Japani ostaa Aurorazailiimapuuta. Keitele Forest tukee KalPan juniorityötä SIVU. Lisää kantorahoja ja työpaikkoja maakuntaan SIVU4

Transkriptio

1 Keitele Forest Oy:n asiakaslehti Nro 1/2013 Leena Lyytikäinen: Monipuolinen metsä työllistää ja rauhoittaa 10 SIVU SIVU12 Japani ostaa Aurorazailiimapuuta Keitele Forest tukee KalPan 3 juniorityötä SIVU Lisää kantorahoja ja työpaikkoja maakuntaan SIVU4

2 pääkirjoitus tässä lehdessä: Mahtavat puuraakaainereservit käyttöön...2 Keitele Forest tukee KalPan juniorityötä...3 Liimapuun tuotanto kaksinkertaistuu Yksi Suomen suurimmista...6 Kunnan ja yritysten yhteistyö toimii...7 Korkean laadun tekijöitä...7 Kiireinen metsäja koneyrittäjä arvostaa sujuvaa yhteistyötä Kuusimetsäpainotteinen hankinta-alue...9 Monipuolinen metsä työllistää ja rauhoittaa Japani ostaa Aurorazai-liimapuuta Uutisia Julkaisija: Keitele Group Päätoimittaja: Matti Kylävainio Toimituskunta: Olli Ljokkoi, Jarmo Seppälä, Heikki HIntikka (ulkoasu), Hannu Miettinen (kuvat) Taitto: Mainostoimisto Crealab Oy Paino: Kopijyvä, 2013 Mahtavat puuraakaainereservit käyttöön Kuva: Pekka Mäkinen Ttoimitusjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio Puu uusiutuvana luonnonvarana on ympäristöystävällinen tulevaisuuden rakennusmateriaali, joten puun käyttö ja puurakentaminen ovat hyvässä myötätuulessa kaikkialla maailmassa. Sahatavaran ja alan jalosteiden kysyntä kasvaa eri markkina-alueilla, ja esimerkiksi Euroopan maissa ja Japanissa puun käyttö lisääntyy rakentamisessa. Pienirunkoisen kuusipuun käyttö Järvi-Suomessa on vähentynyt paperiteollisuuden rakennemuutoksen seurauksena. Tämä yhdessä hankinta-alueemme suurten hakkuusäästöjen kanssa muodostaa valtavan raaka-ainevarannon sahatavaran ja liimapuutuotannon kasvattamiselle Keiteleellä. Uusiutuvaa kotimaista puuraaka-ainetta käyttävällä, innovatiivisella ja alueen metsänomistajille tuloa tuovalla teollisuudenalalla on nyt loistavat mahdollisuudet omalta osaltaan korvata vanhan teollisuuden poistumaa ja luoda uusia puunkäyttömahdollisuuksia. Kuitupuun kysynnän väheneminen Suomessa laittaa toki monen metsänomistajan mietteliääksi. Teollisuuden rakennemuutos merkitsee kuitenkin myös uusia mahdollisuuksia. Metsää kannattaa nyt kasvattaa arvokkaaksi tukkipuuksi, josta myyjä saa aiempaa parempaa tuloa. Kansainvälinen kilpailukyky on monen tekijän summa ja sillä on suora vaikutus sahaja puutuoteteollisuuden kannattavuuteen, työllistävyyteen, investointikykyyn ja metsänomistajan tuloihin. Suomen valtion on nyt syytä vauhdittaa ja kannustaa puukauppaa verotuksellisin keinoin, kehittää metsänomistusta liiketaloudellisen yrittäjyyden suuntaan ja kohdentaa sukupolvenvaihdoksen verohuojennuslait myös teollisuuden raaka-ainetta tuottavaan metsäomaisuuteen. Nyt onkin erittäin tärkeää toimia yhdessä niin, että metsänomistajien, saha- ja puutuoteteollisuuden sekä koko yhteiskunnan edut kohtaavat. Yhteinen menestys rakentuu aktiivisesta, innovatiivisesta ja pitkäjänteisestä toiminnasta sekä rohkeudesta ja myönteisestä asenteesta. Keitele Forest tukee KalPan juniorityötä Keitele Forestin ja KalPa Hockey Oy:n yhteistyö näkyy muun muassa KalPan juniorityön tukemisena. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on auttaa vähävaraisten vanhempien lahjakkaita nuoria pelaajia. Viime joulukuun 29. päivän SM-liigaottelun KalPa TPS otteluisäntänä toiminut Keitele Forest jakoi ennen ottelua Kuopion jäähallin jokaiselle istumapaikalle mainoksen, jossa oli palautettava yhteystietolipuke. Mainoksessa oli myös irrotettava heijastin ja lisäksi pahvista sai taitelluksi hyvän taputtimen, jolla osaltaan voitiin kannustaa kotijoukkue hyviin suorituksiin. Keitele Forest tilitti jokaisesta palautetusta lipukkeesta euron KalPan juniorityölle, joten tukisummaksi tuli euroa. Johtaja Mikko Kylävainio luovutti euron shekin KalPan Mikko Kupariselle juniorityön tukemiseen. Panostamme tulevaisuuteen Kannustamme nuoria harrastusten ja terveiden elämäntapojen pariin tukemalla KalPan juniorityötä. Kuva: Olli Ljokkoi Kuva: Olli Ljokkoi Nuoriso kannusti Keitele Forestin jakamilla taputtimilla KalPan otteluvoittoon. Future Image Bank 2 3

3 Uuden investoinnin jälkeen Keitele Groupin puuntarve on noin miljoona kuutiota vuodessa. Yhtiön tavoite jalostaa puolet tuotetusta sahatavarasta valmiiksi puutuotteiksi saavutetaan vuoden 2013 aikana. Liimapuu tuotteena kaksin kertaistaa sahatavaran jalostusarvon, Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio sanoo. Lisää kantorahoja ja työpaikkoja maakuntaan Keitele Group kaksinkertaistaa liimapuutuotantonsa Keitele Group kaksinkertaistaa liimapuutuotantonsa, mikä kasvattaa yrityksen maailman suurimpien liimapuutehtaiden joukkoon. Yli kuuden miljoonan euron investointi tarkoittaa lisääntynyttä raaka-ainetarvetta, yhteensä 50 uutta työpaikkaa ja vuosittain 15 miljoonaa euroa lisää vientituloja maakuntaan. Keitele Engineered Wood Oy:n vuonna 2005 valmistunut nykyaikainen liimapuutehdas tuottaa pieniä ja keskisuuria rakenteellisia insinööripuutuotteita pääasiassa Japanin markkinoille Aurorazai-tuotemerkillä. Liimapuutehtaan kapasiteettia kasvatetaan investoimalla toinen liimapuun puristinlinja kesällä Liimapuun tuotanto lähes kaksinkertaistuu uuden puristinlinjan ansiosta ja tehtaan kilpailukyky paranee. Investointiin kuuluu myös kolmas liimapuulamellien kanavakuivaamo. Uuden investoinnin jälkeen Keitele Groupin puuntarve on noin miljoona kuutiota vuodessa. Yhtiön tavoite jalostaa puolet tuotetusta sahatavarasta val- miiksi puutuotteiksi saavutetaan vuoden 2013 aikana. Uuden investoinnin valmistuttua metsänomistajille maksettavat kantorahatulot lisääntyvät lähes 15 miljoonaa euroa vuodessa. Iso investointi liimapuutehtaaseen on Keitele Groupin strategian mukainen, jalostusarvoa lisäävä panostus. Näin liimapuu tuotteena kaksinkertaistaa sahatavaran jalostusarvon, Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio sanoo. Laajennus valmistuu ripeää tahtia Suunnittelimme liimapuutehtaan laajennusta yli kaksi vuotta ja teimme useita erilaisia konesuunnitelmia. Lopullinen suunnitelma valmistui keväällä 2012, ja kaupalliset neuvottelut konetoimittajien kanssa saimme päätökseen loppuvuodesta 2012, Kylävainio mainitsee. Sahatavaralamellien konenäkölajittelu otettiin käyttöön maaliskuun 2013 aikana. Puristinlinja valmistuu kesäkuussa 2013 ja sen tuotannollinen koekäyttö alkaa heinäkuun alussa. Kuivaamokanava III:n otetaan käyttöön syyskuussa Kuivaamot, lamellien lujuuslajittelu, puristinlinjat ja palkkihöyläämö toimivat kaikki samassa rakennuksessa. Uusia työpaikkoja moneen portaaseen Liimapuutehtaan kapasiteetin lisäys luo Keiteleelle uusia työpaikkoja sahatavaran tuo- tantoon, kuivaukseen ja liimapuun valmistukseen seuraavien kolmen vuoden aikana yhteensä 50. Konsernin henkilöstömäärä nousee nykyisestä 300:sta noin 350 henkilöön. Lisäksi työpaikkoja syntyy alkutuotantoon metsänhoitoon, puunkorjuuseen, kuljetukseen ja alihankintayrityksiin, joissa Keitele Gropin yhteistyön ansiosta työllistyy jo nyt samaten 300 henkilöä. Hankkeen maakunnallisen merkittävyyden ja syntyvien uusien työpaikkojen ansiosta laajennusinvestoinnille on saatu avustus Työ- ja elinkeinoministeriöltä ja ELY-keskukselta. Investointiavustus olikin merkittävä tekijä hankkeen nopean käynnistymisen kannalta. Keitele Group on aina ollut myös kunnan ja työvoimahallinnon kannalta kelpo yhteistyökumppani, sillä yhtiö ei ole koskaan lomauttanut tai irtisanonut henkilöstöään tai urakoitsijoitaan. Ilkka Kylävainio kertoo, että yhtiö on yhdessä työvoimahallinnon kanssa käynnistänyt 30 henkilön rekrykoulutuksen, joka päättyy heinäkuussa Koulutuksella annamme uusille työntekijöille valmiudet turvalliseen koneiden käyttöön. Heidät koulutetaan myös sahatavaran lujuuslajitteluun ja puun liimaamiseen sekä annetaan tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutus, trukinajokoulutus ja ensiapuvalmius. 4 5

4 Raaka-ainereservit parempaan käyttöön Liimapuutehtaan raaka-aineeksi hankitaan tavanomaista pienempiä ja lyhyempiä tukkeja, joista liimaamalla tehdään asiakkaiden tarvitsemia rakennuskomponentteja. Metsänomistajille edullinen katkonta tarkoittaa parempaa tukkisaantoa ja metsätalouden hyvää kannattavuutta. Keitele ostaa puuta kilometrin säteellä Savosta ja naapurimaakunnista. Keiteleellä vuosittain sahattavan puun määrä on nousemassa lähes miljoonaan kuutiometriin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että puuta vastaanotetaan päivittäin 80 tukkirekallista eli noin kuutiota. Kasvua rakennettu vuosien ajan Keiteleellä on luotu edellytyksiä kasvavalle liimapuun tuotannolle jo vuosia. Liimapuun tuotanto on yhdistetty saumattomasti sahan tuotantoon, mikä takaa tasaisen laadun, kustan- 6 Uuden investoinnin valmistuttua metsänomistajille maksettavat kantorahatulot lisääntyvät lähes 15 miljoonaa euroa vuodessa. nustehokkaan valmistusprosessin sekä toimitusvarmuuden. Konsernin sahayhtiö Keitele Timber Oy on viimeisen kolmen vuoden aikana kasvattanut sahatavaran tuotantokapasiteettiä kuutiometriin. Yhtiö on uusinut järeän puun sahauslinjan, lautojen särmäyslinjat, tuorelajittelulaitoksen ja automaattisen, värikameraan perustuvan konenäkölajittelulinjan. Viiden vuoden aikana on investoitu yli 20 miljoonaa euroa perussahaukseen. Investoin- Kapasiteetin lisäys luo Keiteleelle uusia työpaikkoja sahatavaran tuotantoon, kuivaukseen ja liimapuun valmistukseen seuraavien kolmen vuoden aikana yhteensä 50. tien tuloksena sahauksen kapasiteetti on kasvanut noin kolmanneksen alkuperäisestä. Myös uusiutuvalla biomassalla tuotettavaa energiantuotantoa on lisätty vuonna 2012 rakentamalla seitsemän megawatin lämpölaitos. Liimapuu sopii rakentamiseen Liimapuu on tulevaisuuden insinööripuutuote, joka sopii lujuutensa, mittatarkkuutensa, paloturvallisuutensa ja helpon työstettävyytensä vuoksi teolliseen rakentamiseen. Puun kasvavaa käyttöä rakentamisessa eri maissa tukee myös puun ekologisuus. Esimerkiksi Japanin maanjäristysalueille rakennetaan liimapuusta puukerrostaloja sekä kaksi- ja kolmikerroksia omakotitaloja. Meillä on Japanissa pitkäaikaisia asiakkaita. Japanissa on maailman suurin liimapuumarkkina, mutta kysyntä on hyvä myös Suomessa, muualla Euroopassa, Pohjois-Amerikassa sekä Aasian kasvavilla rakennusmarkkinoilla, johtaja Mikko Kylävainio esittelee. Kunnan ja yritysten yhteistyö toimii Keiteleen kunnanjohtaja Eero Ryhänen on tyytyväinen kunnan ja Keitele Groupin hyvään ja toimivaan yhteistyöhön sekä uusimman tehdaslaajennuksen myönteisiin vaikutuksiin. Ryhäsen mukaan työpaikkojen määrän kasvu on kunnankin kannalta aina myönteinen asia. Kunta pyrkii osaltaan vastaamaan yritysten toiveisiin ja on esimerkiksi järjestänyt päivähoitopalveluja niin, että ne sopivat mahdollisimman hyvin myös vuorotyötä tekeville. Samoin kouluissa on aamupäivä- ja iltapäiväkerhoja. Pidämme yritysten kanssa säännöllistä yhteyttä ja keskustelemme siitä, mitä lähivuosina on puolin ja toisin näköpiirissä esimerkiksi kaavoitustarpeiden ja -suunnitelmien osalta, Ryhänen kertoo. Ville Koljonen valvoo monitoreista sahan toimintaa. Korkean laadun tekijöitä Sahuri Ville Koljonen seuraa sahan valvomossa lukuisilta monitoreilta, että tukit tulevat ja sahat soivat moitteetta. Koljonen on ollut Keitele Groupin palkkalistoilla 12 vuotta, josta viimeiset neljä nykyisessä työpisteessä. Työ on opettanut, kokemusta on tullut koko ajan lisää ja olen viihtynyt hyvin näissä tehtävissä, Ville kertoo. Koljosen suku on ollut hyvin edustettuna yhtiössä jo pitkähkön ajan. Villen isä sekä äidinisä ovat työskennelleet Keiteleen sahalla, ja myös eno ja setä ovat konsernin palveluksessa. Tuotantoassistenttina toimivan Raita-Maria Konttisen tehtäviin kuuluvat muun muassa liimapuun laadunvarmistus, sen dokumentointi ja raportointi sekä vientisihteerin ja tuotantopäällikön apuna toiminen. Testaamme liimapuupalkkien ja käytettävien liimojen kestävyyttä. Lisäksi järjestämme ulkoisen laadunvalvonnan, jonka tekee norjalainen yritys NTI. Saksassa puutalousinsinööriksi opiskellut Raita-Maria aloitti vuonna 2007 Keiteleen palveluksessa vientisihteerinä. Hän kertoo, että työpaikka on hyvä ja henkilöstön yleinen asenne on reipas ja mutkaton. Raita-Maria Konttinen varmistaa liimapuun laadun. 7

5 Viitasaarelaisella Antti Kemppaisella on monta rautaa tulessa. Hän on metsä- ja maatilallinen sekä koneyrittäjä. Kiireinen yrittäjä on tyytyväinen yhteistyöhön Keitele-yhtiöiden kanssa, sillä toiminta on luotettavaa ja aikataulut pitävät. Kiireinen metsäja koneyrittäjä arvostaa sujuvaa yhteistyötä Antti Kemppainen harjoittaa maa- ja metsätaloutta Väinölän tilalla, noin seitsemän kilometrin päässä Viitasaaren keskustasta. Tilalla rehuviljan ja rypsin tuotannossa peltoa on noin 200 hehtaaria ja metsää on yli 300 hehtaaria. Antin kotitilan metsät ovat melko monentyyppisiä. Perustilalla on harvahkoa metsää ja viime vuosina hankitut uudet alueet ovat suopohjaista nuorta metsää. Maa- ja metsätilan lisäksi Antti ahkeroi