vuotta 100 years of women s voices and action

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "vuotta 100 years of women s voices and action"

Transkriptio

1

2 100 vuotta 100 years of women s voices and action

3 Kiitämme Jenny ja Antti Wihurin rahastoa, joka on tukenut näyttelyn toteuttamista. Our thanks to the Jenny and Antti Wihuri Foundation for the support for this exhibition.

4 Ja verkostoitumisen voima Kolme vanhaa juurta Tämän näyttelyn kolme alkujuurta ulottuvat 1700-luvun Venäjälle ja 1700-luvun Ranskaan sekä 1800-luvun puolivälin Yhdysvaltoihin luvun Venäjällä Katariina II perusti tyttökouluja, joista yksi, Viipurin saksankielinen tyttökoulu avattiin Venäjän mallin mukaisesti useimmissa suomalaisissa kaupungeissa oli 1800-luvun lopulla oma tyttökoulunsa. - Toinen juuri alkoi Sociétè de la charité maternelle yhdistyksen perustamisesta Pariisissa 1784 ja kasvatti ensimmäisen suomalaisen juuriverson Viipuriin, jossa 1835 perustettiin hyväntekeväisyyttä harjoittava Frauenverein. Seuraava fruntimmerförening syntyi Porvooseen 1846 ja pian naisväenyhdistyksiä oli jokaisessa Suomen kaupungissa, monissa useampikin. - Yhdysvaltojen Seneca Fallsissa taas kokoonnuttiin 1848 keskustelemaan naisten tehtävistä ja oikeuksista yhteiskunnassa. Kokous vaati naisille ja miehille samoja poliittisia ja taloudellisia oikeuksia sekä naisille oikeutta koulutukseen ja oikeuksia aviovaimona ja äitinä. Suomeen naisten vapautusliike tuli Englannin ja Pohjoismaiden kautta ja johti Finska Kvinnoförening Suomen Naisyhdistyksen perustamiseen Koulutetut, kielitaitoiset naiset halusivat tehdä työtä yhteiskunnan vähäosaisten hyväksi ja parantaa omaa asemaansa yhteiskunnassa. Haluttiin tehdä itsenäisiä ratkaisuja, haluttiin vapautua holhouksesta, haluttiin kertoa oma mielipide ja haluttiin, että se otetaan huomioon. Naisilla oli kanta myös yleisiin kysymyksiin, kuten vaikkapa kieliasiaan tai sortokausien politiikkaan. Kansainvälisyydestä voimaa Naisten yhteistyössä oli kaksi linjaa: Toisaalta oli naisen vapautta ja oikeuksia ajavia järjestöjä ja toisaalta hyväntekeväisyystyöhön keskittyviä järjestöjä. Washingtonissa 1888 pidetyssä kokouksessa perustettu Kansainvälinen Naisliitto (International Council of Women, ICW) halusi yhdistää nämä molemmat teemat. ICW oli väylä eri maiden naisten yhteydenpidolle. Liitto järjesti naisten konferensseja, joissa käsiteltiin yhteiskunnan ja perheiden hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Seuraavan kerran ICW kokoontui 1893 Chicagon maailmannäyttelyn yhteydessä, minkä jälkeen kokouksia pidettiin joka kolmas vuosi. Naiskysymysten etenemisen vertailu eri maiden välillä oli erittäin keskeistä ICW:n toiminnassa. Jokainen jäsenmaa laati liiton eri komiteoille raportin omasta etenemisestään. Käytäntö oli erinomainen. Raporttien avulla seurattiin säännöllisesti naisasian etenemistä. Ne jäsensivät kysymyksiä. Muiden maiden raporteista saatiin kansainväliset perustelut, kun asiaa ajettiin omassa maassa. Suomalainen naisasia-aktivisti Aleksandra Gripenberg osallistui säännöllisesti ICW:n kokouksiin, laati raportteja ja niiden pohjalta julkaisuja myös Suomen tarpeisiin. Hän toimi myös kansainvälisen liiton rahastonhoitajana, vaikka Suomella ei ollut vielä ICW:n jäsenjärjestöä luvun alussa ICW:llä oli 10 jäsenmaata. Kymmenen vuotta myöhemmin jäsenmäärä oli 20. Jäsenyys edellytti vähintään seitsemän kansallisen järjestön kattojärjestöä, joka Suomessa saatiin perustettua Suomen Naisten Kansallisliitosta (nyk. Naisjärjestöjen Keskusliitto, NJKL) tuli 5

5 6

6 ICW:n 21. jäsen ja Suomesta lähetettiin aina useita edustajia ICW:n kokouksiin. ICW oli luonteeltaan varsin varovainen ja sovitteleva järjestö. Joskus kokouksista kuitenkin tuli melkeinpä mielenosoituksia. Kun Kansanliiton valmistelevissa kokouksissa 1919 ei esimerkiksi ollut yhtään naista maittensa edustajana, naiset pitivät omat kokouksensa viikkoa aiemmin. Myöhemmin ICW osallistui aktiivisesti Kansainliiton toimintaan luvulla alettiin kysellä koko ICW:n tarpeellisuuden perään, mutta Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Helvi Sipilä puhalsi yhteistyöhön uuden tulen. ICW alkoi Sipilän aloitteesta kerätä tilastoja naisten asemasta eri maissa. Näihin tilastoihin pohjautuen YK järjesti 1975 Meksikossa konferenssin, jossa hyväksyttiin naisen asemaa parantava kansainvälinen toimintaohjelma kymmeneksi vuodeksi naisten vuosikymmeneksi. Meksikon kokouksen seurauksena 1979 hyväksyttiin YK:n yleissopimus naisten syrjinnän poistamiseksi. Sopimus aloitti tasa-arvolainsäädännön kehittämisen monissa maissa. Niin myös Suomessa, joka ei voinut ratifioida sopimusta ennen lainsäädännön korjaamista. Sopimuksen toteutumista on seurattu YK:n kongresseissa Kööpenhaminassa 1985 ja Nairobissa Pekingissä hyväksyttiin Pekingin toimintaohjelma 1995 ja tämän edistyksellisen asiakirjan toteutumista on seurattu sekä New Yorkin seurantakokouksissa 2000 ja 2005 ja Pekingin juhlakokouksessa ICW on vain yksi kansainvälisen yhteistyön foorumi. Useilla NJKL:n jäsenjärjestöillä on omat oman alansa yhteistyökumppanit, joiden kanssa kehitetään osaamista. Tavoitteen on naisten hyvinvointi ja maailmanlaajuinen turvallinen rinnakkaiselo. Naisjärjestöjen Keskusliitto Suomen Naisten Kansallisliiton seitsemän perustajajäsentä olivat Koulukeittoyhdistys, Suomen Kasvatusopillinen talouskoulu, Suomen Käsityön Ystävät, Suomen Naisten Voimisteluliitto, Suomen Naisyhdistys, Naisliitto Hemmet ja Maria-yhdistys. Näiden järjestöjen toimialat olivat varsin perinteisiä. Ne edistivät kouluruokailua, kotitalousopetusta, käsityötaitoja, naisliikuntaa, siveellisyyttä ja kodin asemaa. Vain Suomen Naisyhdistyksellä oli emansipatorinen ohjelma. Kansallisliitto vakiintuikin 1930-luvun loppuun mennessä maltillisten naisjärjestöjen foorumiksi. Keskeistä oli lainsäädäntöön vaikuttaminen sekä naisten saaminen komiteoihin ja muihin elimiin. Ajettiin myös naisen oikeuksia avioliitossa ja ansiotyössä, siveellisyyskysymyksiä ja kotitalousneuvonnan kehittämistä. Vuonna 1947 nimeään nykyaikaistaneen Naisjärjestöjen Keskusliiton toiminnan keskeisenä teemana oli aktivoida naisia osallistumaan politiikkaan. Samalla NJKL on pyrkinyt pysymään puoluepolitiikan ulkopuolella, kaikille järjestöille avoimena keskusjärjestönä. Tehtävä ei ole helppo, sillä useimmilla järjestöillä on hyvinkin vankka vakaumus asioiden arvojärjestyksestä. NJKL:n jäsenkuntaa onkin koko sen olemassaolon ajan leimannut jäsenkunnan liikkuvuus. Osa järjestöistä on lopettanut toimintansa, mutta on myös paljon niitä, jotka ovat välillä eronneet, sitten taas liittyneet jäseniksi ja taas eronneet. Alkuperäisestä seitsemästä järjestöstä vain Suomen Naisyhdistys ja Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto Svoli ovat pysyneet koko ajan jäseninä luvulla NJKL oli liian leimautunut keskusta-oikeisto ajatusmaailmaa edustavaksi, jotta se olisi voinut yhdistää kaikki poliittisen kentän naiset. Lisääntyneeseen kansainväliseen yhteistyöhön tarvittiin kuitenkin naisten yhteinen foorumi ja niinpä 1988 perustettiin uusi verkosto Naisjärjestöt Yhteistyössä Kvinnoorganisationer i Samarbete, NYTKIS, johon NJKL kuuluu aktiivisena jäsenenä. NYTKIS on nykyisin tärkeä vaikuttaja myös kotimaisissa kysymyksissä vuotta naisjärjestöjen työtä Järjestötyö on demokraattisen yhteiskunnan keskeinen toimintamalli. Järjestöjen kautta ollaan yhteydessä ihmisten elämään, kuullaan ajatuksia ja muotoillaan niistä toimintamalleja, usein kansainvälistä taustaa vasten. Järjestöissä opitaan yhteiskunnallisiksi toimijoiksi ja vaikuttajiksi. Naiset ovat Naiset ja verkostoitumisen voima 7

7 8

8 mukana myös muissa suurissa järjestöissä, mutta naisjärjestöissä toimiminen antaa usein enemmän voimaa ajaa oman sukupuolen asioita. Naisjärjestöistä on noussut naisia julkisuuteen paljon enemmän kuin niistä kansalaisjärjestöistä, joissa toimii sekä naisia että miehiä. Niistä edustustehtäviin on valittu yleensä joku mies. Suuri osa naisjärjestöjen toiminnasta on ollut muiden auttamista. Yhdessä on ratkottu ihmisten arjen ja myös laajempia sosiaalisia ongelmia. On perustettu oppilaitoksia, kirjastoja, lastenkoteja ja -tarhoja sekä kesäsiirtoloita. On vaikutettu lainsäädäntöön naisen ja perheen aseman parantamiseksi. Useimmista naisjärjestöjen alkuun panemista toiminnoista on kehittynyt kunnan tai valtion ylläpitämiä hyvinvointipalveluja. Naisjärjestöt ovat toimineet yhteiskunnallisina ideoijina ja uranuurtajina luoden pohjaa suomalaisen hyvinvointivaltion sosiaalipolitiikalle. Järjestönaiset ovat tehneet laajamittaista yhteistyötä kansanedustajanaisten kanssa. Ensimmäiset naiskansanedustajat ajoivat samoja asioita järjestöjen kanssa: kunnallista äänioikeutta, julkisten virkojen ja muiden työalojen avaamista naisille, samaa palkkaa, naimisissa olevien naisten oikeuksien laajentamista ja yhdenmukaistamista muiden aikuisten tasolle, avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten aseman parantamista, raittiuskysymyksiä, prostituution lakkauttamista ja hyväntekeväisyyteen liittyviä asioita. Suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoisuus ei ole niinkään hallinnon ja politiikan menettelytapojen ansiota. Se johtuu ensisijaisesti naisten omasta aktiivisuudesta ja yhteistyöstä järjestelmän välinpitämättömyydestä huolimatta. Tasaarvokysymysten esillä pitäminen on saanut aikaan sen, että kansalaiset kokevat tasa-arvon tärkeänä yhteiskunnallisena kysymyksenä, kuten tasa-arvobarometrit osoittavat. Tasa-arvon lisääminen vaatii ennen kaikkea ihmisiä, jotka käyttävät rohkeasti puheenvuoroja silloin, kun tuntevat ajamansa asian olevan tärkeä. Naiset ja verkostoitumisen voima 9

9 10

10 ja arki Keittiö on kodin sydän Yksi naisjärjestöjen suuri haaste on hyvinvoinnin lisääminen naisten arjessa. Kotitalous miellettiin kauan nimenomaan naisten alueeksi ja useat järjestöt ovat panostaneet kotitalouden kehittämiseen helpottaakseen naisten työtä ja tarjotakseen naisille enemmän aikaa muihin asioihin sekä parantaakseen koko yhteiskunnan hyvinvointia. Kotitalous-sana vakiintui 1910-luvulla, mutta neuvonta alkoi jo aikaisemmin. Jo 1700-luvun lopulla Suomen Talousseuran miesneuvojat kiersivät opettamassa leivän- ja puurontekoa jäkälästä ja 1800-luvulla seuran kotiteollisuusja puutarhanneuvojat opastivat muutakin ruokatalouden ja kodin hoitoa luvun alussa marttojen ja maatalousseurojen naisneuvojat nousivat kotitalousneuvonnan keskiöön luvun alusta lähtien myös Kotiliesi-lehti oli alan tärkeä tietokanava. Kotitalousneuvonnan teemat ovat jatkuvasti seuranneet alan kehitystä luvulla elintarvikepulaa helpotettiin kotipuutarhan hoidon ja kasvisten käytön opastuksella luvulla terveys oli tärkeä lähtökohta ja opetettiin vitamiineja säilyttäviä säilöntämenetelmiä luvun neuvojien ohjelmassa olivat esimerkiksi työtavat ja töiden jako perheen jäsenten kesken. Toisen maailmansodan aikana laitettiin terveellistä ruokaa vähäisistä ruoka-aineista ja elintarvikekorvikkeista, valmistettiin itse puhdistusaineet ja -välineet ja tehtiin vanhasta uutta. Säännöstelyn päätyttyä 1954 oli varaa kiinnittää huomiota kodin viihtyvyyteen ja perheenemännän jaksamiseen. Neuvonnan aiheeksi nousi taas ruokavalion terveellisyys luvulla puhuttiin erityisryhmien ruokavalioista ja kuluttajakysymyksistä luvun asioita olivat mm. ruokavalion keventäminen ja kasvisten sekä marjojen käytön lisääminen. Seuraavalla vuosikymmenellä keskusteltiin vaikkapa luotto- ja osamaksukauppaan liittyvistä riskeistä luvun neuvontatyöhön nousi arkiruuantekotaito luvun trendejä ovat terveellisyys, turvallisuus, eettisyys, ekologisuus, kotimaisuus, lähiruoka ja kasvisruoka. Käsityöt välttämättömyydestä harrastukseksi Käsityöneuvonnan tarve lähti arjen tarpeista - vaatetuksen saamisesta ihmisille. Sitä kuvaavat opastuksen teemat, kuten vaikkapa kehruu 1800-luvulla, täkin- ja tallukanteko luvun alkupuolella sekä parsiminen ja paikkaaminen sota-aikana. Kun tekstiilit alkoivat 1950-luvulta lähtien nopeassa tahdissa uudistua, niihin tutustuttiin artikkeleiden ja neuvonnan avulla luvun uutuuksia olivat esimerkiksi trikootuotteet ja neulekoneet luvulla löydettiin uudelleen pellava, villa ja silkki, kehitettiin työvaatetusta ja ommeltiin kansallispukuja luvulla kapioarpajaiset olivat kova sana. Varmaankin siksi, että kauppoihin alkoi ilmestyä yhä laajempi valikoima uusista materiaaleista valmistettuja pyyhkeitä ja jopa pussilakanoita. Kotona kudotut liinavaatteet alkoivat jäädä historiaan. 11

11 12

12 Tuskalla ja vaivalla sinun pitää Nykyisin suomalaisen äitiyshuollon tulokset edustavat maailman huippua, mutta 1900-luvun alussa tilanne oli aivan toinen. Kolmannes kunnista oli ilman kätilöä ja vain neljännes synnyttäneistä naisista saattoi käyttää kätilön apua. Äiti- ja lapsikuolleisuus oli suuri. Kätilöyhdistykset ja Suomen Kätilöliitto vaativat tilanteen parantamista. Nälkämaan kätilö kuvasi 1913 Kätilölehdessä suomalaisia oloja: Vaimo makasi tajuttomana lapsivuodekuumeessa; vuode, joka oli keskellä torpan ainoan asuttavan huoneen lattiata oli valmistettu vanhoista verkkoresuista. Lapset, joita oli kuusi luvultaan, lepäsivät samoin kuin äitikin lattialla ilman minkäänlaista vuodetta, paitsi jo mainitsemiani verkkokuluja päänalusena. Paidat oli heillä karkeasta säkistä tehdyt, joka oli heidän ainoana verhonaan. Leipää ei palaakaan koko talossa. Naiskansanedustajat nostivat kätilökysymyksen esille heti 1907, mutta kesti vuoteen 1920 ennen kuin annettiin asetus kätilötoimen harjoittamisesta ja synnytyslaitoksista. Asetus edellytti, että jokaiseen maalaiskuntaan oli palkattava yksi kätilö 5000 asukasta kohti. Kun peruspuitteet oli saatu, alkoi synnytystä koskevan tutkimuksen ja koulutuksen määrätietoinen kehittäminen. Synnytys- ja lapsikuolleisuus väheni kuitenkin melko hitaasti, sillä Kansainliiton 1940 laatiman tilaston mukaan suomalaisten äitien kuolleisuus oli edelleen teollistuneen maailman korkeimpia. Tilanne alkoi parantua vasta 1950-luvulta lähtien, kun synnytykset siirtyivät sairaaloihin ja kun sulfavalmisteiden ja penisilliinin käyttö yleistyi. Alussa sairaalasynnytykset olivat kovin kliinisiä. Äidit makasivat sängyssä ja kohdevalaisin valaisi kirkkaasti alapäätä. Vauvan hengitystiet imettiin heti vauvan synnyttyä. Silmiin tiputettiin laapisliuosta sukupuolitautien ehkäisemiseksi. Vauva vietiin punnittavaksi ja kylvetettäväksi ja tuotiin vasta kapaloituna omassa sängyssä äidin viereen luvulla lääninkätilö Leena Valvanne toi Suomeen ajatuksen synnytysvalmennuksesta ja lempeästä synnytyksestä luvulla äidin rooli passiivisena synnyttäjänä alkoi murtua ja nykyisin äidit voivat pitkälti päättää, miten haluavat synnyttää luvun haasteiksi ovat nousseet syrjäytyminen, päihteitä käyttävät äidit ja heidän lastensa tasapainoinen kehittyminen. On myös alettu kiinnittää huomiota synnytyspelkoon ja synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Synnytys on kaikkien maailman naisten yhteinen asia. Äiti- ja lapsikuolemien suhteen monet naiset elävät tilanteessa, missä Suomessa oltiin 100 vuotta sitten. Lähes puolet maailman naisista synnyttää vielä ilman ammattilaisen apua ja puoli miljoonaa naista kuolee vuosittain raskauden tai synnytyksen aiheuttamiin komplikaatioihin. On vielä paljon työtä taistella naisten oikeuksista omaan kehoon ja lisääntymisja seksuaaliterveyteen. Äidit vain, nuo toivossa väkevät Äitien ja lasten asema on ollut naisjärjestöjen ja naiskansanedustajien yhteinen huolen aihe ensimmäisistä yksikamarisista valtiopäivistä lähtien. Molempien tilanne kohentui 1908, kun naiset saivat läpi aloitteen naisten avioliittoiän nostamisesta 15 ikävuodesta 17 ikävuoteen ja sukupuolielämän sallitun aloitusiän nostamisesta 12 ikävuodesta 15 ikävuoteen. Hieman kevyempää, mutta kestävää laatua oli Äitienpäivän vietto, jonka Anni Collan toi tuliaisena Amerikan matkaltaan. Elin Kallio aloitti 1914 Varalassa tavan fiirata äitejä unikeon päivänä 27.7., jolloin jokainen Varalan kurssilainen kirjoitti äidilleen kirjeen tai muisteli äitiään luvulla annettiin ensimmäinen asetus äitiyslomasta. Siinä kiellettiin naisten pitäminen teollisuustyössä neljänä ensimmäisenä viikkona synnytyksen jälkeen. Pian asetus laajennettiin koskemaan muitakin ammatteja. Naiskansanedustajat ajoivat koko 1930-luvun Kätilöliiton tukemina äitiyshuollon järjestämistä. Vuonna 1937 hyväksyttiinkin laki harkinnanvaraisista äitiysavustuksista vähävaraisille naisille. Laki velvoitti äitejä käyttämään neuvolapalveluja avustuksen saamiseksi. Äitiysavustuksen rajoituksia lievennettiin pari kertaa, kunnes avustus tuli 1949 rajoituksetta kaikille naisille luvulla säädettiin myös lait äitiys- ja lastenhuollon valtakunnallisesta organisaatiosta ja seuraavalla vuosikymmenellä kunnat palkkasivat kodinhoitajia äitien avuksi Naiset ja arki 13

13 hankalissa elämäntilanteissa luvun tärkeä uudistus oli myös lapsilisä. Äitiyspäiväraha (54 arkipäivää) saatiin vasta Kymmenen vuotta myöhemmin äitiysrahakausi pidennettiin puoleksi vuodeksi. Erityisesti vasemmiston naiskansanedustajat ajoivat 1950-luvulla päivähoidon järjestämistä julkisilla varoilla. Hanna Rothman toi lastentarhatoiminnan ja -opettajankoulutuksen Saksasta Suomeen ja perusti 1892 Ebeneser-säätiön. Toinen yksityisin varoin toimiva uranuurtaja lastentarhojen alalla oli Unioni, Naisasialiitto Suomessa, joka 1907 perusti Turkuun Maitopisara-lastenseimen työläisäitien lapsille. Maitopisarassa tutkittiin lasten terveyttä, tehtiin kotikäyntejä, hoidettiin lapsia ja jaettiin maitoannoksia lapsille, jotka eivät voineet saada äidinmaitoa. Päivähoidon toteuttamiseen oli vaikea saada riittävää poliittista voimaa, sillä asia herätti vielä 1950-luvulla monissa naisissakin ristiriitaisia tunteita. Myös Naisjärjestöjen Keskusliitossa oli paljon jäsenjärjestöjä, joissa ajateltiin, että kunnon naisen paikka oli kotona. Keskiluokkaisten perheiden äidit jäivät tavallisesi kotiin ensimmäisen lapsen syntyessä luvulla naimisissakin olevien naisten työssä käynti alkoi olla yleistä ja paine päivähoidon järjestämistä kohtaan oli suuri. Päivähoitolaki säädettiin kuitenkin vasta 1973 ja vasta 1990-luvulla säädettiin laki, joka velvoitti kunnat järjestämään päivähoidon kaikille alle kouluikäisille lapsille vanhempien niin toivoessa ja 1980-luvuilla lainsäädäntö alkoi laajentaa vanhemmuutta isiin. Vuodesta 1991 lähtien maksetaan isyysrahaa, ensimmäistä vanhempainrahaa, jota ei voi siirtää äidille tai jakaa äidin kanssa. Vuonna 1984 säädettiin laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sekä yhteishuoltajuudesta avioerotilanteissa. Laki edellytti lapsen kuulemista häntä koskevissa asioissa ja kielsi lapsen ruumiillisen kurituksen. Muita 1980-luvun uudistuksia olivat lasten kotihoidontuki, vanhempainraha ja ansionmenetyksen korvaus lapsen sairastaessa luvulla keskustellaan perhevapaakulujen tasaamisesta naisten ja miesten työnantajien kesken. Naiset ja heidän

14 työnantajansa joutuvat edelleen maksamaan lasten tekemisen kustannukset. Ei ihme, että perheiden keskimääräinen lapsimäärä on 1960-luvun kolmesta lapsesta pienentynyt 1,5 lapseen perhettä kohti. Terveyttä meille kaikille Naisjärjestöjen toiminta terveyden edistämisessä on ollut pääasiassa ennaltaehkäisevää. Tässä työssä ensimmäinen asia oli raittiuden edistäminen. Naisasialiike ja raittiusliike kulkivat käsi kädessä kaikkialla maailmassa. Keuhkotauti on vaatinut Suomessa satojatuhansia uhreja. Erityisesti raskauksien ja synnytysten heikentämät naiset olivat taudille alttiita tunkkaisissa kodeissaan. Tuberkuloosiin saatiin tehokas lääkitys vasta 1960-luvulla, joten ennaltaehkäisy oli ainoa keino taistella tautia vastaan. Marttojen ja maatalousseurojen kotitalousneuvojat opastivat hygienian huomioimista. Opetettiin lasten- ja terveydenhoitoa tai vaikkapa puuceen hoitoa luvun alkupuolella naisjärjestöt ajoivat myös asuntoasioita, joiden nähtiin liittyvän nimenomaan terveyden edistämiseen. Myöhemmin neuvontateemoja ovat olleet siivousvälineet ja -aineet, kotitapaturmien ehkäisy ja ravitsemus terveyden osatekijänä. Naiset myös kärsivät keskenmenoista ja synnytysten aiheuttamista tulehduksista. Ennen 1960-lukua ehkäisykeinot olivat imetys, keskeytetty yhdyntä ja yhdynnästä pidättäytyminen. E-pillereiden tulo markkinoille 1961 antoi aivan uudet ulottuvuudet naisten kouluttautumiselle ja urasuunnittelulle sekä koko seksuaalisuudelle. Raskauden ehkäisyn ja suunnittelun mahdollisuus on muuttanut länsimaisen naisen elämää perusteellisemmin kuin mikään muu yksittäinen tekijä. Epätoivottu raskaus johti joskus enkelin tekijän käsittelyyn, mutta usein keskenmeno yritettiin saada aikaan raskaita taakkoja nostamalla, saunomalla, yrttejä nauttimalla ja jopa elohopeaa juomalla. Vuonna 1950 säädetty aborttilaki salli raskauden keskeytyksen terveydellisistä syistä tai raiskauksen takia ja vuoden 1970 laki otti huomioon myös sosiaaliset syyt. Kouluterveydenhuollon seksuaalikasvatuksella on suuri merkitys teiniraskauksien ehkäisijänä. Siitä säästäminen heijastuu teiniraskauksien ja aborttien lisääntymisenä. Nykyisiä terveysriskejä ovat ruumista rasittamaton työ, vähäinen hyötyliikunta ja yltäkylläiset ravintotottumukset. Tässä ympäristössä etsitään ikuista nuoruutta ja hoikkuutta. Naisen ruumista korjataan ja muotoillaan uudeksi kauneusihanteiden mukaisesti. Rintoihin pakataan silikonia, ryppyjä täytetään botuliinilla ja vartalosta imetään rasvaa. Liikunta on osa elämää Suomen ensimmäinen naisvoimisteluseura, Gymnastikförening för fruntimmer i Helsingfors perustettiin Jo tämän yhdistyksen tarkoitus oli sama kuin nykyisen naisliikunnan. Seura halusi kehittää jäsentensä ruumiin- ja sielunvoimia sekä levittää voimisteluharrastusta koko maassa sekä myös muuten edistää tervettä ja reipasta elämää Suomen naisten keskuudessa. Keskeistä oli myös naisten vapautumisen ja itsenäistymisen aate. Aluksi naisvoimisteluseurat kokosivat ensisijaisesti säätyläisnaisia, mutta pian liikunnan merkitys ymmärrettiin tärkeäksi myös työtä tekevien naisten arjessa. Suomen Naisten Voimisteluliitto otti liikunnan edistämisen ohella tavoitteekseen yhteiskuntapoliittisen työn. Elin Kallio totesi 1900-luvun alussa: Vaikka näytämmekin leikkivän, isänmaan hyväksi sen teemme luvulla liiton puheenjohtaja Kaarina Kari jatkoi samaa teemaa: Kaiken liikuntakasvatuksen päämääränä on kautta aikojen ollut kohottaa kansan yleistä terveyttä ja kuntoisuutta. Sen tarkoitus on tehdä harrastajat kyvykkäämmiksi suorittamaan jokapäiväisen työnsä. Viikoittainen voimistelutunti on ollut naisille henkireikä ja merkitsee aikaa itselle. Liikunnan merkitys terveydelle ja työkunnolle avautui lopullisesti 1960-luvulla, jolloin virisi vahva kuntoliikuntaharrastus. Se puolestaan sai aikaan tutkimusta liikunnan ja terveyden yhteyksistä. Sydän- ja hengityselimistön kunto huomattiin hyvinvoinnin perustaksi. Naiset ja arki 15

15 16

16 ja hyvinvointi Naiset ja hyvinvointiyhteiskunta Naiset ja arki osion teemoissa kodinhoito, käsityöt, äitiys, naisen ruumiin kaupallistaminen, terveys, synnytys ja naisliikunta keskityttiin MEIHIN ja MEIDÄN elämäämme. Nämä kaikki koskettavat jollakin tavalla naisten arkea. Me teemme edelleen suurimman osan kotitöistä, me vastaamme kodin vaatehuollosta, me tulemme raskaaksi, me synnytämme, me käytämme vanhempainlomat, me täytämme jumppasalit ja meidän ruumiimme määritellään seksipalvelujen toimittajaksi. Seuraavassa keskitytään niihin naisjärjestöjen tekoihin, joita tehdään pääasiassa muiden hyväksi, vaikka ylläesitetyistäkin hyötyvät toki myös kanssaihmiset. Naiset ja hyvinvointi osiossa kuvataan naisjärjestöjen tehtäviä sosiaalisessa avustusja huoltotyössä. Näissä asioissa naiset ottivat aloitteen käsiinsä heti päästyään vallan kahvaan kiinni. Kaikki 1900-luvun alun sosiaalipoliittiset aloitteet olivat naisten tekemiä ja muodostivat suurimman asiaryhmän eduskunnassa. Useimmista naisjärjestöjen alkuun panemista toiminnoista on kehittynyt julkisia hyvinvointipalveluja. Marttaliiton Alli Nissinen määritti 1905 naisten tehtäviä seuraavasti: Naisen tulee muistaa että hän on yhteiskunnan jäsen. Vasta sitten, kun nainen on yhteiskunnallisissa asioissa yhtä tarkka kuin kodin hoidossa, hän on todellinen nainen, joka täyttää paikkansa elämässä. Omat kodit ja omat huoneet Lasten puutetta ja hätää on vaikea sivuuttaa. Lukuisat naisjärjestöt perustivat 1900-luvun alkupuolella lastenkoteja ja -tarhoja sekä kesäsiirtoloita. Mm. Unioni, Naisasialiitto Suomessa, Suomen Naisyhdistys ja NNKY ylläpitivät lastenkoteja. Myös Valkonauhaliitto paneutui toimintansa alkuvuosina tukemaan kouluttamattomia naisia ja puutteellisissa oloissa eläviä lapsia. Liitto perusti lastenkotien ohella turvakoteja ja yömajoja naisille eri puolille Suomea. Seurakunnat soittivat 1910-luvulla Valkonauhaliiton aloitteesta klo 20 kirkonkelloja merkiksi kaduilla oleskeleville lapsille, että on kotiin menon aika. Köyhien kaupunginosien lapset olivat pakotettuja olemaan kaduilla, kun kodeissa ei ollut tilaa. Illalla kaduilla oleskelevat lapset olivat alttiina vaaroille luvulla Valkonauhan toiminnan keskiöön nousivat nuoret, joita varten luotiin nuorisokerhotoiminta. Yksi keskeinen työmuoto oli vankilasta vapautuvien naisten auttaminen, josta sai alkunsa huoltokotien perustaminen. Vieläkin toimiva Liisankoti Helsingissä palvelee nykyisin päihdeongelmaisia naisia luvulla, kun naimattomien työssäkäyvien naisten määrä alkoi lisääntyä, naisjärjestöt alkoivat perustaa lomakoteja oman ammattialansa naisille, joista monilla ei ollut mahdollisuutta viettää kesälomaa kaupungin ulkopuolella. Oleskelu lomakodissa auttoi jaksamaan työssä aherrusta. Mm. nappitehtailija Ida Salin testamenttasi 1950-luvulla Lauttasaaressa sijaitsevan talonsa Unionille kesäkodiksi, jossa vanhenevat kanssasisaret voisivat virkistyä ja juhlia luonnon keskellä. Suomen Naisyhdistys oli mukana perustamassa helsinkiläistä Kukkasrahaston vanhainkotia ja Tampereen Naisyhdistyksen rouvat lunastivat eläkkeelle siirtyville apulaisilleen ison omakotitalon puutarhoineen vanhuuden asunnoksi. Puutarha 17

17 18 antoi satoa ja puuhaa, terveys säilyi ja pieni eläke riitti. Myös Unioni perusti 1970-luvulla oman Helmikoti-vanhainkotinsa pitkäaikaisen aktivistinsa, Helmi Tengenin kuoleman jälkeen käynnistämällä keräyksen, josta saatu tuotto yhdistettiin Tengenin testamentin varoihin. Suomesta on hyvää vauhtia tulossa senioriyhteiskunta ja sen myötä yhteiskunnan palvelurakenne muuttuu. Kaikessa on otettava huomioon seniorien tarpeet. Koska naiset ovat pitkäikäisempiä, on senioriyhteiskunnassa enemmän naisia kuin miehiä. Naisjärjestöjen työtä ja lobbausta tarvitaan tälläkin alalla. Suomen Naisyhdistys ajaa palveluseteliä tukemaan vanhusten jatkuvaa huoltoa kertaluontoisten palvelujen sijaan ja Suomen Valkonauhaliitto on nostanut yhdeksi työkohteekseen syrjäytymisvaarassa olevat yksinäiset ikäihmiset. Oma huone on aina tärkeä. Suomen Naisten Voimisteluliitolle se oli Varala ja NNKY:lle taas liiton oma talo, joka valmistui 1928 Helsinkiin. Molemmat talot piirsi Wivi Lönn, joka myös asui yhdessä NNKY:n talon huoneistoista. NNKY keräsi varat talon rakentamiseen myymällä postikortteja, kangaskukkia, pahvitiiliä ja sadan markan hintaisia osakkeita. Liiton paikallisyhdistykset sisustivat kukin yhden huoneen ja valmistivat talon liinavaatteet. Kaikki muutkin 1900-luvun alun lapsi- ja äitikodit toimivat järjestöjen keräämien varojen turvin ilman julkista tukea. Talkootyö, kuten muukin yhdessä tehty työ, on rakentanut naisjärjestöjen yhteisöllisyyttä merkittävällä tavalla. Uusia omia huoneita ovat monikulttuurista yhteistyötä tekevien naisten yhdistykset, kuten Africarewo ry, DaisyLadies ry ja Kassandra ry. Africarewo edistää erityisesti afrikkalaisten naisten työllistymis- ja toimintamahdollisuuksia. DaisyLadies tarjoaa Muistojen kodissaan tukea Suomeen muuttaneille naisille ja heidän lapsilleen. Yhdistys auttaa erityisesti niitä, jotka ovat joutuneet väkivallan uhreiksi, ja pyrkii ehkäisemään perheen tai parisuhteen sisällä tapahtuvaa väkivaltaa tai sen uhkaa. Kriisiajan yhteistyö Naiset toimivat aktiivisesti ja 1900-lukujen vaihteen sortokausien politiikassa. Osa kannatti myöntyväisyyttä, osa passiivista ja osa aktiivista vastarintaa. Naiskagaalin jäsen Dagmar Neovius kuvaili 1903 kagaalin toimintaa Helena Westermarckille: Pyrkikäämme siis siihen, että jokaisessa kunnassa, niin jokaisessa kylässäkin muodostettaisiin komitea, joka koostuu niistä henkilöistä, jotka ovat valmiita uhraamaan aikaansa ja voimiansa puolustaakseen oikeuksiamme. Muodostakaamme nämä komiteat niin, että niissä on eri säätyjen ja eri sukupuolien ihmisiä. Kansalaissodan aikana 1918 naiset taistelivat molemmilla puolilla, vasemmiston naiset jopa rintamalla ja oikeistolaiset esimerkiksi kuljetustehtävissä. Salme Setälä kertoo: En enää muista, mistä konekiväärinauhat lähtivät, mutta määräpaikoissa ne kietaistiin nopeasti ikäänkuin korsetiks-

18 vartalon ympärille ja ne piiloutuivat mukavasti takin alle. Ja sitten matkaan. Päämääränä oli useimmiten keskikaupunkilainen valokuvausliike Tavallinen kuljetustapa oli myös kenguru : partiolaisreppu täytettiin revolvereilla ja ties millä aseilla, pussi kiinnitettiin vyötäisille, niin että se riippui hameiden alla jalkojen välissä. Toinen maailmansota sai naiset yhteistyöhön yli puoluerajojen. Kansallisliiton puheenjohtaja Helle Kannila organisoi 1939 Suomen Naisten Vapaaehtoisen Työvalmiuskeskuksen ja johti toimintaa yhdessä Hedvig Gebhardin kanssa. Myöhemmin työvoimaa välittävää Työvalmiuskeskusta luotsasi Tyyne Leivo-Larsson. Naiset olivat mukana myös Suomen Huollon toiminnassa, mutta siellä johtajina toimivat ensisijassa miehet. Suomen Huolto jakoi Suomen pääasiassa ulkomailta saamia avustuksia. Naisjärjestöt olivat yhteydessä ulkomaihin myös omia väyliään pitkin. Sodan aikana yhteiskunnan arkirattaat pyörivät naisten pyörittäminä. Koululaitosta pitivät pystyssä naisopettajat ja lehdet ilmestyivät naisten toimittamina, posti kulki naisten tuomana, raastuvassa lukivat lakia naispuoliset tuomarit ja virastojen pöytien takana istuivat naiset. Tehtaissa koneet kävivät naisten käynnistäminä. Maaseudun naisille sotavuodet merkitsivät suurta työtaakkaa, kun entisten töiden päälle oli vastattava maatilan tuotantotoiminnasta. Neuvontajärjestölle sota-aika ja sitä seuranneet jälleenrakennusvuodet olivat työntäyteisiä. Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä useat sodan seurauksena perustetut naisjärjestöt, kuten Sotainvalidien veljesliiton naissotainvalidit, Suomen sotaveteraaniliiton naiskeskustoimikunta ja Rintamanaisten liitto, liittyivät Naisjärjestöjen Keskusliittoon. Yhteisenä ponnistuksena rintamasotilaseläke ulotettiin koskemaan myös naisia. Vuodesta 1995 lähtien naisilla on ollut mahdollisuus suorittaa vapaaehtoinen varusmiespalvelu ja 1995 tulla nimitetyiksi puolustusvoimien toimiupseerien ja upseerien virkoihin. Rauhaa ja apua maailmalle Kansainvälinen rauha on ollut yksi naisjärjestöjen keskeinen päämäärä 1800-luvun lopulta saakka. Suomessa yksi keskeisiä rauhantyön airueita oli tohtori Maikki Friberg, joka kulki paljon kansainvälissä kokouksissa Friberg osallistui mm. Women s International League for Peace and Freedom (WILPF) maailmankongressiin Dublinissa vuonna 1925 ja perusti seuraavana vuonna WILPFin Suomen osaston. Sipoolainen Sigrid S.-Ranne kiitti Fribergiä puhetilaisuudesta 1925: Ihmissielu kaipaa virkistystä ja sitä toitte Te arvoisat vieraamme silloin tullessanne meille hengenheimolaisillemme, ja uusia ajatuksia ja pohtimisen aiheita välinpitämättömillekin ja vastustajille pään vaivaa. Rauhan aate sai hyvän sysäyksen ja paljon uusia asianharrastajia. Naisjärjestöt ovat muissakin asioissa tehneet erittäin vahvaa kansainvälistä yhteistyötä. Suomen kokousedustajat ovat välittäneet eurooppalaisia virtauksia Suomeen ja samalla tehneet Suomea tunnetuksi ulkomailla. Esimerkiksi Suomen Akateemisten Naisten Liiton nimenomaisena tarkoituksena on kannustaa naisia kansainväliseen yhteistyöhön. SANL kuuluu Kansainväliseen Akateemisten Naisten Liittoon (International Federation of University Women, IFUW), jolla on huomioitsijan asema useissa YK:n järjestöissä. Yksi uusia kanavia yhteistyölle on Eurooppanaiset, joka pitää tasa-arvokysymyksiä esillä EU:n päätöksenteossa luvun puolivälin jälkeen naisjärjestöillä on riittänyt voimavaroja myös kehitysmaiden naisten tukemiseen ja kouluttamiseen. Helvi Sipilä pani YK:n Meksikon konferenssissa alulle kehitysmaiden naisia tukevan Unifem-rahaston (1977). Mm. Marttaliitto on tukenut kehitysprojekteja Afrikassa. Tällä hetkellä yhteistyökumppaneina ovat Burkina Fason Pag-La-Yiri järjestö. Pag-La-Yiri tarkoittaa, että nainen on perheen tukipylväs luvulla NYTKIS on vaikuttanut siihen, että ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto kiinnittää erityistä huomiota kehitysprojektien vaikutuksiin naisten elämässä. Naiset ja hyvinvointi 19

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö SINUSTAKO MARTTA HISTORIA Marttajärjestö syntyi vuonna 1899. Suomessa elettiin tuolloin kansallisen heräämisen, naisasialiikkeen ja kansanvalistustyön aikaa. Lucina Hagmanin aloitteesta perustettu naisyhdistys

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Hallituksen esitys syyskokoukselle 4.11.2014

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Hallituksen esitys syyskokoukselle 4.11.2014 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Hallituksen esitys syyskokoukselle 4.11.2014 NAISJÄRJESTÖJEN KESKUSLIITTO Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry on vuonna 1911 perustettu

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Naisten Valmiusliitto ry

Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää naisten maanpuolustustyötä tekevät ja tukevat järjestöt 11 jäsenjärjestöä, joissa 200 000 naisjäsentä kehittää

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

1906 kaikkien naisten ja miesten äänioikeus ja vaalikelpoisuus eduskuntavaaleissa

1906 kaikkien naisten ja miesten äänioikeus ja vaalikelpoisuus eduskuntavaaleissa JOKAISELLA SUOMALAISELLA ON OIKEUS ÄÄNESTÄÄ 1906 kaikkien naisten ja miesten äänioikeus ja vaalikelpoisuus eduskuntavaaleissa Suomalaiset naiset saivat ensimmäisinä maailmassa sekä oikeuden äänestää valtiollisissa

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa STETE ry:n seminaari Pandemia turvallisuushaaste Anja Alila 11.joulukuuta 2007 Eduskuntatalon auditorio SUOMEN PUNAINEN RISTI Suomen Punainen Risti -

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana

Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana Maritta Pohlsin (Suomalainen Naisliitto) ja Paula Syväniemen (Kalevalaisten Naisten Liitto) vetämässä teematyöpajassa Kulttuuri hyvinvoinnin

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015

Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015 Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015 Sotiemme Veteraanien määrä Heitä on elossa tällä hetkellä 24 000. Vuonna 2017 heitä on jäljellä vielä 17 000. Veteraaneja Vuosi Sotiemme Veteraanit

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola Eurooppalainen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä - TASE - projekti Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

MARTTAJÄRJESTÖ 2015. Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68. Marttapiirit 16. Valtakunnallinen

MARTTAJÄRJESTÖ 2015. Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68. Marttapiirit 16. Valtakunnallinen MARTTAJÄRJESTÖ 2015 Jäsenet 48 000 Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68 Marttapiirit 16 Marttaliitto Paikallinen Alueellinen Valtakunnallinen MARTTOJEN KOHDERYHMÄT NUORET NAISET RUUHKAVUOSISSA, MIEHET ELÄKKEELLE

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 320 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouksien arjen hallintaa ja sen yhteyksiä

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

Valoa pakolaisleirien asukkaille

Valoa pakolaisleirien asukkaille UUTISKIRJE Valoa pakolaisleirien asukkaille Brighter Lives for Refugees -kampanjan myötä IKEA Foundation lahjoittaa jokaisesta 3.2. 29.3.2014 myydystä led-lampusta yhden euron pakolaisleirien valaisemiseen.

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

rotary tätä on rotary

rotary tätä on rotary rotary tätä on rotary Yhteystietoja RI:n keskushallinto One Rotary Center 1560 Sherman Avenue Evanston, IL 60201-3698 USA Puhelin +1 847 866 3000 Faksi +1 847 328 8554 tai +1 847 328 8281 www.rotary.org

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän oma vapaa 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA Projekti on yhteistyöprojekti Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n sekä Karjalan tasavallan

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa

Lisätiedot

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 SUOMEN MOPSIKERHO RY:N SÄÄNNÖT Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Mopsikerho ry ja sen tarkoituksena on kaikin

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi

Lisätiedot

Väestönkasvu. Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla)

Väestönkasvu. Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla) Väestönkasvu Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla) Väestönkasvun taitekohdat 1. Maatalouden vallankumous (n. 10 000

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot