AMNESTY INTERNATIONAL Kirjemaraton kouluille opettajan tietopaketti

Transkriptio

1 AMNESTY INTERNATIONAL Kirjemaraton kouluille opettajan tietopaketti 2 miljoonaa viestiä, jotka puolustivat vapautta Kirjeissä on voimaa. Amnestylaiset ovat jo vuosikymmenten ajan vedonneet kirjeillään vallanpitäjiin ja lähettäneet solidaarisuuskortteja vaarassa oleville ihmisille. Yhdellä kirjeellä ei ehkä ole suurta merkitystä, mutta tuhannella on. Viime vuoden joulukuussa amnestylaiset ympäri maailmaa lähettivät yhteensä yli 2 miljoonaa viestiä ihmisoikeuksien puolesta. Kirjeitä kirjoitettiin kouluissa esimerkiksi Itävallassa, Bermudalla, Tanskassa ja Australiassa. Sisältö JOHDANTO 2 TUNTISUUNNITELMA 3 OHJEET HARJOITUKSIIN..4 HYVIÄ UUTISIA..7 ERITELTY KIRJE..8 SANASTO KIRJEENKIRJOITTAMISEEN.9 TAUSTATIETOA OPETTAJALLE..10 GLORIAN TARINA ÄÄNEEN LUETTAVAKSI 12 KIRJEENKIRJOITUSOHJEET..14 USEIN KYSYTTYÄ 15 PALAUTELOMAKE (OPETTAJALLE) 16 LISÄMATERIAALIA IHMISOIKEUSOPETUKSEEN 18 IHMISOIKEUKSIEN JULISTUS.19 Ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneille viranomaisille lähetetty vetoomuskirje painostaa heitä muuttamaan toimintaansa. Solidaarisuusviesti puolestaan tuo toivoa hädässä oleville ihmisille. Viestisi saattaa johtaa konkreettisiin muutoksiin, kuten mielipidevangin vapautumiseen tai oikeuden toteutumiseen. Kirjeet ovat myös osoitus siitä, että ihmiset ympäri maailmaa välittävät ihmisoikeuksista ja vaarassa olevien kohtalosta. Viestisi voi muuttaa maailmaa. 1

2 Mitä kirjemaratonissa tehdään? JOHDANTO Kirjemaraton on osa Amnestyn maailmanlaajuista Kirjeitä Vapaudelle -kampanjaa. Kampanjan aikana amnestylaiset lähettävät satoja tuhansia vetoomuskirjeitä vaarassa olevien yksilöiden ja ryhmien puolesta. Myös koululaiset ympäri maailmaa osallistuvat kampanjaan kouluille suunnatun kirjemaratonin kautta. Kampanjan puitteissa lähetetään kolmenlaisia viestejä: henkilökohtaisesti kirjoitettuja vetoomuskirjeitä vallanpitäjille. Kirjeet ovat kirjemaratonin idean ydin. solidaarisuuskortteja ihmisoikeuspuolustajille, mielipidevangeille tai heidän läheisilleen usean ihmisen allekirjoittamia vetoomuksia, jotka suunnataan viranomaisille ja päätöksentekijöille. Tämä materiaalipaketti sisältää opettajan työtä tukevaa tietoa Amnestystä ja kirjemaratonista, sekä tuntisuunnitelman. Tuntisuunnitelman voi toteuttaa kahdessa 45 minuutin tunnissa tai yhtenä minuutin tuntina. Tunnin oppisisältöä voi syventää riippuen luokan ja oppitunnin tarpeista ja käytettävissä olevasta ajasta. Lisämateriaalia voit löytää tämän materiaalipaketin lopussa olevien linkkien kautta. Tavoitteet Lisätä tietoa ihmisoikeuksista ja niiden perustasta sekä oikeuksien ja velvollisuuksien suhteesta Perehtyä ihmisoikeusloukkauksiin erilaisten oikeuksien kautta Oppia vaikuttavasta ja virallisesta kirjoittamisesta vetoomuskirjettä analysoimalla Tarjota oppilaille mahdollisuus osallistua ihmisoikeustoimintaan kirjoittamalla vetoomuskirje Laajentaa oppilaiden käsitystä osallistuvasta ja aktiivisesta kansalaisuudesta konkreettisen toimintamuodon kautta Yhteys opetussuunnitelmaan: yläkoulu ja lukio Opetussuunnitelmien arvopohja perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Lähtökohtana ihmisoikeuksia määrittävät sopimukset: esimerkiksi YK:n yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus ja Euroopan ihmisoikeussopimus. Kirjemaraton liittyy vahvasti myös osallistuvan ja aktiivisen kansalaisuuden aihekokonaisuuksiin. Luokkien 7-9 oppisisällöt Elämänkatsomustiedon ja historian oppiaineissa on ihmisoikeuksiin liittyvää oppisisältöä Osallistuvaa kansalaisuutta tuetaan elämänkatsomustiedossa, biologiassa ja maantieteessä sekä yhteiskuntaopissa. Lukion kurssit Ihmisoikeussisältöjä on ET3, FI4 ja HI4 kursseilla. Aktiivista kansalaisuutta edistetään yhteiskuntaopissa ja maantieteessä. Kielten opetuksessa kirjeenkirjoittaminen tukee tekstien analysointitaitoa ja argumentoivien tekstien kirjoittamista. Amnesty Internationalin ihmisoikeuskasvatus tukee näitä oppisisältöjä ihmisoikeuksien, ihmisoikeussopimusten ja niiden periaatteiden tunnetuksi tekemisellä. Kirjemaraton linkittyy myös aktiivisen kansalaisuuden vahvistamiseen tarjoamalla tietoa ja käytännöllisiä ohjeita kansalaistoimintaan. 2

