P A J A K A D U N P Ä I V Ä K O T I A S E M A K A A V A N M U U T O S

Transkriptio

1 Työ nro KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS P A J A K A D U N P Ä I V Ä K O T I A S E M A K A A V A N M U U T O S K A A V A S E L O S T U S l u o n n o s KÄSITTELYVAIHEET Muutosalueen sijainti Vireilletulo KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima

2 PAJAKADUN PÄIVÄKOTI ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS 1 Asemakaavan muutos koskee Karsikon (14) kaupunginosan korttelia 1430 ja siihen liittyvää Pajakatua sekä jalankulun ja pyöräilyn väylää korttelin länsipuolella. Asemakaavan muutoksella muodostuu Karsikon (14) kaupunginosan korttelin 1430 tontit 2 ja 3. Kaavoitusohjelman työ nro Kuva 1. Blom 2016 Joensuu Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

3 SISÄLLYSLUETTELO 2 TIIVISTELMÄ... 3 LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET Kaupungin strategioiden asettamat tavoitteet Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN SUUNNITTELUN AIKANA JA VAIHTOEHDOT ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Muut alueet ja varaukset KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset kaupungin ja teknisen toimen strategioihin Vaikutukset aluetta koskeviin suunnitelmiin Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset ihmisten elinoloihin, elinympäristöön, sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja - maisemaan sekä luonnonvaroihin Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät TOTEUTUS SUUNNITTELUVAIHEET TILASTOLOMAKE (lisätään lopulliseen selostukseen) HANKEKORTTI (lisätään lopulliseen selostukseen) LIITTEET 1. Asemakaavaluonnos, päiväys Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Vireilletulovaiheen palaute ja kaavoituksen vastineineet

4 TIIVISTELMÄ 3 Asemakaavan muutoksen perustelut Suunnittelualue sijaitsee Karsikon kaupunginosassa Pajakadun varrella. Joensuun tilakeskuksen tavoitteena on rakentaa uusi neliosastoinen päiväkoti nykyisen päiväkodin tilalle. Samalla osa kävelyn ja pyöräilyn väylästä ja Pajakadusta liitetään päiväkodin tonttiin leikkipihan laajentamiseksi ja saattoliikenteen järjestämiseksi. Naapuritontin käyttötarkoitus muutetaan asuin- ja liikerakennusten korttelialueesta (AL) asuinkerrostaloalueeksi (AK). Tontilla sijaitseva vanha päivittäistavarakauppa (Siwa) puretaan. Tonttiin rajoittuvat jalankulun ja pyöräilyn väylät säilyvät entisellään. Pajakadun päiväkotitontin kaavamuutosta on hakenut Joensuun Tilakeskus ja Siwa-tontin kaavamuutosta on hakenut Rakentaja M. Laukkanen Oy. Päivittäistavarakauppatontin asemakaava on hyväksytty Tontti on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (AL). Tonttitehokkuus e=0,3 ja kerrosluku on kaksi. Päiväkotitontin asemakaava on hyväksytty Päiväkodin tontti on osoitettu päiväkotien, terveydenhuollon ja vapaa-ajan toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YSV-1). Tonttitehokkuus e=0,4 ja kerrosluku on kaksi. Kaavaprosessi Kaava-asiakirjat pidetään nähtävillä kaikissa kaavavaiheissa kaupunkirakennepalveluissa (Muuntamontie 5) ja kaupungintalolla (Rantakatu 20). Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä Kaavamuutoksesta jätettiin 7 lausuntoa ja 2 mielipidettä. Yhteenveto vireilletulovaiheen palautteesta ja vastineista on liitteessä 3. Toteuttaminen Tavoitteena on, että kaavamuutos on valtuustokäsittelyssä keväällä Uudisrakentaminen voidaan aloittaa, kun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ja tonteilla olevat vanhat rakennukset on purettu.

5 Karsikontori Pajapolku Karsikonpolku Pajakatu IV IV IV III Päiväkoti kt M Nuorisotalo a a jä jä p II e=0.4 PAJAKATU le e=0.9 VI?? KARSIKKO AK Y Liite 1, 1 / 5

6 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Liite 1, 2 / 5 AK Y Asuinkerrostalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja.? 14 KAR 1430 PAJAKATU VI e= Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero Kaupungin- tai kunnanosan numero Kaupungin- tai kunnanosan nimi Korttelin numero Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan Rakennusala. jä a Jätteiden keräyspaikkaa varten varattu alueen osa Auton säilytyspaikan rakennusala Tukimuuri ja muurimainen aita le Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa.

7 Liite 1, 3 / Katu. p Pysäköimispaikka Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Rakennusten pääasiallisina julkisivumateriaaleina on käytettävä kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia julkisivumateriaaleja. Mahdolliset elementtisaumat tulee häivyttää sauman sijoituksen tai julkisivun pintarakenteen avulla. 2. Pääsisäänkäynneistä ja polkupyöräpaikoilta on oltava esteettömät kulkuyhteydet kadulle ja piha-alueelle. 3. Rakennuksiin saa toteuttaa aurinkopaneeleita ja viherkattoja. 4. Asuinkerrostalotontille on varattava istutuksin tai muutoin rajattua yhtenäistä leikki- ja oleskelualuetta vähintään 7,5 % tontin pinta-alasta. 5. Päiväkotitontille on varattava leikki- ja ulkoilualuetta vähintään 20 m2/lapsi. 6. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: - talotekniset tilat rakennuksen kerroksiin. - asumista palvelevia yhteistiloja enintään 50 kerrosneliömetriä ja talotekniset tilat, kuilut, irtaimisto- ja polkupyörävarastot, väestönsuojatilat sekä porrashuone- ja sisäaulatilojen 20 kerrosneliömetriä ylittävän osan kussakin kerroksessa mikäli se lisää tilojen viihtyisyyttä, avaruutta ja valoisuutta. Tällaisiksi tiloiksi ei lasketa käytävämäisiä tiloja. - talousrakennuksia enintään 60 m2. Rakennusoikeuden lisäksi sallituille tiloille ei tarvitse varata auto- tai pyöräpaikkoja. 7. Asuinkerrostalon maantasokerrokseen saa sijoittaa asumista palvelevia yhteistiloja, lähipalvelu- ja toimistotiloja. 8. Tonttirajalle sijoittuvan rakentamisen vuoksi tarpeelliset rasitteet tulee perustaa ennen rakennusluvan myöntämistä.

8 Liite 1, 4 / 5 HULEVESIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Hulevesiä tulee viivyttää tontilla ennen niiden johtamista tontilta pois. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla vähintään 1 m³ tontilla sijaitsevan vettä läpäisemättömän pinnan 100 m² kohti. Viherkaton osalta viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on 2/3 edelle kirjoitetusta. Viivytysrakenteiden tyhjentyminen kokonaan tulee kestää vähintään 12 tuntia ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Autopaikkoja (ap) on oltava tontille vähintään: Liiketilat: 1 ap / 50 k m2. Toimistotilat: 1 ap / 70 k m2. Asuminen: 1 ap / 85 k m2. Asumisen vieraspaikat: 1 ap / alkava 1500 k-m2, kuitenkin vähintään 2 ap / tontti. Päivähoito: 1 ap / 2 työntekijää. 2. Pysäköintialueet on erotettava istutuksin, aitauksin tai muulla vastaavalla tavalla jalankulkuun ja oleskeluun varatuista alueista. 3. Asuinkerrostalotontin sähköjärjestelmissä on varauduttava sähköautojen lataamiseen. Tontin kaikille pysäköintipaikoille on varauduttava toteutettamaan järjestelmä sähköautojen hidaslataamista varten. Lisäksi on tehtävä tarvittavat varaukset sähkökeskustilassa ja varausputkina peruslatausjärjestelmän toteuttamiseksi vähintään 10 %:lle autopaikoista. 4. Kiinteistön asukkaiden käytössä oleva, samaan kortteliin sijoitettu yhteiskäyttöauto vähentää osoitettavien autopaikkojen määrää neljällä autopaikalla. Nämä autopaikat voidaan jättää rakennusvaiheessa toteuttamatta, mutta tontille on rakennuslupaa varten tehtävässä asemapiirroksessa esitettävä näiden autopaikkojen käyttökelpoinen sijainti. POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Polkupyöräpaikkoja (ppp) on oltava tontilla vähintään: Liike- ja toimistotilat: 1 ppp / 50 k m2. Asuminen: 1 ppp / 40 k m2, kuitenkin vähintään 1 ppp / asunto. Päivähoito: 1 ppp / 2 työntekijää. 2. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen. 3. Asumista palvelevat polkupyöräpaikat on oltava katoksissa tai sisätiloissa. Jos asuinrakennuksen kaikki polkupyöräpaikat sijaitsevat katoksissa, on lämpimiin sisätiloihin varattava käyttökelpoinen ja esteetön polkupyörien huoltotila.

9 Liite 1, 5 / 5 Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n (323/2014) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK30 Korkeusjärjestelmä N2000 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kalle Sivén Kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen Kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTASUUNNITTELU Karsikon (14) kaupunginosan korttelin 1430 ja katualueen osan asemakaavan muutos. PAJAKADUN PÄIVÄKOTI LUONNOS KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm Mk 1:1000 Arkisto Suunn. Vesa Huohvanainen 14/1724 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Niklas Santala

10 LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Kohde sijaitsee Karsikon kaupunginosan pohjoisosassa. Korttelin länsi ja pohjoispuolella on asuinkerrostalojen aluetta, Pohjolankadun itäpuolella pientalojen aluetta ja eteläpuolella Karsikon tori ja puistoaluetta. Korttelin luoteisnurkalla sijaitsee lähiliikuntapaikka. Kuva 2. Ilmakuva kaavamuutosalueelta (kuva BLOM 2016) Luonnonympäristö Maisema, maaston muodot ja luonnonympäristö Kaavamuutos koskee kaupunkimaisemaa ja sen rakennettua ympäristöä. Maisemarakenne korttelialueella ja sen ympärillä on tasaista. Korttelin eteläpuolella on pienialainen kumpare. Maanpinnan taso kaava-alueella on noin +80, ,9 mmpy. Maaperä ja vesistöt sekä hulevedet Suunnittelualueen maaperä on hiekkaa sekä siltti- ja savimaita. Päiväkotitontin eteläosa on hiekkaa ja soraa (II ja IV -luokkaa: maaperä ja rakennettavuusalueet 1984 Havetec oy). Liikerakennustontin piha-alue on asfalttia. Päiväkodin tontti on nurmetettu ja kulkuväylät ovat sorapintaiset. Kadut ja niiden varrella olevat jalankulun- ja pyöräilyn väylät ovat asfalttipintaisia. Alueella ei ole vesistöjä. Pohjolankadun ja Pajakadun varsilla on sadevesiviemärit, johon hulevedet on johdettavissa.

11 5 Kuva 3. Ote Havtec Oy:n maaperäkartasta. Luonnonsuojelu Kaavamuutosalueella ei ole luonnontilaisia alueita, eikä suojeltavia luonnonarvoja Rakennettu ympäristö Lähialueet Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevat kerrostalot on rakennettu 1980-luvun alussa ja länsipuolen kerrostalot 1970-luvun lopulla. Pohjolankadun itäpuolella olevat pientalot on rakennettu 1980-luvun alkupuolella. Untamonkadun päässä olevat erillispientalot on rakennettu luvulla. Kaava-alueen rakennettu ympäristö Korttelin 1430 tontilla 1 sijaitseva myymälärakennus on rakennettu 1981 ja tontilla 2 sijaitseva päiväkoti on rakennettu Liikenne ja reitit Katuverkko on kaupunkikeskustan asuinalueelle tyypillinen. Pohjolankatu on alueen kokoojakatu, jonka varrella on kävelyn ja pyöräilyn väylä. Pajakatu on tonttikatu. Sen pohjoisreunassa on väylä jalankululle ja pyöräilylle ja eteläreunassa väylä kävelylle. Muutosalueen eteläpuolella on kävelyn ja pyöräilyn väylä (Karsikonpolku) jonka jatkeena on Karsikontori. Korttelin länsipuolella on kävelyn ja pyöräilyn väylä. Lähin joukkoliikenteen pysäkki on Kettuvaarantiellä noin 130 metrin päässä päiväkodin tontista. Väestö, asuminen ja sosiaalinen ympäristö Karsikon kaupunginosan asukasmäärä vuoden 2016 lopussa oli Asukkaiden määrä on vähentynyt tasaisesti vuodesta 2009 lähtien. Vuonna 2009 Karsikossa asui henkilöä. Karsikon kaupunginosa on

12 6 pääosin pientalovaltaista asuinaluetta ja rakennettu pitkän ajan kuluessa. Pajakadun pohjois- ja länsipuolella on rivi- ja kerrostaloja. Alkuperäinen asujasukupolvi on väistynyt tai väistymässä alueelta. Sosiaalinen ympäristö on kerros- ja pientalovaltaiselle asuinalueelle tyypillistä. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Lähialueet ovat asuinalueita. K-ketjun päivittäistavarakauppa sijaitsee noin 150 metrin päässä etelässä. Muut kaupalliset palvelut sijaitsevat kaupungin keskustassa noin 2 kilometrin päässä. Karsikossa sijaitsee kolme päiväkotia, hammashoitola ja neuvola. Pielisjoen yläkoulu sijaitsee 300 metrin päässä lännessä. Kirjasto on Karsikon koulun yhteydessä. Työpaikat ovat pääosin julkisten palvelujen aloilta. Kaavamuutosalueen päiväkoti on toiminut viime vuosina nuorisotilana. Tekninen huolto ja erityistoiminnot Kaavamuutosalueella on teknisen huollon verkosto. Alueella tai sen vaikutuspiirissä ei ole suoja-alueita tai sellaisia erityistoimintoja, jotka vaikuttaisivat alueen suunnitteluun. Ympäristöhäiriöt Kaava-alueella ei ole ympäristöhäiriöitä tuottavia tekijöitä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaavan muutosalueella ei ole rakennetun kulttuuriympäristön kohteita eikä muinaismuistoja Maanomistus Kaavamuutosalueen omistavat kaupunki ja yksityinen rakennusliike. Kuva 4. Keltaisella merkityt alueet omistaa kaupunki.

13 1.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 7 Pohjois-Karjalan maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan vaiheet. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (ca). Maakuntakaava 2040 laadinta on käynnissä. Maakuntakaavatyö on luonteeltaan kokonaismaakuntakaavan tarkistus eli tavoitteena on saattaa maakuntakaava ajan tasalle ja yksiin kansiin. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa (hyv. 2008) suunnittelualue on kerros- ja rivitalovaltaista aluetta (AKR). Kuva 5. Ote Joensuun seudun yleiskaava Joensuun viherkaava Suunnittelualue rajoittuu kaupunginvaltuuston hyväksymän Joensuun viherkaavan lähipuistoihin (V-3) etelä- ja luoteisosistaan. Lähipuistot ovat asukkaiden päivittäisiä viheralueita, jotka sijaitsevat asuinalueen sisällä tai välittömässä läheisyydessä ja tarjoaa erilaisia toimintoja ja palveluita asukkaille.

14 8 Kuva 6. Ote Joensuun viherkaavasta. Asemakaava Korttelissa 1430 päivittäistavarakauppatontin asemakaava on hyväksytty Asemakaavassa tontti on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (AL). Tonttitehokkuus e=0,3 ja kerrosluku on kaksi. Päiväkotitontin asemakaava on hyväksytty Siinä tontti on osoitettu päiväkotien, terveydenhuollon ja vapaa-ajan toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YSV-1). Tonttitehokkuus e=0,4 ja kerrosluku on kaksi. Kuva 7. Ote alueen ajantasa-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan

15 9 Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakennepalvelun laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. Päätökset ja maankäyttösopimukset Rakennusliikkeen ja kaupungin kesken allekirjoitetaan maankäyttösopimus. Joensuun Strategiat Joensuun strategia Rohkeasti uudistuva (KV ) Kaupungin toimialat hyvinvointi, elinvoima ja kaupunkiympäristö tukevat toisiaan ja strategian teemoja, joita ovat vetovoima, kestävyys ja yhdessä tekeminen kaikilla tasoilla. Strategia koskee koko kaupunkikonsernia yhtiöineen ja liikelaitoksineen. Toiminnan perustana on vastuullinen taloudenpito. Tärkein tavoite on työllisyyden ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen. Asukkaiden onnellisuudelle, terveydelle ja hyvinvoinnille luodaan edellytyksiä. Kaupunkiympäristöä ja maankäytön suunnittelua koskevia tavoitteita: asukasluku ja rakentaminen pidetään kasvu-uralla Joensuu on viihtyisä opiskelija- ja lapsiystävällinen kaupunki Joensuu on hiilineutraali jo vuonna 2025 sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä edistetään kaupunkilaiset tekevät, osallistuvat ja vaikuttavat symmetrinen kaupunki kasvaa ja kehittyy tarjotaan monipuolisia vaihtoehtoja asumiseen ja virkistäytymiseen ja hyviä paikkoja erilaiseen yrittämiseen Joensuu on kokoluokkansa yritysystävällisin kaupunkityöpaikkojen lisääntyminen ei jää kaupungin toimista kiinni kaupunkiympäristö ja tilat ovat terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä, ja tarjoavat alustan luovuudelle ja innovaatioille edistetään puurakentamista

