RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat Kosteudeneristäminen. Hannu Hirsi.

Transkriptio

1 RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat Kosteudeneristäminen Hannu Hirsi.

2 Kosteuslähteet : Rakennuksen kosteuslähteet ovat : Sade, erityisesti viistosade. Maaperässä oleva vesi, erityisesti pohjavesi. Vuodot, erityisesti putkistovuodot. Veden käyttö. Sisäilman kosteus. Ulkoilman kosteus. Viistosade : Viistosade yhdessä voimakkaiden ilmavirtausten kanssa ovat julkisivujen kosteusrasituksien kannalta keskeisiä tekijöitä. Erityisesti rannikkoseudulla. Voiko rakennuksen vaipan jostain osasta varmasti sanoa, ettei se kastu koskaan?

3 Vesi : Vesi aiheuttaa kaikissa olomuodoissaan ongelmia : lujuus ja jäykkyys muuttuvat, sisäilmastossa ongelmia, pakkasvaurioita ja muita kestävyysongelmia, esteettisiä ongelmia ja energiataloudellisia ongelmia. Mutta täysin kuiva tila ei ole myöskään hyvä : puun kosteusmuodonmuutokset, halkeilu ja betonin kutistuminen, halkeilu. Veden olomuodon muutokset. Ilman sisältämän vesihöyryn määrän ja lämpötilan välinen yhteys.

4 Rakennuksen eri osien vallitsevat olosuhteet : Olosuhdemuuttujina : ilman lämpötila, ilman kosteus, sade, tuuli ja auringon säteily. Taso, muutos ja muutoksen nopeus ovat kaikki oleellisia : Talvella arvot alhaalla ja muutosnopeudet pieniä. Keväällä tasot ovat korkealla, muutokset ja muutosnopeudet suuria. Ongelmia voi esiintyä rakennuksessa kun : Tuulee, sataa, lämpötila on lähellä nollaa kauan, pakastaa nopeasti (missä toteutuu?).

5 Esimerkki : Tyypillinen pakkasvaurioitunut kerrostalon ulkoseinä : Kuorimuuriseinä, joka on rakennettu 1980-luvulla, kolmikerroksinen pistetalo. Seinä suuntautuu lounaaseen, todennäköisesti se on rannikkovyöhykkeellä. Seinä on räystäättömässä talossa, sitä ei ole millään tavalla suojattu rakenteellisesti viistosadetta vastaan. Seinän tuuletus on laiminlyöty, alareunasta ja ikkunoiden päältä ei ole avattu tiilien välisiä pystysaumoja, kuorimuurin takana ei ole kunnollista ilmarakoa. Seinään käytetty laasti ja tiilet eivät ole täysin pakkasenkestäviä. Osassa seiniä voi lisäksi olla suolarasitusta. Kuorimuuriseinä Nilcon kotelolaatta Arvaatko missä tämä voisi toteutua?

6 Kosteuden siirtyminen : Kosteus voi siirtyä : 1) Diffuusiolla, effuusiolla ja termodiffuusiolla. 2) Kapillaarisesti. 3) Konvektiolla. 4) Painovoiman vaikutuksesta. 5) Osmoosilla. kts seuraavat kalvot Vesi siirtyy nestemuodossa rakenteissa, kyse on : Painovoiman vaikutuksesta. Tuulen, pakotetun konvektion vaikutuksesta. Kapillaarivoimien vaikutuksesta. Vesi siirtyy vesihöyrynä rakenteissa, kyse on : Diffuusiosta, effuusiosta ja termodiffuusiosta. Fickin I:n ja II:n laki. Pakotetun tai luonnollisen konvektion vaikutuksesta.

7 1. Diffuusio : Diffuusio on kosteuden liikkumista vesihöyrynä rakenteen läpi: Vesihöyryn diffuusio pyrkii tasaamaan vesihöyryn osapaineiden eroja. Kosteus virtaa rakennusmateriaalissa korkean vesihöyryn osapaineen huokosista matalan vesihöyryn osapaineen huokosiin. Yleensä diffuusion suunta on lämpimästä tilasta kylmempään. Rakenteen suolat vaikuttavat voimakkaasti diffuusioon.

8 Termodiffuusio : Homogeeninen kaasuseos erottuu lämpötilaerojen vaikutuksesta kun kevyemmän kaasun pitoisuus kasvaa korkeamman lämpötilan vyöhykkeellä ja vastaavasti raskaamman kaasun pitoisuus kasvaa alhaisemman lämpötilan vyöhykkeellä. Ilman likapartikkelit toimivat raskaan kaasun tavoin. Termodiffuusio painaa ne kylmille pinnoille ja lisää rakenteiden pintojen likaantumista.

9 2. Kapillaarinen veden liike : Kapillaarinen kosteusliike on veden liikettä rakennusaineiden huokosissa kapillaarivoimien, kapillaarisen imun vaikutuksesta : Kapillaarivoimat syntyvät veden pintajännityksen seurauksena. Eri materiaalit pyrkivät keskenään kapillaariseen tasapainokosteuteen. Rakenteen suolat vaikuttavat voimakkaasti kapillaariseen liikkeeseen; osmoosi.

10 3. Kosteuskonvektio : Kosteuskonvektio on rakenteisiin kohdistuvien ilmanpaineen erojen seurauksena rakenteisiin virtaavan ilman mukana siirtyvää kosteutta : Tuulen ylipaineen kohdistuessa rakennukseen : Ulkopuolelta rakenteeseen voi päätyä vettä ja lunta viistosateen seurauksena. Tuuli voi painaa vettä julkisivuilla myös sivulle ja ylöspäin. Rakennuksen ollessa ylipaineinen : Sisäpuolelta virtaavan ilman mukana rakenteisiin siirtyy aina vesihöyryä. Tavoitteena alipaineinen. Rakennuksen ollessa alipaineinen : Ulkopuolelta virtaa rakennukseen kuivaa ilmaa.

11 4. Painovoiman aiheuttama veden liike : Painovoiman vaikutuksesta irtovesi alkaa virrata rakenteissa alaspäin. Irtovesi kastelee rakenteiden pintoja ja eristeitä päätyen rakenteen ontelojen pohjalle. Vaipan rakenteiden vuotojen tai sisäisten vesivuotojen seurauksena rakenteessa on runsaasti irtovettä. Runsas irtovesi on aina vuotovettä, harvoin selittävä tekijä on kuitenkaan putkivuoto.

12 5. Rakennekosteus : Rakennekosteus on pääosin peräisin rakenteiden valmistuksen aikaisesta kostumisesta : Rakenteiden pitää olla muutaman lämmityskauden jälkeen kuivuneita tai rakennuksessa on kosteusongelma. Voi olla seurausta myös rakenteiden kastumisesta työmaan aikana.

13 Kosteuden liikkuminen aineessa : Kosteuden kulkeutuminen aineeseen on absorptiota. Kosteuden liikkuminen aineessa on sorptiota: Diffuusiolla. Kapillaarisesti. Osmoosilla. Kosteuden poistuminen aineesta on desorptiota. Rakennusaineet keräävät herkemmin kosteutta, hygroskooppisuus, kuin luovuttavat sitä mistä seuraa kosteushystereesi-ilmiö.

14 Diffuusion seurauksista : Diffuusiolla siirtyvä kosteus ei yleensä aiheuta vakavia ongelmia : Voi silti aiheuttaa puun pintojen sinistymistä ja eristeiden homehtumista. Diffuusiolla siirtyneen kosteuden kertyminen rakenteiden kylmiin kohtiin, kylmäsiltojen ympäristöön voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Voi heikentää rakenteen lämmöneristävyyttä. Yleensä lämmityskauden jälkeen keväällä kosteus poistuu nopeasti rakenteista.

15 Tehtävä 0 : Oheisissa kuvissa on esitetty kuinka vesi liikkuu julkisivuverhouksen takana. Kuinka kuorimuuri saadaan toimimaan kosteusteknisesti paremmin?

16 Diffuusio rakenteen läpi : Kosteusvirran tiheys diffuusiolla erilaisilla rakennusmateriaaleilla :

17 Betonisen ulkokuoren rakennekosteuden kuivuminen diffuusiolla : Betonielementin ulkokuoreen tiivistyvä kosteusmäärä yhden lämmityskauden aikana ja sen kuivuminen : Tavanomainen sisäilmasto, +20 o C, 40 %. Vesikalvon paksuus (mm)

18 Kapillaarisen kosteuden seurauksista : Kapillaarisesti voi siirtyä riittävästi vettä kostuttamaan rakenteet perinpohjin vuosien saatossa : Pintarakenteet homehtuvat, maalit ja pinnoitteet irtoilevat. Voi lahottaa puurakenteet. Ei koskaan kuitenkaan voi esiintyä irtovettä. Kapillaarista veden liikettä pyritään estämään kapillaarikatkoilla : Maanvaraisten lattioiden ja perusmuurien ulkopuolelle rakennetaan kapillaarikatkot. Rakennusaineen halkeamat ja osien väliset raot hidastavat kosteuden siirtymistä rakennusaineissa toimien kapillaarikatkoina. Kapillaarikatkot ja lämpötilaero voivat toimia tehokkaina kosteussulkuina (vrt. maanvaraiset lattiat): Lämpötilaeron on oltava aina samansuuntainen. Kapillaarikatkon on oltava yhtenäinen.

19 Kapillaarinen kosteus ja muuratut rakenteet : Raot hidastavat kosteuden siirtymistä rakennusaineissa : Lämpötilaero ja kapillaarikatko toimivat tehokkaina kosteussulkuina :

20 Alapohjan kosteustekninen toiminta : 1. Rakennevaihtoehtoja : 1) Avoin lattiapinta sallii kosteuden poistua vapaasti. Laatta on alapinnastaan märkä. 2) Sijoittamalla betonilaatan alle lämmöneriste voidaan rakennetta saada kuivemmaksi. 3) Lisäämällä betonilaatan ja lämmöneristeen väliin höyrynsulku, kosteuden kulku ylöspäin katkeaa, mutta rakennekosteus ei pääse poistumaan alaspäin. 4) Poistamalla maaperän kosteutta ilmaa vaihtamalla voidaan kapillarikatkon kosteuspitoisuutta alentaa ja sen seurauksena betonilaatan kosteuspitoisuus alenee

21 Tehtävä 1 : Oheisissa kuvissa on esitetty lämmitetyn, eristetyn, maanvaraisen betonilattian rakenne ja sen lämpötekninen toiminta. Miksi rakenteen alle pitää asentaa riittävän paksu eriste? Mihin suuntaan kosteus rakenteessa virtaa?

22 Kellarin seinän kosteustekninen toiminta : Sisäpuolinen verhous : vältä puurankojen asentamista lämmöneristeen sisään. käytä teräsrankoja ja rangattomia ratkaisuja. Suojaa seinän reuna erillisellä tiiviillä pintarakenteella. Kosteuseristä anturan ja perusmuurin välinen sauma. Kapillaarikatkot perusmuurin sivulle ja laatan alle.

23 Vapaan veden ja kosteuskonvektion seurauksista : Kertausta : Painovoiman vaikutuksesta irtovesi alkaa virrata rakenteissa alaspäin : Irtovesi kastelee rakenteiden pintoja ja eristeitä päätyen rakenteen ontelojen pohjalle. Vaipan rakenteiden vuotojen tai sisäisten vesivuotojen seurauksena rakenteessa on runsaasti irtovettä. Runsas irtovesi on aina vuotovettä, harvoin selittävä tekijä on kuitenkaan putkivuoto. Vapaaseen veteen kohdistuu myös aina ilmanpaineen erosta johtuvia voimia : Vesi etenee myös sivusuuntaan.

24 Kosteuskonvektio rakenteiden saumoissa :

25 Huokoisen rakenteen pinnan kuivuminen : Kuivumisvaiheet : 1) Vesi siirtyy syvältä rakenteesta pintaa kohti kapillaarisesti, mistä se haihtuu. Nopeaa. 2) Kosteus siirtyy pintaan yhdistettynä veden ja vesihöyryn liikkeenä. Hidasta. 3) Kosteus siirtyy pääasiassa vesihöyrynä. Hyvin hidasta. Tuulen nopeuden kasvaessa, lämpötilan noustessa ja varsinkin auringon säteilylämmön vaikuttaessa pinta pystyy haihduttamaan kosteutta tehokkaasti.

26 Tehtävä 2 : Oheisissa kuvissa on esitetty muuratun julkisivun kuivuminen sateen jälkeen. Ilman auringon säteilyvaikutusta muurattu tiiliseinä kuivuu : Kuinka tilanne eroaa rakennuksen eri julkisivuilla ilmansuuntien mukaan? Miten rakennuspaikka vaikuttaa seinärakenteen kuivumiseen? Auringon säteilyn vaikuttaessa muurattu tiiliseinä kuivuu :

27 Kotitehtävä? : Oheisissa kuvissa on esitetty rapatun, muuratun julkisivun kuivuminen sateen jälkeen. Alustan (esim. poltettu tiili) huokoset ovat keskimäärin suuremmat kuin pinnan : Kuinka tilanne eroaa edellisen sivun tapauksesta? Alustan (esim. betonitiili) huokoset ovat keskimäärin pienemmät kuin pinnan :

28 Vihje edelliseen tehtävään, Kapillaarinen kosteuden siirtyminen : Pienien kapillaarihuokosten huokosveden alipaineen vaikutuksesta vesi siirtyy suurista huokosista pieniin huokosiin.

29 Julkisivujen kosteustekninen käyttäytyminen: Julkisivun vedenimuominaisuuksien perusteella pinnat voidaan jakaa: Huokoisiin pintoihin: Ulommainen kerros on niin huokoinen, ettei seinille muodostu alaspäin valuvaa, huuhtelevaa vesikalvoa viistosateen vaikutuksesta. Tiiviisiin pintoihin : Ulommainen kerros on niin tiivis, että julkisivulle muodostuu nopeasti alapäin valuva vesikerros. Metalli, Lasi.

30 Huokoinen julkisivun pinta : Kovalla viistosateella julkisivun yläosiin ja nurkkiin, erityisesti ulkokulmiin muodostuu yhtenäinen huuhteleva vesikalvo: Alaosassa pinnan vedenimu estää valumisen ja pinnan peseytymisen. Valuva vesi pesee pintaa ja kuljettaa likaa sen rajakohtiin, missä vesi imeytyy rakenteeseen ja jättää lian pinnalle. Tiilijulkisivut ja rapatut julkisivut. KLM : Soinisen koulu Aalto : Kansaneläkelaitos

31 Tiivis julkisivuverhous : Viistosateella ulkopinnalle muodostuu heti sateen alettua seinää pitkin valuva vesikalvo: Koska patinoitunut seinä on aina vähän likainen, yhtenäisessä seinässä likaa kerääntyy seinän alaosiin, jonka likaraja vähitellen nousee ylöspäin. Epäjatkuvuuskohtiin, elementtien reunoihin ja aukotusten pieliin jää likaa. Metalli-, lasi- ja betonijulkisivut.

32 Betonijulkisivun kuivuminen : Julkisivuelementin ulkokuoren läpi tunkeutunut sadevesi liikkuu : a) Elementtien ulkokuoren ja lämmöneristeen rajapinnassa alaspäin ja mahdollisesti myös samanaikaisesti sisäänpäin painovoimaisesti. b) Elementtien pystysaumojen takana painovoimaisesti. c) Eristeiden saumoissa, elementtien vaakasaumoissa painovoimaisesti. d) Betoniseen ulkokuoreen ja sisäkuoreen kapillaarivoimien vaikutuksesta. Vesi kertyy : a) Ikkunoiden ja ovien karmien päälle. b) Kuorien betoniin ja lämmöneristeeseen. c) Sokkelihalkaisuun.

33 Julkisivun likaantumisen estäminen : Kuinka suunnitella kaunis julkisivu : Seinän pitää olla ominaisuuksiltaan mahdollisimman yhtenäinen ja jatkuva. Seinän detaljoinneilla, listoituksilla, profiloinneilla, pinnan tekstuurilla voidaan hidastaa pinnan likaantumista. Pinnan patinoitumista ei voida estää, suunnittelulla on pyrittävä sen tasalaatuisuuteen. Hydrofobiset pintakäsittelyt ovat olleet kestävyydeltään huonoja. Julkisivujen pesu ei ole useinkaan järkevää : Rapatut pinnat Puupinnat Muuratut pinnat

34 Rakenteiden kuivuminen : Kosteuden poistamiseksi rakenteissa on oltava tuuletusrakoja ja vedenpoistoreikiä : Rakenteiden kuivuminen on erittäin hidasta pelkästään diffuusiolla, kapillaarinen kuivaaminen ei ole yleensä mahdollista. Pakotetulla konvektiolla rakenteiden kuivumista on mahdollista nopeuttaa, mutta rakenteiden kuivumisesta kauttaaltaan on ehdottomasti varmistuttava. VCT 0,7 LT 25 o C RH 50 % Vesivahingon sattuessa : Poista vapaa vesi, pura tarvittaessa rakennetta, tuuleta ja lämmitä. Käytä korjaamiseen rakennetta, mikä ei voi vahingoittua rakenteisiin jääneen kosteuden vaikutuksesta tai käytä hengittäviä pintamateriaaleja ja eristä puurakenteet

35 Rakenteiden hyväksyttävät kosteuspitoisuudet : Kriittisestä kosteudesta on vähennettävä turvallisuuden vuoksi : Muutaman kuukauden ajan mahdollista

36 Vesivuodon tai muun vesivahingon jälkeen : 1. Poista kaikki vapaa vesi, pidä ovia ja ikkunoita auki, lisää lämmitystä ja tuuleta. 2. Pura rakenne nopeasti riittävän laajasti. 3. Korvaa kaikki kostuneet ja pilaantuneet rakenneosat kosteutta kestävillä rakenteilla. 4. Kuivaa kantavat puu-, muuratut- ja betonirakenteet huolellisesti. 5. Käytä korjauksessa hengittäviä pintamateriaaleja, eristä puurakenteet kosteudelta, lykkää rakenteiden pinnoittamista.

37 Vedeneristysten ja höyrysulkujen pitkäaikaiskestävyys : Suomessa on käytetty höyrysulkuina monenlaisia, lyhytikäisiä tuotteita : Osa polyetyleenisistä höyrynsulkumuoveista, mitä Suomessa on käytetty, eivät täytä pitkäaikaisvaatimuksia. Höyrynsulkujen jatkoksissa, läpivienneissä ja paikkauksissa on käytetty erilaisia teippejä, joista osa on ollut hyvin lyhytikäisiä. Höyrynsulut saattavat kannatella yläpohjan eristeitä, jatkuvasti kuormitettuna ne viruvat ja niissä olevat reiät alkavat kasvaa. Saunojen muovilla vahvistetut alumiinifoliot eivät sovi lainkaan saunojen eristeiksi. Kipsilevyjen siveltävät vesieristeet, mitä käytettiin aiemmin runsaasti, saattavat kovettua ja haljeta.

38 Suunnittelijan CHECK list : Yleistä : 1. Tarkasta materiaalien tekniset vaatimukset kriittisissä rakenteissa ja liittymissä. 2. Tarkasta laadunvarmistusohjeet. Erityisesti kosteuden seuranta toteutuksen aikana rakenteissa ja rakennusaineissa. 3. Tarkista vielä kerran kaikki suunnitelmien detaljit. Kaikki tiivistysratkaisut perustuvat kaksivaiheiseen tiivistykseen. Varmista, että ne voidaan myös toteuttaa. Ole erityisen kriittinen kitattujen ja pellitettyjen ratkaisujen kestävyyden suhteen. 4. Rakenteiden ja liitosten pintojen kuntoa on seurattava ja pintoja on huollettava säännöllisesti. Tee huoltosuunnitelma. Sade ja lumi : 6. Tarkista katon riittävä kaltevuus, ei saa jäädä seisovaa vettä, kaltevuutta enemmän kuin minimivaatimus edellyttää. Jäätyvien vesien padottava vaikutus katoilla estettävä tarvittaessa lämmityskaapelein. 7. Asenna katolle tulevat talotekniset ja savupiipun läpiviennit katon korkeimmalle kohdalle. 8. Parvekkeiden, ikkunoiden ja rakenteiden pellityksien kaadot riittäviä ja kaikissa tilanteissa ulospäin kaatavia. Julkisivujen epätasainen kastuminen ja likaantuminen estettävä. 9. Sadevesien virtaaminen seinä- ja kattorakenteisiin tuuletusrakojen kautta viistosateella estettävä. Rakenteissa ja liittymissä on oltava tippanokat. 10. Rakenteisiin päässeen veden on voitava valua rakenteista nopeasti ulos. Kostuneiden rakenteiden on päästävä kuivumaan. 11. Räystäskourujen ja syöksytorvien on oltava helposti puhdistettavissa, kunnostettavissa ja vaihdettavissa.

39 Suunnittelijan CHECK list jatkuu... Ilmankosteus : 12. Kosteuskonvektiota ei saa esiintyä, rakenteen on oltava yleensä alipaineinen ja vaipparakenteiden on oltava kauttaaltaan hyvin tiiviit. 13. Rakenteissa ei saa olla pahoja kylmäsiltoja erityisesti rakenteiden ulkonurkissa. 14. Kosteutta ei saa tiivistyä diffuusion vaikutuksesta rakenteen sisäosiin. 15. Erityistilojen, saunojen ja kylmähuoneiden suunnittelussa on huomioitava myös kesäaika. Rakennekosteus 16. Rakennekosteuden on kuivuttava riittävästi ennen rakenteiden peittämistä. Erityisen tarkkana on oltava korjausrakentamisessa. 17. Tarvittaessa käytettävä sementtipohjaisten korjauslaastien sijaan muovipohjaisia laasteja. 18. Kosteuden on poistuttava koko rakennuksesta riittävän ilmanvaihdon avulla ja ei saa siirtyä liittyviin rakenteisiin.

40 Suunnittelijan CHECK list jatkuu... Maakosteus : 19. Pintavedenpoiston on poistettava kaikki vesi rakennuksen ympäriltä, myös talvella. 20. Maassa vesi ei saa päästä virtaamaan pitkin perusmuurin pintaa, rakenteisiin ei saa kohdistaa vedenpainetta. Perusmuurissa oltava aina vedeneriste. 21. Salaojituksen oltava rakennuksen perustamistason alapuolella, tarvittaessa myös rakennuksen alla. Tarkistuskaivot ja lietekaivot vaativat säännöllistä huoltoa. 22. Kapillaarinen veden nousu on estettävä alapohjan rakenteisiin moninkertaisilla järjestelmillä, lämmöneriste yhdessä vedeneristeen ja kapillaarikatkon kanssa on yleensä riittävä. 23. Ryömintätilainen alapohja on tuuletettava, rakenteet on suojattava homehtumiselta. Maapohjasta nouseva kosteus on eristettävä pintamaan alle asennettavalla lämmöneristeellä ja höyrynsululla. 24. Orgaaniset rakennustarvikkeet eivät koskaan saa olla maakosketuksessa ja maanpinta puhdistettava kaikesta rakennusjätteestä. Kosteat tilat : 25. Varmistu rakenteiden vedenpitävyydestä. Sertifioidut vedeneristysratkaisut, kaakeli ei eristä vettä. Siveltävät vedeneristeet yksin eivät riitä. 26. Pinnoitteiden saumat eivät saa olla homeen kasvulle otollisia. Silikonisauma on uusittava säännöllisesti. 27. Laitteiden ja kalusteiden vesivuodot on voitava havaita helposti. Tarvittaessa laitteiden alle vesikaukalot ja kuivat lattiakaivot. 28. Lattialämmitys helpottamaan tarvittaessa rakenteiden kuivana pysymistä.

41 Suunnittelijan CHECK list jatkuu... Rakennustöiden aikana : 29. Rakennusvaiheessa rakennusaineet on pidettävä kuivana. Lämmöneristeitä ei saa päästää edes kostumaan. 30. Rakennuksen avoin aika säävaikutuksille on suunniteltava mahdollisimman lyhyeksi. Rakennusosien väliaikaiseen suojaamiseen on aina varauduttava etukäteen. 31. Rakennuksen lämmitys ja ilmanvaihto on kytkettävä mahdollisimman nopeasti päälle jo rakennustöiden aikana. 32. Jos rakenteet pääsevät kastumaan, rakenteita on avattava ja kostuneet eristeet on vaihdettava

42 Miksi kosteusvauriot ovat niin yleisiä? Yleisesti todetut syyt : Kaikilla hankkeen osapuolilla on puutteellinen tietämys rakenteiden kosteusteknisestä toimivuudesta. Käytettyjen materiaalien kosteuskäyttäytymistä ei tunneta eikä sitä tutkita erikseen. Kaikilla on kiire. Tiedonkulussa hankkeen aikana on puutteita. Suunnittelijoiden tietämys ei välity rakentajille ja käyttäjille. Erityisesti rakenteiden tuuletusta koskevat suunnitelmat. Uusien rakennusmateriaalien ja rakenneratkaisujen kritiikitön käyttö johtaa usein ongelmiin. Todellisuudessa ominaisuudet ovat lähes selvittämättä. Hydrofobiset aineet ja silikonikitit. Kustannus- ja tuottopaineet rakentamisessa ovat kovat. Erityisesti tämä koskee korjausrakentamista. Laadunvalvonta on puutteellista. Yhteinen etu käskee piilottamaan epäonnistumisia. Sopimattomille rakennuspaikoille rakentaminen. Tasamaat, savikot, avoimet ja tuuliset merenrannat. Käyttäjien muuttuneet asumistottumukset. Pyykinpeseminen ja saunominen on siirretty asunnon yhteyteen. Lisäksi väitetään : Liiallinen energiansäästö. Mutta hyvät ratkaisut ovat myös energiaa säästäviä. Liian tiiviit pulloseinärakenteet. Mutta useammin syynä ovat huoltamattomat seinärakenteet. Huonompilaatuinen, lannoitettu puuaines ikkunoissa. Mutta ennemminkin huonompi huolto. Ilmansaasteet. Ilmasto on puhdistumassa.

43 Kokemuksia Ruotsista : Kosteusvaurioiden syyksi on havaittu : Suunnittelu 51 % Toteutus 25 % Materiaalit 10 % Käyttö 9 % Huolto ja muut.. 5 % Seuraukset : Esteettiset haitat : likaantuminen, värinmuutokset. Rapautuminen : pakkasvauriot, suolavauriot, terästen korroosio, puuosien laho, kemialliset ja fysikaaliset muutokset. Terveysriskit ja hajuhaitat : emissiot ja home. Lisääntynyt energiantarve : lämmönjohtavuus huononee, rakenteiden kuivatustarve. Huonontunut lujuus : julkisivuja on lähes tippunut, kuorimuureja on kaatunut ja tippunut alas. Kosteuden ja rapautumisen aiheuttamat muodonmuutokset. Erityisesti ongelmia julkisivuissa, parvekkeissa, ikkunoissa ja kosteissa tiloissa.

44 Yhteenvetoa TTY:llä tehdyistä tutkimuksista, Rankarakenteinen ulkoseinä : Ilmastonmuutoksesta ja lämmöneristeen lisäyksestä johtuen homehtumisriski kasvaa rakenteen ulkopinnan lähellä : Tiiliverhotussa ulkoseinässä homehtumisriski on erityisen suuri ja tuulensuojan tulisi olla hyvin lämpöä eristävä ja homehtumista kestävä. Sahatun puutavaran tilalla tulisi käyttää homeelle kestävämpiä materiaaleja (höylätty kuusi, teräs yms.). Tiiliverhotun rakenteen päällystäminen vesitiiviillä pinnalla ei ole myöskään suositeltavaa : Mahdollisesti rungon lahovauriot ja Tiilen pakkasrapautuminen. Teräsrangan käyttö lähellä ulkopintaa vähentää rakenteen homehtumisriskiä.

45 Yhteenvetoa TTY:llä tehdyistä tutkimuksista, Eristerapattu rankarakenteinen ulkoseinä : Eristerapattujen puu- ja teräsrankaseinien helppo kastuminen ja kosteuden hidas kuivuminen aiheuttavat helposti homeen kasvua rakenteen sisäosissa : EPS-eristeen käyttö rapatussa rankaseinässä huonontaa tilannetta, koska ulkopinnan vesihöyrynvastus kasvaa ja rakenteen kuivuminen hidastuu. Rapattu pintarakenne tulisi erottaa sisemmästä seinäosasta kuivumisen mahdollistavalla ilmaraolla (esim. levyrappauksen käyttö).

46 Yhteenvetoa TTY:llä tehdyistä tutkimuksista, Ilmansuunnan vaikutus julkisivun kuivumiseen Ilmansuunnalla on suuri merkitys julkisivun toimivuuden kannalta : Pohjoisseinällä rakenteen kuivuminen perustuu pääosin ilman kyllästysvajaukseen (auringon lämpösäteily vähäistä). Tämä ilmansuunta on kriittinen puuverhotuilla julkisivuilla. Etelänpuolella auringon lämpösäteily työntää sateen aikana kapillaarisesti materiaaliin imeytynyttä kosteutta seinän sisempiin osiin. Kriittinen tiilimuuratulla ja rapatulla rakenteella.