2- FENOKSIETANOLI. Ehdotus HTP -arvoiksi. Yksilöinti ja ominaisuudet. Esiintyminen ja käyttö

Transkriptio

1 FENOKSIETANOLI Ehdotus HTP arvoiksi Yksilöinti ja ominaisuudet CAS No: EEC No: EINECS No: Kaava: C 8 H 10 O 2 Synonyymit: Fenyylisellosolvi Etyleeniglykolimonofenyylieetteri Etyleeniglykolifenyylieetteri beta Hydroksietyylifenyylieetteri 1Hydroksi2Fenoksietaani Fenyylimonoglykolieetteri Molekyylipaino: 138,2 Muuntokerroin: 1 ppm = 5,5 mg/m 3 1 mg/m 3 = 0,18 ppm Tiheys: 1,11 Sulamispiste: 14 C Kiehumispiste: 242 C Höyrynpaine: 0,04 hpa (20 C) 2Fenoksietanoli on keltainen, ruskea tai kirkas neste. Varoitusmerkki: Xn Rlauseet: 2236 Esiintyminen ja käyttö 2Fenoksietanolia käytetään säilytysaineena mm. kosmetiikassa ja rokotteissa, hajuvesien fiksatiivina, leikkuunesteissä sekä anesteettisena aineena kalanviljelylaitoksissa.

2 Aineenvaihdunta 2Fenoksietanoli imeytyy helposti ihon läpi. Se absorpoituu myös hengitysteitse. Alko holidehydrogenaasin vaikutuksesta siitä muodostuu elimistössä fenoksietikkahappoa. Mikrosomaaliset P450 entsyymit hapettavat glykolieetterit vastaaviksi glykoleiksi, jotka trikarboksyylihappokierron jälkeen erittyvät osittain hiilidioksidina. 2Fenoksietanolin erittyminen tapahtuu osittain konjugoituneessa muodossa, ja yli 90 % sen aineenvaihduntatuotteista erittyy nopeasti virtsaan. Terveysvaikutukset Eläimiä koskevat havainnot 2Fenoksietanoli ärsyttää ihoa ja voimakkaasti silmiä. Sen välitöntä myrkyllisyyttä kuvaava LD50 suun kautta rotilla on mg/kg, ja ihon kautta kaniineilla 5000 mg/kg. Annettaessa 2fenoksietanolia suun kautta rotille kestoltaan subkroonisessa tutkimuk sessa havaittiin maksan, munuaisten ja kilpirauhasen painonousua. Annostasoja ei rapor tissa ilmoitettu (Anon., 1990). Ihon kautta 14 päivän ajan annostellusta 0,91 ml/kg annoksesta 2fenoksietanolia aiheutui 7 kaniinille kymmenestä kuolema kahdeksan päivän sisällä. Myrkyllisyyden kuvaan kuului ihon värjäytyminen, verenpunavirtsaisuus, kalpean värinen maksa, tum mat munuaiset ja perna, hemoglobiinin lasku, hemolyyttinen anemia ja intravaskulaari nen hemolyysi punasoluissa (EPA, 1985). Altistettaessa rottia 13 viikon ajan havaittiin keskushermostolamaa sekä maksa ja munu aisvaurioita (Unilever, 1991). NOAEL arvoksi saatiin noin 160 mg/kg/pv. Lisääntymisterveyttä selvitelleessä tutkimuksessa tiineitä kaniineita altistettiin päivänä ihon kautta annoksilla 300, 600 ja 1000 mg/kg/pv. Annoksesta 600 mg/ kg/pv alkaen havaittiin emoissa myrkytysoireita, kuten tummaa virtsaa, tummat munuaiset, keltaisuutta ja intravaskulaarista hemolyysiä. Jälkeläisissä ei havaittu poikkeavaa. Emoista 5/25 kuoli annoksella 600 mg/kg ja 9/25 annoksella 1000 mg/ kg (Scortichini ja muut, 1987). Lisääntymisterveyttä ja hedelmällisyyttä tutkittiin hiirillä, joille annettiin 0, 0,25, 1,25 tai 2,5 % 2fenoksietanolia ravinnon mukana (0 4g/kg) 7+98 päivän ajan (Heindel ja muut, 1990). Jälkeläisissä havaittiin lisääntynyttä kuolleisuutta imetysajasta puberteettiin sekä painon laskua. Kaniineille annettiin suun ja ihon kautta 2fenoksietanolia. Suun kautta annettu 100, 300, 600 tai 1000 mg/kg aiheutti annoksesta riippuvaisesti intravaskulaarista hemolyyt tistä anemiaa, jonka kuvaan kuului alentunut punasolumäärä, hemoglobiinin lasku, verenpunavirtsaisuus, pernan verentungos ja munuaistiehyen vaurio (Breslin ja muut, 1991). 2Fenoksietanoli näyttää pystyvän aineenvaihduntatuotettaan fenoksietikkahappoa huomattavasti voimakkaammin vaurioittamaan punasoluja.

3 Pitempiketjuiset etyleeniglykolin eetterit, kuten butyyli ja fenyylisellosolvi aiheuttavat rotilla punasolujen hajoamista (ECETOC, 1995). Ihmisen punasolut vaikuttaisivat vähemmän herkiltä näiden yhdisteiden vaikutuksille. Fenoksietanolin neurotoksiset vaikutukset on in vitro kokein Xenopuksen oosyyteillä liitetty sen antagonistiseen vaikutukseen NmetyyliDaspartaatti (NMDA) reseptoreihin (Musshoff ja muut, 1999). Useimmat NMDAantagonistit aiheuttavat tutkijoiden mukaan käyttäytymis ja hermostomyrkyllisiä vaikutuksia (Musshoff ja muut, 2000). Näiden in vitro havaintojen merkitystä ihmisten kannalta on toistaiseksi vaikea arvioida (Schmuck ja muut, 2000). Ihmisiä koskevat tiedot 2Fenoksietanoli on yksittäistapauksissa aiheuttanut allergisia ihoreaktioita (Lovell ja muut, 1984; Vogt ja muut, 1998). Lohenviljelylaitoksen kolmelle työntekijälle ilmaantui keskushermostooireita, kuten päänsärkyä, käsien ja sormien tuntohäiriöitä ja suorituskyvyn laskua, mitkä yhdistettiin laitoksella anesteettisena aineena käytössä olleeseen 2fenoksietanoliin (Morton, 1990). Ehdotus HTParvoiksi 2Fenoksietanolin HTParvoa asetettaessa keskeisiä ovat sen vaikutukset punasoluihin ja mahdollisesti hermostoon. Sen vaikutukset muistuttavat butoksietanolin vaikutuksia, minkä vuoksi yhdenmukaisesti butoksietanolin kanssa sen työilmarajaarvoksi 8 tunnin altistuksessa esitetään 20 ppm ja 15 minuutin altistuksessa 50 ppm. Kemian työsuojeluneuvottelukunta ehdottaa, että 2fenoksietanolin pitkäaikaisen altistuksena HTParvoksi vahvistettaisiin 20 ppm eli 110 mg/m 3 vertailuaikana 8 tuntia ja lyhytaikaisen altistuksen HTParvoksi 50 ppm eli 290 mg/m 3 vertailuaikana 15 minuuttia. Neuvottelukunta ehdottaa lisäksi, että HTPluetteloon 2fenoksietanolin kohdalle otettaisiin Huomautussarakkeseen ihomerkintää. Eri asettajien ilman epäpuhtauksien rajaarvojen vertailu Eri maissa on voimassa seuraavanlaisia työilman epäpuhtauden rajaarvoja. Asettaja Vuosi Vertailuaika Huomautus 8 h 15 min Hetkellinen ppm mg/m 3 ppm mg/m 3 ppm mg/m 3 Suomi 2000

4 Ruotsi 2000 Norja 2001 Tanska 2000 Hollanti 2000 Saksa, MAK (DFG)* iho Kühlschmierstoffe , 29, TRGS Englanti, OES 2001 ACGIH 2001 EU 2000 Ehdotus, Suomi iho * Näitä lukuarvoja ei ole mainittu TREGS 900:ssa. Näiden sijaan on leikkuunesteille annettu rajaarvo. Viitteet Anon. (1990): Final Report on Safety Assessment of Phenoxyethanol, J Am Coll Toxicol 9, Breslin, W.J., Phillips, J.E., Lomax, L.G., ja muut (1991): Hemolytic Activity of Ethylene Glycol Phenyl Ether (EGPE) in Rabbits, Fundam Appl Toxicol 17, ECETOC (1995): The Toxicology of Glycol Ethers and Its Relevance to Man, ECETOC Technical Report, 348 ss. EPA (1985): 2Phenoxyethanol: TwoWeek Dermal Probe Study in Female New Zealand White Rabbits to Assess Hematological Effects, EPA, Doc Heindel, J.J., Gulati, D.K., Russell, N.S., ja muut (1990): Assessment of Ethylene Glycol Monobutyl and Monophenyl Ether Reproductive Toxicity Using a Continuous Breeding Protocol in Swiss CD1 Mice, Fundam Appl Toxicol 15, Lovell, C.R., White, I.R. ja Boyle, J. (1984): Contact Dermatitis from Phenoxyethanol in Aqueous Cream BP, Contact Dermatitis 11, 187. Morton, W.E. (1990): Occupational Phenoxyethanol Neurotoxicity: A Report of Three Cases, JOM 32, Musshoff, U., MadejaM., Binding, U., ja muut (1999): Effect of 2Phenoxyethanol on NMethylDAspartate(NMDA) Receptor Mediated Ion Currents, Arch Toxicol 73, Musshoff, U., Madeja, M., Binding, U., j a muut (2000): 2Phenoxyethanol: A Neurotoxicant? Reply, Arch Toxicol 74,

5 Schmuck, G., Steffens, W. ja Bomhard,E. (2000): 2Phenoxyethanol A Neurotoxicant?, Arch Toxicol 74, Scortichini, B.H., Quast, J.F. ja Rao, K.S. (1987): Teratological Evaluation of Phenoxyethanol in New Zealand White Rabbits Following Dermal Exposure,Fundam Appl Toxicol 8, Unilever (1991): in 2Phenoxyethanol. Toxicologischarbeitsmedizinische Begrundungen von MAKWerten, Nachtrag 2000, MAK, 30.Lieferung,VCH, Weinheim. Vogt, T., Landthaler, M. ja Stolz, W. (1998): Generalized Eczema in an 18Month Old Boy due to Phenoxyethanol in DPT Vaccine, Contact Dermatitis 38, HTLMpäivitys Antti Zitting