3 TUNTISUUNNITELMA Opettajalla on käytössään myös diaesityksen käsikirjoitus, jossa kerrotaan tuntisuunnitelmaa tarkemmin dian sisältö, taustatietoa diassa käsiteltävästä aiheesta sekä missä kohdassa mikäkin harjoitus tehdään. Diaesitys löytyy osoitteesta AIKA TAVOITTEET MENETELMÄT MATERIAALIT 10 min Herätellä oppilaiden jo 1. Harjoitus.Itsenäinen tai parin Kynä ja paperi. olemassa olevaa tietoa ihmisoikeuksista. kanssa pohdiskelu: Mitä tulee mieleen ihmisoikeuksista? 10 min Esitellä oppilaille perusasioita ihmisoikeuksista. Tutustutaan ihmisoikeuksiin lyhyesti opettajan luennon kautta. 2. harjoitus. Itselle välttämättömät Diaesitys, diat min Lisätä mielenkiintoa tunnin teemoihin audiovisuaalisen materiaalin kautta. 5 min Esitellä kirjeiden kirjoittamisen, niiden vaikuttavuuden ja kirjemaratonin idea. 10 min Oppia vetoomuskirjeissä käytettävästä kielestä ja kirjoittamistyylistä sekä vakuuttavista keinoista. 10 min Tiedollinen pohja. Tutustutaan ihmisoikeuspuolustajiin ja analysoidaan ihmisoikeusloukkauksia. 20 min Tarjotaan oppilaille kirjeiden kirjoittamiseen tarvittavat työkalut ja kirjoitetaan kirje. ihmisoikeudet. Katsotaan Signatures-video. 3. harjoitus. Mitä ihmisoikeusloukkauksia videossa näkyi? Tutustutaan kirjeiden kirjoittamiseen kampanjoinnin muotona opettajan luennon ja Amnestyn videon kautta, 4. harjoitus. Luetaan eritelty mallikirje ja kiinnitetään huomiota kirjeessä käytettäviin vakuuttaviin ilmauksiin ja tekniikoihin. Kuunnellaan äänitarina Moseksesta ja opettaja lukee ääneen Glorian tarinan. 5. harjoitus: Oppilaat valitsevat lyhyen esittelyn jälkeen toisen henkilöistä ja perehtyvät hänen tilanteeseensa erittelemällä yksityiskohtia ihmisoikeusloukkauksista. 6. harjoitus: Ohjeistetaan oppilaat kirjeenkirjoittamiseen. Oppilaat perehtyvät kirjeenkirjoitusohjeisiin ja sanastoon, joiden avulla he kirjoittavat vetoomuskirjeen valitsemansa henkilön puolesta yksin tai parin kanssa. 5 min Purku. Mitä tapahtuu seuraavaksi? 7. harjoitus: Oppilaat pääsevät reflektoimaan oppimistaan. 5 min Annetaan oppilaalle mahdollisuus arvioida oppimaansa. Oppilaat täyttävät arviointilomakkeen. Video diaesityksessä, diassa 7. Diaesitys, diat 8-11, video diassa 9. Kirje opettajan materiaalipaketin sivuilla 8. Diaesitys, diat Moseksen äänitarina koulujen kirjemaratonin nettisivuilla. Glorian tarina opettajan paketissa s.12-13: opettaja lukee tarinan ääneen. Henkilökansiot opettajan ja oppilaan materiaalipaketissa. Paperia ja kynä. Kirjeenkirjoitusohjeet, sanasto ja esimerkkikirje. Diaesitys, diat Arviointilomake oppilaiden materiaalipaketissa. 3

4 OHJEET HARJOITUKSIIN Tässä on lueteltu harjoitukset, jotka on sisällytetty tuntisuunnitelmaan. Harjoitukset löytyvät myös diaesityksen käsikirjoituksesta, jossa harjoitus on mainittu siinä kohdassa, jossa harjoitus on tarkoitus toteuttaa. Opettaja voi halutessaan muokata harjoituksia omaan oppituntiinsa sopivammiksi. OIKEUS ELÄMÄÄN KIDUTUKSEN KIELTO OIKEUS SEKSUAALI- JA LISÄÄNTYMISTERVEYSPALVELUIHIN 1. harjoitus: Mieti hetki yksin tai parin kanssa, mitä teille tulee mieleen ihmisoikeuksista. Minkälaisia ihmisoikeuksia tiedät tai millä tavoin ihmisoikeuksiin voi vaikuttaa? Kirjoita vastauksesi paperille. Käydään oppilaiden vastaukset läpi. Kesto: 5 min 2. harjoitus: Miettikää parin kanssa, mitkä asiat ovat teidän elämällenne välttämättömiä? Mitä ilman elämä olisi mahdotonta? Kootaan vastaukset. Ihmisoikeuksia ovat esimerkiksi oikeus elämään, oikeus koulutukseen, oikeus sananvapauteen, oikeus riittävään toimeentuloon sekä ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus. Opettajan materiaalipaketin lopussa on ihmisoikeuksien julistukseen kirjatut oikeudet ja vapaudet. Kesto: 5 min 3. harjoitus: Palauta mieleesi yksi videon henkilöistä. Mitä hänelle oli tapahtumassa? Mikä ihmisoikeusloukkaus hänelle tapahtui? Videossa esiintyvät henkilöt: 4 1. Mielipidevanki. Joutui vankilaan väärin perustein mielipiteensä vuoksi. 2. Naisiin kohdistuva väkivalta. Naisen oikeutta koskemattomuuteen oltiin loukkaamassa, koska joukko miehiä yritti käydä hänen kimppuunsa. 3. Kidutus. Kidutuksen kieltoa loukattiin, sillä miestä vesikidutettiin. 4. Oikeus elämään. Miestä ollaan teloittamassa. 5. Lapsisotilaat. Lasten oikeuksien sopimus kieltää alle 15-vuotiaiden osallistumisen sotimiseen. Kootaan oppilaiden vastauksia. Kesto 5 min

