Eija Rantajärvi (toim.)

Transkriptio

1 MER1 - Report Series of the Finnish Institute of Marine Research No. 25, 1996 LEVÄKUKINTATILANNE SUOMEN MERIALUEILLA JA VARSINAISELLA ITÄMERELLÄ VUONNA 1995 PHYTOPLANKTON BLOOMS IN THE FINNISH SEA AREAS AND IN THE BALTIC PROPER DURING 1995 Eija Rantajärvi (toim.)

2 MER1 - Report Series of the Finnish Institute of Marine Research Cover: Variability in phytoplankton biomass during one summertime transect as measured along the route Travemünde - Helsinki - St. Petersburg. Kannen kuva: Kasviplanktonin määrän vaihtelu yhdellä kesän mittausmatkalla välillä Travemünde - Helsinki - Pietari. Publisher: Julkaisija: Finnish Institute of Marine Research Merentutkimuslaitos P.O. Box 33 PL 33 FIN Helsinki, Finland Helsinki Tel: Puh Fax: Telekopio: surname@fimr.fi sukunimi@fimr.fi Copies of this Report Series may be obtained from the library of the Finnish Institute of Marine Research Tämän raporttisarjan numeroita voi tilata Merentutkimuslaitoksen kirjastosta. ISBN ISSN Recycloble product with low emirsims during production Hakapaino Oy, Helsinki 1996

3 LEVÄKUKINTATILANNE SUOMEN MERIALUEILLA JA VARSINAISELLA ITÄMERELLÄ VUONNA 1995 PHYTOPLANKTON BLOOMS IN THE FINNISH SEA AREAS AND IN THE BALTIC PROPER DURING 1995 Eija Rantajärvi (toim.) Tiivistelmä Raportissa on esitetty vuoden 1995 leväkukintatilanne Suomen merialueilla ja varsinaisella Itämerellä. Tiedot Perustuvat Merentutkimuslaitoksen mittauksiin ja eri ympäristöviranomaisilta, yliopiston tutkimuslaitoksilta ja rajavartiolaitoksen lentäjiltä saatuihin tietoihin. Satelliittikuvia on käytetty sinileväkukintojen laajuuden arvioinnissa. Julkaisu koostuu yhteenveto-osuudesta sekä eri ympäristöviranomaisten aluekohtaisista selonteoista. Aluekohtaisissa selonteoissa käsitellään myös järvien kukintatilannetta. Luettelo Suomen merialueilla leväkukintavalvontaan osallistuvista ympäristöviranomaisista ja tutkimuslaitoksista sekä yhteistyölaitoksista ulkomailla on raportin liitteenä. Abstract This publication consists of the reports on phytoplankton blooms in the Finnish sea areas and in the Baltic Proper during It includes a summary in Finnish and in English and the reports of lotal environmental authorities and research institutes in Finnish. A list of environmental authorities and research institutes taking part to algal monitoring in the Finnish sea areas and toastal waters as well as the co-operating institutes around the Baltic Sea is included.

4 4 SISÄLLYSLUETTELO / TABLE OF CONTENTS 1.A. LEVÄKUKINTOJEN ESIINTYMINEN SUOMEN MERIALUEILLA JA VARSINAISELLA ITÄMERELLÄ B. PHYTOPLANKTON BLOOMS IN THE BALTIC SEA IN 1995 Eija Rantajärvi, Seija Hällfors & Juha-Markku Leppänen Merentutkimuslaitos / Finnish Institute of Marine Research 2. LEVÄKUKINNAT KESKI-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN ALUEELLA Olle Siren Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus 3. LEVÄKUKINTOJEN JA RAVINTEIDEN ESIINTYMINEN LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN ALUEELLA Hans-Göran Lax ja Karl-Erik Storberg Länsi-Suomen ympäristökeskus 4. ALGBLOMNINGAR I DEN Å L Ä NDSKA SKÄ R GÅR DEN Petra Öhman Husö biologiska station och istitution för biologi Åbo Akademi 5. LEVÄKUKINTAHAVAINNOT UUDELLAMAALLA Leena Villa Uudenmaan ympäristökeskus 6. LEVÄPITOISUUSTIETOJA PYHTÄÄ-KOTKA-HAMINA MERIALUEELTA Marja Anttila-Huhtinen Kymijoen Vesiensuojeluyhdistys ry 7. ITÄISEN SUOMENLAHDEN LEVÄPITOISUUS PYHTÄÄN JA VIROLAHDEN INTENSIIVIASEMILLA Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 8. LEVÄTILANNE SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYKSEN ALUEELLA VIROLAHDELLA Pentti Saukkonen Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry LIITE 1 LIITE 2/APPENDIX LEVÄHAVAINNOT (Uudenmaan ympäristökeskus) LEVÄVALVONTAVIRANOMAISET JA -TUTKIMUSLAITOKSET ENVIRONMENTAL AUTHORITIES AND RESEARCH INSTITUTES TAKING PART TO ALGAL CONTROL

5 LA. LEViiKUKINTOJEN ESIINTYMINEN SUOMEN MERIALUEILLA JA VARSINAISELLA ITliMERELLii 1995 Eija Rantajkvi, Seija Htillfors & Juha-Markku Lepptinen Merentutkimuslaitos 5 JOHDANTO Merentutkimuslaitoksen matkustajalaivoille asentamat itsentiisesti toimivat mittausyksikiit ovat jo neljln vuoden ajan tuoneet kattavaa tietoa Itlmeren kasviplanktonista. Viimeisen kolmen vuoden ajan on Merentutkimuslaitos koordinoinut tehostettua levlkukintojen seuranta- ja tiedotusj$rjestelmlti. Tietoja on kertitty eri ymplristbviranomaisilta ja rannikon tutkimusasemilta sek;i rajavartiolaitoksen lenttijiltti. Satelliittikuvat laajensivat olennaisesti tietojen alueellista kattavuutta 1tPmerell;i. Ilmatieteen laitos (Vesa Laine) toimitti NOAA/AVHRR -kuvat Merentutkimuslaitokselle reaaliajassa, mika mahdollisti satelliittikuvien kfiytiin levtikukintavalvonnassa. Satelliittikuvat antoivat aurinkoisella slb;lli kattavaa tietoa sinilevtikukintojen laajuudesta. Kuvatulkintojen tukena olivat ensisijaisesti rajavartiolaitoksen lentajien havainnot ja laivojen automaattimittaukset. Satelliittikuvista saatiin my& tietoa meren pintaveden ItimpBtilasta. Edellisvuosista poiketen levtitilannetiedotus keskittyi vuonna 1995 Internetin englanninkielisille World Wide Web -sivuille ( mikl monipuolisti tiedonvllitystl. Satelliittikuvat olivat ntihttivissl sivuilla suoraan GIF-muodossa, joten muille verkon k;iytttijille vtilittyvtin tiedon hyijdynnetttivyys kasvoi. Suomen kaikki ymptiristiiviranomaiset eivtit viel8; ole Internetin piirissg, joten tietoja levtitilanteesta voimakkaimpien sinilevlkukintojen aikaan vfilitettiin my& fax -tiedottein. Vuonna 1995 matkustajalaivojen automaattilaitteet kertisivlt tietoja kasvukauden levtimtilristti runsaalla sadalla koko Itlmeren kattavalla matkalla. Ravinneanalyysejti tehtiin noin 700 ja kasviplanktonlajisto msritettiin noin 500 vesinsytteestti. Varsinaisella Ittimerellti sinilevtikukinnat olivat vuonna I995 hieman edellisvuotta heikompia. Suomenlahdella ensimmaiset sinilevien massaesiintymlt havaittiin poikkeuksellisen aikaisin jo kesakuun puolessa vtilissti. Hein;ikuussa sinilevtikukintoja esiintyi llhes koko Itlmeren alueella. Sinilevlkukintojen valtalajina oli Nodularia spumigena ja voimakkaimmilta kukinta-alueilta kerltytyt nlytteet osoittautuivat laboratoriokokeissa myrkyllisiksi. KEViiTKUKINTA Itlmeren kasviplanktonin kevltkukinta oli vuonna 1995 normaali sekl ajoitukseltaan ja voimakkuudeltaan. Se alkoi varsinaisen 1tB;meren eteltiisimmissti osissa jo maaliskuun alkupuolella ja sielll lajisto ehti muutua keslisemmtiksi ennen kuin kukinta alkoi Suomenlahden itlisimmissl osissa huhtikuun lopulla. Matkustajalaivojen reitit, joilla mitattiin automaattilaitteilla kasviplanktonlevien m;i;irl;i, ja esimerkki mittaustransektin tuloksista on esitetty kuvassa 1. Klorofyllipitoisuuksien vaihtelua varsinaisen Ittimeren pohjoisosassa ja ltintiselll Suomenlahdella neljgnl per;itttiisenti vuotena on vertailtu kuvassa 2.

6 Kuva 1. Kuvassa nlhdaln niiden matkustajalaivojen reitit, joilla vuonna 1995 mitattiin automaattilaitteilla kasviplanktonlevien mi&la. Toukokuun keskivaiheilla varsinaisella Itlmerella ja Suomenlahdella mitatut a- klorofyllipitoisuudet (mg m-3) on my& esitetty. Fig. 1. Routes of the ferries with an unattended recording and sampling unit for phytoplankton monitoring in Variability in the chlorophyll a concentrations (mg m-3) in the middle of May as recorded along the route Travemtinde-Helsinki- St.Petersburg is also represented. Vuonna 1995 etellisellsi Itlmerelll dominoivat ensin piilevlt (Skeletonema costatum, Thalassiosira baltica, Chaetoceros wighamii) ja myiihemmin panssarisiimalevlt (Peridiniella catenata, Heterocapsa rotundata). Varsinaisen ittimeren pohjoisosassa panssarisiimalevlt (Peridiniella catenata, Scrippsiella hangoei) olivat valtaryhman8: koko kevltkukinnan ajan. Suomenlahden lansi- ja keskiosassa dominoivat panssarisiimalevat (Peridiniella catenatu, Scrippsiella hangoei, Heterocapsa rotundata, Gymnodinium spp.) ja piilevat (Achnanthes taeniata, Skeletonema costatum, Chaetoceros spp.). Ittiisella Suomenlahdella olivat panssarisiimalevat (Peridiniefla catenata, Scrippsiella hangoei) valtaryhmlnti, mutta my6s piilevtil (Skeletonemu cost&urn) esiintyi runsaasti. Aivan itaisimmassti osassa dominoivat piilevat (Achnunthes taenitu, Diatoma tenuis, Chaetoceros wighamii, pienet sentriset piilevat), my& panssarisiimaleva Peridiniella catenata oli yleinen. Pohjanlahdella Merenkurkussa dominoivat (Diatoma tenuis, Monoraphidium contortum. Chaetoceros spp.) ja viherleva

7 Year Year Kuva 2. Kuvassa on vertailtu kevatkukinnan (maalis-, huhti-, toukokuu) a-klorofyllipitoisuuksien (mg m-3) vaihtelua neljana perattaisenl vuotena varsinaisen ltameren pohjoisosassa ja Iantiselll Suomenlahdella. Tiedot perustuvat Finnjetilla tehtyihin automaattimittauksiin ja llhtoarvoina ovat yhden merimailin keskiarvot. Laatikon sisaan jaa 50% mittausarvoista ja viiva kertoo mediaanin sijainnin. Laatikosta lahtevien janojen sislln jaa 90 % arvoista. Mailikeskiarvojen minimit ja maksimit on esitetty rasteina. Fig. 2. Variability in the chlorophyll a concentrations (mg m-3) during spring bloom (March, April, May) in four subsequent years in the northern Baltic Proper and in the western Gulf of Finland, respectively. The data is collected unattended onboard Finnjet and is based on averages over 1 nautical mile. The box encloses the middle 50% of the values and the median is drawn as a vertical line inside the box. The segments of the line indicate the range, which encloses 90% of the values. Minimum and maximum values for nautical averages are indicated with asterisks. KES;iN LEViiKUKINNAT Kesiikuun alkupuolella vallinnut llmmin ja tyyni sliijakso nosti vesien lcimp(itilaa normaalia nopeammin ja heriitti sinilevlt kukkimaan jo kestikuun keskivaiheilla. Talliiin havaittiin rannikon tuntumassa voimakkaita paikallisia sinilevlkukintoja Porkkalanniemen lansipuolella, Inkoon saaristossa seka Helsingin edustalla (Aphanizomenon sp., Nodularia spumigena) etti Sipoon saaristossa ja Porvoon edustalla (Pedarsviken, Nodularia spumigena). Myiis avomerellti varsinaisen Itlmeren pohjoisosassa havaittiin sinileviikukinta jo kestikuun puolessa viilissl. Sittemmin alkanut viilelmpi ja tuulinen slajakso myllersi ja viilensi jalleen pintavesia sekoittaen 1ev;it syvemmglle vesimassaan. Leviikukintatilanne oli nlin ollen rauhallinen koko heinlkuun ajan. MYijH;iISKES;iN JA SYKSYN LEViiKUKINNAT Sinilevalauttoja esiintyi Itihes koko Itameren alueella (kuva 3). Varsinaisella Ittimerella kukinnat olivat hieman edellisvuotta heikompia. Voimakkaammillaan ne olivat varsinaisen Itameren pohjoisoisissa, Puolan rannikon edustalla ja Suomenlahdella Helsingista it&r. My& Suomenlahden etelaiselll rannikkoalueella havaittiin laajoja melko voimakkaita sinilegilauttoja, joissa valtalajina oli Nodularia spumigena. Nevan ja Pietarin jgtevesien vaikutusalueella padon ulkopuolella

8 8 sinileviivaltaiset kukinnat alkoivat kes&nm alkupuolella kevsltkukinnan paatyttyl ja jatkuivat koko kasvukauden. Kuva 3. Runsaiden sinilevien pintakukintojen esiintyminen varsinaisella Ittimerelli ja Suomenlahdella kesllla 1994 (yllii) ja 1995 (alla). Nodufaria spumigena oh kukintojen valtalajina. Kuva perustuu laivamittauksiin, Rajavartiolaitoksen lentajien havaintoihin sekti useisiin Ilmatieteen laitoksen (Vesa Laine) ja Tukholman yliopiston (Ove Rud) toimittamiin satelliittikuviin seka Ruotsin varsinaisen Itsimeren tiedotuskeskuksen tietoihin (Gunnar Aneer). Fig. 3. Total extent of surface blooms formed by bluegreen algae in 1994 (above) and 1995 (below), respectively. These blooms were dominated by Nodularia spumigena. The figure is compiled from unattended plankton recordings on ferries, from satellite images provided by Ove Rud (Stockholm University) and Vesa Laine (Finnish Institute of Meteorology), observations made by coast-guard pilots, and from the reports of Gunnar Aneer (Information Center for the Baltic Proper, Sweden). Heinlkuun lopun tuulet toivat pintaveteen levien tarvitsemia kasvuravinteita. Tlmln jalkeen seurarmut Iammin slajakso oh siten otollinen sinilevlkukintojen kehittymiselle. Ensimmliset havainnot varsinaisista sinilevllautoista tehtiin aiemmista vuosista poiketen itaiselll Suomenlahdella Porvoon ja Loviisan valisella merialueella. Poikkeuksellista oh my& sinilevan Nodularia spumigena esiintyminen valtalajina talla alueella. Kotkan ja Loviisan edustalla lajistossa esiintyi runsaasti my& muita sinilevia (suvuista Pseudanabaena, Oscillatoria, Planktothrix, Anabaena, Aphanizomenon). Erityisesti Pellingissl levamassaa ajautui runsaasti rantaan ja se aihetti kyselyjl ja aiheellista huolestumista. Kukinnat osottautuivat Oikeusllaketieteen laitoksen tekemisssl laboratoriotutkimuksissa myrkyllisiksi. Myrkyllisyyden aiheuttajana oh nodulariinitoksiini (kts. my& kappaleet 5,6,7 seka bite 1). My& Lounais-Suomen saaristo- ja rannikkoalueella sinilev dkasaumia kertyi suojaisiin lahtiin, johon tuuli ajoi levll laajemmalta alueelta. Suurin osa esiintymistl oh sinilevan Aphanizomenon sp. muodostamia, mutta esimerkiksi Rosalan pohjoispuolelta saadussa npytteessi oh valtalajina Nodularia spumigena. Syyskuussa Pietarsaaren edustan merialueella tehtiin sinilevakukintahavainto (kts. kappale 3). My& Ahvenanmaan saaristossa esiintyi runsaita sinilev;ikukintoja (Anabaena lemmermannii, Aphanizomenon sp., Nudularia spumigena). Marianhaminan alueella panssarisiimalevsi Heterocapsa triquetru esiintyi runsaana ja vlrjbi veden paikoitellen punaiseksi. Ahvenanmaan alueen kukinnoista on kerrottu tarkemmin kappaleessa 4. Varsinaisella It;imerelll esiintyi voimakkaita sinilevien pintaesiintymiti erityisesti Gotlannin ja Saarenmaan valiseill merialueella seti Puolan rannikon edustalla. Hajanaisempia sinilevalauttoja esiintyi Tukholman saaristossa, Gotlannin lounaispuolella seka etelamplna Ruotsin rannikon edustalla aina Bornholmin etelapuolelle. Myds varsinaiselta Itlmerelll kerptyt vesinaytteet todettiin myrkyllisiksi. Myrkyllisyyden aiheuttaja oli jllleen nodulariinitoksiini.

9 9 1.B. PHYTOPLANKTON BLOOMS IN THE BALTIC SEA IN 1995 Eija Rantajtirvi, Seija Hillfors & Juha-Markku Lepptinen INTRODUCTION Since 1993, the Finnish Institute of Marine Research has carried out an operational high-resolution monitoring method on phytoplankton based on unatteded measurements onboard merchant ships. The method was developed in order to provide spatially and temporally extensive data both for earlywarning purposes on potentially toxic blooms and for analyses of long-term trends of phytoplankton. The present research strategy is based on a combination of methods: The basic recording of the phytoplankton variability is made by using unattended recording of chlorophyll a fluorescence onboard merchant ships, The routes of the ships are presented in figure I in page 6. This data is supplemented with phytoplankton species information in water samples taken automatically during the voyages. Satellite images are used to give additional information on the basin wide variability in the surface water temperature and cyanobacterial blooms. Information on bloom events is also received from various research institutes surrounding the Baltic Sea. In 1995, the weekly reports were published via Internet World Wide Web site in Internet (URL: In 1995 more than 100 monitoring transects crossing the Baltic Proper were made by merchant ships. Nutrients were analysed in 700 water samples and phytoplakton species for about 500 samples. In the Baltic Proper the cyanobacterial blooms were slightly weaker than during the previous summer. In the Gulf of Finland and in the northern Baltic Proper the first surface accumulations were already detected in the middle of June. In July and August cyanobacterial surface accumulations occured almost in the all areas of the Baltic Sea. The dominating species was Nodularia spumigena and the water samples collected from the areas of intensive blooms were verified to be toxic. THE SPRING BLOOM The phytoplankton spring bloom in the Baltic Sea in 1995 was normal in intensity as well as in timing. It started in the southern Baltic Proper in March and there the species composition was formed already by typical summer species, while the bloom started in the eastern Gulf of Finland in the end of April. A comparison in chlorophyll concentrations between four subsequent years in the northern Baltic Proper and in the western Gulf of Finland is represented in figure 2 in page 7. In the southern Baltic Sea the spring bloom was at first dominated by diatoms Skeletonema costatum, Thalassiasiru baltica and Chaetoceros wighamii, and later by dinoflagellates Peridiniella catenata and Heterocapsa rotundata. In the northern Baltic Proper dinoflagellates Peridiniella catenatu and Scrippsiella hangoei were the dominating species during the whole bloom. In the western and central Gulf of Finland the dinoflagellates Peridiniella cutenatu and Scrippsiella hangoei and the diatoms Skeletonemu costatum, Chaetoceros spp. as well as Achnanthes taeniata predominated during the whole spring bloom. In the eastern Gulf of Finland the dinoflagellates Peridinella catenata and Scrippsiella hangoei were predominating, but also the diatom Skeletonema cast&urn was abundant. In the easternmost part of the Gulf of Finland diatoms Achnanthes tueniata, Diatoma tenuis, Chaetoceros wighamii and small centric species were most abundant, but also dinoflagellate Peridiniella catenata was common.

10 10 In the Quark area (Gulf of Bothnia) the dominating species during the spring bloom were the diatoms Diatoma tenuis and Chaetoceros spp. as well as the green alga Monoraphidium contortum. THE CYANOBACTERIAL BLOOMS The cyanobacterial surface accumulations in 1995 occurred almost in all areas of the Baltic Sea (figure 3, page 8). In the Baltic Proper the extent and intensity of the cyanobacterial bloom was slightly weaker than during the previous summer. The most intensive surface blooms were detected in the northern Baltic Proper, in the coast off Poland and in the Gulf of Finland eastwards from Helsinki, Also in the southern coast of the Gulf of Finland extensive cyanobacterial surface accumulations were detected. In the easternmost area of the Gulf of Finland blooms dominated by bluegreen algae started in the beginning of June lasting for the whole growth season. In the beginning of June the warm and calm weather increased the water temperature quicker than normally and the first surface accumulations of bluegreen algae were already detected in the middle of June in the Gulf of Finland and in the northern Baltic Proper. After that the weather turned to be cooler and windy and the phytoplankton biomass dispersed to the water column more evenly and no blooms were detected during July. However, the strong winds brought up the nutrient-rich deep water, and when the weather turned to be sunny and warm an intensive growth of bluegreen algae was initiated. The first intensive surface accumulations occurred in the beginning of August in eastern Gulf of Finland, where the dominating species was Nodularia spumigena. The dominance of this species is not typical for the area. The cyanobacterial floats drifted to coasts in several places. Also in the SW - archipelago of Finland and in the Aland Archipelago cyanobacterial blooms occurred (Anabaena lemmermannii, Aphanizomenon sp., Nod&aria spumigena). The bloom situation in the Aland Archipelago is described in Swedish in chapter 4.

11 11 2. LEVliKUKINNAT KESKI-POHJANMAAN YMPiiRISTijKESKUKSEN ALUEELLA Olle Siren Keski-Pohjanmaan ymptiristiikeskus Keski-Pohjanmaan ymparistiikeskuksen (KPY) merialueella ei havaittu vuonna 1995 levakukintoja lukuunottamatta normaalia kevatkukintaa. Sisavesialueilla tehtiin kolme levakukintahavaintoa. Kuluneena vuonna kolmannes KPY:n alueesta siirtyi Lfinsi-Suomen ymparistijkeskuksen alaisuuteen. Kuntien ymparistiisihteerien virkojen vahentaminen vahensi tarkkailun tehokkuutta. Merialue. Matkustaja-alus Fennialle asennettu lapivirtauslaitteisto mittasi kasviplanlctonin maaraa Merenkurkussa kevzilla ja alkukesalla. Teknisten ongelmien vuoksi mittaukset jouduttiin keskeyttamafur keskikesalla. Sisivedet Perhossa kukki elokuun keskivaiheilla viherleva Chlamydomonas sp. Perhonjoella Sahipakassa (erittain nmsas). Samoihin aikoihin havaittiin sinilevan Microcystis sp. muodostamia kukintoja Ronkkaalan uimarannalla (havaittava) ja Haapajarvella Hautaperan tekojarvessa (runsas). Tekojarven vesi laskee vetensa Haapajarven kautta Kalajokea pitkin mereen, joten kukinta lienee siten levinnyt laajemmallekin.

12 12 3. LEVliKUKINTOJEN JA RAVINTEIDEN ESIINTYMINEN LliNSI- SUOMEN YMPIiRISTiiKESKUKSEN ALUEELLA Hans-G&an Lax ja Karl-Erik Storberg Linsi-Suomen ymp&istiikeskus Vuonna 1995 Lansi-Suomen ymparistiikeskuksen merialueella tehtiin vain yksi havainto sinilevakukinnasta (Pietarsaaren edusta). Sen sijaan intensiivitutkimusasemilla ei havaittu sinilev&ukintoja tutkimusjakson aikana. Jarvissa tehtiin useita havaintoja sinilev%kukinnoista hein&kuun lopulla ja syyskuussa, viimeiset havainnot tehtiin marraskuun lopussa. Merialue Pietarsaaren edustan merialueella havaittiin syyskuussa sinilevti Microcystis aeruginosa muodostama v*inen kukinta. Intensiivitutkimusasemat (MglrastrGmmen, Ryssberget) edustavat Merenkurkun eri osia. Marastr(immen sijaitsee Bergen saaristossa, Selkarneren pohjoisosassa eika siihen kohdistu suoraa vaikutusta mantereelta. Ryssberget sen sijaan sijaitsee Per&meren etelaisimm&xsa osassa Vaster&r ulkopuolella ja on ajoittain Kyrijnjoen valuman vaikutuspiirissa. JCit l&htivtit vaiheittain Marastriimmenil~ siten, etta 20. maaliskuuta asema sijaitsi aivan j%mreunan kohdalla. J&3 l&i alueelta kokonaan 18. huhtikuuta, kun taas Ryssbergetilla oli kiintes jupeite viela siihen asti Kev8A.n tuotantotaso ei intensiiviasemilla poikennut normaalista. Kelirikko kuitenkin hankaloitti mittauksia, joten lienee ilmeisti, etta kev&r lev&naksimi jai havaitsematta. Tata ptitelmti tukee huhtikuun alussa Mtirastrdmmenin asemalla (Kuva 4) ja huhtikuun lopulla Ryssbergetilla (Kuva 5) havaittu voimakas ravinnepitoisuuksien lasku. Mitatut a-klorofylharvot vaihtelivat valilla 2 ja 7 q/l. Kevm ravinteiden kulutus viittaa siihen, etta kasviplanktonin tuotanto Marastr&nmenilla on typpirajoitteista ja Ryssbergetillti fosforirajoitteista LL 712 : i 2414 III5 18/522/5 30/512/620/6 5I I/ Kuva 4. A-klorofyllipitoisuus (&l) ja ravinteet (@l) M&xstriimmenissti 1995.

13 13 250, 30/I IO/ i 6/ l tlO Kuva 5. ja ravinteet (&I) Ryssbergetillsl 1995 Sisiivedet Jarvien levakukintatilanne oli alkukesalla ymparistiikeskuksen alueella hyvin rauhallinen. Heinakuun lopulla oli sinilevien massaesiintymia Ilmajoen Kalajaisjarvessa, Peraseinajoen Seinajarvessa seka Lapuan Kauhajarvessa (Aphanizomenon Jos-aquae). Elokuussa havaittiin nmsaasti sinilevia Kuortaneenjarvessa (Microcystis aeruginosu) ja Alajarvessa (Anubuena sp.) ja kukinnat jatkuivat runsaina viela syyskuussa. Alajarvella klorofyllipitoisuus oli yli 100 ug/l. Syyskuussa alkoi sinilevien kukinta iihmrinjarvessa (Aphanizomenon ji os-aquae, Anabuenu sp.) ja Ahtarin Hankavedessa (Anuhuenu sp.) seka Alavuudella Isossa-Soukkajarvessa (Anubuenu sp.). &u&injarvessa kukinta jatkui marraskuun loppuun asti.

14 14 Petra ijhman Husii biologiska station och istitution fdr biologi Abe Akademi I juli forekom en mycket kraftig och Gngvarig Heferocupsa friquefra blomning i Svibyviken i Mariehamn och vattnet fargades rod-orange. Blomningen fortgick in i augusti, men blev sb smaningom mindre kraftig. liven soder om Mariehamn, vid Jarso, blommade H. triquetru i juni och r&t vatten noterades ocksa d&r. Blagronalgsblomningar fdrekom speciellt i skargardsomradet slider och vaster om Mariehamn i augusti. Blomningama bestod framst av flockar och khrmpar av alger. Den 3 augusti observerades en ganska kraftig blomning soder om Mariehamn bestaende av Anabaena lemmermannii (dom.), Nodularia spumigena och Aphanizomenon sp. Blagronalger hade den 18 augusti amikats till en kraftig ytblomning i Degersand, Eckero (simstrand). Aphanizomenon sp. och N. spumigena dominerade, men arten Anabaena iemmermunnii farms ockd. Den 6 September pat&fades en kraftig ansamling av Aphanizomenon, N. spumigena och Anabaena lemmermannii i Vastra hamnen i Mariehamn. I September farms det fortfarande mycket blagronalger i Mariehamnsomradet. I den nordvastra Sk&garden farms det rikhgt med blagronalger fian augusti till oktober. Aphanizomenon sp. dominerade bland blagriinalgema i hela omradet. I ytterskargarden farms det ocksa rikligt med Nodularia spumigena medan mangdema av Anabaenu lemmermannii varierade. Inga kraftiga ytblomningar noterades i omradet, utan algema var jamnt fordelade i vattenmassan. Den 15 September fick dock Huso biologiska station ett samtal om en blomning utanfor Postad, Hammarland. Det var fragan om en krafiig Aphanizomenon sp. blomning, som var anrikad vid stranden av vind och vigor. En blomning av Aphanizomenon sp. och Nodularia spumigena patraffades i det nordvastra skargarden iinnu i borjan av oktober. Den ostra skargarden undersoktes mer sporadiskt och bservationer gjort av Huso biologiska station omfattade dtir inga blomningar. I slutet av augusti farms det dock mycket bl&gronalger i vattnen kring Sund och V&-do (Aphanizomenon, N. spumigena; A. lemmermannii). En bl~gronalgsblomning i Lappo, Brando, rapporterades till stationen.

15 15 5. LEVliKUKINTAHAVAINNOT UUDELLAMAALLA Leena Villa Uudenmaan ymptiristiikeskus Hydrologia ja siiiiolot Vuoden alku oli l&mmin ja sateinen. Sateet tulivat Etela-Suomessa joko lumena tai veten ja lurnipeitteen sulaessa virtaamat vesist6issti kasvoivat. Varsinainen virtaamahuippu Etela-Suomen joissa osui huhtikuun puolivaliin, mutta erillisia virtaamahuippuja todettiin lumen sulaessa jo helmi- ja maaliskuussa. My& toukokuu oli sateinen, mika nosti jalleen vesisttijen vedenkorkeuksia ja virtaamia. Suuret virtaamat kuljettivat runsaasti ravinteita vesistiiihin, mika edisti levien kasvua ja kukintojen muodostumista. Toukokuun alkupuoli oli viileti, mutta loppupuolella alkoivat helteet, jotka jatkuivat kihes kes&uun loppuun asti. L&nmin s&j&o nosti vesistiijen l&npiitiloja normaalia nopeammin ja kes&kuussa ne ylittivtit selvbti pitktiikaiset keskiarvot. Pie&s% Uudenmaan j&vissa pintavesien kimpijtilat olivat juhannuksen aikoihin OC. Avomerella pintaveden l&npiitila oli noin +15OC ja suojaisissa merenlahdissa jopa 20 C. Kes&kuun lopulla alkoi viilea ja kuiva stijakso, joka kesti hein&um loppuun. Viiletit &it laskivat vesistejen bmpiitiloja useita asteita. Heinakuun lopulla sti lampeni uudelleen ja my& elokuu oli bunin ja sateeton. Suuri haihdunta ja sateettomuus laski vesistiijen vedenpintoja ja jokien virtaamia. Elo-syyskuun vaihde oli sateinen. Sateet kostuttivat rutikuivaa maape&%, mutta eivat viela vaikuttaneet vesistijjen vesitilanteeseen. Koko syyskuukin oli vahasateinen ja bmmin. Vesisthjen l%mp(itilat olivat syyskuun lopussa useita asteita keskimzirai&i korkeampia ja suhteellisen korkeita viela lokakuussakin. Merialue L%mmin ja tyyni sti aikaisti sinilev&kukintoja merialueilla. Lantisella Suomenlahdella ja Porkkalanselalla ilmoitettiin sinilev&ukinnoista jo toukokuun lopulla. Saaristosta tietoja rantaan ajautuneesta sinilevtisti saatiin kes&kuun puolivtilissti Inkoosta ja Porvoon edustalta. Elokuun alkupuolella avomerialueella esiintyi massiivisia levtiesiintymiti, joita ajautui my&s rantaan erityisesti Porvoon ja Pemajan edustalla. Tirmon l&ivesill% Pernajan ja Porvoon maalaiskurman rajamailla sinilevti esiintyi runsaasti heinakuun alkupuolelta elokuun puolivaliin. Valtalajeina lev&ukinnoissa olivat Noduluria spumigena ja AphanizomenonjZos-aquue. Tirmon lahivesilla runsaan kuukauden ajan esiintyneessa levakukinnassa valtalajina kuitenkin oli AnubaenuJlos-uquue. Merialueella sinilev%kukinnat olivat edellista vuotta voimakkaampia, mika saattoi osittain johtua runsaista kevtithuuhtoumista. Sisiivedet Sinilevien massaesiintymisti tuli muutamia ilmoituksia my& j&vista kes&uun alkupuolella. Sittemmin viile&t s&t laskivat vesistijjen lamptitiloja useita asteita, mikti vaikutti myas sinilevien esiintymiseen. Ilmoituksia sinilevakukinnoista alkoi tulla vasta heinakuun loppupuolella. Runsaimmin ilmoituksia saatiin elokuussa, miks vastaa normaalitilannetta. Sinilevia esiintyi edelliskesasti poiketen runsaasti my& alkusyksysti. T&a johtui todenn&isesti kimpimisti stiisti, joiden ansiosta vesistiijen larnpiitilat sfiilyivtit normaalia korkeimpina vielsl myiih$in syksylla. Muunmuassa Lohjaujarvella esiintyi paikoin kukintoja viela marraskuussa, vaikka rannat olivat jo jtissa. Heinakuussa ilmoituksia tuli selvasti v&emm&n kuin edelliskes&na. Eraissa jarvissti, kuten Vantaan Kuusijarvessa, sinilevien esiintyminen oli kokonaisuudessaan edelliskesti va.h&isemp%. Jarvissti keskikesan vahaisempiin sinilevakukintoihin vaikutti viilean sa lisaksi todenn&isesti kuivuus, minka vuoksi ravinnehuuhtoutumat vesistaihin olivat v&&sia.

16 16 TAULUKKO 1. Levailmoitukset vuorma Kuukausi Ilmoituksia kul Osuus ilmoituksista % Kestiuu Heinakuu Elokuu Syyskuu Lokakuu 5 7 Marraskuu 1 1 Yht Tarkempi erittely levailmoituksista on esitetty raportin liitteessa 1 Paaosan levakukinnoista muodostivat sinilevat. Levailmoituksia Uudenmaan ymparisttikeskukseen. tehtiin 71 kpl, mik& oli hieman edelliskesan maaraa suurempi (55 kpl). Paaosa ilmoituksia tuli vesist&t& joissa sinilevakukinnat ovat jokavuotisia. Alkukesalla esiintyi muutamassa vesistiissa silmalev$in EugIena sp. massaesiintymia. Kiusallisesta limalevasta Gonyustomum semen ilmoitettiin Askolan Etu- ja Takajarvista Vantaanjoella esiintyi runsaasti viherlevan Curteria sp. lepoitiijita LepoitiZjt muodostivat suuria mustia levalauttoja joen alajuoksulla. Sinilevakukinnoista p&iosan (52 %) muodostivat Anabaena-suvun lajit ja seuraavaksi yleisimpia olivat Aphnizomenon-suvun sinilevat ( 19 %). Microcystis-sinilevia esiintyi selvasti edelliskesaa vahemman, vain 7 % (v %). Kukintojen myrkyllisyys Kukintojen myrkyllisyytta testattiin kuudesta naytteesti. Naytteista 5 todettiin myrkylliseksi. Myrkyllisia kukintoja todettiin Tuusulanjarvessa (Anubaenu Jos-uquue) ja Hiidenvedessa (Aphunizomenon flos-uquue). TiiWnjarvesta laskevassa ojassa todetun myrkyllisen kukinnan (AnubuenaJlos-uquue) yhteydessa kuoli my& kaloja. Merialueelta tehtiin kaksi myrkyllisyystestia, jotka molemmat todettiin myrkylliseksi. Valtalajina naissa naytteissa oli Nod&via spumigenu. Tietoja levien ihmisille aiheuttamista haitoista ei ymparisttikeskukseen tullut. Yhden koiran epailtiin saaneen sinilev&nyrkytyksen.

17 17 6. LEVIiPITOISUUSTIETOJA PYHT;i;i-KOTKA-HAMINA MERIALUEELTA Marja Anttila-Huhtinen Kymijoen Vesiensuojeluyhdistys ry Kotkan ja Haminan edustan intensiiviasemilta (kuva 6) mitabt a-klorofyllipitoisuudet perustuvat jotka vaihtelivat bikdsyvyyden mukaan ollen O-2,-3,-4,-6,-8 m. Huh&toukokuisen levtituotantohuipun jtilkeen lev&ntitit laskivat ja ne olivat minimisshein&kuun alkupuolella. Loppuke&% ja alkusyksylki lev&ntir& nousivat jtilleen erityisesti idemp&n& Haminan edustalla. Kuva 6. Kotkan ja Haminan edustan intensiiviasemilla kesfill mitatut a-klorofyllipitoisuudet W). Kuukausittain tehdyt klorofyllimittaukset, jotka kattoivat intensiiviasemia paremmin tutkittavan merialueen, osoittivat alueen olevan yleisilmeelt&b rehevti. Ngyteasemien sijainti on esitetty kuvassa 7. Hyvin reheviti alueita olivat Ahvenkoskenlahti, Mussalon pohjoispuolinen alue, Summanlahti ja koko Haminan edusta ulointa Kyvy 4 asemaa lukuunottamatta (kuva 8). Merialueen yleinen rehevyystaso nousi l&nnesti imptiin. PyhtZi-Kotka-Hamina -merialueen klorofyllipitoisuudet olivat vuonna 1995 hieman korkeampia kuin edellisvuonna erityisesti itiisillti ntiyteasemilla. Hamina Kuva 7. F yhtm-kotka-hamina edustan nayteasemien sijainti. Asemien paikat eivfit ole tarkkoja vaan suuntaa-antavia.

18 , 25.- a-klorofyllt Q/I _-- o a-kloro lli u@ I l _.. _: 20 --_--_ t I L , I m Kuva 8. Kuukausittaisten klorofyllimittausten tulokset PyhtS-Kotka-Hamina edustan meriasemilla vuonna 1995.

19 19 7. ITliISEN SUOMENLAHDEN LEViiPITOISUUS PYHT%iN JA VIROLAHDEN INTENSIIVIASEMILLA Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ymp&-istijkeskus Erityisen bunin kev%t n&yi voimakkaana lev&kasvuna. A-klorofyllipitoisuudet kevti kukintahuipun aikana olivat selvtisti edellisvuotta korkeampia. Virolahden edustalla mitattu lev3pitoisuusmaksimi oli vuonna 1995 noin 40 pg/l, kun se edellisvuonna oli vain noin 25 pg/l. Valtakunnan rajan tuntumassa Virolahdella kevtiiset lev%rntir%t olivat huomattavasti suuremmat kuin lbnemptiti PyhtUn edustalla. Esimerkiksi 9. toukokuuta Virolahdella mitattiin noin 40 pg/l ja Pyhtillti noin 20 pg/l klorofyllipitoisuuksia. Kesti IeWilanne Kymen IWin edustan merialueilla oli ptipiirteissti tavanomainen. KevGn lev%kukinnan kulutettua ravinteet loppuun klorofyllipitoisuudet putosivat tasolle 5-10 pg/l sek3 Pyht&in ettti Virolahden edustalla. Kesti klorofyllipitoisuudet olivat kuitenkin hieman edelliskes&n arvoja korkeampia. Keskikestill% 1994 pitoisuudet olivat ptisiassa alle 5 pg/l.. Hein&uun puolivtilisssl ja hein%-elokuun vaihteessa levtiaarat kasvoivat jtilleen ollen a-klorofyllina mitattuna noin 10 pg/l. My& syyskuun alun levtiuippu (noin 15 pg/l) oli selv&ti edelliskesa suurempi (noin 7 pg/l). Virolahdella Huovarin mittausasemalla ja Pyht&%n Ahvenkoskenlahdella mitatut a-klorofyllipitoisuudet on esitetty kuvissa 9. ja 10. a-klorofylli pg/l 40 f- Huovari Kyvy-8A (Virolahti) n%ytt.ottasyv. 1 Ho-6 m DO-10 m Kuva 9. vuonna 1995 Kaakkois-Suomen ymptistijkeskuksen mittausasemalla Virolahdella.

20 20 40 r 30 a-klorofylli pgfl kigs6n Kyvy-1 (PyhtSi) T ntiytt.ottasyv no-4 m ao-6 m o-6 m fgo.10 m 1 20 I / 10 I I. 0 i / Kuva 10. vuonna 1995 Kaakkois-Suomen ymp&istiikeskuksen mittausasemalla PyhtMn Ahvenkoskenlahdella. Ilmoituksia voimakkaista sinilev&lautoista tuli ympsristbkeskukseen sek% elokuun etta syyskuun alussa.

21 21 8. LEVliTILANNE SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYKSEN ALUEELLA VIROLAHDELLA Pentti Saukkonen Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Saimaan vesiensuojeluyhdistys kerasi klorofyllinlytteitl Virolahdelta kolme kertaa vuonna 1995 muun vesistiintarkkailun yhteydessl. Ntiytepisteiksi on Ghan valittu Virolahden pohjukka (HAIL 8), kalalaitosalue (HAIL 5), Hut-pun Rajavartiolaitoksen edusta (Hail 6) sekti merialuetta edustava Santion naytepiste (HAIL 10) Suomenlahdella. Kesslkuussa merialueen (HAIL 10) rehevyystaso oli suurin, mutta elokuussa suurimmat klorofyllipitoisuudet havaittiin Virolahden alueella (kuva 11). Varsinaisia 1evZikukintoja ei mittausajankohtina havaittu. Mitatut klorofyllipitoisuudet olivat edelliskesan arvoja suurempia, mutta samaa tasoa kuin luvulla keskimakin. 20 I 15 s.- ii 10!! :P 2 5 b I2 0 HAIL 8 HAIL 5 HAIL 6 HAIL 10 Kuva 11. Klorofyllipitoisuudet (ug/l) vuonna 1995 Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen mittauspisteilki Virolahdella.

22 22 LIITE UAPPENDIX LISTA LEVÄKUKINTAHAVAINNOISTA VUONNA 1995 (Leena Villa, ympäristökeskus). Merialueilla tehdyt leväkukintahavainnot on esitetty kursiivilh. Uudenrnaan LEVÄHAITTAHAVAINNOT Lyhenteiden selitykset R = Kukirrnarr nmsaus: 0 = ei havaittava 1 = havaittava 2 = runsas 3 = erittäin runsas Toks = Näytteen myrkyllisyys: T= myrkyllinen E= ei myrkyllinen Högbensjön, Eteläosa Ka@Wl Lehmijärvi Lohjan kunta Vahermanjärvi Nummi-Pusula Pilvijärvi eli Molnträsket, Sipoo uimaranta Kuusijärvi Vantaa Tuusulanjärvi, Taistelukoulun ranta Tuusula Etujärvi, Keskiosa Askola Takajärvi, Keskiosa Askola Tirmo, Porvoon m1k:n ja Pernajan Porvoon mlk 2 ranta Anabaena sp. Anabaena sp. Anabaena sp Uroglena sp. Anabaena flos-aquae f. lemmermannii Anabaena sp. Gonyostomum semen Gonvostomum semen Anabaena sp. I ) Strömmingsgrundet-saaren ulkopuolella 1 Porvoon mlk 13 1 Anabaenaflos-aquae I Tirmo, Porvoon mlk:n ja Pernajan Porvoon mlk 3 Anabaenaflos-aquae ranta Kylänjärvi, uimaranta Orimattila Sipoo Söderskär Sipoo 2 Nodularia spumigena T Syväjärvi, uimaranta Myrskylä Kaislampi, Veikkola Kirkkonummi 1 Uroglena sp Lohjanjärvi, Liessaaren pysäköinti Lohja 1 Anabaena sp.

23 23 Pvm l Havaintopaikka Lohjanjärvi, Lylyistenniemen kärki Pihlajakari IS Potirmiahti, veneranta Valkjärvi, keskiosa Lohjanjärvi, Liessaaren sillan vie Hormajärvi, uimaranta Pöllänlahti. veneranta Kunta Lohjan kunta Il Hailuoto Nurmijärvi Lohia Lohjan kunta Hailuoto Lohjan kunta Porvoon mlk Hanko Anabaena sp. 1 Anabaena sp. 3 Anabaenonsis elenkinii GC Miller 2 1 Anabaena Bos-aquae 1 1 Anabaena so. 3 Anabaeno sis elenkinii V. Miller Längdenistä etelään n. 10 mpk (Im) Pusulanjärvi L. Jäämäjärvi, Kaukel Joutikas. uohioisosa Lohjanjärvi, Vohloisten ranta/salmi Joutikas ) Lohjanjärvi, Ojamo, Nuottatien uimaranta Lapinjärvi, uimaranta Hiidenvesi, Varikkaanranta, Pääkslahti Mallusiärvi. Lenokodin ranta Mallusjärvi, Seurakunnan leirikeskus Vikträsk, Luusua Lohjanjärvi, Maikkalanselkä, I Maasa Tiiläänjärvi, piste Tiiläänjärvi, piste 3,l Nummenjoki, Häntäjoki, Kosken silta Hanko Nummi-Pusula Nummi-Pusula Lohjan kunta Nummi-Pusula Lohja 2 Aphanizomenonflos-aquae 2 Anabaena sp. 1 Anabaena circinalis 1 Anabaena sp. 1 Aphanizomenon flos-aquae 2 Anabaena sp. Lapinjärvi 1 Microcystis reinboldii Vihti 2 Aphanizomenon flos-aquae T Orimattila Orimattila Siuntio Lohjan kunta Askola Askola Lohjan kunta Lohjan kunta Artjärvi Tammisaari Lohjan kunta Lohjan kunta 2 Anabaena Bos-aquae 1 Anabaena circinalis 1 Anabaena flos-aquae 2 Anabaena flos-aquae 1 Anabaena inaequalis 1 Aphanizomenon flos-aquae 2 Microcystis sp. 1 Nodularia svumipena T 1 Aphanizomenon sp. I / E T Sipoo Kariaa Karjalohja Karjalohja Karjaa Lohjan kunta 3 1 Microcvstis so. Yhteensä:

24 24 LIITE 2/APPENDIX SUOMEN LEVÄKUKINTAVALVONTAAN OSALLISTUVAT VIRANOMAISET J A TUTKIMUSLAITOKSET ENVIRONMENTAL AUTHORITIES AND RESEARCH INSTITUTES TAKING PART TO ALGAL CONTROL IN THE FINNISH SEA AND COASTAL AREAS Merentutkimuslaitos Biologian osasto Leväkukintavalvonta Finnish Institute of Marine Research Department of Biologital Oceanography Algaline Juha-Markku Leppänen Seija Hällfors Eija Rantajärvi phone: , fax: , algaline@fimr.fi, URL: Helsingin kaupungin ympäristökeskus City of Helsinki Centre of the Environment Hilkka Viljamaa Lauri Pesonen phone: fax: Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Southeast Finland Regional Environment Centre Marja Kauppi Pentti Välipakka phone: , fax: , , etunimi.sukunimi@vyh.fi Kymijoen vesiensuojeluyhdistys ry The Water Protection Association of the River Kymi Marja Anttila-Huhtinen phone: , fax: LänsiSuomen ympäristökeskus West Finland Regional Environment centre K-E. Storberg Pertti Sevola Hans Lax phone: , fax: Porvoon kaupungin ympäristönsuojelutoimisto Environmental Protection Offke, City of Porvoo Päivi Kippo-Edlund Carita Forsberg-Heikkilä phone: , fax: Suomen ympäristökeskus Finnish Environment Agency Y mpäristöntila Monitoring and assessment division Pentti Kangas Ympäristönvaikutus Impacts research division Liisa Lepistö Pirkko Kokkonen Pirkko Kauppila ATK-palvelut, paikkatieto- ja kaukokartoitusryhmä GIS and Remote Sensing division Yrjö Sucksdorff Pekka Härmä Sari Metsämäki phone: , fax etunimi.sukunimi@vyh.fi Husö biologiska station, Åbo Akademi Husö Biologital station, Åbo Akademi University Ea Blomqvist Petra Öhman phone: , , fax: , erik.bonsdorff@abo.fi Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus Central Ostrobothnia Regional Environment Centre Sinikka Jokela Olle Siren phone: Il, fax: Lounais-Suomen ympäristökeskus Southwest Finland Regional Environment Centre Kauko Häkkilä phone: , fax: , hakkila@vyh.fi Tvärminnen eläintieteellinen asema Tvärminne Zoologital Station, University of Helsinki Jouko Pokki Kalevi Keynäs phone: , fax: Porvoon maalaiskunta, ympäristön-suojelulautakunta Rural municipality of Porvoo, Environmental Department Anneli Heitto Jukka Palmgren phone: , fax:

25 25 Saaristomeren tutkimuslaitos, Turun yliopisto Archipelago Research Institute, University of Turku Ilppo Vuorinen Anita Mäkinen phone: , fax: Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto Environmental Protection Office, City of Turku Juha Kääriä phone: , fax: Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry The Water Protection Association of the Lake Saimaa Pentti Saukkonen phone: fax: Uudenmaan ympäristökeskus Uusimaa Regional Environment Centre Leena Villa Mikaela Ahlman Eeva-Riita Puomio phone: , fax: , Rajavartiolaitoksen lennostot Turun vartiolentue Malmin lentoryhmä Finnish mast-sund nilnts Ulkomaisia yhteistyölaitoksia Institutes taking part to algal control in the Baltic Sea Bundesamt fur Seeschiffahrt und Hydrographie, Germany Estonian Marine Institute, Estonia Information Center for the Bothnian Sea, Sweden Institut fur Meereskunde an der Universität Kiel, Germany Institut fur Ostseeforschung, Germany(Wassmund Norbert) Institute of Meteorology and Water Management, Poland Institute of System Ecology, Sweden Krylov Shipbuilding Research Institute, Russia (Gorbatsky Vladimir) Landesamt fur Wasserhaushalt und Kusten, Germany (Göbel Jeanette) Lithuanian Marine Research Laboratory, Lithuania Marine Monitoring Center, Latvia North-West Agency on Hydrometerology and Environmental monitoring, Russia (Svetlana Basova) National Environmental Research Institute, Denmark State Oceanographic Institute, Russia Stockholm County Administrative Board, Sweden (Aneer Gunnar) Stockholm University, Sweden (Rud Ove) Swedish Meteorologital and Hydrologital Institute, Sweden Umeå University, Sweden