myös koneurakointiyhtiössään, joka työllistää Antin lisäksi kolme palkattua työntekijää. Kaivuriurakointi onkin nyt oikeastaan tilan pääelinkeino. Antin avopuoliso Katja Lappalainen työskentelee tilan ulkopuolella Viitasaaren kaupungin palveluksessa. Tuuliviiri kertoo, että Väinölässä on harjoitettu maa- ja metsätaloutta jo lähes kolme sataa vuotta. Meillä voi olla erilaisia hakkuita eri palstoilla ja mutta Keitele-yhtymän kanssa kaikki sujuu hyvin, Antti Kemppainen sanoo. Asiakaspalvelu toimii sujuvasti Kemppainen myy Keitele Forestille yleensä joka vuosi jonkin verran tukkipuuta avo- ja uudistushakkuiden tuloksena. Tukkipuukuution hinta on nyt noin 60 euroa eli kolmisen kertaa korkeampi kuin kuitupuun hinta. Näin metsän myyjän kannalta puun hintakehitys yleisellä tasolla ei ole ollut tyydyttävä. Hinnat ovat pysyneet samoina jo kymmenkunta vuotta. Välillä toki oli hieman parempiakin aikoja, mutta nyt ollaan taas lähtöasetelmissa, Antti tuumaa. Keitele-yhtymän asiakaspalveluun olen tyytyväinen, kun kaikesta puukauppaan liittyvästä vastaa sama henkilö. Asiat tapahtuvat ajallaan sovitun mukaisesti eli toiminta on luotettavaa ja aikataulut pitävät. Meillä voi olla erilaisia hakkuita eri palstoilla, mutta Keitele-yhtymän kanssa kaikki sujuu hyvin, Antti sanoo. Tanssi tasoittaa arjen kiireitä Antti ja Katja harrastavat aktiivisesti lavatansseja, ja lauantai-iltaisin suuntana usein on jokin lähiseudun tanssipaikoista. Ripeän ja työteliään metsätalous- ja koneyrittäjän yksi suosikkitansseista on hidas valssi. Se ehkä onkin monessa mielessä hyvä vastapaino arjen kiireille. Myös yhdistystoiminta MTK:ssa vaatii Antilta aikaa. Kesällä töiden vastapainona on veneily. Viitasaari: Kuusimetsäpainotteinen hankinta-alue Viitasaaren tiimin pohjoiseen, hankinta-asiamies Mikko Niskasen alueeseen kuuluvat Viitasaari, Kannonkoski ja Kivijärvi. Eteläisestä Saarijärvi-Karstula-Pylkönmäki-Kyyjärvi-alueesta vastaa hankintaesimies Erkki Reini. Minun alueellani puukauppatilanne oli melko hyvä ennen Asta-myrskyä. Sen jälkeisen puusuman tasaannuttua on selvästi ollut vaikeampaa saada ostettua uudistushakkuukohteita. Leimikot ovat painottuneet harvennuskohteisiin ja pienempiin uudistushakkuukuvioihin, Niskanen kuvailee. Niskasen hankinta-alue on kuusipainotteista, hyvämaastoista metsää, jossa kuusen osuus on noin 60 % ja männyn osuus vajaa 40 %. Tämä vastaa Keiteleen puun käytön tarpeita. Metsänomistajina ovat pienet metsätilalliset, maanviljelijät sekä isot metsä- ja maatilalliset. Kasvava ryhmä ovat kaupunkilaismetsänomistajat, joille tiedottaminen hakkuumahdollisuuksista on tärkeää puun saannin kannalta. Puukauppatilanne on metsänomistajan kannalta edullinen, koska alueella toimivat kaikki valtakunnalliset puunostajat ja iso joukko yksityisiä metsäyhtiöitä. Kun ostajaehdokkaita on runsaasti on metsänomistajan entistä tärkeämpää verrata ostotarjouksia ja kiinnittää yksikköhintojen lisäksi huomiota käytössä oleviin läpimittoihin ja pituuksiin, Niskanen luonnehtii. Keiteleellä on käytössä paljon lyhyitä tukkipituuksia, jotka takaavat metsänomistajille parhaan puukauppatilin. Keskiarvokauppa alueella on kuutiota. Luku on aiempina vuosina ollut isompi, Niskanen kertoo. Metsäteiden kunto huolenaiheena Joskus hakkuut eivät mene aivan suunnitellusti, mutta se kuuluu alalla asiaan. Pääasia tietysti on, että asiat hoidetaan aina kuntoon ja ongelmat pyritään ratkaisemaan jo maastossa. Ostajan on saatava puunsa ajallaan sahalle ja myyjän on saatava puukaupparahat ajallaan tilille. Myyjälle on myös tärkeää ja asioinnin vaivattomuutta se, että kaikessa puukauppaan liittyvässä hän voi ottaa yhteyttä yhteen ja samaan henkilöön. Näin asiat menevät eteenpäin, olipa kyse hinnoittelusta, puunmyyntimaksuista, laskutuksesta, puunkaadosta tai kuljetuksista. Metsäammattilaisten suuri huoli on metsäautoteiden huono kunto. Metsänomistajan kannattaakin panostaa tilan tiestön rakentamiseen ja kunnossapitoon, jotta puut saadaan liikkeelle ympäri vuoden! 8 9

6 Leppävirtalaiselle Leena Lyytikäiselle oma metsä on tulonlähde, sijoituskohde ja paikka, jossa voi rentoutua ja rauhoittua. Itse tehdyt raivaukset ja istutukset ovat myös hyvää kuntoilua. Metsässä käyskentelyyn liittyy aina myös metsän kunnon tarkkailu. Leena on oppinut kulkemaan metsässä puiden latvoja tarkkaillen. mikon suunnitteluun. Myös taimet on yleensä ostettu yhdistykseltä. Työtä metsässä ja kotipiirissä Metsä on Leenan työpaikka, ja käytännön kokemuksen lisäksi hän on sen vuoksi hankkinut myös alan koulutusta. Hän suoritti 1990-luvulla noin vuoden mittaisen, näyttötutkintoon perustuvan metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon. Tieto lisää kiinnostusta metsään ja metsänhoitoon ja antaa hyvän perustan omille päätöksille ja toimille, Leena sanoo. Hän tekee itse raivauksia raivaussahalla ja vesurilla, ja lisäksi jokaisena kesänä on istutusja taimikonhoitotöitä.samalla tulee myös osaltaan pidetyksi huolta omasta kunnosta. Hoidan yhdessä Jukan kanssa hänen iäkkäät vanhempansa sekä kesällä melko laajan puutarhan. Kesällä metsä- ja puutarhatyöt tahtovat ruuhkautua. Leena Lyytikäinen on kotoisin Mäntsälästä maanviljelijäperheestä, joten hän on kotiutunut hyvin savolaiseen maalaisympäristöön. Leenan harrastuksiin kuuluu liikunta ja järjestötoiminta. Hän on mukana kotiseututyössä, maanpuolustustyössä sekä maa- ja metsätalousalan neuvontajärjestöissä. Työn tulokset näkyvät hitaasti Leena pitää työstään ja elä- mäntyylistään, mutta välillä hän pohtii myös metsänkasvatuksen kokonaisuutta ja puukaupan luonnetta: Metsänhoitotyö on usein sellaista, että työn tulokset koituvat vasta seuraavan sukupolven hyväksi. Lyytikäisten lapset asuvat Etelä-Suomessa. Tytär on jo työelämässä ja poika opiskelee metsäalaa Helsingin yliopistossa. Vanhemmat toivovat, että lapset ottaisivat aikanaan vastuun sukutilasta. Monipuolinen metsä työllistää ja rauhoittaa Leena ja Jukka Lyytikäinen asuvat Jukan syntymäkodissa Pajukankaan tilalla Takkulan kylässä. Heillä kummallakin on yhteisen metsän lisäksi myös omia metsätiloja. Lyytikäisillä on Leppävirran alueella metsää noin 400 hehtaaria ja ne kaikki sijaitsevat melko lähellä heidän asuintilaansa. Leena omistaa lisäksi siskonsa kanssa metsätalousyhtymän Mäntsälässä.. Tilan tuloista puolet kertyy maatilasta, toinen puoli metsätilasta. Tilalla on peltoa noin 70 hehtaaria, joista osa on vuokramaata. Pelloilla viljellään rehuohraa ja -kauraa paikallisille karjankasvattajille. Suopeltoja on 1990-luvulla istutettu metsäksi noin 16 hehtaaria. Talousmetsää ja marjamaita Leena korostaa, että metsää pitää hoitaa metsätaloudellisin perustein, kun metsä on tulonlähde ja sijoituskohde. Mutta käymme metsässä paljon myös marjassa ja sienestämässä. Menen metsään yksin tai yhdessä Jukan kanssa, ja usein sitä vain käyskennellään, kuulostellaan hiljaisuutta ja rauhoitutaan. Metsä on melkoinen virkistäytymislähde. Lyytikäisten tilalla onkin ta- lousmetsään lisäksi myös koskematonta, omalla päätöksellä rauhoitettua metsää. Ajattelen isoja, vanhoja puita myös tunteella ja eräänlaisella kunnioituksella, vaikka en mitään halausenergiaa puista haekaan. Metsässä käyskentelyyn liittyy aina myös metsän kunnon tarkkailu. Leena on oppinut kulkemaan metsässä puiden latvoja tarkkaillen. Leena tekee metsänhoitoon liittyvät päätökset yhdessä puolisonsa kanssa. Kaupanteko, suunnittelu, harvennukset, taimikon varhaishoito ja muut työvaiheet pitää ottaa huomioon ja tehdä ne oikea-aikaisesti. Oma aktiivisuus ja kiinnostus metsänhoitoon on tärkeää, jotta metsä tuottaa ja puu liikkuu myyntiin. Tilalla tehdään vuosittain keskimäärin pari-kolme erityyppistä ja -kokoista puukauppaa. Myytävät leimikot kilpailutetaan puunostajien kesken. Yksikköhintojen lisäksi kauppakumppanin valintaan vaikuttavat kokemukset aiemmista kaupoista eli miten rungot on katkottu, miten mahdolliset erityistoiveet on toteutettu ja miten puunkorjuu kokonaisuudessaan on järjestetty. Viime vuosina päätehakkuuleimikoista suuri osa on mennyt Keitele Forestille, Leena esittelee. Päätehakkuut on myyty pystykaupoin, mutta harvennuksista Lyytikäiset tekevät osan itse. Tätä varten on tilalle hankittu metsävarustettu traktori. Metsänhoitoyhdistykseltä on saatu neuvontaa esimerkiksi lei- Tieto lisää kiinnostusta metsään ja metsänhoitoon ja antaa hyvän perustan omille päätöksille ja toimille, kertoo Leena Lyytikäinen

7 Japani ostaa Aurorazai-liimapuuta Japani on maailman suurin liimapuun käyttäjä ja myös Keitele Groupin tärkein liimapuun vientimaa. Japanilaiset asiakkaat ovat vaativia ja edellyttävät korkeaa laatua, jota he saavat hankkimalla Keiteleen Aurorazai-tuotteita. Japanissa käytetään kaksi kolmannesta koko maailman liimapuutuotannosta, ja siellä yli puolet omakotitalojen rungoista tehdään liimapuusta. Liimapuu on havaittu esimerkiksi maanjäristysten vuoksi hyväksi rakennusmateriaaliksi taivutusjäykkyytensä ja -lujuutensa vuoksi. Keiteleen liimapuupalkin vahvuus on erityisen hyvä, sillä vahvin puu tulee palkissa reunoille, jonne suurin rasitus rakenteissa kohdistuu. Suomalaista puuta arvostetaan Keiteleen Aurorazai-tuoteperheeseen kuuluvat liimapuun lisäksi kaikki japanilaisessa pilari- ja palkkimenetelmässä käytettävät höylätyt, ei-rakenteelliset vakiotuotteet. Raaka-aineena käytetyn suomalaisen kuusen ja männyn ulkonäkö, lujuus, kestävyys, muotopysyvyys ja mittatarkkuus ovat erittäin hyvät. Varsin optimaalinen havupuun kasvualue on juuri Suomessa eli 62 ja 64 pohjoisen leveyspiirin välissä. Liimapuuhun käytetystä puusta on noin 80 % mäntyä, mutta tulevaisuudessa kuusen osuus kasvaa tuotevalikoiman monipuolistuessa. Päämarkkina-alueet Japanissa ovat kolme suurkaupunkialuetta ja Hokkaidon saari. Keitele on vienyt sinne yhä jalostetumpaa puuta eli käytännössä viennistä liimapuuta on 80 prosenttia, loput ovat raakasahatavaraa. Japani on USA:n jälkeen maailman suurin sahatavaran ostaja. Toimituksia jo yli 20 vuotta Keiteleeltä lähti ensimmäinen toimitus Japaniin vuonna Nyt Japaniin toimitetaan vuosittain noin omakotitalon rungon liimapuut, mutta Japanin talomarkkinoista se on vain murto-osa. Japani sopii erittäin hyvin peruskonseptiimme eli toimitamme asiakaskohtaista tavaraa asiakkaan antamien mittojen mukaisesti. Liimapuun käyttö on siellä kasvanut koko ajan ja kysyntä on varsin hyvä, johtaja Mikko Kylävainio esittelee. Keitele Groupilla on oma, japanilaisten pyörittämä edustusto Japanissa. Yritys toimittaa liimapuun laivarahtina Japaniin, jossa maahantuoja tai jakelija ottaa toimituksen vastaan. Sieltä liimapuu toimitetaan talotehtaalle, joka viimeistelee mate- Kuva: Pekka Mäkinen Kuva: Pekka Mäkinen Yhtiöllä on JAS-sertifikaatti poikkileikkaukseltaan pienille ja keskisuurille liimapuutuotteille (suomalainen kuusi ja mänty). Päämarkkina-alueet Japanissa ovat kolme suurkaupunkialuetta ja Hokkaidon saari, kertoo Mikko Kylävainio. Shutterstock 12 13

8 Kuva: Pekka Mäkinen Tehdas tuottaa pieniä ja keskisuuria rakenteellisia insinööripuutuotteita pääasiassa Japanin markkinoille. Kaikki liimapuun valmistuksen vaiheet tapahtuvat saman katon alla. Kuvassa perheyhtiön ylin johto: vasemmalta Mikko Kylävainio, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio ja Matti Kylävainio. riaalin omilla työstölinjoillaan kunkin loppukäyttäjän suunnitelmien mukaisesesti Valmis liimapuu kuljetetaan suoraan mahdollisimman lähelle asiakasta. Jokainen talo on yksilöllisesti omilla mitoillaan suunniteltu, joten Keiteleen tuotteiden lopullinen asiakas on vaativa japanilainen talonostaja. Nopeimmillaan talo on valmis kolmessa kuukaudessa rakentamisen aloittamisesta, Kylävainio kertoo. Suomi ja Japani lähellä toisiaan Mikko Kylävainio on asunut Japanissa ja vieraillut siellä useasti tutustumassa sikäläisiin markkinoihin, puutavaravälittäjiin ja ostajiin, ja onpa hän opiskellut japanin kieltäkin jonkin verran. Suomalainen ja japanilainen luonne ovat melko samanlaiset: Sovitut asiat pidetään ja ihmisten sanaan luotetaan. Tuttujen kesken ei aina tarvita kirjallisia sopimuksiakaan, vaan kädenpuristus riittää. Keitele Groupilla on jo kohtalaisen pitkä historia siellä, mikä helpottaa toimintaamme huomattavasti. Kylävainio on asunut myös Itävallassa. Hänen mielestään siellä yhteiskunta ja toimintatavat ovat suomalaisen silmin yllättävästi paljon erilaisemmat kuin Japanissa. Aurorazai-tuoteperheeseen kuuluvat liimapuun lisäksi kaikki japanilaisessa pilari- ja palkkimenetelmässä käytettävät höylätyt, ei-rakenteelliset vakiotuotteet. Japanissa rakennetaan vilkkaasti Japanissa rakennetaan asuntoja varsin vilkkaasti, lähes yksikön vuosivauhtia. Markkinaa piristää myös maanjäristysalueen jälleenrakennusprojektit Sendain alueella. Perinteisen pilari ja palkki- omakotitalojen runko tehdään liimapuusta tai massiivipuusta. Japanissa rakennettiin 1990-luvulla yli 1,5 miljoonaa yksikkö vuosittain, mutta luvulla aloitukset ovat olleet ja yksikön välillä. USA:n asuntokuplan puhkeaminen laski aloituksia myös Japanissa maailman talouden taantuman seurauksena. Asuntojen tarve on myös vähentynyt alhaisen syntyvyyden seurauksena. Herra Niinuma Eidai House Kogyo Co., Ltd:stä kertoo, että perinteinen pilari ja palkki -talojen runko tehdään liimapuusta tai joskus myös massiivipuusta. Liitoksissa käytetään enenevässä määrin metalliliitoksia perinteisen lohenpyrstöliitoksen sijaan. Rungot työstetään precut-tehtaalla CAD-piirrustusten mukaan. Perinteisen talon markkinaosuus on noin puolet. Amerikasta peräisin olevaa 2x4-järjestelmää käytetään noin 8 prosentissa asuntoaloituksissa ja tehtaassa valmistettuja pienelementtejä noin 5 prosentissa. Noin kolmannes omakotitaloista tehdään erityyppisten metallirunkojen avulla. Sisäseinien rungot on tehty puusta ja aikaisemmat paneeliseinät on korvattu kipsilevyillä ja puuviiluilla. Kattorakenteissa käytetään palkkeja ja pilareita, eikä kattotuoleja, kuten monessa Euroopan maassa ja Yhdysvalloissa. Talojen lämmitys kytketään päälle, kun ulkoilma laskee alle 10 asteen talvella. Tokion alueella se tarkoittaa, että lämmityskausi on marraskuun lopulta maaliskuun alkuun. Ilmalämpöpumput ovat yleisin lämmitysmuoto, mutta kaasulla toimiva lattialämmitys on myös yleistymässä. Tavoitteena sadan vuoden talot Japanissa talon keskimääräinen elinkaari on vain vuotta eli paljon vähemmän kuin Euroopassa tai Amerikassa. Ennen toista maailmansotaa rakennettujen talojen elinikä oli pidempi, koska ne tuulettuivat paremmin ja kosteuden aiheuttamilta vahingoilta vältyttiin. Talojen elinikää pyritään parantamaan kehittämällä eristysmateriaaleja ja ilmanvaihtoa. Hallitus aloitti 10 vuotta sitten niin kutsutun sadan vuoden talojen projektin, jonka tarkoituksena on, että talo kestää kolmen sukupolven ajan. Lisäksi ohjelma tähtää hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen talon elinkaaren aikana. - Me Eidailla uskomme, että talojen keskimääräinen ikä voidaan nostaa vuoteen nykytekniikalla ja laadukkailla rakennusmateriaaleilla, kuten Aurorazai-liimapuulla, herra Niinuma kertoo. Kaupunkitalot varsin pieniä Niinuman mukaan japanilaisen talon koko on 125,4 neliömetriä. Alueellisia eroja on, sillä maaseudulla talot ovat suurempia. Talon koko riippuu maan hinnasta ja rakennusoikeuden määrästä. Japaninmeren puolella Toyamassa talon keskimääräinen koko vaihtelee noin 138 neliöstä 152 neliöön. Kaupunkialueella talot ovat pienempiä, esimerkiksi Tokiossa keskimääräinen koko on 66 neliötä ja joissain muissa kaupungeissa noin 73 neliöstä 76 neliöön. Aikaisemmin normaalitalossa oli neljä huonetta, olohuone, ruokailutila ja keittiö. Nykyisin taloihin rakennetaan usein kolme huonetta, olohuone, ruokailutila ja keittiö. Trendinä on rakentaa isommat yhteiset tilat, jolla pyritään lisäämään perheen kotona viihtyvyyttä ja lisäämään perheen yhteistä aikaa. Oleskelutilan koko on keskimäärin neliötä, aikuisten makuuhuoneen 13 16,5 neliötä ja lasten huoneiden neliötä. Nykyinen runkorakenne mahdollistaa talon elinkaaren aikana tehtävät muutokset kohtuullisen helposti. Lasten määrä ja perheen mahdollisuudet rakentaa tilava talo ratkaisevat, onko perheen lapsilla omat huoneet. Lastenhuone voi olla myös jaettu nukkumispaikka ja oleskeluhuoneessa saattaa olla syvennys opiskelua tai pelaamista varten. Erään tutkimuksen mukaan 34 prosenttia vuotiaista ja 18 prosenttia vuotiaista pitää kahden sukupolven asumismuotoa toimivana, mikäli kaikilla on riittävästi tilaa. Tohokun alueen maanjäristys on ainakin väliaikaisesti lisännyt useamman sukupolven yhteiseloa samassa taloudessa. Asunnon sijainti tärkeä näkökohta Omakotitalossa saa enemmän yksityisyyttä ja pääsee paremmin vaikuttamaan huonejakoon ja sisustusmateriaaleihin. Myös elinkaaren näkökulmasta ajateltuna omakotitalo on joustavampi ja sitä voidaan muuttaa esimerkiksi perheen lasten muuttaessa pois kotoa. Kerrostalojen etuna voidaan pitää yleisesti parempaa sijaintia ja liikenneyhteyksiä. Japanilaisille on tärkeää kuinka monta minuuttia kotoa menee kävellen lähimmälle metro- tai juna-asemalle. Yli 15 minuutin matka asemalle kaupungissa on jo erittäin pitkä matka. Kerrostaloasuntoja ostetaan jonkin verran vuokraustarkoituksessa, mutta omakotitalot ovat tarkoitettu perheen elämää varten. Ne ovat sijoitus elämän laatuun. Ystävien kotiin kutsuminen on yleistymässä, mutta yleisesti sitä pidetään paremmin toimeentulevien etuoikeutena. Vain 15 prosenttia ihmisistä ostaa käytetyn talon. Hallituksen ohjelman tarkoituksena on parantaa käytettyjen asuntojen arvoa parantamalla niiden laatua ja elinikää. Vielä tällä hetkellä asunto on japanilaisille kestokulutushyödyke, jonka arvo alkaa laskea vuosittain. Maan arvo sen sijaan nousee tasaisesti erityisesti kaupunkialueilla. uutisia Keitele-konserni työllistää lähes 30 kesätyöntekijää Keitele-konserni työllistää noin 30 opiskelijaa ja koululaista kesälomien ajaksi. Monet kesätyöntekijöistä aloittivat pestinsä jo huhtikuussa. Perehdytyksen tehtäviin tekee työnjohtaja ja vanhempi, jo tehtävän osaava työntekijä. Keitele Timberin kymmenestä kesätyöntekijästä monet aloittivat jo huhtikuun alussa tehtävien opiskelulla. Kesätyöntekijät ovat työssä elokuun tai syyskuun loppuun opiskelujen jatkumisesta riippuen. Alan opiskelijoita tänä kesänä on vain yksi. Kesätehtävät ovat eri työpisteissä tapahtuvia normaaleja linjatyötehtäviä. Nuoret aloittavat helpoimmista töistä ja opettelevat vain muutaman työtehtävän. Myös Keitele Forestille jalostukseen tulee kymmenen kesätyöntekijää. Osa heistä on tehnyt jo talvilomasijaisuuksia. Tehtävät ovat eri työpisteissä avustavia tehtäviä tai normaaleja linjatyötehtäviä. Kesätyöaika on työssäoppimista koko työjakson ajan. Alan opiskelijoita on yksi henkilö, joka työskentelee työnjohdon avustustehtävissä. Alan kunnossapidon opiskelijoita on myös yksi, joka tulee linjastoon töihin. Liimapuutehtaalla kesätyöntekijöitä on viisi eli hieman tavallista vähemmän, koska työvoimakurssilla on uutta linjaa varten 27 koulutettavaa. He tarvitsevat harjoittelupaikkoja kesän aikana koulutusohjelman osana. Liimapuutehtaan kesätyöntekijöistä suurin osa on jo aikaisempina kesinä tehnyt tehtaalla lomansijaisuuksia opiskeluidensa ohessa. Työtehtävät ovat tavallisia tuotannon tehtäviä kokemuksen ja osaamisen mukaan. Lisäksi konserniin tulee muutamia kesätyöntekijöitä toimistotöihin ja metsäosastolle. Ari Jäntti palasi Keiteleen hankintaesimieheksi Aiemmin seitsemän vuotta Suonenjoen tiimissä Keitele Groupin korjuuesimiehenä toiminut Ari Jäntti on palannut hankintaesimieheksi samalle paikkakunnalle. Henkilökohtaisten syiden takia siirryin vuonna 2008 vuonna Nurmekseen Metsähallituksen palvelukseen korjuuesimieheksi. Perheen elämä kuitenkin ohjautui takaisin Kuopioon, jossa työskentelin Vapon/ Harvestian puunhankinnan tehtävissä hankintaesimiehenä, Jäntti kertoo. Kun kollega ja kaima Ari Nuutinen siirtyi Suonenjoelta Keiteleelle, Ari Jäntti haki ja sai vapautuneen hankintaesimiehen paikan Suonenjoen tiimistä. Tuttuun taloon ja tuttuun tehtävään oli mukava tulla. Keitele Groupin hankintamäärät ovat kasvaneet koko ajan, ja juuri sahapuun hankinta on minulle mieluista työtä, Jäntti sanoo. Pielavedeltä kotoisin oleva Jäntti harrastaa vapaa-aikanaan kalastusta, metsästystä, kuntoilua ja lukemista

9 Yksi alansa suurimmista toimijoista Suomessa Keitele Forest Oy on vuonna 1981 perustettu perheyritys, josta on kasvanut yksi Suomen suurimmista mekaanisen puunjalostuksen toimijoista. Viennin osuus kokonaistuotannosta on noin 80 prosenttia. Yritys toimittaa sahatavaraa ja jalosteita liki 30 maahan, suurimmat markkina-alueet ovat EU-maat ja Japani. Emoyhtiö Keitele Forest Oy:n lisäksi Keitele-yhtiöihin kuuluvat sahayhtiö Keitele Timber Oy, jatkojalostusyksikkö Keitele Forest Wood Production, liimapuuta valmistava Keitele Engineered Wood Oy sekä Keitele Energy Oy, joka tuottaa konsernin tarvitseman energian sahauksen sivutuotteista. Keitele Groupin tuotannosta noin 60 prosenttia on kuusta ja loput mäntyä. Sahatavaratehtaalla on sopiva tekniikka kaiken kokoisten ja erilaatuisten puiden sahaukseen. Asiakkaille toimitetaan vaativatkin erikoistuotteet toivomusten mukaisina. Huipputekniikka, osaava henkilöstö ja halu palvella mahdollisimman hyvin takaavat varmat toimitukset. Konsernin liikevaihto on 120 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä yli 300. Konserni on perheyhtiö, jonka hallituksen puheenjohtajana toimii teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio. Keitele Group tuottaa tällä hetkellä vuosittain kuutiota sahatavaraa, kuutiota höylätavaraa ja kuutiota liimapuuta. Lisäksi sahalta ja jalostuksesta syntyy poltettavaa sivutuotetta 500 GWh:n verran, josta myyntiin menee 350 GWh.