KUUKAUSIKIRJE JOULUKUU 2014

Transkriptio

1 KUUKAUSIKIRJE JOULUKUU

2 SISÄLTÖ: 3 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS 10 OPINTOMATKA HOLLANTIIN JA 4 UUSI TYÖNTEKIJÄ ESITTÄYTYY SAKSAAN 5 NELJÄN SENTIN CHECK-LISTA 6 MAIDONTUOTANNON OSAAMISVAATIMUS KIRISTYY 8 NEUVOJA MAITOKRIISIIN 13 SÄILÖREHU- JA RUOKINTASEMINAARI 14 KUUKAUDEN KEVENNYS 15 TULEVAT TAPAHTUMAT, JÄSENYYSASIAA 2

3 VÄRIKÄS VUOSI LÄHENEE LOPPUAAN Kulunut maitovuosi 2014 on tapahtumillaan osoittanut, kuinka nopeasti voi meidänkin toimintaympäristömme muuttua. Alkuvuoden hyvät ja selkeät näkymät muuttuivat nopeasti sumuisiksi. Kiintiöiden poistumisen lähestyminen on kasvattanut tuotantoa ja se yhdessä Venäjä- pakotteiden kanssa sekoittivat eurooppalaisen maitomarkkinan, ja nyt ei oikein kukaan uskalla ennakoida tilanteen kehitystä. Hollannissa kuulemamme Rabobankin edustajatkin olivat varovaisia lähiajan ennusteissaan. Mutta pidemmälle tulevaisuutta tarkasteltaessa heidän viestinsä oli selvä; jos hanskaat tuotantokustannuksesi ja säilytät tilasi kilpailukyvyn, pärjäät. Kiina, ja myöhemmin mahdollisesti myös Intia, pitävät kysynnällään maitomarkkinat liikkeessä jatkossakin. Yhdistyksemme pyrkii omalta osaltaan tukemaan jäseniään tässä tilanteessa ideoimalla ja herättämällä keskustelua, kuinka yksittäinen maitotila voi sopeuttaa toimintaansa markkinoiden heilahteluihin. Uskomalla omiin mahdollisuuksiimme ja kykyihimme on yleensä pärjätty myös vaikeana aikana. Omalla ammattitaidolla ja tekemällä asiat muita paremmin on jatkossa ratkaiseva merkitys. Siksi päätimme kerätä tähän kuukausikirjeeseen eri asiantuntijoiden ehdotuksia, joilla markkinoiden haasteet selätetään. Eivät meidän kustannuksemme mitään kallioon hakattuja ole, vaikka usein niin kuulee väitettävän. Päinvastoin Hollannissa huomasimme olevamme monessakin asiassa varsin onnekkaita kuunnellessamme pellon sikäläisiä hintanoteerauksia tai kertomuksia 18 per kuutio kustantavasta lieterallista. Kustannusten sopeuttamisteema jatkuu myös kevättalvella Sarka-messuilla. Lukekaa Sarkaseminaareistamme tarkemmin facebookista ja kotisivuiltamme. Kulunut vuosi on merkinnyt yhdistyksellemme toiminnan vakiintumista. Hallituksen jäsenet edustavat nyt kattavasti maan eri puolia. Jäsenmäärä on jo noussut reilusti toiselle sadalle. Jäsenmaksukertymän ansiosta pystyimme syksyllä palkkaamaan yhdistykselle, alkuvaiheessa kylläkin osa-aikaisena, työntekijän. Heidi Fontell esittäytyy tässä kirjeessä jäljempänä. Hänen myötään toimintamme lähtee aivan uuteen liitoon, saamme yhdistyksellemme enemmän näkyvyyttä ja kykenemme palvelemaan jäseniämme entistä paremmin. Siksi toivotamme Heidin lämpimästi tervetulleeksi iloiseen joukkoomme! Kaikesta epävarmuudesta huolimatta muistetaan huilata tulevina pyhinä ja pidetään niin eläimistämme kuin etenkin lähimmistämme oikein hyvää huolta! Toivotan niin lehmällisille kuin lehmättömillekin Hyvää Joulunaikaa ja Työniloa Tulevaan Vuoteen! Juha Kantoniemi. 3

4 UUSI TYÖNTEKIJÄ ESITTÄYTYY Hei vaan kaikki Maitoyrittäjät! Täällä huutelee yhdistyksen tuorein tiiminjäsen, jo pitkällä kolmannella kymmenennellä käyvä naisihminen Kymenlaaksosta. Olen lähtöisin Kuusankoskelta, mutta viimeisen 7 vuoden ajan olen ollut Pohjalaisten kovassa koulussa, pärjäillen vaihtelevin arvosanoin. Maataloustaustastani sen verran, että olen maalaistunut kaupunkilainen, kotipuolessani siis juodaan maitoa purkista tankin sijaan. Vuonna 2007 jätin kaupungin pölyt taakseni, kun lähdin opiskelemaan eläintenhoitajaksi Keski- Pohjanmaan Maaseutuopistoon, Kannuksen yksikköön. Sitä kautta tulivat tuotantoeläimet ja etenkin lypsykarja tutuksi, ja sen jälkeen ammatillinen fokukseni onkin hyvin pitkälti ollut lypsykarjataloudessa. Tällä hetkellä opiskelen viimeistä vuotta agrologiksi Ilmajoella, Seinäjoen Ammattikorkeakoulussa. Koulutukseni on antanut minulle hyvän pohjan niin suomalaiseen ja kuin ulkomaiseenkin maatalouteen. Käytännön tasolla olen tehnyt alan töitä useamman vuoden tehden lomittajan töitä ja toimimalla karjanhoitajana sekä työsuhteessa, että harjoittelijana. Olenkin saanut työskennellä erikokoisissa tuotantoyksiköissä 10 lehmän parsinavetasta lähtien aina 250 lypsävän pihattoon. Olen myös ehtinyt käydä hakemassa perspektiiviä lypsykarjatalouteen Kaliforniasta ollessani siellä vaihto-opiskelemassa puoli vuotta pääaineenani Dairy Science. Kun Maitoyrittäjät tarjosivat minulle mahdollisuutta tähän työhön, lähdin mukaan empimättä. Toimin osa-aikaisena yleishäärääjänä päätavoitteenani pitää teidät ajan tasalla tulevista koulutuksista ja tapahtumista, sekä saattaa tietoonne lypsykarjatalouden uutisia ja uutuuksia maailman eri kolkista. Ja ettei työnkuva lipsahda pelkästään tietokoneen ruudun tuijottamiseen, tulette te näkemään minua eri tapahtumissa edustamassa yhdistystä. Pyrin tekemään parhaani minulle annetuissa tehtävissä, ja otan mielelläni ideoita ja kehitysehdotuksia vastaan, joten tulkaa ihmeessä jutulle, kun minua jossain näette! Tapaamisiin! Hyvää ja Rauhallista Joulun odotusta, Heidi Fontell. 4

5 NELJÄN SENTIN CHECK-LISTA Teksti: Tiina Karlström, kotieläinagrologi (AMK) Maidon perushinta laskee. Tiedät, mitä se karjassasi merkitsee. Oletko varmistanut, että muut tulokseesi vaikuttavat tekijät ovat kunnossa? 1. Säilörehusadon analysointi D-arvolla on merkitystä lehmän tarvitsemaan väkirehumäärään. Tavoitteena D-arvo Parhaimman ja heikoimman erotus 60 lehmän karjassa (lypsyssä 50 ja 10 ummessa) 135 /pv, 4050 /kk, /vuodessa 2. Älä ruoki hukkaa >Karjan analysointi Keskituotos ja päivämaito kuvaavat karjasi keskitasoa. Kuinka suuri ero on parhaiden ja heikoimpien välillä? Vievätkö heikommat eläimet tuottavilta yksilöiltä tilaa ja resursseja? Pihaton ylitäyttötilanteessa lehmäkohtainen maitomäärä laskee, eikä tankkiin kerry enempää. 3. Älä ruoki hukkaa > Kasvatatko uudistuskarjaa todelliseen tarpeeseen? 30 lehmän karjassa 35 % poistoprosentilla poikivien hiehojen tarve on 9 kpl/vuosi 25 % poistoprosentilla 7 kpl/vuosi Kun karjassasi on hyvä hedelmällisyys ja käyttökestävyys, et tarvitse kaikkia syntyviä lehmävasikoi ta (15 kpl/vuosi) uudistukseen. Ylimääräisistä hiehoista saat 170 kg lihapainolla n.500 teurastili tuki 4. Koska viimeksi kilpailutit rehutoimittajasi? Ostorehukustannus vaihteli v tilojen välillä n.5 sentistä yli 15 senttiin/maitolitra. Tiedätkö minkä verran se on sinun tilallasi? 5. Tiinehtyykö karjasi helposti ja poikiiko se säännöllisesti? Mikä on karjasi tämänhetkinen Tuotantokauden vaihe? Aiheuttavatko poikimaruuhkat ongelmia vasikkatiloissa ja työmäärissä? Kuinka monta turhaa siemennystä teet? 60 lehmän karjassa yksi turha siemennys lehmää kohti ilman lisäkuluja maksaa n.2100 /vuosi 6. Kuinka suuri osa lypsämästäsi maidosta päätyy meijeriin? Tiesitkö että yksi utaretulehdus voi maksaa jopa

6 MAIDONTUOTANNON OSAAMISVAATIMUS KIRISTYY Teksti: Heikki Ojala, erityisasiantuntija talous ja omistajanvaihdokset Tilatasolla tarvitaan toimintatapojen muutosta, jotta maidontuotantokustannus saadaan nykyistä alemmaksi. Ensi vaiheessa tarvitaan pankeilta mukana oloa lyhennyslykkäysten muodossa, jotta päästään kustannusjahtiin ja sitten pitää itse muuttaa toimintaansa. Ja kun tila sitten pääsee toimillaan alhaisiin tuotantokustannuksiin, niin kohta on taas oikea aika investoida tuotannon laajentamiseen. Tämän kirjoituksen lähtökohtana on sekä maidon hinnan alentumisen että hintavaihtelujen yleistymisen aiheuttamat vaatimukset suomalaiselle maidontuotannolle. Tällä hetkellä tilatasolla joudutaan tarkkaan miettimään tilan toiminnan tulevaisuutta, koska nyt jo nähty hinnan lasku ei jää viimeiseksi, kun maidontuotanto kasvaa Euroopassa kiintiöiden vapauduttua. Oheisessa taulukossa C2-tukialueen maitotilat v on jaettu karjakoon mukaisiin osioihin, josta jo hyvin huomataan, että vaikka koko tuplaantuu, niin yrittäjätulo ja kannattavuus ei tuplaannu. Näin ollen laajentaminen ei ole oikea vastaus kustannusten alentamiseen, jota todistaa myös meno/liikevaihtosuhteen (%) kasvava kehitys tilakoon kasvaessa. Kuitenkin voi sanoa, että kaikissa kokoluokissa on mahdollista tuottaa maitoa kannattavasti, kuten huomataan niin yrittäjätulon kuin kannattavuuskertoimen arvon vaihtelusta eri kokoluokkien sisällä. Esimerkiksi kokoluokassa le yrittäjätulo on keskimäärin e, mutta se vaihtelee euron välillä (kannattavuuskerroin vastaavasti 0,84, 0,22-1,71). Seuraavassa taulukossa kokoluokan le koko aineisto on jaettu osiin eri tunnuslukujen osalta ja perässä on erillisenä sarakkeena keskimääräiset tunnusluvut tiloista, joilla maidon nettokustannus on parasta 20 % (parhaat 15 tilaa, maidon nettotuotantokustannus 39 snt/l) tasoa. Tämä jaottelu erityisesti osoittaa sen, että tälläkin kokoluokalla on mahdollista tuottaa maitoa kannattavasti niin nykyisillä kuin tulevilla tuottajahinnoilla. Maidon nettotuotantokustannus vaihtelee ko. kokoluokassa sentin välillä, eli parhaat tilat tuottavat yli yhden kannattavuuskertoimella maitoa nykyisen maidon hinnan alennuksen jälkeenkin. Ja vaikka hinta alenisi tasolle 37 snt/l (mikä on ennustehinta maidolle vuodesta 2016 lähtien kiintiöiden poistumisen jälkeen), on näiden 6

7 tilojen kannattavuus edelleen parempi, kuin koko luokan tämän hetkinen keskimääräinen kannattavuus on (KK 0,79). Kuten parhaista tiloista huomataan, ei tuotannollisten tunnuslukujen tarvitse olla 20 % kärjessä, vaan keskiarvoinenkin tuotos riittää, kunhan tuotantotaloudellinen osaaminen (nuukuus) on huippua! Muutosprosessi on kuitenkin pitkä, johtuen maatalouden biologisista tekijöistä. Jos tilalla päätetään vastata haasteeseen, tulee tilan heti keskustella pankin kanssa lyhennysten siirtämisestä korkotukilainojen osalta ainakin vuodella, todennäköisesti jopa kahdella ja mahdollisesti myös pankkilainojen osalta, sekä aloittaa toiminnan tehostaminen heti. Keinot maidon tuotantokustannuksen alentamiseen tulevaisuudessa ovat seuraavat: Peltoviljelyn tehostaminen, enemmän rehua omalta maalta ja sitä kautta vähemmän ostorehuja. Peltojen kasvukunnosta tulee myös huolehtia. Rehustuksen muuttaminen kotoperäisempään suuntaan, eli ostovalkuaisrehun käytön vähentäminen ja hyvälaatuisen kotoisen säilörehun lisääminen. Kun maito on halpaa, ei voi ruokkia kalliisti! Hiehojen hyvä hoito vasikasta alkaen ja hiehoautomaatin poisto käyttämällä liharotusiemennyksiä riittävälle osalle karjaa. Olosuhteet tulee laittaa kuntoon myös lehmille. Toimintatapojen viilaus, jotta toimin ja tuotan tehokkaammin (l/h, kg/ha) sisältäen tavoiteseurannan ja omien toimien kriittisen arvioinnin, jos tavoitteet eivät toteudu. Terve nuukuus, eli kustannustaso muuttuvissa kuluissa on saatava alkamaan 5:lla: menot/liikevaihtosuhde tulee saada nykyisellä maidon hinnalla 50 %:iin. Isojen investointien toteutus ei ole nyt ajankohtaista, mutta suunnittelu on. Vain todella kannattavia investointeja voi toteuttaa! Yhteistyö niin rehun hankinnassa, peltoviljelyssä kuin konetöissä. Rehua hankitaan läheltä, töitä tehdään yhdessä ja investoinnit ovat vähintään puolitettuja (yhteiskoneet & -navetat). Puolelle tiloista on mahdollista saada tilan talous kuntoon, miksei siis laiteta sitä kuntoon? 7

