Hallitusohjelmatavoitteet ja Satakuntaliiton toimintakertomus hyväksyttiin
|
|
- Irma Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SATAKUNTALIITTO TIEDOTE 1 (3) Hyvä elämä satakuntalaisille Satakuntaliiton maakuntahallitus Hallitusohjelmatavoitteet ja Satakuntaliiton toimintakertomus hyväksyttiin Satakuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet 2015 hyväksyttiin maakuntahallituksessa Maakuntahallitus hyväksyi Satakuntaliiton tavoitteet hallitusohjelmaan ja sen toimintasuunnitelmiin Ohjelmassa on maakunnan kannalta tärkeitä, konkreettisia kehittämiskohteita tulevaa hallitusohjelmaa ja sen pohjalta laadittavia ministeriöiden toimintasuunnitelmia varten. Listaus on tiedotteen liitteenä 1. Lisätietoja: maakuntajohtaja Pertti Rajala aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma Satakuntaliiton toimintakertomus vuodelta 2014 hyväksyttiin maakuntahallituksessa Vuonna 2014 toteutui paljon positiivisia asioita. Liikenteen infrahankkeita eteni: esimerkiksi VT 8:n kauan odotettu perusparannustyö lähti liikkeelle, Pori Tampere radan kunnostus jatkui ja Rauman meriväylän syventäminen sai suunnittelumäärärahan. Hätäkeskuslaitoksen hallinto säilyi Porissa. Maakunnan elintarvikkeiden markkinointiin keskittyvä ruokalähettilästoiminta käynnistyi. Rauman telakan alasajon vuoksi Rauman seutu pääsi äkillisen rakennemuutoksen tukialueeksi. Rauman seudulla käynnistyvät heti toimet uusien työpaikkojen luomiseksi. Lakarin teollisuusalueen ja sen liikennejärjestelyjen rakentaminen sai tukea ja satamaan alettiin kehittää uutta yritysaluetta Seaside Industry Park. Saatiin päätökset LNG terminaaleista Poriin ja Raumalle. Porin Tahkoluotoon suunniteltu tuulivoimapuisto pääsi TEM:n kokeiluhankkeeksi ja sai hankkeen toteutukseen investointitukea. Nämä ovat joitain esimerkkejä Satakunnan myönteisistä tapahtumista. Aluekehityksen osalta leimallista vuodelle 2014 oli uuden EU:n rakennerakennerahastokauden käynnistyminen. Aluekehityksen toimiala valmisteli Satakuntaan uuden maakuntaohjelman , joka hyväksyttiin maakuntavaltuuston kokouksessa Rakennerakennerahastokauteen liittyen maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) hyväksyi maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan kytkettävän, rakennerahastojen rahoitussuunnitelman vuodelle Lisäksi MYR hyväksyi ohjelman varsinaisen toimeenpanosuunnitelman vuosille Uuden rakennerahastokauden ensimmäinen EAKR haku työllisti vuoden aikana aluekehityksen toimialaa merkittävästi. Satakuntaliittoon tuli hakemuksia yhteensä 30 kpl, joista kaksi peruttiin hakijan toimesta. Vuoden 2014 aikana maakuntahallitus teki kohdentamispäätöksen yhteensä 18:an hankkeeseen. Vuoden aikana Satakuntaliitto osallistui myös EU:n uuteen ohjelmakauteen liittyviinn kansainvälisten Interreg ja Horizon 2020 hankkeiden aktivointiin maakunnassa. Vuoden 2014 aikana oli käynnissä vielä noin 20 Satakuntaliiton rahoittamaa, vanhan ohjelmakauden EAKR hanketta. Näiden projektien toteutusta voidaan jatkaa elokuun loppuun 2015 asti. Vaihde (02) Fax (02) etunimi.sukunimi@satakunta.fi Y-tunnus Postiosoite: PL 260, PORI Käyntiosoite: Pohjoisranta 11 D, PORI
2 SATAKUNTALIITTO TIEDOTE 2 (3) Hyvä elämä satakuntalaisille Alueiden käytön toimialalla saatiin tuulivoimatuotantoalueita koskevan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 vahvistamispäätös ympäristöministeriöstä yhdeksässä kuukaudessa. Vaihemaakuntakaavaan 1 liittyvä tuulivoimatuotannon edistäminen työllisti toimialalla edelleen merkittävästi, sillä kunnat ovat ahkeroineet tuulivoimaosayleiskaavojen ja niihin liittyvien YVA prosessien parissa, mikä näkyy edelleen lisääntyvinä lausuntopyyntöinä. Vaihemaakuntakaavan 1 vaikutusten arviointi sai myös valtakunnallista tunnustusta YVA ry:n palkinnon myötä. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 käynnistämistä valmisteltiin perustietoaineistojen keruulla ja maakuntahallitus päätti käynnistää vaihemaakuntakaavan 2 siinä käsiteltävine teemoineen loppusyksystä Kokonaismaakuntakaavan toteuttamista ja seurantaa edistettiin painattamalla kokonaismaakuntakaava ja toimittamalla se kuntien, viranomaisten ja sidosryhmien käyttöön. Myös aluerakenneanalyysiraportti valmistui. Liikennejärjestelmätyö eteni suunnitellusti yhteistyössä alueiden ja sidosryhmien kanssa. Liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos saatiin nähtäville ja lausunnoille loppuvuodesta, ja siitä saatu palaute on ollut myönteistä ja rakentavaa. Työ jatkuvan liikennejärjestelmätyön parissa käynnistyykin vuonna 2015, kun liikennejärjestelmäsuunnitelma saadaan hyväksyttyä. Satakuntaliiton toiminnan tasolla tilikaudentuotot olivat euroa budjetoitua pienemmät. Toiminnan kulut puolestaan alittuivat euroa. Tilikauden ylijäämä rahoituserien jälkeen on ,47 euroa. Kuntien maksuosuuksilla katettuun toimintaan on laskettu luottamushenkilöhallinto, virasto, Satakunta Tourist, Europe Direct tiedotuspiste sekä Länsi Suomen Allianssin kanssa tehtävä yhteistyö. Muulla kuin kuntien maksuosuuksilla katettuun toimintaan on laskettu muulla rahoituksella rahoitetut määräaikaiset hankkeet ja projektit ja EU hankkeiden hallinnointiin sekä MYR:n toimintaan tarkoitettu tekninen tuki. Niissä syntyneet kulut katetaan lähtökohtaisesti projektien omilla tuloilla sekä niissä syntyneitä kustannuksia vastaan saadulla tuella. Satakuntaliitto on toteuttanut itse vuonna 2014 viittä projektia: Sukella Satakuntaan toteutusaika (rahoitus maakunnan kehittämisraha), Onni kutsuu kylään, toteutusaika (rahoitus Varsinais Suomen ELY ja Satakunnan ELY), Tuulivoimakaavan laadinta, toteutusaika (rahoitus ympäristöministeriö), Tiedonhallinnan kehittäminen, toteutusaika (rahoitus maakunnan kehittämisraha) ja Palvelutori toteutusaika (rahoitus Tekes). Satakuntaliitto on EU rakennerahastovarojen välittävä toimielin ja saa hankkeiden rahoituksen ja maksatuksen hallinnointiin ns. teknistä tukea rakennerahastovaroista. Näillä varoilla rahoitetaan myös maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toiminta. Toiminta rahoitetaan kokonaisuudessaan rakennerahastovaroin. Tuki vähenee vuodesta 2014 vuoteen euroa ja liiton henkilöstömenoja on sopeutettu etupainotteisesti kompensoimaan tätä EU teknisen tuen vähenemistä. Lisätietoja: maakuntajohtaja Pertti Rajala hallintojohtaja Jukka Mäkilä Satakunnan maakunnan kehittämisrahan hankehaku maaliskuussa 2015 Maakuntahallitus päätti toteuttaa hankehaun aiemmilta vuosilta palautuneista maakunnan kehittämisrahavaroista. Haku on toistaiseksi viimeinen maakunnan kehittämisrahan hankehaku. Kuluvana vuonna maakunnan kehittämisrahaan ei ole varattu määrärahaa valtion budjetissa. Hakulomake löytyy Satakuntaliiton kotisivuilta osoitteesta Hakuohje tukitasoineen julkaistaan myös ko. sivustolla ennen hakuajan alkua ( ). Lisätietoja: EU koordinaattori Jyrki Tomberg, Vaihde (02) Fax (02) etunimi.sukunimi@satakunta.fi Y-tunnus Postiosoite: PL 260, PORI Käyntiosoite: Pohjoisranta 11 D, PORI
3 SATAKUNTALIITTO TIEDOTE 3 (3) Hyvä elämä satakuntalaisille Vanhan ja uuden ohjelmakauden EAKR hankkeita rahoitukseen Maakuntahallitus kohdensi Porin sosiaalitieteellinen oppimiskeskittymä hankkeeseen rahoitusta kolmen vuoden ajalle yhteensä euroa. Hankkeessa toteutetaan innovatiivinen toimintamalli, jossa yliopistollinen tutkimus, täydennyskoulutus ja työorganisaatioiden tarvelähtöinen kehittäminen täydentävät ja tukevat toisiaan. Vanhan ohjelmakauden ( ) EAKR varoista jatkorahoitettiin kolmea käynnissä olevaa hanketta. Hankkeessa MERILOGIS eli Meriklusteri ja logistiikkayritysten osaamisen kehittäminen valmistellaan selvitys Satakunnalle merkittävien meriteollisuuden veturiyritysten tämänhetkisistä alihankkijaverkostoista. UCPori International Network toteuttaa mm. orientaatiopäivät elokuussa, jotka osaltaan tukevat uusien opiskelijoiden integroitumista opiskelijayhteisöön. SATA aluetaloustutkimus ja tilastotietopalvelu hankkeessa toteutetaan mm. SATAMITTARI tilastotietopalvelusivuston tekninen ja sisällöllinen uudistus sekä Satakunnan talous katsauksen kehittäminen. Kullekin hankkeelle myönnetään lisärahoitusta euroa. Lisätietoja: EU koordinaattori Jyrki Tomberg Lisätiedot: maakuntajohtaja Pertti Rajala , pertti.rajala@satakunta.fi viestintäsuunnittelija Tiina Leino , tiina.leino@satakunta.fi Esityslista Vaihde (02) Fax (02) etunimi.sukunimi@satakunta.fi Y-tunnus Postiosoite: PL 260, PORI Käyntiosoite: Pohjoisranta 11 D, PORI
4 SATAKUNTALIITON TAVOITTEET HALLITUSOHJELMAAN JA SEN TOIMINTASUUNNITELMIIN 2015 Satakunnan maakuntahallitus on hyväksynyt seuraavia konkreettisia maakunnan kannalta tärkeitä kehittämiskohteita tulevaa hallitusohjelmaa ja sen pohjalta laadittavia ministeriöiden toimintasuunnitelmia varten. 10 Kärkeä 1. Hyvä saavutettavuus / infrastruktuuri on Satakunnan monipuolisen ja vienniltään merkittävän elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja myönteisen aluekehityksen edellytys. 2. Suomi tarvitsee kilpailukykyä ja uusiutumista edistävän teollisuusstrategian, jolla pyritään lisäämään tuottavuutta, kasvattamaan liikevaihtoa ja parantamaan toimintaedellytyksiä. Teollisuusvaltaisessa Satakunnassa käynnistetään osana strategiaa valtion ja alueen toimijoiden yhteistyönä horisontaalinen Satakunnan Teollisuusvisio 2020 pilotti. 3. Pohjanlahden mahdollisuuksia toimia elintärkeänä väylänä niin etelään kuin pohjoiseen tulee kehittää. Tavoitteen toteutumista edistetään toteuttamalla erityinen Pohjanlahti vuosi. 4. Monipuolisena energiamaakuntana Satakunta tarjoaa niin ydinvoiman, nesteytetyn maakaasun (LNG) ratkaisujen, tuuli ja merituulivoiman, aurinkoenergian kuin bioenergiankin kehittämiseen laaja alaisen toteutus ja innovaatioympäristön. 5. Yliopistokeskuksia vahvistetaan yliopistojen ja elinkeinoelämän vuorovaikutuksen lisääjinä. 6. Koko maan alueita kehitetään tasapuolisesti. Maaseudun elinvoimaisuus on turvattava. On muun muassa edelleen panostettava maaseutualueiden digitaaliseen kehitykseen. 7. Hallitus käynnistää parlamentaariseen valmisteluun pohjautuvan aluehallintouudistuksen. 8. Vaalipiirijako tulee perustua tasauspaikkajärjestelmään perustuvaan vaalijärjestelmään, joka parantaa vaalien suhteellisuutta ja poistaa piilevän äänikynnyksen, mutta säilyttää alueellisen edustavuuden. 9. Valtion budjettiin aiemmin sisältynyt maakunnan kehittämisraha palautetaan takaisin tai sen tilalle luodaan vastaava rahoitus, jolla maakunnissa voidaan joustavasti ja nopeasti käynnistää innovaatio ja kehittämishankkeita. 10. Kansallispuistojen sekä muiden valtakunnallisesti merkittävien luonnonsuojelualueiden kehittämiseen, saavutettavuuden parantamiseen ja hoitoa varten tulee osoittaa riittävä rahoitus. Selkämeren kansallispuistossa sijaitsevan Säpin majakkasaaren sataman kunnostaminen on yksi esimerkki tällaisista toimista. Tavoitteet Saavutettavuus Hyvä saavutettavuus / infrastruktuuri on Satakunnan monipuolisen ja vienniltään merkittävän elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja myönteisen aluekehityksen edellytys. Lounaisrannikon maa ja meriyhteydet on saatava niitä käyttävän talousalueen ja liikenteen edellyttämään kuntoon. Satamien kautta kulkevat ulkomaanyhteydet ovat kansantaloudellisesti merkittäviä ja satamien toimintaedellytysten parantaminen varmistaa erityisesti teollisuutemme kilpailukykyä. Raideliikenteen edistäminen on ympäristöystävällinen ja turvallinen liikenteen kehittämisen muoto. Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on konkretisoitu alueen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen 1