16 Lisäksi suunnittelua ohjaavat kaupunginvaltuuston hyväksymät suunnitelmat ja ohjelmat: Kaupunkiympäristön toimeenpano-ohjelma (KV ). Kaupungin maapoliittinen ohjelma 2013 (KV ). Uuden ohjelman laatiminen on käynnissä. Maankäytön toteutusohjelma 2017 (KV ). Asumisen strateginen suunnitelma (KV ). Joensuun ilmasto-ohjelma (KV ). Uuden ohjelman laatiminen on käynnissä. Muut selvitykset Tilakeskus on selvittänyt päiväkotitontin rakennettavuuden lokakuussa Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Pajakadun päiväkodin hankesuunnitelman ja kustannusarvion ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET Asemakaavan muutos käynnistyi kaupungin aloitteesta. Asemakaavassa tutkitaan, voidaanko uusi isompi päiväkoti rakentaa nykyiselle tontille siten, että osa katualueesta sekä kävelyn ja pyöräilyn väylästä liitetään päiväkodin tonttiin saattoliikenteen sekä oleskelu- ja leikkialueen laajentamisen tarpeisiin. Kaavatyön alkuvaiheessa viereisen liikerakennustontin omistaja jätti hakemuksen liittyäkseen kaavamuutoshankkeeseen. Hakemuksen mukaan päivittäistavarakaupan tontille on tarkoitus rakentaa 5-6 kerroksinen asuinkerrostalo. 2.1 LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET Kaupungin strategioiden asettamat tavoitteet Kaavamuutos edistää Joensuun kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupunkistrategian tavoitteita. Kaavamuutoksen myötä Karsikon asukasluvun väheneminen on mahdollista hidastua. Tämä edistää sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Symmetrinen kaupunki kasvaa ja kehittyy. Uuden päiväkodin tilat ovat terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa suunnittelualue on osoitettu kaupunkikeskustan kehittämisalueeksi (kk-1) ja taajamatoimintojen alueeksi (A). Kaavamuutoksen tavoitteet ovat maakuntakaavan mukaisia.

17 Joensuun seudun yleiskaava 2020 Suunnittelualue on kerros- ja rivitalovaltaista asuntoaluetta (AKR). Kaavamuutoksen tavoitteet ovat yleiskaavan mukaisia. 11 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueen oloista ja ominaisuuksista johtuviin tavoitteisiin ja niiden muutoksiin ovat erityisesti vaikuttaneet seuraavat tekijät: Karsikon asukasmäärä ja uuden Multimäen asemakaavan toteutuminen edellyttävät alueen palvelurakenteelta uuden päiväkodin rakentamista. Kerrostalon rakentaminen nykyiselle liike- ja toimistorakennusten tontille tiivistää kaupunkirakennetta. Tontin laajennusta ei uloteta viereisten Revonhännän, Revonpuiston tai Karsikontorin alueille. Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet säilytetään. 3 TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN SUUNNITTELUN AIKANA JA VAIHTO- EHDOT Edellä on kerrottu lähtötavoitteiden ja esitettyjen tontinkäyttösuunnitelmien vaikutuksesta kaavaluonnoksessa esitettyyn ratkaisuun. Kaavamuutos perustuu alueelle tehtyihin tontinkäyttösuunnitelmiin. Muita kaavavaihtoehtoja ei ole tarpeen esittää. Mahdolliset esille tulevat muutostarpeet voidaan huomioida kaavaprosessin aikana. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 4.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Pajakadun päiväkodin tontille osoitetaan rakennusala enintään kaksikerroksiselle päiväkodille. Tonttitehokkuus säilyy entisenä e=0,4. Tontille voidaan rakentaa enintään 1884 k-m 2. Tontin pinta-ala kasvaa 443 m 2 ja rakennusoikeus 177 k-m 2. Kerroslukuun ei tehdä muutoksia. Tonttia laajennetaan saattoliikenteen järjestämiseksi ja piha-alueen laajentamiseksi. Pajakadun eteläpuolella olevaa jalankulun väylää liitetään päiväkodin tonttiin saattoliikenteen tarpeisiin. Tontin 2 käyttötarkoitus muutetaan asuin- ja liikerakennusten korttelialueesta (AL) asuinkerrostaloksi (AK). Kerrosluku nostetaan kahdesta kuuteen ja tonttitehokkuus nostetaan e=0,3 tehokkuuteen e=0,9. Rakennusoikeus kasvaa 2450 k-m 2 :iin nykyisestä 817 k-m 2 :stä. Kaavamuutoksen tavoitteena tältä osin on tehostaa rakentamista kaupunkirakenteen sisällä. Karsikon ja kaupunkikeskustan palvelut ovat hyvin tavoitettavissa. Y Yleisten rakennusten korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa päiväkoti. Tontin pinta-ala on 4711 m 2 ja rakennusoikeus 1884 k-m 2. Kerrosluku on kaksi.

18 AK 12 Asuinkerrostalojen korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa asuinkerrostalo. Tontin pinta-ala on 2722 m 2 ja rakennusoikeus 2450 k-m 2. Kerrosluku on kuusi Muut alueet ja varaukset 4.2 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset kaupungin ja teknisen toimen strategioihin Kaavahanke edistää uuden kaupunkistrategian toteutumista. Kaavalla hyödynnetään olemassa olevaa infraa tehokkaasti sekä tavoitellaan tiivistyvää ja houkuttelevaa kaupunkiympäristöä hyvien yhteyksien varrelle. Suunnittelussa on huomioitu palvelujen saavutettavuus ja tasapainoisen kaupunkirakenteen vahvistaminen Vaikutukset aluetta koskeviin suunnitelmiin Kaavamuutos on Joensuun seudun yleiskaava 2020:n mukainen. Kaavamuutos edistää alueen asumisen tavoitteita, lähipalveluiden säilymistä ja kehittämistä Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä palveluihin, työllisyyteen ja yritystoimintaan Alue- ja yhdyskuntarakenne eivät muutu. Kaavamuutoksen myötä asuin- ja liikerakennusten tontti voidaan rakentaa tehokkaammin. Kaavamuutos tukee lähialueen ja Karsikon kaupunginosan palveluiden säilymistä ja tiivistää kaupunkirakennetta. Kerrostalon ensimmäiseen kerrokseen on mahdollista sijoittaa asumista palvelevia yhteistiloja, lähipalvelu- ja toimistotiloja. Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutos lisää jonkun verran Pohjolankadun ja Pajakadun liikennettä. Lisäyksellä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia liikenneturvallisuudelle. Kaavamuutosalueelle on olemassa hyvät kävelyn ja pyöräilyn väylät. Joukkoliikenteen pysäkki on hyvin saavutettavissa Kettuvaarantien varrella K-markettia vastapäätä. Pysäkille on matkaa noin 150 metriä. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä teknisen huollon verkkoihin Päiväkoti ja kerrostalo käyttävät olemassa olevia teknisiä verkkoja, joiden käyttö tehostuu. Päiväkodin saavutettavuus on hyvä ja sijainti tukee jalankulkua ja pyöräilyä. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja -maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennettuun kulttuuriperintöön Molempien tonttien nykyiset rakennukset puretaan ja korvataan uusilla. Uudesta päiväkodista tulee nykyistä rakennusta suurempi. Rakennuksen

19 13 massoittelu on kuitenkin maltillinen, eivätkä vaikutukset kaupunkikuvaan ole merkittäviä. Uusi noppamainen kuusikerroksinen kerrostalo nykyisen yksikerroksisen liikerakennuksen tilalla muuttaa Pohjolankadun varren kaupunkikuvaa. Kun otetaan huomioon Pohjolankadun jatkona olevat pitkärunkoiset kolmikerroksiset kerrostalot samalla puolen katua, voidaan kaupunkikuvan muutosta pitää maltillisena Vaikutukset ihmisten elinoloihin, elinympäristöön, sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen Uusi päiväkoti parantaa ihmisten elinoloja ja vaikuttaa positiivisesti väestörakenteeseen. Uuden kerrostalon rakentaminen parantaa ja monipuolistaa Karsikon kaupunginosan asumismahdollisuuksia. Näillä on positiivisia vaikutuksia ihmisten sosiaalisiin oloihin Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja - maisemaan sekä luonnonvaroihin Kaavamuutosalueella ei ole luonnontilaista ympäristöä, eikä kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia luontoon tai luonnonvaroihin Muut vaikutukset Kaavamuutoksesta ei aiheudu muita vaikutuksia Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueella ja sen ympäristössä ei ole erityisiä ympäristöhäiriötä tuottavia tekijöitä eikä kaavamuutoksella sellaisia muodosteta. 5 TOTEUTUS Tonttien rakentaminen on mahdollista, kun kaava on lainvoimainen ja vanhat rakennukset purettu. Rakentaminen on mahdollista aikaisintaan kesällä SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistynyt kaupungin aloitteesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on Pajakadun päiväkodin uusiminen. Samalla käsitellään yksityisen tekemä hakemus saada rakentaa kerrostalo saman korttelin asuin-, liike- ja toimistorakennusten tontille. Kaavamuutoksen vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä alla esitetyissä paikoissa. Kaavamuutoksen yleisötilaisuus pidettiin

20 14 Kaavaluonnos Kaavaluonnos pidetään nähtävillä alla esitetyissä paikoissa. Kaavaluonnos esitellään yleisötilaisuudessa. Nähtävilläpidosta ja esittelytilaisuudesta tiedotetaan kuuluttamalla. Kaavaehdotus Asemakaavaluonnos täydennetään kaavaehdotukseksi saadun palautteen ja muiden havaittujen muutostarpeiden pohjalta. Asemakaavaehdotus asetetaan virallisesti nähtäville 30 vuorokauden ajaksi. Alustava aikataulu on vuoden 2018 keväällä. Kaavan pitäminen nähtävillä Nähtävilläoloajoista ilmoitetaan Karjalan Heilissä ja internetissä kaupungin sivuilla ja kaavasta tiedotetaan suoraan kaava-alueen välittömiä naapureita. Kaava-asiakirjat pidetään nähtävillä kaupunkirakennepalvelussa (Muuntamontie 5), kaupungintalolla (Rantakatu 20) ja kaupungin internetsivuilla. Kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi kaavaehdotus tullee vuoden 2018 kesällä. Kaavan laatija: Kartat: Vesa Huohvanainen Niklas Santala