5 4. harjoitus: Luetaan materiaalipaketista löytyvä esimerkkikirje vuorotellen kappale kappaleelta. Jokaisen kappaleen jälkeen käydään läpi sen pääsanoma. Sanasta sanaan kääntäminen ei ole kirjeen ymmärtämiseksi välttämätöntä. 5. harjoitus: Luetaan oppilaiden materiaalipaketista löytyvät henkilökuvaukset vetoomuksen kohteena olevien tilanteesta. Kukin oppilas valitsee jommankumman tapauksen ja lukee tarinan itsekseen. Tämän jälkeen vastataan seuraaviin kysymyksiin alleviivaamalla ja numeroimalla vastaukset tehtäväpaperista. Kysymyksiä 1. Kenen oikeuksia on loukattu? 2. Missä päin maailmaa tämä on tapahtunut? 3. Mitä oikeuksia on loukattu? 4. Kuka niitä on loukannut? 5. Kuka on laiminlyönyt ihmisoikeusvelvollisuuksiaan ja miten? 6. Mitkä toimet parantaisivat ihmisoikeuksien toteutumista tilanteessa? Käydään kysymys kysymykseltä läpi vastaukset oppilaiden kanssa. Moses Akatugba: 1. Moses Akatugban 2. Delta Statessa, Nigeriassa, Afrikassa 3. Oikeus elämään, oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, kidutuksen ja muun epäinhimillisen kohtelun kielto 4. Sotilaat, poliisi 5. Oikeuslaitos: ei riippumatonta tutkintaa; kidutusta ei ole tutkittu; lastenoikeuksien sopimuksen mukaan taattava mm. että lasta ei kiduteta, eikä kohdella tai rangaista julmalla, epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla; kuolemanrangaistusta tai elinkautista tuomiota ei tule langettaa alle 18-vuotiaana tehdyistä rikoksista 6. Kuolemantuomion kumoaminen; kiduttamalla saatuja tunnustuksia ei hyväksytä oikeudenkäynnissä (poistuu yksi tyypillinen syy kiduttaa); pidätyskeskuksiin on päästettävä puolueettomia tarkkailijoita ja valtioiden on varmistettava, että pidätetyillä on oikeus olla yhteydessä asianajajaan, lääkäriin ja läheisiinsä heti pidätyksen alussa; kiduttajat pitäisi saada vastuuseen teoistaan; varmistaa tehokas keino valittaa kidutuksesta ja väitteen tehokas tutkinta; poliisien ja armeijan tehokas koulutus ja valvonta, ettei kidutusta tapahdu; valtioin taattava tämä. Mkhondon naiset ja tytöt: 1. Mkhondon maakunnan tyttöjen ja naisten 2. Mkhondo, Etelä-Afrikka, Afrikka 3. Seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksia - oikeus tietoon kehosta, seksuaaliterveydestä ja ihmissuhteista - oikeus päättää lasten hankinnasta ja ajankohdasta (oikeus päättää ehkäisystä) 5

6 - oikeus seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin 4. Viranomaiset ja päättäjät 5. Viranomaiset: eivät takaa tarvittavaa ja riittävää terveydenhoitoa, tietoa ja palveluita 6. Riittävä henkilöstö; henkilöstön koulutus; yksityisyyden ja luottamuksellisuuden suoja; terveysasemilla; parempi pääsy terveysasemille; terveydenhoitopalveluiden takaaminen; naisten ja tyttöjen riittävä tieto äitiyteen liittyvästä terveydenhoidosta ja varhaisen raskauden hoidon hyödyistä. 6. harjoitus: Kirjoitetaan vetoomuskirje. Kirjoita sen henkilön puolesta, jonka tilanteeseen perehdyit jo henkilökansiota lukiessa. Diassa nro 14 on esitelty vaatimukset, joita on hyvä painottaa kirjeessä. Noudata eritellyssä kirjeessä olevaa rakennetta ja käytä hyväksi sen ilmauksia ja sanamuotoja. Oppilaille jaettava tukisanasto auttaa myös kirjoittamaan olennaisimmat asiat englanniksi. 7. harjoitus (tunnin lopetus): Samaa vai eri mieltä. Oppilaat nousevat seisomaan. Opettaja luettelee väittämiä, ja jos oppilas on samaa mieltä, kurottaa tämä käsillään mahdollisimman korkealle. Jos oppilas on eri mieltä, menee tämä mahdollisimman alas kyykkyyn. Jos oppilas ei ole varma, tai oma mielipide on jotain siltä väliltä voi oppilas valita näiden ääripäiden väliltä. Tämän harjoituksen tarkoitus on antaa oppilaille mahdollisuuden reflektoida tuntia ja näyttää oma mielipiteensä. Opettaja voi pyytää kunkin väittämän jälkeen muutamaa oppilasta jakamaan mielipiteensä tai kertomaan, miksi on ylhäällä, alhaalla tai välimaastossa. 1. Opin tunnilla jotain uutta. 2. Minulla on ihmisoikeudet. 3. Minulla on velvollisuus kunnioittaa muiden ihmisoikeuksia. 4. Ihmisoikeuksien puolustaminen tuntui tärkeältä. 5. Haluan osallistua ihmisoikeuksien puolustamiseen jatkossakin. 6

7 HYVIÄ UUTISIA Amnesty International tekee jatkuvasti työtä ihmisoikeuksien edistämiseksi. Kirjemaraton ja vetoomustoiminta ovat olennainen osa Amnestyn työtä ja niiden vaikuttavuus perustuu vahvasti joukkovoimaan. Vuonna 2013 kirjemaratonin aikaan ihmiset 143 maassa lähettivät yhteensä yli 2 miljoonaa viestiä ihmisoikeuksien puolesta. Sadattuhannet ihmiset osallistuivat tempaukseen esimerkiksi kirjoittamalla kirjeitä, allekirjoittamalla vetoomuksia ja lähettämällä tekstiviestejä. Kirjemaratonin aikana saatiin myös järjestettyä useita mielenkiintoisia tapahtumia ja monet amnestylaiset kutsuivat myös ystävänsä ja perheensä mukaan toimimaan. Tärkeimmät uutiset kirjemaratonista olivat kuitenkin onnistumiset liittyen ihmisoikeusloukkauksien uhrien tilanteisiin. Alla olevat henkilöt kokivat joukkovoiman vaikutuksen henkilökohtaisesti. Yorm Bopha, asumisoikeusaktivisti Kuulin, että monet ihmiset sekä Kambodzhassa että ulkomailla tukivat vapauttamistani, ja että Amnesty International on vahvasti kampanjoinut minun vapauttamiseni puolesta. Olin todella iloinen uutisesta, koska se osoitti, että emme ole yksin. Rauhanomainen, oikeutta asuntoon ja mielipiteenilmaisuun puolustava aktivisti Yorm Bopha vapautettiin syyskuussa Hänen puolestaan kirjoitettiin lähes vetoomuskirjettä ympäri maailman. Vladimir Akimenkov, rauhanomainen protestoija Vladimir Akimenkov on yksi Moskovan Bolotnaja-aukiolla rauhanomaiseen mielenosoitukseen toukokuussa 2012 osallistuneista. Hänet ja yhdeksän muuta mielipidevangiksi todettua otettiin kiinni, koska he osallistuivat Venäjän hallintoa kritisoivaan protestiin. Hänet armahdettiin joulukuussa Jabeur Mejri, bloggari Tunisialainen bloggaaja Jabeur Mejri tuomittiin seitsemäksi ja puoleksi vuodeksi vankilaan sekä maksamaan sakkoja, koska oli julkaissut Facebookissa artikkeleita ja kuvia profeetta Muhammedista. Hänet vapautettiin sen jälkeen, kun hän oli lausunut julkisen anteeksipyynnön. Hänet kuitenkin vangittiin uudelleen oikeusvirkamiehen kanssa syntyneen kiistan seurauksena, ja on edelleen vangittuna. Vuonna 2013 koulut ympäri maailmaa osallistuivat kirjemaratoniin. Suomen ensimmäiselle koulujen kirjemaratonille osallistui 118 nuorta. Sloveniassa lähetettiin lähes viestiä, joista yli oli kirjoitettu kouluissa. Portugalissa järjestettiin tapahtumia 122 koulussa. Togossa järjestettiin tapahtumia muun muassa kouluissa ja rannalla, ja kerättiin yhteensä allekirjoitusta. 7

8 ERITELTY KIRJE Vuonna 2013 kirjemaratonilla vedottiin muun muassa kambozalaisen Yorm Bophan puolesta. Hän on rauhanomainen, oikeutta asuntoon ja mielipiteenilmaisuun puolustava aktivisti, joka vangittiin 12 muun naisen kanssa toukokuussa Yorm Bophan puolesta kirjoitettiin lähes vetoomuskirjettä ympäri maailman, ja hänet vapautettiin syyskuussa Alla on kirje, joka kirjoitettu vangittujen naisten vapauttamiseksi. Voit ottaa tästä kirjeestä mallia, kun kirjoitat oman vetoomuskirjeesi. Virallinen tervehdys Kirjeen päivämäärä H.E. Hun Sen 29 May 2012 Prime Minister Kingdom of Cambodia 41 Russian Federation Blvd Phnom Penh Cambodia Dear Prime Minister, Virallinen titteli ja vastaanottajan osoite Johdanto, joka kertoo kirjeen tarkoituksen I am writing to express my grave concern regarding the arbitrary arrest and mistreatment of 13 women human rights defenders in Phnom Penh on May 22, Kirjoittajan toivomat toimenpiteet ja kirjeen seuraus I respectfully urge The Cambodian government to vacate these convictions and release these 13 women, who have been imprisoned solely for expressing their views and engaging in peaceful assembly. I call on the Cambodian government to unconditionally release these women immediately. Finally, I ask the Cambodian government to take the necessary steps to protect the fundamental rights to freedom of expression and peaceful assembly in Cambodia. Virallinen allekirjoitus Thank you for your attention to these urgent matters. Sincerely, Alex Citizen... = tunnepitoista kieltä Allekirjoituksesi sillä voi olla enemmän vaikutusta kuin arvaatkaan! Tarkka kuvaus toimista, joista tarvitaan toivottujen tavoitteiden saavuttamiseksi = virallista ja kunnioittavaa kieltä Kun kirjoitat kirjeen, tuo siinä esille: 8 Kenen puolesta kirje kirjoitetaan? Mitä hänelle on tapahtunut? Miksi tapahtunut on loukannut hänen ihmisoikeuksiaan? Mitä vaadit tilanteen muuttamiseksi?

9 SANASTO KIRJEENKIRJOITTAMISEEN YLEISSANASTO ilmaista express tuomio - conviction mielivaltainen - arbitrary huono kohtelu - mistreatment ihmisoikeuspuolustaja - human rights defender vaatia, kehottaa urge kumota, mitätöidä - vacate vangita imprison vaatia, vedota - call on ehdoitta unconditionally välittömästi immediately kokoontuminen assembly määritellä - define vedota appeal vetoomus petition valitus complaint MOSES AKATUGBA pidättää - arrest kidutus - torture pahoinpidellä beat, physically abuse tunnustus confession syytön - innocent, not guilty kuolemantuomio - death sentence epäinhimillinen inhumane julma - cruel riippumaton independent perusteellinen thorough tutkimus investigation viranomaiset authorities saattaa vastuuseen hold accountable MOKHONDON TYTÖT JA NAISET elintärkeä - essential, fundamental puute lack terveydenhuolto - health care äitiyskuolleisuus - maternal mortality laiminlyödä neglect ehkäisy contraception raskaana oleva - pregnant yksityisyys - privacy luottamuksellisuus confidentiality sättiä - scold pääsy - access kunta municipality lisääntyminen reproduction taata - ensure Ihmisoikeuspuolustaja - YK:n ihmisoikeuspuolustajia koskevan julistuksen mukaan kaikilla on oikeus puolustaa ihmisoikeuksia. Ihmisoikeuspuolustajan on hyväksyttävä ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja ymmärrettävä sen universaalisuus. Ihmisoikeuspuolustaja ei voi ajaa vain joitakin ihmisoikeuksia ja kiistää toiset, esimerkiksi ei voi puolustaa miesten ihmisoikeuksia ja samalla kieltää naisilta samat oikeudet. Ihmisoikeuspuolustajana voi toimia myös ryhmä. Ihmisoikeuksien puolesta tehtävän työn tai toiminnan on oltava ehdottomasti rauhanomaista. 9

