Työn nimi: Terveyden edistäminen marginaaliryhmässä ulkomaalaisten seksityöntekijöiden raskauden ehkäisy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työn nimi: Terveyden edistäminen marginaaliryhmässä ulkomaalaisten seksityöntekijöiden raskauden ehkäisy"

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / ALPPIKADUN YKSIKKÖ Tekijä: Henno Maire Työn nimi: Terveyden edistäminen marginaaliryhmässä ulkomaalaisten seksityöntekijöiden raskauden ehkäisy Julkaisupaikka ja aika Helsinki s. 1 liite Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa venäläisten ja virolaisten prostituoitujen raskauden ennaltaehkäisystä. Tarkoituksena oli myös selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat ehkäisyyn. Opinnäytetyötä varten haastattelin neljää Helsingissä työskentelevä prostituoitua. Kaksi niistä on kotoisin Venäjältä ja kaksi Virosta. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Opinnäytetyössäni käytin kvalitatiivista lähestymistapaa. Aineiston analysoin sisällön analyysin avulla. Haastatelluista naisista kaikki neljä myi seksiä huonon taloudellisen tilanteensa vuoksi. Tutkimuksessa tuli ilmi että seksityöntekijöiden ehkäisymenetelmien käyttö on yksipuolista ja joskus jo olematonta, myös tietoja ehkäisystä ei ole tarpeeksi. Eniten käytetty ehkäisin on kondomi. Ehkäisymenetelmien käyttöön vaikuttaa ensisijaisesti ajankohtaisen tiedon puute sekä ehkäisyn hinta ja naisten elämäntilanne. Toisena tärkeänä tuloksena haastatteluista nousi esiin pelon vahva vaikutus ulkomaalaisten seksityöntekijöiden arkipäivässä. Pelko kohdistuu seksityöhön, yksityiselämään ja ympäristöön. Pelon aiheuttaman tuskan kohtaaminen ja auki purkaminen olisi erittäin oleellista naisten auttamiseksi ja valistustyön tehokkuuden nostamiseksi. Asiasanat: Terveys, terveyden edistäminen, ulkomaalainen seksityöntekijä, prostituutio, liikkuva prostituutio, ennaltaehkäisy Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjasto

2 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC IN FINLAND ALPPIKATU TRAINING UNIT Author: Henno, Maire Title: CONTRACEPTION AMONG MIGRANT SEX WORKERS: health promotion in marginalised groups April 2001 Number of Pages 48 Appendix 1 The purpose of this study was to find out how aware Estonian and Russian prostitutes are of contraceptives. The aim was also to examine the factors that influence the use of contraceptives. In order to carry this research, four prostitutes working in Helsinki were interviewed. Two were from Russia and two from Estonia. Thematic interviews took place at a prostitute counselling centre. The method was qualitative. It appears from the research data, that all the women sold sex because of their poor financial situations. The use of contraceptives among prostitutes is very basic and, in some cases non existent all. The nisuse of contraceptives was influenced by the lack of appropriate information and the high price of contraceptives, but also standpoints and rules that are prevalent in their environments. Furthermore, shame, secrets and fear belong to the every day life of these women. Listening to the troubles and sufferings experienced by the prostitutes and explaining those problems plays an important role in helping them and making prophylactic use more effective. Keywords: health, health promotion, migrant sex worker, prostitution, contraception Filed and stored at the Diasonia Polytechnic library

3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TERVEYS JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveys ja hyvinvointi Terveyden edistäminen Ottawan asiakirja ja Jakartan julistus Terveyden edistäminen prostituutiossa 7 3 PROSTITUUTIO Prostituutio käsitteenä Kansanvälisiä prostituutioprojekteja Prostituutioprojekteja Helsingissä Liikkuva prostituutio Liikkuva prostituutio Helsingissä Prostituution terveysongelmat Seksiteitse tarttuvat taudit Mielenterveysongelmat Päihdeongelmat 17 4 ENNALTAEHKÄISY Sairauksien ehkäisy eli preventio Raskauden ehkäisy Ehkäisymenetelmät Ehkäisymenetelmien käyttö Suomessa ja muualla 21 5 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 22 6 TYÖN TEHTÄVÄT JA TARKOITUS 25

4 7 TYÖN TOTEUTTAMINEN Kvalitatiivinen lähestymistapa Aineiston keruu Aineiston analysointi 28 8 TYÖN TULOKSET Tietoisuus Tietoisuus sukupuolitaudeista Tietoisuus raskauden ehkäisystä Tietoisuus psykosomaattisista oireista Pelko 33 9 TYÖN EETISET KYSYMYKSET JA LUOTETTAVUUS Työn eettiset kysymykset Työn reliabiliteetti ja validiteetti JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA 40 LÄHTEET 44

5 1 JOHDANTO Olen valinnut tutkimuksen aiheeksi terveyden edistämisen marginaaliryhmässä ulkomaalaisten seksityöntekijöiden raskauden ehkäisy. Kiinnostus tämän työn tekemiseen heräsi harjoittelujaksolla Meritähtiprojektissa ja kasvoi jatkuvasti työskentelyni aikana samassa projektissa. Meritähtiprojektin ensisijaisena tehtävänä on tarjota terveyspalveluja ja -neuvontaa sekä psykososiaalista tukea Helsingissä työskenteleville, lähinnä venäläisille ja virolaisille seksityöntekijöille. Projektin tavoitteena on seksityöntekijöiden ja heidän asiakkaidensa terveyden edistämine, sukupuolitautien leviämisen ehkäiseminen sekä seksityöhön ja ulkomaalaisuuteen liittyvissä ongelmissa tukeminen. Työn peruslähtökohtana on asiakkaan itsensä kokeman tuen tai avun tarpeeseen vastaaminen. (Meritähden toimintasuunnitelma 1999.) Ulkomaalaisten seksityöntekijöiden työskenteleminen Suomessa ei välttämättä ole aivan ongelmatonta. Vieraassa maassa työskentely voi olla hankala, koska maahanmuuttaja ei tunne lainsäädäntöä, ei tiedä oikeuksiaan eikä hänellä ole sosiaalista turvaverkostoa. Erilaisia ongelmia saattaa ilmaantua suhteessa asiakkaisiin, viranomaisiin tai kulttuuriin. Sen vuoksi on tärkeää pyrkiä selvittämään ja ymmärtämään seksityöntekijöiden problematiikkaa, jotta informaatio ja apu tavoittaisivat halutun kohderyhmän. Käytännön työkokemukseni perusteella muodostui jo jonkinlainen käsitys ulkomaalaisista seksityöntekijöistä. Työn kehittämisen kannalta on noussut tarve tiedolle, joka auttaisi suunnittelemaan seksityöntekijöille kohdistuvia terveyttä edistäviä toimenpiteitä. Yleinen este tiedon tai avun saannille on kielitaidottomuus. Varsinkin sellaisille henkilöille, jotka työskentelevät maassa vain lyhyen ajan, myös kulttuurilla on iso osuus siinä, miten seksuaalisuutta ja siihen liittyviä asioita käsitellään. Prostituutio ja yleensä seksuaalisuus on yksilöä niin kokonaisvaltaisesti koskettava asia, että ymmärtääksemme edes vähän enemmän siitä maailmasta, missä itseään myyvät ja heidän asiakkaansa elävät, on oltava valmis kohtaamaan ajatuksia aivan laidasta laitaan. Yhtä oikeaa suhtautumisreseptiä ei ole olemassa, koska jo prostituoidut itse ovat lähteneet työhönsä niin monien eri syiden ajamina. On katsottava ajattelevaa ja tuntevaa ihmistä ihmisenä ja muistettava, että hän on omanlaisensa yksilö siinä missä muutkin. Ei ole oikein tuomita ja osoittaa sormella, mutta ei ole oikein myöskään jättää oman onnensa nojaan. Sopiva väylä ihmisen luo kulkemiseksi on etsittävä aina uudestaan yksilökohtaisesti.

6 2 Tässä opinnäytetyössäni käytän enimmäkseen termejä seksin ammattilainen ja seksityöntekijä koska ne viittaavat suoraan itse ammattiin ja ovat monien mielestä vähemmän leimaavia. Mutta näiden termien ohella käytän haastateltavien ammatistaan myös sanaa prostituoitu, ja seksityöstä sanaa prostituutio, koska venäjää puhuvat naiset käyttivät itse juuri näitä termejä. 2 TERVEYS JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN 2.1 Terveys ja hyvinvointi Terveys on jokaiselle ihmiselle läheinen ja tärkeä asia, jota on kautta aikojen yritetty määritellä lukemattomin tavoin. Moni abstrakti käsite tulee ymmärrettäväksi vastakohtansa kautta. Tavallisimpia terveyskäsityksiä onkin näkemys terveydestä sairauden puuttumisena. Terveydentilaa on hahmotettu myös terveyden ja sairauden välisellä jatkumolla, jolla yksilön terveydentila vaihtelee ollen toisiaan lähempänä täydellistä terveyttä ja toisiaan taas lähempänä sairautta. Tavallisia ovat näkemykset terveydestä toimintakykynä, subjektiivisena hyvinvointina, resurssina tai kuluvana tai uusiutuvana inhimillisenä voimavarana. (Vertio 1993, 7-20.) Positiivisen terveyskäsityksen mukaan terveys on voimavara, joka edistää ihmisen selviytymistä ja estää sairastumista vaikeissakin elämäntilanteissa. Terveyttä on ihmisellä sitä enemmän mitä isompi on voimavarojen ylijäämä arkipäivän vaatimuksiin ja haasteisiin vastaamisen jälkeen. Terveenä pysyäkseen ihminen tarvitsee niin fyysisiä (fyysinen kunto), psyykkisiä (ilo, huumori, toiveikkuus, itseluottamus jne.) kuin sosiaalisiakin voimavaroja (sosiaalinen tuki, ystävyys, rakkaus jne.). (Hakola 1996, 4.) Laurin (1995, 69) mukaan perinteisessä määrittelyssä terveys nähdään ideaalitilana eli fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena terveytenä, johon ei kuulu sairautta. Terveys määritellään myös fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kykynä suoritta päivittäisiä tehtäviä yhteiskunnassa. Hoitotieteelliset määritelmät korostavat voimakkaasti myös ihmisen subjektiivista kokemusta terveydestään. Tämän näkemyksen mukaan terveys on henkilökohtainen voimavara tai kyky, joka on fyysistä, psyykkistä, emotionaalista, henkistä ja sosiaalista. Terveys rinnastetaan myös hyvinvoinnin ja elämänlaadun käsitteeseen. (Lauri 1995, 69.)

7 3 Tiedon lisäksi yhteiskunta ja sen kulttuuri vaikuttavat siihen, mikä katsotaan terveeksi. Jokaisella ihmisellä on käsitys siitä, mitä on olla terve. Mutta käsitykset terveydestä ja hyvinvoinnista poikkeavat toisistaan eri väestöryhmissä. Hyvinvoinnista huolehtiminen nähdään yhteiskunnan velvollisuudeksi. Yhteiskunnan tehtäviin kuuluu huolehtia väestön elintason ja sosiaalisen turvallisuuden ylläpitämisestä ja hyvinvoinnista erilaisten sosiaalisten riskien uhatessa. Sen harjoittaman sosiaalipolitiikan tulisi kiinnittää huomiota ennen muuta siihen, että hyvinvointi jakautuisi kohtuullisesti kaikille, erityisesti huono-osaisille. (Niemelä & Hämäläinen 1993, 42.) Tarpeiden tyydytys on ihmisen hyvinvoinnin perusta (Niemelä & Hämäläinen 1993,46). Yhteiskunnan saamattomuus huolehtia väestön elintasosta on yksi liikkuvan prostituution tekijöistä. Pietarin sosiologisen instituutin vuosina tekemästä tutkimuksesta selviä, että pietarilaisten keskiansio oli elokuussa 1995 jonkin verran subjektiivisesti arvioidun köyhyystason yläpuolella. Tutkimuksen perusteella puutteessa, köyhyydessä tai kurjuudessa elää venäläisistä 49 prosenttia ja pietarilaisista jopa 62 prosenttia. Pietarilaisten subjektiivisen arvion mukaan puutetason yläpuolella elää vain kaksi prosenttia pietarilaisista. Tämän mukaan venäläisistä suurin osa elää suhteellisessa köyhyydessä eli tilanteessa, jossa yksilön ja perheen kulutusmahdollisuudet ja muut materiaaliset elinolot ovat jääneet liian kauaksi keskimääräisestä. (Pietarin kahdet kasvot 1996, ) Virossa kansalaisten taloudellinen tilanne on samankaltainen. Virossa siirtymätalouden synnyttämällä taloudellisella lamalla katsotaan olleen puolestaan virolaisten hyvinvointia ja jokapäiväistä selviytymistä heikentäviä vaikutuksia. Vanhan järjestelmän aikana rahallista ostovoima oli melko runsaasti olemassa, kun taas tarjonta oli erittäin rajallista. Nykyisin visuaalinen yltäkylläisyys on saavutettu, mutta ostovoima on tavaramäärä nähden varsin rajallinen. (Saar & Haikonen 1998.) Voidaan olettaa, että Suomessa työskentelevien venäläisten ja virolaisten prostituoitujen taloudelliset tarpeet ovat ensisijaisia tarpeita. Prostituutio on siinä missä muukin palkkatyö ennen kaikkea keino kohentaa taloudellista tilannetta, jotta muiden tarpeiden tyydyttäminen tulisi mahdolliseksi.

8 4 2.2 Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen käsitteenä on hyvin monikasvoinen. Eri tieteiden edustajat ovat usein painottaneet omia intressilähtökohtiaan tulkinnassa, jolloin käsitteestä on tullut pirstaleinen ja hämmennystä herättävä. Myös eri maiden ja eri maanosien tieteenharjoittajien tulkinnat ovat olleet painotuksiltaan erilaisia (Rimpelä 1994, 5-22). Perttilän (1999, 67) mukaan terveyden edistämisen juuret löytyvät kokonaisvaltaisen ihmiskäsitykseen perustuvasta lääketieteestä, joka jakautuu sairauksien ja terveyden hoitoon. Terveydenhoidon tehtävänä on ollut pitää yllä terveyttä sekä ymmärtää terveyteen ja sen säilymiseen vaikuttavia tekijöitä. Maailman terveysjärjestö WHO on 1980-luvun alkupuolelta lähtien pyrkinyt tavoitteellisesti selkiyttämään terveyden edistämisen tavoitteita ja käsitteitä. Euroopan aluetoimisto julkaisi 1984 keltaisen dokumentin, jossa terveyden edistämiselle määriteltiin viisi pääperiaatetta. Nämä pääperiaatteet korostivat yksilön yhteyttä yhteisöönsä ja elinympäristöönsä sekä eri tieteiden ja ammattikuntien toisiaan täydentävää roolia terveyden edistämisen alueella. Terveyden edistämisen osa-alueiksi nimettiin terveyteen liittyvän eriarvoisuuden vähentäminen, terveellisen ympäristön luominen, sosiaalisten verkostojen ja sosiaalisen tuen vahvistaminen, terveyden kannalta positiivisen käyttäytymisen ja selviytymisstrategioiden tukeminen sekä terveyteen liittyvän tiedon lisääminen. Terveys määritellään tässä yhteydessä voimavaraksi, jonka auttaa yksilöä selviytymään arkielämään haasteista, kun taas terveyden edistämisellä pyritään lisäämään tämän voimavaran määrää. Terveys ja terveyden edistäminen tulee siis ymmärtää laajasti holistisesta näkökulmasta, joka yhdistää kaikki edellä luetellut osa-alueet yhdeksi kokonaisuudeksi. (Vertio 1993, ) Terveyden edistäminen on toimintaa, joka lisää ihmisten mahdollisuuksia niin terveytensä hallintaan kuin sen parantamiseen. Jotta fyysinen, henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi voitaisiin saavuttaa, on yksilöiden ja ryhmän kyettävä tunnistamaan ja toteuttamaan toiveensa, tyydyttämään tarpeensa ja muuttamaan ympäristöä tai opittava tulemaan toimeen sen kanssa. (Kalimo & Vertio 1987.)

9 5 2.3 Ottawan asiakirja ja Jakartan julistus Ensimmäinen kansainvälinen terveyden edistämistä käsittelevä konferenssi järjestettiin Ottawassa Konferenssissa hyväksyttiin ns. Ottawan asiakirja terveyden edistämiseksi. Asiakirja korostaa terveyden edistämistä olennaisena kansan terveyttä tukevana toimintastrategiana, esittele tärkeimpiä terveyden edistämisen keinoja ja esittää tulevaisuuden haasteita. (Vertio 1993, 115.) Ottawan julistuksessa nimetään viisi osatekijää, joita voidaan pitää terveyden edistämisen tienviittoina. Osatekijöitä laadittaessa ei haluttu muotoilla jäykkiä, säännönomaisia raameja, vaan pikemminkin ohjeellisia, toimintaan kannustavia suuntaviivoja, joita voi soveltaa kukin maan tarpeisiin, mahdollisuuksiin ja kulttuuriin sopivasti. (Kalimo & Vertio 1987.) Ensimmäinen osatekijä käsittää yhteiskuntapolitiikan alueen. Terveyttä edistävä politiikka yhdistää politiikan eri alueet osoittamalla niille yhteisen alueen tavoitteen. Terveellisen yhteiskuntapolitiikkaan avulla on mahdollista lisätä monien ihmisten terveyskapasiteettia esimerkiksi lainsäädännön ja finanssipolitiikan kautta. (Kalimo & Vertio 1987.) Toinen osatekijä korostaa terveellisen ympäristön merkitystä ihmisille ja yhteisöille. Ympäristö käsitetään tässä laaja-alaisesti: käsitteeseen sisältyvät asuin- ja elinympäristön lisäksi ekologinen ympäristö. Ekologisella ympäristöllä tarkoitetaan luonnonvarojen käytön ja energiatalouden aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Ympäristön lisäksi tulisi kiinnittää erityistä huomiota työoloihin sekä työturvallisuuteen. (Vertio 1993, ) Kolmannessa osatekijässä korostetaan yhteisöllistä vastuuta terveyden luomisessa. Yhteisön kehittäminen perustuu sen omiin henkisiin ja aineellisiin voimavaroihin. Kehitetään joustavia järjestelmiä, jotta julkinen osallistuminen terveyskysymysten käsittelyyn ja suuntaamiseen voimistuisi. Ihmisille annetaan terveyskysymyksistä perusteellista ja jatkuvaa tietoa ja järjestetään koulutustilaisuuksia sekä annetaan myös taloudellista tukea. (Vertio 1993, 118.)

10 6 Neljännessä kohdassa tuodaan esille yksilöllisen terveystiedon ja taidon kehittäminen (Kalimo & Vertio 1987). Tähän tavoitteeseen pyritään antamalla terveyskasvatusta sekä lisäämällä elämäntaitoja. Käyttämällä vaihtoehtoja ihmiset voivat vaikuttaa omaan terveyteensä ja elinympäristöönsä. On tärkeää, että ihmiset saavat mahdollisuuksia läpi koko elämän jatkuvaan oppimiseen, valmistumiseen elämän kaikkiin vaiheisiin ja sopeutumiseen pitkäaikaisiin sairauksiin ja vammoihin. (Vertio 1993, 119.) Viidennessä kohdassa painotetaan terveydenhuollon jatkuvan kehittämisen tarvetta. Kehittäminen edellyttää yhä suuremman huomion kiinnittämistä terveystutkimukseen sekä ammattihenkilöstön koulutuksen muutoksiin. Tämä tulee johtaa terveyspalvelujen organisaatio- ja asennemuutoksiin. (Vertio 1993, 1999.) Jakartassa pidettiin Maailman Terveysjärjestön neljäs terveyden edistämisen maailmankongressi heinäkuussa Sen tuloksena syntyi kymmenen vuotta Ottawan julistuksen jälkeen uusi asiakirja. Jakartan julistus on tavallaan Ottawan julistuksen periaatteiden päivitystä. Siinä julistuksessa korostetaan entisten periaatteiden lisäksi yhteistyön ja verkostojen merkitystä, jotta eri osapuolet voisivat vaihtaa kokemuksiaan hyviksi koetuista käytännöistä ja tutkimukseen perustuvasta näytöstä. Julistuksen merkittävimpiä teemoja on se, että ihmiset ja ihmisryhmät eivät ole terveyttä edistävien toimenpiteiden kohteena, vaan heidän itse tulisi olla aktiivisia toimijoita. (Jakartan julistus 1997.) 2.4 Terveyden edistäminen prostituutiossa. Tällä hetkellä seksityöntekijöiden terveyden edistäminen tähtää pääasiassa HIVtartunnan riskien vähentämiseen. Kuitenkin HIV ei aina ole prostituoidun päähuolenaihe, vaan muut ongelmat voivat olla etusijalla. Seksityöntekijöillä on samanlaisia terveysongelmia kuin kenellä tahansa ja sen lisäksi myös ammatin mukaan tuomat riskit, kuten väkivalta, huumeiden ja alkoholin väärinkäyttö sekä kodittomuus. (European Network for HIV/STD Prevention in Prostitution 1998, 18.)

11 7 Melkein kaikissa maissa seksityö on erottelevaa ja leimaavaa toimintaa, jonka jotkin tai kaikki osa-alueet ovat lainvastaisia. Seksityöntekijä saattaa epäröidä ottaa yhteyttä julkisen terveydenhuollon palveluihin, jotkut eivät edes ole oikeutettuja terveydenhuoltoon asianmukaisen sairasvakuutuksen puuttuessa. Monet muutkin tekijät estävät seksityöntekijöitä käyttämästä palveluja, jotka auttaisivat heitä suojelemaan omaa ja asiakkaidensa terveyttä: esimerkiksi kielivaikeudet, tietämättömyys ja pelko. (European Network for HIV/STD Prevention in Prostitution 1988, 3.) Laisi (1998) tuo esille monia syitä prostituution salaamisessa, kuten henkilökunnan tietämättömyys prostituutiosta, heidän mielikuvansa ja uskomuksensa ja kielteiset asenteet saattavat ohjata hoitosuhteita. Melkein puolet seksityöntekijöistä ei käytä kaupallisessa suhteissaan kondomin lisäksi muuta ehkäisyä tai varmistusmenetelmää kondomin rikkoutuessa. Erityisesti ulkomaalaisilla seksityöntekijöillä ei ehkä ole tietoa saatavilla olevista palveluista, ehkäisymenetelmistä tai turvaseksistä. (European Network for HIV/STD Prevention in Prostitution 1998, ) Marginaalin tavoittamisen keinot eivät ole aina helposti löydettävissä. Onnistuminen tapahtuu yleensä yrityksen ja erehdyksen kautta ja usein kyse on myös oikeasta ajoituksesta. Prostituoidut ovat hyvä esimerkki vahvasti stigmatisoituneesta yhteiskunnan marginaaliin jäävästä ryhmästä, jonka tavoittaminen on vaikeaa. Oikeanlaisten, kohderyhmää ja sen sisäistä erilaisuutta kunnioittavien työmuotojen löytäminen on aikaa vievä ja jatkuvassa muutoksessa oleva prosessi. (Kauppinen & Laisi & Pro-tukipiste 2000.) Marginaaliryhmien parissa työskentelevien sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden on saatava: - laajin mahdollinen tieto alakulttuurin käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä - edellytykset tulkita, miten toimia saadun tiedon mukaan - taidot toimia Monet alakulttuurin sisäisistä uskomuksista elävät hyvin vahvasti ja ohittavat työntekijöiltä saadun tiedon. Uskomuksia on vaikea murtaa pelkästään faktan avulla, vaan siihen tarvitaan yleensä myös ymmärrys siitä, mikä merkitys jonkin uskomuksen ylläpitämiselle yhteisössä on. Näihin merkityksiin päästään vain kuuntelemalla

12 8 yhteisön jäseniä. Alakulttuurin sisäisten merkitysten ymmärtämiseksi Suomessakin olisi syytä kiinnittää huomiota ns. vertaiskoulutuksen tarpeeseen osana marginaalissa tehtävää preventiotyötä. Marginaaliin sisään pääseminen ja avainhenkilöiden luottamuksen voittaminen ovat myös työntekijöille edellytys onnistua työssään. Tämä edellyttää pitkäjänteistä ja johdonmukaista työskentelyä, jossa työntekijöiden sitoutumisen aste pitää olla korkea. ( Kauppinen ym ) 3 PROSTITUUTIO 3.1 Prostituutio käsitteenä Prostituutio on eräänlainen sateenvarjokäsite, jonka alle mahtuu hyvin erityyppisiä seksuaalipalveluiden kaupan muotoja. Lukuisista yrityksistä huolimatta yhtä ja yleisesti hyväksyttyä määritelmää ei kaiketi ole löydettävissä, vaan ne ovat sidoksissa aikaan, paikkaan ja tutkimuskohteeseen. (Kauppinen 1990, 5.) Prostituutio on yhteiskunnallinen ilmiö, jossa on vähintään kaksi osapuolta. Prostituution liittyy seksuaalisuuden keskeinen piirre: prostituutiokontakti palvelee ainoastaan ostajan seksuaalisen tarpeiden tyydytystä. Prostituutiota voidaan siis tarkastella toisaalta yhteiskunnallisen tason järjestelmänä ja rakenteena (prostituution makrotaso) ja toisaalta yksilöiden toimintajärjestelmänä ja käytäntöinä (prostituution mikrotaso). Makrotasolla vaikuttavat tekijät, kuten taloudellisten resurssien epätasainen jakautuminen, sukupuolten välinen eriarvoisuus, seksuaalikulttuuri, väestölliset siirtymät, lainsäädäntö, yleinen mieli ja seksiteollisuus taloudellisena toimijana, ovat vuorovaikutuksessa ja reunaehtojen luojana prostituution mikrotason toiminalle. Mikrotason tekijät, kuten prostituoidut, seksipalveluiden ostajat, parittajat, hyötyjät ja prostituutiota hyväksikäyttävät tahot, ovat helpommin yhdistettävissä prostituutioon ja helpommin kontrolloitavissa. (Turunen 1996, ) Prostituutioksi määritellään kontaktia, joka edellyttää osapuolten kosketusta. Tavallisesti se on yhdyntää tai myyjän ostajalle suorittamaa masturbointia.

13 9 Prostituutioksi ei lasketa seksuaalista kiihottamista, eroottista tanssia, riisuuntumis- tai paritteluesityksiä, eroottisia valokuvia tai elokuvia. (Häkkinen 1995, 232.) Häkkisen mukaan prostituutio on yhteiskunnallinen ilmiö, jolla ymmärretään kahden tai useamman henkilön keskinäistä, julkista, kaupallista ja markkinaluonteista seksuaalisuhdetta, joka yhteisössä koetaan vakiintuneista avioliittoluonteisista suhteista poikkeavaksi. Sellaiset suhteet ovat satunnaisia ja niissä ostajan oikeus- ja määräysvalta on rajallinen. Hänen tilalleen tule aina uusi asiakas, joka voi periaatteessa olla kuka tahansa. (Häkkinen 1995, 233.) Suomalaisen yhteiskunnan suhtautuminen prostituution on ristiriitainen. Seksuaalipalveluiden myyminen ei ole rikos, mutta se ei kuitenkaan ole yhteiskunnan hyväksymä tapa hankkia toimeentulo. Jos prostituutio hyväksyttäisiin kokonaan, saattaisi se lisääntyä huomattavasti. Jos se kriminalisoidaan, silloin ilmiö piiloutuu ja henkilöt toimivat harmaalla sektorilla. Tuolloin heillä ei olisi oikeusturvaa juuri lainkaan ja erilaisen riiston mahdollisuus kasvaa. (Silfverberg, Kauppinen 1992, 28.) 3.2 Kansanvälisiä prostituutioprojekteja Prostituution liikkuvuus asettaa uusia haasteita niin lainsäädännölle, hallinnolle, kontrollitoimille kuin palveluille. Euroopan eri valtioissa on toteutettu terveys- ja sosiaalityön projekteja, joiden tarkoitus on minimoida prostituution liittyviä terveysriskejä ja muita haittoja. (Kauppinen 1995.) EUROPAP eli European Intervention Projects for Prostitutes on projekti, joka toimii EU:n viidennen direktiivin alaisuudessa ja kuuluu osana ohjelmaan Eurooppa Aidsia vastaan. EUROPAP perustettiin vuonna Projektin tavoitteena on tukea ja kehittää toimenpiteitä HIV:n, sukupuoli- ja muiden tarttuvien tautien vähentämiseen prostituutiossa ja arvioida, mitkä ovat seksityöntekijöille parhaiten sopivat lähestymistavat. EUROPAP on rakentanut Eurooppaan verkoston, joka perustuu paikallistasolla tapahtuvaan koordinointiin kaikissa EU- maissa. Nämä koordinaattorit ovat rakentaneet, kehittäneet ja vahvistaneet projektiverkostoja omissa maissaan. (European Network for HIV/STD Prevention in Prostitution 1998, 79.)

14 10 Projekti on julkaissut kirjan, jossa kerrotaan prostituutiosta ja HIV:n ehkäisytyöstä kussakin maassa, annetaan toimenpidesuosituksia, esimerkkejä toimivista käytännöistä ja ehdotuksia projektien arviointiin (Mak 1996). TAMPEP eli Transnational AIDS/STD Prevention among Migrant Prostitutes in Europe on eurooppalainen tutkimus- ja toimintaprojekti, joka perustettiin Sen tehtävänä on toimeenpanna ja levittää uusia strategioita ja menetelmiä aidsin ja sukupuolitautien ehkäisytyöhön ulkomaalaisten prostituoitujen parissa. (European Network for HIV/STD Prevention in Prostitution 1998, ) TAMPEP projektin kohderyhminä ovat naiset ja transvestiitit / transseksuaalit. Painopisteenä on EU:n ulkopuolelta tulevat prostituoidut ja projektilla on monia eri keinoja materiaalin ja toimenpidemenetelmien kehittämiseen. TAMPEPin yhteystyökumppanit ovat Alankomaissa, Saksassa, Italiassa ja Itävallassa. (European Network for HIV/STD Prevention in Prostitution 1998, ) UMBRELLA on osa Europe against AIDS-ohjelmaa ja siihen kuuluu useita eri projekteja. Se on Euroopan Komission rahoittama hanke liikkuvan prostituution kohtaamiseksi EU:n raja-alueilla. 3.3 Prostituutioprojekteja Helsingissä Meritähtiprojekti käynnistyi syksyllä 1996 osana Umbrella- projektia. Suomessa Meritähtiprojektista vastaa Helsingin Diakonissalaitos, jonka yhteistyökumppaaneita ovat Virossa Tallinnan AIDS-i Tugikeskus ja Suomessa Pro-tukipiste ry. Meritähtiprojekti on saanut taloudellista tukea myös sosiaali- ja terveysministeriöltä vuonna ja Raha-automaattiyhdistykseltä vuonna (Meritähden EUloppuraportti 1999.) Meritähtiprojektin tavoitteena on tarjota terveyspalveluita ja neuvontaa sekä psykososiaalista tukea Helsingissä työskenteleville ulkomaalaisille, lähinnä venäläisille ja virolaisille, seksityöntekijöille. Tavoitteena on seksityöntekijöiden ja heidän asiakkaiden terveyden edistäminen, sukupuoliteitse tarttuvien tautien leviämisen ehkäiseminen sekä seksityöhön, ulkomaalaisuuteen ja elämänhallintaan liittyvissä

15 11 kysymyksissä tukeminen. Työn peruslähtökohtana on asiakkaan itsensä määrittelemän tuen antaminen. (Meritähden EU-loppuraportti 1999.) Pro-tukipiste ry on joulukuussa 1996 rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää seksityöntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhdistys pyrkii vähentämään ja ennaltaehkäisemään seksityöhön liittyviä ongelmia ja haittoja. Protukipiste on prostituoiduille ja muille seksibisneksissä mukana oleville ihmisille tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan palvelupiste. ( Pro-tukipisteen toimintasuunnitelma 2001.) Käytännön asiakastyön lisäksi yhdistys toimii prostituutiokysymyksissä valtakunnallisena konsultaatio- ja asiantuntijatahona. Yhdistys seuraa aktiivisesti alan kehitystä Suomessa ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun seksityöhön, seksibisnekseen ja kansanväliseen ihmiskauppaan liittyvissä kysymyksissä. Kansallisen toiminnan lisäksi yhdistys seuraa ja osallistuu kansanväliseen prostituutiopoliittiseen keskusteluun sekä on mukana oman toiminnan kehittämisen kannalta tärkeissä kansanvälisissä projekteissa. Meritähtiprojekti toiminta siirtyi osaksi Pro-tukipiste ry:n toimintaa vuoden 2001 alussa. (Pro-tukipusteen toimintasuunnitelma 2001.) Suomessa on parhaillaan meneillään STAKES: n vetämä Prostituution ehkäisyprojekti Sen tavoitteena on prostituution ehkäisy, prostituution aiheuttamien haittojen, kuten syrjäytymisen ja mielenterveydellisten ongelmien vähentäminen, sekä myönteisen seksuaalisuuden edistäminen. (STAKES Esite.) 3.4 Liikkuva prostituutio Prostituution kansainvälistyminen ja liikkuvuus maasta toiseen on ollut merkittävin muutos 1970-luvulta lähtien. Liikkuva prostituutio on osa monikansallisen seksiteollisuuden perusrakennetta ja se koskee kaikkia prostituution osia: asiakkaat ja prostituoidut liikkuvat maasta toiseen, hyötyjäorganisaatiot toimivat yli valtiollisten rajojen. (Kauppinen 1995, 9.)

16 12 Suomessa liikkuva prostituutio tarkoittaa lähinnä venäläisten ja virolaisten prostituoitujen sekä taustaorganisaatioiden toimintaa ja toisaalta Suomesta muihin maihin suuntautuva seksiturismia. Osa Suomessa toimivista ulkomaalaisista prostituoiduista asuu pysyvästi maassa mutta suurella osalla on turistiviisumi tai he oleskelevat maassa laittomasti. Tarkka tietoa liikkuvan prostituution toimintamalleista Suomessa ei ole. (Turunen 1996, 68.) Kansanvälisen prostituutiotilanteen kannalta Neuvostoliiton hajoaminen ja Itä- Euroopan valtioiden itsenäistyminen muutti liikkuvan prostituution rakennetta. Epävakava poliittinen ja taloudellinen tilanne sekä työttömyys ja sosiaaliturvan romahtaminen aiheutti sen, että aiemmin Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta Eurooppaan suuntautuvan ihmiskaupan korvasi Euroopan sisäinen liikehdintä. (Kauppinen 1996, ) Häkkisen (1997) mukaan prostituution liikkuvuuteen on vaikuttanut ns. seksin privatisoituminen. Seksivallankumouksen myötä ihmisten seksuaalisuuden kontrollia ryhdyttiin tiukasti vastustamaan. Itä- Euroopan maissa yhteiskunnallinen mullistus on nostanut korostetusti esille kaikki vapauteen liittyvät arvot. Niinpä prostituoidun ammattikin on vaarallisen suosittu Venäjällä ja Virossa. Liikkuvassa prostituutiossa mukana olevien prostituoitujen asema on erittäin huono. Suuri osa oleskelee maassa laittomasti tai lyhyillä turistiviisumeilla, eikä heillä ole oikeutta maan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Terveysriskit ovat suuret: seksiteitse tarttuvat taudit, pahoinpitelyt, päihdeongelmat, mielenterveysongelmat. (Kauppinen 1995.) 3.5 Liikkuva prostituutio Helsingissä Keväällä 1999 Meritähden asiakkaille valmisteltiin kyselylomake jotta kuva prostituutiosta ja erityisesti liikkuvan prostituution parissa työskentelevien seksityöntekijöiden tarpeista tulisi selkeämmäksi. Kyselylomakkeen vastaajien määrä oli 22, joten pitkälle meneviä johtopäätöksiä liikkuvasta prostituutiosta ei voi tehdä. Kyselyn tulokset ovat vain suuntaa antavia ja mahdollistavat karkean profiloinnin Suomessa liikkuvan prostituution parissa työskentelevästä henkilöistä. Kyselylomakkeen mukaan keskiverto seksityöläiset ovat venäläisiä tai virolaisia, vuotiaita naisia, heistä noin puolet ovat naimattomia ja noin puolet elää avo-/avioliitossa tai ovat muuten kiinteässä yhteydessä sukulaisiinsa. Kolmannes naisista on suorittanut lukion, kolmannes on opiskellut yliopistossa ja kolmannes on hankkinut itselleen ammatilliseen koulutuksen. Suurin osa naisista on työttömänä. Juuri taloudelliset syyt ovat vaikuttaneet seksityöhön ajautumiseen. Hankitut tulot käytetään suurimmaksi

17 13 osaksi toimeentulon ylläpitoon tai velkojen maksuun. Valtaosalla naisista on seksityökokemusta noin kaksi vuotta. (Meritähden EU loppuraportti 1999.) Meritähtiprojektin aikana Helsingissä on toiminut yhteensä neljä seksibaaria. Yhden illan aikana seksibaareissa käy arviolta prostituutiota harjoittavaa naista. Suurin osa naisista puhuu äidinkielenään venäjää. Muualta kuin Baltiasta ja entisen Neuvostoliiton alueelta tulevien naisten määrä on vähäinen. Ulkomaalaisten seksityöntekijöitten määrää Helsingin muissa ravintoloissa ja yökerhoissa on vaikea arvioida, koska Suomeen muuttaneiden venäjää ja viroa puhuvien ihmisten määrä on yleisesti ottaen suuri. Katuprostituutioalueella ulkomaalaisia seksityöntekijöitä tapaa kerrallaan puolesta tusinasta tusinaan. (Meritähden EU loppuraportti 1999.) Meritähden kyselyyn vastanneista naisista 64 % ilmoitti asuvansa Suomessa käydessään vuokraasunnossa. 32 % vastaajista asui hotellissa tai matkustajakodissa ja 5 % muualla. Kyselylomakkeeseen vastanneista 77 % on omien sanojen mukaan säännöllinen kontakti kotimaansa terveydenhuoltoon ja 41 % käyttää palveluja säännöllisesti myös Suomessa. (Meritähden EU-loppuraportti 1999.) 3.6 Prostituution terveysongelmat Yleisimpiä prostituution liittyviä terveyshaittoja ovat seksiteitse tarttuvat taudit, mielenterveys- ja päihdeongelmat. Mielenterveys- ja päihdeongelmat voivat olla joko prostituution johtavia tai prostituutiosta aiheutuvia terveyshaittoja. (Turunen 1996, ) Seksiteitse tarttuvat taudit Suomessa todettiin vuonna klamydia-, 255 tippuri-, 140 kuppa-, 256 hepatiitti B ja 113 HIV tartuntaa (Kansanterveyslaitos 2000). Virossa todettiin vuonna klamydia-, 1103 tippuri-, 841 kuppa-, 3508 trikoomonosi ja 396 HIV tartuntaa (Eesti Arst 2000, ). Ottaen huomioon Viron väkiluvun, joka on 1,4 miljoonaa, tartuntojen lukumäärät ovat huomattavasti suuremmat kuin Suomessa. Miten iso osuus niistä kuuluu seksityön ammattilaisille, on mahdoton sanoa, koska sellaisia tilastoja ei ole olemassa. Meritähden kyselyyn vastanneista naisista 27 %:lla on omien sanojensa mukaan ollut lähiaikoina sukupuolitauti, gynekologisia ongelmia on ollut 41 %:lla, muita fyysisiä sairauksia 14 %:lla ja henkisiä vaikeuksia 18 %:lla vastaajista. (Meritähden EU-loppuraportti 1999.)

18 14 Turusen (1996, 70-71) mukaan 15 % suomalaisista miehistä ja 12 % naisista on sairastanut elinaikanaan jonkun sukupuolitaudin. Miehillä yleisin tartunnan lähde oli satunnainen kumppani (49 %); naisilla vastaava luku oli 24 %. Prostituoidut leimataan helposti seksiteitse tarttuvien tautien levittäjiksi sillä perusteella, että heillä on paljon seksikontakteja. Maksullisuus ja partnereiden lukumäärä eivät sinällään lisää tartuntariski, vaan keskeinen muuttuja on kontaktin laatu: suojaudutaanko vai eikö suojauduta. (Turunen 1996, 71.) Kauppinen ym. (2000) ovat todenneet, että tartuntatautien leviämisen kannalta korkea riskiä edustavat huumeita käyttävät prostituoidut. Syitä suojamattomaan seksiin ovat: suojaamattomasta kontaktista maksetaan enemmän, asiakas haluaa suojaamatonta seksiä, tuttu asiakas, jolle voi myytä myös ilman kondomia, myyjä on ollut tilanteessa päihtyneenä, ei väliä onko suojauduttu vai ei. Haluttomuus suojautua näyttää olevan myös prostituoitujen asiakkaisiin liittyvä ongelma. Valistus- ja informaatiokampanjoista huolimatta yllättävän monet asiakkaat vaativat suojaamatonta seksiä ja ovat valmiita maksamaan siitä enemmän. Syitä tällaiseen riskikäyttäytymiseen on vaikea saada selville, sillä asiakkaita on tutkittu hyvin vähän tai eivät myönnä ostavansa suojaamatonta seksiä. (Turunen 1996, 72.) Mielenterveysongelmat Prostituoitujen mielenterveysongelmat voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan: mielenterveysongelmat, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että henkilö on ajautunut tai ryhtynyt prostituoiduksi ja ongelmat, jotka johtuvat prostituutiosta (Turunen 1996, 73). Prostituutioon johtavista mielenterveydellisistä ongelmista seksuaalinen riisto joko lapsuudessa tai aikuisiällä muodostaa yhden tärkeän riskitekijän. Kaiken kaikkiaan itsetunnon ja omanarvontunteen menetykset, johtuvat ne sitten fyysisten, henkisten tai seksuaalisten pahoinpitelyjen kokemuksista, vähentävät yksilöiden kykyä ja mahdollisuuksia tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja. (Turunen 1996, 74.) Prostituoitujen joukossa on myös vakavista psykiatrisista häiriöistä kärsiviä. Puutteelliset hoitomahdollisuudet ja taloudelliset vaikeudet ovat silloin ajaneet prostituutioon. Tällaiset henkilöt ovat prostituoitujen joukossa heikoimmassa asemassa ja altistuvat monenlaiselle riistolle ja väkivallalle. (Turunen 1996, 74.)

19 15 Meritähden asiakaskyselyn perusteella turvattomuus ja väkivallan kokemukset ovat seksityön arkea. Puolet kaikista vastaajista sanoo joutuneensa työssään väkivallan uhriksi. Kyselyyn vastanneista oli tullut raiskatuksi ennen seksityön aloittamista lähes kolmasosa. Seksuaalista hyväksikäyttöä oli kokenut lapsena yksi vastaajista. (Kopra 1999.) Prostituutiosta johtuvat mielenterveydelliset ongelmat liittyvät kaksoiselämään ja salailuun, leimautumiseen, jatkuvaan ilmitulemisen pelkoon, alistamiseen, halveksuntaan. Prostituutioon liittyy vahva poikkeavuuden leima ja siksi toimintaa halutaan pitää salassa niin läheisiltä kuin ympäristöltäkin. Usein vaihtuvilla intiimi kontakteilla voi olla negatiivisia seurauksia, kuten vaikeus solmia muunlaisia kuin asiakkuuteen perustuvia ihmissuhteita ja kyvyttömyys nauttia seksistä. (Turunen 1996, 74.) Meritähtiprojektin asiakaskyselyn mukaan 37 % vastanneista ilmoitti kärsivänsä masennuksesta ja 27 % ahdistuneisuudesta. Yksinäisyyden tunnetta oli 27 %:lla ja pelkotiloja 32 %:lla. Unettomuutta koki 27 %, stressiä 41 %, väsymystä 55 %, päänsärkyä 18 % ja hengen ahdistusta 9 % vastaajista. (Meritähden EU - loppuraportti 1999.) Päihdeongelmat Päihteet ja prostituutio muodostavat toisiaan ruokkivan kehän. Prostituutiolla hankitaan rahaa päihteisiin ja päihteiden avulla kestetään prostituution arkipäivä. Prostituutio on ei- kriminalisoitu tapa rahoittaa huumausaineiden käyttö ja siksi varsinkin kovien, kalliiden huumeiden käyttäjät turvautuvat prostituutioon. (Turunen 1996, 75.) Kauppisen ym. (2000) mukaan pääkaupunkiseudun 40 haastateltavasta prostituoidusta reilu viidennes käyttää huumeita suonensisäisesti. Kaikkiaan huumeiden käyttäjiä on aineistossa kymmenen ja neljä heistä käyttää myös muita kuin suonensisäisesti käytettäviä huumeita (kannabis, erilaiset klubi-huumeet kuten ekstaasi). Kaikki aktiivikäyttäjät olivat suomalaisia ja käyttöhistoriaa omaavistakin vain yksi oli ulkomaalainen. Aktiivikäyttäjistä puolet on syntyperäisiä helsinkiläisiä. Alkoholia käyttää reilu kolmannes vastaajista ja heistä valtaosa ilmoitti käyttävänsä alkoholia kohtuullisesti. Monien päihdeongelmaisten prostituoitujen osalta on vaikea sanoa, onko päihteidenkäyttö syy vai seuraus prostituutiolle (Turunen 1996, 75). Päihteidenkäytöllä on suuri vaikutus riskikäyttäytymisen todennäköisyyteen asiakastilanteissa (Turunen 1996, 75). Riskikäyttäytymisen todennäköisyys lisääntyy kahdella tavalla: huumeiden saamisen pakonomaisuus ohittaa tärkeydessä turvan ja terveyden sekä päihtymys vähentää rajojen asettamisen ja itsestä huolehtimisen kykyä.

20 16 Asiakkaiden vähäisyys kiristää kilpailua ja asiakkaiden valintaa ei juuri tapahdu, kaikki kelpaavat, jotta tarvittava raha saadaan kerättyä. Näissä tilanteissa suojaamattoman seksin myyminen sitä haluavalle on enemmän sääntö kuin poikkeus. (Kauppinen ym ) 4 ENNALTAEHKÄISY Preventio eli ennaltaehkäisy on historiallisesti merkityksellinen osa terveyden edistämistä. Lähestymistapa on sairauskeskeinen: näköpiirissä on aina jokin tietty terveysongelma, johon pyritään varautumaan etukäteen. (Kauhanen, Myllykangas, Salonen & Nissinen 1998, 286.) 4.1 Sairauksien ehkäisy eli preventio Preventio jakautuu primaari-, sekuntaari- ja tertiääripreventio. Yleisimmin primaaripreventio ymmärretään toiminnaksi jonka avulla pyritään estämään ihmisiä joutumasta tekemisiin terveydelle haitalliseksi tiedettyjen tekijöiden kanssa, liittyivätpä ne sitten yksilöiden käyttäytymiseen tai ympäristöön. Sairauslähtöisesti ajatellen primaariprevention tarkoituksena on vähentää hyvissä ajoin etukäteen sairauksien ja tapaturmien ilmaantuvuutta väestössä. Terveyslähtöisestä näkökulmasta primaaripreventio on yksilön (ja yhteisön) terveysresurssien lisäämistä. (Kauhanen ym. 1998, 287.) Sekundaaripreventio liittyy lähes aina yksilötason terveyden edistämiseen. Joskus sekundaaripreventiolla tarkoitetaan sellaista toimintaa, jolla pyritään hyvissä ajoin havaitsemaan sairauden vähäoireinen varhaisvaihe, jotta voitaisiin vielä puuttua asioiden kulkuun ja estää varsinaisen kliinisen sairauden ilmaantuminen. Tärkein työkalu on seulonta. Toisinaan sekundaaripreventiolla ymmärretään haitallisen altistumisen vähentämistä sellaisissa väestöryhmissä, jotka ovat erityisen suuressa vaarassa sairastua myöhemmin. (Kauhanen ym. 1998, 287.) Tertiääritason preventio päämääränä on estää olemassa olevan, toimintakykyä selvästi huonontavan sairauden tai kliinisen tilan paheneminen. Hyvä hoito sairaalassa sekä kuntoutus ovat tertiääripreventiota. (Kauhanen ym. 1998, 288.)

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Yksi seksuaaliterveyden määritelmä Seksuaalisuus on seksuaalisuuteen liittyvän fyysisen,

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 6.11.2013 2013/2103(INI) TARKISTUKSET 1-10 Corina Creţu (PE519.580v01-00) seksuaalisen hyväksikäytön ja prostituution vaikutuksesta sukupuolten

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen

Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen Tiedosta hyvinvointia Mielenterveyden edistäminen 1 Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen Kristian Wahlbeck Tutkimusprofessori, Stakes Professori, Helsingin yliopisto Sosiaali ja terveysalan

Lisätiedot

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ LAUSUNTO 11/43/2004 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta 20.9.2004 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto Asia Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilasdirektiivi taustalla Vakuutusjäsenvaltion asiana on määrittää, millaisesta terveydenhuollosta vakuutettu on oikeutettu

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

FSD2225 Terveyden edistämisen barometri 2005 : kunnat

FSD2225 Terveyden edistämisen barometri 2005 : kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2225 Terveyden edistämisen barometri 2005 : kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Asitretiini on erittäin teratogeenistä ja

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

TE1. 1 Terveyden edistäminen. 2 Terveysosaaminen ja media

TE1. 1 Terveyden edistäminen. 2 Terveysosaaminen ja media TE1 1 Terveyden edistäminen 2 Terveysosaaminen ja media Terveys Mitä on terveys? Tee mind map Moniselitteinen terveys Terveys on täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, ei vain

Lisätiedot