8 NEUVOJA MAITOKRIISIIN TIMO JAAKKOLA Johtaja, maatila- ja kunta-asiakkaat, Nordea Suurin haaste liittyy tuotannon kiinteisiin kustannuksiin, jotka eivät jousta kuin koron osalta suhdanteiden mukana. Velkaista tilaa ahdistaa nyt tosissaan kalliiden investointien ja lisämaakauppojen hinta alkaa nyt konkretisoitua. Navettaan investoitua miljoonaa ei takaisin saa kuin maitoa tuottamalla ja kun hinta laskee, maitoa tarvitaan suunniteltua enemmän ja se pitää tuottaa suunniteltua halvemmalla. TÄSSÄ TILANTEESSA VAIHTOEHTOJA OVAT LÄHINNÄ: 1. Otetaan viipymättä käyttöön kassabudjetointi esim. liukuvalle kolmen kuukauden jaksolle, jotta osataan ennalta varautua edessä oleviin tuloihin ja menoihin. Hintapaineen voi laskelmissa ennakoida ja saada siten kuvan kassan riittävyydestä laskevilla hinnoilla. 2. Tuotantokapasiteetti täyteen käyttöasteeseen. Kiinteä kustannus on joka tapauksessa se mikä on ja yksikkökustannus pienenee vain jakajaa kasvattamalla. Kalliit tilat lypsylehmille ja nuorkarja vaikka tilapäistiloihin. Lisää lypsytehoa saa esim. leasingrobotilla. Kiintiöt eivät enää rajoita 1.4. jälkeen. 3. Vähennetään työvoimaa. AB-alueella yhden robotin maitotila on yleisesti yhden ihmisen työpaikka ja kahden robotin tilaakin hoidetaan usein oman perheen voimin. Helpoin tapa säästää on lomauttaa tai irtisanoa palkattua työvoimaa ja tehdä itse enemmän ja vaikka ostaa maksullista lomittaja-apua työhuippujen ajaksi. 4. Myydään tuotannon kannalta vähemmän tärkeää omaisuutta ja maksetaan velkaa pois. Tähän kategoriaan kuuluvat mm. tontit, sijoitusasunnot, viljantuotannon kalusto, tiukan paikan tullen myös ylimääräistä peltoa ja metsämaata voidaan myydä, jos sillä pelastetaan ydinliiketoiminta. 5. Keskitytään olennaiseen. Kun raha tulee kotieläintuotannosta, myös työpanoksen pitää olla vahvasti neljän seinän sisällä. Oman nurmirehun tuotantoon kannattaa panostaa, mutta kaikkea työtä ei tarvitse tehdä itse eikä varsinkaan lähteä urakoimaan, jos se edellyttää työvoiman palkkaamista navettaan. Yleisesti ottaen peltoviljelyn tuottavuus on huomattavasti heikompaa kuin kotieläintuotannon eikä käytännössä juuri mikään karjatila pysty tuottamaan esim. rehuviljaa edullisemmin kuin millä hinnalla sitä voi ostaa korkeankaan hinnan aikana. 6. Edelliseen viitaten tehostetaan yhteistyötä muiden tilojen kanssa ja asetetaan selkeät tavoitteet työprosessien kustannustehokkuuden parantamiselle. 7. Tehostetaan tuotantopanosten kilpailutusta ja lisätään yhteisostoja. 8. Panostetaan tulevalla kasvukaudella rehun laatuun ja riittävyyteen. Mitä vähemmän ostetaan teollisia rehuja, sitä paremmin kassa yleensä kestää. Nurmien lannoituksesta ja kasvinsuojelusta säästäminen tulee kalliiksi. 9. Lopetetaan kaikki pienet suunnittelemattomat ja eikiireelliset ostot ja tehdään sen sijaan listaa esille nousevista tarpeista. Tämä lista käydään kotona yhdessä läpi ja poimitaan hankintalistalle vain todella tarpeelliset tavarat. Maatilojen rahavirroista yllättävän iso osa menee monen sortin pienkaluston ja tarvikkeen hankintaan ja aika monet näistä hankinnoista voi tuotantoa mitenkään vaarantamatta jättää tekemättä. Aika monia työkaluja voi myös vuokrata lyhytaikaista tarvetta varten. 10. Sovelletaan em. käytäntöä myös yksityistalouteen ja ostetaan vain sitä mitä oikeasti tarvitaan. 11. Pidetään konekaupassa välivuosi ja tehdään tuleviakin vuosia varten kirjallinen päätös siitä, että jatkossa koneet hankitaan kustannustehokkuuden eikä värin perusteella. Ns. alv-vähennyskaupat jätetään nyt tekemättä. 12. Tarkistetaan veroennakot vastaamaan todellisuutta ja tarvittaessa vaikka korotetaan niitä loppuvuodesta, jos on aihetta. 8

9 13. Neuvotellaan pellon vuokriin alennusta vaikeaan tilanteeseen vedoten. Ei välttämättä onnistu, mutta yrittänyttä ei laiteta 14. Neuvotellaan lainojen maksusuunnitelmia uusiksi tai haetaan lyhennysvapaita. Näiden kanssa kannattaa olla ajoissa liikkeellä, sillä mikään pankki ei ehdi huhtikuun puolivälissä käsitellä isoa massaa hakemuksia. 15. Korotetaan luotollisen tilin limiittiä mikäli velkojen kokonaismäärä sen sallii. 16. Koska maailma ei tähän kuitenkaan lopu, muistetaan vastaisuudessa suunnitella uudet investoinnit 35 s/l tuottajahintataso huomioiden, jotta väistämättä toistuvat hintakuopat eivät enää jatkossa tule yllätyksenä NEUVOJA MAITOKRIISIIN PAULA PÖNNIÄINEN Maidontuottaja, Äspetorpin tila, Ruotsi Suomennos: Heidi Fontell 1. Verkostot. Hanki hyvä puhelin ja Peltorit ja ala puhumaan kollegoidesi kanssa kaikenlaisista ongelmista (vähintään 5 tuntia/pvä) 2. Pankki. Pidä pankki ajan tasalla heti alusta ja lähetä kirjanpitoraportteja kuukausittain, jotta he tietävät mitä yrityksessä tapahtuu, eikä vuoden lopussa tule ikäviä yllätyksiä. (Pankit ovat myös ilmaisia tietolähteitä, jotka tietävät mitä muilla tiloilla tapahtuu. Hyödynnä sitä!) 3. Maitomäärä. Älä laske väkirehun määrää tai ruokinnan voimakkuutta. Neuvottele mieluummin pankin kanssa lainanlyhennyksen lykkäyksestä. Siirry kolmeen lypsykertaan päivässä, uskomme, että se parantaa sekä maitotuotosta, että utareterveyttä. 4. Hintasopimus. Kyseenalaista ostettavien tuotteiden ja palveluiden hinta. Vaadi hintasopimus esimerkiksi ostorehuista. Ja miksei vaikka sähköstä ja polttoaineestakin. Pidennä luottoaikaa, jos se ei tule maksamaan liikaa, täällä Ruotsissa yleensä saa 3 kuukautta ilman lisäkustannuksia. 6.Osta eläimiä. Osta uusia eläimiä, jos navetassa on tilaa, mutta vain hiehoja. Vanhat ja halvat eläimet eivät ole kannattavia. Tarkista ostettavan karjan terveystilanne ja osta vain terveistä karjoista. 7.Työvoima. Hyödynnä ulkomaisia työntekijöitä tai harjoittelijoita, mutta kouluta heidät ja ota huomioon, että halpa ja innokas työvoima ei aina tarkoita että se on kannattavin vaihtoehto. 8.Priorisoi. Pistä asiat arvojärjestykseen esimerkiksi investointien ja tehtävien töiden kannalta. Älä jää harmittelemaan, jos jokin asia jää tekemättä, tai sitä ei saatu tehtyä täydellisesti. 9.Lanta. Ala separoida lantaa. Säästät kuivikkeessa, jos separoitua kuiva-ainetta voi käyttää kuivikkeena. Jäljelle jäävä neste on halvempi levittää ja antaa paremman sadon. 10.Lainaa. Kiinnitä kaikki: kiinteistöt, yritys, koneet, eläimet, EU-tuet ja pyydä vanhempia lainantakaajiksi. 5.Teuraseläimet. Aikaista teuraaksi laittamista niin, että lehmät, jotka lypsävät huonosti lähtevät teuraaksi yhtä aikaa, ja pidä huoli että saat korkeamman hinnan eläinten määrän ja toimitussopimuksen vuoksi. 9

