TOIMINTAKERTOMUS Perusturvapalvelut. Toiminta-ajatus

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS Perusturvapalvelut Toiminta-ajatus Perusturvalautakunnan keskeisenä tehtävänä on sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Perusturvalautakunta vastaa lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien järjestämisestä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Perusturvalautakunnan tehtävänä on edistää kuntalaisten turvallisuutta, hyvinvointia ja itsenäistä elämää sekä pyrkiä ennaltaehkäisemään ongelmia. Lähtökohtana palveluiden järjestämisessä on kuntalaisten tarpeet ja palveluiden sekä hoitomuotojen vaikuttavuus. Sitovat tavoitteet Vuoden 2014 talousarvion käyttösuunnitelmaa laadittaessa oli tiedossa, että perusturvan osalta vuoden 2014 talousarvion kokonaismenot vastaisivat euron tarkkuudella vuoden 2013 alustavaa tilinpäätöstä. Eräät erikoissairaanhoidon lisälaskutukset tekivät tilanteesta kuitenkin yli euroa haastavamman. Käyttösuunnitelmaan kirjattiinkin, että vuodesta 2014 on tulossa taloudellisesti erittäin tiukka. Koska palkat, ostopalvelujen hinnat, lääkkeet sekä hoitotarvikkeet kallistuvat, perusturvan johtoryhmässä ymmärrettiin, että oli talouden tasapainottamiseksi tehtävä merkittäviä rakenteellisia kustannusrakennetta keventäviä ratkaisuja. Myös kunnanhallituksen talousarvion täytäntöönpano-ohje edellytti vuonna 2014 tehtäväksi sellaisia ratkaisuja, joiden tuloksena käyttötalouden menokasvu saadaan keskimääräistä pienemmäksi. Edelleen ohjeessa todettiin, että tulosalueen sisällä on tehtävä sellaisia muutoksia, että mahdolliset menoylitykset voidaan kattaa muita menoja vähentämällä. Käyttösuunnitelma-asiakirjaan koottiin niitä toiminnallisia kustannusrakennetta keventäviä uudistuksia, joita käyttösuunnitelman laadintavaiheessa oli saatu valmistelluksi riittävän pitkälle. Lautakunta antoi linjauksille tukensa ja todettiin, että lautakunta tulisi saamaan valmistelun edetessä pitkin vuotta toimintatapamuutoksia ratkaistavakseen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vuoden 2014 ulkoisten tuottojen ja toimintakulujen toimintakate on alustavan tilinpäätöstiedon mukaan noin euroa edellistä vuotta enemmän. Näin ollen täytyy todeta, perusturvan tulosalueella ei ole pystytty suunnitelmien mukaisesti toteuttamaan taloudellisesti riittävän merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Yksittäisiä työprosesseja, työmenetelmiä ja palveluketjuja on kiitettävällä tavalla terävöitetty ja uusia asiakasryhmiä on onnistuttu ottamaan ostopalveluista oman palvelun piiriin onnistuneesti. Näillä on selvästi hillitty kustannuskehitystä, mutta ei ole saatu sitä pysäytettyä. Jatkossa yhä useampien ja kokoluokaltaan merkittävämpien muutosten välttämättömyys on sisäistettävä organisaation kaikilla tasoilla ja osa-alueilla. Uudistukset ovat väistämättömiä ja niiden pitkittämiseen tähtäävään toimintaan ei tulisi käyttää kallisarvoisia voimavaroja, vaan kohdistaa ne muutostyön laadukkaaseen läpivientiin. Uudistustoimenpiteitä valmisteltaessa perusturvassa on otettu huomioon nykylainsäädännön reunaehdot ja toimenpiteitä valittaessa on erityistä huomiota kiinnitetty siihen, että uudistukset ovat samalla kertaa paitsi taloudellisia myös sosiaali- ja terveyspoliittisesti perusteltuja.

2 Perusturvalautakunnan talous muodostuu sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinnosta, perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta, vanhus- ja vammaishuollosta sekä sosiaalityöstä. Tavoitteita koskevat mittarit ja tavoitetasot ja tavoitteiden toteutumat perusteluineen on kirjattu asianomaisten vastuualueiden toimintakertomuksissa. Riskienhallinnan toimenpiteet ja sisäisen valvonnan huomiot ja johtopäätökset Riskienhallinnan osalta on otettu uusi Atk-pohjainen riskienhallintaohjelma käyttöön vuoden 2014 aikana ja riskienhallinnan kartoitus ja toimenpidesuunnitelmat on laadittu ja ne on huomioitu vuoden 2015 talousarviossa. Sisäisenä valvontana on suoritettu lautakunnalle kuukausittain talouskatsaus. Lisäksi on suoritettu kaikkien vuorotyötä sisältävien toimintayksiköiden työvuorosuunnitelmakäytäntöjen analysointi ja sen johtopäätöksenä päätettiin keskittää valta-osa työvuorosuunnittelusta nimenomaisesti sitä varten perustettuun henkilöstösuunnittelun yksikköön. Tammikuussa 2014 saadun tilintarkastuksen väliraportin huomiot, toimenpidesuositukset ja kehotukset on otettu valmisteltaviksi.

3 3000 Perusturvalautakunta hallinto ja talous Toiminta-ajatus Perusturvalautakunnan hallinnon keskeisenä tavoitteena on toiminnan johtaminen siten, että palvelutarpeisiin reagoidaan oikea-aikaisesti ja optimaalisilla menetelmillä. Keskeistä on onnistua ongelmien ennaltaehkäisyssä ja palvelujen kohdistamisessa riittävän varhaiseen vaiheeseen, jolloin keinovalikoima on suurempi, ennuste on parempi ja ihmisillä itsellään on voimavaroja tilanteen parantamiseen. Perusturvan tulosalue tarvitsee onnistuneeseen lopputulokseen pääsemisessä runsaasti ylisektorista yhteistyötä, kunnan koko hyvinvointipalvelujärjestelmän tukea ja yhteistyötä myös seutukunnallisesti ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Hallinnon tehtävänä on vastata valtakunnallisen sote-uudistuksen toimeenpanosta yhteistyössä kuntajohdon kanssa. Euran ja Rauman kesken ehdittiin käynnistämään valmistelua järjestämisvastuun kokoamiseksi vähintään Euran ja Rauman muodostamalle yhteistoiminta-alueelle, mutta valmistelua ei jatkettu vuonna 2014 järjestämislakiluonnoksen valmistuttua, koska se sisälsi uuden linjauksen valtakunnallisesti viidestä järjestäjätahosta. Tämän jälkeen valmistelun painopiste siirtyi Euran ja Rauman kuntarakenneselvitykseen. Lisäksi hallinnon tehtävänä on osaltaan huolehtia Käräjämäki-hankkeen sekä muiden hankkeiden toteutumisesta ja seurannasta. Perusturva on ollut edustettuna peruskorjaus- ja lisärakentamishankkeen toimikunnissa. Perusturvan edustajat ovat yhteistyössä teknisen toimen kanssa suunnitelleet väistötiloja palvelutuotannolle ja perusturvan edustajat ovat antaneet Käräjämäki-hankkeen käyttöön asiantuntemustaan palvelutuotannon tiloille asettamista vaatimuksista. Lisäksi on osallistuttu asumispalveluyksikkö Nuutin suunnitteluun teknisen toimen kanssa. Päätoiminen henkilöstö Päätoiminen Hlötyövuodet Huom Hallinto 10 11,89 Lisäksi tilap. henkilöstöä 1,89 htv Perusterveydenhuolto ,05 Tilapäistä ja määräaikaista henkilöstöä 20,37 htv Vanhusten- ja vammaishuolto 164,69 201,39 Tilapäistä ja määräaikaista henkilöstöä 36,7 htv Sosiaalityö 10 11,13 Tilapäistä henkilöstöä 1,13 htv Yhteensä 280,69 341,46 Sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma Sosiaali- ja terveyssektorin toiminnan kehittäminen yhteiseksi kokonaisuudeksi. Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden mukaisen palvelutuotannon järjestäminen talousarvioon varatuilla määrärahoilla. Yhteiset toimivat sosiaalija terveydenhuollon prosessit. Organisaatiorakenne tarkistettu palvelutarpeiden edellyttämällä tavalla. Perhekeskus on saatu muodostettua, Ikääntyneiden palveluprosessit ovat muodostuneet, terveyskeskukseen tarvittavista uudistuksista on muodostunut yhteinen käsitys, Toimintakeskuksen

4 Yhteistoiminta-aluee n valmistelu Yhteistoiminta-alueen valmistelu päätöksentekijöitä tyydyttävällä tavalla. Yhteistoiminta-alueen valmistelut etenevät poliittisten päätösten edellyttämällä tavalla ja sovittavalla aikataululla. kehittäminen on saatu alkuun. Järjestämislakiluonnokse n uudet linjaukset keskeyttivät valmistelun. Tilalla kuntarakennevalmistelu. Käräjämäki-hankkee n aikana palvelutuotannon onnistunut organisointi väistötiloissa Palvelutuotannon järjestäminen väistöistä huolimatta lain edellyttämällä tavalla Väistöt suunnitellaan siten, että Käräjämäki-hanke voi edetä aikataulussaan ja hankinta-arvo ei ylity perusturvan tulosalueen toiminnan johdosta. Väistötilat ovat toimineet hyvin eikä perusturvasta johtuvia viivytyksiä ole aiheutunut. Joitakin muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin on jouduttu esittämään ja toteuttamaan. Perustelut ja informaatio Vuoden 2014 aikana palvelujen kehittämisen painopisteeksi otettiin ehyen ja toimivan lähipalvelukokonaisuuden muodostaminen. Sosiaali- ja terveyspalvelut jäsennettiin neljään toiminnalliseen kokonaisuuteen elinkaarimallia osittain soveltaen; Ikäkeskukseen, Perhekeskukseen, Terveyskeskukseen ja (erityisryhmien) Toimintakeskukseen. Valtakunnallisella kunta- ja palvelurakenneuudistuksella ohjataan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta suurempiin kokonaisuuksiin. Järjestämisvastuun kokoaminen suuremmille hartioille ei ole ristiriidassa lähipalvelujen kehittämistyön kanssa. Mitä vahvemmat peruspalvelut lähelle kuntalaisia onnistutaan luomaan, sen vähemmän tarvitaan keskitettäviä kalliita erityistason palveluja. Euran osalta tätä peruspalvelujen ensisijaisuutta on pystytty vuoden 2014 aikana tuomaan hyvin esille Euran ja Rauman välisissä kuntarakennevalmisteluissa.

5 3100 Terveyspalvelut Toiminta-ajatus Terveyspalveluiden perustehtävänä on ollut edistää euralaisten terveyttä ja järjestää tarpeellinen perusterveydenhoito. Euralaisille lapsille ja nuorille, sekä heidän perheilleen on tarjottu mahdollisuus asetuksen mukaisiin laajoihin terveystarkastuksiin. Terveysneuvontaa tarjotaan on tarjottu yksilömuodossa myös työikäisille ja ikääntyneille. Euran terveyskeskus on tarjonnut kuntalaisille perustason sairaanhoitoa sekä avopalveluita. Terveyskeskussairaalassa on hoidettu akuuttihoitoa ja/tai kuntoutusta tarvitsevia potilaita. Tästä terveyspalveluiden lähipalvelukokonaisuudesta käytetään jatkossa nimitystä TERVEYSKESKUS. Erityisesti ikäihmisten hoidon kohdalla yhteistyö sosiaalipalveluiden kanssa on ollut aivan keskeistä. Yhteistyötä sosiaalipalveluiden kanssa on pystytty vuoden 2014 aikana merkittävästi tiivistämään. Sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma Turvata hoitoon pääsy Hoitoonpääsyn nykytilannetta paremmin. aikamäärä Yhteydensaantia terveyskeskukseen edelleen parannettava. Yhteydensaannissa ajoittain ongelmia Suun terveydenhuoltoon pääsyn aikamäärä. Nykyistä parempi tasapaino päivystysluonteisten ja tavallisten vastaanottokäyntien välillä Hoitotakuun mukainen aikamäärä Tavallisten vastaanottokäyntien vähyyden vuoksi päivystys kuormittui ajoittain Toteutui Varmistaa riittävä osaavien työntekijöiden määrä sekä huolehtia heidän työhyvinvoinnistaan Terveyskeskuksen peruskorjauksen aikana turvataan palveluiden saatavuus Henkilökunnan vaihtuvuus. Lakisääteistä täydennyskoulutuksen toteutumista seurataan. Terveyspalveluiden saatavuus Toimivat väistötilat Vakinainen henkilökunta, vähäinen määräaikaisen henkilökunnan määrä. Henkilökunta kouluttautuu lain edellyttämällä tavalla. Palvelutasoa joudutaan laskemaan mahdollisimman vähän. Tehokas tiedotus Henkilökunnan vaihtuvuus vähäistä Määräaikaisia vähän Toteutui Palvelut toimivat suhteellisen hyvin Suositusten mukainen hoitopaikkarakenne Terveyskeskussairaalan todellinen käyttöaste Potilaspaikat jakautuvat akuuttihoidon ja laitoskuntoutusta tarvitsevien potilaiden kesken. Toimintakäytäntöjä Jako toteutui Käytäntöjä uudistettiin

6 Kotiin tuotettujen palveluiden määrän kasvattaminen Palveluita käyttävien eri ikäisten henkilöiden määrä suhteessa kansallisiin suosituksiin. uudistetaan, jotta kuntouttava hoito-ote toteutuu ja kotiutukset onnistuvat laadullisesti mallikkaasti. Monipuolistetaan kotona asumisen mahdollistavaa palveluvalikoimaa. Kotiin tuotetut palvelut lisääntyi-vät ja monipuolistuivar Perustelut ja informaatio Terveyskeskus on hoitanut sille lainsäädännössä määrätyt tehtävät ja järjestänyt väestölle sen mukaiset perusterveydenhuollon palvelut. Terveyskeskuksen peruskorjauksesta johtuen on eräitä tukipalveluita ostettu naapurikunnilta. Lisäksi ostoa on aiempaa enemmän ollut myös Satadiagilta. Terveyskeskussairaalan hoitopaikkojen määrä on ollut 28. Avohuollon palveluita vanhusten hoidossa on lisätty. Päivittäisyhteistyö asiakastilanteiden kohdalla on perusturvan tulosalueen sisällä ollut melko sujuvaa. Systemaattista yhteistyötä on lisätty erikoissairaanhoidon eri tulosalueiden kanssa tarkoituksenmukaisen hoidonporrastuksen aikaansaamiseksi. Terveyspalveluiden henkilökunnan ammattitaitoa ylläpidettiin säännöllisellä koulutuksella. Terveyskeskus-vanhainkodin peruskorjauksen toinen vaihe (vastaanotto, laboratorio, röntgen, välinehuolto, fysioterapia ja terveyskeskussairaalan vanhapuoli) valmistui loppuvuodesta Välittömästi tämän jälkeen alkoi peruskorjauksen III-vaihe. Hammashuolto muutti väistötiloihin Wäentupa-rakennukseen. Osa vanhainkodista siirtyi väistöön terveyskeskussairaalan tiloihin. Terveysneuvonta toimi väistössä Satakunnankatu 21 Kelan talossa ja työterveyshuolto perusturvakeskuksen toisessa kerroksessa Satakunnankadulla. Euran ja Säkylä-Köyliön yhteinen viikonloppujen päivystys päättyi Samassa yhteydessä koko Euran virka-ajan ulkopuolinen päivystys keskitettiin Satakunnan keskussairaalan yhteispäivystykseen. Päätoiminen henkilöstö Päätoiminen Hlötyövuodet Huom Päätoimine n henkilöstö 96 96,28 96,28 Sijaiset, tilapäinen henkilöstö 20,37 Sijaisten ja tilapäisen henkilöstön palkkaukseen on varattu 20,37 hlötyövuoden määräraha Yhteensä 96,0 116,65

7 Vastaanottotoiminta Hoitotakuu lääkäripalvelujen ja hammashuollon palvelujen osalta toteutui Eurassa, mutta käytännössä hoitotakuun edellyttämää kolmen kuukauden määräaikaa voidaan pitää sairauksien tarkoituksenmukaisen hoidon kannalta liian pitkänä. Terveyskeskuksessa on 7+1 (tk:n lääkäri) lääkärin virkaa, joista 6 virkaa oli vakinaisesti täytetty. Osittainen lääkärivaje vaikeutti vastaanottotoimintaa odotusaikojen lääkärivastaanotolle ollessa koko vuoden 3-4 viikkoa. Vastaanottotyötä päätettiin lähteä kehittämään hoitajavetoisesti. Tavoitteena on lisätä asiantuntijahoitajien vastaanottoja. Lokakuussa 2014 Eurassa otettiin käyttöön valtakunnallinen sähköisen potilastiedon arkisto. ICPC- ja SPAT-luokitukset otettiin käyttöön hoitaja ja lääkärivastaanotoilla. Hammashuolto Hammashuollon palvelut hankittiin ostopalveluina Attendo Terveyspalvelut Oy:ltä.. Hoitotakuu toteutuu hammashuollossa. Hammashuoltoon perustettiin uusi hammashuoltajan toimi. Toimen haltija siirtyi välittömästi Attendo Terveyspalvelut Oy:n palvelukseen sopimuskauden loppuun saakka. Terveyskeskussairaala Terveyskeskussairaalan hoitopäivien määrä oli , mikä hoitopaikoiksi muutettuna on lähes 31 koko vuoden ajan. Lisäksi ympäristöterveyskeskuksista on ostettu vuodeosastohoitoa yhteensä lähes euron arvosta. Näistä valtaosa on äkillistä hoitoa vaativia, mutta yhden hoitopaikan verran asiakkuuteensa naapuriterveyskeskukseen siirtäneiden palveluja. Lisäksi ostettiin kuntouttavia intervallijaksoja porin Diakonialaitokselta eurolla. Kumpiinkaan ostoihin ei talousarviossa oltu varauduttu. Niihin turvautuminen johtui kahdesta seikasta: keväällä terveyskeskussairaalaan jouduttiin asettamaan sulku useaksi viikoksi potilaiden rajun ripulitautiepidemian vuoksi. Toiseksi vuoden alusta syksyyn saakka terveyskeskussairaalan potilaspaikoista oli 7-10 % ympärivuorokautista hoivapaikkaa myönteisellä päätöksellä odottavien käytössä. Tilanne saatiin lokakuussa täysin hallintaan, sairaalan potilaspaikkoja pystyttiin lisäämään vanhainkodilta vapautuneiden paikkojen vuoksi. Erikoissairaanhoidon siirtoviivepäiviä ei kertynyt enää heinäkuun jälkeen. Loka-joulukuussa ympäristöterveyskeskusten ostopalveluja ei enää tarvittu. Yöpartiotoiminta vakiinnutettiin tilinpäätösvuoden aikana. Yöpartiolla on ollut asiakkaita/käyntejä vaihdellen 15 25/yö. Yöpartio hoitaa myös kotisairaalan yöllä hoitoa tarvitsevat asiakkaat. Yöpartiotoiminta merkitsee jokaisen asiakkaan kohdalla joko ympärivuorokautisen hoivapaikkaan tai psykiatrisiin hoitojaksoihin joutumisen ehkäisemistä. Kotisairaalatoiminta aloitettiin toukokuussa Palvelu kohdentuu kotona tai palvelukodissa asuviin iäkkäisiin. Hoitopäiviä on kertynyt keskimäärin 78 / kuukausi, eli noin kolme potilasta. Palvelun intensiteetti ja kysyntä vaihteli aluksi, mutta on loppuvuodesta tasaantunut noin neljään potilaspaikkaan/päivä. Palvelu alkoi sairaalan henkilöstöresurssin turvin sekä vähäisessä määrin tilapäisellä työvoimalla. Syyskuun alusta palkattiin yksi määräaikainen sairaanhoitaja ja vuoden 2015 alusta toinen sairaanhoitaja kotisairaalatehtäviin. Kotisairaalatoiminnan tuottamaksi nettosäästöksi tilinpäätösvuonna arvioidaan noin euroa. Arviossa on huomioitu omassa

8 toiminnassa saavutetut säästöt, eikä se sisällä erikoissairaanhoidosta säästyneitä hoitopäivämaksuja. Terveyskeskussairaalan remontin valmistuttua otettiin käyttöön iäkkäille tarkoitettu kuntoiluhuone, jota hyödynnetään paitsi sairaalan potilaiden kuntoutuksessa, myös kotihoidon ja päivätoiminnan erityisesti vaikeita neurologisia sairauksia sairastavien asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitämisessä. Terveysneuvonta ja työterveyshuolto Terveyskeskuksen terveysneuvonta tiivisti yhteistyötään sosiaalihuollon henkilökunnan kanssa muodostaen Euraan Perhekeskuksen. Vuoden alussa alkoi kokoontua Ennaltaehkäisevä lastensuojeluasiakastyöryhmä ( ELSA). Työryhmän tehtävänä on pohtia yhteistyössä, millaisten palveluiden piiriin asiakasperheet ohjataan ja näin estää päällekkäistä työtä Terveys neuvontaan saatiin terveydenhoitajien työtehtöäviä järjestelemällä aikuisneuvolan terveydenhoitaja, jonka tehtävänä on naisten joukkotarkastukset, asevelvollisten terveystarkastukset, yleinen rokotusneuvonta, työttömien terveystarkastukset, omaishoitajien terveystarkastukset ja myöhemmin myös tartuntatautiyhdyshenkilön tehtävät. Terveysneuvontaan kuuluvien kahden psykiatrisen sairaanhoitajan toimet vakinaistettiin. Vuoden aikana pidettiin 4 eri perhevalmennus ryhmää. Yhteen ryhmään kuului 5 eri kokoontumista ennen synnytystä ja 9 synnytyksen jälkeen. 2 terveydenhoitajaa kouluttautui Vahvuutta vanhemmuuteen-ohjaajiksi. Kotisairaanhoito yhdistettiin kotipalvelun kanssa yhteiseksi organisatoriseksi kokonaisuudeksi eli kotihoidoksi Työterveyslääkärin vastaanottoajoista oli lähes koko vuoden pulaa. Loppuvuodesta asia korjattiin lääkärien tehtäväjärjestelyin, mikä toisaalta aiheutti vajeen pahenemista tavallisella lääkärivastaanotolla. Terveydenhuollon tukipalvelut Terveyskeskuksen peruskorjauksen toisen vaiheen ajan laboratorion näytteenotto hoidettiin omana toimintana kuten analysointikin osittain. Osittain ostopalveluina hankittuja analysointipalveluita jouduttiin lisäämään. Röntgenpalvelut ostetaan Satadiagilta. Väistön aikana Euralaiset ohjattiin Satadiagin muihin toimipisteisiin, joista lähin on Säkylässä. Varastopalveluja ostettiin Satakunnan sairaanhoitopiirin logistiikkakeskukselta. Lääkehuollon palvelut hankittiin Satadiagin Lääkekeskukselta.

9

10 SEURATTAVAT SUORITTEET TOTEUTUNUT VUOSI 2014 TOTEUTUNUT VUOSI 2013 TOTEUTUNUT VUOSI 2012 PERUSTERVEYDENHUOLLON AVOHOITOKÄYNNIT YHTEENSÄ, josta Avosairaanhoito Äitiysneuvola Lastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola Seulonnat ja muut joukkot Opiskeluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto Työterveyshuolto Kotisairaanhoito Fysioterapia, josta 8644 fysioterapia hoitokäynnit apuväline lainattu apuväline palautettu Toimintaterapia 324 Jalkaterapia Muu terveydenhoito (esim. rokotukset) Muut neuvolapalvelut ( Ikäkeskus) Mielenterveystyö, josta Pajuranta Tiina Heinilä 787 (176 asiak.). Avohoitokäynneistä Lääkärin vastaanottokäynnit diabeteshoitajan vo-käynnit sairaanhoitajan vo-käynnit hengityshoitajan vo-käynnit psyk.sairaanhoitajan vo-käynnit 844 (137 asiak.) 679 (vuonna 2014 toiminnossa mielenterveystyö) psykologin vo-käynnit (70 asiak.) 662 muistihoitajan vo-käynnit TERVEYSKESKUSSAIRAALA Hoitopäivät (lähtopv mukana) Hoitojaksot/vuosi Keskimääräinen hoitoaika/vrk Keskimääräinen kuormitus % 105,95 101,39 102,11 HAMMASHUOLTO DMF-indeksi 12 vuotiailla 0,35 1,31 1,28 Käynnit Asiakkaat LABORATORIO Tutkimukset yhteensä Eurassa otetut Paneliassa otetut RÖNTGEN

11 Tutkimukset yhteensä, joista Natiivi UÄ-tutkimuksia Tietokonetomografiatutkimukset

12 3180 Erikoissairaanhoito Toiminta-ajatus Euran kunta vastaa asukkaidensa erikoissairaanhoidosta kuulumalla Satakunnan sairaanhoitopiiriin ja ostamalla sekä sieltä että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä (yliopistosairaala tason hoito) lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisia sairauden tutkimiseen ja hoitoon, sekä lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja. Tiettyjä ns. peruserikoissairaanhoidon palveluja ostetaan Rauman kaupungilta. Kaikki erikoissairaanhoidon laskutus on tapahtunut vuonna 2014 Satakunnan sairaanhoitopiirin kautta. Sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma Korkeatasoinen ja riittävä erikoissairaanhoito Käyttötalouden menomääräraha, kumppanuusneuvottelut Määräraha riittää sopimusten mukaan Varsinaisiin ostoihin varattu määräraha riitti. Kalliin hoidon tasausjärjestelmästä ja potilasvahinkovakuutuksen maksusta aiheutui lisäkustannuksia. Hoitotakuu toteutuu Seuranta Hoitoonpääsy tapahtuu hoitotakuulain mukaisesti Hoitotakuu toteutui. Oikea hoidon porrastus Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Perustelut ja informaatio Potilaat hoidetaan oikeassa paikassa. Psykiatrian osalta hoidonporrastus saatiin toimivaksi lasten- ja nuorten psykiatrian kanssa. Aikuispsykiatrian osalta ei päästy toivotunlaiseen yhteistyöhön, jonka johdosta käynnistettiin oman päihde- ja mielenterveyspoliklinikan valmistelu osaksi terveyskeskusta. Erikoissairaanhoidon menoihin pystytään vaikuttamaan pitkäjänteisellä perusterveydenhuollon kehittämisellä. Kansansairauksien ehkäisy, varhaisen vaiheen tunnistaminen, hoito ja seuranta ovat myös Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella niitä keskeisiä erikoissairaanhoidon kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä. Kansansairauksien tehokas hoito perustasolla on tärkeää, koska komplikaatioiden hoito tulee erikoissairaanhoidossa yhä vain kalliimmaksi. Kumppanuusneuvottelujärjestelmän ohella lisättiin yhteistyötä kunnan ja sairaanhoitopiirin välillä. Yhteistyö liittyi kustannusten seurantaan, päivystyspotilaiden ohjautumiseen, psykiatrian hoitoketjuun ja kuntoutustoiminnan kehittämiseen. Lisäksi hyödynnettiin sairaanhoitopiirin

13 koordinoimien KASTE-hankkeiden järjestämää koulutusta sekä Ikäkeskuksen että Perhekeskuksen palvelujen uudistamisessa. Erikoissairaanhoidon 2013 Muutos % 2012 Muutos % 2011 kustannukset eur/asukas Manner- Suomi , , Satakunta , , Eura , , Huittinen , , Kankaanpää , , Ulvila , ,

14 3300 Vanhusten ja vammaisten palvelut Toiminta-ajatus Vanhustenhuollon tavoitteena on, että ikäihmiset voivat asua omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Palvelutuotanto pyritään järjestämään tätä toimintaa tukevaksi. Palvelutuotannossa otetaan huomioon sekä taloudelliset että laadulliset näkökulmat. Vammaishuollon tavoitteena on tuottaa mahdollisimman kattavat ja laadukkaat palvelut vammaisille joko kunnan omana toimintana tai ostopalveluna Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen taseyksiköltä. Lisäksi tuetaan vammaisten omatoimisuutta ja selviytymistä avohuollossa. Sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma Vanhukset asuvat omissa kodeissaan riittävien palveluiden turvin mahdollisimman pitkään tai tarkoituksenmukaisissa hoitopaikoissa. Palvelurakenteen muuttaminen avopalvelupainotteisemmaksi. Itsenäisesti asuvien vanhusten määrä nousee 89,7 %:sta 91,7 %:iin (1243 as.->1271 as.). Kotona asumisen mahdollistaminen avopalveluiden turvin. Omaishoidon tuen saajien määrää lisätään ja tukea kohdistetaan 75 vuotta täyttäneille. Tehostetun palveluasumisen piirissä asuu valtakunnallisten suositusten mukainen määrä yli 75 vuotiaista 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä % asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin % säännöllisen kotihoidon piirissä 6 7 % saa omaishoidon tukea 6-7 % on tehostetun palveluasumisen piirissä Ateriakuljetusten uudelleen järjestäminen. Säännöllisen kotihoidon kattavuus nousee 9,6 %:sta 11,6 % (133 as. -> 161 as.). Omaishoidon tuen saajien määrä nousee 2,0 %:sta 3,0 % (28 as. -> 42 as.). Tehostetussa palveluasumisessa olevien määrä nousee nykyisestä 6,1 %:sta korkeintaan 7,0 %:iin laitospaikkojen purkamisen takia. Itsenäisesti asuvien vanhusten määrä nousi 90,6 %:sta 90,9 %:iin eli 1256 as.-> 1320 as. Toteutui. Ateriapalvelun hoitaa ruokahuolto. Säännöllisen kotihoidon kattavuus oli 10 % eli 145 as.). Tavoite ei toteutunut. Toteutui. Määrä nousi 46 as. -> 50 as. eli 3,3 % -> 3,4 % Tehostetussa palveluasumisessa olevien määrä oli 7,4 % eli 108 henkilöä. Tavoite oli 7,0 % eli 102 henkilöä. Määrä

15 Laitospainotteisen vanhustenhoidon edelleen purkaminen. Oman palvelurakenteen vahvistaminen kehitysvammahuollossa. Oman palvelurakenteen vahvistaminen psykiatrisissa avopalveluissa. 2-3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskussairaalas sa Ostopalvelun vähentäminen ja toiminnan siirtäminen Euran kunnalle. Ostopalvelujen vähentäminen ja mielenterveyskuntoutu jien päivätoiminnan siirtäminen omaksi toiminnaksi. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien määrä laskee 4,2 %:sta 1,3 %:iin (58 as -> 18 as.). Palvelukoti Tuulenpesään muuttaa kaksi kehitysvammaista ostopalveluista. Toimintakeskuksen palvelujen järjestäminen myös lapsille ja nuorille. Pajurannan päivätoimintaan siirtyy asiakkaita Satakunnan sairaanhoitopiirin palveluista ja yksityisiltä toimijoilta. oli 7,7 % Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien määrä laski 33 as. -> 25 as. eli 2,4 %:sta 1,7 %:iin Toteutui. Kaksi kehitysvammaista muutti ostopalveluista Tuulenpesään. Toimintakeskukse n palveluja ei järjestetty lapsille ja nuorille. Tavoite ei toteutunut. Toteutui. Perustelut ja informaatio Päätoiminen henkilöstö Päätoiminen Hlötyövuodet Huom Vanhusten- ja vammaishuolto 1 Sosiaalityöntekijä. Kotihoito 50 Vanhainkoti ja päiväkeskus 33 Vanhusten asumispalvelut 55 Lisäksi 5 hoitajan toimea siirtyy vanhainkodista palvelukoti Tolppamäkeen kesäkuussa. Mielenterveyskuntoutujien 2 päivätoiminta Vammaispalvelut 31 Yhteensä 172 Muu henkilöstö Sijaiset, tilapäinen henkilöstö 2 Yhteensä 174 Määräaikaisia henkilökohtaisia avustajia.

16 Vanhustenhuollon järjestämisen lähtökohtana oli toimiva sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketju. Riittävä kotihoito ja tehostettu palveluasuminen sekä uudenlaiset palvelukonseptit mahdollistivat pitkäaikaisen laitoshoidon vähentämisen. Ikäkeskus Ikäkeskuksessa kuntalaisia palveltiin yhdessä puhelinnumerossa. Palvelutarpeen arviointi tehtiin monialaisena, käytettävissä oli sairaanhoidollinen, sosiaalityöntekijän, fysioterapeutin sekä kotiutushoitajan osaaminen. Kotihoito Yhdistetty kotihoito aloitti toimintansa Työprosesseja hiottiin vuoden 2014 aikana yhteiseksi kotihoidoksi. Lapsiperheille kotipalvelua järjestettiin lasten tai huoltajan sairauden vuoksi ja lastensuojelullisista syistä pitkäkestoisena kotipalveluna. Kotipalvelun ateriakuljetukset siirtyivät Euran kunnan ruokahuollon toiminnaksi. Osa asiakkaiden kauppapalveluista siirtyi kotihoidon henkilöstöltä kauppojen hoidettavaksi. Osa säännöllisen kotihoidon asiakkaista siirtyi alkaen yksityisen Doctagon Oy vastuulääkäripalvelun asiakkaiksi. Kotihoidon sairaanhoitajat osallistuivat kotisairaalatoimintaan. Kotihoidon asiakkaita tuettiin tukihenkilötoiminnalla. Lisäksi Kotipiirin vanhustentaloilla aloitettiin kerhotoiminta kotona asumisen tukemiseksi. Kotiin tarjottavat palvelut lisääntyivät laitospaikkojen purkamisen, asiakkaiden fyysisen ja henkisen toimintakyvyn heikkenemisen ja kotipalvelun käyntien määrän nousun takia. Tämän vuoksi henkilöstömäärää lisättiin kuudella hoitajalla. Säännöllisen kotihoidon kattavuus oli 10 % eli 145 asiakasta :sta. Suositusten mukaan säännöllisen kotihoidon piirissä tulee olla % 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä. Omaishoidontuki Omaishoidon tuen saajien määrä lisääntyi niin, että tuen saajia oli vuoden aikana 138. Omaishoitajien lakisääteiset vapaat toteutettiin intervallien, perhehoidon, palvelusetelijärjestelmän sekä toimeksiantosopimuksen avulla. Omaishoidon tukea kohdistettiin 75 vuotta täyttäneille omaishoitajille. Valtakunnallisten suositusten mukaan 5 6 % 75 vuotta täyttäneistä tulee olla omaishoidon tuen piirissä. Tavoitteena oli nostaa prosenttiosuus vuoden ,3 % (46 asiakasta). Tavoite ylitettiin, koska vuoden 2014 aikana yli 75-vuotiaita omaishoidontuen saajia oli 3,4 % (50 asiakasta). Perhehoito Talousarviovuonna perustettiin kolme ikäihmisten perhekotia, joissa on yhteensä kymmenen pitkäaikaista asukaspaikkaa. Lisäksi perhehoidossa on toteutettu yksittäisiä intervallijaksoja.

17 Vanhusten asumispalvelut Talousarviovuonna Palvelukoti Suvannossa remontoitiin hoitajille asianmukainen toimisto. Vanhustenhuollossa ostettiin 25 vanhukselle tehostettua palveluasumista Yrjö ja Hanna säätiön omistamasta palvelukoti Eurakodista. Hoivakoti Kultaruskosta ostettiin 4 vanhukselle tehostettua palveluasumista. Palvelukotien hoitajat suorittavat lääkehoidon koulutuksen LOVen. Sairaanhoitajat hankkivat i.v. osaamisen. Tämä yhdessä kotisairaalatoiminnan kanssa mahdollistaa sen, että myös palvelukodissa asukkailla on mahdollisuus i.v.-hoitoon. Palvelukodeissa hoidettiin asukkaiden saattohoito ja pääsääntöisesti he saivat kuolla omassa asunnossaan. Palvelukodeissa siirryttiin keskitettyyn työvuorosuunnitteluun. Tehostetun palveluasumisen piirissä oli 75 - vuotta täyttäneistä 7,4 % eli 107 asiakasta. Vanhainkoti / päiväkeskus Osmanrinteen vanhainkodissa oli 35 hoitopaikkaa , joista intervallipaikkoja oli viisi. Vuoden 2014 aikana vanhainkodin paikkaluku väheni kymmenellä paikalla, koska vanhainkoti on peruskorjauksen jälkeen 35-paikkainen. Vanhainkodin vanhalla puolella aloitettiin peruskorjaus joulukuussa Vanhainkoti toimii väistössä osasto Tamminiemen ja terveyskeskussairaalan puolella. Hoitajamäärä väheni asukaspaikkoihin nähden samassa suhteessa. Vanhainkodin hoitajat siirtyivät myös osoittamaan lääkehoidon osaamista LOVen kautta. Laitospainotteista vanhustenhoitoa onnistuttiin purkamaan 33 paikasta (2,4 %) 25 paikkaan (1,7 %) vuonna Kun peruskorjaus- ja laajennushanke on valmis, puretaan vanhainkotijärjestelmä ja vanhuksille tarjotaan tuki- ja hoivatasoltaan eriasteista asumispalvelua valtakunnallisten palvelutavoitteiden mukaisesti. Talousarviovuonna kehitettiin päivätoimintaa määrällisesti ja sisällöllisesti. Maaliskuussa aloitti työnsä kiertävä päiväkeskusohjaaja. Uusina ryhminä perustettiin Tarkinpuiston päivätoimintaryhmä Paneliaan, Honkilahden päivätoimintaryhmä ja muistisairaiden puolipäiväryhmiä Euraan. Kiukaisissa jatkettiin vanhusten päivätoiminnan järjestämistä kaksi kertaa viikossa. Vanhainkodin yhteydessä oleva päiväkeskus siirtyi väistötiloihin entiseen Käräjäsaliin. Samalla aloitettiin Käräjämäen vanhustentalojen asukkaille päivätoiminta vanhustentalojen yhteisissä tiloissa. Psykiatriset palvelut Psykiatrian asumispalveluja ostettiin lähikunnista yksityisiltä palveluntuottajilta. Vuoden 2014 lopussa palvelujen piirissä oli 8 euralaista (vuonna asiakasta). Seitsemän asiakasta kotiutettiin vuoden 2014 aikana oman kunnan palveluihin. Vuoden aikana ei ostettu yhtään uutta paikkaa.

18 Kehitysvammahuolto Kuntoutusohjaajan tehtävät siirtyivät kunnan omaksi toiminnaksi alkaen. ARA myönsi tuen autistien asumispalveluyksikölle. Lapsille ja nuorille ei enää ostettu sairaanhoitopiiriltä Kamutupa-toimintaa. Talousarviovuonna toiminta järjestettiin niin, että ryhmämuotoista perhehoitoa ostettiin yksityiseltä perhehoitajalta toimeksiantosopimuksella. Kunta osti edelleen kehitysvammahuollon palveluja Satakunnan sairaanhoitopiiriltä ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Laitoshoitoa ostettiin 6 henkilölle, erilaisia asumispalveluja 3 henkilölle, pitkäaikaista perhehoitoa yhdelle henkilölle, erityisosaamiskeskuksen palveluja, työkeskustoimintaa ja tukipalveluja. Vammaispalvelut Palvelukoti Rantaniitty osasto Niittylään muutti asumaan aikuisiällä vammautuneita henkilöitä niin, että paikkainen yksikkö oli täynnä. Henkilökohtaisen avun tarve on lisääntyi kotona asuvien vaikeavammaisten osalta. Vammaispalveluissa työskenteli lähihoitaja, joka toimi noin 10 vaikeavammaisen avustajana heidän kotonaan. Euran kunta avusti Turun seudun lihastautiyhdistyksen/avustajakeskuksen järjestämää avustajatoimintaa.

19 3500 Sosiaalityö Toiminta-ajatus Sosiaalityön tehtävänä on kuntalaisten sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Sosiaalityön palvelut ja etuudet ovat lakisääteisiä ja viimesijaisia, joihin asiakkailla on pääasiassa subjektiivinen oikeus. Sosiaalityön vastuualue vastaa lastensuojelun avo- ja sijaishuollon, aikuissosiaalityön ja lastenvalvojan sekä kasvatus- ja perheneuvonnan tehtävien hoitamisesta. Viimesijaisten sosiaalityön palvelujen tarve heijastaa kunnan varhaisen tuen, ehkäisevien ja ensisijaisten peruspalveluiden toimivuutta ja saatavuutta sekä kunnassamme vallitsevaa työllisyys- ym. tilannetta. Sitovat tavoitteet Tavoite Mittari Tavoitetaso Toteutuma Lastensuojelun ehkäisevien Avohuollon Ostopalvelukustannukset Sijaishuollon kunnan omien avohuollon ostopalvelukustannukset, vähenevät, sijaishuollon kustannukset ovat palveluiden kehittäminen avohuollon kustannukset laskevat laskeneet yhteistyössä muiden asiakasmäärät, merkittävästi. hallintokuntien kanssa sijaishuollon sijaishuollon asiakasmäärät painopistettä on saatu siirrettyä laitoshoidosta perhehoidon suuntaan. Perheneuvonnan palveluiden kehittäminen oman kunnan tarpeisiin osana perhekeskuskokonaisuutta Työttömien aktivointi ja kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen, nuorisotakuun toteutuminen Aikuissosiaalityön laadullinen kehittäminen, toimeentulotukihakemusten käsittelemisen uudelleenjärjestely yhteistyössä Uusien palvelumallien määrä Aktivointisuunnitelmien määrä ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevien henkilöiden määrä, työmarkkinatuen kuntaosuus, omassa kunnassa toteutettujen aktivointiprojektien määrä Hakemusten käsittelyajat Perheet saavat palveluita oikea-aikaisesti ja tarpeenmukaisesti Työmarkkinatuen kuntaosuuden pysyvä pieneneminen, nuorisotakuun toteuttaminen paikallisilla toimenpiteillä yhteistyössä muiden tulosalueiden kanssa Toimeentulotukihakemukset käsitellään seitsemässä arkipäivässä, sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työpanos ja osaaminen kohdistuu Perhekeskusmalli on otettu käyttöön. Perheneuvonnan palvelut on integroitu osaksi perhekeskusmallia. Lapsiperheiden palveluohjaus on käynnistynyt. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien henkilöiden määrä on lisääntynyt. Kuntaosuuden pienenemisen osalta ei ole päästy tavoitteeseen. Toimeentulotukihak emukset on käsitelty lain edellyttämissä määräajoissa. Toimeentulotukihak emusten

20 toimistopalveluiden kanssa (hakemusten osittainen siirtäminen etuuskäsittelyyn) Perustelut ja informaatio tarkoituksenmukaisesti käsittelemisen uudelleenjärjestely ei ole toteutunut johtuen osittain toimistopalveluiden vajaista henkilöstöresursseist a. Päätoiminen henkilöstö Päätoiminen Hlötyövuodet Huom Sosiaalityö sosiaalityöntekijää, 3 sosiaaliohjaajaa, 1 johtava sos.tt.-lastenvalvoja Perheneuvonta 2 2 sosiaalityöntekijä ja psykologi Tilapäinen henkilöstö 2 Yhteensä 10 10,8 Lastensuojelu Lastensuojelun kokonaisuus sisältää avo- ja sijaishuollon palveluiden järjestämisen sekä jälkihuollon palvelujen tarjoamisen sijoitettuna olleille lapsille ja nuorille. Lastenvalvojan palvelut sisältävät isyysselvitysten tekemisen, lasten elatusta, huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevien sopimusten vahvistamisen sekä lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvien olosuhdeselvitysten tekemisen käräjäoikeudelle. Viimesijaisten palveluiden näkökulmasta peruspalveluiden vahvistaminen ja riittävien toimintaresurssien turvaaminen palveluketjun alkupäähän on taloudellisesti ja inhimillisesti erittäin kannattavaa. Ehkäisevän lastensuojelun ja lastensuojelun avohuollon palveluiden jatkuva kehittäminen on taloudellisesti järkevää. Talousarviovuonna otettiin käyttöön perhekeskusmalli. Perhekeskuksessa suunniteltiin ja syksyn aikana käyttöön lapsiperheiden palveluohjausmalli, Apua -nappi, jossa palveluja annetaan viiveettä niitä tarvitseville ilman lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojeluasiakkuuden vaatimusta. Kyse on ennaltaehkäisevästä toiminnasta, jota lastensuojelulaissa kutsutaan ehkäiseväksi lastensuojeluksi. Lastensuojelulaki 3a :n mukaan ehkäisevä lastensuojelu tarkoittaa sitä, että kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Käyttöönotettu malli on linjassa vuonna 2015 voimaan tulevan uuden sosiaalihuoltolain kanssa. Yhteistyökumppaneita on Perhekeskuksen toimesta koulutettu yhteistyömalliin, jossa mm. koulujen, varhaiskasvatuksen, neuvolan ja nuorisotyön työntekijöitä kannustetaan ottamaan yhdessä perheen kanssa yhteyttä Perhekeskukseen tilanteessa, jossa kasvuympäristössä toteutettavien tukitoimien rinnalle tarvitaan lisää täydentäviä Perhekeskuksen palveluvalikoimaan kuuluvia palveluja. Lisäksi palveluohjauksen kautta on tarjottu muille lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskenteleville tahoille konsultaatiota.

21 Osana Perhekeskusmallin käynnistämistä on aloitettu perhekahvilatoiminta. Perhekahvila on toimipiste, jossa on tilaa perheiden omaehtoiselle sekä Perhekeskuksen järjestämälle kohdennetummalle ja tavoitteelliselle toiminnalle. Perhekahvilassa on järjestetty kerran viikossa avointa perhekahvilatoimintaa. Perhekahvilatoiminta pyörii tällä hetkellä vapaaehtoisten voimin. Lisäksi perhekahvilan tiloissa järjestetään kerran viikossa perheiden iltatoimintaa. Iltatoiminnan organisoinnista ja ohjauksesta vastaa Perhekeskus yhteistyössä kunnan eri hallintokuntien ja euralaisten yhdistysten ja vapaaehtoisten kanssa. Perhekeskus on tehnyt yhteistyötä Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden Tukialus-projektin kanssa. Yhteistyönä toteutettiin keväällä euralaisten yhdistysten kartoittaminen ja syksyllä perhepalvelukysely euralaisille 0-7 vuotiaiden lasten perheille. Yhteistyötä on tehty myös Solutos Oy:n kanssa Perhekohtaisen ohjausjärjestelmän viimeistelyssä ja testaamisessa järjestelmän käyttöönottamiseksi Eurassa. Lastensuojelulain mukaisten huostaanottojen ja sijoitusten määrät vaihtelevat vuosittain. Ensisijaisena tavoitteena on tukea lasta tai nuorta hänen omassa kasvu- ja kehitysympäristössään mahdollisimman pitkään ja välttää viimesijaisten toimenpiteiden käyttöä niin pitkälle kuin se suinkin on mahdollista. Talousarviovuonna sijaishuollon kustannukset ovat laskeneet merkittävästi laitoshoidon osalta. Laitoshoidossa olevien lasten määrä on vähentynyt ja sijoitukset ovat entistä lyhytkestoisempia. Lisäksi sijaishuollon painopiste on muuttunut siten, että sijaishuollon perhehoidossa olevien lasten osuus on suurempi suhteessa laitoshoidossa olevien lasten määrään. Lastensuojelun avohuollon kustannukset ovat ylittyneet. Painopisteen siirtäminen korjaavasta sijaishuollon työskentelystä ennaltaehkäiseviin avohuollon tukimuotoihin on vaatinut panostamista avohuollon palveluihin. Lastensuojelun jälkihuoltotyöhön on panostettu siten, että talousarviovuoden loppupuolella jälkihuoltopalvelut siirrettiin yksityisiltä palveluntuottajilta kunnan omaksi toiminnaksi. Tämän seurauksena syntyy jatkossa merkittäviä säästöjä jälkihuollon kustannuksiin. Jälkihuoltotyötä tekee määräaikaisesti palkattu sosiaaliohjaaja. Johtava-sosiaalityöntekijä-lastenvalvojan tehtävät on eriytetty toisistaan talousarviovuonna. Johtavan sosiaalityöntekijän tehtäviä hoitaa lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja lastenvalvojan tehtävät on hoidettu loppusyksystä alkaen siten, että lastenvalvojan palvelut on saatavilla Eurassa joka toinen viikko. Kasvatus- ja perheneuvonnan palvelut Kasvatus- ja perheneuvonnan palvelut on vuoden 2014 aikana organisoitu osaksi perhekeskustoimintamallia. Psykologin toimi on ollut talousarviovuonna täyttämättä. Välttämättömiä tutkimuksia on ostettu yksityiseltä palveluntuottajalta. Aikuissosiaalityö ja päihdehuolto Aikuissosiaalityön tehtävät liittyvät toimeentulotuen myöntämiseen, työttömien aktivointiin ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen, päihdehuoltoon, sosiaalisen luoton myöntämiseen ja muihin asiakkaiden taloudellisten ym. asioiden hoitamiseen.

22 Kuntouttavan työtoiminnassa ei ole talousarviovuonna ollut erillistä kuntouttavan työtoiminnan ohjaajaa. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien henkilöiden määrä on kuitenkin lisääntynyt erityisesti alkuvuodesta aloitetun ryhmämuotoisen toiminnan (työtoimintapaja) myötä. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannukset ovat ylittyneet. Kuntouttavan työtoiminnan lisäämiseen ja kehittämiseen ei ole pystytty olemassa olevilla resursseilla panostamaan riittävästi. Nettona työllisyyden hoidon kustannukset eivät ole kuitenkaan lisääntyneet, koska vastaavasti kunta on saanut työllistämistukea valtiolta enemmän kuin edellisvuosina. Kunnan velvoitteet ja kustannusvastuu työttömyyden hallintaan liittyen lisääntyvät vuonna 2015 merkittävästi. Työttömyyden hallinta edellyttää jatkossa erityistä huomiota ja toimenpiteitä perusturvan lisäksi myös kaikilta muilta hallintokunnilta. Perusturvalautakunta päätti talousarviovuonna luopua A-klinikkasäätiön päihdetyöntekijän ostopalveluista. Euran kunta säilyy A-klinikan jäsenkuntana, joka mahdollistaa alhaisemmat sopimuskuntahinnat, mikäli esiintyy tarvetta katkaisuhoitojaksoihin tai joihinkin Kokemäen perheja päihdeklinikan erityisesti lapsiperheille tarkoitettuihin palveluihin. Lautakunnan päätöksen mukasesti on otettu valmisteluun A-klinikan toimipisteen korvaava päihdepalvelujen järjestämismalli omana toimintana. Sosiaalityön talousarviossa on ollut varaus Porin kaupungin hallinnoiman lastensuojelun kehittämisyksikön ja sosiaalipäivystyksen, sairaanhoitopiirin järjestämän sosiaaliasiamiestoiminnan ja Rauman kriisikeskustoiminnan sekä talous- ja velkaneuvonnan kuntaosuuksille. Talousarviossa on ollut varaus myös MLL:n nettipuhelimen avustamiseen. Lisäksi talousarvioon on ollut varattuna määräraha kahteen pitkäaikaistyöttömien työllistämistä edistävän hankkeen perusavustamiseen (Työinto- ja Polku Työelämään-hanke). Tunnusluvut, toiminta ja talous Lasten ja nuorten laitoshuollossa olleiden asiakkaiden hoitopäivät vuodessa Lasten ja nuorten perhehoidossa olleiden asiakkaiden hoitopäivät vuodessa Lastensuojelun laitos-, perhehoidon ja avohuollon käyttökustannukset, 1000 euroa Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, joiden sijoituspaikkana laitos tai ammatillinen perhekoti Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat lapset, joiden sijoituspaikkana perhe Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana Toimeentulotuki, euroa / asukas Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet vuoden aikana yhteensä Toimeentulotuki, 1000 euroa Kuntouttavan työtoiminnan hlöt/työtoimintapäivät 18/ / / / /2666

23 Lastenvalvojan vahvistamat sopimukset lapsen huollosta, tapaamisoikeudesta ja asumisesta Lastenvalvojan vahvistamia elatusapusopimuksia Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita