniön Norrbyn kylässä noin 4 km Iniön kirkonkylästä itään. Kaavoitettava alue on Johansholman saari sen eteläpäätä lukuun ottamatta. Kaava-alueen sijainnista on kartta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 1.3 Kaava-alueen nimi ja kaavoituksen tarkoitus Kaavan nimi on Johansholman ranta-asemakaava. Kaavoituksen tarkoituksena on suunnitella saaren länsi- ja itärannalle omarantaisia lomarakennuspaikkoja. 1.4 Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot 1.2. Kaava-alueen sijainti 1.3. Kaava-alueen nimi ja tarkoitus 1.4. Sisällysluettelo 1.5. Liiteasiakirjat 2. Tiivistelmä 2.1. Kaavaprosessin vaiheet 2.2. Ranta-asemakaava 2.3. Ranta-asemakaavan toteuttaminen 3. Lähtökohdat 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus 3.2. Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

3 4. Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1. Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö 4.4. Ranta-asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja niiden tarkentuminen 4.5. Ranta-asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Ranta-asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset 5. Ranta-asemakaavan kuvaus 5.1. Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3. Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet 5.4. Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja maisemaan Muut vaikutukset 5.5. Ympäristön häiriötekijät 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset 5.7. Nimistö 6. Ranta-asemakaavan toteutus Liiteasiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma / Luontoselvitys 2007 Muistio aloitus/viranomaisneuvottelusta Maisemaselvitys Ranta-asemakaavan perustiedot

4 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - Kaavoituksen aloittamisesta keskusteltiin maanomistajan kanssa keväällä Kaavoitussopimus allekirjoitettiin heinäkuussa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui joulukuussa 2006 ja sitä tarkistettiin joulukuussa Kaavoituksen pohjakartta valmistui syksyllä 2006 ja hyväksyttiin maaliskuussa Ensimmäinen kaavaluonnos valmistui kesäkuussa Luontoselvityksen maastokäynti tehtiin heinäkuussa Aloitus/viranomaisneuvottelu pidettiin tammikuussa Toinen kaavaluonnos valmistui toukokuussa Ranta-asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä Iniön kunnassa syyslokakuussa Kaavaa ei kuitenkaan viety kunnanvaltuustoon. - Kuntaliitoksen jälkeen pidettiin neuvottelu ELY-keskuksessa tammikuussa Maisemaselvityksen maastokäynti tehtiin kesäkuussa Kolmas kaavaluonnos valmistui marraskuussa Paraisten kaupungin virkamiesten kanssa pidettiin työneuvottelu Paraisilla tammikuussa Lopullinen ranta-asemakaavaluonnos valmistui helmikuussa Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavalla on suunniteltu Johansholman itärannalle yksi ja länsirannalle kolme omarantaista lomarakennuspaikkaa ja niille rakennus- ja kerrosalat. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavan toteutus on maanomistajan asia. Rakentaminen rakennuspaikoilla voidaan aloittaa, kun ranta-asemakaava on lainvoimainen 3 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suurin osa suunnittelualueesta on kalliopohjaista mäntymetsää. Vesialueet ovat Johansholman länsipuolella pääosin syviä. Itäpuolella rannat ovat matalampia ja ruovikkoisempia. Pienveneellä on kuitenkin mahdollista rantautua molemmilla puolilla saarta Luonnonympäristö Suunnittelualue on maastoltaan tavanomaista Lounais-Suomen rannikon kallioista metsämaata. Avokallioita alueella ei juuri ole. Lahdenpohjukat ovat matalia ja ruovikkoisia. Alueella olevat metsät ovat talousmetsäkäytössä. Luontoselvityksen mukaan suunnittelualueella on luonnonsuojelulain mukainen luontokohde: pähkinäpensaslehto, joka tulee säilyttää rakentamattomana. Lisäksi alueella on kaksi metsälain mukaista suojeltavaa kohdetta: itärannan lehto ja länsiosan tervaleppälehto, jotka molemmat tulee säilyttää kaiken maankäytön ulkopuolella. Muita luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita alueella ei ole. Alueelta löytyi kuitenkin yksi uusi uhanalaisen jäkälälajin esiintymä, vaarantuneeksi luokiteltu koivunhuhmarjäkälä, joka kasvoi metsälain mukaisella itärannan lehtokohteella Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakentamaton. Naapurialueella saaren eteläpäässä on rakennettuna lomarakennus, sauna ja talousrakennuksia.