5 menestymisen liikenteelliset edellytykset. Tärkeimpiä kehittämiskokonaisuuksia ovat ennen muuta liikennepoliittiseen selontekoon: VT 8 Turku Pori yhteysvälihankkeen 1. vaihe tulee kokonaisuudessaan toteuttaa viipymättä ja jatkaa parannustoimia välittömästi 2. vaiheella, joka sisältää toteuttamatta jääneet, alkuperäiseen 210 miljoonan euron hankkeeseen sisältyneet toimet. Rauman satamaan johtava meriväylä tarvitsee vielä lisärahoitusta, jotta se voidaan syventää nykyisestä 10 metristä 12 metriin kulkusyvyyden vaatimusten mukaiseksi. Hankkeen toteuttaminen parantaa paperin kaukoviennin, raaka ainekuljetusten ja konttiliikenteen kuljetustaloutta ja kilpailukykyä. Porin ja Tampereen välistä raideliikennettä tulee kehittää toimenpiteillä, joilla henkilöliikenteen matka aika Porin ja Helsingin välillä voidaan lyhentää kahteen ja puoleen tuntiin. Junamatkustajien määrä voidaan sitä kautta jopa kaksinkertaistaa nykyiseen verrattuna. Nopean junayhteyden tarve on korostunut, kun suorat lentoyhteydet Helsinkiin puuttuvat. Pori Tampere radan sähköitys välillä Pori Mäntyluoto on toteutettava. Porin ja Rauman satamat ja hyvät maantie ja ratayhteydet niihin ovat tärkeitä koko maan huoltovarmuuden kannalta. Pori Haapamäki ratayhteyden tavoitteena on vähintään radan nykyisen kunnon säilyttäminen. Valtatien 2:n merkitys Porin ja Rauman satamien ja maakunnan pääyhteytenä pääkaupunkiseudulle on noteerattava elinkeinoelämän ja ennen muuta maakunnan elintarviketeollisuuden yhtenä pääverisuonena. Valtion tulee panostaa valtatien 2 suunnitelmavalmiuden nostamiseen ja edistää yhteysväliä parantavia toimenpiteitä. Yksityisteillä ja alemman asteen yleisillä teillä on tärkeä tehtävä maaseudun elinkeinojen, pk yritysten ja asumisen kannalta. Perusväylänpidon rahoitusta on lisättävä. Tiestön kunto heikkenee merkittävästi nykyisellä rahoitustasolla ja vaarantaa mm. elintarviketuotannon ja biotalouden kuljetukset Satakunnassa. Valtion tulee osoittaa lisää resursseja tieverkon ja erityisesti painorajoitteisten siltojen ylläpitoon ja perusparantamiseen. Pientiestölle kehitetty kuntokartoitus ja tierekisteri tulisi ottaa laajasti käyttöön, jotta resurssit voitaisiin kohdentaa oikein. Teiden parantamista ja niiden suunnittelua on kehitettävä. Myös normeja ja laatutason valvontaa on kehitettävä, jotta ne vastaavat palvelutasotavoitteiden, uuden kaluston ja tiestön lisääntyneen käytön vaatimuksia. Yksityistieavustuksiin ja metsäteiden Kemera varoihin on varattava riittävästi rahoitusta. Suomi tarvitsee uudistavan teollisuusstrategian Suomi tarvitsee kansainvälistä kilpailukykyä ja uusiutumista edistävän teollisuusstrategian, jolla pyritään parantamaan tuottavuutta, kasvattamaan liikevaihtoa ja parantamaan toimintaedellytyksiä. Strategia on luotava yhteistyössä alueiden ja alan yritysten kanssa. Kansallisten ja EU säädösten laadintaprosessissa ja soveltamisessa on huomioitava Suomen teollisuuden kilpailukyky ja vältettävä yliregulaatiota ja sen tuomia kustannuksia. Satakunnan teollisuusvisio Satakunta on Suomen teollistunein maakunta, jossa on laajan yrityslähtöisen ja osallistavan prosessin avulla laadittu yhteinen Teollisuusvisio 2020 ohjelma. Kilpailukykyä yli rajojen nimisen ohjelman päämääriä ovat: 1. Teollisuuden voimakas omaehtoinen uudistuminen (mm. osaaminen, digitaalisuus) 2. Satakunnan roolin vahvistaminen Suomen teollisuuspolitiikassa sekä 3. Teollisuuden ja Satakunnan alueellisten toimijoiden parempi vuorovaikutus. 2
6 Ohjelma listaa jokaisen päämäärän osalta kärkihankkeita, joita on yhteensä 11. Satakunnan teollisuusvisio 2020 kaltaisten ohjelmien toteuttaminen tarjoaisi erinomaisen mahdollisuuden edistää kilpailukykyä ja teollisuuden uudistumista laajemminkin Suomessa. Satakunnassa tulisi valtion ja alueen toimijoiden yhteistyönä käynnistää horisontaalinen Satakunnan Teollisuusvisio 2020 pilotti. Sen avulla edistettäisiin laaditun Teollisuusvisio ohjelman yhteistyöprosessien ja esitettyjen kärkihankkeiden toteutumista systemaattisesti ja testattaisiin kansallisesti uudentyyppistä, uudistavaa teollisuusstrategiaa. Pilotin toteutusmuotona voi olla myös maakunnallisen teollisuuden kasvusopimuksen laatiminen elinkeinoelämän, kehittämisyhtiöiden, eri ministeriöiden (TEM, OKM, LVM, YM), alueviranomaisten ja kuntien kesken. Teollisuuspuistot. Yksi teollisuusvision kärkihankkeista on Vankempaa synergiaa ja tulosta teollisuuspuistoista. Esimerkkeinä valtakunnallisesti merkittävistä, kehitettävistä teollisuuspuistoista ovat: Porissa Kupariteollisuuspuisto ja M20 Industrial Park Raumalla Lakarin teollisuusalue ja Seaside Industry Park Harjavalta Industrial Park Kirkkokallion yrityspuisto Honkajoella Edellä mainitut teollisuuspuistot ovat myös kansallisella tasolla merkittäviä yrityskeskittymiä ja ne tarjoavat yrityksille verkottumista edistävän, kilpailukykyisen toimintaympäristön. Niiden kehittäminen on tärkeää myös Suomen kansallisen kilpailukyvyn kannalta. Hallitusohjelmaan / toimintasuunnitelmaan: Suomi tarvitsee kansainvälistä kilpailukykyä ja uusiutumista edistävän teollisuusstrategian, jolla pyritään parantamaan tuottavuutta, lisäämään liikevaihtoa ja parantamaan toimintaedellytyksiä. Teollisuusvaltaisessa Satakunnassa käynnistetään osana strategiaa valtion ja alueen toimijoiden yhteistyönä horisontaalinen Satakunnan Teollisuusvisio 2020 pilotti. Asiaan liittyvät ministeriöt: TEM, OKM, LVM, YM Automaatio ja robottitoimialat. Satakunnan teollisuusvision toteutumista tukee osaltaan myös Satakunnassa vahvojen automaatio ja robottitoimialojen kehittäminen. Kehittämällä automaatioverkostoa ja sen tuomaa kilpailuetua saadaan Satakunnasta muodostumaan yrityksiä houkutteleva vetovoimainen toimintaympäristö ja sijoittumiskohde. Automaatioverkoston yhteistyöllä ja kehittymisellä on positiivinen vaikutus myös muiden toimialojen yritysten menestymiseen. Valtion tuen avulla voidaan turvata alalle riittävät tukitoimet koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen sekä vienninedistämiseen. Elintarvikeklusteri. Kotimaisen elintarviketuotannon ja kansallisen huoltovarmuuden kannalta on olennaista, että Suomessa panostetaan elintarvikeklusterin kehittymiseen. Elintarviketeollisuus on yksi Satakunnan kärkitoimialoista. Alan kokonaisliikevaihto Satakunnassa on noin 547 M (Lähde: Satakunnan elintarvikestrategia ), mikä vastaa noin 8 % Satakunnan teollisuuden liikevaihdosta. Satakunnan maakuntaohjelmassa elintarvikeketjun kehittäminen on yksi keskeisistä painopisteistä. Olemassa olevat ja vahvat tuotantoalat antavat mahdollisuuden luoda Satakunnasta johtava elintarvikkeiden tuottaja ja jalostaja Suomessa. Satakunnan lisäksi elintarvikealan kehittäminen on tärkeää myös kansallisesti. Tavoitteena tulee olla, että elintarvikealan yritykset ovat vahvoja, niiden yhteenlaskettu tuotanto ja liikevaihto kasvavat ja markkinoille 3
7 saadaan uusia kotimaisiin raaka aineisiin pohjautuvia tuotteita. Kasvua tulee hakea sekä viennistä että markkinaosuuden lisäämisestä kotimaassa. Elintarviketoimialan kehittymisen kannalta on olennaista, että jatkossa panostetaan mm. seuraaviin osaalueisiin: kannattavuuden, kasvun ja kansainvälisyyden edistämiseen osaamiseen ja uudistumiseen (mm. logistiikka, digitalisaatio) elintarviketuottajien keskinäiseen yhteistyöhön elintarviketeollisuuden ja kaupan yhteistyön tehostumiseen elintarvikealan sivuvirtojen hyödyntäminen tuotteiden ja bioenergian raaka aineeksi motivoituneen ja ammattitaitoisen työvoiman varmistamiseen. Sokeri ja tärkkelystuotannon toimintaedellytykset on turvattava. Suomen ainoa sokeritehdas toimii Säkylässä. Satakunnan kannalta sokeriteollisuus on tärkeä toimiala. On tärkeää mahdollistaa suomalaisen sokerituotannon tehostuminen myös EU:n sokerikiintiöiden poistumisen jälkeen vuonna 2017 sekä sokerijuurikkaan viljelyn laajentaminen sokeritehtaan hankinta alueella. Tärkeää on myös varmistaa suomalaiseen perunaan perustuvan tärkkelystuotannon toimintaedellytykset sekä alan teollisuuden kehittymismahdollisuudet ja työpaikat. Tavoitteena Pohjanlahtivuosi Pohjanlahden mahdollisuuksia toimia elintärkeänä väylänä niin etelään kuin pohjoiseen tulee kehittää ja samalla parantaa merten moottoriteiden näkökulmasta elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia alueella. Pohjanlahdella on erityinen merkitys pohjoisen ulottuvuuden kehittämisessä ja merenkulun muutospaineissa Euroopan mittakaavassa. Tähän liittyvät muun muassa yhteysmahdollisuudet arktisille alueille, Pohjanlahden satamaverkon, kuten Porin ja Rauman satamien, toimintaedellytyksien kehittämisestä huolehtiminen sekä Pohjanlahden mahdollisuuksien tunnetuksi tekeminen Brysselissä. Ilmastonmuutos sekä siihen liittyvät ilmiöt asettavat myös omat haasteet alueelle ja matkailuun liittyy monia kehittämismahdollisuuksia. Ministeriöiden (YM, TEM, UM ja LVM) tulisi yhteistyössä käynnistää tällainen teemavuosi, jota Suomen ympäristökeskus (SYKE) voisi koordinoida Suomenlahden teemavuoden tapaan. Teemavuosi antaa sateenvarjon rajat ylittävälle yhteistyölle sekä alueella toteutettaville hankkeille, kuten Seaside Industry Parkin tai Pori Rauman meriklusterin edelleenkehittämiselle. Pohjanlahtivuosi kytkeytyy myös Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman toteuttamiseen sekä merten aluesuunnitteluun liittyvän kansainvälisen yhteistyön edistämiseen. Energia Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta on parannettava ja kotimaisia energiamuotoja tulee hyödyntää aiempaa enemmän. Lisäydinvoiman rakentaminen toteuttaa osaltaan suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita. Teollisuuden Voiman hanke, voimalaitos Olkiluoto 4 on jo kerran saanut eduskunnalta myönteisen päätöksen. Mahdollisia jatkopäätöksiä tehtäessä, Satakuntaliitto painottaa, että Olkiluodossa on olemassa olevien ja valmistuvien laitosyksiköiden myötä sekä kapseloinnin ja loppusijoituksen, kantaverkkoliityntöjen, tarvittavien palveluiden ja ydinvoimarakentamiseen soveltuvan 4
8 yritysrakenteen osalta vahva infrastruktuuri, joka mahdollistaa lisärakentamisen kokonaisedullisen toteutuksen. Energiamaakunta Satakunta Poriin ja Raumalle on tulossa LNG terminaalit. Näiden terminaalien rakentaminen luo uusia mahdollisuuksia Satakunnan ja Suomen kaasumarkkinoiden kehittymiselle. Nesteytettyä maakaasua voidaan jatkossa hyödyntää entistä tehokkaammin mm. raskaan maantieliikenteen sekä raideliikenteen kuljetuksissa. Kaasun kuljetuksista, välivarastoista ja jakelusta muodostuu verkosto, joka parantaa mahdollisuuksia kehittää myös bioenergiaa. Monipuolisena energiamaakuntana Satakunta tarjoaa niin nesteytetyn maakaasun (LNG) ratkaisujen, tuuli ja merituulivoiman, aurinkoenergian kuin bioenergiankin kehittämiseen laajaalaisen innovaatioympäristön. Valtion tulisi osoittaa tässä innovaatioympäristössä tapahtuviin TKI kehittämisprosesseihin riittävästi tukea. Tukea tarvitaan yritysten perustamisen, kasvun ja kansainvälistymisen tukemisen ohella myös energia alan kehitysprosessien koordinointiin, koulutukseen, verkostoitumisen edistämiseen sekä osaamisrakenteiden vahvistamiseen. Koulutus ja tutkimus (TKI)/ Osaava työvoima Yliopistokeskukset tarjoavat kansallisen kilpailukyvyn haasteisiin uusia luovia ratkaisuja osaamisen, tieteen ja innovaatioiden sekä yritysten ja palveluiden rajapinnalta. Niiden merkitys alueidensa osaamisen uudistajina korostuu. Hallituskaudella yliopistoja koskeviin tuloskriteereihin tulisi lisätä alueellinen vaikuttavuus (vrt. amk). Hallitusohjelmaan kirjataan lause: Yliopistokeskuksia vahvistetaan yliopistojen ja elinkeinoelämän vuorovaikutuksen lisääjinä Satakuntaliitto esittää, että ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin seuraavan uudistuksen yhteydessä EU rakennerahoituksen laskemisperusteena käyttämisestä johtuva epäsuhta Itä ja Länsi Suomen oppilaitosten välillä huomioidaan ja jatkossa yhtenä tulosrahoituksen määräytymiskriteerinä (B1. Ulkopuolisen soveltavan tutkimus ja kehitystyön rahoitus) käytetään yksinomaan sitä rahoituksen kokonaismäärää, joka on aidosti eri alueiden kilpailtavissa (esim. valtakunnalliset rakennerahastovarat, EU:n suorat rahoitusohjelmat, TEKES rahoitus jne.). Näin saataisiin oikea kuva eri ammattikorkeakoulujen menestymisestä avoimesti kilpaillun tutkimusrahoituksen suhteen ja siten oikea mittari kansallista tuloksellisuusrahoitusta määriteltäessä. Toisen asteen ja lukiokoulutuksen saatavuus ja yritysten osaavan työvoiman saanti tulee turvata kattavalla oppilaitosverkostolla ja täydennyskoulutuksella. 5
9 Maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen Suuret muutokset, kuten työikäisen väestön väheneminen, väestön ikääntyminen, talouden ja elinkeinoelämän rakennemuutos, julkisen talouden kestävyysvaje, maassamuutto, maahanmuutto ja teknologian kehitys vaikuttavat koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Muutokset heijastuvat erilaisille alueille eri tavoin. Ihmisarvoinen kohtelu ja yhteiskunnan peruspalvelut eivät saa riippua siitä, missä päin Suomea asuu. Siksi maan eri osat on otettava huomioon politiikan kaikilla osa alueilla. Hallitusohjelmaan on kirjattava maan eri alueiden tasapuolinen kehittäminen. Tähän yksi väline olisi maaseutuvaikutusten arvioinnin hyödyntäminen päätöksenteossa. Suomalaisella maaseudulla on tulevaisuudessa suuri yhteiskunnallinen merkitys. Hyvinvoivaa maaseutua tarvitaan puhtaan ruoan, energian, veden ja muiden ekosysteemipalveluiden vuoksi. Suomalainen raakaainetuotanto on turvattava maalla ja vedessä. Jotta näiden tuotanto voidaan turvata, on maaseudulla asuvien ihmisten ja siellä toimivien yritysten toimintaedellytyksistä huolehdittava. Satakuntaliitto yhtyy maaseutupoliittisen kokonaisohjelman Mahdollisuuksien maaseutu esittämiin toimenpiteisiin ja pitää niiden toteuttamista alueellisen tasa arvon näkökulmasta tärkeinä. Hallitusohjelmaan kirjataan lause: Koko maan alueita kehitetään tasapuolisesti. Digitaalinen murros ja eri toimintojen siirtyminen verkkoon ovat toimialasta riippumatta vääjäämättömiä kehityskulkuja myös Suomen maaseudulla. Mm. teollisen Internetin myötä verkkoon kytkettyjen laitteiden määrä kasvaa eksponentiaalisesti lähivuosina. On ennakoitu, että digitaalisen datan määrä verkossa kasvaa jo lähivuosina monikymmenkertaiseksi. Suomessa on edelleen panostettava maaseutualueiden digitaaliseen kehitykseen. Avainasemassa ovat laajakaistaratkaisut, etenkin optisten kuituverkkojen rakentaminen ja niitä hyödyntävien palveluiden kehittäminen. Yhdistämällä perinteisten toimialojen vahvuudet, laakakaistat (optiset kuituverkot) sekä digitaaliset palvelut Suomi voi olla digitaalisen maaseudun edelläkävijä. Digitaalisen kehitysympäristön eteenpäin viemisessä myös perinteisiltä toimijoilta vaaditaan rohkeutta siirtyä uudenlaisiin toimintamalleihin. Digitaalisuus luo maaseudulla mahdollisuuksia paitsi yritystoimintaan ja maatalouteen myös julkisiin palveluihin. Digitaalisten välineitä voidaan hyödyntää entistä paremmin etenkin murroksessa olevissa koulutus, sosiaali ja terveysalan palveluiden tarjonnassa. Hallitusohjelmaan kirjataan lause: Liikenne ja viestintäministeriön toteuttamaa Laajakaista2015 ohjelmaa jatketaan ja laajennetaan koskemaan myös maaseudun laajakaistaverkkoja hyödyntävien digitaalisten palvelujen kehittämistä. Tulvariskien hallinta edellyttää, että valtakunnallisesti merkittäville tulvariskialueille, kuten Kokemäenjoen vesistöalueella Poriin ja Huittisiin, varataan erillisrahoitus tulvariskien 6
10 hallintasuunnitelmassa esitettyjen rakenteellisten toimenpiteiden, kuten ruoppauksien ja lisä ja oikaisuuomien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Aluehallintouudistus Satakuntaliiton näkemyksen mukaan on välttämätöntä, että ylikunnallisesta aluekehityksestä, aluesuunnittelusta, Suomen eri alueiden edunvalvonnasta ja kansainvälisistä suhteista vastaa nykyistä laajemmin kansanvaltaan pohjautuva elin. Perustuslain 121 :n 4 momentin mukaisesti kuntia suurempien alueiden itsehallinnosta säädetään lailla. Uudella aluehallinnolla tulee olla riittävä väestö ja taloudellinen perusta vastata lisääntyvän toimivallan mukaisista tehtävistä. Hallinnon rajoihin tulee kaiken kaikkiaan kiinnittää huomiota, jotta maa ei olisi pilkottu erilaisiin alueisiin eri hallintosektoreiden mukaan. Kansalaisten näkökulmasta yhteneväiset hallinnonrajat auttavat hahmottamaan yhteisiä toimintoja ja tuovat niille uskottavuutta. Aluehallintouudistuksen tulee perustua alueiden tahtoon ja luontaiseen yhteistyöhön. Aluehallintoa kokonaisuutena uudistettaessa on järkevää tehdä tarkastelu tehtävien määrittelyn pohjalta, jolloin on mahdollista arvioida uudistuvien maakuntien toiminnallisesti perusteltua lukumäärää. Joka tapauksessa on säilytettävä tarpeellinen ja kattava toimipisteverkosto. Tehtävistä esimerkiksi ylikunnallisten maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinvoimapolitiikan suunnittelu ja toteutus edellyttävät laajempaa pohjaa kuin kunta. Tämän vuoksi on pyrittävä selkeään kolmiportaiseen hallintoon; valtio, alueet ja kunnat, joiden kesken toimivalta, vastuu ja resurssit on selkeästi määritelty. Tarkastelun tulee lähteä tehtävämäärittelystä käsin. Maakunnat ovat valmiita tehtäviensä ja toimivaltansa kartuttamiseen. Alueellista hallintoa voidaan merkittävästi selkeyttää karsimalla tehtäviä, poistamalla päällekkäisyyksiä ja etsimällä kullekin tehtävälle järkevin mahdollinen järjestäjä. Hallitusohjelmaan kirjataan lause: Hallitus käynnistää parlamentaariseen valmisteluun pohjautuvan aluehallintouudistuksen. Vaalipiiri Käynnissä oleva perustuslain muutos vaalipiirijaosta tulee keskeyttää. Asian valmistelu tulee tulevalla hallituskaudella aloittaa uudestaan ja rakentaa tasauspaikkajärjestelmään perustuva vaalijärjestelmä, joka parantaa vaalien suhteellisuutta ja poistaa piilevän äänikynnyksen, mutta säilyttää alueellisen edustavuuden. Kansalaisten ja poliittisten päättäjien läheisyys on turvattava myös tulevassa vaalijärjestelmässä. Vain näin demokratiamme toimii ja äänestysaktiivisuus säilyy edes tyydyttävänä. Maakunnan kehittämisraha Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha on ollut nopea ja joustava keino käynnistää aluekehityksen kannalta merkittäviä selvityksiä ja hankkeita, jotka edistävät kunkin maakunnan omista lähtökohdista esiin 7
11 nousevia kehittämistarpeita. Pienelläkin siemenrahoituksella voidaan saada käyntiin koko maakunnan elinkeinoelämää hyödyttäviä hankekokonaisuuksia. Hallitusohjelmaan kirjataan lause: Valtion budjettiin aiemmin sisältynyt maakunnan kehittämisraha palautetaan takaisin tai sen tilalle luodaan vastaava rahoitus, jolla maakunnissa voidaan joustavasti ja nopeasti käynnistää innovaatio ja kehittämishankkeita. Valtion toiminnot alueilla Satakunnan asema varuskuntamaakuntana on vahvistunut puolustushallinnon viime aikojen uudistuksissa. Valtion, maakunnan ja kuntien yhteisin toimin on varmistettava Porin prikaatin toimintojen kehittyminen Säkylässä ja Niinisalossa. Satakunnan vankilan Huittisten osasto on Suomessa profiloitunut työvankilaksi. Hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitsevassa yksikössä on monipuolista työtoimintaa, ml. kuntouttava toiminta ja arjentaitojen harjoittelu sekä avolaitostöitä. Huittisten vankilaa ei tule lakkauttaa sillä sen toiminnan uudelleensuuntaamiselle ja kehittämiselle on erinomaiset mahdollisuudet. Byrokratia, lainsäädäntö Tulevassa hallitusohjelmassa on sitouduttava byrokratiatalkoiden jatkamiseen ja tosiasialliseen toteuttamiseen. Kansallisen ja EU lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa on turvattava Suomen elinkeinoelämän toimintaedellytykset ja kilpailukyky. Lainsäädäntöä on uudistettava esimerkiksi maa alueiden (mm. sähkölinjat) lunastamisen ja sen korvauskäytäntöjen osalta. Resursointi Valtakunnallisesti laadittujen, valtioneuvoston hyväksymien strategioiden, suunnitelmien ja ohjelmien toimeenpanon toteuttamisen edistämiseen tulee osoittaa määrärahat. Tällaisia suunnitelmia ovat esimerkiksi vesien ja merenhoidon suunnitelmat, ja tulvariskien hallintasuunnitelmat. Kansallispuistojen sekä muiden valtakunnallisesti merkittävien luonnonsuojelualueiden kehittämiseen, saavutettavuuden parantamiseen ja hoitoa varten tulee osoittaa riittävä rahoitus. Selkämeren kansallispuistossa sijaitsevan Säpin majakkasaaren sataman kunnostaminen on yksi esimerkki tällaisista toimista. Kyseisen sataman kunnostaminen lisää kansallispuiston virkistyskäyttöedellytyksiä sekä yleistä meriturvallisuutta Selkämerellä. 8
SATAKUNTALIITON TAVOITTEET HALLITUSOHJELMAAN JA SEN TOIMINTASUUNNITELMIIN 2015
SATAKUNTALIITON TAVOITTEET HALLITUSOHJELMAAN JA SEN TOIMINTASUUNNITELMIIN 2015 Satakunnan maakuntahallitus on hyväksynyt seuraavia konkreettisia maakunnan kannalta tärkeitä kehittämiskohteita tulevaa hallitusohjelmaa
LisätiedotSATAKUNTALIITON TAVOITTEET HALLITUSOHJELMAAN JA SEN TOIMINTASUUNNITELMIIN 2015
SATAKUNTALIITON TAVOITTEET HALLITUSOHJELMAAN JA SEN TOIMINTASUUNNITELMIIN 2015 HYVÄ SAAVUTETTAVUUS UUSI TEOLLISUUSSTRATEGIA POHJANLAHTIVUOSI ENERGIAMAAKUNTA VAHVA YLIOPISTOKESKUS ELINVOIMAINEN MAASEUTU
LisätiedotUudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti
Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan
LisätiedotERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi
LisätiedotMAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan
Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2019 2023 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Alue- ja kaupunkipolitiikka 6 3. Väestöpolitiikka
LisätiedotMitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Mitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Rakennerahastot ovat merkittävässä roolissa Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoiman kehittämisessä
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää
LisätiedotERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö
Lisätiedot- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.
Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.2013 Satakuntaliitto Satakunnan 20 kunnan lakisääteinen
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan liitto
Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitossa on 17 kuntaa (vuonna 2004 kuntia oli 27). Etelä-Pohjanmaahan tulossa yksi kunta lisää v. 2020 (?) => Isokyrö (on jo EPSHP:n jäsenkunta) 1 Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotOhjelmakausi TEM Maaliskuu 2012
Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
Lisätiedot@Jari_Parkkonen #PHliitto. Päijät-Hämeen liitto
@Jari_Parkkonen #PHliitto MAAKUNNAT ITSEHALLINTOALUEIDEN PURISTUKSESSA VAI TOISINPÄIN? Päijät-Häme osana suurmetropolia, sen rajalla vai ulkopuolella? Jari Parkkonen, maakuntajohtaja, Ossi Savolainen,
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet
LisätiedotKasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö
käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotAlueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotPirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta Suomen
Lisätiedot- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.
Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen
LisätiedotSatakunnan maakuntaohjelma 2011-2014
Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset
LisätiedotAlueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto
Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi
LisätiedotSATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta
SATAKUNTALIITTO 1 (2) Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen KANNANOTTO 12.4.2010 Olkiluodolla kilpailuetuja lisäydinvoiman rakentamiseksi Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita ovat: kotimaista uusiutuvaa
LisätiedotSATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, Satakuntaliitto
SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 30.11.2018 vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, Satakuntaliitto Satakunnalla menee paremmin kuin 10 vuoteen, Venator muodostaa poikkeuksen, mutta ei muuta kokonaiskuvaa Meillä
LisätiedotSEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI
SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI Piispala 23.8.2012 Saarijärven-Viitasaaren johtoryhmä Huom! Kyseessä on ensimmäinen kooste alueen toimijoiden esityksistä. Toimenpiteiden sisältöjä tarkennetaan
LisätiedotERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa
LisätiedotVerkostoidu Porin seudulla -hanke
Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta
LisätiedotAlue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto
Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.2.2017 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuusfoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotHyvinvointi ja turvallisuus TKIfoorumi. Satakuntaliitto
Hyvinvointi ja turvallisuus TKIfoorumi Satakuntaliitto 22.11.2016 Teollisuuden kasvuohjelma Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma eli Teollisuuspilotti, on maakunnan yhteinen esitys teollisuuden kehittämisohjelmaksi
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,
LisätiedotSatakuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet
Satakuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet 2019 Maakuntahallitus 18.3.2019 Maakunta-asiamies Marika Luoma Vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä PÄÄTAVOITE: Kansallinen, monialainen kansainvälistä kilpailukykyä
LisätiedotOhjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto
Ohjelmakauden 2007 2013 EAKR ja ESR tilanne Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Kymenlaakson liiton EAKR hanketoiminta ohjelmakaudella 2007 2013 Ohjelmakaudella rahoitusta myönnettiin
LisätiedotLakiuudistuksen tilannekatsaus
Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012
LisätiedotKansainvälinen Pohjois Savo
Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois
LisätiedotSATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI
SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI 12.3.2014 RAHOITUSMAHDOLLISUUDET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Jyrki Tomberg Satakuntaliitto ESITYKSEN RAKENNE - Rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 - Luova Eurooppa ohjelma - Central
LisätiedotPirkanmaan liiton EAKR haku mennessä
Pirkanmaan liiton EAKR haku 4.3.2019 mennessä Pirkanmaan liiton hakuinfo Tiina Harala Yleistä Pirkanmaan liiton EAKR-hausta Haku päättyy 4.3.2019 Auki molemmat toimintalinjat ja kaikki EAKR:n erityistavoitteet
LisätiedotAluekehitysrahoitus. Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala
Aluekehitysrahoitus Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala Organisaatio Aluekehityksen strateginen asema Kriittiset menestystekijät: Rahoitusvälineiden strateginen ja tehokas hyödyntäminen Maakuntaohjelman
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotAlue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa
Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,
LisätiedotPirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta
LisätiedotPohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät
LisätiedotValtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. valmistelu. Sabina Lindström
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu Sabina Lindström 21.8.2019 1 Hallitusohjelman sisältöä liikennejärjestelmän näkökulmasta (1/3) Väyläverkoston kokonaiskehittäminen linjataan
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2019
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Alueet ja kasvupalvelut -osasto 31.1.2019 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN
LisätiedotMaaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020
Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotOKM:n ohjeistus vuodelle 2019
OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotSatakunnan yhteistyöverkostot ja kärkihankkeet Vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä
Satakunnan yhteistyöverkostot ja kärkihankkeet 7.3.2019 Vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä Yhteistyöstä ja edunvalvonnasta Maakuntajohtaja johtaa ja vastaa edunvalvonnasta maakuntahallituksen päätösten
LisätiedotSatakunnan maakuntaohjelma
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen
LisätiedotRakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi
LisätiedotMaakuntaohjelma
Maakuntaohjelma 2018-2021 Maakuntavaltuusto 4.12.2017 Laatija: Heli Rintala Maakuntaohjelman asemointi Uudet toimintatavat, Maakuntakaava Edunvalvonta Maakuntaohjelma 2014 2017 EP on hyvinvoivien ihmisten
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. osallistuminen. Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja kuntien osallistuminen Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.2019 1 Uusi strateginen suunnittelutaso pitkäjänteiseen kehittämiseen
LisätiedotMeripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia
Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin
LisätiedotSuomi tarvitsee Satakunnan
Suomi tarvitsee Satakunnan Satakunta on 222 000 asukkaallaan Suomen 19 maakunnasta seitsemänneksi suurin. Satakuntaan kuuluu 17 kuntaa. Satakunta on maamme teollisuusvaltaisimpia maakuntia mitattuna teollisuustyöpaikkojen
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri
LisätiedotAlue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto
Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina
LisätiedotJoensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman
LisätiedotStrategiset tavoitteet ja toiminta. Jussi Rämet Maakuntajohtaja
Strategiset tavoitteet ja toiminta Jussi Rämet Maakuntajohtaja Strategiset linjaukset ja tavoitteet 2018 2020 Rakenteellisten uudistusten alueellinen toteuttaminen - Maakunta- ja soteuudistus (ml. siirtyvät
LisätiedotSATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014
SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014 PORI 17.12.201412 2014 Kaarina Nurmi Tutkimuspäällikkö, VTT Rauman kaupunki Elinkeino- ja suunnittelupalvelut kaarina.nurmi@rauma.fi 050 307 3542 RAUMAN ALUEEN KORKEAKOULUTUKSEN
LisätiedotOsavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus
1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon
LisätiedotAlueiden kilpailukyky 2011
Valtakunnalliset sekä taustamuuttujakohtaiset tulokset 1 Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat/vaikuttavat yrityksenne sijaintiin ja toimintaedellytyksiin alueella? Kaikki vastaajat, n=1280 Yritykselle
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotPirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 9.5.2018 Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 (EAKR, ESR) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) - Tavoitteena: - Parantaa työllisyyttä, lisätä
LisätiedotALUEKEHITYSJÄRJESTELMÄ MUUTOKSESSA
ALUEKEHITYSJÄRJESTELMÄ MUUTOKSESSA 1 13.9.2017 TEM/ Johanna Osenius Aluekehittäminen on yhteistoimintaa Alueiden kehittäminen on ministeriöiden, maakuntien, kuntien ja muiden toimijoiden vuorovaikutukseen
LisätiedotKehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.
Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat
LisätiedotYleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet
Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lokakuu 2018 Yleishyödyllisyys Yleishyödyllistä investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty
LisätiedotEtelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys
Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu
LisätiedotMiten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa
Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset
LisätiedotAjankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012
Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen
LisätiedotSATAKUNNAN EDUNVALVONNAN KÄRJET KESÄ 2016
KESÄ 2016 SATAKUNTA Satakunta on noin 223 000 asukkaallaan Suomen 19 maakunnasta seitsemänneksi suurin. Satakunta on maamme teollisuusvaltaisimpia maakuntia mitattuna teollisuustyöpaikkojen osuudella elinkeinorakenteesta
LisätiedotAlueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin
Alueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. tehtäväkokonaisuus on olemassa eli mikä on kokonaisuuden tärkein tavoite? Maakunnan tehtävät alueiden kehittämisessä
Lisätiedot05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus
05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä
LisätiedotMaakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotOtsikko Sivu. 33 Kokouksen avaaminen Edellisen kokouksen pöytäkirja Uusimaa-ohjelma 2.0:n toimeenpanosuunnitelman valmistelu syksyllä 2018
PÖYTÄKIRJA 5/2018 1 Maakunnan yhteistyöryhmän AIKA 22.10.2018 klo 13:00-15:00 PAIKKA Uudenmaan liitto KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 33 Kokouksen avaaminen 4 34 Edellisen kokouksen pöytäkirja 5 35 Uusimaa-ohjelma
LisätiedotOSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?
OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö
Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotSATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT
1 SATAKUNTA VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT SATAKUNNAN ELY-KESKUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 SELKÄMEREN
LisätiedotLaki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?
Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen
LisätiedotPohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Ulla-Riitta Pölönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.1.2018 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahaston toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua
LisätiedotVuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö
Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain
Lisätiedotsihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS
Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotRakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto
Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen
LisätiedotMitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä
LisätiedotMaakuntaohjelman seurantaindikaattorit
Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotAlueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet
Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen
LisätiedotOSAAMISPROFIILIKYSELY PUHDASTA ELINVOIMAA
OSAAMISPROFIILIKYSELY Maakuntaohjelman 2018 2021 kehittämislinjaukset tuovat esille ne asiat, joissa Satakunta erottuu osaamisellaan. Osaamisprofiilin tavoitteena täsmentää: Mikä on ainutlaatuista satakuntalaista
LisätiedotÄlykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo
Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Seutukaupunkipilotit, yleistä: Pilottimenettely perustuu Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman
Lisätiedot