Työn nimi: Terveyden edistäminen marginaaliryhmässä ulkomaalaisten seksityöntekijöiden raskauden ehkäisy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työn nimi: Terveyden edistäminen marginaaliryhmässä ulkomaalaisten seksityöntekijöiden raskauden ehkäisy"

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / ALPPIKADUN YKSIKKÖ Tekijä: Henno Maire Työn nimi: Terveyden edistäminen marginaaliryhmässä ulkomaalaisten seksityöntekijöiden raskauden ehkäisy Julkaisupaikka ja aika Helsinki s. 1 liite Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa venäläisten ja virolaisten prostituoitujen raskauden ennaltaehkäisystä. Tarkoituksena oli myös selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat ehkäisyyn. Opinnäytetyötä varten haastattelin neljää Helsingissä työskentelevä prostituoitua. Kaksi niistä on kotoisin Venäjältä ja kaksi Virosta. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Opinnäytetyössäni käytin kvalitatiivista lähestymistapaa. Aineiston analysoin sisällön analyysin avulla. Haastatelluista naisista kaikki neljä myi seksiä huonon taloudellisen tilanteensa vuoksi. Tutkimuksessa tuli ilmi että seksityöntekijöiden ehkäisymenetelmien käyttö on yksipuolista ja joskus jo olematonta, myös tietoja ehkäisystä ei ole tarpeeksi. Eniten käytetty ehkäisin on kondomi. Ehkäisymenetelmien käyttöön vaikuttaa ensisijaisesti ajankohtaisen tiedon puute sekä ehkäisyn hinta ja naisten elämäntilanne. Toisena tärkeänä tuloksena haastatteluista nousi esiin pelon vahva vaikutus ulkomaalaisten seksityöntekijöiden arkipäivässä. Pelko kohdistuu seksityöhön, yksityiselämään ja ympäristöön. Pelon aiheuttaman tuskan kohtaaminen ja auki purkaminen olisi erittäin oleellista naisten auttamiseksi ja valistustyön tehokkuuden nostamiseksi. Asiasanat: Terveys, terveyden edistäminen, ulkomaalainen seksityöntekijä, prostituutio, liikkuva prostituutio, ennaltaehkäisy Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjasto

2 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC IN FINLAND ALPPIKATU TRAINING UNIT Author: Henno, Maire Title: CONTRACEPTION AMONG MIGRANT SEX WORKERS: health promotion in marginalised groups April 2001 Number of Pages 48 Appendix 1 The purpose of this study was to find out how aware Estonian and Russian prostitutes are of contraceptives. The aim was also to examine the factors that influence the use of contraceptives. In order to carry this research, four prostitutes working in Helsinki were interviewed. Two were from Russia and two from Estonia. Thematic interviews took place at a prostitute counselling centre. The method was qualitative. It appears from the research data, that all the women sold sex because of their poor financial situations. The use of contraceptives among prostitutes is very basic and, in some cases non existent all. The nisuse of contraceptives was influenced by the lack of appropriate information and the high price of contraceptives, but also standpoints and rules that are prevalent in their environments. Furthermore, shame, secrets and fear belong to the every day life of these women. Listening to the troubles and sufferings experienced by the prostitutes and explaining those problems plays an important role in helping them and making prophylactic use more effective. Keywords: health, health promotion, migrant sex worker, prostitution, contraception Filed and stored at the Diasonia Polytechnic library

3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 TERVEYS JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveys ja hyvinvointi Terveyden edistäminen Ottawan asiakirja ja Jakartan julistus Terveyden edistäminen prostituutiossa 7 3 PROSTITUUTIO Prostituutio käsitteenä Kansanvälisiä prostituutioprojekteja Prostituutioprojekteja Helsingissä Liikkuva prostituutio Liikkuva prostituutio Helsingissä Prostituution terveysongelmat Seksiteitse tarttuvat taudit Mielenterveysongelmat Päihdeongelmat 17 4 ENNALTAEHKÄISY Sairauksien ehkäisy eli preventio Raskauden ehkäisy Ehkäisymenetelmät Ehkäisymenetelmien käyttö Suomessa ja muualla 21 5 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 22 6 TYÖN TEHTÄVÄT JA TARKOITUS 25

4 7 TYÖN TOTEUTTAMINEN Kvalitatiivinen lähestymistapa Aineiston keruu Aineiston analysointi 28 8 TYÖN TULOKSET Tietoisuus Tietoisuus sukupuolitaudeista Tietoisuus raskauden ehkäisystä Tietoisuus psykosomaattisista oireista Pelko 33 9 TYÖN EETISET KYSYMYKSET JA LUOTETTAVUUS Työn eettiset kysymykset Työn reliabiliteetti ja validiteetti JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA 40 LÄHTEET 44

5 1 JOHDANTO Olen valinnut tutkimuksen aiheeksi terveyden edistämisen marginaaliryhmässä ulkomaalaisten seksityöntekijöiden raskauden ehkäisy. Kiinnostus tämän työn tekemiseen heräsi harjoittelujaksolla Meritähtiprojektissa ja kasvoi jatkuvasti työskentelyni aikana samassa projektissa. Meritähtiprojektin ensisijaisena tehtävänä on tarjota terveyspalveluja ja -neuvontaa sekä psykososiaalista tukea Helsingissä työskenteleville, lähinnä venäläisille ja virolaisille seksityöntekijöille. Projektin tavoitteena on seksityöntekijöiden ja heidän asiakkaidensa terveyden edistämine, sukupuolitautien leviämisen ehkäiseminen sekä seksityöhön ja ulkomaalaisuuteen liittyvissä ongelmissa tukeminen. Työn peruslähtökohtana on asiakkaan itsensä kokeman tuen tai avun tarpeeseen vastaaminen. (Meritähden toimintasuunnitelma 1999.) Ulkomaalaisten seksityöntekijöiden työskenteleminen Suomessa ei välttämättä ole aivan ongelmatonta. Vieraassa maassa työskentely voi olla hankala, koska maahanmuuttaja ei tunne lainsäädäntöä, ei tiedä oikeuksiaan eikä hänellä ole sosiaalista turvaverkostoa. Erilaisia ongelmia saattaa ilmaantua suhteessa asiakkaisiin, viranomaisiin tai kulttuuriin. Sen vuoksi on tärkeää pyrkiä selvittämään ja ymmärtämään seksityöntekijöiden problematiikkaa, jotta informaatio ja apu tavoittaisivat halutun kohderyhmän. Käytännön työkokemukseni perusteella muodostui jo jonkinlainen käsitys ulkomaalaisista seksityöntekijöistä. Työn kehittämisen kannalta on noussut tarve tiedolle, joka auttaisi suunnittelemaan seksityöntekijöille kohdistuvia terveyttä edistäviä toimenpiteitä. Yleinen este tiedon tai avun saannille on kielitaidottomuus. Varsinkin sellaisille henkilöille, jotka työskentelevät maassa vain lyhyen ajan, myös kulttuurilla on iso osuus siinä, miten seksuaalisuutta ja siihen liittyviä asioita käsitellään. Prostituutio ja yleensä seksuaalisuus on yksilöä niin kokonaisvaltaisesti koskettava asia, että ymmärtääksemme edes vähän enemmän siitä maailmasta, missä itseään myyvät ja heidän asiakkaansa elävät, on oltava valmis kohtaamaan ajatuksia aivan laidasta laitaan. Yhtä oikeaa suhtautumisreseptiä ei ole olemassa, koska jo prostituoidut itse ovat lähteneet työhönsä niin monien eri syiden ajamina. On katsottava ajattelevaa ja tuntevaa ihmistä ihmisenä ja muistettava, että hän on omanlaisensa yksilö siinä missä muutkin. Ei ole oikein tuomita ja osoittaa sormella, mutta ei ole oikein myöskään jättää oman onnensa nojaan. Sopiva väylä ihmisen luo kulkemiseksi on etsittävä aina uudestaan yksilökohtaisesti.

6 2 Tässä opinnäytetyössäni käytän enimmäkseen termejä seksin ammattilainen ja seksityöntekijä koska ne viittaavat suoraan itse ammattiin ja ovat monien mielestä vähemmän leimaavia. Mutta näiden termien ohella käytän haastateltavien ammatistaan myös sanaa prostituoitu, ja seksityöstä sanaa prostituutio, koska venäjää puhuvat naiset käyttivät itse juuri näitä termejä. 2 TERVEYS JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN 2.1 Terveys ja hyvinvointi Terveys on jokaiselle ihmiselle läheinen ja tärkeä asia, jota on kautta aikojen yritetty määritellä lukemattomin tavoin. Moni abstrakti käsite tulee ymmärrettäväksi vastakohtansa kautta. Tavallisimpia terveyskäsityksiä onkin näkemys terveydestä sairauden puuttumisena. Terveydentilaa on hahmotettu myös terveyden ja sairauden välisellä jatkumolla, jolla yksilön terveydentila vaihtelee ollen toisiaan lähempänä täydellistä terveyttä ja toisiaan taas lähempänä sairautta. Tavallisia ovat näkemykset terveydestä toimintakykynä, subjektiivisena hyvinvointina, resurssina tai kuluvana tai uusiutuvana inhimillisenä voimavarana. (Vertio 1993, 7-20.) Positiivisen terveyskäsityksen mukaan terveys on voimavara, joka edistää ihmisen selviytymistä ja estää sairastumista vaikeissakin elämäntilanteissa. Terveyttä on ihmisellä sitä enemmän mitä isompi on voimavarojen ylijäämä arkipäivän vaatimuksiin ja haasteisiin vastaamisen jälkeen. Terveenä pysyäkseen ihminen tarvitsee niin fyysisiä (fyysinen kunto), psyykkisiä (ilo, huumori, toiveikkuus, itseluottamus jne.) kuin sosiaalisiakin voimavaroja (sosiaalinen tuki, ystävyys, rakkaus jne.). (Hakola 1996, 4.) Laurin (1995, 69) mukaan perinteisessä määrittelyssä terveys nähdään ideaalitilana eli fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena terveytenä, johon ei kuulu sairautta. Terveys määritellään myös fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kykynä suoritta päivittäisiä tehtäviä yhteiskunnassa. Hoitotieteelliset määritelmät korostavat voimakkaasti myös ihmisen subjektiivista kokemusta terveydestään. Tämän näkemyksen mukaan terveys on henkilökohtainen voimavara tai kyky, joka on fyysistä, psyykkistä, emotionaalista, henkistä ja sosiaalista. Terveys rinnastetaan myös hyvinvoinnin ja elämänlaadun käsitteeseen. (Lauri 1995, 69.)

7 3 Tiedon lisäksi yhteiskunta ja sen kulttuuri vaikuttavat siihen, mikä katsotaan terveeksi. Jokaisella ihmisellä on käsitys siitä, mitä on olla terve. Mutta käsitykset terveydestä ja hyvinvoinnista poikkeavat toisistaan eri väestöryhmissä. Hyvinvoinnista huolehtiminen nähdään yhteiskunnan velvollisuudeksi. Yhteiskunnan tehtäviin kuuluu huolehtia väestön elintason ja sosiaalisen turvallisuuden ylläpitämisestä ja hyvinvoinnista erilaisten sosiaalisten riskien uhatessa. Sen harjoittaman sosiaalipolitiikan tulisi kiinnittää huomiota ennen muuta siihen, että hyvinvointi jakautuisi kohtuullisesti kaikille, erityisesti huono-osaisille. (Niemelä & Hämäläinen 1993, 42.) Tarpeiden tyydytys on ihmisen hyvinvoinnin perusta (Niemelä & Hämäläinen 1993,46). Yhteiskunnan saamattomuus huolehtia väestön elintasosta on yksi liikkuvan prostituution tekijöistä. Pietarin sosiologisen instituutin vuosina tekemästä tutkimuksesta selviä, että pietarilaisten keskiansio oli elokuussa 1995 jonkin verran subjektiivisesti arvioidun köyhyystason yläpuolella. Tutkimuksen perusteella puutteessa, köyhyydessä tai kurjuudessa elää venäläisistä 49 prosenttia ja pietarilaisista jopa 62 prosenttia. Pietarilaisten subjektiivisen arvion mukaan puutetason yläpuolella elää vain kaksi prosenttia pietarilaisista. Tämän mukaan venäläisistä suurin osa elää suhteellisessa köyhyydessä eli tilanteessa, jossa yksilön ja perheen kulutusmahdollisuudet ja muut materiaaliset elinolot ovat jääneet liian kauaksi keskimääräisestä. (Pietarin kahdet kasvot 1996, ) Virossa kansalaisten taloudellinen tilanne on samankaltainen. Virossa siirtymätalouden synnyttämällä taloudellisella lamalla katsotaan olleen puolestaan virolaisten hyvinvointia ja jokapäiväistä selviytymistä heikentäviä vaikutuksia. Vanhan järjestelmän aikana rahallista ostovoima oli melko runsaasti olemassa, kun taas tarjonta oli erittäin rajallista. Nykyisin visuaalinen yltäkylläisyys on saavutettu, mutta ostovoima on tavaramäärä nähden varsin rajallinen. (Saar & Haikonen 1998.) Voidaan olettaa, että Suomessa työskentelevien venäläisten ja virolaisten prostituoitujen taloudelliset tarpeet ovat ensisijaisia tarpeita. Prostituutio on siinä missä muukin palkkatyö ennen kaikkea keino kohentaa taloudellista tilannetta, jotta muiden tarpeiden tyydyttäminen tulisi mahdolliseksi.

8 4 2.2 Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen käsitteenä on hyvin monikasvoinen. Eri tieteiden edustajat ovat usein painottaneet omia intressilähtökohtiaan tulkinnassa, jolloin käsitteestä on tullut pirstaleinen ja hämmennystä herättävä. Myös eri maiden ja eri maanosien tieteenharjoittajien tulkinnat ovat olleet painotuksiltaan erilaisia (Rimpelä 1994, 5-22). Perttilän (1999, 67) mukaan terveyden edistämisen juuret löytyvät kokonaisvaltaisen ihmiskäsitykseen perustuvasta lääketieteestä, joka jakautuu sairauksien ja terveyden hoitoon. Terveydenhoidon tehtävänä on ollut pitää yllä terveyttä sekä ymmärtää terveyteen ja sen säilymiseen vaikuttavia tekijöitä. Maailman terveysjärjestö WHO on 1980-luvun alkupuolelta lähtien pyrkinyt tavoitteellisesti selkiyttämään terveyden edistämisen tavoitteita ja käsitteitä. Euroopan aluetoimisto julkaisi 1984 keltaisen dokumentin, jossa terveyden edistämiselle määriteltiin viisi pääperiaatetta. Nämä pääperiaatteet korostivat yksilön yhteyttä yhteisöönsä ja elinympäristöönsä sekä eri tieteiden ja ammattikuntien toisiaan täydentävää roolia terveyden edistämisen alueella. Terveyden edistämisen osa-alueiksi nimettiin terveyteen liittyvän eriarvoisuuden vähentäminen, terveellisen ympäristön luominen, sosiaalisten verkostojen ja sosiaalisen tuen vahvistaminen, terveyden kannalta positiivisen käyttäytymisen ja selviytymisstrategioiden tukeminen sekä terveyteen liittyvän tiedon lisääminen. Terveys määritellään tässä yhteydessä voimavaraksi, jonka auttaa yksilöä selviytymään arkielämään haasteista, kun taas terveyden edistämisellä pyritään lisäämään tämän voimavaran määrää. Terveys ja terveyden edistäminen tulee siis ymmärtää laajasti holistisesta näkökulmasta, joka yhdistää kaikki edellä luetellut osa-alueet yhdeksi kokonaisuudeksi. (Vertio 1993, ) Terveyden edistäminen on toimintaa, joka lisää ihmisten mahdollisuuksia niin terveytensä hallintaan kuin sen parantamiseen. Jotta fyysinen, henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi voitaisiin saavuttaa, on yksilöiden ja ryhmän kyettävä tunnistamaan ja toteuttamaan toiveensa, tyydyttämään tarpeensa ja muuttamaan ympäristöä tai opittava tulemaan toimeen sen kanssa. (Kalimo & Vertio 1987.)

9 5 2.3 Ottawan asiakirja ja Jakartan julistus Ensimmäinen kansainvälinen terveyden edistämistä käsittelevä konferenssi järjestettiin Ottawassa Konferenssissa hyväksyttiin ns. Ottawan asiakirja terveyden edistämiseksi. Asiakirja korostaa terveyden edistämistä olennaisena kansan terveyttä tukevana toimintastrategiana, esittele tärkeimpiä terveyden edistämisen keinoja ja esittää tulevaisuuden haasteita. (Vertio 1993, 115.) Ottawan julistuksessa nimetään viisi osatekijää, joita voidaan pitää terveyden edistämisen tienviittoina. Osatekijöitä laadittaessa ei haluttu muotoilla jäykkiä, säännönomaisia raameja, vaan pikemminkin ohjeellisia, toimintaan kannustavia suuntaviivoja, joita voi soveltaa kukin maan tarpeisiin, mahdollisuuksiin ja kulttuuriin sopivasti. (Kalimo & Vertio 1987.) Ensimmäinen osatekijä käsittää yhteiskuntapolitiikan alueen. Terveyttä edistävä politiikka yhdistää politiikan eri alueet osoittamalla niille yhteisen alueen tavoitteen. Terveellisen yhteiskuntapolitiikkaan avulla on mahdollista lisätä monien ihmisten terveyskapasiteettia esimerkiksi lainsäädännön ja finanssipolitiikan kautta. (Kalimo & Vertio 1987.) Toinen osatekijä korostaa terveellisen ympäristön merkitystä ihmisille ja yhteisöille. Ympäristö käsitetään tässä laaja-alaisesti: käsitteeseen sisältyvät asuin- ja elinympäristön lisäksi ekologinen ympäristö. Ekologisella ympäristöllä tarkoitetaan luonnonvarojen käytön ja energiatalouden aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Ympäristön lisäksi tulisi kiinnittää erityistä huomiota työoloihin sekä työturvallisuuteen. (Vertio 1993, ) Kolmannessa osatekijässä korostetaan yhteisöllistä vastuuta terveyden luomisessa. Yhteisön kehittäminen perustuu sen omiin henkisiin ja aineellisiin voimavaroihin. Kehitetään joustavia järjestelmiä, jotta julkinen osallistuminen terveyskysymysten käsittelyyn ja suuntaamiseen voimistuisi. Ihmisille annetaan terveyskysymyksistä perusteellista ja jatkuvaa tietoa ja järjestetään koulutustilaisuuksia sekä annetaan myös taloudellista tukea. (Vertio 1993, 118.)

10 6 Neljännessä kohdassa tuodaan esille yksilöllisen terveystiedon ja taidon kehittäminen (Kalimo & Vertio 1987). Tähän tavoitteeseen pyritään antamalla terveyskasvatusta sekä lisäämällä elämäntaitoja. Käyttämällä vaihtoehtoja ihmiset voivat vaikuttaa omaan terveyteensä ja elinympäristöönsä. On tärkeää, että ihmiset saavat mahdollisuuksia läpi koko elämän jatkuvaan oppimiseen, valmistumiseen elämän kaikkiin vaiheisiin ja sopeutumiseen pitkäaikaisiin sairauksiin ja vammoihin. (Vertio 1993, 119.) Viidennessä kohdassa painotetaan terveydenhuollon jatkuvan kehittämisen tarvetta. Kehittäminen edellyttää yhä suuremman huomion kiinnittämistä terveystutkimukseen sekä ammattihenkilöstön koulutuksen muutoksiin. Tämä tulee johtaa terveyspalvelujen organisaatio- ja asennemuutoksiin. (Vertio 1993, 1999.) Jakartassa pidettiin Maailman Terveysjärjestön neljäs terveyden edistämisen maailmankongressi heinäkuussa Sen tuloksena syntyi kymmenen vuotta Ottawan julistuksen jälkeen uusi asiakirja. Jakartan julistus on tavallaan Ottawan julistuksen periaatteiden päivitystä. Siinä julistuksessa korostetaan entisten periaatteiden lisäksi yhteistyön ja verkostojen merkitystä, jotta eri osapuolet voisivat vaihtaa kokemuksiaan hyviksi koetuista käytännöistä ja tutkimukseen perustuvasta näytöstä. Julistuksen merkittävimpiä teemoja on se, että ihmiset ja ihmisryhmät eivät ole terveyttä edistävien toimenpiteiden kohteena, vaan heidän itse tulisi olla aktiivisia toimijoita. (Jakartan julistus 1997.) 2.4 Terveyden edistäminen prostituutiossa. Tällä hetkellä seksityöntekijöiden terveyden edistäminen tähtää pääasiassa HIVtartunnan riskien vähentämiseen. Kuitenkin HIV ei aina ole prostituoidun päähuolenaihe, vaan muut ongelmat voivat olla etusijalla. Seksityöntekijöillä on samanlaisia terveysongelmia kuin kenellä tahansa ja sen lisäksi myös ammatin mukaan tuomat riskit, kuten väkivalta, huumeiden ja alkoholin väärinkäyttö sekä kodittomuus. (European Network for HIV/STD Prevention in Prostitution 1998, 18.)

11 7 Melkein kaikissa maissa seksityö on erottelevaa ja leimaavaa toimintaa, jonka jotkin tai kaikki osa-alueet ovat lainvastaisia. Seksityöntekijä saattaa epäröidä ottaa yhteyttä julkisen terveydenhuollon palveluihin, jotkut eivät edes ole oikeutettuja terveydenhuoltoon asianmukaisen sairasvakuutuksen puuttuessa. Monet muutkin tekijät estävät seksityöntekijöitä käyttämästä palveluja, jotka auttaisivat heitä suojelemaan omaa ja asiakkaidensa terveyttä: esimerkiksi kielivaikeudet, tietämättömyys ja pelko. (European Network for HIV/STD Prevention in Prostitution 1988, 3.) Laisi (1998) tuo esille monia syitä prostituution salaamisessa, kuten henkilökunnan tietämättömyys prostituutiosta, heidän mielikuvansa ja uskomuksensa ja kielteiset asenteet saattavat ohjata hoitosuhteita. Melkein puolet seksityöntekijöistä ei käytä kaupallisessa suhteissaan kondomin lisäksi muuta ehkäisyä tai varmistusmenetelmää kondomin rikkoutuessa. Erityisesti ulkomaalaisilla seksityöntekijöillä ei ehkä ole tietoa saatavilla olevista palveluista, ehkäisymenetelmistä tai turvaseksistä. (European Network for HIV/STD Prevention in Prostitution 1998, ) Marginaalin tavoittamisen keinot eivät ole aina helposti löydettävissä. Onnistuminen tapahtuu yleensä yrityksen ja erehdyksen kautta ja usein kyse on myös oikeasta ajoituksesta. Prostituoidut ovat hyvä esimerkki vahvasti stigmatisoituneesta yhteiskunnan marginaaliin jäävästä ryhmästä, jonka tavoittaminen on vaikeaa. Oikeanlaisten, kohderyhmää ja sen sisäistä erilaisuutta kunnioittavien työmuotojen löytäminen on aikaa vievä ja jatkuvassa muutoksessa oleva prosessi. (Kauppinen & Laisi & Pro-tukipiste 2000.) Marginaaliryhmien parissa työskentelevien sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden on saatava: - laajin mahdollinen tieto alakulttuurin käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä - edellytykset tulkita, miten toimia saadun tiedon mukaan - taidot toimia Monet alakulttuurin sisäisistä uskomuksista elävät hyvin vahvasti ja ohittavat työntekijöiltä saadun tiedon. Uskomuksia on vaikea murtaa pelkästään faktan avulla, vaan siihen tarvitaan yleensä myös ymmärrys siitä, mikä merkitys jonkin uskomuksen ylläpitämiselle yhteisössä on. Näihin merkityksiin päästään vain kuuntelemalla

12 8 yhteisön jäseniä. Alakulttuurin sisäisten merkitysten ymmärtämiseksi Suomessakin olisi syytä kiinnittää huomiota ns. vertaiskoulutuksen tarpeeseen osana marginaalissa tehtävää preventiotyötä. Marginaaliin sisään pääseminen ja avainhenkilöiden luottamuksen voittaminen ovat myös työntekijöille edellytys onnistua työssään. Tämä edellyttää pitkäjänteistä ja johdonmukaista työskentelyä, jossa työntekijöiden sitoutumisen aste pitää olla korkea. ( Kauppinen ym ) 3 PROSTITUUTIO 3.1 Prostituutio käsitteenä Prostituutio on eräänlainen sateenvarjokäsite, jonka alle mahtuu hyvin erityyppisiä seksuaalipalveluiden kaupan muotoja. Lukuisista yrityksistä huolimatta yhtä ja yleisesti hyväksyttyä määritelmää ei kaiketi ole löydettävissä, vaan ne ovat sidoksissa aikaan, paikkaan ja tutkimuskohteeseen. (Kauppinen 1990, 5.) Prostituutio on yhteiskunnallinen ilmiö, jossa on vähintään kaksi osapuolta. Prostituution liittyy seksuaalisuuden keskeinen piirre: prostituutiokontakti palvelee ainoastaan ostajan seksuaalisen tarpeiden tyydytystä. Prostituutiota voidaan siis tarkastella toisaalta yhteiskunnallisen tason järjestelmänä ja rakenteena (prostituution makrotaso) ja toisaalta yksilöiden toimintajärjestelmänä ja käytäntöinä (prostituution mikrotaso). Makrotasolla vaikuttavat tekijät, kuten taloudellisten resurssien epätasainen jakautuminen, sukupuolten välinen eriarvoisuus, seksuaalikulttuuri, väestölliset siirtymät, lainsäädäntö, yleinen mieli ja seksiteollisuus taloudellisena toimijana, ovat vuorovaikutuksessa ja reunaehtojen luojana prostituution mikrotason toiminalle. Mikrotason tekijät, kuten prostituoidut, seksipalveluiden ostajat, parittajat, hyötyjät ja prostituutiota hyväksikäyttävät tahot, ovat helpommin yhdistettävissä prostituutioon ja helpommin kontrolloitavissa. (Turunen 1996, ) Prostituutioksi määritellään kontaktia, joka edellyttää osapuolten kosketusta. Tavallisesti se on yhdyntää tai myyjän ostajalle suorittamaa masturbointia.

13 9 Prostituutioksi ei lasketa seksuaalista kiihottamista, eroottista tanssia, riisuuntumis- tai paritteluesityksiä, eroottisia valokuvia tai elokuvia. (Häkkinen 1995, 232.) Häkkisen mukaan prostituutio on yhteiskunnallinen ilmiö, jolla ymmärretään kahden tai useamman henkilön keskinäistä, julkista, kaupallista ja markkinaluonteista seksuaalisuhdetta, joka yhteisössä koetaan vakiintuneista avioliittoluonteisista suhteista poikkeavaksi. Sellaiset suhteet ovat satunnaisia ja niissä ostajan oikeus- ja määräysvalta on rajallinen. Hänen tilalleen tule aina uusi asiakas, joka voi periaatteessa olla kuka tahansa. (Häkkinen 1995, 233.) Suomalaisen yhteiskunnan suhtautuminen prostituution on ristiriitainen. Seksuaalipalveluiden myyminen ei ole rikos, mutta se ei kuitenkaan ole yhteiskunnan hyväksymä tapa hankkia toimeentulo. Jos prostituutio hyväksyttäisiin kokonaan, saattaisi se lisääntyä huomattavasti. Jos se kriminalisoidaan, silloin ilmiö piiloutuu ja henkilöt toimivat harmaalla sektorilla. Tuolloin heillä ei olisi oikeusturvaa juuri lainkaan ja erilaisen riiston mahdollisuus kasvaa. (Silfverberg, Kauppinen 1992, 28.) 3.2 Kansanvälisiä prostituutioprojekteja Prostituution liikkuvuus asettaa uusia haasteita niin lainsäädännölle, hallinnolle, kontrollitoimille kuin palveluille. Euroopan eri valtioissa on toteutettu terveys- ja sosiaalityön projekteja, joiden tarkoitus on minimoida prostituution liittyviä terveysriskejä ja muita haittoja. (Kauppinen 1995.) EUROPAP eli European Intervention Projects for Prostitutes on projekti, joka toimii EU:n viidennen direktiivin alaisuudessa ja kuuluu osana ohjelmaan Eurooppa Aidsia vastaan. EUROPAP perustettiin vuonna Projektin tavoitteena on tukea ja kehittää toimenpiteitä HIV:n, sukupuoli- ja muiden tarttuvien tautien vähentämiseen prostituutiossa ja arvioida, mitkä ovat seksityöntekijöille parhaiten sopivat lähestymistavat. EUROPAP on rakentanut Eurooppaan verkoston, joka perustuu paikallistasolla tapahtuvaan koordinointiin kaikissa EU- maissa. Nämä koordinaattorit ovat rakentaneet, kehittäneet ja vahvistaneet projektiverkostoja omissa maissaan. (European Network for HIV/STD Prevention in Prostitution 1998, 79.)

14 10 Projekti on julkaissut kirjan, jossa kerrotaan prostituutiosta ja HIV:n ehkäisytyöstä kussakin maassa, annetaan toimenpidesuosituksia, esimerkkejä toimivista käytännöistä ja ehdotuksia projektien arviointiin (Mak 1996). TAMPEP eli Transnational AIDS/STD Prevention among Migrant Prostitutes in Europe on eurooppalainen tutkimus- ja toimintaprojekti, joka perustettiin Sen tehtävänä on toimeenpanna ja levittää uusia strategioita ja menetelmiä aidsin ja sukupuolitautien ehkäisytyöhön ulkomaalaisten prostituoitujen parissa. (European Network for HIV/STD Prevention in Prostitution 1998, ) TAMPEP projektin kohderyhminä ovat naiset ja transvestiitit / transseksuaalit. Painopisteenä on EU:n ulkopuolelta tulevat prostituoidut ja projektilla on monia eri keinoja materiaalin ja toimenpidemenetelmien kehittämiseen. TAMPEPin yhteystyökumppanit ovat Alankomaissa, Saksassa, Italiassa ja Itävallassa. (European Network for HIV/STD Prevention in Prostitution 1998, ) UMBRELLA on osa Europe against AIDS-ohjelmaa ja siihen kuuluu useita eri projekteja. Se on Euroopan Komission rahoittama hanke liikkuvan prostituution kohtaamiseksi EU:n raja-alueilla. 3.3 Prostituutioprojekteja Helsingissä Meritähtiprojekti käynnistyi syksyllä 1996 osana Umbrella- projektia. Suomessa Meritähtiprojektista vastaa Helsingin Diakonissalaitos, jonka yhteistyökumppaaneita ovat Virossa Tallinnan AIDS-i Tugikeskus ja Suomessa Pro-tukipiste ry. Meritähtiprojekti on saanut taloudellista tukea myös sosiaali- ja terveysministeriöltä vuonna ja Raha-automaattiyhdistykseltä vuonna (Meritähden EUloppuraportti 1999.) Meritähtiprojektin tavoitteena on tarjota terveyspalveluita ja neuvontaa sekä psykososiaalista tukea Helsingissä työskenteleville ulkomaalaisille, lähinnä venäläisille ja virolaisille, seksityöntekijöille. Tavoitteena on seksityöntekijöiden ja heidän asiakkaiden terveyden edistäminen, sukupuoliteitse tarttuvien tautien leviämisen ehkäiseminen sekä seksityöhön, ulkomaalaisuuteen ja elämänhallintaan liittyvissä

15 11 kysymyksissä tukeminen. Työn peruslähtökohtana on asiakkaan itsensä määrittelemän tuen antaminen. (Meritähden EU-loppuraportti 1999.) Pro-tukipiste ry on joulukuussa 1996 rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää seksityöntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhdistys pyrkii vähentämään ja ennaltaehkäisemään seksityöhön liittyviä ongelmia ja haittoja. Protukipiste on prostituoiduille ja muille seksibisneksissä mukana oleville ihmisille tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan palvelupiste. ( Pro-tukipisteen toimintasuunnitelma 2001.) Käytännön asiakastyön lisäksi yhdistys toimii prostituutiokysymyksissä valtakunnallisena konsultaatio- ja asiantuntijatahona. Yhdistys seuraa aktiivisesti alan kehitystä Suomessa ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun seksityöhön, seksibisnekseen ja kansanväliseen ihmiskauppaan liittyvissä kysymyksissä. Kansallisen toiminnan lisäksi yhdistys seuraa ja osallistuu kansanväliseen prostituutiopoliittiseen keskusteluun sekä on mukana oman toiminnan kehittämisen kannalta tärkeissä kansanvälisissä projekteissa. Meritähtiprojekti toiminta siirtyi osaksi Pro-tukipiste ry:n toimintaa vuoden 2001 alussa. (Pro-tukipusteen toimintasuunnitelma 2001.) Suomessa on parhaillaan meneillään STAKES: n vetämä Prostituution ehkäisyprojekti Sen tavoitteena on prostituution ehkäisy, prostituution aiheuttamien haittojen, kuten syrjäytymisen ja mielenterveydellisten ongelmien vähentäminen, sekä myönteisen seksuaalisuuden edistäminen. (STAKES Esite.) 3.4 Liikkuva prostituutio Prostituution kansainvälistyminen ja liikkuvuus maasta toiseen on ollut merkittävin muutos 1970-luvulta lähtien. Liikkuva prostituutio on osa monikansallisen seksiteollisuuden perusrakennetta ja se koskee kaikkia prostituution osia: asiakkaat ja prostituoidut liikkuvat maasta toiseen, hyötyjäorganisaatiot toimivat yli valtiollisten rajojen. (Kauppinen 1995, 9.)

16 12 Suomessa liikkuva prostituutio tarkoittaa lähinnä venäläisten ja virolaisten prostituoitujen sekä taustaorganisaatioiden toimintaa ja toisaalta Suomesta muihin maihin suuntautuva seksiturismia. Osa Suomessa toimivista ulkomaalaisista prostituoiduista asuu pysyvästi maassa mutta suurella osalla on turistiviisumi tai he oleskelevat maassa laittomasti. Tarkka tietoa liikkuvan prostituution toimintamalleista Suomessa ei ole. (Turunen 1996, 68.) Kansanvälisen prostituutiotilanteen kannalta Neuvostoliiton hajoaminen ja Itä- Euroopan valtioiden itsenäistyminen muutti liikkuvan prostituution rakennetta. Epävakava poliittinen ja taloudellinen tilanne sekä työttömyys ja sosiaaliturvan romahtaminen aiheutti sen, että aiemmin Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta Eurooppaan suuntautuvan ihmiskaupan korvasi Euroopan sisäinen liikehdintä. (Kauppinen 1996, ) Häkkisen (1997) mukaan prostituution liikkuvuuteen on vaikuttanut ns. seksin privatisoituminen. Seksivallankumouksen myötä ihmisten seksuaalisuuden kontrollia ryhdyttiin tiukasti vastustamaan. Itä- Euroopan maissa yhteiskunnallinen mullistus on nostanut korostetusti esille kaikki vapauteen liittyvät arvot. Niinpä prostituoidun ammattikin on vaarallisen suosittu Venäjällä ja Virossa. Liikkuvassa prostituutiossa mukana olevien prostituoitujen asema on erittäin huono. Suuri osa oleskelee maassa laittomasti tai lyhyillä turistiviisumeilla, eikä heillä ole oikeutta maan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Terveysriskit ovat suuret: seksiteitse tarttuvat taudit, pahoinpitelyt, päihdeongelmat, mielenterveysongelmat. (Kauppinen 1995.) 3.5 Liikkuva prostituutio Helsingissä Keväällä 1999 Meritähden asiakkaille valmisteltiin kyselylomake jotta kuva prostituutiosta ja erityisesti liikkuvan prostituution parissa työskentelevien seksityöntekijöiden tarpeista tulisi selkeämmäksi. Kyselylomakkeen vastaajien määrä oli 22, joten pitkälle meneviä johtopäätöksiä liikkuvasta prostituutiosta ei voi tehdä. Kyselyn tulokset ovat vain suuntaa antavia ja mahdollistavat karkean profiloinnin Suomessa liikkuvan prostituution parissa työskentelevästä henkilöistä. Kyselylomakkeen mukaan keskiverto seksityöläiset ovat venäläisiä tai virolaisia, vuotiaita naisia, heistä noin puolet ovat naimattomia ja noin puolet elää avo-/avioliitossa tai ovat muuten kiinteässä yhteydessä sukulaisiinsa. Kolmannes naisista on suorittanut lukion, kolmannes on opiskellut yliopistossa ja kolmannes on hankkinut itselleen ammatilliseen koulutuksen. Suurin osa naisista on työttömänä. Juuri taloudelliset syyt ovat vaikuttaneet seksityöhön ajautumiseen. Hankitut tulot käytetään suurimmaksi

17 13 osaksi toimeentulon ylläpitoon tai velkojen maksuun. Valtaosalla naisista on seksityökokemusta noin kaksi vuotta. (Meritähden EU loppuraportti 1999.) Meritähtiprojektin aikana Helsingissä on toiminut yhteensä neljä seksibaaria. Yhden illan aikana seksibaareissa käy arviolta prostituutiota harjoittavaa naista. Suurin osa naisista puhuu äidinkielenään venäjää. Muualta kuin Baltiasta ja entisen Neuvostoliiton alueelta tulevien naisten määrä on vähäinen. Ulkomaalaisten seksityöntekijöitten määrää Helsingin muissa ravintoloissa ja yökerhoissa on vaikea arvioida, koska Suomeen muuttaneiden venäjää ja viroa puhuvien ihmisten määrä on yleisesti ottaen suuri. Katuprostituutioalueella ulkomaalaisia seksityöntekijöitä tapaa kerrallaan puolesta tusinasta tusinaan. (Meritähden EU loppuraportti 1999.) Meritähden kyselyyn vastanneista naisista 64 % ilmoitti asuvansa Suomessa käydessään vuokraasunnossa. 32 % vastaajista asui hotellissa tai matkustajakodissa ja 5 % muualla. Kyselylomakkeeseen vastanneista 77 % on omien sanojen mukaan säännöllinen kontakti kotimaansa terveydenhuoltoon ja 41 % käyttää palveluja säännöllisesti myös Suomessa. (Meritähden EU-loppuraportti 1999.) 3.6 Prostituution terveysongelmat Yleisimpiä prostituution liittyviä terveyshaittoja ovat seksiteitse tarttuvat taudit, mielenterveys- ja päihdeongelmat. Mielenterveys- ja päihdeongelmat voivat olla joko prostituution johtavia tai prostituutiosta aiheutuvia terveyshaittoja. (Turunen 1996, ) Seksiteitse tarttuvat taudit Suomessa todettiin vuonna klamydia-, 255 tippuri-, 140 kuppa-, 256 hepatiitti B ja 113 HIV tartuntaa (Kansanterveyslaitos 2000). Virossa todettiin vuonna klamydia-, 1103 tippuri-, 841 kuppa-, 3508 trikoomonosi ja 396 HIV tartuntaa (Eesti Arst 2000, ). Ottaen huomioon Viron väkiluvun, joka on 1,4 miljoonaa, tartuntojen lukumäärät ovat huomattavasti suuremmat kuin Suomessa. Miten iso osuus niistä kuuluu seksityön ammattilaisille, on mahdoton sanoa, koska sellaisia tilastoja ei ole olemassa. Meritähden kyselyyn vastanneista naisista 27 %:lla on omien sanojensa mukaan ollut lähiaikoina sukupuolitauti, gynekologisia ongelmia on ollut 41 %:lla, muita fyysisiä sairauksia 14 %:lla ja henkisiä vaikeuksia 18 %:lla vastaajista. (Meritähden EU-loppuraportti 1999.)

18 14 Turusen (1996, 70-71) mukaan 15 % suomalaisista miehistä ja 12 % naisista on sairastanut elinaikanaan jonkun sukupuolitaudin. Miehillä yleisin tartunnan lähde oli satunnainen kumppani (49 %); naisilla vastaava luku oli 24 %. Prostituoidut leimataan helposti seksiteitse tarttuvien tautien levittäjiksi sillä perusteella, että heillä on paljon seksikontakteja. Maksullisuus ja partnereiden lukumäärä eivät sinällään lisää tartuntariski, vaan keskeinen muuttuja on kontaktin laatu: suojaudutaanko vai eikö suojauduta. (Turunen 1996, 71.) Kauppinen ym. (2000) ovat todenneet, että tartuntatautien leviämisen kannalta korkea riskiä edustavat huumeita käyttävät prostituoidut. Syitä suojamattomaan seksiin ovat: suojaamattomasta kontaktista maksetaan enemmän, asiakas haluaa suojaamatonta seksiä, tuttu asiakas, jolle voi myytä myös ilman kondomia, myyjä on ollut tilanteessa päihtyneenä, ei väliä onko suojauduttu vai ei. Haluttomuus suojautua näyttää olevan myös prostituoitujen asiakkaisiin liittyvä ongelma. Valistus- ja informaatiokampanjoista huolimatta yllättävän monet asiakkaat vaativat suojaamatonta seksiä ja ovat valmiita maksamaan siitä enemmän. Syitä tällaiseen riskikäyttäytymiseen on vaikea saada selville, sillä asiakkaita on tutkittu hyvin vähän tai eivät myönnä ostavansa suojaamatonta seksiä. (Turunen 1996, 72.) Mielenterveysongelmat Prostituoitujen mielenterveysongelmat voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan: mielenterveysongelmat, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että henkilö on ajautunut tai ryhtynyt prostituoiduksi ja ongelmat, jotka johtuvat prostituutiosta (Turunen 1996, 73). Prostituutioon johtavista mielenterveydellisistä ongelmista seksuaalinen riisto joko lapsuudessa tai aikuisiällä muodostaa yhden tärkeän riskitekijän. Kaiken kaikkiaan itsetunnon ja omanarvontunteen menetykset, johtuvat ne sitten fyysisten, henkisten tai seksuaalisten pahoinpitelyjen kokemuksista, vähentävät yksilöiden kykyä ja mahdollisuuksia tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja. (Turunen 1996, 74.) Prostituoitujen joukossa on myös vakavista psykiatrisista häiriöistä kärsiviä. Puutteelliset hoitomahdollisuudet ja taloudelliset vaikeudet ovat silloin ajaneet prostituutioon. Tällaiset henkilöt ovat prostituoitujen joukossa heikoimmassa asemassa ja altistuvat monenlaiselle riistolle ja väkivallalle. (Turunen 1996, 74.)

19 15 Meritähden asiakaskyselyn perusteella turvattomuus ja väkivallan kokemukset ovat seksityön arkea. Puolet kaikista vastaajista sanoo joutuneensa työssään väkivallan uhriksi. Kyselyyn vastanneista oli tullut raiskatuksi ennen seksityön aloittamista lähes kolmasosa. Seksuaalista hyväksikäyttöä oli kokenut lapsena yksi vastaajista. (Kopra 1999.) Prostituutiosta johtuvat mielenterveydelliset ongelmat liittyvät kaksoiselämään ja salailuun, leimautumiseen, jatkuvaan ilmitulemisen pelkoon, alistamiseen, halveksuntaan. Prostituutioon liittyy vahva poikkeavuuden leima ja siksi toimintaa halutaan pitää salassa niin läheisiltä kuin ympäristöltäkin. Usein vaihtuvilla intiimi kontakteilla voi olla negatiivisia seurauksia, kuten vaikeus solmia muunlaisia kuin asiakkuuteen perustuvia ihmissuhteita ja kyvyttömyys nauttia seksistä. (Turunen 1996, 74.) Meritähtiprojektin asiakaskyselyn mukaan 37 % vastanneista ilmoitti kärsivänsä masennuksesta ja 27 % ahdistuneisuudesta. Yksinäisyyden tunnetta oli 27 %:lla ja pelkotiloja 32 %:lla. Unettomuutta koki 27 %, stressiä 41 %, väsymystä 55 %, päänsärkyä 18 % ja hengen ahdistusta 9 % vastaajista. (Meritähden EU - loppuraportti 1999.) Päihdeongelmat Päihteet ja prostituutio muodostavat toisiaan ruokkivan kehän. Prostituutiolla hankitaan rahaa päihteisiin ja päihteiden avulla kestetään prostituution arkipäivä. Prostituutio on ei- kriminalisoitu tapa rahoittaa huumausaineiden käyttö ja siksi varsinkin kovien, kalliiden huumeiden käyttäjät turvautuvat prostituutioon. (Turunen 1996, 75.) Kauppisen ym. (2000) mukaan pääkaupunkiseudun 40 haastateltavasta prostituoidusta reilu viidennes käyttää huumeita suonensisäisesti. Kaikkiaan huumeiden käyttäjiä on aineistossa kymmenen ja neljä heistä käyttää myös muita kuin suonensisäisesti käytettäviä huumeita (kannabis, erilaiset klubi-huumeet kuten ekstaasi). Kaikki aktiivikäyttäjät olivat suomalaisia ja käyttöhistoriaa omaavistakin vain yksi oli ulkomaalainen. Aktiivikäyttäjistä puolet on syntyperäisiä helsinkiläisiä. Alkoholia käyttää reilu kolmannes vastaajista ja heistä valtaosa ilmoitti käyttävänsä alkoholia kohtuullisesti. Monien päihdeongelmaisten prostituoitujen osalta on vaikea sanoa, onko päihteidenkäyttö syy vai seuraus prostituutiolle (Turunen 1996, 75). Päihteidenkäytöllä on suuri vaikutus riskikäyttäytymisen todennäköisyyteen asiakastilanteissa (Turunen 1996, 75). Riskikäyttäytymisen todennäköisyys lisääntyy kahdella tavalla: huumeiden saamisen pakonomaisuus ohittaa tärkeydessä turvan ja terveyden sekä päihtymys vähentää rajojen asettamisen ja itsestä huolehtimisen kykyä.

20 16 Asiakkaiden vähäisyys kiristää kilpailua ja asiakkaiden valintaa ei juuri tapahdu, kaikki kelpaavat, jotta tarvittava raha saadaan kerättyä. Näissä tilanteissa suojaamattoman seksin myyminen sitä haluavalle on enemmän sääntö kuin poikkeus. (Kauppinen ym ) 4 ENNALTAEHKÄISY Preventio eli ennaltaehkäisy on historiallisesti merkityksellinen osa terveyden edistämistä. Lähestymistapa on sairauskeskeinen: näköpiirissä on aina jokin tietty terveysongelma, johon pyritään varautumaan etukäteen. (Kauhanen, Myllykangas, Salonen & Nissinen 1998, 286.) 4.1 Sairauksien ehkäisy eli preventio Preventio jakautuu primaari-, sekuntaari- ja tertiääripreventio. Yleisimmin primaaripreventio ymmärretään toiminnaksi jonka avulla pyritään estämään ihmisiä joutumasta tekemisiin terveydelle haitalliseksi tiedettyjen tekijöiden kanssa, liittyivätpä ne sitten yksilöiden käyttäytymiseen tai ympäristöön. Sairauslähtöisesti ajatellen primaariprevention tarkoituksena on vähentää hyvissä ajoin etukäteen sairauksien ja tapaturmien ilmaantuvuutta väestössä. Terveyslähtöisestä näkökulmasta primaaripreventio on yksilön (ja yhteisön) terveysresurssien lisäämistä. (Kauhanen ym. 1998, 287.) Sekundaaripreventio liittyy lähes aina yksilötason terveyden edistämiseen. Joskus sekundaaripreventiolla tarkoitetaan sellaista toimintaa, jolla pyritään hyvissä ajoin havaitsemaan sairauden vähäoireinen varhaisvaihe, jotta voitaisiin vielä puuttua asioiden kulkuun ja estää varsinaisen kliinisen sairauden ilmaantuminen. Tärkein työkalu on seulonta. Toisinaan sekundaaripreventiolla ymmärretään haitallisen altistumisen vähentämistä sellaisissa väestöryhmissä, jotka ovat erityisen suuressa vaarassa sairastua myöhemmin. (Kauhanen ym. 1998, 287.) Tertiääritason preventio päämääränä on estää olemassa olevan, toimintakykyä selvästi huonontavan sairauden tai kliinisen tilan paheneminen. Hyvä hoito sairaalassa sekä kuntoutus ovat tertiääripreventiota. (Kauhanen ym. 1998, 288.)

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751 Nuoren naisen ehkäisymenetelmät Pitkäaikaiset ehkäisymenetelmät Hormonikierukka 3 v ja 5 v Pitkäaikainen ehkäisy (pienempi 3 vuotta, isompi 5 vuotta) Sisältää paikallisesti vapautuvaa keltarauhashormonia

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY Jos lasten hankinta ei ole ajankohtaista, on ehkäisyä käytettävä yhdyntöjen aloittamisesta vaihdevuosiin saakka. Niin hormonaalisia kuin muitakin ehkäisyvaihtoehtoja

Lisätiedot

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Yksi seksuaaliterveyden määritelmä Seksuaalisuus on seksuaalisuuteen liittyvän fyysisen,

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Preconception Health ja nuorten seli-asenteet

Preconception Health ja nuorten seli-asenteet Preconception Health ja nuorten seli-asenteet Jouni Tuomi FT, yliopettaja, terveyden edistäminen TAMK v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala

Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen 3.5.2017 Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala Miksi tärkeä asia? Vuonna 2015 Suomessa tehtiin 9441 raskaudenkeskeytystä, mikä on pienin määrä vuonna 1970

Lisätiedot

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma. (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma. (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille

Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ LAUSUNTO 11/43/2004 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta 20.9.2004 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto Asia Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0071/2. Tarkistus. Mary Honeyball ja muut

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0071/2. Tarkistus. Mary Honeyball ja muut 19.2.2014 A7-0071/2 2 1 kohta 1. toteaa, että prostituutio ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat erittäin voimakkaasti sukupuoleen perustuvia kysymyksiä, ne loukkaavat ihmisarvoa ja ovat vastoin ihmisoikeuksien

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys

SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys 21.9.2017 Silvennoinen Tiina Kliininen asiantuntijasairaanhoitaja KSSHP 1 Nuorten seksuaalioikeuksiin kuuluu 1. oikeus omaan seksuaalisuuteen 2. oikeus tietoon seksuaalisuudesta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN

LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN Tarkoitus ja tavoite Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa läheisten kokemuksia syöpäsairauden vaikutuksista seksuaalisuuteen. Tavoitteena

Lisätiedot

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni?

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Haastateltavana: LT Pia Kivelä, HUS Tartuntataudit VOK:ssa Turvapaikan hakijoilla tarttuvia tauteja,

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kokemuksia vertaisten toimimisesta kentällä vapaaehtoisina tutkimusavustajina. Etsivän työn verkoston päivät 2015

Kokemuksia vertaisten toimimisesta kentällä vapaaehtoisina tutkimusavustajina. Etsivän työn verkoston päivät 2015 Kokemuksia vertaisten toimimisesta kentällä vapaaehtoisina tutkimusavustajina Etsivän työn verkoston päivät 2015 11.6.2015 Selvittää hiv- ja hepatiitti C-infektioiden esiintyvyyttä sekä taustatekijöitä

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 6.11.2013 2013/2103(INI) TARKISTUKSET 1-10 Corina Creţu (PE519.580v01-00) seksuaalisen hyväksikäytön ja prostituution vaikutuksesta sukupuolten

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät Seminaari 7

Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät Seminaari 7 Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät 6.6.2017 Seminaari 7 Tuuli Pitkänen & Jouni Tourunen A-klinikkasäätiö Pitkänen ja Tourunen 2017 1 Digipalvelut Henkilökohtaista, yksityistä, anonyymiä, luottamuksellista

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Elämän kolhuja vai kannustimien puutetta? kyselytutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuudesta. Anne Surakka Diak / UEF 11.6.

Elämän kolhuja vai kannustimien puutetta? kyselytutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuudesta. Anne Surakka Diak / UEF 11.6. Elämän kolhuja vai kannustimien puutetta? kyselytutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuudesta Anne Surakka Diak / UEF 11.6.2015 Tutkimuksen taustaa Poliittinen ja kansalaiskeskustelu (ennen ja nyt):

Lisätiedot

Hiv ja hepatiitit Suomessa

Hiv ja hepatiitit Suomessa Hiv ja hepatiitit Suomessa Karjalan XII Lääketiedepäivät Petroskoi 14.6.2012 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Hiv-tartunnat Suomessa TTR -Yhteensä 2952 tartuntaa -69 % tartunnoista suomalaisilla

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen

Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen Tiedosta hyvinvointia Mielenterveyden edistäminen 1 Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen Kristian Wahlbeck Tutkimusprofessori, Stakes Professori, Helsingin yliopisto Sosiaali ja terveysalan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Voiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä?

Voiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä? Voiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä? Annukka Vuorinen Marjo Tipuri 4.6.2014 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on yksi 2000- luvun yhteiskuntapolitiikan tavoitteista niin kansallisella kuin Euroopan

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Asiaa ehkäisystä. Hormonaalinen ehkäisy. Gynekologian alueellinen koulutuspäivä Sonja Eronen. Yhdistelmäehkäisy (progestiini + estrogeeni)

Asiaa ehkäisystä. Hormonaalinen ehkäisy. Gynekologian alueellinen koulutuspäivä Sonja Eronen. Yhdistelmäehkäisy (progestiini + estrogeeni) Asiaa ehkäisystä Gynekologian alueellinen koulutuspäivä 27.10.2017 Sonja Eronen Hormonaalinen ehkäisy Yhdistelmäehkäisy (progestiini + estrogeeni) Pilleri, laastari ja rengas Progestiiniehkäisy Pilleri,

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot