Japani ostaa Aurorazailiimapuuta. Keitele Forest tukee KalPan juniorityötä SIVU. Lisää kantorahoja ja työpaikkoja maakuntaan SIVU4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Japani ostaa Aurorazailiimapuuta. Keitele Forest tukee KalPan juniorityötä SIVU. Lisää kantorahoja ja työpaikkoja maakuntaan SIVU4"

Transkriptio

1 Keitele Forest Oy:n asiakaslehti Nro 1/2013 Leena Lyytikäinen: Monipuolinen metsä työllistää ja rauhoittaa 10 SIVU SIVU12 Japani ostaa Aurorazailiimapuuta Keitele Forest tukee KalPan 3 juniorityötä SIVU Lisää kantorahoja ja työpaikkoja maakuntaan SIVU4

2 pääkirjoitus tässä lehdessä: Mahtavat puuraakaainereservit käyttöön...2 Keitele Forest tukee KalPan juniorityötä...3 Liimapuun tuotanto kaksinkertaistuu Yksi Suomen suurimmista...6 Kunnan ja yritysten yhteistyö toimii...7 Korkean laadun tekijöitä...7 Kiireinen metsäja koneyrittäjä arvostaa sujuvaa yhteistyötä Kuusimetsäpainotteinen hankinta-alue...9 Monipuolinen metsä työllistää ja rauhoittaa Japani ostaa Aurorazai-liimapuuta Uutisia Julkaisija: Keitele Group Päätoimittaja: Matti Kylävainio Toimituskunta: Olli Ljokkoi, Jarmo Seppälä, Heikki HIntikka (ulkoasu), Hannu Miettinen (kuvat) Taitto: Mainostoimisto Crealab Oy Paino: Kopijyvä, 2013 Mahtavat puuraakaainereservit käyttöön Kuva: Pekka Mäkinen Ttoimitusjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio Puu uusiutuvana luonnonvarana on ympäristöystävällinen tulevaisuuden rakennusmateriaali, joten puun käyttö ja puurakentaminen ovat hyvässä myötätuulessa kaikkialla maailmassa. Sahatavaran ja alan jalosteiden kysyntä kasvaa eri markkina-alueilla, ja esimerkiksi Euroopan maissa ja Japanissa puun käyttö lisääntyy rakentamisessa. Pienirunkoisen kuusipuun käyttö Järvi-Suomessa on vähentynyt paperiteollisuuden rakennemuutoksen seurauksena. Tämä yhdessä hankinta-alueemme suurten hakkuusäästöjen kanssa muodostaa valtavan raaka-ainevarannon sahatavaran ja liimapuutuotannon kasvattamiselle Keiteleellä. Uusiutuvaa kotimaista puuraaka-ainetta käyttävällä, innovatiivisella ja alueen metsänomistajille tuloa tuovalla teollisuudenalalla on nyt loistavat mahdollisuudet omalta osaltaan korvata vanhan teollisuuden poistumaa ja luoda uusia puunkäyttömahdollisuuksia. Kuitupuun kysynnän väheneminen Suomessa laittaa toki monen metsänomistajan mietteliääksi. Teollisuuden rakennemuutos merkitsee kuitenkin myös uusia mahdollisuuksia. Metsää kannattaa nyt kasvattaa arvokkaaksi tukkipuuksi, josta myyjä saa aiempaa parempaa tuloa. Kansainvälinen kilpailukyky on monen tekijän summa ja sillä on suora vaikutus sahaja puutuoteteollisuuden kannattavuuteen, työllistävyyteen, investointikykyyn ja metsänomistajan tuloihin. Suomen valtion on nyt syytä vauhdittaa ja kannustaa puukauppaa verotuksellisin keinoin, kehittää metsänomistusta liiketaloudellisen yrittäjyyden suuntaan ja kohdentaa sukupolvenvaihdoksen verohuojennuslait myös teollisuuden raaka-ainetta tuottavaan metsäomaisuuteen. Nyt onkin erittäin tärkeää toimia yhdessä niin, että metsänomistajien, saha- ja puutuoteteollisuuden sekä koko yhteiskunnan edut kohtaavat. Yhteinen menestys rakentuu aktiivisesta, innovatiivisesta ja pitkäjänteisestä toiminnasta sekä rohkeudesta ja myönteisestä asenteesta. Keitele Forest tukee KalPan juniorityötä Keitele Forestin ja KalPa Hockey Oy:n yhteistyö näkyy muun muassa KalPan juniorityön tukemisena. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on auttaa vähävaraisten vanhempien lahjakkaita nuoria pelaajia. Viime joulukuun 29. päivän SM-liigaottelun KalPa TPS otteluisäntänä toiminut Keitele Forest jakoi ennen ottelua Kuopion jäähallin jokaiselle istumapaikalle mainoksen, jossa oli palautettava yhteystietolipuke. Mainoksessa oli myös irrotettava heijastin ja lisäksi pahvista sai taitelluksi hyvän taputtimen, jolla osaltaan voitiin kannustaa kotijoukkue hyviin suorituksiin. Keitele Forest tilitti jokaisesta palautetusta lipukkeesta euron KalPan juniorityölle, joten tukisummaksi tuli euroa. Johtaja Mikko Kylävainio luovutti euron shekin KalPan Mikko Kupariselle juniorityön tukemiseen. Panostamme tulevaisuuteen Kannustamme nuoria harrastusten ja terveiden elämäntapojen pariin tukemalla KalPan juniorityötä. Kuva: Olli Ljokkoi Kuva: Olli Ljokkoi Nuoriso kannusti Keitele Forestin jakamilla taputtimilla KalPan otteluvoittoon. Future Image Bank 2 3

3 Uuden investoinnin jälkeen Keitele Groupin puuntarve on noin miljoona kuutiota vuodessa. Yhtiön tavoite jalostaa puolet tuotetusta sahatavarasta valmiiksi puutuotteiksi saavutetaan vuoden 2013 aikana. Liimapuu tuotteena kaksin kertaistaa sahatavaran jalostusarvon, Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio sanoo. Lisää kantorahoja ja työpaikkoja maakuntaan Keitele Group kaksinkertaistaa liimapuutuotantonsa Keitele Group kaksinkertaistaa liimapuutuotantonsa, mikä kasvattaa yrityksen maailman suurimpien liimapuutehtaiden joukkoon. Yli kuuden miljoonan euron investointi tarkoittaa lisääntynyttä raaka-ainetarvetta, yhteensä 50 uutta työpaikkaa ja vuosittain 15 miljoonaa euroa lisää vientituloja maakuntaan. Keitele Engineered Wood Oy:n vuonna 2005 valmistunut nykyaikainen liimapuutehdas tuottaa pieniä ja keskisuuria rakenteellisia insinööripuutuotteita pääasiassa Japanin markkinoille Aurorazai-tuotemerkillä. Liimapuutehtaan kapasiteettia kasvatetaan investoimalla toinen liimapuun puristinlinja kesällä Liimapuun tuotanto lähes kaksinkertaistuu uuden puristinlinjan ansiosta ja tehtaan kilpailukyky paranee. Investointiin kuuluu myös kolmas liimapuulamellien kanavakuivaamo. Uuden investoinnin jälkeen Keitele Groupin puuntarve on noin miljoona kuutiota vuodessa. Yhtiön tavoite jalostaa puolet tuotetusta sahatavarasta val- miiksi puutuotteiksi saavutetaan vuoden 2013 aikana. Uuden investoinnin valmistuttua metsänomistajille maksettavat kantorahatulot lisääntyvät lähes 15 miljoonaa euroa vuodessa. Iso investointi liimapuutehtaaseen on Keitele Groupin strategian mukainen, jalostusarvoa lisäävä panostus. Näin liimapuu tuotteena kaksinkertaistaa sahatavaran jalostusarvon, Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio sanoo. Laajennus valmistuu ripeää tahtia Suunnittelimme liimapuutehtaan laajennusta yli kaksi vuotta ja teimme useita erilaisia konesuunnitelmia. Lopullinen suunnitelma valmistui keväällä 2012, ja kaupalliset neuvottelut konetoimittajien kanssa saimme päätökseen loppuvuodesta 2012, Kylävainio mainitsee. Sahatavaralamellien konenäkölajittelu otettiin käyttöön maaliskuun 2013 aikana. Puristinlinja valmistuu kesäkuussa 2013 ja sen tuotannollinen koekäyttö alkaa heinäkuun alussa. Kuivaamokanava III:n otetaan käyttöön syyskuussa Kuivaamot, lamellien lujuuslajittelu, puristinlinjat ja palkkihöyläämö toimivat kaikki samassa rakennuksessa. Uusia työpaikkoja moneen portaaseen Liimapuutehtaan kapasiteetin lisäys luo Keiteleelle uusia työpaikkoja sahatavaran tuo- tantoon, kuivaukseen ja liimapuun valmistukseen seuraavien kolmen vuoden aikana yhteensä 50. Konsernin henkilöstömäärä nousee nykyisestä 300:sta noin 350 henkilöön. Lisäksi työpaikkoja syntyy alkutuotantoon metsänhoitoon, puunkorjuuseen, kuljetukseen ja alihankintayrityksiin, joissa Keitele Gropin yhteistyön ansiosta työllistyy jo nyt samaten 300 henkilöä. Hankkeen maakunnallisen merkittävyyden ja syntyvien uusien työpaikkojen ansiosta laajennusinvestoinnille on saatu avustus Työ- ja elinkeinoministeriöltä ja ELY-keskukselta. Investointiavustus olikin merkittävä tekijä hankkeen nopean käynnistymisen kannalta. Keitele Group on aina ollut myös kunnan ja työvoimahallinnon kannalta kelpo yhteistyökumppani, sillä yhtiö ei ole koskaan lomauttanut tai irtisanonut henkilöstöään tai urakoitsijoitaan. Ilkka Kylävainio kertoo, että yhtiö on yhdessä työvoimahallinnon kanssa käynnistänyt 30 henkilön rekrykoulutuksen, joka päättyy heinäkuussa Koulutuksella annamme uusille työntekijöille valmiudet turvalliseen koneiden käyttöön. Heidät koulutetaan myös sahatavaran lujuuslajitteluun ja puun liimaamiseen sekä annetaan tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutus, trukinajokoulutus ja ensiapuvalmius. 4 5

4 Raaka-ainereservit parempaan käyttöön Liimapuutehtaan raaka-aineeksi hankitaan tavanomaista pienempiä ja lyhyempiä tukkeja, joista liimaamalla tehdään asiakkaiden tarvitsemia rakennuskomponentteja. Metsänomistajille edullinen katkonta tarkoittaa parempaa tukkisaantoa ja metsätalouden hyvää kannattavuutta. Keitele ostaa puuta kilometrin säteellä Savosta ja naapurimaakunnista. Keiteleellä vuosittain sahattavan puun määrä on nousemassa lähes miljoonaan kuutiometriin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että puuta vastaanotetaan päivittäin 80 tukkirekallista eli noin kuutiota. Kasvua rakennettu vuosien ajan Keiteleellä on luotu edellytyksiä kasvavalle liimapuun tuotannolle jo vuosia. Liimapuun tuotanto on yhdistetty saumattomasti sahan tuotantoon, mikä takaa tasaisen laadun, kustan- 6 Uuden investoinnin valmistuttua metsänomistajille maksettavat kantorahatulot lisääntyvät lähes 15 miljoonaa euroa vuodessa. nustehokkaan valmistusprosessin sekä toimitusvarmuuden. Konsernin sahayhtiö Keitele Timber Oy on viimeisen kolmen vuoden aikana kasvattanut sahatavaran tuotantokapasiteettiä kuutiometriin. Yhtiö on uusinut järeän puun sahauslinjan, lautojen särmäyslinjat, tuorelajittelulaitoksen ja automaattisen, värikameraan perustuvan konenäkölajittelulinjan. Viiden vuoden aikana on investoitu yli 20 miljoonaa euroa perussahaukseen. Investoin- Kapasiteetin lisäys luo Keiteleelle uusia työpaikkoja sahatavaran tuotantoon, kuivaukseen ja liimapuun valmistukseen seuraavien kolmen vuoden aikana yhteensä 50. tien tuloksena sahauksen kapasiteetti on kasvanut noin kolmanneksen alkuperäisestä. Myös uusiutuvalla biomassalla tuotettavaa energiantuotantoa on lisätty vuonna 2012 rakentamalla seitsemän megawatin lämpölaitos. Liimapuu sopii rakentamiseen Liimapuu on tulevaisuuden insinööripuutuote, joka sopii lujuutensa, mittatarkkuutensa, paloturvallisuutensa ja helpon työstettävyytensä vuoksi teolliseen rakentamiseen. Puun kasvavaa käyttöä rakentamisessa eri maissa tukee myös puun ekologisuus. Esimerkiksi Japanin maanjäristysalueille rakennetaan liimapuusta puukerrostaloja sekä kaksi- ja kolmikerroksia omakotitaloja. Meillä on Japanissa pitkäaikaisia asiakkaita. Japanissa on maailman suurin liimapuumarkkina, mutta kysyntä on hyvä myös Suomessa, muualla Euroopassa, Pohjois-Amerikassa sekä Aasian kasvavilla rakennusmarkkinoilla, johtaja Mikko Kylävainio esittelee. Kunnan ja yritysten yhteistyö toimii Keiteleen kunnanjohtaja Eero Ryhänen on tyytyväinen kunnan ja Keitele Groupin hyvään ja toimivaan yhteistyöhön sekä uusimman tehdaslaajennuksen myönteisiin vaikutuksiin. Ryhäsen mukaan työpaikkojen määrän kasvu on kunnankin kannalta aina myönteinen asia. Kunta pyrkii osaltaan vastaamaan yritysten toiveisiin ja on esimerkiksi järjestänyt päivähoitopalveluja niin, että ne sopivat mahdollisimman hyvin myös vuorotyötä tekeville. Samoin kouluissa on aamupäivä- ja iltapäiväkerhoja. Pidämme yritysten kanssa säännöllistä yhteyttä ja keskustelemme siitä, mitä lähivuosina on puolin ja toisin näköpiirissä esimerkiksi kaavoitustarpeiden ja -suunnitelmien osalta, Ryhänen kertoo. Ville Koljonen valvoo monitoreista sahan toimintaa. Korkean laadun tekijöitä Sahuri Ville Koljonen seuraa sahan valvomossa lukuisilta monitoreilta, että tukit tulevat ja sahat soivat moitteetta. Koljonen on ollut Keitele Groupin palkkalistoilla 12 vuotta, josta viimeiset neljä nykyisessä työpisteessä. Työ on opettanut, kokemusta on tullut koko ajan lisää ja olen viihtynyt hyvin näissä tehtävissä, Ville kertoo. Koljosen suku on ollut hyvin edustettuna yhtiössä jo pitkähkön ajan. Villen isä sekä äidinisä ovat työskennelleet Keiteleen sahalla, ja myös eno ja setä ovat konsernin palveluksessa. Tuotantoassistenttina toimivan Raita-Maria Konttisen tehtäviin kuuluvat muun muassa liimapuun laadunvarmistus, sen dokumentointi ja raportointi sekä vientisihteerin ja tuotantopäällikön apuna toiminen. Testaamme liimapuupalkkien ja käytettävien liimojen kestävyyttä. Lisäksi järjestämme ulkoisen laadunvalvonnan, jonka tekee norjalainen yritys NTI. Saksassa puutalousinsinööriksi opiskellut Raita-Maria aloitti vuonna 2007 Keiteleen palveluksessa vientisihteerinä. Hän kertoo, että työpaikka on hyvä ja henkilöstön yleinen asenne on reipas ja mutkaton. Raita-Maria Konttinen varmistaa liimapuun laadun. 7

5 Viitasaarelaisella Antti Kemppaisella on monta rautaa tulessa. Hän on metsä- ja maatilallinen sekä koneyrittäjä. Kiireinen yrittäjä on tyytyväinen yhteistyöhön Keitele-yhtiöiden kanssa, sillä toiminta on luotettavaa ja aikataulut pitävät. Kiireinen metsäja koneyrittäjä arvostaa sujuvaa yhteistyötä Antti Kemppainen harjoittaa maa- ja metsätaloutta Väinölän tilalla, noin seitsemän kilometrin päässä Viitasaaren keskustasta. Tilalla rehuviljan ja rypsin tuotannossa peltoa on noin 200 hehtaaria ja metsää on yli 300 hehtaaria. Antin kotitilan metsät ovat melko monentyyppisiä. Perustilalla on harvahkoa metsää ja viime vuosina hankitut uudet alueet ovat suopohjaista nuorta metsää. Maa- ja metsätilan lisäksi Antti ahkeroi myös koneurakointiyhtiössään, joka työllistää Antin lisäksi kolme palkattua työntekijää. Kaivuriurakointi onkin nyt oikeastaan tilan pääelinkeino. Antin avopuoliso Katja Lappalainen työskentelee tilan ulkopuolella Viitasaaren kaupungin palveluksessa. Tuuliviiri kertoo, että Väinölässä on harjoitettu maa- ja metsätaloutta jo lähes kolme sataa vuotta. Meillä voi olla erilaisia hakkuita eri palstoilla ja mutta Keitele-yhtymän kanssa kaikki sujuu hyvin, Antti Kemppainen sanoo. Asiakaspalvelu toimii sujuvasti Kemppainen myy Keitele Forestille yleensä joka vuosi jonkin verran tukkipuuta avo- ja uudistushakkuiden tuloksena. Tukkipuukuution hinta on nyt noin 60 euroa eli kolmisen kertaa korkeampi kuin kuitupuun hinta. Näin metsän myyjän kannalta puun hintakehitys yleisellä tasolla ei ole ollut tyydyttävä. Hinnat ovat pysyneet samoina jo kymmenkunta vuotta. Välillä toki oli hieman parempiakin aikoja, mutta nyt ollaan taas lähtöasetelmissa, Antti tuumaa. Keitele-yhtymän asiakaspalveluun olen tyytyväinen, kun kaikesta puukauppaan liittyvästä vastaa sama henkilö. Asiat tapahtuvat ajallaan sovitun mukaisesti eli toiminta on luotettavaa ja aikataulut pitävät. Meillä voi olla erilaisia hakkuita eri palstoilla, mutta Keitele-yhtymän kanssa kaikki sujuu hyvin, Antti sanoo. Tanssi tasoittaa arjen kiireitä Antti ja Katja harrastavat aktiivisesti lavatansseja, ja lauantai-iltaisin suuntana usein on jokin lähiseudun tanssipaikoista. Ripeän ja työteliään metsätalous- ja koneyrittäjän yksi suosikkitansseista on hidas valssi. Se ehkä onkin monessa mielessä hyvä vastapaino arjen kiireille. Myös yhdistystoiminta MTK:ssa vaatii Antilta aikaa. Kesällä töiden vastapainona on veneily. Viitasaari: Kuusimetsäpainotteinen hankinta-alue Viitasaaren tiimin pohjoiseen, hankinta-asiamies Mikko Niskasen alueeseen kuuluvat Viitasaari, Kannonkoski ja Kivijärvi. Eteläisestä Saarijärvi-Karstula-Pylkönmäki-Kyyjärvi-alueesta vastaa hankintaesimies Erkki Reini. Minun alueellani puukauppatilanne oli melko hyvä ennen Asta-myrskyä. Sen jälkeisen puusuman tasaannuttua on selvästi ollut vaikeampaa saada ostettua uudistushakkuukohteita. Leimikot ovat painottuneet harvennuskohteisiin ja pienempiin uudistushakkuukuvioihin, Niskanen kuvailee. Niskasen hankinta-alue on kuusipainotteista, hyvämaastoista metsää, jossa kuusen osuus on noin 60 % ja männyn osuus vajaa 40 %. Tämä vastaa Keiteleen puun käytön tarpeita. Metsänomistajina ovat pienet metsätilalliset, maanviljelijät sekä isot metsä- ja maatilalliset. Kasvava ryhmä ovat kaupunkilaismetsänomistajat, joille tiedottaminen hakkuumahdollisuuksista on tärkeää puun saannin kannalta. Puukauppatilanne on metsänomistajan kannalta edullinen, koska alueella toimivat kaikki valtakunnalliset puunostajat ja iso joukko yksityisiä metsäyhtiöitä. Kun ostajaehdokkaita on runsaasti on metsänomistajan entistä tärkeämpää verrata ostotarjouksia ja kiinnittää yksikköhintojen lisäksi huomiota käytössä oleviin läpimittoihin ja pituuksiin, Niskanen luonnehtii. Keiteleellä on käytössä paljon lyhyitä tukkipituuksia, jotka takaavat metsänomistajille parhaan puukauppatilin. Keskiarvokauppa alueella on kuutiota. Luku on aiempina vuosina ollut isompi, Niskanen kertoo. Metsäteiden kunto huolenaiheena Joskus hakkuut eivät mene aivan suunnitellusti, mutta se kuuluu alalla asiaan. Pääasia tietysti on, että asiat hoidetaan aina kuntoon ja ongelmat pyritään ratkaisemaan jo maastossa. Ostajan on saatava puunsa ajallaan sahalle ja myyjän on saatava puukaupparahat ajallaan tilille. Myyjälle on myös tärkeää ja asioinnin vaivattomuutta se, että kaikessa puukauppaan liittyvässä hän voi ottaa yhteyttä yhteen ja samaan henkilöön. Näin asiat menevät eteenpäin, olipa kyse hinnoittelusta, puunmyyntimaksuista, laskutuksesta, puunkaadosta tai kuljetuksista. Metsäammattilaisten suuri huoli on metsäautoteiden huono kunto. Metsänomistajan kannattaakin panostaa tilan tiestön rakentamiseen ja kunnossapitoon, jotta puut saadaan liikkeelle ympäri vuoden! 8 9

6 Leppävirtalaiselle Leena Lyytikäiselle oma metsä on tulonlähde, sijoituskohde ja paikka, jossa voi rentoutua ja rauhoittua. Itse tehdyt raivaukset ja istutukset ovat myös hyvää kuntoilua. Metsässä käyskentelyyn liittyy aina myös metsän kunnon tarkkailu. Leena on oppinut kulkemaan metsässä puiden latvoja tarkkaillen. mikon suunnitteluun. Myös taimet on yleensä ostettu yhdistykseltä. Työtä metsässä ja kotipiirissä Metsä on Leenan työpaikka, ja käytännön kokemuksen lisäksi hän on sen vuoksi hankkinut myös alan koulutusta. Hän suoritti 1990-luvulla noin vuoden mittaisen, näyttötutkintoon perustuvan metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon. Tieto lisää kiinnostusta metsään ja metsänhoitoon ja antaa hyvän perustan omille päätöksille ja toimille, Leena sanoo. Hän tekee itse raivauksia raivaussahalla ja vesurilla, ja lisäksi jokaisena kesänä on istutusja taimikonhoitotöitä.samalla tulee myös osaltaan pidetyksi huolta omasta kunnosta. Hoidan yhdessä Jukan kanssa hänen iäkkäät vanhempansa sekä kesällä melko laajan puutarhan. Kesällä metsä- ja puutarhatyöt tahtovat ruuhkautua. Leena Lyytikäinen on kotoisin Mäntsälästä maanviljelijäperheestä, joten hän on kotiutunut hyvin savolaiseen maalaisympäristöön. Leenan harrastuksiin kuuluu liikunta ja järjestötoiminta. Hän on mukana kotiseututyössä, maanpuolustustyössä sekä maa- ja metsätalousalan neuvontajärjestöissä. Työn tulokset näkyvät hitaasti Leena pitää työstään ja elä- mäntyylistään, mutta välillä hän pohtii myös metsänkasvatuksen kokonaisuutta ja puukaupan luonnetta: Metsänhoitotyö on usein sellaista, että työn tulokset koituvat vasta seuraavan sukupolven hyväksi. Lyytikäisten lapset asuvat Etelä-Suomessa. Tytär on jo työelämässä ja poika opiskelee metsäalaa Helsingin yliopistossa. Vanhemmat toivovat, että lapset ottaisivat aikanaan vastuun sukutilasta. Monipuolinen metsä työllistää ja rauhoittaa Leena ja Jukka Lyytikäinen asuvat Jukan syntymäkodissa Pajukankaan tilalla Takkulan kylässä. Heillä kummallakin on yhteisen metsän lisäksi myös omia metsätiloja. Lyytikäisillä on Leppävirran alueella metsää noin 400 hehtaaria ja ne kaikki sijaitsevat melko lähellä heidän asuintilaansa. Leena omistaa lisäksi siskonsa kanssa metsätalousyhtymän Mäntsälässä.. Tilan tuloista puolet kertyy maatilasta, toinen puoli metsätilasta. Tilalla on peltoa noin 70 hehtaaria, joista osa on vuokramaata. Pelloilla viljellään rehuohraa ja -kauraa paikallisille karjankasvattajille. Suopeltoja on 1990-luvulla istutettu metsäksi noin 16 hehtaaria. Talousmetsää ja marjamaita Leena korostaa, että metsää pitää hoitaa metsätaloudellisin perustein, kun metsä on tulonlähde ja sijoituskohde. Mutta käymme metsässä paljon myös marjassa ja sienestämässä. Menen metsään yksin tai yhdessä Jukan kanssa, ja usein sitä vain käyskennellään, kuulostellaan hiljaisuutta ja rauhoitutaan. Metsä on melkoinen virkistäytymislähde. Lyytikäisten tilalla onkin ta- lousmetsään lisäksi myös koskematonta, omalla päätöksellä rauhoitettua metsää. Ajattelen isoja, vanhoja puita myös tunteella ja eräänlaisella kunnioituksella, vaikka en mitään halausenergiaa puista haekaan. Metsässä käyskentelyyn liittyy aina myös metsän kunnon tarkkailu. Leena on oppinut kulkemaan metsässä puiden latvoja tarkkaillen. Leena tekee metsänhoitoon liittyvät päätökset yhdessä puolisonsa kanssa. Kaupanteko, suunnittelu, harvennukset, taimikon varhaishoito ja muut työvaiheet pitää ottaa huomioon ja tehdä ne oikea-aikaisesti. Oma aktiivisuus ja kiinnostus metsänhoitoon on tärkeää, jotta metsä tuottaa ja puu liikkuu myyntiin. Tilalla tehdään vuosittain keskimäärin pari-kolme erityyppistä ja -kokoista puukauppaa. Myytävät leimikot kilpailutetaan puunostajien kesken. Yksikköhintojen lisäksi kauppakumppanin valintaan vaikuttavat kokemukset aiemmista kaupoista eli miten rungot on katkottu, miten mahdolliset erityistoiveet on toteutettu ja miten puunkorjuu kokonaisuudessaan on järjestetty. Viime vuosina päätehakkuuleimikoista suuri osa on mennyt Keitele Forestille, Leena esittelee. Päätehakkuut on myyty pystykaupoin, mutta harvennuksista Lyytikäiset tekevät osan itse. Tätä varten on tilalle hankittu metsävarustettu traktori. Metsänhoitoyhdistykseltä on saatu neuvontaa esimerkiksi lei- Tieto lisää kiinnostusta metsään ja metsänhoitoon ja antaa hyvän perustan omille päätöksille ja toimille, kertoo Leena Lyytikäinen

7 Japani ostaa Aurorazai-liimapuuta Japani on maailman suurin liimapuun käyttäjä ja myös Keitele Groupin tärkein liimapuun vientimaa. Japanilaiset asiakkaat ovat vaativia ja edellyttävät korkeaa laatua, jota he saavat hankkimalla Keiteleen Aurorazai-tuotteita. Japanissa käytetään kaksi kolmannesta koko maailman liimapuutuotannosta, ja siellä yli puolet omakotitalojen rungoista tehdään liimapuusta. Liimapuu on havaittu esimerkiksi maanjäristysten vuoksi hyväksi rakennusmateriaaliksi taivutusjäykkyytensä ja -lujuutensa vuoksi. Keiteleen liimapuupalkin vahvuus on erityisen hyvä, sillä vahvin puu tulee palkissa reunoille, jonne suurin rasitus rakenteissa kohdistuu. Suomalaista puuta arvostetaan Keiteleen Aurorazai-tuoteperheeseen kuuluvat liimapuun lisäksi kaikki japanilaisessa pilari- ja palkkimenetelmässä käytettävät höylätyt, ei-rakenteelliset vakiotuotteet. Raaka-aineena käytetyn suomalaisen kuusen ja männyn ulkonäkö, lujuus, kestävyys, muotopysyvyys ja mittatarkkuus ovat erittäin hyvät. Varsin optimaalinen havupuun kasvualue on juuri Suomessa eli 62 ja 64 pohjoisen leveyspiirin välissä. Liimapuuhun käytetystä puusta on noin 80 % mäntyä, mutta tulevaisuudessa kuusen osuus kasvaa tuotevalikoiman monipuolistuessa. Päämarkkina-alueet Japanissa ovat kolme suurkaupunkialuetta ja Hokkaidon saari. Keitele on vienyt sinne yhä jalostetumpaa puuta eli käytännössä viennistä liimapuuta on 80 prosenttia, loput ovat raakasahatavaraa. Japani on USA:n jälkeen maailman suurin sahatavaran ostaja. Toimituksia jo yli 20 vuotta Keiteleeltä lähti ensimmäinen toimitus Japaniin vuonna Nyt Japaniin toimitetaan vuosittain noin omakotitalon rungon liimapuut, mutta Japanin talomarkkinoista se on vain murto-osa. Japani sopii erittäin hyvin peruskonseptiimme eli toimitamme asiakaskohtaista tavaraa asiakkaan antamien mittojen mukaisesti. Liimapuun käyttö on siellä kasvanut koko ajan ja kysyntä on varsin hyvä, johtaja Mikko Kylävainio esittelee. Keitele Groupilla on oma, japanilaisten pyörittämä edustusto Japanissa. Yritys toimittaa liimapuun laivarahtina Japaniin, jossa maahantuoja tai jakelija ottaa toimituksen vastaan. Sieltä liimapuu toimitetaan talotehtaalle, joka viimeistelee mate- Kuva: Pekka Mäkinen Kuva: Pekka Mäkinen Yhtiöllä on JAS-sertifikaatti poikkileikkaukseltaan pienille ja keskisuurille liimapuutuotteille (suomalainen kuusi ja mänty). Päämarkkina-alueet Japanissa ovat kolme suurkaupunkialuetta ja Hokkaidon saari, kertoo Mikko Kylävainio. Shutterstock 12 13

8 Kuva: Pekka Mäkinen Tehdas tuottaa pieniä ja keskisuuria rakenteellisia insinööripuutuotteita pääasiassa Japanin markkinoille. Kaikki liimapuun valmistuksen vaiheet tapahtuvat saman katon alla. Kuvassa perheyhtiön ylin johto: vasemmalta Mikko Kylävainio, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio ja Matti Kylävainio. riaalin omilla työstölinjoillaan kunkin loppukäyttäjän suunnitelmien mukaisesesti Valmis liimapuu kuljetetaan suoraan mahdollisimman lähelle asiakasta. Jokainen talo on yksilöllisesti omilla mitoillaan suunniteltu, joten Keiteleen tuotteiden lopullinen asiakas on vaativa japanilainen talonostaja. Nopeimmillaan talo on valmis kolmessa kuukaudessa rakentamisen aloittamisesta, Kylävainio kertoo. Suomi ja Japani lähellä toisiaan Mikko Kylävainio on asunut Japanissa ja vieraillut siellä useasti tutustumassa sikäläisiin markkinoihin, puutavaravälittäjiin ja ostajiin, ja onpa hän opiskellut japanin kieltäkin jonkin verran. Suomalainen ja japanilainen luonne ovat melko samanlaiset: Sovitut asiat pidetään ja ihmisten sanaan luotetaan. Tuttujen kesken ei aina tarvita kirjallisia sopimuksiakaan, vaan kädenpuristus riittää. Keitele Groupilla on jo kohtalaisen pitkä historia siellä, mikä helpottaa toimintaamme huomattavasti. Kylävainio on asunut myös Itävallassa. Hänen mielestään siellä yhteiskunta ja toimintatavat ovat suomalaisen silmin yllättävästi paljon erilaisemmat kuin Japanissa. Aurorazai-tuoteperheeseen kuuluvat liimapuun lisäksi kaikki japanilaisessa pilari- ja palkkimenetelmässä käytettävät höylätyt, ei-rakenteelliset vakiotuotteet. Japanissa rakennetaan vilkkaasti Japanissa rakennetaan asuntoja varsin vilkkaasti, lähes yksikön vuosivauhtia. Markkinaa piristää myös maanjäristysalueen jälleenrakennusprojektit Sendain alueella. Perinteisen pilari ja palkki- omakotitalojen runko tehdään liimapuusta tai massiivipuusta. Japanissa rakennettiin 1990-luvulla yli 1,5 miljoonaa yksikkö vuosittain, mutta luvulla aloitukset ovat olleet ja yksikön välillä. USA:n asuntokuplan puhkeaminen laski aloituksia myös Japanissa maailman talouden taantuman seurauksena. Asuntojen tarve on myös vähentynyt alhaisen syntyvyyden seurauksena. Herra Niinuma Eidai House Kogyo Co., Ltd:stä kertoo, että perinteinen pilari ja palkki -talojen runko tehdään liimapuusta tai joskus myös massiivipuusta. Liitoksissa käytetään enenevässä määrin metalliliitoksia perinteisen lohenpyrstöliitoksen sijaan. Rungot työstetään precut-tehtaalla CAD-piirrustusten mukaan. Perinteisen talon markkinaosuus on noin puolet. Amerikasta peräisin olevaa 2x4-järjestelmää käytetään noin 8 prosentissa asuntoaloituksissa ja tehtaassa valmistettuja pienelementtejä noin 5 prosentissa. Noin kolmannes omakotitaloista tehdään erityyppisten metallirunkojen avulla. Sisäseinien rungot on tehty puusta ja aikaisemmat paneeliseinät on korvattu kipsilevyillä ja puuviiluilla. Kattorakenteissa käytetään palkkeja ja pilareita, eikä kattotuoleja, kuten monessa Euroopan maassa ja Yhdysvalloissa. Talojen lämmitys kytketään päälle, kun ulkoilma laskee alle 10 asteen talvella. Tokion alueella se tarkoittaa, että lämmityskausi on marraskuun lopulta maaliskuun alkuun. Ilmalämpöpumput ovat yleisin lämmitysmuoto, mutta kaasulla toimiva lattialämmitys on myös yleistymässä. Tavoitteena sadan vuoden talot Japanissa talon keskimääräinen elinkaari on vain vuotta eli paljon vähemmän kuin Euroopassa tai Amerikassa. Ennen toista maailmansotaa rakennettujen talojen elinikä oli pidempi, koska ne tuulettuivat paremmin ja kosteuden aiheuttamilta vahingoilta vältyttiin. Talojen elinikää pyritään parantamaan kehittämällä eristysmateriaaleja ja ilmanvaihtoa. Hallitus aloitti 10 vuotta sitten niin kutsutun sadan vuoden talojen projektin, jonka tarkoituksena on, että talo kestää kolmen sukupolven ajan. Lisäksi ohjelma tähtää hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen talon elinkaaren aikana. - Me Eidailla uskomme, että talojen keskimääräinen ikä voidaan nostaa vuoteen nykytekniikalla ja laadukkailla rakennusmateriaaleilla, kuten Aurorazai-liimapuulla, herra Niinuma kertoo. Kaupunkitalot varsin pieniä Niinuman mukaan japanilaisen talon koko on 125,4 neliömetriä. Alueellisia eroja on, sillä maaseudulla talot ovat suurempia. Talon koko riippuu maan hinnasta ja rakennusoikeuden määrästä. Japaninmeren puolella Toyamassa talon keskimääräinen koko vaihtelee noin 138 neliöstä 152 neliöön. Kaupunkialueella talot ovat pienempiä, esimerkiksi Tokiossa keskimääräinen koko on 66 neliötä ja joissain muissa kaupungeissa noin 73 neliöstä 76 neliöön. Aikaisemmin normaalitalossa oli neljä huonetta, olohuone, ruokailutila ja keittiö. Nykyisin taloihin rakennetaan usein kolme huonetta, olohuone, ruokailutila ja keittiö. Trendinä on rakentaa isommat yhteiset tilat, jolla pyritään lisäämään perheen kotona viihtyvyyttä ja lisäämään perheen yhteistä aikaa. Oleskelutilan koko on keskimäärin neliötä, aikuisten makuuhuoneen 13 16,5 neliötä ja lasten huoneiden neliötä. Nykyinen runkorakenne mahdollistaa talon elinkaaren aikana tehtävät muutokset kohtuullisen helposti. Lasten määrä ja perheen mahdollisuudet rakentaa tilava talo ratkaisevat, onko perheen lapsilla omat huoneet. Lastenhuone voi olla myös jaettu nukkumispaikka ja oleskeluhuoneessa saattaa olla syvennys opiskelua tai pelaamista varten. Erään tutkimuksen mukaan 34 prosenttia vuotiaista ja 18 prosenttia vuotiaista pitää kahden sukupolven asumismuotoa toimivana, mikäli kaikilla on riittävästi tilaa. Tohokun alueen maanjäristys on ainakin väliaikaisesti lisännyt useamman sukupolven yhteiseloa samassa taloudessa. Asunnon sijainti tärkeä näkökohta Omakotitalossa saa enemmän yksityisyyttä ja pääsee paremmin vaikuttamaan huonejakoon ja sisustusmateriaaleihin. Myös elinkaaren näkökulmasta ajateltuna omakotitalo on joustavampi ja sitä voidaan muuttaa esimerkiksi perheen lasten muuttaessa pois kotoa. Kerrostalojen etuna voidaan pitää yleisesti parempaa sijaintia ja liikenneyhteyksiä. Japanilaisille on tärkeää kuinka monta minuuttia kotoa menee kävellen lähimmälle metro- tai juna-asemalle. Yli 15 minuutin matka asemalle kaupungissa on jo erittäin pitkä matka. Kerrostaloasuntoja ostetaan jonkin verran vuokraustarkoituksessa, mutta omakotitalot ovat tarkoitettu perheen elämää varten. Ne ovat sijoitus elämän laatuun. Ystävien kotiin kutsuminen on yleistymässä, mutta yleisesti sitä pidetään paremmin toimeentulevien etuoikeutena. Vain 15 prosenttia ihmisistä ostaa käytetyn talon. Hallituksen ohjelman tarkoituksena on parantaa käytettyjen asuntojen arvoa parantamalla niiden laatua ja elinikää. Vielä tällä hetkellä asunto on japanilaisille kestokulutushyödyke, jonka arvo alkaa laskea vuosittain. Maan arvo sen sijaan nousee tasaisesti erityisesti kaupunkialueilla. uutisia Keitele-konserni työllistää lähes 30 kesätyöntekijää Keitele-konserni työllistää noin 30 opiskelijaa ja koululaista kesälomien ajaksi. Monet kesätyöntekijöistä aloittivat pestinsä jo huhtikuussa. Perehdytyksen tehtäviin tekee työnjohtaja ja vanhempi, jo tehtävän osaava työntekijä. Keitele Timberin kymmenestä kesätyöntekijästä monet aloittivat jo huhtikuun alussa tehtävien opiskelulla. Kesätyöntekijät ovat työssä elokuun tai syyskuun loppuun opiskelujen jatkumisesta riippuen. Alan opiskelijoita tänä kesänä on vain yksi. Kesätehtävät ovat eri työpisteissä tapahtuvia normaaleja linjatyötehtäviä. Nuoret aloittavat helpoimmista töistä ja opettelevat vain muutaman työtehtävän. Myös Keitele Forestille jalostukseen tulee kymmenen kesätyöntekijää. Osa heistä on tehnyt jo talvilomasijaisuuksia. Tehtävät ovat eri työpisteissä avustavia tehtäviä tai normaaleja linjatyötehtäviä. Kesätyöaika on työssäoppimista koko työjakson ajan. Alan opiskelijoita on yksi henkilö, joka työskentelee työnjohdon avustustehtävissä. Alan kunnossapidon opiskelijoita on myös yksi, joka tulee linjastoon töihin. Liimapuutehtaalla kesätyöntekijöitä on viisi eli hieman tavallista vähemmän, koska työvoimakurssilla on uutta linjaa varten 27 koulutettavaa. He tarvitsevat harjoittelupaikkoja kesän aikana koulutusohjelman osana. Liimapuutehtaan kesätyöntekijöistä suurin osa on jo aikaisempina kesinä tehnyt tehtaalla lomansijaisuuksia opiskeluidensa ohessa. Työtehtävät ovat tavallisia tuotannon tehtäviä kokemuksen ja osaamisen mukaan. Lisäksi konserniin tulee muutamia kesätyöntekijöitä toimistotöihin ja metsäosastolle. Ari Jäntti palasi Keiteleen hankintaesimieheksi Aiemmin seitsemän vuotta Suonenjoen tiimissä Keitele Groupin korjuuesimiehenä toiminut Ari Jäntti on palannut hankintaesimieheksi samalle paikkakunnalle. Henkilökohtaisten syiden takia siirryin vuonna 2008 vuonna Nurmekseen Metsähallituksen palvelukseen korjuuesimieheksi. Perheen elämä kuitenkin ohjautui takaisin Kuopioon, jossa työskentelin Vapon/ Harvestian puunhankinnan tehtävissä hankintaesimiehenä, Jäntti kertoo. Kun kollega ja kaima Ari Nuutinen siirtyi Suonenjoelta Keiteleelle, Ari Jäntti haki ja sai vapautuneen hankintaesimiehen paikan Suonenjoen tiimistä. Tuttuun taloon ja tuttuun tehtävään oli mukava tulla. Keitele Groupin hankintamäärät ovat kasvaneet koko ajan, ja juuri sahapuun hankinta on minulle mieluista työtä, Jäntti sanoo. Pielavedeltä kotoisin oleva Jäntti harrastaa vapaa-aikanaan kalastusta, metsästystä, kuntoilua ja lukemista

9 Yksi alansa suurimmista toimijoista Suomessa Keitele Forest Oy on vuonna 1981 perustettu perheyritys, josta on kasvanut yksi Suomen suurimmista mekaanisen puunjalostuksen toimijoista. Viennin osuus kokonaistuotannosta on noin 80 prosenttia. Yritys toimittaa sahatavaraa ja jalosteita liki 30 maahan, suurimmat markkina-alueet ovat EU-maat ja Japani. Emoyhtiö Keitele Forest Oy:n lisäksi Keitele-yhtiöihin kuuluvat sahayhtiö Keitele Timber Oy, jatkojalostusyksikkö Keitele Forest Wood Production, liimapuuta valmistava Keitele Engineered Wood Oy sekä Keitele Energy Oy, joka tuottaa konsernin tarvitseman energian sahauksen sivutuotteista. Keitele Groupin tuotannosta noin 60 prosenttia on kuusta ja loput mäntyä. Sahatavaratehtaalla on sopiva tekniikka kaiken kokoisten ja erilaatuisten puiden sahaukseen. Asiakkaille toimitetaan vaativatkin erikoistuotteet toivomusten mukaisina. Huipputekniikka, osaava henkilöstö ja halu palvella mahdollisimman hyvin takaavat varmat toimitukset. Konsernin liikevaihto on 120 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä yli 300. Konserni on perheyhtiö, jonka hallituksen puheenjohtajana toimii teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio. Keitele Group tuottaa tällä hetkellä vuosittain kuutiota sahatavaraa, kuutiota höylätavaraa ja kuutiota liimapuuta. Lisäksi sahalta ja jalostuksesta syntyy poltettavaa sivutuotetta 500 GWh:n verran, josta myyntiin menee 350 GWh.

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille Yli 100 miljoonaa vuodessa suomalaisille Monikäyttö hyvinvointia 55 milj. 55 miljoonaa euroa metsien monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden, saamelaiskulttuurin sekä työllisyyden edistämiseen

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2.

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2. Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja aamuseminaari 17.2.216 Kartonki on Metsä Boardin ydinliiketoimintaa Metsä Board lyhyesti Euroopan

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

KUNINGASPALKKI LIIMAPUU

KUNINGASPALKKI LIIMAPUU KUNINGASPALKKI LIIMAPUU Yksilölliset puuratkaisut KUNINGASPALKKI LIIMAPUU YKSILÖLLISET PUURATKAISUT Kuningaspalkki liimapuu valmistetaan lujuuslajitellusta kuusi- ja mäntysahatavarasta. Lamellit sahataan

Lisätiedot

Yhtä tärkeää kuin tuotteiden laatu, on yhteistyön helppous.

Yhtä tärkeää kuin tuotteiden laatu, on yhteistyön helppous. Me olemme Koskisen. Yhtä tärkeää kuin tuotteiden laatu, on yhteistyön helppous. 2 Esitteen kuvitus on Koskisen yrityselokuvasta Committed to Wood. Kuvissa esiintyvät ihmiset ovat Koskisen konsernin henkilökuntaa.

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 10.8.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvänä Vaneriteollisuuden markkinatilanne hyvä päämarkkina-alueilla lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.

Lisätiedot

Koskisen tänään

Koskisen tänään Koskisen tänään 2016 1 Koskisen vuonna 2015 Liikevaihto yksiköittäin Henkilöstö Liikevaihto maantieteellisesti Kokonaisliikevaihto M 247 1057 Vienti 55% Vaneriteollisuus 33 % Sahateollisuus 33 % Puunhankinta

Lisätiedot

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25 25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku Liikevaihto n. 6 milj. Henkilökunnan määrä 25 Omistajat: Jukka Itkonen 55%, Reijo Lappalainen 34 %, Hannu Janhunen 7 %, Muu avainhenkilöstö

Lisätiedot

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely Puukuitupohjaisia lämmöneristeitä valmistava Ekovilla Oy on 30-vuotias rakennusteollisuusyritys, joka toimii Kuusan-koskella. Yhtiöllä on tehtaat myös Kiimingissä ja Ylistarossa. Ekovilla on orgaanisten

Lisätiedot

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä TIMBER Sahatavara Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä SUOMALAINEN PUU MONIMUOTOINEN RAKENNUS- JA SISUSTUSMATERIAALI Suomalainen havupuu on miellyttävä, lämmin ja kaunis materiaali, joka mukautuu

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Suomi tarvitsee uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, vientiä ja energian huoltovarmuutta Sievi Biofuels Oy Markku Koski 20.05.2014 Sievi Biofuels Oy SBF Oy:n

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

UPM SILMU-Pergola IDEAKIRJA

UPM SILMU-Pergola IDEAKIRJA UPM SILMU-Pergola IDEAKIRJA Monipuolisesti ja nautittavasti Toteuta oma suosikkisi Puiden lehteen puhkeavista kasvupisteistä nimensä saanut UPM SILMU-Pergola tuo kesän puutarhaan nautittavan helposti.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Puutuotteiden kasvavat markkinat ja tulevaisuuden asiakasrakenteet

Puutuotteiden kasvavat markkinat ja tulevaisuuden asiakasrakenteet Puutuotteiden kasvavat markkinat ja tulevaisuuden asiakasrakenteet Anna-Kaisa Rämö, Ritva Toivonen, Raija-Riitta Enroth, Erno Järvinen PKM Loppuseminaari Lahti 13.11.2008 TAUSTA & TARKOITUS TAUSTA Suomen

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016 Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää

Lisätiedot

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Itä-Savon laatukasvatuspäivä, Rantasalmi 21.8.2012 Metla, PUU-ohjelma ja Itä-Suomen alueyksikkö LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Tukkipuun kysyntä ja merkitys metsätaloudelle Saha- ja vaneriteollisuuden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Tuula Nuutinen, EFI/Metla Leena Kärkkäinen, Metla Kari Perttilä, Suomen Sahat Anne Toppinen, Helsingin yliopisto Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola

Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola Puu sopii omakotitalorakentamiseen mainiosti tunnelmallinen ja kustannustehokas materiaali 2 Puu palaa ja lahoaa urbaaniin

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi Markkinapuun kulku 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Sinikka Västilä 20.7.2000 538 Puuta virtaa Savosta Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Mihin Suomen puu tulisi käyttää? Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.211 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Nykytilanteesta ei pidä tehdä hätiköityjä päätelmiä Matti Kärkkäinen

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 MIKSI TYÖPANKKITOIMINTAA? Luodaan hankalasti työllistyville väylä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille:

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Adi Kalusteet Oy. Tutustu laadukkaaseen mallistoomme

Adi Kalusteet Oy. Tutustu laadukkaaseen mallistoomme Adi Kalusteet Oy Adi Kalusteet Oy on 1979 perustettu suomalainen toimisto-, julkitila- ja myymäläkalusteita suunnitteleva ja valmistava yritys. Adi tunnetaan arkkitehtien, muotoilijoiden ja suunnittelijoiden

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste Yksityismetsien alueellinen käyttöaste Panu Pingoud, Jarmo Hämäläinen & Heikki Pajuoja, Metsäteho Oy Heimo Karppinen, Helsingin yliopisto Harri Hänninen, Metsäntutkimuslaitos 13/2010 Tutkimuksen tavoite

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Puunjalostuksen näkymät Suomessa

Puunjalostuksen näkymät Suomessa Puunjalostuksen näkymät Suomessa Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Tasavallan presidentin talouspoliittinen työlounas, Presidentinlinna, 15.4.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MATERIAALI TEHOKKUUS TUTKIMUS CASE KIDEX Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MARTELA LYHYESTI Martela Oyj on työympäristöjen ja julkitilojen muutosten toteuttaja. Martelan sisustusratkaisut tukevat asiakkaan

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot