YLEISKAAVAN TAVOITTEET

Transkriptio

1 YLEISKAAVAN TAVOITTEET LAHDeN KAUPUNKI TEKNINEN JA ympäristötoimiala MAANKÄYTTÖ

2

3 JOHDANTO Tekninen lautakunta on päätöksellään hyväksynyt Lahden yleiskaavaa 2025 koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ensimmäisen version OAS v1.0:n, joka sisälsi yleiskaavan aikataulun, selvitykset ja selvitystarpeet, osalliset, osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt sekä vaikutusten arviointimenettelyt. OAS v1.0 ei vielä sisältänyt yleiskaavan tavoitteita, jotka on laadittu syksyn 2009 aikana yhteistyössä viranomaisten ja osallisten kanssa. Kaupunginvaltuusto hyväksyy yleiskaavan tavoitteet joulukuussa Yleiskaavan tavoitteet ovat osallistumis- ja arviointisuunnitelman toisen version, OAS v2.0:n liite. Yleiskaavatyön tekijät ovat asettaneet aikataulullisia ja muodollisia tavoitteita yleiskaavatyölle. Yleiskaavan sisältöä koskevat tavoitteet puolestaan nousevat maankäyttö- ja rakennuslaista, valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, maakuntakaavasta, Lahden kaupungin strategiasta 2025 sekä Lahden seudun kilpailukyky- ja elinkeinostrategiasta Yleiskaavan tavoitteita on arvioitu myös muiden kaupungin ohjelmien ja strategioiden näkökulmasta. Monet yleiskaavan tavoitteista ovat luonteeltaan yleisiä maankäytön kehittämisperiaatteita, jotka eivät välttämättä näy yleiskaavakartalla tai -määräyksissä. Tavoitteet ohjaavat yleiskaavan laatimista ja tarkentuvat työn edetessä. Yleiskaavatyö antaa palautetta myös kaupungin muulle strategiatyölle. Sisältöä koskevat tavoitteet on jäsennelty käyttäen otsikointina Lahden kaupungin strategian 2025 päämääriä ja ratkaisevia menestystekijöitä. Tavoitelauseissa toistuu samoja teemoja eri otsikoiden alla, jotta toisiinsa liittyvät tavoitteet kävisivät ilmeisiksi. Tavoitteissa kursivoidut käsitteet löytyvät asiakirjan lopussa olevasta sanastosta. Kuntalaisten kanssa tavoitteita arvioitiin yleisötilaisuudessa Sidosryhmien kanssa tavoitteita arvioitiin neuvottelussa MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu järjestettiin Tavoitteiden luonnoksia on esitelty useaan otteeseen päättäjille. Lokakuun 2009 aikana järjestettiin eri osapuolille suunnattu kysely, jonka tulokset on hyödynnetty tavoitteiden laadinnassa. Vuonna 2010 ryhdytään laatimaan vaihtoehtoisia yleiskaavaluonnoksia asetettujen tavoitteiden pohjalta ja arvioimaan niiden vaikutuksia. Vuonna 2011 laaditaan yleiskaavaehdotus. Kaupunginvaltuuston on tarkoitus hyväksyä yleiskaava vuoden 2012 loppuun mennessä. Yleiskaavan tavoitevuosi on

4 MUOTOA KOSKeVAT TAVOITTeeT MIllAINeN YleISKAAVA ja MITeN? Yleiskaavan tarkistamistarve arvioidaan valtuustokausittain Koko kaupungin yleiskaavan laatiminen kestää Suomessa yleensä kymmenkunta vuotta. Lahden yleiskaavan 2025 yhtenä tavoitteena on päästä nopeampaan yleiskaavan laatimisen rytmiin, jolloin uusi valtuusto aloittaessaan strategiatyön arvioisi myös yleiskaavan tarkistamistarpeen. Yleiskaava on strategisen suunnittelun väline, joka konkretisoi strategian maankäyttöä koskevia päämääriä. Yleiskaavassa ratkaistaan yhdyskuntarakenteellisia ja maankäytöllisiä asioita, jotka vaikuttavat vuosikymmeniä. Yleiskaava on kuitenkin vasta suunnitelma. Nopeampi suunnitelman tarkistamisen rytmi helpottaa vaikeista asioista päättämistä, koska yleiskaavan tarkistamisen tarve arvioidaan useammin. Yleiskaavan kaltaista kokonaisvaltaista suunnitelmaa ei kuitenkaan koskaan ryhdytä laatimaan puhtaalta pöydältä, vaan aiemmissa yleiskaavoissa suunnitellut ja jo toteutuneet rakenteelliset ratkaisut otetaan huomioon uutta yleiskaavaa laadittaessa. Esimerkiksi nyt laadittavan yleiskaavan rakenne muodostunee samankaltaiseksi kuin voimassa olevan yleiskaavankin. Kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä sekä tausta-aineistoissa voi sen sijaan olla suurempia eroja. Lahden yleiskaava 2025 laaditaan oikeusvaikutteisena. Voimassa oleva yleiskaava 1998 on oikeusvaikutukseton. Vuonna 2000 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan yleiskaavasta tulee oikeusvaikutteinen, kun kaupunginvaltuusto hyväksyy sen. 4

