MERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAPUISTON MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI. Trolssi

Transkriptio

1 MERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAPUISTON MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Trolssi Ramboll Finland Oy

2 Merikarvian Korpi-Matin tuulivoimapuiston maisemavaikutusten arviointi Trolssi Työnro Päivämäärä Kirjoittanut Tarkistanut Sonja Semeri Kirsi Lehtinen Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73 FI Lahti Finland

3 SISÄLTÖ 1. Johdanto Tuulivoimaloiden vaikutusmekanismit maisemaan 1 2. Maisema- ja kulttuuriympäristöanalyysi Kulttuuriympäristön arvot Maisemarakenteen ja maisemakuvan osatekijät Alueen maisema-arvoja heikentävät tekijät 6 3. Tuulivoimaloiden vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Näkemäanalyysi Arvioidut vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tärkeimmät näkymäsektorit : Rantatie, Trolssintie (eteläinen) : Trolssintie : Lähteenmäki : Rantatie, Trolssintie (pohjoinen) Yhteenveto 17 Lähteet 17

4 1 1. JOHDANTO Tehtävänä oli tuottaa Merikarvian Korpi-Matin tuulivoimapuiston maisemavaikutusten arviointi Trolssin kylän valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön osalta. Selvityksessä on kuvattu Trolssin kulttuuriympäristön nykytila sekä arvioitu tuulivoimalaitosten maisemavaikutukset näkemätarkastelun, maastokäyntien ja kartta-analyysien perusteella. Tuulivoimapuiston alueelle laadittavassa osayleiskaavassa on osoitettu 26 tuulivoimalaitoksen rakennuspaikat. Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksen kannalta merkittäviä ovat voimaloiden koko ja sijainti. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus ja roottorin koko määräytyvät tuulisuusolosuhteiden ja voimaloiden tuotanto-ominaisuuksien mukaan. Riittävän tuotantotehon varmistamiseksi osayleiskaavalla on tarkoitus mahdollistaa kokonaiskorkeudeltaan 230 metrin tuulivoimalat. Tuulivoimaloiden sijoittelua on tarkistettu kaavatyön eri vaiheissa. Luonnosvaiheessa esitettyjä voimaloiden paikkoja on siirretty ensimmäisessä kaavaehdotuksessa ( ) hieman kauemmas Trolssin kyläalueesta, yksi tuulivoimalapaikka on poistettu reilun kilometrin ja yksi tuulivoimapaikka vajaan kahden kilometrin päästä Trolssin kyläalueesta. Kaavaehdotusta tarkistettiin edelleen , jolloin poistettiin kuusi voimalapaikkaa noin 1,2 2 kilometrin etäisyydeltä Trolssin RKY-alueesta. Tässä työssä maisemavaikutusten arvioinnin lähtökohtana on käytetty kokonaiskorkeudeltaan 230m tuulivoimaloita. Arvioinnin lähtötietoina on ollut tuulivoimaloiden näkyvyysaluetarkastelut (Ramboll 2014) ja kuvasovitteita (Ramboll 2014). Lisäksi on hyödynnetty maiseman ja kulttuuriympäristöjen kirjallista lähtöaineistoa. Tuulivoimapuiston suunnittelualue sijoittuu Merikarvian keskustaajaman pohjoispuolelle Mankanevan, Korpi-Matin, Merikarviantien (st 270), Rantatien (yt 6600), Trolssin ja Riispyyn väliin jäävälle alueelle. Hankealuetta lähimmät rannikkoseudulle tyypilliset kylät Trolssi ja Riispyy sijaitsevat rannikon suuntaisen maantien varrella. Trolssi sijaitsee hankealueen pohjoisosan länsipuolella. Kaavaehdotuksessa lähin tuulivoimala sijoittuu noin 2 kilometrin etäisyydelle Trolssin RKY-alueesta. 22 ohjeellista tuulivoimalan sijoituspaikkaa sijaitsee alle viiden kilometrin etäisyydellä Trolssin RKYalueesta. 1.1 Tuulivoimaloiden vaikutusmekanismit maisemaan Tuulivoimaloiden vaikutuksia maisemaan on käsitelty Ympäristöministeriön julkaisussa Tuulivoimalat ja maisema (Weckman 2006), joka on ollut tämän arvioinnin taustamateriaalina. Tuulivoimaloiden merkittävin vaikutus on uuden elementin ilmaantuminen maisemaan ja tuulivoimalan näkyminen. Tuulivoimalan suuri koko ei ole yleensä samassa mittakaavassa luonnonmaiseman elementtien kanssa, vaan tuulivoimalat ikään kuin kutistavat ympärillä olevaa maisemaa. Luonteeltaan pienipiirteisen maiseman, esimerkiksi kylämaisemaan, voidaan katsoa soveltuvan huonommin tuulivoimalarakentamiseen kuin suuripiirteisen maiseman. Suurimittakaavainen ympäristö on esim. avoin vesiympäristö, jossa on vähän näkymiä katkaisevia elementtejä ja myös maiseman muut elementit ovat usein suurikokoisia ja selkeitä antaen mittakaavallista tukea tuulivoimalalle. Toisaalta pienipiirteisessä maisemassa esiintyvät korkeusvaihtelut ja muut maiseman elementit aikaansaavat katvevaikutuksen, jota voi hyödyntää tuulivoimaloiden sijoittamisessa.

5 2 Alueille, joille tuulivoimalat näkyvät selkeästi, kulttuuriympäristöön tulee uusi ajallinen kerrostuma, kun nykyaikaiset tuulivoimalat tulevat osaksi alueen maisemakuvaa. Vaikutukset ovat todennäköisesti voimakkaimmillaan heti rakentamisen jälkeen tuulivoimaloiden edustaessa Suomessa vielä melko tuntematonta sähköntuotantomuotoa. Ajan kuluessa tuulivoimaloiden voidaan olettaa istuvan maisemakuvaan paremmin, kun ne mielletään osaksi uudenlaista kulttuurimaisemaa. Sitä ennen niillä voi olla alueen nykyisiä ajallisia kerroksia latistava vaikutus. Tämä voi johtua siitä, että maisemakuvassa näyttää yhdistyvän vanha ja uusi toiminta, vaikka vanhassa toiminnassa olisikin jo useampia ajallisia kerrostumia. Tuulivoimaloihin tulee asentaa lentoestevalot lentoturvallisuuden takaamiseksi. Asennettavan lentoestevalon valaistusteho ja valon tyyppi määräytyy lentoesteen korkeuden ja lentoesteen sijainnin mukaan. Kokonaiskorkeudeltaan yli 150-metrinen voimalaitos tulee Trafin lentoestemerkintöjä koskevien ohjeiden ( ) mukaan varustaa sekä ympäri vuorokauden valaisevilla, että pimeällä käytössä olevilla lentoestevaloilla. Päivävalo on suuritehoinen vilkkuva valkoinen valo ja yövalo suuritehoinen vilkkuva valkoinen tai keskitehoinen vilkkuva / kiinteä punainen valo. Tuulivoimapuiston lentoestevalojen tulee välähtää samanaikaisesti. Kyseiset lentoestevalot asennetaan tuulivoimalan konehuoneen päälle eli ne sijaitsevat voimaloiden napakorkeudella. Yhtenäisen tuulivoimapuiston lentoestevalot voidaan ryhmitellä siten, että puiston reunaa kiertää voimaloiden korkeuden mukaan määritettävien tehokkaampien valaisinten kehä (punaisella tai valkoisella valolla varustettujen voimaloiden etäisyys toisistaan on oltava alle 2 km) ja kehän sisäpuolelle jäävien voimaloiden lentoestevalot voivat olla pienitehoisia, jatkuvaa punaista valoa näyttäviä valoja. Puiston sisällä merkittävästi muita korkeampi voimala tulee merkitä tehokkaammin estevaloin. Koska hankkeen suunniteltujen tuulivoimaloiden maston korkeus on yli 105 metriä maanpinnasta, tulee maston välikorkeuksiin sijoittaa A-tyypin pienitehoiset lentoestevalot tasaisin, alle 52 metrin välein.

6 Kuva 1-1 Trolssin kyläalueen (RKY 2009) sijoittuminen suunniteltuihin voimaloihin nähden. 3

7 4 2. MAISEMA- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖANALYYSI 2.1 Kulttuuriympäristön arvot Trolssin kylä on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Trolssin kylä ja kiviaidat (RKY 2009). Valtakunnallisesti arvokkaan alueen rajaus kulkee kyläalueen pohjoisosassa Trolssintiellä ja eteläosassa kyläalueeseen liittyen peltojen eteläpuolella. Lännessä rajaus ulottuu osittain merelle asti ja osittain rajaus kulkee Rantatiellä. Trolssin kylän talot sijaitsevat vanhan, mutkittelevan kylätien molemmin puolin harvana nauhana. Perinteistä rakennuskantaa edustavat parhaiten Erkkilän ja Viertolan rakennusryhmät. Kyläpellot on raivattu pieniksi, erillisiksi peltotilkuiksi kylätien varrelle. Uudisraivaajat ovat keränneet pelloilta valtavan määrän kiviä ja latoneet osan niistä peltojen ympärille leveiksi aidoiksi ja osan pelloille suuriksi kasoiksi hallaa torjumaan. Vastaavanlaisia leveitä kiviaitoja on muissakin Merikarvian kylissä, esimerkiksi Riispyyssä ja Lankoskella, ja niitä on myös ruotsinkielisellä Pohjanmaalla kuten Koivulahdella, Siipyyssä ja Teerijärvellä. Trolssin pelloilla on säilynyt kaksi maassamme harvinaista pellon haltijakiveä eli kivitonttua. Trolssin kylän tonttukivet ovat jäänne myöhäiskeskiaikaisista uskomuksista. Ne ovat pienten peltojen kiintokiville tai kallioille pystytettyjä patsaita, joissa alinna on korkeahko pystykivi ja sen varassa leveämpi pyöreähkö pää. Samanlaisia kahdesta kivestä koottuja haltijakiviä tunnetaan Ruotsista ja Virosta. Trolssin kylä asutettiin 1750-luvulla, joten se on pitäjässä suhteellisen nuori kylä. Merikarvian Ylikylän yhteydessä mainitaan Trollsojan uudistalo Tonttukivet ovat pellon raivauksen ajalta 1700-luvulta, mutta niiden perinne jo 1300-luvulta. Trolssin kylältä on inventoitu kaksi paikallisesti merkittävää perinnemaisemaa (Satakunnan perinnemaisemat, 1996). Töyrän niitty on metsittyvä niitty (osin entinen pelto). Lähteenmäen laidun on kylvönurmiin liittyvä mänty-koivuhaka, joka on ainakin inventointiaikaan jo ollut melkopahoin rehevöitynyt. Tilalla on edelleen laiduntavaa karjaa. Kuva 2-1 Erkkilän hyvin säilyneitä, perinteisiä rakennuksia ja pihapiiriä.

8 5 Kuva 2-2 Näkymä Trolssintien eteläpäästä kohti kylää. 2.2 Maisemarakenteen ja maisemakuvan osatekijät Trolssin kylä sijoittuu alavalle rannikolle, lähes kokonaan tasoon alle 5 mpy. Kylän itäpuolella maasto nousee loivasti kohti itää. Hankealue sijoittuu korkeimmillaan noin 30 mpy. Trolssin kyläkuva muodostuu vaihtelevista, pienipiirteisistä maisematiloista. Kylätien varrelle sijoittuu pienialaisia peltoja ja laitumia, metsiköitä sekä pihapiirejä. Paikoin metsän reunan ja pellon reunan puurivistön väliin sijoittuvalle kylätielle muodostuu kiinnostavia maisematiloja näkymineen. Kylällä ei ole laajoja yhtenäisiä avoimia alueita, jolloin näkymät jäävät melko lyhyiksi. Kylälle aukeaa melko laaja näkymä Rantatien ja Trolssintien risteyksen läheisyydestä. Risteyksessä on myös helposti havaittava, tosin pienikokoinen maamerkki, maitolaituri. Kylän erikoiset kulttuurikohteet, peltojen haltijakivet eli kivitontut sijoittuvat kylän koillisosan pelloille (maastokäynnillä havaitut). Osittain hyvin säilynyt perinteinen rakennuskanta ja kiviaidat ovat alueen arvokkaita yksityiskohtia. Kiviaidat ovat edustavimmillaan Rantatien ja Trolssin kylätien eteläisen risteyksen ympärillä. Rakentamisen melko yhtenäinen mittakaava sekä kapean kylätien varrella vuorottelevat pellot ja metsiköt luovat alueen maisemakuvasta miellyttävän vaihtelevan ja melko eheän. Kylän perinteinen yleisilme on tärkeimmiltä osiltaan hyvin säilynyt ja kylä on maisemaltaan varsin tunnelmallinen. Tärkeää kyläkuvassa on alueen elinvoimaisuus maa- ja metsätalouselinkeinoineen, vaikkakin nykyiset toimintatavat poikkeavat perinteisistä ja saattavat siksi muuttaa alueen maisemakuvaa. Useita vanhoja rakennuksia on pidetty hyvässä kunnossa ja korjaustoimenpiteet ovat kunnioittaneet vanhaa rakennustapaa. Kuva 2-3 Näkymä puurivistön lomasta kohti Lähteenmäen tilaa.

9 6 2.3 Alueen maisema-arvoja heikentävät tekijät Maisemakuvan eheyttä ja selkeyttä rikkovat muutamat perinteisestä rakennustavasta ja / tai mittakaavasta poikkeavat rakennukset. Kylän eteläosassa peltojen ja tien yli risteilee useita voimajohtoja, jotka antavat paikasta sekavan vaikutelman. Paikoin tien varren pusikoituminen ja metsiköiden hakkuut rikkovat maisemakuvan selkeyttä. Nykyisen, melko eheän maisemakuvan uhkana on avoimien alueiden umpeenkasvu, jolloin maisemakuvaa on vaikeampi hahmottaa yhtenäisenä ja eheänä kokonaisuutena. Maa- ja metsätalouden toimintojen nykyaikaistuminen voi muuttaa alueen luonnetta. Eheän kyläkokonaisuuden uhkana voi olla, että uusi rakentaminen poikkeaa merkittävästi alueen perinteisestä rakennuskannasta, mikäli rakentamista ei soviteta huolella ympäristöönsä. Perinteisen rakennuskannan käyttämättömyys ja hoitamattomuus voi olla uhkana alueen arvojen säilymiselle. Kuva 2-4 Näkymä Trolssintien eteläosasta. Maisemakuvan selkeyttä rikkovat pusikoituminen ja keskeisellä paikalla risteilevät voimajohdot. Kuva 2-5 Lähteenmäessä sijaitseva muusta rakennuskannasta poikkeava rakennus.

10 Kuva 2-6 Trolssin kylän maisema-analyysi. 7

11 8 3. TUULIVOIMALOIDEN VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN 3.1 Näkemäanalyysi Näkemäalueanalyysin mukaiset mahdolliset näkemäalueet on esitetty kartalla (Kuva 3-1). Näkemäalueanalyysissä suunniteltujen tuulivoimaloiden teoreettinen näkemäalue muodostuu paikkoihin, joihin on maasto, puusto ja rakennukset huomioiden mahdollisuus näkyä tuulivoimaloiden osia. Näkemäalueen muodostumiseen riittää siis, että paikkaan näkyy esimerkiksi vain pieni osa tuulivoimalan lapojen kärjistä. Näkyvyysanalyysi on tehty Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineiston perusteella (2013), jonka tarkkuus kartalla on 0,5 m. Laserkeilausaineiston avulla analyysissä on huomioitu keilauksen teon aikaan paikalla ollut puusto, rakennukset ja muut elementit, jotka muodostavat näkemäesteitä. Korpi-Matin tuulivoimaloiden on näkemäalueanalyysin avulla arvioitu näkyvän paikoin Trolssin kyläalueelle. Laajimpia näkemäalueita muodostuu Rantatielle ja Rantatien itäpuolelle kylän eteläosaan sekä Lähteenmäen tilan läheisyyteen kylän itäosassa. Laajoja näkemäalueita sijoittuu edellä mainittujen lisäksi kylän peltoaukeille sekä avohakkuu- / taimikkoalueille. Näkymiä kohti voimaloita avautuu paikoin Trolssintieltä tai pihapiireistä, mutta näillä paikoin lähellä oleva metsän reuna ja muu lähipuusto sekä rakennukset rajoittavat näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan. Voimaloiden näkymiseen vaikuttaa merkittävästi katselupaikka ja suunta. Kartalla on esitetty (numeroituna) oleellisimmat paikat näkymäsuuntineen, joissa Trolssintieltä ja Rantatieltä avautuu näkymiä peltojen yli voimaloiden suuntaan. Vaikutukset kartalla numeroiduille näkymäsektorit on esitetty kappaleessa Arvioidut vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Trolssin kylä sijoittuu noin 2 kilometrin päähän lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta ja on alueella, jolle kohdistuu tuulivoimaloiden voimakas visuaalinen vaikutus. Suuntaa antavana etäisyytenä pidetään suuren kokoluokan tuulivoimaloille noin 5 km etäisyyttä, jonka jälkeen niiden dominanssin maisemaan todetaan vähenevän (Weckman 2006). Muut maiseman elementit voivat vähentää tuulivoimalan hallitsevuutta maisemassa pienemmilläkin etäisyyksillä. Neljää tuulivoimalaa lukuun ottamatta kaikki muut suunnitellut voimalat sijoittuvat alle viiden kilometrin etäisyydelle Trolssin kyläalueesta. Tuulivoimalat jäävät kuitenkin suurelta osin puuston taakse, jolloin niiden hallitsevuus maisemassa on vähäisempi kuin vastaavilla etäisyyksillä avoimessa maisemassa sijaitsevilla voimaloilla olisi. Trolssin kulttuurimaisema on pienipiirteistä maisemaa, jossa näkymät ovat lyhyitä ja vaihtelevat paljon kyläalueen sisällä. Laajahko näkymäsektori tuulivoimaloiden suuntaan avautuu Trolssintien ja Rantatien risteyksen läheisyydestä tuulivoimaloiden suuntaan. Muutoin kyläalueen päänäkymät suuntautuvat usein eri suuntaan kuin voimalat tai näkymään osuu vain pieni osa tuulivoimaloista. Tuulivoimalat sijoittuvat metsäiselle alueelle, joten ne näkyvät kylälle aina metsän rajan yläpuolella. Metsän peittävyyttä arvioitaessa on kuitenkin huomioitava mahdolliset hakkuut ja näin uusien näkymien avautuminen. Voimalat tuntuvat olevan todellista lähempänä suuren kokonsa vuoksi, koska maiseman muut elementit ovat suhteessa pienempiä. Tuulivoimalat vaikuttavat myös maiseman identiteettiin tuomalla teknisen elementin varsin perinteiseen kulttuuriympäristöön, vaikka sijaitsevatkin kylän maisematilan taustalla. Huomattavasti muun maiseman maamerkkejä kookkaampina elementteinä ja roottorin liikkeen vuoksi tuulivoimalat vetävät katseen puoleensa paikoissa, joista avautuu näkymiä niiden suuntaan. Trolssin kyläalueen herkkyys maiseman muutokselle on sen pienipiirteisyydestä johtuen melko suuri ja mittakaavaero tuulivoimaloihin on merkittävä. Toisaalta kyläympäristön kulttuuriarvot ovat Trolssin kylällä pääosin alueen melko eheässä kyläkuvassa ja detaljeissa, kuten rakennuksissa, kiviaidoissa ja kulttuurihistoriallisissa kivitontuissa. Nämä arvot eivät merkittävästi heikkene vaikka taustamaisema muuttuu. Trolssin kylälle on pienipiirteisyyden lisäksi ominaista mm. katuvalojen puuttuminen, joten voimaloiden lentoestevalot maiseman taustalla luovat uudenlaisen tunnelman vanhaan kylään.

12 9 Konehuoneen päälle asennettavat lentoestevalot voidaan havaita niillä alueilla, joille näkyy tuulivoimalatornin korkein kohta (napa-korkeus). Käytännössä valo on siis mahdollista havaita sää- ja valaistusolosuhteista riippuen kauempaa kuin itse voimala eli esimerkiksi kirkkaana yönä yli 30 kilometrin päästä. Valonlähteet on suunnattu ylöspäin, joten ne valaisevat enemmän taivasta kuin ympäröivää maisemaa. Päiväsaikaan taivaan valoisuus on niin suuri, ettei lentoestevalon kirkkaus pysty nousemaan häiritsevän voimakkaaksi taustavaloon nähden. Pilvisellä säällä valot voivat jonkin verran heijastua pilvissä, mikä erottuu erityisesti pimeään aikaan. Päiväsaikaan huonolla kelillä valot eivät näy kauas runsaan pilvisyyden ja sateen takia. Korkeisiin voimaloihin vaadittava yövalo on paljon päivävaloja himmeämpi. Valon mahdollinen vilkkuminen muuten pimeässä näkymässä voidaan kuitenkin kokea häiritsevä tekijänä. Tuulivoimapuiston jatkosuunnittelussa määritellään kullekin voimalalle vaadittava lentoestevalon teho ja tyyppi. Tuulivoimapuiston reunoille määritellään ne voimalat, joihin asennetaan suuritehoinen, kirkkaampi estevalo. Muihin tuulivoimaloihin alueen keskellä riittää pienitehoinen jatkuva punainen estevalo, ellei tuulivoimala puiston sisällä ole merkittävästi muita korkeampi. Valaistuksen aiheuttaman häiritsevän vaikutuksen merkittävyys riippuu lentoestevalaistuksen jatkosuunnittelusta.

13 Kuva 3-1 Näkemäalueet Trolssin kylälle. 10

14 Tärkeimmät näkymäsektorit : Rantatie, Trolssintie (eteläinen) Rantatieltä, läheltä Trolssintien eteläistä risteystä, avautuu peltojen yli laaja näkymäsektori tuulivoimaloiden suuntaan. Trolssintiellä näkyvyys on selvästi rajoitetumpaa kuin Rantatieltä tai pellon keskeltä. Trolssintien varrella tien lähipuusto peittää näkymiä varsinkin kesäaikaan. Pihapiireistä ja rakennuksista voi avautua joitakin näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan. Näkymässä Trolssintien eteläpäästä kohti kylää tuulivoimalat näkyvät kylämaiseman taustalla laajalla alueella (Kuva 3-4), muutaman tuulivoimalan roottori metsänreunan yläpuolella. Tuulivoimalat näkyvät idän suunnassa melko yhtenäisenä alueena sekä koillisen suunnassa kolmen tuulivoimalan ryhmänä. Näiden alueiden väliin jää selkeä aukko, jossa ei näy tuulivoimaloita. Mittakaavallisesti, suhteessa maiseman näkyviin elementteihin, roottorit eivät muodostu maisemaa hallitseviksi. Roottorien pyörivä, jaksottainen liike lisää roottorien erottuvuutta maisemassa ja vetää katsojan huomion puoleensa. Kylämaiseman eheys tai tärkeät elementit, kuten kiviaita, eivät menetä merkitystään kulttuuriympäristön arvotekijänä vaikka taustalla näkyvä maisema muuttuu voimakkaasti. Kuva 3-2 Lähennetty karttakuva tuulivoimaloiden näkyvyysalueista näkymäsektorin 1 ympäristössä.

15 12 Kuva 3-3 Näkymä Trolssintien eteläpäästä kohti kylää. Kuva 3-4 Kuvasovite tuulivoimaloista näkymässä Trolssintien eteläpäästä kohti kylää.

16 : Trolssintie Trolssintien keskiosista avautuu vain vähän näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan, koska tien varren puusto estää näkymiä. Avoimet peltoalueet ovat pienialaisia. Tielle avautuvan pellon yli voi Trolssintielle näkyä joitakin tuulivoimaloita. Näkymässä tuulivoimalat nousevat vain vähän metsänreunan yläpuolelle ja sulautuvat hyvin osaksi tavanomaista, metsäistä taustamaisemaa ( Kuva 3-7). Kuva 3-5 Lähennetty karttakuva tuulivoimaloiden näkyvyysalueista näkymäsektorin 2 ympäristössä. Kuva 3-6 Näkymä Trolssintieltä kohti itää - kaakkoa, suurin piirtein kartan punaisen nuolen kohdalta.

17 14 Kuva 3-7 Kuvasovite tuulivoimaloista näkymässä Trolssintieltä kohti itää kaakkoa : Lähteenmäki Lähteenmäen tilan kohdalla Trolssintieltä aukeaa tuulivoimaloiden suuntaan näkymiä peltojen yli itään. Trolssintien länsipuolella olevilta avoimilta aluilta aukeaa myös näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan. Trolssintien itäpuoli ei ole RKY-aluetta. Lähteenmäen tilan kohdalta näkyy muutama tuulivoimala vain vähäisesti metsänreunan yläpuolella (Kuva 3-11). Tuulivoimalat eivät hallitse paikan maisemakuvaa. Tuulivoimalat asettuvat sivuun näkymäsuunnasta joka kohdistuu pellon takareunassa olevaan kivitonttuun. Voimaloiden 32 ja 36 välinen tuulivoimaloista vapaa alue asettuu avoimen peltonäkymän kohdalle. Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön arvoja heikentää Trolssintien varressa oleva vanhaan rakennuskantaan verrattuna tyylillisesti erilainen uudisrakennus. Kuva 3-8 Lähennetty karttakuva tuulivoimaloiden näkyvyysalueista näkymäsektorin 3 ympäristössä.

18 15 Kuva 3-9 Kivitonttu Lähteenmäen pellolla. Kuvassa näkyvä alue ei kuulu RKY-alueen rajauksen sisäpuolelle. Kuva 3-10 Näkymä Lähteenmäen tilan kohdalta kohti itää. Pellolla on paikan vanha maamerkki, kivitonttu. Rakennus ei ole vanhaan miljööseen tyylillisesti sopiva. Kuva 3-11 Kuvasovite tuulivoimaloista näkymässä Lähteenmäen tilan kohdalta kohti itää.

19 : Rantatie, Trolssintie (pohjoinen) Rantatieltä Trolssintien pohjoisen risteyksen kohdalta aukeaa näkymä tuulivoimaloiden suuntaan pellon yli. Kulttuurimaisema tällä kohdalla ei sisällä Trolssin kylän erityisarvoja. Näkymiä avautuu noin 65 metrin matkalla Rantatietä etelän suuntaan kuljettaessa. Autolla ajettaessa kyseinen matka on nopeasti ohitettu. Kuva 3-12 Lähennetty karttakuva tuulivoimaloiden näkyvyysalueista näkymäsektorin 4 ympäristössä. Kuva 3-13 Näkymä Trolssintien ja Rantatien pohjoisesta risteyksestä kohti tuulivoima-aluetta kaakon suunnassa.

20 Yhteenveto Trolssin kulttuurimaisema on pienipiirteistä maisemaa, jossa näkymät ovat lyhyitä ja vaihtelevat paljon kyläalueen sisällä. Muutamin paikoin kylämaisemassa on avoimia alueita, joissa kyläkuva hahmottuu eheänä, reunametsän rajaamana kokonaisuutena. Useimmiten kylänäkymiä rajaavat kasvillisuus ja rakennukset. Trolssin kyläalueen herkkyys maiseman muutokselle on sen pienipiirteisyydestä johtuen melko suuri ja mittakaavaero tuulivoimaloihin on merkittävä. Toisaalta kyläympäristön kulttuuriarvot ovat Trolssin kylällä pääosin alueen melko eheässä kyläkuvassa ja detaljeissa, kuten rakennuksissa, kiviaidoissa ja kulttuurihistoriallisissa kivitontuissa. Nämä arvot eivät merkittävästi heikkene vaikka taustamaisema muuttuu. Tuulivoimalat sijoittuvat metsäiselle alueelle, joten tuulivoimaloita näkyy kylälle kylää kehystävän metsän rajan yläpuolella. Korpi-Matin tuulivoimapuistoon suunniteltujen tuulivoimaloiden merkittävin maisemavaikutus kohdistuu Trolssin kyläalueen eteläosaan, mistä avautuu laajoja näkymiä tuulivoimapuiston suuntaan. Muualta Trolssintieltä tai alueen pihoilta tarkasteltaessa maisemaa, kasvillisuus ja rakennettu ympäristö vähentävät merkittävästi tuulivoimaloiden näkyvyyttä. Laajana kokonaisuutena tai yksittäisinä elementteinä kylän taustamaisemassa näkyvät tuulivoimalat tuovat alueen kulttuurimaisemaan uuden ajallisen kerrostuman, mutta eivät suoraan vaikuta alueen toimintojen jatkuvuuteen tai historian näkyvyyteen ympäristössä. Maisematilan reunat eivät muutu tuulivoima-alueen myötä. Kyläalueen taustan metsätalousvaltainen tuotantomaisema saa uuden identiteetin energian tuotannosta. Suuren kokonsa vuoksi tuulivoimalat edustavat eri mittakaavaa kuin kyläalueen muut kulttuurimaiseman elementit. Voimalat tuntuvat olevan todellista lähempänä suuren kokonsa vuoksi, koska maiseman muut elementit ovat suhteessa pienempiä. Trolssintien pienipiirteisessä maisemakuvassa paikoin näkyvät tuulivoimalat voivat olla häiritseviä erityisesti roottorin liikkeen sekä pimeällä näkyvien lentoestevalojen vuoksi. Tuulivoimaloiden sijoittelua on tarkistettu kaavatyön eri vaiheissa. Luonnosvaiheessa esitettyjä voimaloiden paikkoja on siirretty ensimmäisessä kaavaehdotuksessa ( ) hieman kauemmas Trolssin kyläalueesta sekä yksi tuulivoimalapaikka on poistettu reilun kilometrin ja yksi tuulivoimapaikka vajaan kahden kilometrin päästä Trolssin kyläalueesta. Kaavaehdotusta tarkistettiin edelleen , jolloin poistettiin kuusi voimalapaikkaa noin 1,2 2 kilometrin etäisyydeltä Trolssin RKY-alueesta. Näiden viimeisten poistojen myötä tuulivoimalat eivät hallitse niin voimakkaasti Trolssin kylämaisemaa kuin aiemmissa kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Kolmen pohjoisimman tuulivoimalan sekä muiden tuulivoimaloiden väliin jää selkeä tuulivoimalaoista vapaa alue, joka erottuu, kun Trolssista katsellaan koillisen suuntaan LÄHTEET Työssä käytetyt kirjalliset lähteet sekä verkkomateriaali. Museoviraston verkkosivut, Satakunnan perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut 14. Suomen ympäristökeskus Satakunnan rakennusperinne. Sarja A: 177. Satakunnan seutukaavaliitto Trafi. Liikenteen turvallisuusvirasto. Ohje tuulivoimaloiden päivämerkintään, lentoestevaloihin sekä valojen ryhmitykseen Tuulivoimalat ja maisema. Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 5/2006. Emilia Weckman 2006.

21 B MERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAPUISTO Havainnekuvat A 4 C 0 Kuvasovitteiden paikat 1 2 m

22 Kuvasovite paikka 1, voimaloiden napakorkeus 165 m ja lavan pituus 65 m Voimaloiden numerointi

23 Kuvasovite paikka 2, voimaloiden napakorkeus 165 m ja lavan pituus 65 m Voimaloiden numerointi

24 Kuvasovite paikka 3, voimaloiden napakorkeus 165 m ja lavan pituus 65 m Voimaloiden numerointi

25 Kuvasovite paikka 4, voimaloiden napakorkeus 165 m ja lavan pituus 65 m Voimaloiden numerointi

26 Kuvasovite paikka 5, voimaloiden napakorkeus 165 m ja lavan pituus 65 m Voimaloiden numerointi

27 Mallinnettu havainnekuva A mereltä. Etäisyys lähimpään voimalaan noin 10 km, voimaloiden napakorkeus 165 m ja lavan pituus 65 m.

28 Mallinnettu havainnekuva B mereltä. Etäisyys lähimpään voimalaan noin 7,5 km, voimaloiden napakorkeus 165 m ja lavan pituus 65 m.

29 Mallinnettu havainnekuva C mereltä. Etäisyys lähimpään voimalaan noin 6 km, voimaloiden napakorkeus 165 m ja lavan pituus 65 m.

30 Mallinnettu havainnekuva B mereltä. Etäisyys lähimpään voimalaan noin 7,5 km. Kuvassa Korpi-Matin tuulivoima-alue (voimaloiden napakorkeus 165 m ja lavan pituus 65 m) ja -merkitty Korvennevan suunniteltu tuulivoima-alue (voimaloiden napakorkeus 140 m ja lavan pituus 60 m) *