5 Maanomistus Kaava-alueen kiinteistön Kvällstrand 4:52 omistaa Timo Kulmala. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Seutukaava Varsinais-Suomen liiton alueelle vahvistetussa seutukaavassa suunnittelualue kuuluu osa-alueeseen 92-3: 2-3, 60 %, SM 4,5; RM 1; S : Loma-asuntojen määräksi on osoitettu rantakilometriä kohden 2-3 kpl %: Muuhun kuin loma-asutukseen osoitettavan rannan määrän pitäisi olla vähintään 60 % rantaviivan pituudesta. - SM 4: Loma-asutusalueet on suunniteltava sekä maisemaan että rakennettuun ympäristöön sopeutuviksi. - SM 5: Loma-asutusalueet on suunniteltava siten, että voidaan säilyttää luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston elinmahdollisuudet. - RM 1: Alueilla on lomarakennukset sopeutettava maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. - S 2: Yksityiskohtasuunnittelun yhteydessä tulisi selvittää alueelle ominaisen eläimistön lajikohtaiset rauhoitusajat sekä ajallisten ja alueellisten rauhoitustoimenpiteiden tarve. Saari on merkitty alueeksi MM-2, 200L, eli alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon luonnonympäristön suojelunäkökohdat. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon maisemalliset ja muut ympäristön suojelunäkökohdat. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä ja muu sellainen hajarakentaminen, joka täyttää maisemansuojelulliset vaatimukset. Yleiskaava Iniön kunnan alueelle on laadittu yleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Kaavasta on kuitenkin valitettu, joten valtuusto hyväksyi yleiskaavan uudelleen niiltä osin, joista ei oltu valitettu. Näiltä osin yleiskaava tuli lainvoimaiseksi Yleiskaavassa Johansholm- saareen on merkitty 5 omarantaista rakennuspaikkaa (RA5), jotka ovat saaren etelä- ja itäpuolella. Muu alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on maisemallista merkitystä (MU). Alueen rakennusoikeus on siirretty saman maanomistajan RA- tai RM- alueille. RAalueen rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asuntorakennuksen, vierasmajan ja saunan. Vierasmajan ja saunan kerrosalat saavat olla enintään 25 m 2. Rakennuspaikan kokonaiskerrosala edellä mainittujen rakennusten osalta saa olla enintään 5 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 200 m 2. Lisäksi saa rakentaa lomatarkoituksiin liittyviä talousrakennuksia, joiden rakennusala saa olla enintään 1 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 80 m 2. Ranta-asemakaavat Johansholman saaressa ei ole ranta-asemakaavaa. Rakennusjärjestys Iniön kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennusjärjestyksen mukaan rakennettaessa ranta-alueelle tulee erityisesti huomioida rakennusten etäisyys rantaviivasta ja sijoittaminen siten, että luonnonympäristö mahdollisuuksien mukaan säilyy. Rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m ja asunnon alimman lattiatason vähintään 2 m keskiveden korkeustason yläpuolella, saunarakennuksen lattiatason kuitenkin vähintään 1,5 metriä. Sauna- ja talousrakennuksen, jonka kerrosala on korkeintaan 25 m 2, etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 15 metriä. Rakennuspaikan kerrosalamäärät ovat samat kuin yleiskaavassa. Länsi-Turunmaan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty Turun hallinto-oikeus kumosi osan rakennusjärjestyksen hyväksymispäätöksestä ja kumotuilta osin noudatetaan liitoskuntien aikaisempia rakennusjärjestyksiä. Luontoinventointi

6 FM (biologi) Terhi Korvenpää on suorittanut suunnittelualueella luontoselvityksen, jonka mukaan alueella todettiin olevan selostuksen kohdassa Luonnonympäristö esitetyt luontokohteet. Kantakiinteistöselvitys Kantakiinteistötarkastelua ei suoritettu. Pohjakartta Kaavoituksen pohjakarttana käytetään Juhani Huttusen laatimaa karttaa, joka on hyväksytty Kartan mittakaava on 1:2000. Vanha rakennuskanta Suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Muinaisjäännökset Suunnittelualueella ei ole todettu olevan muinaisjäännöksiä. Laadittavana olevaan maakuntakaavaan on kaikki tiedossa olevat muinaisjäännökset merkitty eikä niitä tällä kohdalla ole. Maisemaselvitys Arkkitehti Martin Wolff teki suunnittelualueella maisemaselvityksen Raportti valmistui Selvityksen mukaan maiseman arvot ovat sen suurissa linjoissa. Johansholm näkyy mereltä hyvinkin yhtenäisenä rantaviivaltaan. Saari ei poikkea muista lähisaarista. Pohjoiskärki ja eteläpää ovat osia suurista näkymistä, joten rakentaminen saarelle ei saa aiheuttaa muutosta sen profiiliin. Ongelmaksi voi muodostua saaren rannat, joiden eheyttä on vaalittava. Tulevassa rakentamisessa ongelma voidaan ratkaista sijoittamalla rakentaminen pois rannasta ja hyödyntämällä monimuotoisia kallioita, joiden koloihin ja kumpareiden taakse rakennukset saadaan piiloon. Puustoa ei saa poistaa enempää, kuin rakennuksen alaan tarvitaan. 5 4 Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelualueelle oli yleiskaavassa merkitty kaikki lomarakentaminen saaren itäpuolelle. Maanomistaja piti tärkeänä saada siirretyksi yleiskaavassa olevat neljä rakentamatonta RA- rakennuspaikkaa saaren länsipuolelle eli saaren aurinkoiselle puolelle. Saaren itäpuoli on osittain synkkää ja maastollisesti jyrkkää ja rakentamiseen soveltamatonta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset - Maanomistajien kanssa sovittiin kesällä 2006, että alueella käynnistetään maankäytön suunnittelutyö ranta-asemakaavalla. - Sopimus kaavoituksesta allekirjoitettiin kaavoittajan ja maanomistajan kesken Kaavoituksen pohjakartta valmistui syksyllä 2006 ja Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto hyväksyi kartan Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin kuntaan keväällä pidettiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa aloitus/viranomaisneuvottelu. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osalliset on luetteloitu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (OAS) Vireilletulo Iniön kunnanhallitus on tehnyt kaavoituksesta vireilletulopäätöksen Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Kunta on lähettänyt tiedon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta osallisille ja varannut heille tilaisuuden ilmoittaa suunnitelmasta mielipiteensä kaavoituksen

7 kuluessa. Mielipiteitä osallisilta ei ole tullut. Kaavaluonnoksen ollessa Iniön kunnassa nähtävillä saapui kuntaan naapuritilan Vindebo 4:47 omistajalta monisivuinen mielipide (muistutus), jonka yhteenvedon mukaan mm. o Kaavoitusprosessissa on menettelyvirhe, koska hänelle ei ole annettu mahdollisuutta vuorovaikuttaa ja osallistua kaavan suunnitteluun maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetulla tavalla. o Rakennuspaikat on sijoitettu saaren länsipuolelle yleiskaavan vastaisesti. Yleiskaavan tärkein oikeusvaikutus on sen ranta-asemakaavaa ohjaava vaikutus. o Maanomistaja osti alueen, jonka rakennuspaikat ovat itärannalla. Rantaasemakaava voidaan laatia yleiskaavan mukaisena itärannallakin, joka on yhtä rakennuskelpoinen kuin länsiranta. o Yhtään kestävää perustelua ei ole esitetty yleiskaavan vastaiselle rantaasemakaavoittamiselle. o Mikäli ranta-asemakaava hyväksytään ehdotetun mukaisena, yleiskaavat menettävät merkityksensä Iniön kunnassa. Maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun nimissä yleiskaavan vastainen ranta-asemakaava on myönnettävä kaikille niille maanomistajille, jotka haluavat siirtää yleiskaavan mukaiset rakennuspaikat kiinteistön arvoa nostavasti länsirannalle ilman kestäviä perusteluja. o Ranta-asemakaavassa ei ole ratkaistu tulevien mökkiläisten veneiden pitoa länsirannan ollessa ilman merkittäviä vesistöjä ja maata muokkaavia toimenpiteitä satamaksi soveltumaton. o Saareen ei jää enää laajempaa yhtenäistä luonnontilaista rantaa, kun itärannalle on järjestettävä veneille suojasatamarakennelmia ja veneiden purku- ja rantautumispaikkoja. o Länsiranta on säilytettävä rakentamattomana, jolloin siellä olevat luontoarvot eivät vaarannu ja niiden virkistyskäyttöarvo säilyy maanomistajien lisäksi kuntalaisille ja muille retkeilijöille. Myös avoin näkymä Perkalanlahdelta saaren länsirannalle tulee säilyttää luonnontilaisena. Kaavoittajan vastine: Kaavoituksesta tiedottamisesta osallisille on huolehtinut Iniön kunta. Mielipiteen jättäjän osoitteen muutos kesken kaavoituksen on osaltaan ehkä mahdollisesti vaikeuttanut tiedon perille menemistä. Kuntaliitosten jälkeen tarkistettu kaava asetetaan nähtäville ja siitä ilmoitetaan Paraisten kaupungin toimesta. Alueelle on vahvistettu rakennusoikeutta yleisesti ohjaava yleiskaava, jonka tarkoituksena on lähinnä ollut selvittää mitoitus eli rakennuspaikkojen määrä. Yleiskaavatyössä maanomistajan aktiivisuudella on suuri merkitys rakennuspaikkojen sijoittelussa. Saadun tiedon mukaan kyseisellä maanomistajalla oli Johansholman lisäksi omistuksessaan muitakin alueita keskeisimmillä ja tärkeimmillä paikoilla, joten maanomistajan kiinnostus Johans-holman yleiskaavaratkaisusta on ilmeisesti ollut vähäistä. 6 Nykyisellä maanomistajalla on katsottava olevan oikeus pyrkiä kehittämään tilansa käyttöä siinä laajuudessa kuin mm. rakentamista ja kaavoitusta koskeva lainsäädäntö siihen antaa mahdollisuuksia. Ranta-asemakaava voidaan laatia yleiskaavasta poiketen perustellusta syystä. Pienveneillä on mahdollista rantautua kaavassa osoitetuille rakennuspaikoille tai niiden lähelle ilman maastoa ja vesistöä muokkaavia, merkittäviä toimenpiteitä. Suojasatamaksi ei ole syytä osoittaa mitään varsinaista paikkaa saaren itäpuolelta, koska suojasataman tarve on ilmeisen satunnainen. Kaavaratkaisulla saaren länsirannan pohjoisosa ja yli puolet itärannasta on yhtenäistä, rakentamatonta ja luonnontilaista rantaa. Rakentamattoman rannan määrä on ranta-asemakaavassa suurempi kuin yleiskaavassa.

8 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet on otettu kaavassa huomioon ja rakennuspaikkoja ei ole suunniteltu niiden alueille. Tuleva rakentaminen ei aiheuta ongelmia maisemaan, kun rakennuspaikat on katsottu maastossa huolellisesti ja on voitu hyödyntää suojapuustoa ja monimuotoisia kallioita ja niiden koloja. Itärannan jyrkkään kohtaan (sähkölinjasta saaren pohjoiskärkeen) rakentaminen aiheuttaisi maisemaan aukkoja, kun rakennusten kohdalta olisi poistettava sankkaa kookasta puustoa. Jyrkkään puustoiseen maastoon terassien ja rantaan johtavien portaiden rakentaminen vaatisi myös puuston poistamista. Länsipuolella ei tällaisia maisemaan vaikuttavia ongelmia ole. Kaavaratkaisulla kuntalaisilla ja muilla retkeilijöillä on mahdollista käyttää rakentamattomaksi jäävää M/s-1 aluetta koko Johansholman saaressa sen pohjoiskärjestä eteläpäähän. Muutokset kaavaan: Kaavaa on tarkistettu seuraavassa kohdassa (4.3.4) esitetyllä tavalla. Rakennuspaikkojen suunnittelussa on huomioitu tulevien rakennusten sopivuus maisemaan, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet, luonnonvaloisuus ja -lämpö sekä riittävä suojapuusto. Länsirannalle suunnitellut rakennuspaikat ovat lomarakentamiseen sekä maastoltaan että sijainniltaan sopivampia kuin itärannan yleiskaavan mukaiset rakennuspaikat sähkölinjasta saaren pohjoiskärkeen, jossa monessa kohdassa maan pinta nousee rannasta mitattuna 40 metrin matkalla yli 10 metriin, kun länsirannan rakennusaloilla vastaava korkeus on 4-7 m Viranomaisyhteistyö Kaavasta on pidetty Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa aloitus/viranomaisneuvottelu, josta laadittu muistio on liitteenä. Kaavaluonnosta tarkennettiin neuvottelun perusteella seuraavasti: Molemmat venevalkama-alueet (LV) poistettiin kaavasta. Luontoselvityksen mukaiset suojelukohteet merkittiin kartalle ja ne rajattiin rakentamisen ulkopuolelle. Lomarakennuspaikkoja (RA) pienennettiin. Korttelin 1 rakennuspaikalle merkitylle saunarakennukselle annettiin tiukemmat rakentamismääräykset: kerrosala saa olla enintään 18 m 2 ja harjan korkeus enintään 3 metriä. Maastokäynnillä selvitettiin vielä rakennuksen sijaintia rakennuspaikalla, jolloin todettiin, että esitetyssä paikassa sauna on sekä maastollisesti että maisemallisesti sopiva paikka kahden kallionyppylän välissä. Suojapuustoa on riittävästi, joten rakennus ei näy merelle. Suunnittelutyön jatkamisesta kuntaliitoksen jälkeen pidettiin Varsinais-Suomen ELY -keskuksessa neuvottelu. Läsnä olivat ELY -keskuksesta Anna-Leena Seppälä ja Kirsti Virkki sekä Länsi-Turunmaan kaupungista Marjatta Laineenkare ja Pasi Hyvärilä sekä kaavan laatija. Neuvottelussa käytiin läpi kaavoituksen vaiheet ja kaavaratkaisuja. Neuvottelun perusteella kaavaa tarkennettiin: Kortteli 3 saaren länsipuolen pohjoisosasta siirrettiin itäpuolen eteläosaan naapuritilan 4:47 rajan läheisyyteen. Rakennuspaikkojen rajoja kortteleissa 2 ja 1 tarkennettiin siten, että niiden alueilla ei ole s-1 -merkinnällä olevia suojeltavia luontotyyppejä eikä luo -merkinnällä olevia luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita. Merkintä s-1 muutettiin merkinnäksi luo-1 ja muut luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet merkinnäksi luo-2 ja luo-3. Suunnitteluratkaisusta pidettiin vielä neuvottelu Paraisilla. Läsnä olivat Marjatta Laineenkare, Heidi Saaristo-Levin ja Pasi Hyvärilä sekä kaavan laatija. Neuvottelun perusteella: 7

9 MU- alueet tarkennettiin M/s-1 alueiksi. Yleiset kaavamääräykset siirrettiin määräysten jokaiseen RA -kohtaan. Viemäröintimääräyksiä muutettiin mm. siten, että alueella sallitaan vain kuivakäymälät. Korttelin 2 rajaa tarkennettiin vielä siten, että rannan ja luo-1 alueen välissä ei ole rakennusaluetta. 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavoituksen tavoitteena oli suunnitella alueelle seutukaavan ja yleiskaavan suunnittelu- ja rakentamismääräyksiä ja suosituksia noudattaen omarantaisia lomarakennuspaikkoja saaren länsipuolelle. Yleiskaavassa rakennuspaikat olivat saaren itäpuolella pimeässä ja maastoltaan jyrkemmässä sekä suurelta osin rakennettavuudeltaan erittäin huonossa paikassa Prosessin aikana syntyneet tavoitteet ja niiden tarkentuminen Kaavoituksen aikana tavoitteet muuttuivat neuvottelujen jälkeen siten, että yksi sähkölinjan pohjoispuolelle suunniteltu rakennuspaikka saaren länsipuolelta siirrettiin itäpuolelle luo-2 alueen eteläpuolelle lähelle tilan 4:47 rajaa. Kesällä 2011 kaavoittajan suorittaman maastokäynnin jälkeen kaavaratkaisua vielä tarkennettiin siirtämällä korttelin 3 etelärajaa pohjoisemmaksi eli kauemmaksi tilan 4:47 rajasta, koska välialueella ei ollut riittävästi suojapuustoa. 4.5 Ranta-asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta 0-vaihtoehdon mukaan alue jää pääosin nykyiseen tilanteeseen, alueen rakentaminen tapahtuu yleiskaavan mukaisesti. Rakennuspaikat tulevat osittain erittäin jyrkkään ja rakentamiseen soveltumattomaan pimeään paikkaan. Lisäksi arvokkaiden luontokohteiden olemassaolo voi vaarantua. Yleiskaavan mukaan on mahdollista rakentaa myös saaren korkeimmalle kohdalle näköalapaikalle. Tarkennetun A-vaihtoehdon mukaan alueelle suunnitellaan neljä omarantaista lomarakennuspaikkaa, joista kolme saaren länsirannalle ja yksi itärannalle. Rakennuspaikkojen kerrosalat suunnitellaan yleiskaavan mukaisesti ottaen kuitenkin huomioon kunkin rakennuspaikan maastolliset ja maisemalliset tekijät. Rakennuspaikat suunnitellaan pois näköalapaikoilta. Luontoselvityksen mukaiset arvokkaat luontokohteet on mahdollista säilyttää ja rajata rakentamisen ulkopuolelle. Muita vaihtoehtoja ei esitetty Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Vaihtoehto A vaikutukset luontoon ja maisemaan pyritään minimoimaan sijoittamalla rakennusalat puustoon suojaan ja pois korkeilta paikoilta. Luontoselvityksen mukaiset rakentamiselle sopimattomat alueet jätetään rakennusalojen ulkopuolelle. 0 vaihtoehdossa alueelle rakennettaisiin suunnittelemattomasti väljän yleiskaavan mukaisesti Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Vaihtoehdolla 0 on suuremmat luonnonympäristöä ja maisemaa muuttavat vaikutukset kuin A vaihtoehdolla. Vaihtoehdolla A turvataan suunniteltu rakentaminen ja rakentamattomien rantaosuuksien säilyminen ja lisääminen.

10 4.5.4 Ranta-asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaihtoehtojen keskinäisen vertailun perusteella tarkennettua vaihtoehtoa A voidaan pitää parhaana kaavoitustyön pohjana. Valitulla ratkaisulla turvataan suunnitellulla rakentamisella maanomistajien tasapuolinen kohtelu. luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. suunniteltu uudisrakentaminen ja muu maankäyttö sopeutetaan rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan huomioon. ranta-alueille jätetään riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset - Kaavoituksen aluksi laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka valmistui Suunnitelmaa ajantasaistettiin Iniön kunta teki vireilletulopäätöksen Ensimmäinen kaavaluonnos valmistui Aloitus/viranomaisneuvottelu pidettiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. - Lopullinen kaavaluonnos valmistui Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto oli nähtävillä Iniön kunnantalolla Tulevan kuntaliitoksen takia kaavaa ei käsitelty enää Iniön kunnassa. - Kuntaliitoksen jälkeen kaavoituksen käsittelyä jatkettiin Länsi-Turunmaan kaupungissa pidettiin työneuvottelu ELY-keskuksessa. - Kolmas kaavaluonnos valmistui Maisemaselvitys valmistui Kesällä 2011 suoritetun maastokäynnin jälkeen valmistui neljäs kaavaluonnos. - Pidettiin työneuvottelu Paraisilla. - Tarkennettu lopullinen kaavaluonnos valmistui Ranta-asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alueen pinta-ala on 13,825 ha. Ranta-asemakaava noudattaa tarkennetun vaihtoehdon A mukaista ratkaisua. Rakentamiseen osoitetut alueet ovat lomarakentamisen rakennuspaikkoja. Suunnittelualueella rakentamiseen (RA-3 ja RA-4) on osoitettu 2,332 ha (16,9 %) ja maa- ja metsätalousalueeksi (M/s-1) 11,493 ha (83,1 %). Lomarakennusten korttelialueet sijaitsevat Johansholman saaren itä- ja länsipuolella. Muu alue on maa- ja metsätalousaluetta, jonka ympäristö säilytetään (M/s-1). Saareen kuljettaessa auto- ja venepaikat sijaitsevat Iniön keskustassa Norrbyn kylässä. Ranta-asemakaavan suhde yleiskaavaan Yleiskaavassa Johansholman saaressa on viisi lomarakennuspaikkaa (RA5), joista yksi on saaren eteläpäässä jo rakennettu tila Vindebo 4:47. Suunnittelu-

11 alueen neljä rakennuspaikkaa ovat yleiskaavassa saaren itärannalla pohjoiskärkeen asti. Rakennusalue ulottuu pituussuunnassa puoleen väliin saarta. Saaren korkein kohta (21 metriä) on yleiskaavassa RA -aluetta. Pohjoiskärjessä RA -alueelle rakentaminen ei olisi maisemallisesti eikä luonnonympäristön kannalta hyvä ratkaisu. Itäpuolella noin 200 metrin matkalla pohjoisesta sähkölinjaan asti maasto on jyrkkää. Rannasta 60 metrin etäisyydellä saaren keskelle päin maaston korkeus on jo metriä. Alueelle rakentaminen aiheuttaisi maisemaan aukkoja, kun rakennusten kohdalta olisi poistettava sankkaa kookasta puustoa. Rantaan johtavien portaiden ja terassien rakentaminen jyrkkään maastoon vaatisi myös puuston poistamista. Sähkölinjasta etelään noin 60 metrin etäisyydellä on tervaleppälehto, jolta on löytynyt uhanalainen jäkälälaji, koivunhuhmarjäkälä. Luo-2 alueen ja sähkölinjan väliin ei niiden läheisyyden takia ole mahdollista sijoittaa rakennuspaikkaa. Ranta-asemakaavassa on suunniteltu yleiskaavan mukainen määrä lomarakennuspaikkoja, joista yksi on suunniteltu yleiskaavan mukaisesti saaren itärannalle luo-2 alueen ja tilan 4:47 rajan väliin maastossa suoritetun tarkastelun perusteella. Rakennuspaikkaa ei voitu suunnitella lähemmäs tilan 4:47 rajaa suojapuuston vähäisyyden takia. Rakennuspaikka on kuitenkin riittävän etäällä (n. 40 m) tervaleppälehdosta, jolla on uhanalainen koivunhuhmarjäkälä. Kolme rakennuspaikkaa on suunniteltu yleiskaavan vastaisesti saaren länsirannalle, tilan 4:52 eteläosaan. Suunnittelussa on huomioitu tulevien rakennusten sopivuus maisemaan, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet, luonnonvaloisuus ja -lämpö sekä riittävä suojapuusto. Rakennuspaikkojen ja -alojen suunnittelu perustuu moneen maastokäyntiin ja selvitykseen: Korttelin 1 rakennuspaikalle merkityn saunarakennuksen sijaintia on erityisesti tarkasteltu ja selvitetty maastossa. Esitetyssä paikassa sauna on rakennuspaikan sekä maastollisesti että maisemallisesti sopivin paikka kahden kallionyppylän välissä. Suojapuustoa on riittävästi, joten rakennus ei näy merelle. Korttelin 2 rakennuspaikan nro 1 eteläpuolella sijaitsee luontoselvityksen mukainen pähkinäpensaslehto (luo-1). Selvityksen mukaan kuusikossa kasvavat pensaat tukehtuvat varjostukseen, ellei niiden ympäriltä poisteta varjostavia kuusia. Alueen läpi itärannalle on maastossa luontainen kulkuväylä. Pähkinäpensaiden hyväksi voi esim. tuleva, kyseisen korttelin 2 rakennuspaikan nro 1 omistaja suorittaa metsänhoidollisia toimenpiteitä varjostavien kuusien poistamiseksi alueelta. Länsirannalle suunnitellut kolme rakennuspaikkaa ovat lomarakentamiseen sekä maastoltaan että sijainniltaan sopivampia kuin itärannan yleiskaavan mukaiset rakennuspaikat sähkölinjasta saaren pohjoiskärkeen. Virkistyskäyttöön on varattu rakentamattomaksi jäävä M/s-1 alue koko saaressa sen pohjoiskärjestä eteläpäähän. Rakentamaton alue on huomattavasti suurempi kuin yleiskaavan MU -alue. Rakentamattoman rannan määrä on niin ikään pitempi kuin yleiskaavassa. Maisemallisesti tärkeä pohjoiskärki on jäänyt rakentamattomaksi alueeksi. Myös saaren korkein kohta, näköalapaikka on ranta-asemakaavassa rakentamatonta aluetta M/s-1. Edellä olevilla perusteilla ranta-asemakaava voidaan suunnitella ja hyväksyä, vaikka on poikettu osittain yleiskaavaratkaisuista Mitoitus Kaava-alueen todellisen rantaviivan pituus 1,50 km. Muunnetun mitoitusrantaviivan pituus on 1,43 km. Kaavoitettavalle alueelle on suunniteltu yleiskaavan mukaisesti neljä omarantaista lomarakennuspaikkaa eli 4 loma-asuntoyksikköä (lay). Rakennuspaikkoja on siten 2,8 lay rantakilometriä kohden Kaava-alueen kokonaisrantaviivasta 1500 m on käytetty rakentamiseen 470 m (31,3 %) ja rakentamatonta rantaa on jäänyt 1030 m (68,7 %). Yhtenäinen ra- 10

12 kentamaton rantaosuus on saaren pohjoisosassa länsi- ja itärannalla noin 800 metriä. Alueen mitoitus on yleiskaavan mukainen ja rakentamattoman rantaalueen osuus on saatu suunnittelulla jäämään suuremmaksi kuin yleiskaavassa. Suunnittelualueella on riittävästi yhtenäistä rakentamatonta ranta-aluetta Palvelut Alueella ei ole palveluja. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ranta-asemakaavassa on otettu huomioon luonnonsuojelu, maisema-arvot, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet. Kaavalla on osoitettu uudet rakennuspaikat huomioimalla luonnonolosuhteet ja rakennettu ympäristö (saaren yli kulkeva voimalinja). Rakennuspaikat on suunniteltu siten, että rakennukset näkyvät mahdollisimman vähän merelle. Saunojen rakennusalat on katsottu maastossa erityisen tarkasti. Tuleva rakentaminen on sijoitettu puuston suojaan ja riittävän etäälle rannasta. Avoimet ja korkeat kalliot sekä koko M-alue on merkitty M/s-1 merkinnällä eli maa- ja metsätalousalueeksi, jonka ympäristö säilytetään. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaava-aluetta koskevat valtioneuvoston voimaan tulleen päätöksen mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Kaava-alueella ei ole maakuntakaavaa. Seutukaavassa ei ole merkintää erityisistä varauksista. Nyt kysymyksessä olevan ranta-asemakaavan osalta voidaan katsoa, että alueella ei ole valtakunnallisia erityistavoitteita. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Kaava-alueen kaikki rakennuspaikat ovat omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Korttelit 1-2 Korttelit ovat Johansholman saaren länsirannalla. Kaikki korttelien kolme lomarakennuspaikkaa ovat rakentamattomia. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa lomarakennuksen, vierasmajan ja saunarakennuksen sekä alueen käyttötarkoitusta palvelevia talousrakennuksia. Lomarakennuksen, vierasmajan ja saunan yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 m 2. Erillisen saunan kerrosala saa olla enintään 25 m 2, vierasmajan 25 m 2 ja talousrakennusten 50 m 2. Korttelin 1 rakennuspaikalla n:o 1 saa erillisen saunan kerrosala olla enintään 18 m 2 ja harjan korkeus enintään 3,0 metriä. Kortteli 3 Kortteli on saaren itärannalla. Korttelin lomarakennuspaikka on rakentamaton. Rakennuspaikalle saa rakentaa lomarakennuksen, vierasmajan ja saunarakennuksen sekä alueen käyttötarkoitusta palvelevia talousrakennuksia. Lomarakennuksen, vierasmajan ja saunan yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 m 2. Erillisen saunan kerrosala saa olla enintään 25 m 2, vierasmajan 25 m 2 ja talousrakennusten 50 m Muut alueet Muu alue kaavassa on maa- ja metsätalousaluetta, jonka ympäristö säilytetään (M/s-1). Alueelle ei saa rakentaa. M/s-1 alueella on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita. Kartalle merkityllä alueella luo-1 sijaitsee luonnonsuojelulain mukainen luontokohde, pähkinäpensaslehto. Alueella luo-2 on metsälain mukainen tervaleppälehto, jolla on uhanalainen jäkälälaji, koivunhuhmarjäkälä. Alueella luo-3 on metsälain mukainen tervaleppälehto. Alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen alueilla vaarantuu. Saaren läpi kulkee kaakosta luoteeseen sähkölinja, joka on merkitty kartalle. 11

13 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Kaavan vaikutus rakennettuun ympäristöön on vähäinen. Rakennuspaikat on pyritty suunnittelemaan siten, että maastosta ja puustosta muodostuu luonnollinen suoja rakennuspaikkojen välille. Saaren eteläosassa suunnittelualueen ulkopuolella on yksi rakennettu lomarakennuspaikka, jonka rakennukset ovat noin 100 metrin päässä suunnittelualueesta Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja maisemaan Kaavan vaikutukset luontoon ja maisemaan on minimoitu sijoittamalla rakennusalat puustoon suojaan ja pois rannan tuntumasta. Korkeimmat näköalakalliot on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. M-alue on merkitty M/s-1 alueeksi eli maa- ja metsätalousalueeksi, jonka ympäristö säilytetään. Kaavamääräyksen mukaan pähkinäpensaslehtoa ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä muitakaan alueita ei saa muuttaa niin, että alueiden ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Rakennusten on sopeuduttava perinteiseen saaristomaisemaan väritykseltään, julkisivumateriaaleiltaan ja mittasuhteiltaan sekä oltava puuverhoiltuja ja tummansävyisiä. Heijastavia seinä- ja kattopintoja ei saa rakentaa. Rakennuspaikkojen rakentamaton osa on hoidettava luonnonvaraisena ja rakennuspaikoilla on säilytettävä maiseman kannalta merkittävä puusto. Puhdistamattomia jätevesiä ei saa johtaa vesistöön. Alueella sallitaan vain kuivakäymälät. Jätteet on kerättävä jätesäiliöön ja kuljetettava kunnalliselle jätteiden käsittelypaikalle tai kompostoitava. Kompostointi on hoidettava niin, ettei siitä aiheudu haittaa naapurialueiden käytölle eikä vesistölle. Palamattomat ja kompostoitumattomat jätteet, kuten metalli, lasi ja muovi on kuljetettava kunnalliselle jätteiden käsittelypaikalle Muut vaikutukset Vesiliikenne lisääntyy vähäisessä määrin kuljettaessa pienveneillä Johansholman saaresta mantereelle tai Iniön kirkonkylään vene- ja autopaikoille Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole tiedossa ympäristön häiriötekijöitä. Uudet rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan väljästi ja luontoystävällisesti siten, ettei muodostuisi liian ahdasta rakentamista. Ranta-asemakaavalla on luotu edellytykset rauhalliseen ja viihtyisään lomanviettoon. Rakennuspaikkojen omistajat haluavat asua lomallaan omissa oloissaan naapureilta rauhassa. Kaavaratkaisulla on pyritty minimoimaan tällaiset ympäristön häiriötekijät. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Merkinnät ja määräykset ovat kaavakartalla. 5.7 Nimistö Kaava-alueella ei ole katuja eikä puistoja, joille olisi annettu nimi.

14 13 6 Ranta-asemakaavan toteutus Ranta-asemakaavan toteutus on maanomistajan asia. Rakentaminen rakennuspaikoilla voidaan aloittaa, kun ranta-asemakaava on lainvoimainen. Naantalissa Juha Erjanti DI