Sähköpörssin valvonta

Transkriptio

1 Sähköpörssin valvonta Työryhmän raportti KTM Julkaisuja 19/20004 Energiaosasto

2

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite KTM Julkaisuja Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) /2004 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Sähköpörssin valvonta -työryhmä Puheenjohtaja Petteri Kuuva Sihteeri Veli-Pekka Saajo Julkaisuaika Kesäkuu 2004 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Sähköpörssin valvonta. Työryhmän mietintö Tiivistelmä Työryhmän tehtävänä oli selvittää sähköpörssin valvontaan liittyvien viranomaistehtävien organisoimista Suomessa ja tarvittavan tiedonvaihdon järjestämisestä pohjoismaisten viranomaisten kanssa. Työryhmän tuli tarkastella sekä sähkön spot-markkinan (Nord Pool Spot AS) että finanssimarkkinan (Nord Pool ASA) valvontaan liittyviä kysymyksiä. Työryhmä katsoo, että Suomeen ei ole tarpeen luoda erillistä fyysisen sähkökaupan valvontajärjestelmää, vaan valvonnan tulee perustua jatkossakin yleiseen kilpailulainsäädäntöön. Energiamarkkinaviraston tietojen saantia ja luovutusta koskevia säännöksiä ei ole myöskään tarpeen laajentaa, koska tarvittavat tiedot voidaan toimittaa Nord Pool Spot AS:n sääntömuutoksen jälkeen Fingrid Oyj:stä markkinavalvontayksikölle. Työryhmä katsoo, että Energiamarkkinaviraston toimivallan tai tietojensaantioikeuden laajennus kilpailtuihin liiketoimintoihin muutoin kuin valvontatehtävien osalta merkitsisi erittäin suurta periaatteellista muutosta. Kaupankäynnin valvonnan lisäksi työryhmä on tarkastellut rahoitusmarkkinalainsäädännön mukaisen instituutio- ja menettelytapasääntelyn ulottamista sähköjohdannaismarkkinoiden suomalaisiin osapuoliin. Sen osalta työryhmä toteaa, että samaa asiaan on selvitetty arvopaperimarkkinalainsäädännön muutoksen yhteydessä viimeksi vuonna Tuolloin säädettiin soveltamisalapoikkeuksesta, jonka nojalla hyödykejohdannaismarkkinoiden osapuolet, mukaan lukien sähköjohdannaismarkkinoiden osapuolet, jätettiin nimenomaisesti sääntelyn soveltamisalan ulkopuolelle. Lisäksi tiedossa on, että mahdollisen uuden sijoituspalveludirektiivin implementointi voi parin tulevan vuoden aikana edellyttää soveltamisalojen uudelleen arviointia. Johtopäätös tältä osin, ettei työryhmä esitä sääntelyn soveltamisalan laajentamista sähkömarkkinaosapuoliin. Työryhmä katsoo, että pohjoismaisten viranomaisten tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä sähköpörssin valvontaan liittyvissä kysymyksissä. NVE:n suuntaviivapaperi antaa yhteistyölle periaatteet, vaikka se ei sidokaan oikeudellisesti. Sähköpörssiin liittyvän yhteistyön tulisi olla osa normaalia energiamarkkinaviranomaisten FNERjärjestön (Forum of Nordic Energy regulators) yhteistyötä ja kaikkien osapuolien tulisi olla aktiivisia. Yhteistyöhön vaikuttaa osaltaan viranomaisten erilainen toimivalta. Työryhmä on lisäksi selvittänyt rahoitusvalvontaviranomaisten välisiä yhteistyöjärjestelyjä. Johtopäätös on, että silmällä pitäen kaupankäyntiä Nord Pool ASA:ssa mahdolliset puutteet liittyvät lähinnä Rahoitustarkastuksen valvontavaltuuksiin, ei yhteistyöjärjestelyihin tai säännöksiin Rahoitustarkastuksen mahdollisuuksista yhteistyöhön. Kauppa- ja teollisuusministeriön yhdyshenkilö: Petteri Kuuva, puh. (09) Asiasanat sähköpörssi, sähköjohdannaispörssi, spot-markkina, finanssimarkkina, valvonta ISSN Kokonaissivumäärä 59 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta 13 Kustantaja Edita Publishing Oy

4

5 Esipuhe Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti 27. päivänä helmikuuta 2003 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin tehdä ehdotukset sähköpörssin valvontaan liittyvien viranomaistehtävien organisoimisesta Suomessa ja tarvittavan tiedonvaihdon järjestämisestä pohjoismaisten viranomaisten kanssa. Työryhmän tuli tarkastella sekä sähkön spot-markkinan (Nord Pool Spot AS) että finanssimarkkinan (Nord Pool ASA) valvontaan liittyviä kysymyksiä. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin yli-insinööri Petteri Kuuva kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Työryhmän jäseniksi nimettiin lakimies Anu Mikkonen Energiamarkkinavirastosta ( saakka), markkinavalvoja Tuula Tauru Rahoitustarkastuksesta ( saakka) ja sähkömarkkina-asiantuntija Pasi Kuokkanen Fingrid Oyj:stä. Työryhmän määräaikaa jatkettiin , jolloin työryhmän jäseniksi nimettiin ryhmäpäällikkö Ritva Hirvonen Energiamarkkinavirastosta ja lakimies Jyrki Manninen Rahoitustarkastuksesta. Työryhmän sihteerinä toimi ylitarkastaja Veli-Pekka Saajo Energiamarkkinavirastosta. Työryhmä on työnsä aikana pitänyt 11 kokousta. Työryhmä on kuullut asiantuntijoina seuraavia henkilöitä: Nord Pool Spot AS Market Council -ryhmän suomalaisia jäseniä johtaja Erkki Kari-Koskista Fortum Markets Oy:stä ja toimitusjohtaja Olli-Pekka Vaajoensuuta Energiapolar Oy:stä, johtaja Karri Mäkelää Nord Pool Finland Oy:stä, toimitusjohtaja Juha Naukkarista Sähköenergialiitto ry:stä (Sener), toimialajohtaja Markku Jalosta Energia-alan keskusliitto ry:stä (Finergy) sekä lainsäädäntöneuvos Seppo Tannista valtiovarainministeriöstä. Työryhmän loppuraporttiin sisältyy yksi eriävä mielipide. Työryhmä on saanut tehtävänsä suoritetuksi ja jättää kunnioittaen loppuraporttinsa kauppa- ja teollisuusministeriölle. Helsingissä, 10. päivänä maaliskuuta 2004 Petteri Kuuva Ritva Hirvonen Jyrki Manninen Pasi Kuokkanen Veli-Pekka Saajo

6

7 Sisällysluettelo Esipuhe Sisällysluettelo Tehtäväksianto ja rajaukset Nykytilan kuvaus Sähköpörssitoiminta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla Sähköpörssitoiminnan kehitys Suomessa Nord Poolin omistus ja organisaatio Elspot- ja Elbasmarkkinat Sähköjohdannaismarkkina Säätösähkömarkkinat Tasesähkön hinnoittelu Suomessa Sähkö- ja sähköjohdannaismarkkinoiden valvonta Suomessa Sähkömarkkinoiden valvonnasta Energiamarkkinaviraston toimivalta ja tiedonsaanti Sähkömarkkinoiden valvonnasta säätösähkömarkkinoiden osalta Yhteenveto Rahoitusmarkkinoiden sääntelystä Suomessa Johdannaissopimusten luokittelua Optiopörssitoiminta Sijoituspalveluiden tarjoaminen Arvopaperimarkkinarikokset Rahoitustarkastuksen valvontavaltuuksista Yhteenveto EU:n arvopaperialan lainsäädäntöhankkeet Rahoituspalveluiden toimintasuunnitelma Markkinoiden väärinkäyttö -direktiivi Direktiivin sisällöstä Direktiivin täytäntöönpano Suomessa Sijoituspalveludirektiivin uudistus

8 5 Sähkö- ja sähköjohdannaispörssin sekä sähkökaupan valvonta Norjassa Sähkökaupan yleinen valvonta Fyysisen spot-markkinan valvonta Nord Pool Spotin sähkön ulkomaankaupan toimilupa Sähköjohdannaispörssin ja selvitystoiminnan valvonta Nord Poolin sisäinen markkinavalvonta Markkinamanipulaatioepäilyt pääsiäisenä Tapahtumien kulku Fingrid Oyj:lle lähetty tietopyyntö Energiamarkkinavirastolle lähetetyt tietopyynnöt Rahoitustarkastukselle osoitettu tietopyyntö Tilanne nyt Pohjoismaisten viranomaisten yhteistoiminta Sähkömarkkinaviranomaisten yhteistyö FNER -yhteistyö NVE:n suuntaviivat Nord Pool Spot AS:n valvontaan liittyen Rahoitusmarkkinaviranomaisten kansainvälinen yhteistyö Euroopan tason viranomaisyhteistyö Muut valvontapöytäkirjat Ratalain viranomaisyhteistyösäännökset Yhteenveto Kilpailuviranomaisten yhteistyö Sähkö- ja sähköjohdannaispörssin valvonta suomalaisten toimijoiden näkökulmasta Työryhmän johtopäätökset ja ehdotukset Energiamarkkinaviraston toimivalta ja tietojensaantioikeudet Rahoitustarkastuksen toimivalta ja tietojensaantioikeudet Viranomaisyhteistyön kehittäminen Markkinavalvonnan organisointi Nord Pool ASA:ssa Eriävä mielipide

9 9 1 Tehtäväksianto ja rajaukset Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti 27. päivänä helmikuuta 2003 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin tehdä ehdotukset sähköpörssin valvontaan liittyvien viranomaistehtävien organisoimisesta Suomessa ja tarvittavan tiedonvaihdon järjestämisestä pohjoismaisten viranomaisten kanssa. Työryhmän tuli tarkastella sekä sähkön spot-markkinan (Nord Pool Spot AS) että finanssimarkkinan eli sähköjohdannaismarkkinan (Nord Pool ASA) valvontaan liittyviä kysymyksiä. Työryhmä on tarkastellut työssään mm. seuraavia seikkoja: Suomessa toimivan sähköjohdannaispörssin valvonta kuuluu optiokauppalain (Laki kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä 772/1988) mukaan Rahoitustarkastukselle. Suomessa ei toimi tällä hetkellä sähköjohdannaispörssitoimintaa harjoittavaa yhteisöä. Rahoitustarkastuksella ja Energiamarkkinavirastolla ei ole toimivaltaa valvoa ulkomaista sähköpörssiä eikä suomalaisia markkinaosapuolia, jotka käyvät pörssikauppaa ulkomaisessa sähköpörssissä. Pohjoismainen fyysisen sähkön markkinapaikka Nord Pool Spot AS ja sähköjohdonnaispörssi Nord Pool ASA sijaitsevat Norjassa, jonka vuoksi valvonta perustuu Norjan lakiin ja on norjalaisten viranomaisten vastuulla. Kaupankäyntiin liittyvien selvitysten tekeminen edellyttää kuitenkin tietoja myös suomalaisten toimijoiden kaupoista ja tarjouksista. Suomalaisilla viranomaisilla ei ole tällä hetkellä toimivaltaa pyytää tai toimittaa tarvittavia tietoja Norjan viranomaisille. Sähköpörssin valvonnan järjestämisestä Suomessa ja Norjassa Nord Pool Spot AS:n ja Nord Pool ASA:n sisäinen markkinavalvonta on tällä hetkellä organisoitu Nord Pool ASA:n yhteyteen. Nord Pool ASA:n omistajina ovat Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöt. Marraskuussa 2002 pidetyssä pohjoismaisten sähkömarkkinoiden markkinavoimaa käsitelleen seminaarin johtopäätöksissä tuotiin esille tarve, että ainakin fyysisen sähkön markkinapaikan osalta markkinavalvonta tulisi järjestää siten, että myös Tanskan ja Suomen kantaverkkoyhtiöt olisivat siinä osallisina. Yhteispohjoismaiset sähkömarkkinat edellyttävät viranomaisten yhteistyötä, koska valvontavastuu on oikeudellisesti Norjan viranomaisilla.

10 10 Työryhmä on selvittänyt fyysiseen sähkökauppaan liittyvää valvontaa sekä rahoitusmarkkinalainsäädännön mukaista hyödykejohdannaismarkkinoiden sääntelyä ja valvontaa Suomessa. Norjan osalta on selvitetty sähkökaupan, fyysisen spotmarkkinan ja sähköjohdannaismarkkinan sääntelyä ja valvontaa. Ruotsin ja Tanskan osalta tilannetta on tarkasteltu pääsiäisen 2002 tapahtumien tiedonsaantiin liittyvien kysymysten osalta. Työryhmä on käynyt läpi myös EU:n arvopaperialan lainsäädäntöhankkeet ja niiden vaikutuksia hyödykejohdannaiskaupan valvonnalle. Sähköpörssin valvontaan ja tiedonvaihtoon liittyviä kysymyksiä on käsitelty pääsiäisen 2002 tapahtumien ja tiedonsaantiongelmien valossa. Työryhmä on samalla kartoittanut sekä energiamarkkinoita että rahoitusmarkkinoita valvovien viranomaisten yhteistyötä ja sen kehittämistarpeita. Työryhmä on selvittänyt sähköpörssin valvontaa markkinatoimijoiden näkökulmasta kuulemalla asiantuntijoita.

11 11 2 Nykytilan kuvaus 2.1 Sähköpörssitoiminta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla Sähköpörssitoiminnan kehitys Suomessa Suomen Optiomeklarit Oy (SOM) aloitti sähköön perustuvien johdannaissopimusten pörssikaupan Suomessa elokuussa SOM perusti sähköjohdannaisten pörssikauppaa varten El-Ex Sähköpörssi Oy:n. SOM hoiti kuitenkin itse johdannaiskaupan selvitystoiminnan. Sähköjohdannaispörssin toiminta perustui lakiin kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä (optiokauppalaki) ja sen toimintaa valvoi Rahoitustarkastus. Kaupankäynti perustui jatkuvaan elektroniseen kaupankäyntimalliin niin sanotun päivittäisen huutokauppamallin sijasta. Tammikuussa 1998 kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj osti El-Ex Sähköpörssi Oy:n osakkeet ja myi myöhemmin toukokuussa 50 prosentin osuuden yhtiöstä Ruotsin kantaverkkolaitokselle Svenska Kraftnätille. El-Ex Sähköpörssi Oy aloitti kesäkuussa 1998 yhteistyön Oslossa toimivan Nord Poolin kanssa ja välitti Nord Poolin palveluja Suomessa. El-Ex Sähköpörssi Oy:n yhteistyö Nord Poolin kanssa sekä El-Ex Sähköpörssi Oy:n omistuspohjan laajentaminen Svenska Kraftnätille olivat osa tavoitetta muodostaa Pohjoismaihin yksi yhteinen sähköpörssi. Yhteistyön kehittymisen myötä El-Ex Sähköpörssi Oy keskittyi Suomen ja Ruotsin kanssa yhteisen Elbas-markkinan hoitamiseen ja luopui samalla sähköön perustuvien johdannaissopimusten pörssikaupasta. Tammikuussa 2002 Nord Poolin organisaatio muuttui ja Nord Pool Spot eriytettiin omaksi yhtiöksi. Heinäkuussa 2002 Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt sopivat Nord Pool Spotin omistuspohjan laajentamisesta, jolloin Fingrid Oyj sekä Tanskan kantaverkkoyhtiöt Eltra ja Elkraft System ostivat osuudet Nord Poolista ja tulivat näin spot-markkinan omistajiksi. El-Ex Sähköpörssi Oy:stä muodostettu Nord Pool Spot AS:n suomalainen tytäryhtiö vastaa Elbas-markkinasta sekä Nord Pool Spot AS ja Nord Pool ASA:n palvelujen myynnistä ja markkinoinnista Suomessa. Helsingin arvopaperi- ja johdannaispörssi, selvitysyhtiö Oy:ssä ei käydä kauppaa sähköjohdannaisilla.

12 Nord Poolin omistus ja organisaatio Erillinen norjalainen sähköpörssi Statnett Marked AS perustettiin vuonna Vuonna 1996 Svenska Kraftnät ja Statnett muodostivat yhteisen puoliksi omistetun sähköpörssin Nord Pool ASA:n, joka vastasi sekä fyysisen spot-kaupan että sähköjohdannaismarkkinan organisoinnista. Spot-markkinasta on muodostettu erillinen yhtiö Nord Pool Spot AS, jonka osakkeista Nord Pool ASA omistaa 20 prosenttia ja loppu jakaantuu kantaverkkoyhtiölle seuraavasti: Statnett, Svenska Kraftnät ja Fingrid Oyj kukin 20 prosenttia sekä Eltra ja Elkraft System molemmat 10 prosenttia. Järjestely ei vaikuttanut Nord Pool ASA:n omistukseen, joten Statnett ja Svenska Kraftnät omistavat Nord Pool Spot AS:aa myös Nord Pool ASA:n kautta. Nord Pool Clearing ASA on Nord Pool ASA 100 prosenttisesti omistama tytäryhtiö ja vastaa johdannaismarkkinan kauppojen selvitystoiminnasta. Nord Pool Clearing tarjoaa palveluita myös OTC-markkinoilla tapahtuvien kauppojen selvittämiseen. Nord Pool ASA:n osakkuusyhtiönä toimii Nord Pool Consulting AS, joka tarjoaa sähkömarkkinoihin, tietotekniikkaan, koulutukseen ja markkinoiden simulaatioon liittyviä konsulttipalveluita. Yhtiön omistus jakaantuu tasan Nord Pool ASA:n, Statnettin ja Svenska Kraftnätin kesken. Nord Pool ASA:n yhteydessä toimii vuoden 2000 lopussa perustettu markkinavalvontayksikkö. Yksikössä on kolme henkilöä ja se vastaa sekä johdannaismarkkinan että erillisenä yhtiönä toimivan Nord Pool Spotin fyysisten Elspot- ja Elbas-markkinoiden valvonnasta. Nord Pool -yhtiöiden rakenne ja omistus on esitetty kuvassa 1. Statnett SvK Statnett SvK Fingrid Eltra 50% 50 % 20% 20% 20% 10% 10% Nord Pool ASA Toimilupa sähköjohdannaisten markkinapaikaksi Kansainväliset toiminnot 50 % Nord Pool Clearing Toimilupa selvitystoimintaan Vastapuoli sähköön perustuville johdannaissopimuksille 20 % Elkraft System Nord Pool Spot AS (Nord Pool Finland Oy) Toimilupa fyysisen sähkön markkinapaikaksi Vastapuoli fyysisille sähkösopimuksille Kuva 1. Nord Pool -yhtiöiden rakenne ja omistus

13 Elspot- ja Elbasmarkkinat Nord Pool Spot AS:n fyysinen sähkömarkkina jakautuu kahteen erilliseen markkinapaikkaan. Elspot-markkinalla käydään kauppaa tunnittaisista fyysisistä sähkösopimuksista seuraavan vuorokauden 24 tunnin ajanjaksolle. Kaupan kohteena on 0,1 MWh:n kiinteä sähkön toimitussopimus. Erillisten tuntien lisäksi markkinalle voidaan tarjota blokkeja sekä niin sanottuja joustavia tuntitarjouksia. Joustavalla tuntitarjouksella tarkoitetaan tarjousta vuorokauden kalliimmalle tunnille. Kauppa tapahtuu osto- ja myyntitarjouksista huutokauppaperiaatteella ja kaupankäyntijärjestelmä laskee kullekin tunnille niin sanotun järjestelmähinnan. Tarjoukset tehdään kerran päivässä elektronisesti. Hinta vastaa tilannetta, jossa pörssin hinta-alueiden välillä ei ole siirtorajoituksia. Mikäli alueiden välinen siirto rajoittaa kaupankäyntiä, järjestelmä laskee kullekin alueella oman hinnan. Hinta-aluejärjestelmän vuoksi Elspotissa voidaan katsoa käytävän samalla kertaa huutokauppa sekä sähköenergiasta että rajasiirtokapasiteetista. Tämän vuoksi spot-markkinalla on läheinen yhteys järjestelmävastaavien kantaverkkoyhtiöiden toimintaan. Elspot-markkinan kaupankäynnin volyymi oli vuonna ,9 TWh. Tämä vastaa noin 20 prosentin osuutta Pohjoismaiden sähkön kulutuksesta. Elbas-markkina muodostaa Suomen ja Ruotsin yhteisen niin sanotun taseidenhallintamarkkinan. Myös Tanska on liittymässä vuoden 2004 kuluessa mukaan Elbas-markkinoille. Kaupankäyti tapahtuu tunnittaisten fyysisten sähkösopimusten jatkuvana elektronisena kaupankäyntinä Elspot-markkina sulkeuduttua ja kaupankäynti sulkeutuu tuntia ennen kyseistä käyttötuntia. Elbas-markkinan kaupankäynnin volyymi oli vuonna ,7 TWh. Vuonna 2003 fyysisen sähköpörssikaupan yhteenlaskettu volyymi oli 118,6 TWh ja sen arvo oli 26,4 miljardia Norjan kruunua (3,2 miljardia euroa). Kuvassa 2 on esitetty elspot-markkinan kuukausivolyymin kehitys. Fyysisen markkinan suorana osapuolena on tällä hetkellä 85 yhtiötä, joista suomalaisia on 17, ruotsalaisia 15, norjalaisia 29 ja tanskalaisia 7. Loput suorista asiakkaista ovat pohjoismaiden ulkopuolelta. Meklareita on 25 ja selvitysjäseniä fyysisellä markkinalla on yhteensä 142 kappaletta.

14 14 GWh/kk Kuva 2. Elspot-markkinan kuukausivolyymin kehitys vuodesta 1998 (Lähde: Nord Pool Finland Oy) Sähköjohdannaismarkkina Nord Pool ASA:n johdannaismarkkinoilla käydään kauppaa sähköön perustuvilla johdannaisilla: futuureilla, forwardeilla ja optioilla. Niitä käytetään sähkömarkkinoilla sekä riskienhallintaan että sijoitustoimintaan. Sähkömarkkinoiden osapuolilla on tarve varautua epäsuotuisaan hintakehitykseen, eli tuottajilla on tarve varmistavaa sähkön myyntihinta ja sähkönkäyttäjillä sähkön ostohinta. Nord Pool ASA on uudistamassa sähköjohdannaismarkkinan tuotteita. Sähköfutuurisopimuksia ovat päivätuotteet (kuluvan viikon päivät), viikkotuotteet (8 seuraavaa viikkoa). Sähköforwardsopimuksia ovat kuukausituotteet (6 seuraavaa kuukautta), kvartaalituotteet ja vuosisopimukset. Kuukausituotteiden erääntyminen johtaa suoraan nettoarvon tilitykseen. Sähköön perustuvia optioita ovat eurooppalaiset ja aasialaiset optiot. Johdannaisten kauppaa käydään elektronisessa kaupankäyntijärjestelmässä. Vuonna 2002 sähköjohdannaismarkkinan kaupankäynnin volyymi oli 545 TWh ja selvitettyjen bilateraalikauppojen volyymi 1219 TWh eli yhteensä 1882 TWh. Kaupankäynnin arvo oli 179,9 miljardia Norjan kruunua (21,8 miljardia euroa). Volyymi oli yli 2,5 kertainen pohjoismaiseen sähkönkulutukseen verrattuna. Kuvassa 3 on esitetty sähköjohdannaismarkkinan ja selvitystoiminnan kuukausivolyymin kehitys.

15 15 GWh/kk Nord Pool kaupankäynti GWh OTC selvitykset GWh Nord Pool transaktiot lkm OTC transaktiot lkm Transaktiot Kuva 3. Sähköjohdannaismarkkinan ja OTC-markkinan selvitystoiminnan kuukausivolyymin kehitys vuodesta 1998 (Lähde: Nord Pool Finland Oy) Sähköjohdannaismarkkinan Nord Pool ASA:n suorana osapuolena on tällä hetkellä 60 yhtiötä, joista suomalaisia on 11, ruotsalaisia 9, norjalaisia 16 ja tanskalaisia 8. Loput suorista asiakkaista ovat pohjoismaiden ulkopuolelta. Meklareita on 44 ja selvitysjäseniä johdannaismarkkinalla on 188 kappaletta. 2.2 Säätösähkömarkkinat Säätösähkömarkkinoiden avulla hoidetaan voimajärjestelmän tuotannon ja kulutuksen hetkellinen hallinta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Tasevastaavat vastaavat itse sähkötaseidensa hallinnasta sähkömarkkinalain (385/1995) 16 b :n mukaisesti. Säätösähkömarkkinoita ylläpitävät järjestelmävastaavat kantaverkkoyhtiöt. Säätösähkömarkkinat ovat kantaverkkoyhtiöiden toimintatapa huolehtia järjestelmävastuuseen liittyvästä tuotannon ja kulutuksen tasapainosta markkinapohjaisesti. Yhteispohjoismaiset säätösähkömarkkinat käynnistettiin syyskuussa Aiemmin säätösähkömarkkinat olivat maakohtaiset, jolloin markkinoille tarjottava kapasiteetti saattoi olla joissakin tilanteissa riittämätön. Norjassa säätösähkömarkkinoita on osittain käytetty Elbas-markkinoiden korvaajana, sillä Elbas-markkina on käytössä toistaiseksi ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa. Kuvassa 4 on esitetty pohjoismaissa käytössä oleva tasehallinnan malli ja sen liityntä muuhun sähkökauppaan.

16 16 Fyysinen sähkömarkkina Sähkökauppa Käyttötunti Taseselvitys Nord Pool Spot Järjestelmävastaavat Järjestelmävastaavat ELSPOT ELBAS Säätösähkömarkkinat Tase-energia h 1-32h max 3 kk Kahdenvälinen sähkökauppa Tasehallinta Osapuolten energiataseet Kuva 4. Pohjoismaissa käytettävän tasehallintamallin liittyminen muuhun sähkökauppaan. Yhteinen säätösähkömarkkina mahdollistaa säätösähkön hinnoittelulle yhtenäiset periaatteet pohjoismaisessa yhteiskäyttöjärjestelmässä samalla kun säätösähkömarkkinoilta ostettavan tuotanto- ja kuormituskapasiteetin avulla pidetään voimajärjestelmän tuotanto ja kulutus tasapainossa sekä verkon taajuus nimellisarvossaan. Säätösähkön tarjoajat toimittavat oman maansa kantaverkkoyhtiölle jokaista käyttötuntia varten säätösähkötarjoukset, jotka toimitetaan edelleen pohjoismaisille säätösähkömarkkinoille. Säätösähkötarjouksia voi jättää käyttötuntia edeltävän vuorokauden alusta lähtien. Tarjouksia voi muuttaa ja peruuttaa 30 minuuttiin asti ennen kulloisenkin käyttötunnin alkua. Tämän jälkeen ne muuttuvat sitoviksi. Tarjottavien säätöjen tulee olla toteutettavissa täyteen tehoonsa 10 minuutin kuluessa järjestelmävastaavan tilauksesta. Sama toimenpideaikavaatimus pätee, mikäli säätö halutaan lopettaa ennen käyttötunnin loppua. Tilattu säätö loppuu aina käyttötunnin vaihtuessa. Kaikista järjestelmävastaaville annetuista säätötarjouksista laaditaan pohjoismainen säätölista asettamalla ylössäätötarjoukset järjestykseen halvin tarjous ensin ja alassäätötarjoukset järjestykseen kallein tarjous ensin. Tasehallinnassa ja taajuuden ylläpidossa käyttötunnin aikana annetut säätötarjoukset käytetään yleensä hintajärjestyksessä pohjoismaisen säätölistan mukaan. Siirtoverkossa esiintyvät pullonkaulat saattavat aiheuttaa muutoksia käytettäviin säätötarjouksiin. Tällöin säätöä toteutettaessa asetetaan etusijalle säädöt, joiden avulla siirtorajoituksia saadaan pienennettyä. Kaikille saman tunnin aikana hyväksytyille säätötarjouksille maksetaan Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa sama hinta, joka määräytyy kyseisen tunnin kalleimman (ylössäätö) tai alimman (alassäätö) säätötarjouksen mukaan. Tanskassa maksetaan säädöstä annetun tarjouksen mukaan. Suomessa toteutettiin Fingrid Oyj:n tilaston mukaan vuonna 2003 ylössäätöjä yhteensä 5039 kpl ja alassäätöjä 4046 kpl. Keskimääräinen säätöenergia oli 39 MWh/säätö.

17 Tasesähkön hinnoittelu Suomessa Tasevastaavan tulee suunnitella ja ohjata sähkönhankintansa ja -toimituksensa siten, että tuntitason tasepoikkeama pysyy tasevastaavan toiminnan laajuuteen nähden kohtuullisena. Tasevastaava ei saa käyttää suunnitelmallisesti tasesähköä sähkön hankintaan tai toimitukseen. Tasesähkön hinnoittelu ja kauppa on toteutettu siten, että avoimen position tietoisesta jättämisestä ei voi hyötyä markkinahintaan verrattuna, säätökapasiteetin haltijoilla on intressi tarjota kapasiteettiaan säätösähkömarkkinoille ja että valtakunnan tasehallinnasta aiheutuneet kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Tasesähkön hinnoittelu perustuu kaksihintajärjestelmään eli käyttötunneittain määritellään sekä tasesähkön ostolle että myynnille oma hinta. Tasesähkön hinnoittelun perusteena on Nord Pool Spotin Elspot hinta-alue Suomen hinta sekä pohjoismaisilla säätösähkömarkkinoilla tehtyjen säätötoimenpiteiden perusteella syntyvä tuntikohtainen säätöhinta. Näiden lisäksi tasepoikkeamasta maksetaan volyymimaksu, joka on 0,7 /MWh vuonna Hinta Ylössäätöhinta = Tasesähkön myyntihinta Hinta Elspot FIN Alassäätö Ylössäätö - MWh + MWh Alassäätöhinta = Tasesähkön ostohinta Säätösähkö Tasesähkö Kuva 5. Tasesähkön hinnan muodostuminen Suomessa Toisin kuin yksihintajärjestelmässä, kaksihintajärjestelmässä ei tietoisesta tasepoikkeamasta voi hyötyä. Tasepoikkeamasta saa taseylijäämän osalta parhaimmassakin tapauksessa korkeintaan saman hinnan kun sähköpörssistä olisi saanut ja vastaavasti alijäämäisenä joutuu sähköstään maksamaan aina vähintään pörssihintaa vastaavan hinnan. Kaksihintajärjestelmä ei muodosta taloudellisia kannustimia tasepoikkeamalle ja vähentää markkinan manipulointiriskiä.

18 18 3 Sähkö- ja sähköjohdannaismarkkinoiden valvonta Suomessa 3.1 Sähkömarkkinoiden valvonnasta Vuonna 1995 voimaan tulleen sähkömarkkinalain (386/1995) tavoitteena on parantaa sähkömarkkinoiden toimivuutta ja siten turvata, että Suomen sähkön tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmä on tehokas ja kilpailukykyinen myös tulevaisuudessa. Hallituksen esityksen perustelutekstien mukaan uudistuksella haluttiin vähentää kilpailun esteitä ja poistetaan tarpeeton sääntely siitä osasta markkinoita, jossa kilpailu on mahdollinen eli sähkön tuotannosta, myynnistä ja ulkomaankaupasta. Toisaalta sähkömarkkinalailla asetettiin selkeät pelisäännöt sähköverkoille, jotka ovat luonteeltaan monopoleja. Sähkömarkkinalaki poisti sähkön myynniltä luvanvaraisuuden ja samalla vähittäismyyjältä poistettiin alueellinen yksinmyyntioikeus. Pienkuluttajien etujen turvaamiseksi jakeluverkon alueella määräävässä markkina-asemassa oleville vähittäismyyjille säädettiin sähkömarkkinalain 21 :ssä toimitusvelvollisuus niille asiakkailleen, joilla ei ole muita taloudellisesti kilpailukykyisiä sähkönhankintamahdollisuuksia sähköverkon kautta. Näiden asiakkaiden hintojen ja toimitusehtojen tulee olla yhtenäisiä ja julkisia. Muulta osin sähkön myyntiä tai hinnoittelua ei säädellä sähkömarkkinalaissa, vaan sähkökaupan valvonta perustuu yleiseen kilpailulainsäädäntöön. Uudistuksen yhteydessä poistettiin myös suurten voimalaitosten (vähintään 250 megawattia) rakentamiselta tarveharkintaa sisältävä lupamenettely, joka poistettiin jo pienemmiltä laitoksilta vuonna Samalla poistettiin sähkön tuonnin ja viennin luvanvaraisuus. Voimalaitosrakentaminen vaatii tosin edelleen lupia ympäristö-, ydinenergia-, vesi-, rakennus- ja muun lainsäädännön perusteella Energiamarkkinaviraston toimivalta ja tiedonsaanti Sähkömarkkinalakia sovelletaan sähkömarkkinoihin, joilla tarkoitetaan sähkön tuotantoa, tuontia, vientiä, siirtoa ja myyntiä. Sähkömarkkinalain tarkoituksena on varmistaa edellytykset tehokkaasti toimiville sähkömarkkinoille siten, että kohtuuhintaisen ja riittävän hyvälaatuisen sähkön saanti voidaan turvata. Sen saavuttamisen ensisijaisina keinoina ovat terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen sähkön tuotannossa ja myynnissä sekä kohtuullisten ja tasapuolisten palveluperiaatteiden ylläpito sähköverkkojen toiminnassa.

19 19 Sähkömarkkinoita säädellään sähkömarkkinalain lisäksi sen nojalla annetuilla säädöksillä. Energiamarkkinaviraston tehtävänä (laki Energiamarkkinavirastosta 507/2000 ja Valtioneuvoston asetus Energiamarkkinavirastosta 621/2000) on valvoa sähkömarkkinalainsäädännön noudattamista sekä edistää kilpailulle perustuvien sähkö- ja maakaasumarkkinoiden toimintaa ja kehitystä. Laissa Energiamarkkinavirastosta (507/2000) säädetään viraston tehtävistä. Lain 1 :n mukaan sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvontaa varten sekä sähkömarkkinoiden ja maakaasumarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi on Energiamarkkinavirasto. Energiamarkkinaviraston tehtävänä on toimia sähkömarkkinalaissa (386/1995) tarkoitettuna sähkömarkkinaviranomaisena ja hoitaa sähkömarkkinalaissa sekä niiden nojalla säädettyjä viranomaistehtäviä ja edistää sähkömarkkinoiden toimintaa. Lisäksi Energiamarkkinavirastolle voidaan antaa muita sen toimialaan soveltuvia tehtäviä siten kuin siitä erikseen säädetään. Valtioneuvoston asetuksessa Energiamarkkinavirastosta (621/2000) ja sen 1 :n mukaan sähkömarkkinalaissa (386/1995) säädettyjen sekä niiden nojalla säädettyjen ja määrättyjen tehtävien lisäksi Energiamarkkinaviraston tulee: 1) seurata sähkö- ja maakaasumarkkinoiden yleistä kehitystä ja tehdä esityksiä toimialansa lainsäädännön kehittämiseksi; 2) antaa lausuntoja toimialaansa liittyvistä kysymyksistä ja avustaa kauppa- ja teollisuusministeriötä sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvontaan liittyvien asioiden valmistelussa; 3) seurata kansainvälistä kehitystä ja pitää tarvittaessa yhteyttä kotimaisiin ja ulkomaisiin viranomaisiin. Energiamarkkinaviraston tehtävänä on myös myöntää toimiluvat sähköverkkotoimintaan ja rakentamisluvat vähintään 110 kv voimajohdoille. Energiamarkkinavirasto kerää ja julkaisee sähkömarkkinoihin liittyviä tietoja sekä neuvoo sähkömarkkinoilla toimivia yrityksiä ja sähkön käyttäjiä sähkömarkkinalakiin liittyvissä kysymyksissä. Tietojensaantioikeuden osalta sähkömarkkinalain 42 :n mukaan sähköverkkotoimintaa, sähkön myyntiä, tuotantoa, tuontia tai vientiä harjoittavan henkilön, yhteisön tai laitoksen on annettava ministeriölle ja sähkömarkkinaviranomaiselle sekä ministeriön määräämälle yhteisölle sähkömarkkinalaissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tai kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi tarpeellisia tilasto- tai muita tietoja. Lisäksi sähkömarkkinalain 50 :n mukaan poliisin tulee tarvittaessa antaa virka-apua tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten valvontaa koskevissa asioissa. Energiamarkkinavirastolla on siten oikeus saada tietoja sähkömarkkinoiden eri toimijoilta viraston valvontatehtävien suorittamiseksi. Esimerkiksi kilpailuilla sähkömyyntimarkkinoilla toimivia toimijoita koskevissa asioissa tai epäilyissä ei virastolla ole tiedonsaantioikeutta, koska toimivaltainen viranomainen on joku muu kuin Energiamarkkinavirasto. Energiamarkkinavirastolla ei ole kansainvälisiä sopimuksia, joiden perusteella viraston tulisi luovuttaa tilasto- tai muita tietoja.

20 tuli voimaan lisäys sähkömarkkinalain 42 :ään, jossa sähköliiketoimintoja harjoittavien tahojen tietojenantovelvollisuutta täydennettiin sähkömarkkinaviranomaisen tarkastusvaltuudella. Voimaan tulleen lisäyksen (42 2 momentti) mukaan sähkömarkkinaviranomaisen asianomaisella virkamiehellä on oikeus sähkömarkkinalain lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä sähkömarkkinaviranomaisen 39 :n nojalla antamien velvoitepäätösten noudattamisen valvomiseksi toimittaa tarkastus valvottavaa toimintaa harjoittavan yhteisön tai laitoksen hallinnassa olevissa tiloissa. Valvottavaa toimintaa harjoittavan yhteisön tai laitoksen on vaadittaessa esitettävä tarkastusta toimittavalle virkamiehelle tarkastusta varten ne asiakirjat ja tietojärjestelmissään olevat tallenteensa sekä järjestettävä pääsy niihin sähkölaitteisiin ja -laitteistoihin, joilla voi olla merkitystä tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten noudattamisen valvonnassa. Energiamarkkinaviraston valvontatyössään saama kokemus on osoittanut, että tietyissä tapauksissa yrityskäynnin yhteydessä tutkituilla asiakirjoilla ja niistä saaduilla tiedoilla on ollut ratkaiseva merkitys jonkin tietyn tapauksen ratkaisun kannalta. Aiempi sähkömarkkinalain 42 :n säännös oli tulkinnanvarainen, eikä riittävän selkeästi antanut mahdollisuutta tämäntyyppisen toimintatavan käyttämiseen. Voimaan tullut lisäys 42 :ään mukailee vuonna 1988 voimaan tulleen kilpailunrajoituslain tietojenantovelvollisuutta koskevia säännöksiä. Sen mukaisesti yritykset olisivat tarkastustilanteessa velvollisia esittämään pyydetyt asiakirjat, mutta tarkastukseen nimetyillä virkamiehillä ei nykyisin voimassa olevan kilpailunrajoituslain tapaan ole kuitenkaan valtuutta etsiä asiakirjoja Sähkömarkkinoiden valvonnasta säätösähkömarkkinoiden osalta Säätösähkömarkkinan valvonta perustuu sähkömarkkinalain 16 :n 1 momenttiin, jonka mukaan sähkömarkkinaviranomaisen tehtävänä on määrätä kantaverkonhaltija vastaamaan Suomen sähköjärjestelmän teknisestä toimivuudesta sekä huolehtimaan valtakunnallisesta tasevastuusta sekä tarkoituksen mukaisesti että tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Kyseisen lain kohdan mukaan kantaverkonhaltijan tulee ylläpitää ja kehittää järjestelmävastuun piiriin kuuluvia toimintoja ja palveluita siten, että edellytykset tehokkaasti toimiville sähkömarkkinoille voidaan turvata. Sähkömarkkinalain 16 a :n 2 momentin mukaan tasesähkön hinnoittelun on myös oltava kohtuullista. Säätösähkömarkkinoiden tarve perustuu sähkömarkkinalaissa 16 b :ään, jonka mukaan sähkömarkkinaosapuolet ovat vastuussa sähköntuotan-

21 21 non ja sähkönhankintasopimusten kattavuudesta osapuolten sähkönkäytölle ja -toimituksille jokaiselle tunnille. Energiamarkkinavirasto on sähkömarkkinalain 16 :n mukaisesti määrännyt sähköverkkoluvassa kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n järjestelmävastuuseen. Verkkoluvan liitteessä määritellään tarkemmin järjestelmävastuun laajuus sekä järjestelmävastaavan tehtävät, oikeudet ja velvollisuudet. Liitteen mukaan järjestelmävastaavan tulee huolehtia taajuuden ylläpidosta varaamalla käyttöönsä Pohjoismaiden järjestelmävastaavien keskinäisen sopimuksen mukaisesti tarvittavan määrän teknisiä tuotantoreservejä sekä varmistaa jatkuvasti niiden riittävyys ja aktivoituminen. Järjestelmävastaava huolehtii myös valtakunnallisen tehotasapainon ylläpidosta kunkin tunnin aikana sekä siihen sopimussuhteessa olevien tasevastaavien tarvitsemasta tasesähkötoiminnasta. Taajuuden ylläpito ja tasehallinta on hoidettu syyskuusta 2002 lähtien pohjoismaisten säätösähkömarkkinoiden avulla. Aiemmin käytössä olivat maakohtaiset säätösähkön hankintatavat, jotka perustuivat markkinoihin tai keskinäisiin sopimuksiin järjestelmävastaavan ja säätösähkön toimittajan välillä. Järjestelmävastaavan tulee antaa järjestelmässä toimiville osapuolille näiden toimintaan liittyvän käyttövarmuuden ylläpidossa tarvittavia kantaverkon tietoja sekä taseselvityksessä tarvittavia verkon mittaustietoja. Järjestelmävastaava ei saa kuitenkaan luovuttaa toisille osapuolille muiden osapuolten kaupalliseen toimintaan liittyvää tietoa. Järjestelmävastaava ei saa niin ikään luovuttaa luottamuksellisia ja muita sähkökaupan osapuolia koskevia tietoja omistajilleen. Fingrid Oyj:n verkkoluvan liitteessä on todettu, että järjestelmävastaavan tulee raportoida ja antaa selvityksiä järjestelmävastuun tehtävien hoidon toteuttamisesta sähkömarkkinaviranomaisen sitä pyytäessä. Fingrid Oyj:n yhdessä muiden pohjoismaisten järjestelmävastaavien kanssa ylläpitämä säätösähkömarkkina on osa järjestelmävastuun hoitoa ja edellä todetun raportointi- ja selvitysvelvoitteen voidaan todeta koskevan myös säätösähkömarkkinoita siltä osin kuin Fingrid Oyj on niistä vastuussa Yhteenveto Sähkömarkkinalakia sovelletaan sähkömarkkinoihin, joilla tarkoitetaan sähkön tuotantoa, tuontia, vientiä, siirtoa ja myyntiä. Sähkömarkkinalain tarkoituksena on varmistaa edellytykset tehokkaasti toimiville sähkömarkkinoille siten, että kohtuuhintaisen ja riittävän hyvälaatuisen sähkön saanti voidaan turvata. Voimassa olevan sähkömarkkinalainsäädännön mukaan sähkön kaupankäynti kilpailuilla markkinoilla, kuten sähköpörssissä, ei kuulu Energiamarkkinaviraston valvonnan piiriin.

22 Rahoitusmarkkinoiden sääntelystä Suomessa Johdannaissopimusten luokittelua Seuraavassa selostetaan Suomen rahoitusmarkkinalainsäännön sisältöä silmällä pitäen lähinnä hyödykejohdannaisilla, erityisesti sähköjohdannaisilla, tapahtuvan kaupankäynnin sääntelyä ja valvontaa. Voimassa olevan rahoitusmarkkinalainsäädännön terminologian mukaan johdannaiset voidaan periaatteessa jakaa neljän luokkaan seuraavasti: vakioidut johdannaissopimukset, vakioituihin johdannaissopimuksiin rinnastettavat johdannaissopimukset, muut johdannaissopimukset ja arvopaperimarkkinalain (495/1989, AML) 1 luvun 2 :n arvopaperin määritelmän mukaiset johdannaissopimukset (arvopaperi). Vakioiduilla johdannaissopimuksilla tarkoitetaan suomalaisessa optioyhteisössä kaupankäynnin kohteena olevia vakioituja optiota ja termiinejä. Vain niihin sovelletaan jäljempänä tarkemmin selostettavaa lakia kaupankäynnistä vakioiduilla optiolla ja termiineillä (772/1988, OptioL). Vakioituihin johdannaissopimuksiin rinnastettavilla johdannaissopimuksilla tarkoitetaan johdannaissopimuksia, jotka ovat kaupankäynnin ja selvityksen kohteena muulla säännellyllä ja viranomaisen valvonnassa oleva markkinalla kuin OptioL:ssa tarkoitetussa suomalaisessa optioyhteisössä. Muut johdannaissopimukset muodostavat tarkemmin määrittelemättömän joukon johdannaisia: yleensä yksittäisten osapuolten joko keskenään täysin yksilöllisiin tarpeisiinsa räätälöimät johdannaissopimukset tai esimerkiksi kansainvälisten toimialajärjestöjen mallisopimuksia noudattaen solmitut kahdenkeskiset johdannaissopimukset (usein puhutaan niin sanotuista OTC-sopimuksista). Erottava tekijä on, että muu johdannaissopimus ei ole kaupankäynnin kohteena suomalaisessa optioyhteisössä eikä muulla säännellyllä ja viranomaisen valvonnassa oleva markkinalla. Lisäksi on mahdollista laskea liikkeelle useita samansisältöisiä, ominaisuuksiltaan johdannaissopimuksen kaltaisia instrumentteja, joista annetaan AML:n 1 luvun 2 :n mukainen arvopaperiksi katsottava vaihdantakelpoinen todistus. Arvopapereina ne kuuluvat AML:n soveltamisalaan. Nord Pool ASA:ssa Norjassa kaupankäynnin kohteena olevat vakioidut sähköjohdannaiset kuuluvat edellä selostetussa luokittelussa vakioituihin johdannaissopi-

23 23 muksiin rinnastuvien johdannaissopimusten luokkaan. Pohjoismaisilla sähköjohdannaismarkkinoilla solmitaan myös kahdenvälisiä johdannaissopimuksia. Ne kuuluvat lähinnä muiden johdannaissopimusten luokkaan Optiopörssitoiminta OptioL:n mukaan optiopörssitoiminnalla tarkoitetaan vakioitujen optioiden ja termiinien kaupankäynnin edellytysten järjestämistä ja ylläpitoa. Optioyhteisö on optiopörssitoimintaa tai optiokauppojen selvitystoimintaa tai molempia harjoittavaa yhteisö. OptioL:n 2 luvun 1 :n mukaan optioyhteisön toimintaa ei saa harjoittaa ilman valtiovarainministeriön myöntämää toimilupaa. Lupa voidaan myöntää vain suomalaiselle osakeyhtiölle, jolla on luotettava hallinto, riittävät taloudelliset toimintaedellytykset ja jonka toiminnan järjestäminen sekä toiminnassa noudatettavat säännöt tarjoavat riittävän suojan sijoittajille. Lisäksi edellytyksenä on, ettei toiminnan aloittaminen ole yleisen edun vastaista. Optioyhteisöllä on oltava säännöt, jotka sisältävät OptioL:a täydentävät määräykset optiopörssitoiminnasta, optiokauppojen selvityksestä ja siitä, miten optioyhteisölle lain mukaan kuuluvat valvontatehtävät toteutetaan. Säännöt vahvistaa valtiovarainministeriö. OptioL:n 2 luvun 10 :n mukaan optioyhteisön on myönnettävä välittäjän ja markkinatakaajan oikeudet hakijalle, joka täyttää laissa ja optioyhteisön säännöissä asetetut vaatimukset ja jolla on kiinteä toimipaikka Suomessa. Välittäjällä tarkoitetaan AML:n 1 luvun 4 :n 1 momentin 4 kohdassa määriteltyä arvopaperinvälittäjää, joka on saanut oikeuden omaan tai asiakkaan lukuun käydä kauppaa optioyhteisössä tai antaa optiokaupat selvitettäväksi optioyhteisössä. Markkinatakaaja on sellainen arvopaperinvälittäjä, joka on optioyhteisön kanssa tekemässään sopimuksessa sitoutunut pyynnöstä ilmoittamaan option osalta preemion ja termiinin osalta termiinihinnan, tai sitä vastaavan tunnusluvun, josta hän sitoutuu solmimaan optiokaupan sopimuksessa määrätyin edellytyksin. Optioyhteisö saa myöntää välittäjän ja markkinatakaajan oikeudet myös esimerkiksi arvopaperinvälittäjältä Suomessa edellytettyä toimilupaa vastaavan toimiluvan viranomaiselta ETA:lla saaneelle ulkomaiselle arvopaperinvälittäjälle. Valtiovarainministeriön määräämin ehdoin voidaan lisäksi muulle yhteisölle (kuin suomalaiselle tai ulkomaiselle arvopaperinvälittäjälle) myöntää niin sanotun muun optioyhteisössä toimivan oikeudet käydä kauppaa omaan lukuunsa, jos hakija täyttää laissa ja optioyhteisön säännöissä asetetut edellytykset. OptioL:n 2 luvun 8 :n mukaan optioyhteisön tehtävänä on huolehtia muun muassa riittävän ja luotettavan valvonnan järjestämisestä optioyhteisön toiminnasta annettujen säännösten ja määräysten sekä yhteisön sääntöjen noudattamisen turvaami-

24 24 seksi. Optioyhteisön on saatettava Rahoitustarkastuksen tietoon menettely, joka ilmeisesti on vastoin optioyhteisön toiminnasta annettuja säännöksiä, sääntöjä tai määräyksiä, jollei menettelyä viipymättä oikaista tai asiaintila muutoin korjaannu. Lisäksi optioyhteisön on ilmoitettava Rahoitustarkastukselle päätöksensä option ja termiinin kurssin ottamisesta vahvistettavaksi ja sillä käytävän kaupan aloittamisesta ja lopettamisesta sekä välittäjän, markkinatakaajan ja muun optioyhteisössä toimivan oikeuksien myöntämisestä ja peruuttamisesta. Rahoitustarkastuksen tehtävänä puolestaan on OptioL:n 4 luvun 1 :n mukaisesti valvoa, että optioyhteisön toiminnassa noudatetaan lakia ja asetuksia ja viranomaisten niiden nojalla antamia määräyksiä sekä optioyhteisön sääntöjä. Optioyhteisö on Rahoitustarkastuksessa annetun lain (587/2003, RataL) määritellyllä tavalla Rahoitustarkastuksen valvottava. Rahoitustarkastuksen on seurattava johdannaismarkkinoiden kehitystä ja toimintaa sekä neuvoilla ja ohjeilla pyrittävä ehkäisemään niillä ilmeneviä epäkohtia. Rahoitustarkastuksen on valvottava myös, että mm. välittäjät, markkinatakaajat ja muut optioyhteisössä toimivat noudattavat johdannaismarkkinoihin liittyvässä toiminnassaan OptioL:a ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä sekä optioyhteisön sääntöjä. OptioL sisältää joukon sähkö- ja maakaasujohdannaismarkkinoita koskevia erityissäännöksiä. OptioL:n 4 luvun 1 :n 4 momentin mukaan Rahoitustarkastuksen on esimerkiksi ennen ryhtymistä sähköön tai maakaasuun perustuvien optioiden ja termiinien kaupankäyntiä koskeviin toimenpiteisiin kuultava sähkö- ja maakaasumarkkinaviranomaista, jos päätöksellä olisi ilmeisesti olennaista vaikutusta sähkötai maakaasumarkkinoiden toimintaan, toimitusvarmuuteen tai sähkömarkkinalain (386/1995) tai maakaasumarkkinalain (508/2000) nojalla järjestelmävastuuseen määrätyn yhteisön toimintaan. Valtiovarainministeriöllä on valta antaa sähkömarkkinaviranomaisen esityksestä määräyksiä siitä, miten sähköjärjestelmän varmuus otetaan huomioon sähköön perustuvien optioiden ja termiinien kaupankäynnissä. OptioL:n 3 luvun 3 :n 4 momentin mukaan optioyhteisö voi keskeyttää sähköön tai maakaasuun perustuvan option tai termiinin kurssin vahvistuksen ja kaupankäynnin, jos kaupankäynti vaarantaa sähkö- tai maakaasuhuoltoa tai on vahingoksi sähkö- tai maakaasumarkkinoille tai jos sähkö- tai maakaasujärjestelmän toiminta on muusta optioyhteisön säännöissä mainitusta painavasta syystä häiriintynyt. Lisäksi esimerkiksi OptioL:n 3 luvun 11 :n 3 momentin mukaan sähköön tai maakaasuun perustuvien optioiden ja termiinien kauppaan osallistuvien on ilmoitettava optioyhteisölle poikkeukselliset tai muutoin olennaisesti sähkön tai maakaasun tuotantoon, siirtoon ja kulutukseen vaikuttavat rajoitukset siten kuin optioyhteisön säännöissä määrätään. OptioL:n mukainen toimilupa optioyhteisön toimintaan Suomessa on tällä hetkellä ainoastaan Helsingin Arvopaperi- ja johdannaispörssi, selvitysyhtiö Oy:llä (Helsingin Pörssi). Siellä ei kuitenkaan käydä kauppaa sähköön perustuvilla optiolla tai

25 25 termiineillä. Koska OptioL:a sovelletaan vain kaupankäyntiin suomalaisessa optioyhteisössä, laki ei sovellu lainkaan esimerkiksi kaupankäyntiin norjalaisessa Nord Pool ASA:ssa kaupankäynnin kohteena olevilla sähköjohdannaisilla Sijoituspalveluiden tarjoaminen Sijoituspalveluiden tarjoamisesta säädetään sijoituspalveluyrityksistä annetussa laissa (579/1996, SipaL), ja lain noudattamista valvoo Rahoitustarkastus. Lain soveltamisalaan kuuluvia sijoituspalveluita ovat lain 3 :n 1 momentissa tarkemmin määritellyt arvopaperinvälitys, arvopaperikaupinta, markkinatakaus, omaisuudenhoito, emission järjestäminen ja emission takaaminen. Lisäksi lain soveltamisen edellytyksenä on, että sijoituspalveluita tarjotaan lain 2 :ssä määrittelyillä sijoituskohteilla. Sijoituskohteita ovat arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetut arvopaperit, OptioL:ssa tarkoitetut vakioidut johdannaissopimukset, niihin rinnastettavat johdannaissopimukset ja muut johdannaissopimukset. Sijoituspalveluja saavat Suomessa tarjota vain sijoituspalvelun tarjoamista varten toimiluvan saaneet suomalaiset osakeyhtiöt (sijoituspalveluyritykset) ja suomalaiset luottolaitokset luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/1993, LLL) mukaisesti. SipaL sisältää säännöksiä muun muassa sijoituspalveluyrityksen perustamisesta, liiketoiminnasta, vakavaraisuudesta ja riskienhallinnasta, tilinpäätöksestä ja tilintarkastuksesta sekä sijoittajien korvausrahastosta. Toimiluvat suomalaisille sijoituspalveluyrityksille ja luottolaitoksille myöntää Rahoitustarkastus. Lisäksi ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen oikeudesta tarjota sijoituspalvelua säädetään ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen oikeudesta tarjota sijoituspalvelua Suomessa annetussa laissa (580/1996). Ulkomaisen luottolaitoksen oikeudesta tarjota sijoituspalvelua säädetään puolestaan ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetussa laissa (1608/1993). AML:n 1 luvun 4 :n 1 momentin 4 kohdan määritelmän mukaisesti sijoituspalvelun tarjoajista käytetään säädösteknisesti yhteisnimitystä arvopaperinvälittäjät. Arvopaperinvälittäjät ovat sijoituspalveluja tarjotessaan velvollisia noudattamaan mm. arvopaperimarkkinalaissa säädettyjä menettelytapasäännöksiä. Niiden soveltumisesta sijoituspalveluihin johdannaissopimuksilla säädetään erikseen AML:n 10 luvun 1 1c :ssä. Hyödykejohdannaisiin, mukaan lukien sähköjohdannaiset, sovellettavasta SipaL:n soveltamisalapoikkeuksesta säädetään lain 3 :n 3 momentissa. Poikkeus säädettiin vuonna 2001, kun lain soveltamisalaan kuuluvien sijoituskohteiden määritelmä ulotettiin kattamaan kaikki hyödykejohdannaissopimukset. Soveltamisalapoikkeuksen mukaan sijoituspalvelun tarjoamisena ei pidetä yksinomaan hyödykkeisiin perustuvien johdannaissopimusten tarjoamista sellaisten yhteisöjen toimesta,

26 26 jotka harjoittavat tällaisilla johdannaissopimuksilla kauppaa omaan lukuunsa optioyhteisössä tai toisten samanlaisten yhteisöjen kanssa taikka näiden hyödykkeiden tuottajien tai ammattimaisten käyttäjien kanssa. Lisäksi saman lainkohdan mukaan sijoituspalvelun tarjoamisena ei pidetä myöskään hyödykkeisiin perustuvien johdannaissopimusten tarjoamista yksinomaan muussa kuin sijoitustarkoituksessa. Soveltamisalapoikkeuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 184/2001) selostetaan poikkeuksen soveltumista käyttäen esimerkkinä nimenomaan sähköjohdannaiskauppaa. Ennen poikkeuksen sisältävän lakiehdotuksen antamista valtiovarainministeriö selvitti tätä soveltamisalakysymystä kuulemalla nimenomaan suomalaisia Nord Pool ASA:n jäseniä. Soveltamisalapoikkeuksen vuoksi tällä hetkellä esimerkiksi Nord Pool ASA:ssa sähköjohdannaisilla kauppaa käyviin suomalaisiin osapuoliin ei tule sovellettavaksi SipaL. Jos kuitenkin esimerkiksi suomalaisia sijoituspalveluyrityksiä olisi jäsenenä Nord Pool ASA:ssa, soveltuisi SipaL myös niiden sähköjohdannaisilla harjoittamaan liiketoimintaan Arvopaperimarkkinarikokset Rikoslain (39/1889, RL) 51 luvussa säädetään keskeisistä arvopaperimarkkinarikoksista. Niitä ovat sisäpiirin tiedon väärinkäyttö, kurssin vääristäminen (niin sanottu kurssimanipulaatio) ja tiedottamisrikokset. Lisäksi AML:ssa on kriminalisoitu eräitä rikkomustasoisia tekoja. Rikossäännöksiä on myös eräissä arvopaperimarkkinoita koskevissa erityislaeissa, esimerkiksi OptioL:ssa. RL:n 51 luvun 6 :n 3 momentin mukaan luvun arvopaperimarkkinarikossäännöksiä sovelletaan myös OptioL:n mukaiseen vakioituun johdannaissopimukseen sekä vakioituun johdannaissopimukseen rinnastettavaan johdannaissopimukseen, jonka kohde-etuutena on julkisen kaupankäynnin tai muun arvopaperien ostajien ja myyjien yhteen saattamiseksi ammattimaisesti järjestetyn ja yleisön käytettävissä olevan kaupankäyntimenettelyn kohteena oleva arvopaperi. Toisin sanoen arvopaperimarkkinarikossäännökset soveltuvat suomalaisessa optioyhteisössä kaupankäynnin kohteena oleviin vakioituihin johdannaissopimuksiin kohde-etuudesta riippumatta. Sen sijaan niihin rinnastettavien johdannaissopimusten kohdalla soveltamisedellytyksenä on, että kohde-etuutena on Suomessa AML:ssa tarkoitetun julkisen kaupankäynnin tai ns. kolmannen kaupankäynnin kohteena oleva arvopaperi (ks. HE 47/1999). Oikeuskirjallisuudessa tätä soveltamisalarajoitusta on pidetty perusteltuna siksi, että arvopaperimarkkinarikossäännöksillä pyritään suojaamaan vain suomalaisten arvopaperimarkkinoiden puolueettomuutta (ks. Kurenmaa, Tero: Sisäpiiritiedon väärinkäyttö. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja A-sarja

27 27 N:o 244. Helsinki s. 96). Näin ollen RL:n 51 luvun arvopaperimarkkinarikossäännökset eivät sovellu lainkaan esimerkiksi Nord Pool ASA:ssa kaupankäynnin kohteena oleviin sähköjohdannaisiin. Arvopaperimarkkinarikosten esitutkinta Suomessa kuuluu poliisiviranomaisille. RataL:n 4 :n 3 kohdan mukaan Rata valvoo rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskua ja niillä tapahtuvaa kaupankäyntiä sekä selvitys- ja säilytystoimintaa koskevien säännösten ja niiden nojalla annettujen määräysten noudattamista. Tämä pitää lainkohdan perustelujen mukaan sisällään muun muassa arvopaperimarkkinarikosepäilyjen alustavan tutkimuksen (HE 175/2002). Käytännössä Rahoitustarkastus voi kuitenkin suorittaa alustavia tutkimuksia vain RataL:ssa ja mahdollisesti muualla rahoitusmarkkinalainsäädännössä säädettyjen valvontavaltuuksiensa rajoissa Rahoitustarkastuksen valvontavaltuuksista Rahoitustarkastuksen tehtävänä on RataL 3 :n mukaan valvoa sen valvottavaksi säädettyjen ja muiden rahoitusmarkkinoilla toimivien toimintaa niin kuin siitä tarkemmin säädetään RataL:ssa ja muualla rahoitusmarkkinalainsäädännössä. Lisäksi Ratan tehtävänä on ohjata rahoitusmarkkinoilla toimivia noudattamaan toiminnassaan hyviä menettelytapoja ja edistää tietämystä rahoitusmarkkinoista. Ratan toiminnan tavoitteena on rahoitusmarkkinoiden vakaus ja luottamuksen säilyminen rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Rahoitustarkastuksen valvottavat määritellään tyhjentävästi RataL:n 5 :ssä. Pykälän mukaan valvottavia ovat muun muassa OptioL:ssa tarkoitettu optioyhteisö, SipaL:ssa tarkoitettu sijoituspalveluyritys ja LLL:ssa tarkoitettu luottolaitos. Rahoitustarkastus suorittaa valvontaa esimerkiksi arvioimalla valvottavien taloudellista tilaa, riskiasemaa, riskinkantokykyä sekä riskien hallintajärjestelmiä. Valvonnalla pyritään varmistamaan, että valvottavilla on riittävät taloudelliset ja muut edellytykset harjoittaa toimintaa ja että ne noudattavat päätöksenteossaan asianmukaisia menettelytapoja. Arvopaperi- ja johdannaismarkkinoiden valvonnassa korostuu Rahoitustarkastuksen tavoite ylläpitää markkinoiden luotettavuutta. Tätä toteutetaan mm. valvomalla markkinoiden menettelytapoja, liikkeeseenlaskijoiden tiedonantovelvollisuuden noudattamista ja tutkimalla epäiltyjä sisäpiiritiedon väärinkäytön tapauksia ja muita arvopaperimarkkinarikoksia. Rahoitustarkastus pyrkii lisäksi vaikuttamaan arvopaperi- ja johdannaiskaupankäynnin ja selvitystoiminnan sujuvuuteen ja toimintavarmuuteen. Pääosin näitä tehtäviä silmällä pitäen RataL:n 6 :ssä määritellään valvottavien ohella tyhjentävästi ns. muut rahoitusmarkkinoilla toimivat. Niitä ovat esimerkiksi arvopapereiden liikkeeseenlaskijat ja tarjoajat, lunastusvelvolliset sekä sisäpiiriläiset.