21 Työ nro KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS PAJAKADUN PÄIVÄKOTI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos koskee Karsikon (14) kaupunginosan korttelia 1430, korttelin länsipuolella olevaa kävelyn ja pyöräilyn väylää sekä Pajakadun aluetta. Suunnittelualue on merkitty oheiselle kartalle. Suunnittelutehtävä Suunnittelualue sijaitsee Karsikon kaupunginosassa Pajakadun varrella. Joensuun tilakeskuksen tavoitteena on rakentaa uusi neliosastoinen päiväkoti nykyisen päiväkodin tilalle. Samalla osa kävelyn ja pyöräilyn väylästä ja Pajakadusta liitetään päiväkodin tonttiin leikkipihan laajentamiseksi ja saattoliikenteen järjestämiseksi. Naapuritontin käyttötarkoitus muutetaan asuin- ja liikerakennusten korttelialueesta (AL) asuinkerrostaloalueeksi (AK). Tontilla sijaitseva vanha päivittäistavarakauppa (Siwa) puretaan. Kaavamuutos on tullut vireille tilakeskuksen ja yksityisen maanomistajan hakemuksista.

22 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa 1., 2., 3. ja 4. vaiheen maakuntakaavat. Maakuntakaavan aluevaraukset ja kohdemerkinnät esitetään kaavaselostuksessa. Pohjois-Karjalan kokonaismaakuntakaava 2040:n laadinta on käynnissä. Voimassa olevat yleiskaavat Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa suunnittelualue on osoitettu kerros- ja rivitalovaltaiseksi alueeksi (AKR). Merkinnällä on osoitettu pääosin asumiskäyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu kerros- ja rivitaloihin. Joensuun viherkaavaan on suunnittelualueen eteläpuolelle ja lounaisnurkalle osoitettu lähipuistot (V-3). Lähipuistot ovat asukkaiden päivittäisiä viheralueita, jotka sijaitsevat asuinalueen sisällä tai välittömässä läheisyydessä ja tarjoaa erilaisia toimintoja ja palveluita asukkaille. Asemakaava Päivittäistavarakauppatontin (Siwa) asemakaava on hyväksytty , jossa tontti on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (AL). Tonttitehokkuus e=0,3 ja kerrosluku on kaksi. Päiväkotitontin asemakaava on hyväksytty , jossa tontti on osoitettu päiväkotien, terveydenhuollon ja vapaa-ajan toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YSV-1). Tonttitehokkuus e=0,4 ja kerrosluku on kaksi. 2 Ote alueen ajantasa-asemakaavasta Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan nykytilanne, nykyisen asemakaavan mahdollistama tilanne ja uuden laadittavan kaavan mahdollistama tilanne. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Tässä kaavahankkeessa tulevat erityisesti arvioitaviksi uuden, suuremman päiväkodin sopeutuminen nykyiseen rakenteeseen. Pajakadun rajauksia muutetaan päiväkodin saattoliikenteen toimivuuden parantamiseksi. Lisäksi arvioidaan, kuinka uusi asuinkerrostalo sopeutuu nykyisen päivittäistavarakaupan tontille. Näiden lisäksi arvioidaan yleispiirteisemmin vaikutuksia mm. luontoon ja maisemaan, ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin, yritysten toimintaedellytyksiin ja kaupungin strategioiden toteutumiseen.

23 3 Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuun seudun luonnonystävät ry Museovirasto kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Karsikon asukasyhdistys teknisten verkkojen haltijat Itä-Suomen pelastuslaitos Itä-Suomen poliisilaitos Kaavahankkeesta ei ole tarpeen järjestää viranomaisneuvottelua. Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavahankkeen aikana on mahdollisuus ottaa kantaa suunnitelmiin useassa eri vaiheessa. Hanketta esitellään yleisötilaisuuksissa. Kaavan laatijaan voi olla suoraan yhteydessä. Hankkeen asiakirjat ovat koko hankkeen keston ajan nähtävillä internetissä osoitteessa ja täydentyvät työn edetessä. Lisäksi paperiset asiakirjat ovat nähtävillä kuulutuksissa mainittuina aikoina seuraavissa paikoissa: kaupunkirakennepalvelut, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Kaikista kaavahankkeeseen liittyvistä nähtävilläoloajoista, yleisötilaisuuksista ja muista mahdollisista vuorovaikutustilanteista ilmoitetaan aina kunnallisissa ilmoituslehdissä ja internetissä kaupungin sivuilla. Kaavahankkeen oma internetsivu on keskeisin tiedonvälityskanava. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä yllä ilmoitetuissa paikoissa ja sen jälkeen edelleen internetissä. Kaavahanketta koskeva ensimmäinen yleisötilaisuus järjestetään keskiviikkona kello alkaen Pielisjoen koululla (Pappilantie 2). Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alustavasti talvella Luonnosvaiheessa alkuvuodesta järjestetään toinen yleisötilaisuus. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville 30 vuorokaudeksi ennen kaavasta päättämistä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee keväällä Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Pyydämme toimittamaan mielipiteet ensisijaisesti kirjallisesti. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakennepalvelujen kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@jns.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Työn etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa.

24 Yhteystiedot Kaupunkirakennepalvelut, Muuntamontie 5, Joensuu maankäytön suunnittelija Vesa Huohvanainen sähköpostiosoite: puh suunnitteluavustaja Niklas Santala sähköpostiosoite: puh Asemakaavaprosessi

25 Työ nro KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS P A J A K A D U N P Ä I V Ä K O T I A S E M A K A A V A N M U U T O S O A S - v a i h e e n p a l a u t e j a v a s t i n e e t

26 2 Sisällys 1 JOENSUUN VESI MUSEOVIRASTO... 3 MIELIPITEET JOENSUUN POLKIJAT JENNI MUSTONEN... 3

27 VIRANOMAISLAUSUNNOT 3 1 JOENSUUN VESI Hulevesiä tulee varautua viivyttämään tontilla ennen niiden pois johtamista. Viivytysrakenteet tulee mitoittaa olemassa olevan hulevesiviemärin mukaisesti ja niiden kustannuksista vastaa hakija. Vastine. Hulevesien viivyttämiselle annetaan asianmukaiset kaavamääräykset. 2 MUSEOVIRASTO Alueella ei ole erityisiä kulttuuriympäristönarvoja, joten Museovirasto ei ole osallinen kaavassa eikä kaavan jatkovaiheita tarvitse lähettää Museovirastoon. Vastine. Museoviraston toive otetaan huomioon kaavan jatkokäsittelyssä. MIELIPITEET 3 JOENSUUN POLKIJAT RY Joensuun polkijat toteavat, että osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan osa kävelyn ja pyöräilyn väylästä ja Pajakadusta liitetään päiväkodin tonttiin leikkipihan laajentamiseksi ja saattoliikenteen järjestämiseksi. Muotoilusta jää epäselväksi, tarkoitetaanko tässä saattoliikenteellä pelkästään autoliikennettä vai myös esimerkiksi pyöräilyä. Kaavaa valmistellessa olisi ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että liikennöinti päiväkodille myös pyörällä ja kävellen on sujuvaa ja turvallista. Pyydämme lisäämään Joensuun Polkijat ry:n osallisten joukkoon. Kommentoimme kaavaa mieluusti myös luonnosvaiheessa. Vastine. Pyöräilylle ja kävelylle on turvalliset ja sujuvat yhteydet Pajakadun päiväkodille. Pajakadun varrella oleva eteläpuolen kävelyn ja pyöräilyn väylä säilyy Pajakadun päiväkodin tonttiliittymään saakka. Kadun pohjoispuolen kävelyn ja pyöräilyn väylä säilyy pääpiirteissään entisellään. 4 JENNI MUSTONEN Suunnitelmista ei käy ilmi, onko uuteen päiväkotirakennukseen tulossa myös nuorisotalolle tilat? Vastine. Päiväkotiin ei ole tulossa nuorisotalotiloja. Pajakadun päiväkodin asemakaavan OAS-tilaisuudessa keskusteltiin nuorisotalon tilan poistumisesta. Keskustelussa todettiin, että paras keino vaikuttaa uusien nuorisotilojen tulemiseksi Karsikkoon, on olla yhteydessä poliittisiin päättäjiin, niin valtuuston kuin hyvinvointilautakunnan jäseniin. Yksi varteenotettava uusi paikka olisi Karsikon koulun yhteyteen, jonka suunnittelu on käynnissä. SEURAAVILLA VIRANOMAISLLA JA YHTEISÖILLÄ EI OLLUT HUO- MAUTETTAVAA Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Puhas Oy Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuun seudun luonnonystävät