10 TAUSTATIETOA OPETTAJALLE Kidutus ihmisoikeusloukkauksena Kidutus on vakava ihmisoikeusloukkaus, joka aiheuttaa uhrille voimakasta henkistä ja ruumiillista kipua, kärsimystä ja nöyryytystä. Kidutuksen tarkoituksena on usein "tunnustuksen", tietojen tai rahan kiristäminen, rankaiseminen tai pelottelu. Liian usein kidutus on arkipäivää ja keskeinen osa maan oikeusjärjestelmän toimintaa. Kidutuksen ehdoton kielto on johdettavissa useista ihmisoikeussopimuksista. 30 vuotta sitten YK:n yleiskokous hyväksyi vahvan kidutuksen vastaisen yleissopimuksen, jonka on allekirjoittanut 155 valtiota. Kuluneen viiden vuoden aikana Amnesty on raportoinut kidutuksesta ja muusta epäinhimillisestä kohtelusta 141 maassa (eli lähes kolmessa neljästä maailman maassa). Joissakin maissa kyse on yksittäistä tilanteista, mutta hyvin monissa maissa kidutus on edelleen rutiinia. Amnesty työskentelee sen puolesta, että kidutusta ei tapahdu. Ei kenellekään, eikä missään päin maailmaa. Kampanjoinnin perusta on julkinen painostus, jolla pyritään pakottamaan hallitukset toimiin kidutuksen lopettamiseksi. Avainasemassa kidutuksen pysäyttämisessä ovat perin yksinkertaisilta vaikuttavat suojakeinot: kun varmistetaan, että kiduttamalla saatuja tunnustuksia ei hyväksytä oikeudenkäynnissä, poistuu yksi tyypillinen syy kiduttaa. Lisäksi pidätyskeskuksiin on päästettävä puolueettomia tarkkailijoita ja valtioiden on varmistettava, että pidätetyillä on oikeus olla yhteydessä asianajajaan, lääkäriin ja läheisiinsä heti pidätyksen alussa. Myös rankaisemattomuus edistää kidutusta: valtioiden tärkeä tehtävä on saattaa kiduttajat vastuuseen teoistaan. Amnesty vaatii myös oikeutta kidutuksen uhreille. Kiduttajat on saatava oikeuden eteen ja kidutettujen on saatava korvauksia kokemastaan kärsimyksestä. Lue lisää: Seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet ovat ihmisoikeuksia Seksuaalioikeudet ovat keskeinen osa ihmisen itsemääräämisoikeutta oikeutta tehdä omaan terveyteen, kehoon, seksuaalisuuteen ja lisääntymiseen liittyvät päätökset ilman syrjintää, pakottamista tai väkivaltaa. Seksuaalioikeudet ovat ihmisoikeuksia, jotka kuuluvat jokaiselle. Oikeudet ovat jakamattomia huolimatta seksuaalisuudesta, lisääntymiseen liittyvistä valinnoista, sukupuolesta, perhesuhteista tai iästä. Seksuaalioikeudet kattavat myös lisääntymisterveysoikeudet. 10

11 Ei ole olemassa ihmisoikeussopimusta seksuaalioikeuksista, mutta sen sijaan on kokoelma oikeuksia jotka pohjautuvat YK:n ihmisoikeusjulistukseen ja ihmisoikeussopimuksiin. Esimerkiksi Kansainvälinen perhesuunnittelujärjestöjen liitto (International Planned Parenthood Federation, IPPF) on laatinut vuonna 2008 seksuaalioikeuksien julistuksen, jonka tavoitteena on edistää ja suojella näitä oikeuksia. Seksuaalioikeudet pohjautuvat YK:n ihmisoikeusjulistukseen, sillä niidenkin perustana ovat vapaus, tasa-arvo, yksityisyys ja itsemääräämisoikeus. Kairon toimintaohjelma on tärkein seksuaalioikeuksia koskeva ihmisoikeusnormi. Vuonna 1994 Kairon kansainvälinen väestö- ja kehityskonferenssi (ICPD, International Conference on Population and Development) tunnusti ensimmäistä kertaa lisääntymisterveysoikeudet osaksi ihmisoikeuksia, sekä sukupuolten välisen tasa-arvon ja naisten voimaannuttamisen keskeisiksi tekijöiksi kehitykselle. Seksuaalioikeuksia ovat muun muassa: Oikeus valita puoliso sekä päättää naimisiinmenosta ja seksuaalisuhteista Oikeus päättää lasten hankinnasta ja ajankohdasta Oikeus tietoon kehosta, seksuaaliterveydestä ja ihmissuhteista Oikeus seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin mukaan lukien ehkäisy Oikeus elää vapaana seksuaalisesta väkivallasta ja raiskauksesta sekä väkivallan uhasta Lähes 20 vuotta sitten tehdyistä kansainvälisistä sitoumuksista huolimatta ihmisten seksuaalioikeuksia loukataan ympäri maailmaa. Mikäli päättäjät eivät onnistu pitämään lupauksiaan jatkossakaan, yhä useampien ihmisten seksuaalioikeudet ovat uhattuna. Seksuaalioikeuksien rajoittaminen tuottaa eriarvoisuutta, joka on mittasuhteiltaan sietämätöntä. Nuoria myös opetetaan ajattelemaan ja käyttäytymään tavoilla, jotka vahvistavat eriarvoisuutta ylläpitäviä sukupuolinormeja. Seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuolten moninaisuuteen liittyvä syrjintä on tästä yksi esimerkki. Amnesty kampanjoi seksuaalioikeuksien loukkauksia vastaan My Body My Rights - kampanjalla. Sen pitkäaikainen tavoite on taata jokaiselle yksilölle vapaus ja tieto tehdä päätöksiä omaan seksuaalisuuteen ja lisääntymiseen liittyen, sekä harjoittaa näitä oikeuksia vapaana syrjinnästä, pakottamisesta ja väkivallasta. Tavoite on mahdollista saavuttaa vain, jos valtiot sitoutuvat lopettamaan seksuaalisuuteen ja sukupuoleen kohdistuvan kontrollin ja kriminalisoinnin, tarjoamaan palveluita ja tietoa, tunnistamaan syrjintää sekä voimaannuttamaan yksilöitä, jotta he voivat vaatia omia ihmisoikeuksiaan. Lue lisää: 11

12 GLORIAN TARINA ÄÄNEEN LUETTAVAKSI Eteläafrikkalainen Gloria on 19-vuotias ja haaveilee sosiaalityöntekijän ammatista. Hän on myös äiti, yksinhuoltaja ja seitsenhenkisen perheen vastuunkantaja. Gloria asuu yhdessä parivuotiaan tyttärensä, vaikeasti vammautuneen äitinsä, isoäitinsä ja neljän 6-15-vuotiaan sisaruksensa kanssa ja on päävastuussa suuren perheen taloudesta. Gloria sai lapsen 16-vuotiaana. Lapsen isä John jätti hänet kun selvisi, että hän on raskaana. Gloria ei ollut koulussa saanut tarpeeksi tietoa ehkäisystä tai raskauden ensimerkeistä, joten hän ei itse huomannut olevansa raskaana. Koulussa ei myöskään kerrottu ehkäisyyn liittyvistä oikeuksista Gloria ei ennen raskaaksi tuloaan ollut oikein tiennyt, miten keskustella ehkäisystä Johnin kanssa tai pyytää tätä käyttämään kondomia. Raskautta epäilevä Gloria meni läheisen Amsterdamin kaupungin terveysasemalle. Hänen saamansa kohtelu oli vihamielistä ja asiatonta: sairaanhoitajat sättivät häntä, sillä hän oli nuori eikä ollut naimisissa. Gloria oli järkyttynyt ja vihainen siitä, miten häntä kohdeltiin. Hän lähti terveysasemalta jo ennen kuin kaikkia kokeita oli ehditty ottaa ja päätti olla palaamatta takaisin. Kotona Gloria kertoi Johnille olevansa raskaana. Gloriaa viisi vuotta vanhempi John kertoi, että hän ei ole valmis lapsen tuloon ja halusi, että Gloria tekisi abortin. Gloriakaan ei tuntenut itseään valmiiksi äitiyteen, mutta ei kuitenkaan halunnut tehdä aborttia. Tuon päivän jälkeen Gloria ei ole kuullut Johnista mitään. Julmaa kohtelua sairaalassa Glorian raskaus eteni ja naapuri sai taivuteltua hänet menemään uudestaan terveysasemalle. Tuolloin Gloria oli jo kahdeksannella kuulla raskaana. Myös tällä kerralla hoitajat huusivat hänelle ja syyttivät häntä siitä, ettei hän ollut tullut aiemmin hakemaan apua. Rutiinitestissä kävi ilmi, että Glorialla on HIV-tartunta. Hänelle aloitettiin heti lääkitys, jonka tavoitteena on estää viruksen siirtyminen lapseen. Synnytyssairaalaan pääseminen oli lasketun ajan koittaessa vaikeaa. Koska alueella ei ole tarpeeksi ambulansseja, Glorian piti ostaa itselleen autokyyti sairaalaan. Amsterdamin terveysasemalta hänet käännytettiin pois ja kehotettiin menemään lähimpään sairaalaan lähes 50 kilometrin päähän. 12

13 Piet Riefin sairaalan synnytysosastolla Glorialle annettiin ohje kävellä niin paljon kuin mahdollista. Kukaan ei kertonut hänelle syytä. Hänet jätettiin moneksi tunniksi kahdestaan toisen synnyttäjän kanssa kävelemään, tuskissaan. Hän ei saanut kipulääkettä eivätkä hoitajat olleet paikalla alkutarkistusta lukuun ottamatta. Hoitajat eivät seuranneet synnytyksen etenemistä: he käskivät hänen olla ponnistamatta vielä siinä vaiheessa, kun vauvan pää jo näkyi. Lopulta synnytyksen viime vaiheessa avusti useampi hoitaja, mutta yhtään lääkäriä ei ollut paikalla. Gloria ja hänen tyttärensä lähetettiin kotiin seuraavana aamuna. Matka oli jälleen vaikea: 45 minuutin kävelyn jälkeen yhteiskuljetus Amsterdamiin asti ja sieltä vielä puolen tunnin kävely kotikylään. Tulevaisuuden suunnitelmia Glorian tytär on nyt reipas ja terve 2-vuotias. Gloria itse haluaisi käydä koulunsa loppuun. Aamuisin hän huolehtii tyttärestään, äidistään ja isoäidistään. Kun sisarukset tulevat iltapäivällä kotiin koulusta, hän itse lähtee iltapäivätunneille. Tällä hetkellä Gloria pääsee vain muutamalle tunnille viikoittain, mutta toivoo ensi vuonna pääsevänsä kouluun joka iltapäivä. Koulun käyminen on avain hänen unelmansa toteutumiseen: sitkeä ja kunnianhimoinen Gloria haluaa vielä jonakin päivänä valmistua sosiaalityöntekijäksi. Seksuaalioikeudet vaikuttavat elämän kulkuun Seksuaalioikeudet vaikuttavat ihmisten elämään päivittäin, kaikkialla maailmassa. Glorian elämään on vaikuttanut se, että oikeudet eivät hänen kotimaakunnassaan Mpumalangassa toteudu: hän ei ole koulussa saanut riittävästi tietoa ehkäisystä, omista oikeuksistaan tai raskaudesta. Raskauden aikana hän ei ole saanut hänelle kuuluvaa hoitoa ja tukea, vaan hoitajat ovat kohdelleet häntä alentuvasti ja vihamielisesti. Mpumalangan maakunnan päättäjät ovat laiminlyöneet räikeästi velvollisuutensa taata seksuaalioikeuksien toteutuminen kaikille alueen naisille ja tytöille. Glorian ja Johnin nimet on muutettu. 13

14 KIRJEENKIRJOITUSOHJEET Näin kirjoitat vaikuttavan ja vetoavan kirjeen ihmisoikeuksien puolesta: 1. Käytä kirjeessäsi kunnioittavaa ja rauhallista sävyä. Ihmisoikeusloukkaukset tuntuvat usein järjettömiltä, mutta haluamme, että meidät otetaan vakavasti. Kirjoita kirjeesi sillä oletuksella, että lukijasi ymmärtää järkipuhetta. 2. Käytä kirjeissäsi Amnestyn antamia vaarassa olevaan yksilöön tai ryhmään liittyviä ohjeistuksia ja tietoja. Faktat auttavat lukijaasi tunnistamaan tapauksen, josta kirjoitat. 3. Käytä omaa ääntäsi. Vaatimuksemme vahvistuvat kun useat eri ihmiset esittävät ne omasta näkökulmastaan. Voit sisältää viestiisi omaan elämääsi liittyvän viittauksen, kuten Kahden lapsen äitinä tiedän, Opiskelijana koen, että. Esitä Amnestyn vaatimukset omien tunteidesi ja sanojesi kautta. 4. Perustele vaatimuksesi vedoten kansainväliseen oikeuteen, älä poliittisiin mielipiteisiin. Ihmisoikeudet perustuvat kansainväliseen oikeuteen ja sopimuksiin sekä niistä juontuviin velvollisuuksiin. Poliittisten väittämien ja argumenttien esittäminen ei ole tehokasta. Päinvastoin, siitä saattaa joskus olla enemmän haittaa kuin hyötyä. 5. Kirjoita siitä, miten ihmisoikeustilanne voi muuttua paremmaksi. Voit esimerkiksi viitata sellaisiin kohdemaan perinteisiin, jotka voisivat edesauttaa ihmisoikeuksien toteutumista. Yritä rohkaista lukijaasi tukemaan ihmisoikeuksia. 6. Ilmaise henkilökohtaista kiinnostusta kirjeesi kohdemaahan. Jos olet vieraillut kyseisessä maassa tai tutustunut sen kulttuuriin tai historiaan, kerro siitä kirjeessäsi. 7. Pidä kirjeesi ytimekkäänä. Suurin osa vetoomuskirjeistä mahtuu yhdelle sivulle. Jopa kahden- tai kolmen virkkeen pituinen kirje voi olla hyvin tehokas. 8. Allekirjoita kirjeesi omalla nimelläsi ja anna omat yhteystietosi. Näin kirjeesi on uskottavampi. 9. Joskus saatat saada vastauksen kirjeeseesi. Toivomme, että lähetät vastauksesta kopion Amnestylle osoitteeseen Hietaniemenkatu 7 A, Helsinki. 14

15 USEIN KYSYTTYÄ Kenelle minun tulee kirjoittaa? Annamme sinulle sen henkilön tiedot, jolle kirje tulee lähettää. Tällä kertaa pyydämme sinua kirjoittamaan kuvernöörille ja ryhmän hyvinvoinnista vastuussa oleville viranomaisille. Kuinka paljon tietoja minun tulee antaa itsestäni? Parasta on antaa koko nimesi, sillä se todistaa, että kirjeesi on aito ja henkilökohtainen. Voit kuitenkin halutessasi kirjoittaa myös pelkällä etunimelläsi. Jos haluat antaa lähettäjälle mahdollisuuden vastata kirjeeseesi, kirjoita kirjeeseen oma osoitteesi. Oikeiden tietojen antaminen tekee Amnestyn toiminnasta avointa. Tuleeko minun mainita Amnesty International kirjeessäni? Voit itse päättää, haluatko kirjoittaa yksityishenkilönä vai osana Amnestyn kansainvälistä kampanjaa. Pitäisikö minun kirjoittaa kirjeeni käsin? Sekä koneella kirjoitettu teksti että käsin kirjoitettu teksti käyvät hyvin. Tärkeintä on, että kirjoitat kirjeen ja halutessasi lähetät sen. Kannattaako minun kirjoittaa vieraalla kielellä? Kannustamme sinua kirjoittamaan vieraalla kielellä. Jos se tuntuu ylitsepääsemättömältä, voit kirjoittaa omalla äidinkielelläsi. Onko kirjeiden allekirjoittaminen vaarallista? Voiko valtio, jonne lähetin kirjeeni evätä minulta maahan pääsyn? Emme ole koskaan kuulleet, että näin olisi käynyt. Tuhannet Amnestyn tukijat allekirjoittavat kirjeitä ongelmitta. Jos sinulla on läheisiä yhteyksiä maahan yksityishenkilönä tai työsi puolesta, voit varmuuden vuoksi jättää tuota maata koskevan kirjeen kirjoittamisen väliin. Mitä kirjeen lähettämisen jälkeen tapahtuu? Joskus kirjeisiin saattaa tulla vastauksia, mutta juuri sinun kirjeeseesi ei välttämättä vastata. Sillä on silti merkitystä. Jos kirjeeseesi vastataan, lähetä Amnesty Internationalille kopio vastauksesta. Mistä saan lisätietoa ihmisistä, joiden puolesta kirjeitä kirjoitetaan? Amnesty International Suomen osasto lähettää kiitosviestin kouluille vuoden 2015 alussa. Kiitosviestissä kerrotaan, kuinka laajasti kirjemaratoniin otettiin osaa ja kerrotaan myös tuloksista, joita kirjemaratonilla on siihen mennessä saavutettu. Paljonko kirjeen postitus maksaa? Amnesty Internationalin Suomen osasto maksaa postituksen. Jos kuitenkin haluat laittaa kirjeet itse eteenpäin, voit tarkistaa postituskulut Postin sivuilta osoitteessa 15

16 PALAUTELOMAKE (OPETTAJALLE) Toivomme sinun vastaavan seuraaviin kysymyksiin tunnin päätteeksi ja välittämään lomakkeen Amnestyn kirjemaratonyhteyshenkilölle. Palautteesi on meille tärkeä, jotta voisimme kehittää kirjemaratonkonseptia. Päivämäärä: Koulun nimi, oppiaine ja luokka: 1. Ympyröi sopiva vaihtoehto: 1(eri mieltä) 5 (samaa mieltä) a. Kirjemaraton oli helppo toteuttaa b. Kirjemaraton vastasi odotuksiani c. Asiasisältö innosti oppilaita d. Asiasisällön vaativuustaso sopi oppilaille d. Kirjeenkirjoitus oli oppilaille mielenkiintoista e. Kirjeenkirjoituksen vaativuustaso oli hyvä oppilaille e. Tunnin vaativuustaso oli oppilaille sopiva f. Sain tarpeeksi tukea kirjemaratonin toteuttamiseen g. Materiaalit tukivat hyvin tunnin toteutusta h. Kirjemaraton innosti jatkamaan aiheen parissa i. Haluan toteuttaa kirjemaratonin myös ensi vuonna a. Oliko kirjemaratonin ajankohta sopiva? Kyllä Ei b. Jos ei, mikä olisi parempi ajankohta? 3. Mistä pidit kirjemaratonin materiaaleissa? Oliko materiaaleissa jotain, joka ei toiminut? 16

17 4. Kuinka hyvin oppitunti liittyy opetussuunnitelmaan? Miten se voisi vastata opetussuunnitelmaa paremmin oppiaineessasi? 5. Haluatko toteuttaa kirjemaratonin ensi vuonna uudelleen? Miksi? 6. Mistä sait tiedon Amnestyn kirjemaratonista? Kiitos palautteestasi! 17

18 LISÄMATERIAALIA IHMISOIKEUSOPETUKSEEN Tietoa ihmisoikeustilanteesta ihmisoikeuspuolustajien maista löytyy Amnesty Internationalin vuosiraportista 2013 osoitteesta Interaktiivinen oppimisalusta, joka myös kannustaa nuoria toimimaan. ABC ensiaskeleet rauhankasvatukseen, Rauhankasvatusinstituutti ry Friidu, julkaisu tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksista Fredi, julkaisu pojista, tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista Compass - A manual on Human Rights Education with young people (Euroopan neuvoston englanninkielinen sivusto ihmisoikeuskasvatukseen. Runsaasti toiminnallisia harjoitteita) Compasito Lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja, Lasten keskus

19 IHMISOIKEUKSIEN JULISTUS Julistus määrittelee kolmenkymmenen artiklan kautta ihmisen luonnolliset oikeudet, joihin jokainen ihmiskunnan jäsen on oikeutettu. Artikla 1: Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä. Artikla 2: Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta. Mitään erotusta ei myöskään pidä tehdä sen maan tai alueen valtiollisen, hallinnollisen tai kansainvälisen aseman perusteella, johon henkilö kuuluu, olipa tämä alue itsenäinen, huoltohallinnossa, itsehallintoa vailla tai täysivaltaisuudeltaan minkä tahansa muun rajoituksen alainen. Artikla 3: Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Artikla 4: Ketään ei saa pitää orjana tai orjuutettuna, kaikki orjuuden ja orjakaupan muodot on kiellettävä. Artikla 5: Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti. Artikla 6: Jokaisella ihmisellä on kaikkialla oikeus siihen, että hänet henkilönä tunnustetaan lain edessä. Artikla 7: Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan. Artikla 8: Jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia. Artikla 9: Ketään ei saa mielivaltaisesti pidättää, vangita tai ajaa maanpakoon. Artikla 10: Jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan määrättäessä tai häntä vastaan nostettua rikossyytettä selvitettäessä. Artikla 11: Jokaisen rikollisesta teosta syytteessä olevan henkilön edellytetään olevan syytön siihen asti kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa 19

20 hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelliset takeet. Ketään ei pidä tuomita rangaistavaksi teoista tai laiminlyönneistä, jotka eivät kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaan olleet rikollisia tekohetkellä. Myöskään ei pidä tuomita ankarampaan rangaistukseen, kuin mikä oli sovellettavissa rangaistavan teon suoritushetkellä. Artikla 12: Älköön mielivaltaisesti puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan. Artikla 13: Jokaisella on oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa kunkin valtion sisällä. Jokaisella on oikeus lähteä maasta, myös omasta maastaan, ja palata maahansa. Artikla 14: Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa. Tähän oikeuteen ei voida vedota, kun on kysymys tosi epäpoliittisista rikoksista johtuvista syytteistä tai teoista, jotka ovat vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteita ja päämääriä. Artikla 15: Jokaisella on oikeus kansalaisuuteen. Keltään ei saa mielivaltaisesti riistää kansalaisuutta eikä evätä oikeutta kansalaisuuden vaihtamiseen. Artikla 16: Täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe ilman minkäänlaisia rodusta, kansalaisuudesta tai uskonnosta johtuvia rajoituksia. Heillä on yhtäläiset oikeudet avioliittoon, avioliiton aikana ja sen purkamisen jälkeen. Avioliiton solmiminen tapahtukoon vain tulevien aviopuolisoiden vapaasta ja täydestä suostumuksesta. Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan. Artikla 17: Jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä toisten kanssa. Keltään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan. Artikla 18: Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja. Artikla 19: Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta. Artikla 20: Kaikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen. 20

21 Ketään ei saa pakottaa liittymään mihinkään yhdistykseen. Artikla 21: Jokaisella on oikeus osallistua maansa hallitsemiseen joko välittömästi tai vapaasti valittujen edustajien välityksellä. Jokaisella on yhtäläinen oikeus päästä maansa julkisiin toimiin. Kansan tahto on hallitusvallan perusta; tämä tahto on ilmaistava määräaikaisilla ja aidoilla vaaleilla, joissa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja joissa äänestys on salainen tai muuta vaalivapauden turvaavaa menettelyä noudattava. Artikla 22: Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioonottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. Artikla 23: Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot. Jokaisella on oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi. Artikla 24: Jokaisella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, työajan järkevään rajoittamiseen sekä määräaikaisiin palkallisiin lomiin. Artikla 25: Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta. Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikkien lasten, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai sen ulkopuolella, tulee nauttia samaa yhteiskunnan suojaa. Artikla 26: Jokaisella on oikeus saada opetusta. Opetuksen on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta. Alkeisopetuksen on oltava pakollinen. Teknistä ja ammattiopetusta on oltava yleisesti saatavilla, ja korkeamman opetuksen on oltava avoinna yhtäläisesti kaikille heidän kykyjensä mukaan. Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen. Sen tulee edistää ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien kansakuntien ja kaikkien rotu- ja uskontoryhmien kesken sekä pyrkiä edistämään Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa rauhan ylläpitämiseksi. Vanhemmilla on ensisijainen oikeus valita heidän lapsilleen annettavan opetuksen laatu. Artikla 27: 21

22 Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista. Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta. Artikla 28: Jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua. Artikla 29: Jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen. Käyttäessään oikeuksiaan ja nauttiessaan vapauksiaan kukaan ei ole muiden kuin sellaisten lailla säädettyjen rajoitusten alainen, joiden yksinomaisena tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset kansanvaltaisessa yhteiskunnassa. Näitä oikeuksia ja vapauksia ei missään tapauksessa saa käyttää vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien päämääriä ja periaatteita. Artikla 30: Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia. Lähde: 22