Kaalikasvien tuholaiset muuttuvassa ilmastossa

Transkriptio

1 Kaalikasvien tuholaiset muuttuvassa ilmastossa Anne Nissinen, Kasvinterveys, Luke

2 Runko Peltolude tunnistaminen Isäntäkasvit tarkkailu Kaalikoi, Tunnistaminen Tarkkailu Ilmaston vaikutus Torjunta Kaalikärpäset Tunnistaminen, tarkkailu Elämänkierrot, esiintyminen Houkutuskasvit Saneerauskasvit Kemialliseen torjuntaan vaikuttavia tekijöitä Torjuntakoe lantulla Kaalijauhiainen tunnistaminen

3 Peltolude (Lygus rugulipennis) moniruokainen laji: 437 isäntäkasvia 57 heimosta (Holopainen & Varis 1991) vioittaa kasvien kärkikasvupisteitä imemällä nesteitä ja erittämällä fytotoksista sylkeä, käyttää ravinnokseen myös kukkanuppuja ja siemeniä erittäin liikkuvia, hankala torjua kemiallisesti Kuva: Anne Nissinen

4 Peltolude talvehtivat neulaskarikkeessa tai kuusten alaoksilla noin m päässä pellon reunasta (Varis 1972) lähtevät liikkeelle toukokuussa kesäkuun loppuun saakka suurin määrä luteita syysrypsillä ja timoteiapilapelloilla, rukiilla (Varis 1997) Ei ole lentoennustetta edellisen vuoden syyskuun lpt vaikuttaa talvehtimiseen: kuiva ja lämmin syyskuu suosii luteita (Varis 1995) lämmin toukokuu suosii luteita Tarkkailu keltaisilla tai sinisillä liima-ansoilla

5 Suosituimmat Peltolude: isäntäkasvin valinta munintakasvit Toukkia kuoriutui eniten Kasvi (Varis 1972) munia Kasvi (Holopainen 1989) Toukkia saunakukka 63 a koivu 1,6 ab peruna 36 ab kuusi lann. 1 0 a syysrypsi 35 ab kuusi lann. 2 0,2 a lanttu 26 b mänty lann. 1 0 a puna-apila 22 b mänty lann. 2 0 a sokerijuurikas 17 b savijäkkärä 4,4 b pensaspapu 15 b kylänurmikka 0,4 a pujo 11 bc rentohaarikko 0 a kevätvehnä 3 bc peltovillakko 41,2 c porkkana 2 bc peltohatikka 0 a mänty 1 bc vesiheinä 25,0 c

6 Kaalikoi: tunnistaminen Kuva: Anne Nissinen Noin 9 mm pitkä perhonen Naaras munii munaa Toukat kuoriutuvat 3-5 päivässä Toukkavaihe kestää vrk Kotelovaihe 4-15 vrk Kaalikoin ensimmäinen toukka-aste elää miinaajana lehtisolukon sisällä > tuhoa on vaikea huomata seuraavat toukka-asteet syövät ensin ikkunakuvioita ja sitten reikiä tuho ulottuu useisiin lehtikerroksiin keräkaalilla aiheuttaa kuorimistyötä Kuva: Anne Nissinen

7 Kaalikoin elämänkierron muutokset ilmaston muuttuessa Hermansson, J Biology of the Diamondback moth (Plutella xylostella) and its future impact in Swedish oilseed rape production a literature review. Independent project/degree project / SLU, Department of Ecology 2016: Luonnonvarakeskus

8 Kaalikoin elämänkierron muutokset ilmaston muuttuessa Sukupolviajan muutokset on laskettu käyttäen perustana 260 asteen lämpösummaa Hermansson, J Biology of the Diamondback moth (Plutella xylostella) and its future impact in Swedish oilseed rape production a literature review. Independent project/degree project / SLU, Department of Ecology 2016: Luonnonvarakeskus

9 Elinympäristön manipulointi: kaalikoin hallinta, Hollanti Kun kaalikoin loispistiäiselle, Diagema semiclausum, oli tarjolla tattarin mettä, munamäärä nousi 100- kertaiseksi: Ilman mettä: 3,7 munaa Mettä tarjolla: 390 munaa Lähde: Winkler, K., Wäckers, F., Bukovinszkine-Kiss, G., van Lenteren, J., Sugar resources are vital for Diadegma semiclausum fecundity under field conditions.basic and Applied Ecology 7,

10 Lämpötilan ja isäntäkasvin vaikutus Diadegma semiclausum loispistiäisien kehitykseen Australiassa ennustettu lpt:n nousu 1,2-2,2 astetta D. semiclausum tuottaa todennäköisesti enemmän sukupolvia, mutta korkeissa lämpötiloissa (yli 30 C) se lisääntyy huonommin kuin kaalikoi asteen lämpötiloissa isäntäkasvin vaikutus loispistiäiseen vaihteli Tähän saattaa vaikuttaa: Isäntäkasvin arkkitehtuuri matala-korkea (vaikuttaa loispistiäisien etsimiskäyttäytymiseen) Haihtuvien yhdisteiden profiili eri isäntäkasveilla erilainen > vaikuttaa isäntätoukan löytämiseen Glukosinolaattien muodostuminen saattaa vaihdella eri kasveilla eri lämpötiloissa > vaikuttaa isäntätoukan kehittymiseen > loispistiäisen kehittymiseen Loispistiäinen suosii etsimiskäyttäytymisessään kasveja, jotka tuottavat suurimmat jälkeläiset nopeimmin (keräkaali) >lannoitus? Lähde: Dosdall, Zalucki, Tanley, Furlong Bulletin of Entomological Research 102: Luonnonvarakeskus

11 Kaalikoi Kuvat: Anne Nissinen Jos kaalikoita torjutaan verkolla, verkko pitää olla hyvin kiinnitetty ja ehjä!!!

12 Kirpat Kuva: Anne Nissinen

13 Ripsiäisten torjunta verkolla 2013 Kuva: Anne Nissinen

14 Tuloksia 2,5 2 1,5 1 0,5 kerän paino 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 ripsiäisvioitus 0 kontrolli 0.3* *0.6 kemiallinen torjunta Antti Rikkonen, Livia 0 kontrolli 0.3* *0.6 kemiallinen torjunta

15 Tuloksia: kaalikoin torjunta 0,4 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 poistettujen lehtien paino poistettujen lehtien lukumäärä 0,1 2 0, kontrolli 0.3* *0.6 kemiallinen torjunta Antti Rikkonen, Livia 0 kontrolli 0.3* *0.6 kemiallinen torjunta

16 Tuloksia 18, ,8 17,6 17,4 17, ,8 16,6 16,4 Verkon vaikutus lämpötilaan ei verkkoa 0.6* *0.3 Lähde: Antti Rikkonen, Livia torjuntatapa kerän paino kontrolli 1,86 0.3*0.3 2,25 0.6*0.6 2,21 kemiallinen torjunta 1,

17 Kaalikärpäset Kuva: Anne Nissinen Pikkukaalikärpänen Talvehtii kotelossa Kuoriutuminen alkaa, kun lämpösumma on 80 astetta Ensimmäinen lentohuippu: 150 astetta Toisen lennon alku: 600 astetta Toinen lentohuippu: astetta (Tiilikkala ym. 1998) Naaraan pitkäikäisyys n. 41 pv (Havukkala & Virtanen 1984) Munii 95 ± 13 munaa/naaras (Havukkala & Virtanen 1984)

18 munia/kasvi Ei kwemialliset keinot Isokaalikärpänen Ei lentoennustetta saatavilla Lentää heinäkuun aikana Normaalisti 1 sukupolvi vuodessa Naraan pitkäikäisyys n. 40 pv (Havukkala & Virtanen 1984) Munii 119 ± 13 munaa/naaras (Varis 1967), 192 ± 20 (Havukkala & Virtanen 1984) Muna ja toukkakehitys yhteensä pv 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Iso Lennox-lohko pvm Kontrolli Lennox Talbot Yamiko

19 Tarkkailu Munalaskenta 5 cm levyinen hiekkakerros poistetaan 2 cm syvyydeltä Kaadetaan vesiastiaan Lasketaan munat pinnata Muna-ansoja on olemassa Lajintunnistus kotelosta

20 Ei-kemialliset menetelmät: houkutuskasvit houkutuskasvitekniikassa käytetään yhtä tai useampaa kasvilajia, jotka houkuttelevat tuholaislajia (-lajeja), suojaamaan läheistä viljelykasvia (Hokkanen 1991) houkuttelevuus saavutetaan käyttämällä houkuttelevampaa kasvilajia tai lajiketta, jotka viljellään samaan aikaan kuin pääkasvi tai pääkasvia, joka ajoitetaan houkuttelevimpaan vaiheeseensa kasvisuojelun kannalta kriittisimpään aikaan, kun pääkasvi ei ole vielä houkuttelevimmassa vaiheessaan (esim. rapsikuoriainen-rypsi) houkutuskasvialue voi suojata viljelyskasvia: estämällä tuholaista pääsemästä viljelykasville tai keskittämällä tuholaiset tiettyyn pellon osaan, jossa niitä voidaan hallita (dead end houkutuskasvit, luontaisten vihollisten suosiminen, kemiallinen torjunta)

21 kpl/kasvi Kaalikärpäset: isäntäkasvien houkuttelevuus 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, kukkakaali Fremont lanttu Globus lanttu Simo nauris Petrowsky Mizuna Early komatsuna Summer Fest kiinankaali Kasumi kiinankaali Yamiko päivämäärä

22 Saneerauskasvit: öljyretikka

23 Täsmätorju: systeeminen torjunta-aine Tehoaine vaikuttaa toukkiin, joten torjunta tehdään munintahuipun jälkeen Munavaiheen kesto pikkukaalikärpäsellä 3-16 pv lpt astetta (2.7 pv 25 ºC) (Varis 1967) 50% kuoriutuminen 5-6 päivässä Munavaiheen kesto isokaalikärpäsellä 5-18 pv lpt ºC (Varis 1967) 50% kuoriutuminen 8-9 päivässä Ohjeellinen torjuntakynnys munaa/kasvi Kuva: Anne Nissinen

24 Täsmätorju: kosketusvaikutteiset aineet Pikkukaalikärpänen: Migraatiolento 5-6 päivänä kuoriutumisen jälkeen n. 1 km päivässä (Finch & Skinner 1975) Leviämiskyky arvioidaan olevan 2-3 km (Finch & Skinner 1975) Parhaat lento-olosuhteet: tuuli alle 2 m/s, RH yli 65% ja lpt 17-30ºC (Nottingham 1987, Huom! englantilainen tutkimus) Lämpötila, aurinkoisten tuntien määrä tai sadekuurot eivät vaikuttaneet leviämiseen (Finch & Skinner 1975) Aikuiset kärpäset liikkuvat pellon ja reunahabitaatin välillä, koska ne ruokailevat kukissa Aktiivisin ruokailu aamulla: suurin määrä kärpäsiä pellon ulkopuolella klo (Hawkes 1972)

25 Kaalikärpästen torjuntakoe lantulla Toukat vioittavat myytävää osaa Torjunta koostuu nyt pyretroideista ja dimetoaatista, josta on vielä lantulla sallittu 2 käsittelyä Vaihtoehtoja näille käsittelyille etsittiin

26 Koejärjestely 2012 Row-coloumn design: 4 käsittelyä 5 toistoa 5 X 5 m ruudut 5 m suojavyöhyke ruutujen välissä 3 X 2 rivimetriä korjattiin ruutujen keskeltä Punnittiin ja merkittiin kauppakelpoisuus Kaalikärpäsvioitus arvioitiin GF120 = Chemical control = 3 Control =1 Insect net =

27 Tulokset 2012: Keskimääräinen juuren paino ja vioituksen todennäköisyys P= control insect net chemical control program GF control insect net chemical control program GF

28 Koejärjestely 2013: *Row-colunm: 7 käsittelyä kontrolli, josta kirpat torjuttu Kemiallinen torjuntaohjelma, CF-120 syötti, CF-120 syötti ansassa, Sterinernema feltiae /m2 S.feltiae /m2 5 toistoa *kaalikärpäsen munat laskettiin viikoittain 3 kasvin juurelta ruutu 5m X 5m MTT Agrifood Research Finland

29 Design MTT Agrifood Research Finland

30 Kaalikärpäsen munien jakauma koelohkolla R3 R1 R5 R4 R3 R2 R1 S1 S2 S3 S4 S5 S6 S7 R MTT Agrifood Research Finland

31 Keskimääräinen juuren paino, kaalikoin vioitusindeksiä ei huomioitu tuloksissa konrtolli verkko kemiallinen torjunta GF-120 GF-120 ansassa Stainernema 250 Stainernema

32 Kaalikärpäsvioituksen todennäköisyys sadonkorjuussa konrtolli verkko kemiallinen torjunta GF-120 MTT GF-120 ansassa Stainernema 250 Stainernema 500 Agrifood Research 32 Finland

33 Juuren painoon vaikuttavia seikkoja 2013 Heterodera schachtii 107 kystaa/200g maata kuivuus MTT Agrifood Research Finland

34 Conclusions Verkko torjui kaalikärpäsiä tehokkaimmin molempina koevuosina Kontrollin ja kemiallisen torjunnan vähäinen ero saattaa selittyä sillä, että kontrollista piti torjua kirpat Myöhäinen kylvö: joten taimettuminen ajoittui lähelle pikkukaalikärpäsen ensimmäistä lentohuippua

35 Kiitokset Hannu Uusi-Laurila, Räpi Matias Rönnqvist, Berner Oy Jan Hulshof, Biotus Oy Gareth Martin, Becker Underwood Lauri Hovila, Luke Sakari Raiskio, Luke Marja Aaltonen, Luke Leena Puura, Luke Outi Järvinen, Luke

36 Kaalijauhiainen (Aleyrodes proletella) Kuten ansarijauhiainen, mutta kaalijauhiaisella on kummassakin etusiivessä kaksi kappaletta tummia laikkuja aiheuttaa ongelmia erityisesti ruusu-, lehti-, ja kurttukaalilla esiintyä myös kerä-, kukka- ja parsakaalilla Saksassa ja Englannissa massaesiintymiä Lisääntynyt syysöljykasvien viljelyn myötä 1990-luvulla Liettuassa, Latviasta ja Virosta se on löydetty