5 Läsnä oleva yleiskaava tietoa rakentamalla Yleiskaavan laadinnassa tarvitaan hyvin monenlaista ja monialaista tietoa, jota on aiempaa paremmin mahdollisuus hallita kokonaisvaltaisesti ja vuorovaikutteisesti hyödyntäen mm. paikkatieto- ja palautejärjestelmiä. Tavoitteena on tietoa rakentamalla saada aikaan sähköinen, läsnä oleva yleiskaava, jota koskeva tieto on aina eri osapuolten saatavana, ja johon eri osapuolet, niin asiantuntijat kuin kansalaisetkin, voivat myös tuottaa uutta tietoa. AIKATAUlU: YleISKAAVA VAlMISTUU KUlUVAllA VAlTUUSTOKAUDellA 2009: Aloitusvaihe Yleiskaavan aloitusvaiheessa kuluvana vuonna on kerätty yleiskaavaa varten tarvittavaa tietoa, määritetty selvitystarvetta ja tehty selvityksiä. Yleiskaavan tavoitemuistioksi on laadittu raportti Kehykset hyvälle elinympäristölle - Lahden yleiskaavoituksen suuntaviivoja (Airamo, 2009). Lahden kaupungin strategia on valmistunut kesäkuussa 2009 ja sen tavoitevuosi on sama 2025 kuin yleiskaavankin. Yleiskaavan tavoitteita aseteltaessa on voitu arvioida strategian maankäytöllisiä vaikutuksia ja etsiä keinoja toteuttaa strategian ristiriitaisiakin päämääriä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ensimmäinen versio OAS v1.0 valmistui kesäkuussa. OAS v1.0 ei vielä sisältänyt yleiskaavan tavoitteita, jotka on muotoiltu yhteistyössä eri viranomaistahojen, sidosryhmien ja kuntalaisten kanssa. Tavoitteita on arvioitu keskustelutilaisuuksissa ja internetissä toteutetun kyselyn avulla. Kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi esitetään OAS:n versio 2.0, johon on liitetty yleiskaavan tavoitteet. 2010: Luonnosvaihe Vuoden 2010 aikana laaditaan vaihtoehtoisia yleiskaavaluonnoksia, joiden vaikutuksia arvioidaan vertaamalla niitä toisiinsa ja nykytilanteeseen. 2011: Ehdotusvaihe Vuonna 2011 laaditaan kaavaluonnoksista käydyn keskustelun pohjalta kaavaehdotus, jonka vaikutukset arvioidaan erityisesti suhteessa yleiskaavan tavoitteisiin. 2012: Hyväksymisvaihe Vuosi 2012 on varattu hallinnollisille käsittelyille. Kaupunginvaltuusto hyväksyy yleiskaavan vuoden loppuun mennessä. Yleiskaavatyön tarkempi aikataulu osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen on OAS v2.0:n sivulla 13. 5

6 LAHDeN KAUPUNGIN STRATeGIA 2025 ja YleISKAAVA 2025 STRATeGIAN YleISKAAVAAN VAIKUTTAVAT KOHDAT Visio Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki. Strateginen päämäärä Ratkaiseva menestystekijä A Lahti on kasvava ja elinvoimainen kaupunki. A2 Lahdessa on vetovoimainen keskusta-alue ja viihtyisät asuinympäristöt. A3 Lahti on nopeasti kasvava alue, joka houkuttelee erityisesti nuoria työikäisiä asukkaita. Tavoitteena yli 1% vuotuinen väestönkasvu. A4 Lahti on kansainvälisesti tunnettu ympäristökaupunki sekä vahva ympäristöosaamisen ja -liiketoiminnan keskus. A5 Lahdella on hyvä maine elävänä kulttuuri- ja tapahtumakaupunkina, jossa on muotoilun ja kulttuuriosaamisen varaan rakentuva luovan talouden keskittymä. A6 Lahdessa on korkeatasoista koulutus-, tutkimus- ja kehitystoimintaa. D Lahti on kestävän kehityksen edelläkävijä. D2 Lahdessa on tiivis kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne ja erinomainen julkisen liikenteen järjestelmä. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja kehitetään julkisen ja kevyen liikenteen ehdoilla. 6

7 A LAHTI ON KASVAVA ja elinvoimainen KAUPUNKI A2 Lahdessa on vetovoimainen keskusta-alue ja viihtyisät asuinympäristöt. Keskustaa kehitetään kaupunkielämän sydämenä. Keskusta säilytetään asuttuna ja palvelut monipuolisina. Monipuolinen kaupunkielämä ja palvelut keskustassa edellyttävät, että siellä asutaan ja siellä on elämää vuorokauden kaikkina aikoina. Lahdessa asutaan jatkossakin torin laidalla. Keskustaa laajennetaan osoittamalla sen lähialueille kaupunkimaista pientalorakentamista. Keskustan alueella palvelut ovat kävely- ja pyöräilyetäisyydellä. Siellä on myös runsaasti vapaa-ajan palveluita ja harrastusmahdollisuuksia. Ydinkeskustassa perheille sopivan kokoiset asunnot ovat kuitenkin usein liian kalliita. Kaupunkimainen pientalorakentaminen keskustan reunavyöhykkeellä voisi mahdollistaa lapsiperheiden autottoman elämän palveluiden läheisyydessä. Selvitetään keskustan tiivistämisen mahdollisuuksia mm. etsimällä maisemallisesti sopivia paikkoja korkeille tornitaloille. Hyvin tehokas rakentaminen sopivissa paikoissa auttaa saavuttamaan tiiviin yhdyskuntarakenteen tavoitteet, jolloin väljempää rakentamista voidaan sallia esim. pientaloalueilla. Tornitalorakentamista selvitettäessä maisemalliset tekijät ovat etusijalla, mutta myös sosiaaliset, liikenteelliset ja taloudelliset edellytykset otetaan huomioon. Keskustan saavutettavuutta parannetaan. Lahden keskusta on maakunnan sydän ja sinne tulee päästä helposti myös kauempaa. Hyvä saavutettavuus edistää keskustan elinvoimaisuutta ja parantaa keskustan elinkeinojen kilpailukykyä suhteessa reuna-alueiden kaupan keskittymiin. 7

8 Keskustan sisäisiä liikenneyhteyksiä parannetaan. Vaihtoyhteyksiä kulkuvälineestä toiseen kehitetään. Selvitetään huoltoliikenteen järjestämisen vaihtoehtoja. Keskustassa parannetaan pyöräilyreittejä ja polkupyörien pysäköintiä. Keskustassa asuu ja siellä asioi paljon ikäihmisiä, joille keskustan sisäisetkin etäisyydet tai korkeuserot voivat olla ylivoimaisia esteitä. Keskustan alueelle muodostetaan yhtenäinen kävelyalue. Yleiskaavassa määritetään vyöhyke, jonne kävelyalue sijoittuu, mutta jonka rajaus tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Kävelyaluetta suunniteltaessa otetaan huomioon joukko-, taksi- ja huoltoliikenne sekä välttämätön tonttiliikenne. Keskustan alueelle luodaan edellytyksiä uusien kaupallisten ja julkisten palvelujen syntymiselle. Keskustan elinkeinorakenne on tärkeä koko kaupungin elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden kannalta. Keskustaan luodaan kohtaamisen mahdollisuuksia. Elinvoimainen ja houkutteleva keskusta on paikka, jossa ihmiset viihtyvät myös kaduilla ja puistoissa. Luodaan edellytyksiä vapaa-ajan paikoille ja hyvinvointipalveluille kuten kuntosaleille, kahviloille ja erilaisille tapahtumille, jotka houkuttavat eri väestöryhmiä viipymään keskustassa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kaupunkiympäristön ominaispiirteet säilytetään ja elinympäristön laatuun kiinnitetään erityistä huomiota keskustan alueella. Elinympäristön viihtyisyys on tärkeää myös muualla kaupungissa; keskusta on kuitenkin kaikkien kaupunkilaisten yhteinen alue. Vuoden 2009 loppuun mennessä valmistuva arkkitehtuuripoliittinen ohjelma Apoli tarkentaa, mitä elinympäristön esteettisellä laadulla tarkoitetaan. 8

9 A3 Lahti on nopeasti kasvava alue, joka houkuttelee erityisesti nuoria työikäisiä asukkaita. Tavoitteena yli 1% vuotuinen väestönkasvu. Lahden kaupungin nykyisellä alueella on asukasta ja työpaikkaa vuonna Lahti kasvaa kestävästi. Tiivis kaupunkirakenne edistää palvelujen säilymistä ja uusien syntymistä. Tiiviissä kaupungissa on paremmat edellytykset toimivalle julkiselle liikenteelle. Lahden työpaikkaomavaraisuus on yli 110%. Kasvavan maakuntakeskuksen vetovoima luo mahdollisuuksia työpaikkojen syntymiselle. Uusille työpaikoille luodaan olosuhteet ja edellytykset sijoittua Lahteen. Nuorelle työikäiselle väestölle tarjotaan asuntoja maakuntakeskuksen palvelujen ääressä. Ihmiset asuvat kaupunkimaisissa pientaloissa, joissa on kookas parveke, pieni oma tontti tai oma piha. Nuorelle työikäiselle väestölle tarjotaan myös viihtyisien, turvallisten ja yhteisöllisten pihapiirien kerrostaloasuntoja. Ihmiset voivat elää viihtyisässä kaupunkimaisessa ympäristössä, jossa aikaa ja energiaa ei kulu paikasta toiseen siirtymiseen. Jalankulkuvyöhykkeen eli keskustan reuna-alueen rakennetta tiivistetään ja eheytetään. Keskustan reuna-alueella noin 3 km säteellä keskustasta on enemmän tiivistämisen mahdollisuuksia ja alhaisempi hintataso kuin keskustassa, mutta kaikki palvelut ovat kuitenkin lähellä. Kaupunkirakennetta tiivistettäessä kiinnitetään erityistä huomiota elinympäristön laatuun etenkin julkisilla alueilla. Laadun kriteerit riippuvat esim. siitä, onko kyseessä rakennettu ympäristö vai luonnontilainen viheralue. Lahden houkuttavuus asuinpaikkana perustuu tulevaisuudessa yhä enemmän elinympäristön viihtyisyyteen ja eri toimintojen saavutettavuuteen suuren tonttikoon sijasta. 9

10 Laskelma talotyypin vaikutuksesta asemakaavoitettavan maan tarpeeseen, kun asutettavana on uutta lahtelaista. Ympyrät kuvaavat pinta-alaa, jonka verran maata tarvitaan, jos uutta lahtelaista asutetaan 1) vain kerrostaloihin, 2) vain rivitalot tai kaupunkipientaloihin, 3) vain omakotitaloihin, jotka rakennetaan 900 m 2 tonteille. Pientalorakentaminen (ympyrä 3) vaatii noin neljä kertaa suuremman maa-alan kuin kerrostalorakentaminen (ympyrä 1). Ympyrän 2 pinta-ala on hieman yli puolet ympyrän 3 pinta-alasta. Pisteviivalla merkitty ympyrä a kuvaa yleiskaavan tavoitteellista asemakaavoitettavan maan tarvetta. Viime aikoina on nähty merkkejä siitä, että asumisväljyys ei enää kasvaisi samaan tahtiin kuin tähän asti, mikä auttaa osaltaan tavoitteeseen pääsemistä. 10

11 A4 Lahti on kansainvälisesti tunnettu ympäristökaupunki sekä vahva ympäristöosaamisen ja -liiketoiminnan keskus. Yhdyskuntarakenteen ratkaisuilla vahvistetaan ympäristökaupunki-imagoa. Ympäristö-sanalla tarkoitetaan kaupunkiympäristöä kokonaisuutena, joka sisältää sekä rakennetut ympäristöt että luonnontilaiset ympäristöt. Kaupungin ominaispiirteiden kuten maiseman, historian ja maamerkkien näkyvyyttä kaupunkikuvassa parannetaan. Ominaispiirteet ovat tärkeitä kaupungin identiteetin ja imagon kannalta ja myös Lahden matkailun vetovoimatekijöitä. Myös elinympäristön viihtyisyys on tiivistyvässä kaupunkiympäristössä yhä merkittävämpi houkuttavuus- ja imagotekijä. Kevyen ja julkisen liikenteen näkyvyyttä kaupunkikuvassa parannetaan. Toimivat julkisen liikenteen, pyöräilyn ja jalankulun verkostot kannustavat ihmisiä käyttämään näitä kulkumuotoja enemmän, ja suuremmat käyttäjämäärät näkyvät kaupungissa. Lisäksi autottomien kulkumuotojen näkyvyyttä voidaan parantaa mm. opasteiden, pysäkkien tai pyöräparkkien suunnittelulla. Ympäristöosaamisen ja -liiketoiminnan kehittymisen mahdollisuudet turvataan. Osoitetaan tarvittavat alueet yritysten sijoittumiselle niin, että Lahdesta muodostuu Suomen johtava ympäristöosaamisen ja liiketoiminnan keskus. 11

12 A5 Lahdella on hyvä maine elävänä kulttuuri- ja tapahtumakaupunkina, jossa on muotoilun ja kulttuuriosaamisen varaan rakentuva luovan talouden keskittymä. Luodaan edellytyksiä korkean jalostusasteen työpaikkojen ja palvelutyöpaikkojen syntymiselle. Tiivis kaupunkirakenne edellyttää vähän tilaa vievää toimintaa, jollaisia korkean jalostusasteen ja palveluiden työpaikat yleensä ovat. Tarjotaan mahdollisuuksia maakunnan rajat ylittävien julkisten ja kaupallisten palveluiden sijoittumiselle Lahteen. Kaupungin houkuttavuutta parannetaan tarjoamalla tasapainoinen kokonaisuus viihtyisää asumis-, työpaikka- ja vapaa-ajan ympäristöä. Yrityksille on paremmin työvoimaa saatavilla, kun ihmiset haluavat asua Lahdessa ja muuttaa tänne. Kasvava maakunnan keskus houkuttaa hakemaan palveluita ja viettämään vapaa-aikaa. Parannetaan työpaikkojen saavutettavuutta kävellen, pyöräillen ja julkisilla kulkuvälineillä. Eri alojen työpaikkoja sijoitetaan mahdollisimman tiiviisti. Tiivis yhdyskuntarakenne myös työpaikka-alueilla mahdollistaa synergiaa luovat osaamisen keskittymät. A6 Lahdessa on korkeatasoista koulutus-, tutkimus- ja kehitystoimintaa. Ympäristöliiketoiminnan, muotoilun ja käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan asemaa vahvistetaan maankäytön ratkaisuilla. Lahden elinkeinostrategian mukaisten alojen koulutus- ja tutkimuslaitoksille sekä yrityksille luodaan edellytyksiä sijoittua Lahteen ja toimia laadukkaassa kaupunkiympäristössä. Eri alojen osaajille tarjotaan mahdollisuuksia kohdata ja verkottua keskenään. Eri alojen osaajien sijoittumista samalle alueelle tuetaan erityisesti keskustassa ja keskustan reunavyöhykkeellä, joka on otollinen tiiviille työpaikka-alueille. 12

13 D LAHTI ON KeSTÄVÄN KeHITYKSeN edelläkävijä D2 Lahdessa on tiivis kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne ja erinomainen julkisen liikenteen järjestelmä. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja kehitetään julkisen ja kevyen liikenteen ehdoilla. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä edistetään kasvihuonekaasujen puolittumiseen johtavia toimenpiteitä. Tavoitteena on matalahiilinen alue- ja yhdyskuntarakenne sekä yhdyskuntien vähäinen energiankulutus. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja täydennetään. Kaupunkirakennetta tiivistettäessä ja täydennettäessä parannetaan samanaikaisesti sen viihtyisyyttä. Tiiviissä kaupungissa houkuttavuustekijäksi nousee arjen laatu: viihtyisä elinympäristö, jossa monipuoliset palvelut ovat helposti eri väestöryhmien saavutettavissa. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään ensisijaisesti olemassa olevien palveluiden läheisyydessä. Tiivistettäessä ja täydennettäessä otetaan huomioon olemassa olevan kaupunkiympäristön, maiseman ja luonnon ominaispiirteet sekä suojeluja virkistysarvot. Rakentamattomia alueita jätetään ekosysteemipalveluiden kannalta riittävästi. Tiivistettäessä ja täydennettäessä varmistetaan, että kaupunkilaiset voidaan suojata ympäristöhäiriöiltä kuten melulta, tärinältä ja haitallisilta päästöiltä. Tiivistämiselle ja täydentämiselle asetetaan siis reunaehtoja, joiden avulla elinympäristön laatua pyritään parantamaan. Yleiskaavaa varten tehdyt ja tehtävät selvitykset auttavat määrittämään tiivistämisen ja täydentämisen reunaehtoja. Pohjavesialueelle rakentamista vältetään. Pohjavesi on kenties tärkein lahtelainen ekosysteemipalvelu ja sen laatu tulee turvata myös tiivistyvässä ja kasvavassa kaupungissa. Suositaan kaupunkimaista pientalorakentamista. Mahdollisimman monille lahtelaisille tarjotaan laadukas asuntokohtainen ulko-oleskelutila tai pieni oma piha, vaikka kaupunkirakenne onkin entistä tiiviimpää. Kaupunkimaisella pientalorakentamisella tavoitellaan myös parempaa ja kokonaisvaltaisempaa rakennusten ja viherympäristöjen suunnittelua. 13

14 Erillispientalojen tontit ovat keskimäärin alle 800 m2 kokoisia. Olemassa olevilla omakotitaloalueilla edistetään sukupolvenvaihdosta myöntämällä tonteille lisärakennusoikeutta, joka mahdollistaa usean sukupolven sijoittumisen samaan pihapiiriin. Väljempien erillispientaloalueiden vastapainoksi tarvitaan kaupunkimaisempia pien- ja rivitaloalueita. Uudet kerrostalot rakennetaan keskustan ja olemassa olevien kerrostaloalueiden yhteyteen tai läheisyyteen. Uusia kerrostalolähiöitä ei rakenneta. Eri toimintoja, kuten palveluita, asumista ja työpaikkoja, sijoitetaan mahdollisimman lähelle toisiaan. Yhdyskuntarakennetta pyritään sekoittamaan sijoittamalla samalle alueelle sellaisia toimintoja, jotka eivät aiheuta toisilleen häiriötä. Yhdyskunnan toiminnot on menneinä vuosikymmeninä pyritty sijoittamaan toisistaan erilleen luottaen siihen, että ihmiset pystyvät saavuttamaan työpaikat ja palvelut autolla. Viime vuosina on alettu nähdä tarve muuttaa tätä ajattelumallia erityisesti ympäristösyistä mutta myös väestön ikääntymisen vuoksi. Selvitetään jo rakennettujen alueiden käyttötarkoituksen muutostarpeita. Lahdessa on menneinä vuosina rakennettu paljon asumista entisille teollisen toiminnan alueille. Valmisteilla olevan yleiskaavan tavoitevuotta 2025 pidemmällä aikavälillä voi ilmetä muutostarpeita myös muilla kuin teollisuusalueilla. Esimerkiksi nykyiset yksinomaan kaupalliselle toiminnalle varatut alueet saattavat vaatia suuriakin muutoksia. Market-alueista saattaa tulla yhdistettyjä asumisen ja liiketoiminnan alueita tai ne voivat edelleen pysyä yksinomaan kaupan alueina, mutta niiden rakenne muuttuu automarket-alueista julkisin liikennevälinein saavutettaviksi monipuolisiksi kaupan ja palveluiden keskuksiksi. Selvitetään keinoja kannustaa maanomistajia tiivistämiseen. Kannustimilla pyritään siihen, että kaupunki voisi kasvaa mahdollisimman paljon sisäänpäin. Laadukkaat yleiset viheralueet ovat helposti asukkaiden saavutettavissa kävellen, pyöräillen tai julkisilla kulkuvälineillä. Tiiviissä kaupunkiympäristössä on erityisen tärkeää, että laajemmille ulkoilu- ja virkistysalueille pääsee helposti ja että viheralueiden verkostot ovat yhtenäisiä. Verkostojen suunnittelussa otetaan huomioon reittien lähimaastoon kohdistuva kulutus ohjaamalla liikkumista. Vielä rakentamattomat kaupungin omistamat rannat säilytetään yleisinä alueina. Yleisten ranta-alueiden tai reittien lisäämismahdollisuuksia selvitetään. Lahden suhteellisen vähäisistä rannoista pyritään pitkällä tähtäyksellä samaan lisää rantoja kaikkien lahtelaisten nautittavaksi. 14

15 Palvelut Lähipalveluita tarkastellaan joustavana kokonaisuutena, jonka sisältö voi muuttua sen mukaan, millaista väestöä alueella kulloinkin asuu. Lähipalveluiden sisältöä ei määritetä tarkasti vaan mietitään asuinalueen elinkaaren mukaan, mitkä palvelut kulloinkin ovat alueella tarpeen. Palvelu voi myös siirtyä paikasta toiseen alueella ja olla silti riittävän lähellä säilyäkseen lähipalveluna. Asuinalueiden lähipalveluiden säilymistä ja monipuolistamista edesautetaan tiivistämällä ja täydennysrakentamalla. Enemmän asukkaita alueella johtaa kysynnän lisääntymiseen ja sitä kautta parempaan tarjontaan. Olemassa oleville alueille varataan tilaa myös uusille tai uuden tyyppisille palveluille. Tulevaisuudessa voidaan joutua pohtimaan esimerkiksi liikkuvien lähipalveluiden alue- ja tilatarpeita. Myös etätyön tai kotona tehtävän työn yleistyminen saattaa synnyttää uudenlaista kysyntää ja palveluita asuinalueille. Varataan tilaa hyvinvointipalveluille. Hyvinvointipalvelujen merkitys kasvaa jatkuvasti elintason noustessa ja väestön ikääntyessä. Hyvinvointipalveluilla on hyvä työllistävä vaikutus ja ne ovat usein suhteellisen aineettomia hyödykkeitä. Parannetaan palveluiden saavutettavuutta kävellen, pyöräillen ja julkisilla kulkuvälineillä. Palvelun saavutettavuus on tärkeämpää kuin sen sijainti sinänsä. Mahdolliset uudet kauppakeskukset ja kaupan suuryksiköt sijoitetaan keskustan alueelle tai maakuntakaavassa oleville kaupan palvelualueille. Tilaa vaativan tavaran kauppa sijoitetaan olemassa olevien hyvien liikenneyhteyksien varrelle. 15

16 Liikenne ja saavutettavuus Suurin osa asukkaista voi saavuttaa työpaikat ja maakuntakeskuksen palvelut julkisella liikenteellä, kävellen tai pyöräillen. Vaikka kasvu onkin ristiriidassa kestävän kehityksen kanssa, tiivistämällä kaupunkirakennetta saadaan enemmän ihmisiä asumaan jo rakennetuille alueille ja parannetaan näin julkisen ja kevyen liikenteen toimivuutta. Kompaktissa kaupungissa kaikki on lähellä, mikä säästää päästöjä, energiaa ja aikaa. Kaupunkirakennetta tiivistetään julkisen liikenteen akseleiden läheisyydessä. Tunnistetaan joukkoliikennevyöhykkeet ja julkisen liikenteen tärkeimmät akselit ja tehostetaan rakentamista erityisesti näiden läheisyydessä. Etäisyyden julkisen liikenteen pysäkeille tulisi olla noin puoli kilometriä. Toimivaa julkisen liikenteen järjestelmää varten tarvitaan vähintään asukasta hehtaarille tai 2000 asukasta linjakilometriä kohden. Eri liikennemuotojen solmukohtiin järjestetään hyvät liityntämahdollisuudet. Selvitetään raideliikenteen toimintaedellytyksiä lähiliikenteessä. Selvitettäviä yhteyksiä ovat Lahti-Kouvola, Lahti-Heinola, Lahti-Henna ja Lahti-Nostava sekä mahdollisesti Lahti-Loviisa. Kevyen liikenteen ja viheralueiden verkostoa yhtenäistetään. Kytkennät laajempiin virkistysalueisiin turvataan. Kevyen liikenteen verkostoa tarkastellaan osana viheralueiden verkostoa. Näin tuetaan arkiliikuntaa, ulkoilua ja virkistystä. Kaupunkiympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä parannetaan erityisesti jalankulkijan, pyöräilijän ja julkisten kulkuvälineiden käyttäjän näkökulmasta. Laadukkaan liikkumisympäristön avulla kannustetaan ihmisiä siirtymään autoilusta pyöräilyyn ja kävelyyn. Kevyen liikenteen verkostoa yhtenäistetään ja sen hahmotettavuutta parannetaan. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kiinnitetään huomiota turvallisuutta luoviin tekijöihin kuten valaistukseen. 16

17 Autoriippuvainen yhdyskuntarakenne ja sen vaihtoehdot -projektissa määritetyt Lahden kaupunkiseudun liikennevyöhykkeet vuonna 1990 ja Henkilöautosta riippuvaisilla vaaleanpunaisilla alueilla useimmilla talouksilla on kaksi autoa. Taajama on 15 vuoden aikana laajentunut. Kariston alue puuttuu vielä vuoden 2005 tilastosta. (Suomen ympäristökeskus 2009). 17

18 SANASTOA Ekosysteemipalvelut Ihmisen luonnosta saamat aineelliset ja aineettomat hyödyt. Ekosysteemipalvelut jaetaan neljään luokkaan: ylläpitäviin, sääteleviin, tuotanto- ja kulttuuripalveluihin. Lähde: Jalankulkuvyöhyke rajautuu 1,0-2,0 km:n säteelle kaupungin kaupallisesta ydinkeskustasta. Jalankulkuvyöhykettä ympäröi reunavyöhyke, joka ulottuu noin 3 km:n säteelle ydinkeskustasta. Ks. kuva s. 17. Joukkoliikennevyöhyke Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2 km:n etäisyydellä kaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen (väh. 2 vuoroa tunnissa). Joukkoliikennevyöhykkeet ulottuvat 400 metrin etäisyydelle pysäkeistä. Ks. kuva s. 17. Kaupunkimainen pientalorakentaminen, kaupunkipientalo Erillispientalo tai kytketty pientalo, jolla on pieni oma tontti ( m 2 ) tai pieni oma piha. Asumismuoto sopii hyvin pienille perheille. Asuminen voi olla yhtiö- tai omakotimuotoista. Ks. kuvat sivuilla Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti. Se on tietoa kohteista, joiden paikka tunnetaan. Paikkatieto voi olla joko inhmillistä, havaintoihin ja kokemuksiin perustuvaa, tai mittaustietoa. Tiedon rakentaminen engl. knowledge building (Bereiter & Scardamalia 2003), on yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen tapa tuottaa ja kerätä tietoa yhteisön käyttöön. 18

19 Esimerkkejä suomalaisesta kaupunkipientalorakentamisesta ja nk. tiiviistä ja matalasta kaupunkirakenteesta. 19

20 Esimerkkejä viihtyisästä tiiviistä kaupunkiympäristöstä Alankomaissa. Tiivistäminen Olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään rakentaminen. Esim. tyhjän tontin rakentaminen tai tontin jakaminen ja uudisrakentaminen muodostuneelle uudelle tontille. Myös olemassa oleville tonteille voidaan osoittaa lisärakennusoikeutta. Esim. pientaloalueiden sukupolvenvaihdoksen edistämiseksi voidaan myöntää lisärakennusoikeutta usean sukupolven sijoittumiseksi samaan pihapiiriin. Tornitalo Kerrostalo, jossa on vähintään 12 kerrosta ja jolla on enemmän korkeutta kuin leveyttä. Tornitalot voivat olla liike- tai asuinrakennuksia. Ks. kuvat sivulla 20. Täydennysrakentaminen, täydentäminen Olemassa olevan kaupunkirakenteen reunoille tai välittömään läheisyyteen rakentaminen. Yhdyskuntarakenne Asuinalueiden, työpaikka-alueiden, palveluiden ja virkistysalueiden muodostama toiminnallinen kokonaisuus, näitä yhdistävät tiet ja radat sekä niiden tarvitsemat putkistot, sähkö- ja puhelinlinjat. 20

21 Esimerkkejä suomalaisista tornitaloista. 21