10 OPINTOMATKA HOLLANTIIN JA SAKSAAN Teksti: Heidi Fontell Kuvat: Jouni Pitkäranta Maitoyrittäjät Ry ja Maitosuomi järjestivät opintomatkan Hollantiin ja Saksaan Marraskuussa. Matkalla tutustuttiin ammattimaisesti johdettuihin lypsykarjatiloihin, kuunneltiin luentoja mm. Euroopan maatalouden tulevaisuudesta, sekä vierailtiin Eurotier karjatalousteknologianäyttelyssä. Reissulle osallistui yli 50 opintomatkailijaa eri puolelta Suomea. Maanantai 10. päivän aamupäivä oli varattu seminaarille, jonka aiheena oli maitotilan johtaminen ja maatalouden tulevaisuus Euroopassa. Seminaarin avasi pankinjohtaja Jakob Brand Rabobankista, joka on hollantilainen kansainvälisesti toimiva pankki, jonka rahoitustoiminta painottuu elintarvike- ja maatalouteen. Brand luennoi Euroopan maidontuotannon tilanteesta. Seuraavana luennoitsijana oli neljän maatalousalan asiantuntijan perustaman maatalousneuvontayrityksen, Cownexxionin, edustaja Joost van Kreij, joka kertoi maaperän laadusta ja sen tärkeydestä tilanteessa, jossa kustannukset ovat pidettävä alhaisina ja rajoitukset lannoitteissa tiukentuvat. Seminaarin päätti Martin Eising Rabobankista aiheenaan Tilatason ratkaisut ja niiden merkitys, kun maitokiintiöt poistuvat. Seminaarin jälkeen iltapäivä vietettiin vierailemalla kahdella tilalla Hollannissa. Ensimmäinen kohde sijaitsi Dedemsvaartissa. Veljesten Bert ja Guus Mensinkin omistamalla tilalla oli tällä hetkellä 190 lehmää robottilypsyssä sekä nuorkarjaa n. 190 päätä. Karjan keskituotos on kg. Tilalla apuna ovat veljesten puolisot sekä tilan vanha isäntä. Ruokinnan hoitaa urakoitsija, jolla menee siihen päivittäin 1,5 tuntia. Tuntiveloitus on 70 euroa. Urakoitsija ruokkii kaikkiaan 1500 lehmää. Navetta on kevytrakenteinen verhoseinäinen pihatto, 3 +3 parsiriveillä ja keskellä sijaitsevalla ruokintapöydällä. Tilalla käytetään kuivikkeena tuoretta separoitua lehmänlantaa, jonka kuivaaineprosentti on vähintään 35 %. Vaikka ajatus kompostoimattoman lannan käytöstä kuivikkeena on vähintäänkin ajatuksia herättävä, ei tilalla ole ollut normaalia enempää utaretulehduksia. Toimiva menetelmä on lisätä kuiviketta vähän kerrallaan mutta usein. Alkuun, kun lantaa lisättiin harvemmin ja runsaasti, alkoi klebsiellan aiheuttamat utaretulehdukset lisääntyä. Navetan päädyssä robottien takana sijaitsi umpiosasto, sekä syväkuivitteinen odotus- sekä poikima-alue. Odotusalueelle umpilehmät siirretään 3 viikkoa ennen poikimista. Vasikat tilalla majoittuvat 1:kkn ikään asti yksilökarsinoissa, jotka ovat ulkona katosten alla. Kuukauden iästä eteenpäin vasikat siirretään ryhmäkarsinaan, jossa on automaattijuotto. Vasikoiden kasvattamisen tilalliset kokivat haasteelliseksi tarttuvien tautien 10

11 vuoksi. Pienemmillä vasikoilla esiintyy ripulia, jonka aiheuttajia ovat mm. e. coli, kryptosporidioosi sekä rotavirus. Vanhemmilla vasikoilla on taas ongelmaa hengitystietulehdusten kanssa. Tilalla sonnivasikat juotetaan erottelumaidolla, mutta kiusallisen paratuberkuloosin välttämiseksi lehmävasikat saavat maitojauhetta. Veljesten suunnitelmana on laajentaa toimintaa nopeasti 300:n lypsävään maitokiintiöiden poistuessa vuonna Myös hiehoille on suunnitteilla rakentaa hiehopihatto. Toinen vierailukohde oli Coppelmansin tila, joka sijaitsee Beerzenveldin kylässä. Tilalla on 200 lypsävää ja Fullwoodin 40-paikkainen karuselliasema, jolla lypsää 140 lehmää tunnissa. Lypsy tapahtuu kolme kertaa päivässä. Normaalisti lypsy työllistää kerralla kaksi ihmistä jolloin toinen on lypsyllä ja toinen kokoaa lehmät sekä putsaa ja kuivittaa parret. Yksin tehtynä työaika on n. 2,5 tuntia. Vakituisia työntekijöitä ei ole, vaan työt hoitavat pääsääntöisesti itse isäntäpari, mutta tila teettää 30 tuntia viikossa töitä ostotyövoimalla. Tilalla käy osa-aikaisesti kolme henkilöä, joilla on oma lomituspalveluita tarjoava yritys. Tilalliset maksavat siis vain työn hinnan. Isäntäpari on pitänyt tilaa aikaisemmin Etelä-Hollannissa, mutta ahtauden vuoksi he myivät vanhan tilan ja ostivat Pohjoisemmasta uuden. Heillä on edullisesti toteutetut navettarakennukset ja laajennukset tapahtuvat askel askeleelta. Tilalla he pitivät lyhyen luennon tilan historiasta, sekä katsauksen tulevaisuuteen. Coppelmansien mielestä laajennus ei ole itseisarvo, ja sitä suunnitellessa on tiedettävä mitä laajennus tarkoittaa taloudellisesti. Tila omistaa 65 hehtaaria peltoa, eikä suunnitelmissa ole hankkia lisää, sillä peltohehtaarin arvo on tuhatta euroa ja vuokrahinnatkin voivat nousta 1000 euroon. Lehmäluvun lisääminen tarkoittaakin siis myös ostorehujen lisäämistä. Maanantai-iltana retkue saapui Saksan puolelle ja tiistai sekä keskiviikko aamupäivä olikin pyhitetty Eurotier- näyttelylle, joka on maailman suurin karjatalousteknologianäyttely. Lisää Eurotieristä voitte lukea Joulukuun Käytännön Maamiehestä, opintomatkalla mukana olleen Pirjo Mälkiän kirjoittamana. 11

12 asuinpaikkanaan 100 vanhanaikaista yksilökarsinaa, jotka vasikoiden lähdön jälkeen tyhjennetään perinteisesti talikkovoimin. Tilalla on ympäristölupahakemus vetämässä lehmäluvun lisäämiseksi 600:lla, mutta tilan mailla sijaitsevien kolmen vanhan puun vuoksi hakemus on vaakalaudalla. Keskiviikkona iltapäivästä viimeisenä tilavierailukohteena oli Saksan Bockhorstissa sijaitseva Gerhard Witten perheen tila, jossa oli lypsyssä 1500 lehmää. Tilalla on myös oma biokaasulaitos. Lypsy tapahtuu kolme kertaa päivässä DeLavalin 72-paikkaisella karuselliasemalla, lypsytyöhön on palkattu neljä henkilöä. Suuren eläinmäärän vuoksi eläimet on sijoitettu useampiin eri halleihin. Esimerkiksi vastapoikineilla on oma hallinsa, jossa eläimet ovat tarkassa seurannassa 10 päivää poikimisen jälkeen. Poikineilta mitataan kuume joka päivä kymmenen päivän ajan poikimisen jälkeen. Suuressa karjassa kiimantarkkailua helpotettiin värjäämällä lehmän selkä hännän päältä, jotta kiimaiset yksilöt erotettaisiin värien leviämisen avulla. Tilalla käytetään kuivikkeena hevosen lannan ja oljen sekoitusta. Pikkuvasikoilla on Keskiviikkoiltana saksalaisen neuvontajärjestön osastopäällikkö Hans-Georg Hassenpfug, joka on ollut useissa Euroopan maissa mukana kehittämässä maatalousjärjestelmää ja luomassa Eurooppalaista maatalouspolitiikkaa EU:n laajentuessa Itä-Eurooppaan, luennoi maatalouden tulevaisuudesta Euroopassa. Viimeisenä päivänä oli vielä tehdasvierailu Claasin tehtaalle, jossa päästiin tutustumaan koneiden valmistukseen. Rabobankin luennon videotaltiointiin pääset tästä linkistä: 12

13 SÄILÖREHU- JA RUOKINTASEMINAARI Torstaina Seinäjoki Hotelli Sorsanpesä, Törnäväntie :00 09:30 Ilmoittautuminen ja kahvi 09:30 09:45 Seminaarin avaus Juha Kantoniemi, Maitoyrittäjät ry. 09:45 12:15 Havaintoja suomalaisesta säilörehun teosta 12:15 13:00 Buffet-lounas Gordon Marley, Danstar Ferment, UK (esitys tulkataan suomeksi) 13:00 13:20 Uusi erikoisrehutehdas Seinäjoelle Juuso Kangas ja Juha Pakkala, Kärki-Agri Oy 13:20 15:00 Vierailu erikoisrehutehtaalle (Jalostajantie 6) Linja-autokuljetus hotellilta tehtaalle. Tehtaaseen tutustuminen ja tarjoilua. Linja-autokuljetus takaisin hotellille. Tervetuloa! Seminaarin hinta jäsenille on 40 ja ei jäsenille 50. Ilmoittautumiset mennessä osoitteeseen: Ilmoittautuessa kerro nimesi/yrityksesi nimi ja osoitetiedot. Ilmoitathan myös mahdollisista erikoisruokavalioista. Paikkoja rajoitetusti! 13

14 KUUKAUDEN KEVENNYS Me Maitoyrittäjissä ajattelemme, että työn raskaan raatamisen vastapainoksi on hyvä pitää pilkettä silmäkulmassa. Koska tällä monivivahteisella alalla sattuu ja tapahtuu kaikenlaista, mietimme, että meiltä jokaiselta varmasti löytyy jokin nauruhermoja kutkuttava tositarina jaettavaksi. Tästä saikin Kuukauden Kevennys alkunsa, ja eräs hallituksen jäsen valitsi yhden monista kommelluksistaan ensimmäisenä julkaistavaksi. Tässä eräs tapaus, joka sattui muutama vuosi sitten, sinänsä nykyisin monelle tilalle ajankohtaisessa tilanteessa. Tilallamme oli karjanhoitajan haku meneillään ja eräs nuorimies tuli sitten työhaastatteluun. Meillä on tapana työnhakijoiden kanssa tehdä vähintään yhdet askareet yhdessä, siinä kyllä jo huomaa onko kaverissa yhtään ainesta. No mentiin sitten navetalle hommiin. Näytin ja selitin työtapoja selvästi innokkaalle kuulijalle. Lopulta ajattelin, että katsotaan vielä miten pienkuormaaja sopii kaverin hanskaan. Selitin, että nyt koetat tätä kuormaajaa ja siirrät sillä säilörehua ladosta eläinten eteen. Kun sain selitettyä, kävelin reippaasti nosto-oven käyntiovesta ladon puolelle ja tempaisin voimieni takaa vanhaa ovea ylös. Pahaksi onneksi kaveri oli päättänyt seurata minua ladon puolelle ja oli juuri HAJAREISIN oviaukossa kun nostin ovea! En huomannut yhtään, että hän tuli minun perässäni. Ihmettelin vain, että mihin ovi tömähti heti kättelyssä. No kaveri piteli siinä aikansa kassejaan ja totesi että nyt kyllä tarvii tupakkia. Kun tupakkia ei ollut, lähti hän sitä sitten hakemaan. Ei ole sen koommin kaveria näkynyt. Ehkä totesi, että saattaa olla vaarallinen työpaikka ja pitkässä juoksussa jää pian lapsilisät saamatta... Sinänsä harmi tapaus, koska tyyppi vaikutti sopivalta työntekijältä, mutta voin kertoa että oli kyllä hiukan pokassa pitelemistä, kun pakkaa tuo tilannekomiikka muutenkin naurattamaan! Seuraava työnhakija kertoi, että hän on internetistä katsonut meidän navetan työohjeet, ja että kun hän tulee taloon niin isäntäväki voi heti lähteä lomalle. Ajattelin heti että nythän on pätevä kaveri kyseessä, kun internetistäkin löytää sellaisia asioita, joita kukaan ei ikinä ole sinne laittanutkaan ;) Mutta tämä tarina joskus toiste... Onko teidän tilallanne sattunut jotain, mistä saa makeat naurut vielä vuosien jälkeenkin? Kerro se meille, niin jaamme sen seuraavassa Kuukausikirjeessä, sillä jaettu ilo on moninkertainen ilo! Tarinat voitte lähettää osoitteeseen: 14

15 TULOSSA: Maidontuotannon tehostaminen ja kustannussäästöt matalan tuottajahinnan aikana kolme tilanäkökulmaa seminaari Seinäjoella torstaina sekä Sarka-messujen yhteydessä perjantaina Luennoitsijoina kolme pohjoismaista maidontuottajaa: Paula Pönniäinen, Äspetorpin tila, Stjärnhov, Ruotsi, 200 lehmää, asemalypsy Anders Birgersson, Gammalstorpin tila, Vikingstad, Ruotsi 800 lehmää, asemalypsy Mogens Larsen, Holstebro, Tanska 280 lehmää, robottilypsy Lisätietoja ohjelmasta ja ilmoittautumisesta tulossa myöhemmin. JÄSENYYSASIAA: Mikäli tiedät jonkun maitotilallisen, tai muun asiasta kiinnostuneen henkilön, joka olisi kiinnostunut tulemaan jäseneksi yhdistykseen, toivotamme mielellämme uusia jäseniä mukaan! Jäsenhakemuksen voi täyttää osoitteessa: Mikäli et ole jostain syystä kokenut saavasi vastinetta jäsenyydelle, etkä halua jatkaa Maitoyrittäjien jäsenenä, voitko ystävällisesti ilmoittaa siitä maitoyrittäjien sähköpostiin Tämä helpottaa jäsenrekisterin ylläpitoa sekä maksuliikenteen seurantaa, Kiitos! Otamme mielellämme vastaan myös palautetta ja ideoita vastaan kehittääksemme toimintaamme, lähesty meitä sähköpostitse: tai Facebook-sivujemme kautta: Käy myös tykkäämässä, niin saat tuoreimman tiedon Maitoyrittäjien toiminnasta! 15