Työn nimi: Terveyden edistäminen marginaaliryhmässä ulkomaalaisten seksityöntekijöiden raskauden ehkäisy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työn nimi: Terveyden edistäminen marginaaliryhmässä ulkomaalaisten seksityöntekijöiden raskauden ehkäisy"

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / ALPPIKADUN YKSIKKÖ Tekijä: Henno Maire Työn nimi: Terveyden edistäminen marginaaliryhmässä ulkomaalaisten seksityöntekijöiden raskauden ehkäisy Julkaisupaikka ja aika Helsinki s. 1 liite Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa venäläisten ja virolaisten prostituoitujen raskauden ennaltaehkäisystä. Tarkoituksena oli myös selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat ehkäisyyn. Opinnäytetyötä varten haastattelin neljää Helsingissä työskentelevä prostituoitua. Kaksi niistä on kotoisin Venäjältä ja kaksi Virosta. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Opinnäytetyössäni käytin kvalitatiivista lähestymistapaa. Aineiston analysoin sisällön analyysin avulla. Haastatelluista naisista kaikki neljä myi seksiä huonon taloudellisen tilanteensa vuoksi. Tutkimuksessa tuli ilmi että seksityöntekijöiden ehkäisymenetelmien käyttö on yksipuolista ja joskus jo olematonta, myös tietoja ehkäisystä ei ole tarpeeksi. Eniten käytetty ehkäisin on kondomi. Ehkäisymenetelmien käyttöön vaikuttaa ensisijaisesti ajankohtaisen tiedon puute sekä ehkäisyn hinta ja naisten elämäntilanne. Toisena tärkeänä tuloksena haastatteluista nousi esiin pelon vahva vaikutus ulkomaalaisten seksityöntekijöiden arkipäivässä. Pelko kohdistuu seksityöhön, yksityiselämään ja ympäristöön. Pelon aiheuttaman tuskan kohtaaminen ja auki purkaminen olisi erittäin oleellista naisten auttamiseksi ja valistustyön tehokkuuden nostamiseksi. Asiasanat: Terveys, terveyden edistäminen, ulkomaalainen seksityöntekijä, prostituutio, liikkuva prostituutio, ennaltaehkäisy Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjasto

2 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC IN FINLAND ALPPIKATU TRAINING UNIT Author: Henno, Maire Title: CONTRACEPTION AMONG MIGRANT SEX WORKERS: health promotion in marginalised groups April 2001 Number of Pages 48 Appendix 1 The purpose of this study was to find out how aware Estonian and Russian prostitutes are of contraceptives. The aim was also to examine the factors that influence the use of contraceptives. In order to carry this research, four prostitutes working in Helsinki were interviewed. Two were from Russia and two from Estonia. Thematic interviews took place at a prostitute counselling centre. The method was qualitative. It appears from the research data, that all the women sold sex because of their poor financial situations. The use of contraceptives among prostitutes is very basic and, in some cases non existent all. The nisuse of contraceptives was influenced by the lack of appropriate information and the high price of contraceptives, but also standpoints and rules that are prevalent in their environments. Furthermore, shame, secrets and fear belong to the every day life of these women. Listening to the troubles and sufferings experienced by the prostitutes and explaining those problems plays an important role in helping them and making prophylactic use more effective. Keywords: health, health promotion, migrant sex worker, prostitution, contraception Filed and stored at the Diasonia Polytechnic library

3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TERVEYS JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveys ja hyvinvointi Terveyden edistäminen Ottawan asiakirja ja Jakartan julistus Terveyden edistäminen prostituutiossa 7 3 PROSTITUUTIO Prostituutio käsitteenä Kansanvälisiä prostituutioprojekteja Prostituutioprojekteja Helsingissä Liikkuva prostituutio Liikkuva prostituutio Helsingissä Prostituution terveysongelmat Seksiteitse tarttuvat taudit Mielenterveysongelmat Päihdeongelmat 17 4 ENNALTAEHKÄISY Sairauksien ehkäisy eli preventio Raskauden ehkäisy Ehkäisymenetelmät Ehkäisymenetelmien käyttö Suomessa ja muualla 21 5 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 22 6 TYÖN TEHTÄVÄT JA TARKOITUS 25

4 7 TYÖN TOTEUTTAMINEN Kvalitatiivinen lähestymistapa Aineiston keruu Aineiston analysointi 28 8 TYÖN TULOKSET Tietoisuus Tietoisuus sukupuolitaudeista Tietoisuus raskauden ehkäisystä Tietoisuus psykosomaattisista oireista Pelko 33 9 TYÖN EETISET KYSYMYKSET JA LUOTETTAVUUS Työn eettiset kysymykset Työn reliabiliteetti ja validiteetti JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA 40 LÄHTEET 44

5 1 JOHDANTO Olen valinnut tutkimuksen aiheeksi terveyden edistämisen marginaaliryhmässä ulkomaalaisten seksityöntekijöiden raskauden ehkäisy. Kiinnostus tämän työn tekemiseen heräsi harjoittelujaksolla Meritähtiprojektissa ja kasvoi jatkuvasti työskentelyni aikana samassa projektissa. Meritähtiprojektin ensisijaisena tehtävänä on tarjota terveyspalveluja ja -neuvontaa sekä psykososiaalista tukea Helsingissä työskenteleville, lähinnä venäläisille ja virolaisille seksityöntekijöille. Projektin tavoitteena on seksityöntekijöiden ja heidän asiakkaidensa terveyden edistämine, sukupuolitautien leviämisen ehkäiseminen sekä seksityöhön ja ulkomaalaisuuteen liittyvissä ongelmissa tukeminen. Työn peruslähtökohtana on asiakkaan itsensä kokeman tuen tai avun tarpeeseen vastaaminen. (Meritähden toimintasuunnitelma 1999.) Ulkomaalaisten seksityöntekijöiden työskenteleminen Suomessa ei välttämättä ole aivan ongelmatonta. Vieraassa maassa työskentely voi olla hankala, koska maahanmuuttaja ei tunne lainsäädäntöä, ei tiedä oikeuksiaan eikä hänellä ole sosiaalista turvaverkostoa. Erilaisia ongelmia saattaa ilmaantua suhteessa asiakkaisiin, viranomaisiin tai kulttuuriin. Sen vuoksi on tärkeää pyrkiä selvittämään ja ymmärtämään seksityöntekijöiden problematiikkaa, jotta informaatio ja apu tavoittaisivat halutun kohderyhmän. Käytännön työkokemukseni perusteella muodostui jo jonkinlainen käsitys ulkomaalaisista seksityöntekijöistä. Työn kehittämisen kannalta on noussut tarve tiedolle, joka auttaisi suunnittelemaan seksityöntekijöille kohdistuvia terveyttä edistäviä toimenpiteitä. Yleinen este tiedon tai avun saannille on kielitaidottomuus. Varsinkin sellaisille henkilöille, jotka työskentelevät maassa vain lyhyen ajan, myös kulttuurilla on iso osuus siinä, miten seksuaalisuutta ja siihen liittyviä asioita käsitellään. Prostituutio ja yleensä seksuaalisuus on yksilöä niin kokonaisvaltaisesti koskettava asia, että ymmärtääksemme edes vähän enemmän siitä maailmasta, missä itseään myyvät ja heidän asiakkaansa elävät, on oltava valmis kohtaamaan ajatuksia aivan laidasta laitaan. Yhtä oikeaa suhtautumisreseptiä ei ole olemassa, koska jo prostituoidut itse ovat lähteneet työhönsä niin monien eri syiden ajamina. On katsottava ajattelevaa ja tuntevaa ihmistä ihmisenä ja muistettava, että hän on omanlaisensa yksilö siinä missä muutkin. Ei ole oikein tuomita ja osoittaa sormella, mutta ei ole oikein myöskään jättää oman onnensa nojaan. Sopiva väylä ihmisen luo kulkemiseksi on etsittävä aina uudestaan yksilökohtaisesti.

6 2 Tässä opinnäytetyössäni käytän enimmäkseen termejä seksin ammattilainen ja seksityöntekijä koska ne viittaavat suoraan itse ammattiin ja ovat monien mielestä vähemmän leimaavia. Mutta näiden termien ohella käytän haastateltavien ammatistaan myös sanaa prostituoitu, ja seksityöstä sanaa prostituutio, koska venäjää puhuvat naiset käyttivät itse juuri näitä termejä. 2 TERVEYS JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN 2.1 Terveys ja hyvinvointi Terveys on jokaiselle ihmiselle läheinen ja tärkeä asia, jota on kautta aikojen yritetty määritellä lukemattomin tavoin. Moni abstrakti käsite tulee ymmärrettäväksi vastakohtansa kautta. Tavallisimpia terveyskäsityksiä onkin näkemys terveydestä sairauden puuttumisena. Terveydentilaa on hahmotettu myös terveyden ja sairauden välisellä jatkumolla, jolla yksilön terveydentila vaihtelee ollen toisiaan lähempänä täydellistä terveyttä ja toisiaan taas lähempänä sairautta. Tavallisia ovat näkemykset terveydestä toimintakykynä, subjektiivisena hyvinvointina, resurssina tai kuluvana tai uusiutuvana inhimillisenä voimavarana. (Vertio 1993, 7-20.) Positiivisen terveyskäsityksen mukaan terveys on voimavara, joka edistää ihmisen selviytymistä ja estää sairastumista vaikeissakin elämäntilanteissa. Terveyttä on ihmisellä sitä enemmän mitä isompi on voimavarojen ylijäämä arkipäivän vaatimuksiin ja haasteisiin vastaamisen jälkeen. Terveenä pysyäkseen ihminen tarvitsee niin fyysisiä (fyysinen kunto), psyykkisiä (ilo, huumori, toiveikkuus, itseluottamus jne.) kuin sosiaalisiakin voimavaroja (sosiaalinen tuki, ystävyys, rakkaus jne.). (Hakola 1996, 4.) Laurin (1995, 69) mukaan perinteisessä määrittelyssä terveys nähdään ideaalitilana eli fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena terveytenä, johon ei kuulu sairautta. Terveys määritellään myös fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kykynä suoritta päivittäisiä tehtäviä yhteiskunnassa. Hoitotieteelliset määritelmät korostavat voimakkaasti myös ihmisen subjektiivista kokemusta terveydestään. Tämän näkemyksen mukaan terveys on henkilökohtainen voimavara tai kyky, joka on fyysistä, psyykkistä, emotionaalista, henkistä ja sosiaalista. Terveys rinnastetaan myös hyvinvoinnin ja elämänlaadun käsitteeseen. (Lauri 1995, 69.)

7 3 Tiedon lisäksi yhteiskunta ja sen kulttuuri vaikuttavat siihen, mikä katsotaan terveeksi. Jokaisella ihmisellä on käsitys siitä, mitä on olla terve. Mutta käsitykset terveydestä ja hyvinvoinnista poikkeavat toisistaan eri väestöryhmissä. Hyvinvoinnista huolehtiminen nähdään yhteiskunnan velvollisuudeksi. Yhteiskunnan tehtäviin kuuluu huolehtia väestön elintason ja sosiaalisen turvallisuuden ylläpitämisestä ja hyvinvoinnista erilaisten sosiaalisten riskien uhatessa. Sen harjoittaman sosiaalipolitiikan tulisi kiinnittää huomiota ennen muuta siihen, että hyvinvointi jakautuisi kohtuullisesti kaikille, erityisesti huono-osaisille. (Niemelä & Hämäläinen 1993, 42.) Tarpeiden tyydytys on ihmisen hyvinvoinnin perusta (Niemelä & Hämäläinen 1993,46). Yhteiskunnan saamattomuus huolehtia väestön elintasosta on yksi liikkuvan prostituution tekijöistä. Pietarin sosiologisen instituutin vuosina tekemästä tutkimuksesta selviä, että pietarilaisten keskiansio oli elokuussa 1995 jonkin verran subjektiivisesti arvioidun köyhyystason yläpuolella. Tutkimuksen perusteella puutteessa, köyhyydessä tai kurjuudessa elää venäläisistä 49 prosenttia ja pietarilaisista jopa 62 prosenttia. Pietarilaisten subjektiivisen arvion mukaan puutetason yläpuolella elää vain kaksi prosenttia pietarilaisista. Tämän mukaan venäläisistä suurin osa elää suhteellisessa köyhyydessä eli tilanteessa, jossa yksilön ja perheen kulutusmahdollisuudet ja muut materiaaliset elinolot ovat jääneet liian kauaksi keskimääräisestä. (Pietarin kahdet kasvot 1996, ) Virossa kansalaisten taloudellinen tilanne on samankaltainen. Virossa siirtymätalouden synnyttämällä taloudellisella lamalla katsotaan olleen puolestaan virolaisten hyvinvointia ja jokapäiväistä selviytymistä heikentäviä vaikutuksia. Vanhan järjestelmän aikana rahallista ostovoima oli melko runsaasti olemassa, kun taas tarjonta oli erittäin rajallista. Nykyisin visuaalinen yltäkylläisyys on saavutettu, mutta ostovoima on tavaramäärä nähden varsin rajallinen. (Saar & Haikonen 1998.) Voidaan olettaa, että Suomessa työskentelevien venäläisten ja virolaisten prostituoitujen taloudelliset tarpeet ovat ensisijaisia tarpeita. Prostituutio on siinä missä muukin palkkatyö ennen kaikkea keino kohentaa taloudellista tilannetta, jotta muiden tarpeiden tyydyttäminen tulisi mahdolliseksi.

8 4 2.2 Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen käsitteenä on hyvin monikasvoinen. Eri tieteiden edustajat ovat usein painottaneet omia intressilähtökohtiaan tulkinnassa, jolloin käsitteestä on tullut pirstaleinen ja hämmennystä herättävä. Myös eri maiden ja eri maanosien tieteenharjoittajien tulkinnat ovat olleet painotuksiltaan erilaisia (Rimpelä 1994, 5-22). Perttilän (1999, 67) mukaan terveyden edistämisen juuret löytyvät kokonaisvaltaisen ihmiskäsitykseen perustuvasta lääketieteestä, joka jakautuu sairauksien ja terveyden hoitoon. Terveydenhoidon tehtävänä on ollut pitää yllä terveyttä sekä ymmärtää terveyteen ja sen säilymiseen vaikuttavia tekijöitä. Maailman terveysjärjestö WHO on 1980-luvun alkupuolelta lähtien pyrkinyt tavoitteellisesti selkiyttämään terveyden edistämisen tavoitteita ja käsitteitä. Euroopan aluetoimisto julkaisi 1984 keltaisen dokumentin, jossa terveyden edistämiselle määriteltiin viisi pääperiaatetta. Nämä pääperiaatteet korostivat yksilön yhteyttä yhteisöönsä ja elinympäristöönsä sekä eri tieteiden ja ammattikuntien toisiaan täydentävää roolia terveyden edistämisen alueella. Terveyden edistämisen osa-alueiksi nimettiin terveyteen liittyvän eriarvoisuuden vähentäminen, terveellisen ympäristön luominen, sosiaalisten verkostojen ja sosiaalisen tuen vahvistaminen, terveyden kannalta positiivisen käyttäytymisen ja selviytymisstrategioiden tukeminen sekä terveyteen liittyvän tiedon lisääminen. Terveys määritellään tässä yhteydessä voimavaraksi, jonka auttaa yksilöä selviytymään arkielämään haasteista, kun taas terveyden edistämisellä pyritään lisäämään tämän voimavaran määrää. Terveys ja terveyden edistäminen tulee siis ymmärtää laajasti holistisesta näkökulmasta, joka yhdistää kaikki edellä luetellut osa-alueet yhdeksi kokonaisuudeksi. (Vertio 1993, ) Terveyden edistäminen on toimintaa, joka lisää ihmisten mahdollisuuksia niin terveytensä hallintaan kuin sen parantamiseen. Jotta fyysinen, henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi voitaisiin saavuttaa, on yksilöiden ja ryhmän kyettävä tunnistamaan ja toteuttamaan toiveensa, tyydyttämään tarpeensa ja muuttamaan ympäristöä tai opittava tulemaan toimeen sen kanssa. (Kalimo & Vertio 1987.)

9 5 2.3 Ottawan asiakirja ja Jakartan julistus Ensimmäinen kansainvälinen terveyden edistämistä käsittelevä konferenssi järjestettiin Ottawassa Konferenssissa hyväksyttiin ns. Ottawan asiakirja terveyden edistämiseksi. Asiakirja korostaa terveyden edistämistä olennaisena kansan terveyttä tukevana toimintastrategiana, esittele tärkeimpiä terveyden edistämisen keinoja ja esittää tulevaisuuden haasteita. (Vertio 1993, 115.) Ottawan julistuksessa nimetään viisi osatekijää, joita voidaan pitää terveyden edistämisen tienviittoina. Osatekijöitä laadittaessa ei haluttu muotoilla jäykkiä, säännönomaisia raameja, vaan pikemminkin ohjeellisia, toimintaan kannustavia suuntaviivoja, joita voi soveltaa kukin maan tarpeisiin, mahdollisuuksiin ja kulttuuriin sopivasti. (Kalimo & Vertio 1987.) Ensimmäinen osatekijä käsittää yhteiskuntapolitiikan alueen. Terveyttä edistävä politiikka yhdistää politiikan eri alueet osoittamalla niille yhteisen alueen tavoitteen. Terveellisen yhteiskuntapolitiikkaan avulla on mahdollista lisätä monien ihmisten terveyskapasiteettia esimerkiksi lainsäädännön ja finanssipolitiikan kautta. (Kalimo & Vertio 1987.) Toinen osatekijä korostaa terveellisen ympäristön merkitystä ihmisille ja yhteisöille. Ympäristö käsitetään tässä laaja-alaisesti: käsitteeseen sisältyvät asuin- ja elinympäristön lisäksi ekologinen ympäristö. Ekologisella ympäristöllä tarkoitetaan luonnonvarojen käytön ja energiatalouden aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Ympäristön lisäksi tulisi kiinnittää erityistä huomiota työoloihin sekä työturvallisuuteen. (Vertio 1993, ) Kolmannessa osatekijässä korostetaan yhteisöllistä vastuuta terveyden luomisessa. Yhteisön kehittäminen perustuu sen omiin henkisiin ja aineellisiin voimavaroihin. Kehitetään joustavia järjestelmiä, jotta julkinen osallistuminen terveyskysymysten käsittelyyn ja suuntaamiseen voimistuisi. Ihmisille annetaan terveyskysymyksistä perusteellista ja jatkuvaa tietoa ja järjestetään koulutustilaisuuksia sekä annetaan myös taloudellista tukea. (Vertio 1993, 118.)

10 6 Neljännessä kohdassa tuodaan esille yksilöllisen terveystiedon ja taidon kehittäminen (Kalimo & Vertio 1987). Tähän tavoitteeseen pyritään antamalla terveyskasvatusta sekä lisäämällä elämäntaitoja. Käyttämällä vaihtoehtoja ihmiset voivat vaikuttaa omaan terveyteensä ja elinympäristöönsä. On tärkeää, että ihmiset saavat mahdollisuuksia läpi koko elämän jatkuvaan oppimiseen, valmistumiseen elämän kaikkiin vaiheisiin ja sopeutumiseen pitkäaikaisiin sairauksiin ja vammoihin. (Vertio 1993, 119.) Viidennessä kohdassa painotetaan terveydenhuollon jatkuvan kehittämisen tarvetta. Kehittäminen edellyttää yhä suuremman huomion kiinnittämistä terveystutkimukseen sekä ammattihenkilöstön koulutuksen muutoksiin. Tämä tulee johtaa terveyspalvelujen organisaatio- ja asennemuutoksiin. (Vertio 1993, 1999.) Jakartassa pidettiin Maailman Terveysjärjestön neljäs terveyden edistämisen maailmankongressi heinäkuussa Sen tuloksena syntyi kymmenen vuotta Ottawan julistuksen jälkeen uusi asiakirja. Jakartan julistus on tavallaan Ottawan julistuksen periaatteiden päivitystä. Siinä julistuksessa korostetaan entisten periaatteiden lisäksi yhteistyön ja verkostojen merkitystä, jotta eri osapuolet voisivat vaihtaa kokemuksiaan hyviksi koetuista käytännöistä ja tutkimukseen perustuvasta näytöstä. Julistuksen merkittävimpiä teemoja on se, että ihmiset ja ihmisryhmät eivät ole terveyttä edistävien toimenpiteiden kohteena, vaan heidän itse tulisi olla aktiivisia toimijoita. (Jakartan julistus 1997.) 2.4 Terveyden edistäminen prostituutiossa. Tällä hetkellä seksityöntekijöiden terveyden edistäminen tähtää pääasiassa HIVtartunnan riskien vähentämiseen. Kuitenkin HIV ei aina ole prostituoidun päähuolenaihe, vaan muut ongelmat voivat olla etusijalla. Seksityöntekijöillä on samanlaisia terveysongelmia kuin kenellä tahansa ja sen lisäksi myös ammatin mukaan tuomat riskit, kuten väkivalta, huumeiden ja alkoholin väärinkäyttö sekä kodittomuus. (European Network for HIV/STD Prevention in Prostitution 1998, 18.)

11 7 Melkein kaikissa maissa seksityö on erottelevaa ja leimaavaa toimintaa, jonka jotkin tai kaikki osa-alueet ovat lainvastaisia. Seksityöntekijä saattaa epäröidä ottaa yhteyttä julkisen terveydenhuollon palveluihin, jotkut eivät edes ole oikeutettuja terveydenhuoltoon asianmukaisen sairasvakuutuksen puuttuessa. Monet muutkin tekijät estävät seksityöntekijöitä käyttämästä palveluja, jotka auttaisivat heitä suojelemaan omaa ja asiakkaidensa terveyttä: esimerkiksi kielivaikeudet, tietämättömyys ja pelko. (European Network for HIV/STD Prevention in Prostitution 1988, 3.) Laisi (1998) tuo esille monia syitä prostituution salaamisessa, kuten henkilökunnan tietämättömyys prostituutiosta, heidän mielikuvansa ja uskomuksensa ja kielteiset asenteet saattavat ohjata hoitosuhteita. Melkein puolet seksityöntekijöistä ei käytä kaupallisessa suhteissaan kondomin lisäksi muuta ehkäisyä tai varmistusmenetelmää kondomin rikkoutuessa. Erityisesti ulkomaalaisilla seksityöntekijöillä ei ehkä ole tietoa saatavilla olevista palveluista, ehkäisymenetelmistä tai turvaseksistä. (European Network for HIV/STD Prevention in Prostitution 1998, ) Marginaalin tavoittamisen keinot eivät ole aina helposti löydettävissä. Onnistuminen tapahtuu yleensä yrityksen ja erehdyksen kautta ja usein kyse on myös oikeasta ajoituksesta. Prostituoidut ovat hyvä esimerkki vahvasti stigmatisoituneesta yhteiskunnan marginaaliin jäävästä ryhmästä, jonka tavoittaminen on vaikeaa. Oikeanlaisten, kohderyhmää ja sen sisäistä erilaisuutta kunnioittavien työmuotojen löytäminen on aikaa vievä ja jatkuvassa muutoksessa oleva prosessi. (Kauppinen & Laisi & Pro-tukipiste 2000.) Marginaaliryhmien parissa työskentelevien sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden on saatava: - laajin mahdollinen tieto alakulttuurin käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä - edellytykset tulkita, miten toimia saadun tiedon mukaan - taidot toimia Monet alakulttuurin sisäisistä uskomuksista elävät hyvin vahvasti ja ohittavat työntekijöiltä saadun tiedon. Uskomuksia on vaikea murtaa pelkästään faktan avulla, vaan siihen tarvitaan yleensä myös ymmärrys siitä, mikä merkitys jonkin uskomuksen ylläpitämiselle yhteisössä on. Näihin merkityksiin päästään vain kuuntelemalla

12 8 yhteisön jäseniä. Alakulttuurin sisäisten merkitysten ymmärtämiseksi Suomessakin olisi syytä kiinnittää huomiota ns. vertaiskoulutuksen tarpeeseen osana marginaalissa tehtävää preventiotyötä. Marginaaliin sisään pääseminen ja avainhenkilöiden luottamuksen voittaminen ovat myös työntekijöille edellytys onnistua työssään. Tämä edellyttää pitkäjänteistä ja johdonmukaista työskentelyä, jossa työntekijöiden sitoutumisen aste pitää olla korkea. ( Kauppinen ym ) 3 PROSTITUUTIO 3.1 Prostituutio käsitteenä Prostituutio on eräänlainen sateenvarjokäsite, jonka alle mahtuu hyvin erityyppisiä seksuaalipalveluiden kaupan muotoja. Lukuisista yrityksistä huolimatta yhtä ja yleisesti hyväksyttyä määritelmää ei kaiketi ole löydettävissä, vaan ne ovat sidoksissa aikaan, paikkaan ja tutkimuskohteeseen. (Kauppinen 1990, 5.) Prostituutio on yhteiskunnallinen ilmiö, jossa on vähintään kaksi osapuolta. Prostituution liittyy seksuaalisuuden keskeinen piirre: prostituutiokontakti palvelee ainoastaan ostajan seksuaalisen tarpeiden tyydytystä. Prostituutiota voidaan siis tarkastella toisaalta yhteiskunnallisen tason järjestelmänä ja rakenteena (prostituution makrotaso) ja toisaalta yksilöiden toimintajärjestelmänä ja käytäntöinä (prostituution mikrotaso). Makrotasolla vaikuttavat tekijät, kuten taloudellisten resurssien epätasainen jakautuminen, sukupuolten välinen eriarvoisuus, seksuaalikulttuuri, väestölliset siirtymät, lainsäädäntö, yleinen mieli ja seksiteollisuus taloudellisena toimijana, ovat vuorovaikutuksessa ja reunaehtojen luojana prostituution mikrotason toiminalle. Mikrotason tekijät, kuten prostituoidut, seksipalveluiden ostajat, parittajat, hyötyjät ja prostituutiota hyväksikäyttävät tahot, ovat helpommin yhdistettävissä prostituutioon ja helpommin kontrolloitavissa. (Turunen 1996, ) Prostituutioksi määritellään kontaktia, joka edellyttää osapuolten kosketusta. Tavallisesti se on yhdyntää tai myyjän ostajalle suorittamaa masturbointia.

13 9 Prostituutioksi ei lasketa seksuaalista kiihottamista, eroottista tanssia, riisuuntumis- tai paritteluesityksiä, eroottisia valokuvia tai elokuvia. (Häkkinen 1995, 232.) Häkkisen mukaan prostituutio on yhteiskunnallinen ilmiö, jolla ymmärretään kahden tai useamman henkilön keskinäistä, julkista, kaupallista ja markkinaluonteista seksuaalisuhdetta, joka yhteisössä koetaan vakiintuneista avioliittoluonteisista suhteista poikkeavaksi. Sellaiset suhteet ovat satunnaisia ja niissä ostajan oikeus- ja määräysvalta on rajallinen. Hänen tilalleen tule aina uusi asiakas, joka voi periaatteessa olla kuka tahansa. (Häkkinen 1995, 233.) Suomalaisen yhteiskunnan suhtautuminen prostituution on ristiriitainen. Seksuaalipalveluiden myyminen ei ole rikos, mutta se ei kuitenkaan ole yhteiskunnan hyväksymä tapa hankkia toimeentulo. Jos prostituutio hyväksyttäisiin kokonaan, saattaisi se lisääntyä huomattavasti. Jos se kriminalisoidaan, silloin ilmiö piiloutuu ja henkilöt toimivat harmaalla sektorilla. Tuolloin heillä ei olisi oikeusturvaa juuri lainkaan ja erilaisen riiston mahdollisuus kasvaa. (Silfverberg, Kauppinen 1992, 28.) 3.2 Kansanvälisiä prostituutioprojekteja Prostituution liikkuvuus asettaa uusia haasteita niin lainsäädännölle, hallinnolle, kontrollitoimille kuin palveluille. Euroopan eri valtioissa on toteutettu terveys- ja sosiaalityön projekteja, joiden tarkoitus on minimoida prostituution liittyviä terveysriskejä ja muita haittoja. (Kauppinen 1995.) EUROPAP eli European Intervention Projects for Prostitutes on projekti, joka toimii EU:n viidennen direktiivin alaisuudessa ja kuuluu osana ohjelmaan Eurooppa Aidsia vastaan. EUROPAP perustettiin vuonna Projektin tavoitteena on tukea ja kehittää toimenpiteitä HIV:n, sukupuoli- ja muiden tarttuvien tautien vähentämiseen prostituutiossa ja arvioida, mitkä ovat seksityöntekijöille parhaiten sopivat lähestymistavat. EUROPAP on rakentanut Eurooppaan verkoston, joka perustuu paikallistasolla tapahtuvaan koordinointiin kaikissa EU- maissa. Nämä koordinaattorit ovat rakentaneet, kehittäneet ja vahvistaneet projektiverkostoja omissa maissaan. (European Network for HIV/STD Prevention in Prostitution 1998, 79.)

14 10 Projekti on julkaissut kirjan, jossa kerrotaan prostituutiosta ja HIV:n ehkäisytyöstä kussakin maassa, annetaan toimenpidesuosituksia, esimerkkejä toimivista käytännöistä ja ehdotuksia projektien arviointiin (Mak 1996). TAMPEP eli Transnational AIDS/STD Prevention among Migrant Prostitutes in Europe on eurooppalainen tutkimus- ja toimintaprojekti, joka perustettiin Sen tehtävänä on toimeenpanna ja levittää uusia strategioita ja menetelmiä aidsin ja sukupuolitautien ehkäisytyöhön ulkomaalaisten prostituoitujen parissa. (European Network for HIV/STD Prevention in Prostitution 1998, ) TAMPEP projektin kohderyhminä ovat naiset ja transvestiitit / transseksuaalit. Painopisteenä on EU:n ulkopuolelta tulevat prostituoidut ja projektilla on monia eri keinoja materiaalin ja toimenpidemenetelmien kehittämiseen. TAMPEPin yhteystyökumppanit ovat Alankomaissa, Saksassa, Italiassa ja Itävallassa. (European Network for HIV/STD Prevention in Prostitution 1998, ) UMBRELLA on osa Europe against AIDS-ohjelmaa ja siihen kuuluu useita eri projekteja. Se on Euroopan Komission rahoittama hanke liikkuvan prostituution kohtaamiseksi EU:n raja-alueilla. 3.3 Prostituutioprojekteja Helsingissä Meritähtiprojekti käynnistyi syksyllä 1996 osana Umbrella- projektia. Suomessa Meritähtiprojektista vastaa Helsingin Diakonissalaitos, jonka yhteistyökumppaaneita ovat Virossa Tallinnan AIDS-i Tugikeskus ja Suomessa Pro-tukipiste ry. Meritähtiprojekti on saanut taloudellista tukea myös sosiaali- ja terveysministeriöltä vuonna ja Raha-automaattiyhdistykseltä vuonna (Meritähden EUloppuraportti 1999.) Meritähtiprojektin tavoitteena on tarjota terveyspalveluita ja neuvontaa sekä psykososiaalista tukea Helsingissä työskenteleville ulkomaalaisille, lähinnä venäläisille ja virolaisille, seksityöntekijöille. Tavoitteena on seksityöntekijöiden ja heidän asiakkaiden terveyden edistäminen, sukupuoliteitse tarttuvien tautien leviämisen ehkäiseminen sekä seksityöhön, ulkomaalaisuuteen ja elämänhallintaan liittyvissä

15 11 kysymyksissä tukeminen. Työn peruslähtökohtana on asiakkaan itsensä määrittelemän tuen antaminen. (Meritähden EU-loppuraportti 1999.) Pro-tukipiste ry on joulukuussa 1996 rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää seksityöntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhdistys pyrkii vähentämään ja ennaltaehkäisemään seksityöhön liittyviä ongelmia ja haittoja. Protukipiste on prostituoiduille ja muille seksibisneksissä mukana oleville ihmisille tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan palvelupiste. ( Pro-tukipisteen toimintasuunnitelma 2001.) Käytännön asiakastyön lisäksi yhdistys toimii prostituutiokysymyksissä valtakunnallisena konsultaatio- ja asiantuntijatahona. Yhdistys seuraa aktiivisesti alan kehitystä Suomessa ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun seksityöhön, seksibisnekseen ja kansanväliseen ihmiskauppaan liittyvissä kysymyksissä. Kansallisen toiminnan lisäksi yhdistys seuraa ja osallistuu kansanväliseen prostituutiopoliittiseen keskusteluun sekä on mukana oman toiminnan kehittämisen kannalta tärkeissä kansanvälisissä projekteissa. Meritähtiprojekti toiminta siirtyi osaksi Pro-tukipiste ry:n toimintaa vuoden 2001 alussa. (Pro-tukipusteen toimintasuunnitelma 2001.) Suomessa on parhaillaan meneillään STAKES: n vetämä Prostituution ehkäisyprojekti Sen tavoitteena on prostituution ehkäisy, prostituution aiheuttamien haittojen, kuten syrjäytymisen ja mielenterveydellisten ongelmien vähentäminen, sekä myönteisen seksuaalisuuden edistäminen. (STAKES Esite.) 3.4 Liikkuva prostituutio Prostituution kansainvälistyminen ja liikkuvuus maasta toiseen on ollut merkittävin muutos 1970-luvulta lähtien. Liikkuva prostituutio on osa monikansallisen seksiteollisuuden perusrakennetta ja se koskee kaikkia prostituution osia: asiakkaat ja prostituoidut liikkuvat maasta toiseen, hyötyjäorganisaatiot toimivat yli valtiollisten rajojen. (Kauppinen 1995, 9.)

16 12 Suomessa liikkuva prostituutio tarkoittaa lähinnä venäläisten ja virolaisten prostituoitujen sekä taustaorganisaatioiden toimintaa ja toisaalta Suomesta muihin maihin suuntautuva seksiturismia. Osa Suomessa toimivista ulkomaalaisista prostituoiduista asuu pysyvästi maassa mutta suurella osalla on turistiviisumi tai he oleskelevat maassa laittomasti. Tarkka tietoa liikkuvan prostituution toimintamalleista Suomessa ei ole. (Turunen 1996, 68.) Kansanvälisen prostituutiotilanteen kannalta Neuvostoliiton hajoaminen ja Itä- Euroopan valtioiden itsenäistyminen muutti liikkuvan prostituution rakennetta. Epävakava poliittinen ja taloudellinen tilanne sekä työttömyys ja sosiaaliturvan romahtaminen aiheutti sen, että aiemmin Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta Eurooppaan suuntautuvan ihmiskaupan korvasi Euroopan sisäinen liikehdintä. (Kauppinen 1996, ) Häkkisen (1997) mukaan prostituution liikkuvuuteen on vaikuttanut ns. seksin privatisoituminen. Seksivallankumouksen myötä ihmisten seksuaalisuuden kontrollia ryhdyttiin tiukasti vastustamaan. Itä- Euroopan maissa yhteiskunnallinen mullistus on nostanut korostetusti esille kaikki vapauteen liittyvät arvot. Niinpä prostituoidun ammattikin on vaarallisen suosittu Venäjällä ja Virossa. Liikkuvassa prostituutiossa mukana olevien prostituoitujen asema on erittäin huono. Suuri osa oleskelee maassa laittomasti tai lyhyillä turistiviisumeilla, eikä heillä ole oikeutta maan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Terveysriskit ovat suuret: seksiteitse tarttuvat taudit, pahoinpitelyt, päihdeongelmat, mielenterveysongelmat. (Kauppinen 1995.) 3.5 Liikkuva prostituutio Helsingissä Keväällä 1999 Meritähden asiakkaille valmisteltiin kyselylomake jotta kuva prostituutiosta ja erityisesti liikkuvan prostituution parissa työskentelevien seksityöntekijöiden tarpeista tulisi selkeämmäksi. Kyselylomakkeen vastaajien määrä oli 22, joten pitkälle meneviä johtopäätöksiä liikkuvasta prostituutiosta ei voi tehdä. Kyselyn tulokset ovat vain suuntaa antavia ja mahdollistavat karkean profiloinnin Suomessa liikkuvan prostituution parissa työskentelevästä henkilöistä. Kyselylomakkeen mukaan keskiverto seksityöläiset ovat venäläisiä tai virolaisia, vuotiaita naisia, heistä noin puolet ovat naimattomia ja noin puolet elää avo-/avioliitossa tai ovat muuten kiinteässä yhteydessä sukulaisiinsa. Kolmannes naisista on suorittanut lukion, kolmannes on opiskellut yliopistossa ja kolmannes on hankkinut itselleen ammatilliseen koulutuksen. Suurin osa naisista on työttömänä. Juuri taloudelliset syyt ovat vaikuttaneet seksityöhön ajautumiseen. Hankitut tulot käytetään suurimmaksi

17 13 osaksi toimeentulon ylläpitoon tai velkojen maksuun. Valtaosalla naisista on seksityökokemusta noin kaksi vuotta. (Meritähden EU loppuraportti 1999.) Meritähtiprojektin aikana Helsingissä on toiminut yhteensä neljä seksibaaria. Yhden illan aikana seksibaareissa käy arviolta prostituutiota harjoittavaa naista. Suurin osa naisista puhuu äidinkielenään venäjää. Muualta kuin Baltiasta ja entisen Neuvostoliiton alueelta tulevien naisten määrä on vähäinen. Ulkomaalaisten seksityöntekijöitten määrää Helsingin muissa ravintoloissa ja yökerhoissa on vaikea arvioida, koska Suomeen muuttaneiden venäjää ja viroa puhuvien ihmisten määrä on yleisesti ottaen suuri. Katuprostituutioalueella ulkomaalaisia seksityöntekijöitä tapaa kerrallaan puolesta tusinasta tusinaan. (Meritähden EU loppuraportti 1999.) Meritähden kyselyyn vastanneista naisista 64 % ilmoitti asuvansa Suomessa käydessään vuokraasunnossa. 32 % vastaajista asui hotellissa tai matkustajakodissa ja 5 % muualla. Kyselylomakkeeseen vastanneista 77 % on omien sanojen mukaan säännöllinen kontakti kotimaansa terveydenhuoltoon ja 41 % käyttää palveluja säännöllisesti myös Suomessa. (Meritähden EU-loppuraportti 1999.) 3.6 Prostituution terveysongelmat Yleisimpiä prostituution liittyviä terveyshaittoja ovat seksiteitse tarttuvat taudit, mielenterveys- ja päihdeongelmat. Mielenterveys- ja päihdeongelmat voivat olla joko prostituution johtavia tai prostituutiosta aiheutuvia terveyshaittoja. (Turunen 1996, ) Seksiteitse tarttuvat taudit Suomessa todettiin vuonna klamydia-, 255 tippuri-, 140 kuppa-, 256 hepatiitti B ja 113 HIV tartuntaa (Kansanterveyslaitos 2000). Virossa todettiin vuonna klamydia-, 1103 tippuri-, 841 kuppa-, 3508 trikoomonosi ja 396 HIV tartuntaa (Eesti Arst 2000, ). Ottaen huomioon Viron väkiluvun, joka on 1,4 miljoonaa, tartuntojen lukumäärät ovat huomattavasti suuremmat kuin Suomessa. Miten iso osuus niistä kuuluu seksityön ammattilaisille, on mahdoton sanoa, koska sellaisia tilastoja ei ole olemassa. Meritähden kyselyyn vastanneista naisista 27 %:lla on omien sanojensa mukaan ollut lähiaikoina sukupuolitauti, gynekologisia ongelmia on ollut 41 %:lla, muita fyysisiä sairauksia 14 %:lla ja henkisiä vaikeuksia 18 %:lla vastaajista. (Meritähden EU-loppuraportti 1999.)

18 14 Turusen (1996, 70-71) mukaan 15 % suomalaisista miehistä ja 12 % naisista on sairastanut elinaikanaan jonkun sukupuolitaudin. Miehillä yleisin tartunnan lähde oli satunnainen kumppani (49 %); naisilla vastaava luku oli 24 %. Prostituoidut leimataan helposti seksiteitse tarttuvien tautien levittäjiksi sillä perusteella, että heillä on paljon seksikontakteja. Maksullisuus ja partnereiden lukumäärä eivät sinällään lisää tartuntariski, vaan keskeinen muuttuja on kontaktin laatu: suojaudutaanko vai eikö suojauduta. (Turunen 1996, 71.) Kauppinen ym. (2000) ovat todenneet, että tartuntatautien leviämisen kannalta korkea riskiä edustavat huumeita käyttävät prostituoidut. Syitä suojamattomaan seksiin ovat: suojaamattomasta kontaktista maksetaan enemmän, asiakas haluaa suojaamatonta seksiä, tuttu asiakas, jolle voi myytä myös ilman kondomia, myyjä on ollut tilanteessa päihtyneenä, ei väliä onko suojauduttu vai ei. Haluttomuus suojautua näyttää olevan myös prostituoitujen asiakkaisiin liittyvä ongelma. Valistus- ja informaatiokampanjoista huolimatta yllättävän monet asiakkaat vaativat suojaamatonta seksiä ja ovat valmiita maksamaan siitä enemmän. Syitä tällaiseen riskikäyttäytymiseen on vaikea saada selville, sillä asiakkaita on tutkittu hyvin vähän tai eivät myönnä ostavansa suojaamatonta seksiä. (Turunen 1996, 72.) Mielenterveysongelmat Prostituoitujen mielenterveysongelmat voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan: mielenterveysongelmat, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että henkilö on ajautunut tai ryhtynyt prostituoiduksi ja ongelmat, jotka johtuvat prostituutiosta (Turunen 1996, 73). Prostituutioon johtavista mielenterveydellisistä ongelmista seksuaalinen riisto joko lapsuudessa tai aikuisiällä muodostaa yhden tärkeän riskitekijän. Kaiken kaikkiaan itsetunnon ja omanarvontunteen menetykset, johtuvat ne sitten fyysisten, henkisten tai seksuaalisten pahoinpitelyjen kokemuksista, vähentävät yksilöiden kykyä ja mahdollisuuksia tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja. (Turunen 1996, 74.) Prostituoitujen joukossa on myös vakavista psykiatrisista häiriöistä kärsiviä. Puutteelliset hoitomahdollisuudet ja taloudelliset vaikeudet ovat silloin ajaneet prostituutioon. Tällaiset henkilöt ovat prostituoitujen joukossa heikoimmassa asemassa ja altistuvat monenlaiselle riistolle ja väkivallalle. (Turunen 1996, 74.)

19 15 Meritähden asiakaskyselyn perusteella turvattomuus ja väkivallan kokemukset ovat seksityön arkea. Puolet kaikista vastaajista sanoo joutuneensa työssään väkivallan uhriksi. Kyselyyn vastanneista oli tullut raiskatuksi ennen seksityön aloittamista lähes kolmasosa. Seksuaalista hyväksikäyttöä oli kokenut lapsena yksi vastaajista. (Kopra 1999.) Prostituutiosta johtuvat mielenterveydelliset ongelmat liittyvät kaksoiselämään ja salailuun, leimautumiseen, jatkuvaan ilmitulemisen pelkoon, alistamiseen, halveksuntaan. Prostituutioon liittyy vahva poikkeavuuden leima ja siksi toimintaa halutaan pitää salassa niin läheisiltä kuin ympäristöltäkin. Usein vaihtuvilla intiimi kontakteilla voi olla negatiivisia seurauksia, kuten vaikeus solmia muunlaisia kuin asiakkuuteen perustuvia ihmissuhteita ja kyvyttömyys nauttia seksistä. (Turunen 1996, 74.) Meritähtiprojektin asiakaskyselyn mukaan 37 % vastanneista ilmoitti kärsivänsä masennuksesta ja 27 % ahdistuneisuudesta. Yksinäisyyden tunnetta oli 27 %:lla ja pelkotiloja 32 %:lla. Unettomuutta koki 27 %, stressiä 41 %, väsymystä 55 %, päänsärkyä 18 % ja hengen ahdistusta 9 % vastaajista. (Meritähden EU - loppuraportti 1999.) Päihdeongelmat Päihteet ja prostituutio muodostavat toisiaan ruokkivan kehän. Prostituutiolla hankitaan rahaa päihteisiin ja päihteiden avulla kestetään prostituution arkipäivä. Prostituutio on ei- kriminalisoitu tapa rahoittaa huumausaineiden käyttö ja siksi varsinkin kovien, kalliiden huumeiden käyttäjät turvautuvat prostituutioon. (Turunen 1996, 75.) Kauppisen ym. (2000) mukaan pääkaupunkiseudun 40 haastateltavasta prostituoidusta reilu viidennes käyttää huumeita suonensisäisesti. Kaikkiaan huumeiden käyttäjiä on aineistossa kymmenen ja neljä heistä käyttää myös muita kuin suonensisäisesti käytettäviä huumeita (kannabis, erilaiset klubi-huumeet kuten ekstaasi). Kaikki aktiivikäyttäjät olivat suomalaisia ja käyttöhistoriaa omaavistakin vain yksi oli ulkomaalainen. Aktiivikäyttäjistä puolet on syntyperäisiä helsinkiläisiä. Alkoholia käyttää reilu kolmannes vastaajista ja heistä valtaosa ilmoitti käyttävänsä alkoholia kohtuullisesti. Monien päihdeongelmaisten prostituoitujen osalta on vaikea sanoa, onko päihteidenkäyttö syy vai seuraus prostituutiolle (Turunen 1996, 75). Päihteidenkäytöllä on suuri vaikutus riskikäyttäytymisen todennäköisyyteen asiakastilanteissa (Turunen 1996, 75). Riskikäyttäytymisen todennäköisyys lisääntyy kahdella tavalla: huumeiden saamisen pakonomaisuus ohittaa tärkeydessä turvan ja terveyden sekä päihtymys vähentää rajojen asettamisen ja itsestä huolehtimisen kykyä.

20 16 Asiakkaiden vähäisyys kiristää kilpailua ja asiakkaiden valintaa ei juuri tapahdu, kaikki kelpaavat, jotta tarvittava raha saadaan kerättyä. Näissä tilanteissa suojaamattoman seksin myyminen sitä haluavalle on enemmän sääntö kuin poikkeus. (Kauppinen ym ) 4 ENNALTAEHKÄISY Preventio eli ennaltaehkäisy on historiallisesti merkityksellinen osa terveyden edistämistä. Lähestymistapa on sairauskeskeinen: näköpiirissä on aina jokin tietty terveysongelma, johon pyritään varautumaan etukäteen. (Kauhanen, Myllykangas, Salonen & Nissinen 1998, 286.) 4.1 Sairauksien ehkäisy eli preventio Preventio jakautuu primaari-, sekuntaari- ja tertiääripreventio. Yleisimmin primaaripreventio ymmärretään toiminnaksi jonka avulla pyritään estämään ihmisiä joutumasta tekemisiin terveydelle haitalliseksi tiedettyjen tekijöiden kanssa, liittyivätpä ne sitten yksilöiden käyttäytymiseen tai ympäristöön. Sairauslähtöisesti ajatellen primaariprevention tarkoituksena on vähentää hyvissä ajoin etukäteen sairauksien ja tapaturmien ilmaantuvuutta väestössä. Terveyslähtöisestä näkökulmasta primaaripreventio on yksilön (ja yhteisön) terveysresurssien lisäämistä. (Kauhanen ym. 1998, 287.) Sekundaaripreventio liittyy lähes aina yksilötason terveyden edistämiseen. Joskus sekundaaripreventiolla tarkoitetaan sellaista toimintaa, jolla pyritään hyvissä ajoin havaitsemaan sairauden vähäoireinen varhaisvaihe, jotta voitaisiin vielä puuttua asioiden kulkuun ja estää varsinaisen kliinisen sairauden ilmaantuminen. Tärkein työkalu on seulonta. Toisinaan sekundaaripreventiolla ymmärretään haitallisen altistumisen vähentämistä sellaisissa väestöryhmissä, jotka ovat erityisen suuressa vaarassa sairastua myöhemmin. (Kauhanen ym. 1998, 287.) Tertiääritason preventio päämääränä on estää olemassa olevan, toimintakykyä selvästi huonontavan sairauden tai kliinisen tilan paheneminen. Hyvä hoito sairaalassa sekä kuntoutus ovat tertiääripreventiota. (Kauhanen ym. 1998, 288.)

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751 Nuoren naisen ehkäisymenetelmät Pitkäaikaiset ehkäisymenetelmät Hormonikierukka 3 v ja 5 v Pitkäaikainen ehkäisy (pienempi 3 vuotta, isompi 5 vuotta) Sisältää paikallisesti vapautuvaa keltarauhashormonia

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY Jos lasten hankinta ei ole ajankohtaista, on ehkäisyä käytettävä yhdyntöjen aloittamisesta vaihdevuosiin saakka. Niin hormonaalisia kuin muitakin ehkäisyvaihtoehtoja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ LAUSUNTO 11/43/2004 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta 20.9.2004 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto Asia Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Kokemuksia vertaisten toimimisesta kentällä vapaaehtoisina tutkimusavustajina. Etsivän työn verkoston päivät 2015

Kokemuksia vertaisten toimimisesta kentällä vapaaehtoisina tutkimusavustajina. Etsivän työn verkoston päivät 2015 Kokemuksia vertaisten toimimisesta kentällä vapaaehtoisina tutkimusavustajina Etsivän työn verkoston päivät 2015 11.6.2015 Selvittää hiv- ja hepatiitti C-infektioiden esiintyvyyttä sekä taustatekijöitä

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni?

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Haastateltavana: LT Pia Kivelä, HUS Tartuntataudit VOK:ssa Turvapaikan hakijoilla tarttuvia tauteja,

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Hiv ja hepatiitit Suomessa

Hiv ja hepatiitit Suomessa Hiv ja hepatiitit Suomessa Karjalan XII Lääketiedepäivät Petroskoi 14.6.2012 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Hiv-tartunnat Suomessa TTR -Yhteensä 2952 tartuntaa -69 % tartunnoista suomalaisilla

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2001

Toimintakertomus vuodelta 2001 1 PRO-TUKIPISTE RY. Toimintakertomus vuodelta 2001 1. YHDISTYKSEN JA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖN TOIMINTA-AJATUS Pro-tukipiste ry. on joulukuussa 1996 rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää seksityöntekijöiden

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO 2013 2014 TERVEYSTIETO Vuosiluokat 7-9 Yläasteelle tulevan nuoren elämä on täynnä muutoksia: oma keho muuttuu, seksuaalisuus herää, ystävät

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Voiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä?

Voiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä? Voiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä? Annukka Vuorinen Marjo Tipuri 4.6.2014 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on yksi 2000- luvun yhteiskuntapolitiikan tavoitteista niin kansallisella kuin Euroopan

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

PERUSKARTOITUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN PROSTITUUTIOTILANTEESTA JA PALVELUJEN KEHITTÄMISTARPEESTA

PERUSKARTOITUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN PROSTITUUTIOTILANTEESTA JA PALVELUJEN KEHITTÄMISTARPEESTA PERUSKARTOITUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN PROSTITUUTIOTILANTEESTA JA PALVELUJEN KEHITTÄMISTARPEESTA 2000 1 PERUSKARTOITUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN PROSTITUUTIO- TILANTEESTA JA PALVELUJEN KEHITTÄMISTARPEESTA I KARTOITUKSEN

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

Avuksi ehkäisyn valintaan

Avuksi ehkäisyn valintaan Opas synnytyksen jälkeiseen ja imetyksen aikaiseen raskauden ehkäisyyn Avuksi ehkäisyn valintaan Veera Korhonen & Reeta Minkkinen Sisällysluettelo Tietoa naisen hedelmällisyydestä... 1 Kehon palautuminen

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta 13.9.2012 II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi, Säätytalo Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot