Aika: Paikka: Turun Ylioppilaskyläsäätiön Vuokralaisyhdistyksen toimisto, Turku

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA Suomen opiskelija-asukkaiden neuvottelukunnan kokous 1/2008 Aika: Paikka: Turun Ylioppilaskyläsäätiön Vuokralaisyhdistyksen toimisto, Turku Läsnä: Janne Aaltonen pj (TOAS), Sini Uoti sihteeri (TYS), Suvi Ahvenaina (TYS), Tiina Kamppikoski (TYS), Anne Ikonen (KOAS), Juha Annanmäki (VOAS), Tomi Oravasaari (HOAS), Henna James (TOAS), Ilkka Koskinen (TOAS), Kari Hankia (LOAS) ja Heikki Mantsinen (LOAS). 1. KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Janne Aaltonen avasi kokouksen kello KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous on kutsuttu koolle laillisesti ja on päätösvaltainen. 3. KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Janne Aaltonen (TOAS), sihteeriksi Sini Uoti (TYS). 4. ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Esityslista hyväksyttiin sellaisenaan. 5. EDELLISTEN KOKOUSTEN PÖYTÄKIRJOJEN HYVÄKSYMINEN Hyväksyttiin edellisten kokousten pöytäkirjat. 6. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2007 Hyväksyttiin Janne Aaltosen esitys toimintakertomuksesta vuodelle 2007 muutoksineen (ks. liite 1). 7. HENKILÖVALINNAT Valittiin SOANK:n puheenjohtajaksi 2008 Janne Aaltonen (TOAS). Varapuheenjohtajaksi kaudelle 2008 valittiin Anne Ikonen (KOAS). SOANK:lle ei valittu sihteeriä kaudelle Sihteerin toimi sovittiin seminaaria isännöivän tahon tehtäviksi aina kokouskohtaisesti. Seittivastaavan pesti nimitettiin tiedottajan pestiksi. Tiedottajaksi valittiin Kari Hankia (LOAS). Tiedottajan tehtäviin kuuluu normaalin tiedotustoiminnan ohessa postituslistojen päivitys siinä tapauksessa että ne siirtyvät pois Turun yliopiston sähköpostijärjestelmästä. 8. SOANK:n KOTISIVUT LOAS on valmis ottamaan SOANK:lle nettisivut niin kauan kun neuvottelukunta säilyy järjestäytymättömänä (hallintaoikeuksia voi muuttaa jos SOANK järjestäytyy). Nettisivujen kaikki käyttöoikeudet tulevat SOANK:lle, joka hoitaa myös kaikki kustannukset. Uusi fi-verkkotunnus maksaa 43 (alv 0%) ja on voimassa 3 vuotta. Kari Hankia lupasi tehdä uudet nettisivut valmiiksi seuraavaan seminaariin mennessä (Janne Aaltonen lähettää vanhan pohjan). 9. SÄÄTIÖIDEN KUULUMISET

2 LOAS: Opiskelijaedustajat ovat nostaneet LOAS:n hallituksen kokouksissa esiin energiankulutuksen vähentämiseen liittyvät kysymykset. Hallituksessa on mm. pohdittu kohdekohtaista energiankulutkseen liityvää kilpailua. KOAS: Jyväskylän molemmat asukasedustajat SOANK:ssa ovat uusia. Säätiössä vuokrat eivät nouse koska säätiöllä on onnistuttu laskemaan energiankulutusta 10%. Syitä ovat esimerkiksi hyvin onnistunut energiansäästökampanja, erilaiset systeemisäädöt (vedensäästösuuttimet suihkuissa ym.) ja mm. saunavuorojen tehokas keskittäminen. HOAS: Myös HOAS:lla on uusi asukasedustaja jo tutumman Tommi Oravasaaren rinnalla: Tom Ingberg aloitti tämän vuoden alusta varaedustajanaan Harri Rimpeläinen. HOAS:lla vilkasta keskustelua ovat aiheuttaneet saunavuorot: asukasedustajat ovat koettaneet saada asukkaan käyttöön myös vapaasti varattavat saunavuorot. Tässä ei vielä ole onnistuttu. Säätiö on osoittanut runsasta mielenkiintoa SOANK:n ja Suomen Vuokralaisten Keskusliiton välistä yhteistyötä kohtaan. Muut säätiöt: Ei erityisiä kuulumisia. 10. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JATKOSSA Pyrimme edelleen kehittämään SOANK:n tiedotusta. Seminaarin ensimmäisen päivän aikana tuotimme ylioppilas- ja opiskelijakuntien sekä säätiöiden lehtiin tarjottavan jutun yhteishallintolakiin liittyen (ks. liite 2). Jutun on tarkoitus tavoittaa ensisijaisesti opiskelija-asukkaat ympäri Suomen. Tekstin yhteyteen tulisi kuva koulutuksesta (Juha Annanmäki, VOAS). Tuore tiedottaja Kari Hankia on päävastuussa jutun levittämisestä. Nettisivuille edellisenä seminaaripäivänä tuotettu lyhennelmä yhteishallintolaista (ks. liite 3) on tarkoitettu osaksi opiskelija-asukasta neuvovaa kokonaisuutta, jota toivottavasti laajennetaan jatkossa. Vuokralaisten Keskusliitto ry ei ollut valmis kirjoittamaan SOANK:n kanssa yhteistyöasiakirjaa vaan oli sen sijaan kirjoittanut SOANK:lle yhteistyövetoomuksen (ks. liite 4), johon SOANK:n tulisi vastata. Yleisesti ottaen VK:n terveiset järjestö- ja koulutuspäällikkö Ilpo Eerolan välittäminä olivat sen suuntaiset, että SOANK olisi järjestäytyessään lämpimästi tervetullut yhteisöjäseneks (n. 100 :n vuosimaksulla). Tiina Kamppikoski (TYS) ja Sini Uoti (TYS) jatkavat asukastoimikuntatoiminnan tukemista kartoittavan kyselyn laatimista edelleen edeltävässä seminaaripäivässä keskustellun pohjalta (ks. liite 5). Kari Hankia lupasi tuottaa kyselystä netissä täytettävän lomakeen. Kysely lähetetään sekä sähköpostitse, että perinteisen postin välityksellä kaikille opiskelija-asuntoyhteisöille kevään aikana siten, että tulokset ovat käsiteltävissä seuraavassa seminaarissa. Edellisen seminaaripäivän aikana tuotettiin myös historiakatsaus SOANK:aan liittyen (ks. liite 6). Yleisesti ottaen voidaan sanoa historiakaaren heijastelevan laajempaa yhteiskunnallista muutosta. 80-luvun toiminnassa näkyy yleinen poliittinen nuorisoaktiivisuus, 90-luvulla voimakas SOAriippuvuus ja laman luoma varovaisuus. 90- ja 2000-luvun taitteessa toiminnassa alkaa näkyä notkahdus, johon liittyen aloitimme viime syksynä aktiivisen suunnittelun kurssin muuttamiseksi. Kokouksessa keskusteltiin myös pitkästi järjestäytymisestä. Yhdistyksen perustamisen puolesta pidettiin lukuisia puheenvuoroja joissa vedottiin esimerkiksi uskottavuuden lisääntymiseen. Puheenvuoroissa nähtiin järjestäytymisen etuina mm. neuvottelukunnan talousrakenteen muutos ja

3 mahdollisuus selkeän työnjaon muodostamiseen SYL:n kanssa. Päätettiin aloittaa järjestäytymisajatuksissa tiedosteluin. Nuorisoasuntoliitosta keskusteltiin myös mahdollisena yhteystyökumppanina. 11. KANNANOTOT SOANK tuotti edellisen seminaaripäivän aikana kannanotonomaisen lehtijutun (ks. liite 2), joka on tarkoitus saada ainakin säätiöiden ja ylioppilas- ja opiskelijakuntien lehtiin. Tarkoituksena on tavoittaa opiskelija-asukkaat. Ei muita kannanottoja. 12. MUUT ESILLE TULEVAT ASIAT Perustetaan varjolista -postituslistan rinnalle. Varjolistan on tarkoitus toimia SOANK-edustajien vapaan keskustelun väylänä, joka ei tuota turhaa sähköpostirasitetta tämän hetkisen postituslistan muille jäsenille (esimerkiksi säätiöiden edustajat). Jatkossa tarkastellaan myös soank.fi -postituslistan käyttöön ottoa. Tämän seminaarin järjestelybudjetti ei pitänyt johtuen koulutuksen hinnan muutoksesta ja edustajan peruutuksesta. TYS:n Vuokralaisyhdistys anoo SOANK:lta korvausta ylitetyistä osasta (n. 100 ). Asia jätettiin pöydälle tarkkojen laskelmien vielä puuttuessa. 13. SEURAAVA KOKOUS Seuraavan seminaarin järjestelyvastuu on TOAS:n edustajilla (Janne Aaltonen, Henna James ja Ilkka Koskinen). Seminaari ja täten myös seuraava kokous järjestetään Seminaarissa käsitellään asukastoiminnan tukemista kartoittava kyselyn tulokset sekä pohditaan järjestäytymistä. Syksyn ensimmäinen seminaari järjestetään Vuokralaisten Keskusliitto ry:n Vuokralaispäivien sijaan Itä-Suomessa syys-lokakuussa, järjestelyvastuu tästä seminaarista on Kari Hankialla (LOAS). 14. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja Janne Aaltonen päätti kokouksen

4 Liite 1 Suomen opiskelija-asukkaiden neuvottelukunta Toimintakertomus vuodelta 2007 Yleistä SOANK:n toiminta kulki uudistushenkisenä läpi koko vuoden Toimintaympäristön muuttuessa kartoitettiin SOANKin tilannetta ja tarkoitusta uudeelleen. Päätettiin monista uudistuksista, joista suuri osa ehdittiin toteuttamaankin vielä saman vuoden aikana. Yhteistyömahdollisuuksia muiden järjestöjen kanssa selviteltiin. Päätimme aloittaa yhteistyön Vuokralaisten Keskusliiton ry:n kanssa mm. koulutuksien muodossa. Vuoden aikana uudistettiin SOANK:n säännöt. TYS:n Vuokralaisyhdistys vetäytyi tehtävästään sisällyttää SOANK:n sihteerin tehtävät järjestösihteerinsä työnkuvaan, mistä johtuen sihteerin tehtävät päätettiin jatkossa hoitaa SOANK-edustajien voimin. Seminaarit Vuoden aikana järjestettiin neljä kaksipäiväistä seminaaria. Jyväskylässä järjestettiin seminaari Paikalla oli 12 edustajaa viidestä eri säätiöstä. Seminaarin teemana oli energian säästäminen. KOAS:n kiinteistöinsinööri Satu Varstala piti seminaarissa alustuksen energian säästämiseen liittyen ja esitteli kiertoajelun aikana KOAS:n talojen teknisiä tiloja ja kertoi esimerkiksi vesivahingoista. Tampereella järjestettiin seminaari Paikalla oli 11 edustajaa viidestä eri säätiöstä. Seminaarin teemana oli asukasdemokratia ja asukkaan vaikuttamismahdollisuudet.toas:n asukastomiston esimies esitteli säätiön asukasdemokratian käytännön rakentumista. Tämän lisäksi tavattiin TOAS:n asukastoimikuntien neuvottelukunnan puheenjohtaja Jarmo Mäkelä. Helsingissä järjestettiin seminaari Paikalla oli 10 edustajaa neljästä eri säätiöstä. Seminaarin teemana oli SOANK. Seminaarissa käsiteltiin SWOT -analyysit SOANK:sta, jotka oli SOANK-edustajien toimesta laadittu yhteistyössä säätiöiden edustajien kanssa. Turussa järjestettiin seminaari Paikalla oli 13 edustajaa seitsemästä eri säätiöstä. Seminaarin teemana oli SOANK:n yhteistyökumppanit ja tiedotus. Kokouksessa laadittiin seuraavan vuoden toimintasuunnitelma. Seminaarin yhteydessä järjestettiin myös pikkujoulut. Tiedotus SOANK:n tiedotusta kehitettiin runsaasti. Vuoden aikana päivitettiin yhteystiedot opiskelijaasuntoyhteisöihin, päätettiin ja kirjattiin SOANK:n tavoitteet, tehtiin SOANK:lle uudet kotisivut, parannettiin toiminnan dokumentointia ja tiedottamista, lähetettiin tiedote siitä mitä SOANK on ja mitä se tekee Suomessa opiskelija-asuntoja tarjoaville yhteisöille ja Suomen ylioppilaskunnille.

5 Talous Seminaarit ja toiminta oli asuntoyhteisöiden rahoittamaa lukuunottamatta sihteerin matkakuluja jotka SOANK maksoi. Tunnuslukuja 2007 Seminaareja 4 Eri säätiöitä edustettuna 8 Osallistujia keskimäärin 12.5 Liite 2

6 Yhteishallintolakia pohtimassa Suomen opiskelija-asukkaiden neuvottelukunta (SOANK) kokoontui pohtimaan maaliskuun puolessa välissä yhteishallintolakia Turun seminaarissa. SOANK on valtakunnallinen asukastoimijoiden yhteistyöelin, joka on toiminut vuodesta Neuvottelukunnan tavoitteena on tukea asukastoiminnan kehittämistä jokaisella opiskelupaikkakunnalla, sekä ideoiden ja ajatusten vaihto. Vuokralaisten keskusliitto ry:n kanssa yhteistyössä järjestetyssä seminaarissa järjestö- ja koulutuspäällikkö Ilpo Eerolan opastuksella pureuduttiin yhteishallintolain luonteeseen ja sen soveltamiseen opiskelija-asumisyhteisöissä. Koulutus oli osa laajempaa kokonaisuutta, jolla pyritään parantamaan edustajien osaamista asukastoiminnan laillisista perusteista, kehittämään neuvottelukunnan toimintaa ja välittämään tietoa myös eri paikkakuntien asukastoimijoille. Keskustelussa nousi esille erityisesti kuinka tärkeää on ihmisten aktivoiminen käyttämään hyväksi niitä oikeuksia, jotka laki suo vuokra-asukkaille. Asukastoimikunnan tehtäviin laissa kuuluu valmisteluun osallistuminen, neuvottelu ja lausuntojen antaminen taloudesta, vuokrista, korjaustoimenpiteistä ja kiinteistön huollosta. Tämä vuoksi riittävän ja oikeanlaisen tiedon saaminen vuokranantajalta on erityisen tärkeää. On myös huomattava, että tieto on asukastoimijoille helposti ymmärrettävässä muodossa. Tiedon tulee olla ymmärrettävissä ilman erityistä teknistä asiantuntemusta. Asukastoimikunnan oikeuksiin lain perusteella kuuluu myös järjestyssäännöistä päättäminen ja autopaikkojen, saunojen, pesutupien sekä kerhotilojen jakamis- ja käyttöperiaatteista päättäminen. Näitä oikeuksia ei saisi perusteettomasti rajoittaa vuokranantajan taholta. Asukastoimikunnille tulisi myös tiedottaa lain tarjoamista oikeuksista ja järjestää heille mielekkäitä mahdollisuuksia päätöksentekoon. Vaikka asukastoiminta tapahtuu aina vapaaehtoisuuden pohjalta, se ei silti ole ilmaista. Asukastoimikunnille tulee taata vuokranantajan toimesta riittävästi rahallista tukea toimintaan. Kun oman kiinteistön asioihin on mahdollisuus konkreettisesti vaikuttaa, myös kämppä alkaa tuntua enemmän kodilta. Asukkaiden aktiivisuus parantaa asuntokohteen yhteisöllisyyttä ja rohkaisee asukkaita pitämään myös itse huolta omasta asuinympäristöstään. SOANK kannustaa kaikkia opiskelija-asukkaita aktiiviseen asukastoimintaan ja perustamaan asukastoimikuntia yhteishallintolain antamien mahdollisuuksien käyttämiseksi. Yhdessä tekeminen on lopulta kivaa ja asumisviihtyvyys on kaikkien asukkaiden yhteinen asia. Liite 3

7 Vuokra-asujan tietopaketti asukastoimintaan osallistumisesta ja yhteishallinnosta Taustaa Vuodesta 1991 asti on lailla säädetty asukasdemokratiasta valtion lainoittamissa vuokrataloyhtiöissä. Tämä koskee siis muun muassa kaikkia opiskelija-asuntosäätiöitä. Laki määrää tiettyjä velvollisuuksia vuokranantajalle ja antaa vapaaehtoisen mahdollisuuden asukkaille osallistua asumista koskevaan päätöksentekoon. Vuokralaisten osallistuminen lisää asumistyytyväisyyttä ja ehkäisee kiistoja vuokralaisten ja vuokranantajan välillä. (Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa /649, 1 & 2 ) Asukkaiden kokous ja asukastoimikunta Laki antaa vuokralaisille oikeuden ottaa osaa päätösten valmisteluun, tekoon ja toteuttamisen seurantaan. Tätä varten laki velvoittaa pitämään vähintään kerran vuodessa asukkaiden kokouksen. Kokouksen kutsuu koolle asukastoimikunta tai sen puuttuessa omistaja. (3 & 4 ) Asukkaiden kokous voi valita asukastoimikunnan. Sen tehtävänä on osallistua talousarvion laatimiseen ja vuokranmääritykseen, vaikuttaa korjauksiin, rahoitussuunnitelmiin, ottaa kantaa huoltoon ja ylläpitoon liittyviin asioihin, päättää järjestyssääntöjen sisällöstä sekä päättää muun muassa saunavuorojen ja muiden vastaavien jakoperiaatteista. Asukastoimikunta voi toimia riitatilanteissa sovittelijana ja järjestää asukkaille yhteistä toimintaa. Asukastoimikunnalla ja asukkaiden kokouksella on oikeus saada tietoa vuokranantajalta vuokranmääräytymiseen liittyviä talouteen liittyviä tietoja. (7 & 10 ) Asukkaiden edustus vuokranantajan toimielimissä Asukkaiden kokouksella on oikeus nimetä ehdokkaita omistajayhteisön hallitukseen tai vastaavaan toimielimeen. Asukkaiden kokouksella on myös oikeus valita valvoja seuraamaan taloutta ja hallintoa, tai sillä voi olla oikeus nimetä yksi tilintarkastaja.(12 & 14 ) Asukastoimikuntien yhteistyöelimet Asukastoimikuntaa ei ole pakko perustaa, vaan sen tehtävät voivat hoitaa asukkaiden kokous, omistajayhteisön tai hallitus, muu vastaava toimielin tai luottamushenkilö. Jos saman omistajayhteisön alaisuudessa on useita asukastoimikuntia, voidaan niille perustaa yhteistyöelin.(15 & 16 ) Jos omistajayhteisö laiminlyö laissa asetettuja tehtäviä, voidaan sitä rangaista tai asettaa uhkasakko tehtävien hoitamiseksi. Asukkailla taas ei ole velvollisuuksia, vaan kaikki toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen.(18 ) Kokonaisuudessaan laki yhteishallinnosta vuokrataloissa on luettavissa Finlex-palvelusta (

8 Liite 4 Vuokralaisten Keskusliitto ry Hallitus Yhteistyön kehittäminen opiskelija-asunnoissa asuvien kanssa. Vuokralaisten Keskusliitto ry ja Suomen opiskelija-asukkaiden neuvottelukunnan edustajat ovat päättäneet kehittää yhteistyötä opiskelija-asunnoissa asuvien yhteisöllisyyden toteuttamiseksi ja asukasdemokratian edistämiseksi. VKL:n tavoitteena on luoda toimiva kumppanuussuhde mm. tiedonvälittämiseksi sekä Asumisen Akatemia -koulutustoiminnan laajentamiseksi ja tarjoamiseksi. Tavoitteena on aktivoida opiskelijoista uusia aktiiveja vuokralaistoimintaan teemalla Kiinnostu omasta asumisestasi. Osallistuminen vuokralalaispäiville on myös opiskelija-asukkaille mahdollisuus saada viimeisintä tieota asumiseen liittyvistä kysymyksistä ja luoda yhteyksia muihin vuokra-asukkaisiin. Hallitus

9 Liite 5 ASUKASTOIMINNAN TUKEMINEN - runko Raha-asiat 1. Raha-avustus per vuosi (koko summa jaettuna asukasmäärällä) 2. Mihin rahaa saa käyttää, mihin ei; suositukset ja rajoitukset 3. Onko jotain kokous- tai luottamustoimipalkkioita 4. Ehdot ja hakumenettely 5. Isojen hankintojen rahoittaminen (esim. punttisali Hki) Asukastoiminta 6. Näkemykset asukastoiminnan tuomista eduista ja hyödyistä asukkaille 7. Asukastoimintastrategiat ja tulevaisuuden ajatukset 8. Tiedotus astk:lle ja asukastoimikuntien käytössä olevat tiedotuskanavat 9. Montako asukastoimikuntaa, montako kohdetta miten aktiivista 10. Aktivointitoiminta, sen muodot ja tavoitteet Muu asukastoimikunnan tukeminen 11. Onko asukastoimikunnasta vastaavaa työntekijää 12. Tilat 13. Koulutukset 14. Muu 15. Seuranta ja valvonta Yhteistyöelimet 16. Millaisia yhteistyöelimiä, niiden toimintatavat 17. Keitä yhteistyöelimiin kuuluu, miten valitaan 18. Millaisia asioita yhteistyöelimissä käsitellään

10 Liite 6 Yleisluontoiset muistiinpanot historiakatsauksesta Koulutusmatka Leningradiin - Aktiivisia opiskelijoiden sosiaalisen aseman suhteen o Opintotuen kehittäminen Aloitteita Kannanottoja laaja-alaisesti opiskelijoiden taloudellisesta asemasta ja elämästä Puolueiden johtajien tapaamiset Audienssit ministeriöihin - Tulevaisuustyöryhmiä - Osanotto projekteihin SOA:n kautta - Pohjoismaisia konfrensseja - Yhteistyö muihin järjestöihin o SYL o STOL (Suomen tekniikan opiskelijoiden liitto) o NAL (Nuorisoasuntoliitto) - Toiminta on ollut hyvin kokonaisvaltaista Markkinointi ja imagokysymykset o TV-mainos o Markkinointitutkimus (yhteistyössä SOA:n kanssa) - Kansallinen yhteistyöelin - Tiedonvälittämisen kehittäminen - Rahoituskuvioiden kehittäminen - Riippuvuutta SOA:sta pohdittu - SOANK:nan muuttaminen yhdistykseksi? - SOANK nähty markkinointi- tutkimuskoordinaattori säätiöiden sisällä - Laatukonferenssi yhteistyössä SOA:n kanssa - Puhujia Ympäristöministeriöstä, Kuopion yliopistosta, Asukasliitosta - SYL:n ja SOANK:in yhteistyön kehittäminen - Työvaliokuntia ja työryhmiä - Kokous valmisteltiin puheenjohtajiston voimin pari viikkoa ennen kokousta - Kannatettiin vuokrien tarkkailu ja asuntojen rakentamisen seurantaa - SOANK:n virallinen ruotsinkielinen nimi - SOA pyysi lausuntoja - Kymmeneltä paikkakunnalta 30 toimijaa - SOANK järjestänyt opiskelija-asukkaiden neuvottelupäivät o Mukana paikallisten yhteistyökumppaneiden edustajia o Pyrittiin varomaan liiallisia alustajia o Alustajina alojen johtavia ammattilaisia SOA pyytänyt lausuntoja, joihin on myös vastattu - Säätiöiden ja SOA:n ulkopuolelle ei annettu lausuntoja - Domus Arcticalle annettu nootti asukastoiminnan tilasta - Myös pienempiä paikkakuntia on ollut mukana toiminnassa