AGGREDI. Toim. Tuula Kekki ja Petri Salakka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AGGREDI. Toim. Tuula Kekki ja Petri Salakka"

Transkriptio

1 AGGREDI Toim. Tuula Kekki ja Petri Salakka

2 Aggredi Väkivalta ei ole mulle mikään ongelma Tekijät: Tuula Kekki ja Petri Salakka (toim.) Kuvat: Tapani Aulis ja Sami Keski-Nisula Kannen suunnittelu: Aggredin työryhmä ISBN (nid.) ISBN (PDF) Painopaikka: Kopijyvä Oy, 2012

3 Sisällys Esipuhe ja kiitokset Johdanto Väkivaltarikollisuus Suomessa Asiakasryhmät ja väkivallan moninaisuus Impulsiivinen väkivalta Välineellinen väkivalta Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyvä väkivalta Sisäisesti eristäytyneet henkilöt Joukkosurmasta fantasioivat henkilöt Aggredin toiminta- ja työskentelytavat Työryhmä ja -tilat Disidente-toiminta Kokemusasiantuntijuus Aggredin asiakastyö Hoitoideologia: Konstruktionismi ja dialogisuus Asiakastyön tavoitteet Asiakkaiden tavoittaminen Kiinnittäminen Väkivaltatyön moniulotteisuus Asiakkuuden päättyminen Väkivaltarikoksia tehneet henkilöt Aggredin asiakastyössä Asiakkaiden väkivaltakäsitykset Tulokset...47 Liite 1: Asiakkaan tarina...51 Liite 2: Ne ymmärtää katujen todellisuutta. Kvartti 1/ Liite 3: Eettiset kysymykset...67 Lähteet...68

4 Esipuhe ja kiitokset Väkivallan tekijä ei saa osakseen ymmärrystä, ja syystä. Ihmisellä, joka ei piittaa toisten ihmisten koskemattomuudesta ei ole oikeutta eikä paikkaa yhteiskunnassa, vaan ainoastaan sen ulkopuolella. Olemme Suomessa tottuneet kohtuullisen turvalliseen elämään, johon järjettömät väkivallanteot aika ajoin tekevät säröjä. Empatiamme rikoksen uhreja kohtaan herää, koska tiedämme, että uhri voisi olla kuka tahansa - vaikka minä tai minun läheiseni. Uhriksi joutuminen ei ole aina kiinni omista valinnoista, vaan joskus huonosta tuurista. Tekijäksi ryhtyminen sen sijaan vaatii valintoja. Valintoja, joita suurin osa yhteiskuntamme jäsenistä ei tekisi. Miksi ihmisiä, jotka ajattelevat vain itseään tai tekevät valintoja, jotka vahingoittavat muita, pitäisikään ymmärtää? Miksi heillä pitäisi olla oikeuksia? Saunan takana on aina tilaa! Näissä ajatuksissa unohdamme joskus, että väkivaltarikollisiksi ei synnytä, vaan kasvetaan. Jos keskitymme ainoastaan uhreihin ja laitamme tekijät syrjään, kasvaa jossain uusi sukupolvi ja uudet mahdolliset väkivallantekijät. Täytyy muistaa, että väkivallan tekijöiden kanssa tehtävä työ on myös ennaltaehkäisevää uhrityötä. Aikalisä-projekti (myöhemmin Aggredi) käynnistettiin näistä asetelmista. Tosin yllä oleva teksti kirjoitettiin vasta pari vuotta myöhemmin. Vuonna 2006 olimme omasta mielestämme ammattilaisia, joilla oli kokemusta väkivaltatyöstä. Olimme nälkäisiä, meillä oli suunnitelma ja olimme varmoja suunnasta, johon hanketta kuljetamme. Työ opetti tekijäänsä ja mielikuvat muuttuivat täysin ensimmäisen toimintavuoden aikana. Varmuuden tilalle hiipi epävarmuus. Suunnitelmat menivät monesti uusiksi ja oletettujen onnistumisten rinnalle tulivat pettymykset. Niitä kohdattiin siihen tahtiin, että hankkeen motoksi muodostui selkä kyyryssä kohti uusia tappioita. Vaikka jo hankkeen hakemuksissa olimme korostaneet yhteistyön merkitystä, emme olleet kuitenkaan täysin ymmärtäneet sen painoarvoa. Huomasimme nopeasti, että emme pärjää yksin. Yksi oleellinen ongelma oli se, mistä saisimme asiakkaita. Eräs Helsingin kaupungin sosiaaliviraston työntekijä kävi Aikalisän ensimmäisissä palavereissa ja meitä hetken kuunneltuaan hän ystävällisesti ehdotti, että jospa ottaisitte yhteyttä Kriminaalihuoltoon. Niin, miksipä emme ottaisi? Sijaitsihan toimisto noin 100 metrin päässä toimipaikastamme. 4

5 Ensimmäisten asiakasprosessien aikana havaitsimme, että tietomme ja kokemuksemme saattavatkin olla puutteellisia. Tarvitsimme siis lisää tietoa, kokemusta, ohjausta ja ajoittain myös järjen ääntä. Aloimme kerätä ympärillemme laajaa ammattilaisten ja asiantuntijoiden verkostoa. Tarvitsimme näkökulmia viranomaisilta ja järjestöistä, niin perheväkivalta- kuin kriisityönkin puolelta, Helsingistä Ouluun ja aina Guatemalaan saakka. Jälkeenpäin ajatellen voi sanoa, että ilman sitä verkostoa emme olisi päässeet tähän pisteeseen. Hanke eteni, kokemus lisääntyi ja myös Aggredin työryhmä kasvoi. Uudet ammattilaiset toivat uutta näkemystä ja kokemusta työhön. Nyt seitsemän vuotta hankkeen käynnistymisen jälkeen, usean eri näkemyksen ja kokemuksen, pettymysten ja onnistumisten ansiosta väkivaltamaailma näyttäytyy paljon moniulotteisempana, omat ja työryhmämme vaikutusmahdollisuudet paljon suurempana ja asiakkaat paljon inhimillisimpinä mitä olisin ikinä vuonna 2005 uskonut. Omasta puolestani voin sanoa, että se on jo riittävän hyvä tulos. Kiitän Aggredin puolesta kaikkia työmuodon kehittämiseen osallistuneita asiantuntijoita, ammattilaisia ja asiakkaita sekä Raha-automaattiyhdistystä, jonka rahoitus mahdollisti toiminnan. Erityiskiitos taustaorganisaatio HelsinkiMissiolle ja Nuorten kriisityön entiselle johtajalle Olavi Sydänmaanlakalle, joka jaksoi luotsata toimintaa melko kärsivällisesti lähes loppuun saakka. Tämän julkaisun tarkoituksena on nostaa esille Aggredi -työmenetelmän ydin ja väkivaltatyön arkea. Hankkeen aikana syntyneiden kokemusten jäsentelyyn ja kiteyttämiseen ja itse kirjoitustyöhön ovat osallistunut koko Aggredin nykyinen työryhmä eli Kriko Huhta, Heli Ritvanen, Tapani Aulis, Sami Keski-Nisula ja Valtteri Aaltonen. Tuula Kekki ja Petri Salakka ovat toimittaneet julkaisuksi Aggredissa kuulemansa, näkemänsä ja kokemansa. Suurkiitokset tekstin oikolukijoille eli Ulla Ritvaselle, Sari Vapaavuorelle ja Katja Laamaselle. Petri Salakka Vastaava projektityöntekijä HelsinkiMissio / Aggredi 5

6 1. Johdanto Toistuvaa väkivaltakäyttäytymistä on verrattu päihderiippuvuuteen, sillä molempien kehittyminen ja hoitaminen edellyttävät pitkää prosessia. Väkivaltainen käytös ei ole yksinkertainen lineaarinen ongelma, johon voitaisiin kehittää hetkessä toimivia patenttiratkaisuja. (Törmä & Toukkola 2010, 62; Healy 2010.) Väkivaltarikoksiin syyllistyneillä on korkea riski uusia rikoksensa (Stoat & Häkkänen 2008, 46). Väkivaltainen käyttäytyminen yhdistetään tavallisesti päihteiden käyttöön, impulsiivisuuteen ja vääristyneeseen vallankäyttöön. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että oma rikoskäyttäytyminen on yhteydessä väkivallan uhriksi joutumiseen, eli rikoksentekijöillä on muuta väestöä suurempi riski joutua itse myös rikoksen uhriksi (ks. Aaltonen 2010). Epäsuotuisten perheolosuhteiden, lapsuusiän traumakokemusten ja henkilön väkivaltakäyttäytymisen välillä on todettu useissa tutkimuksissa yhteys (ks. Häkkänen-Nyholm 2009). Verrattaessa eri rikoksentekijöiden persoonallisuuspiirteitä keskenään, väkivaltarikollisilla on todettu olevan kaoottisempi elämäntapa ja enemmän psykopaattisia, aggressiivisia ja impulsiivisia persoonallisuuspiirteitä kuin muilla rikoksentekijöillä (ks. Stoat & Häkkänen 2008, 15 16). Sosiaali- ja rikosseuraamustyössä on koettu usein hankalaksi vaikuttaa väkivaltarikoksista tuomittujen käyttäytymiseen tai ylipäätään luoda heihin asiakassuhde. Jouko Karjalaisen ja Olli Viljasen (2009, 41) mukaan lainrikkojien tilanteet ovat usein hyvin monisyisiä, ja heidän ongelmiensa ratkaisemiseen tarvitaan useiden alueiden asiantuntemusta. Palveluiden saannin jatkuvuus ei ole riittävästi turvattu rikoksentekijöille eikä millään taholla ole kokonaisvastuuta heidän sosiaalisesta tuestaan ja palveluohjauksestaan. Vankilatausta voi olla ilmeinen este niin sanottujen normaalipalveluiden piiriin pääsemiselle. On tosin todettu, että normaalit sosiaali- ja työvoimapalvelut eivät edes riitä lainrikkojien sosiaalisen aseman korjaamiseen. (Karjalainen & Viljanen 2009, 42, 44). Väkivaltaisten henkilöiden kohdalla on haasteellista löytää kunnallista palveluntarjoajaa, joka ottaisi vastuun hoidollisesta ja kuntouttavasta väkivaltatyöstä. Järjestöt ovat kehittäneet vapaaehtoisuuteen perustuvia palveluita pari- ja lähisuhdeväkivaltaan syyllistyneille ja vankilasta vapautuville henkilöille. Järjestöillä on tarjolla myös erilaista mies- ja naistyötä vaikeuksiin joutuneille henkilöille, ehkäisevää väkivaltatyötä nuorille sekä vertaistukea sellaisille henkilöille, joilla on vahva aikomus jättää rikollinen elämäntapa ja päihteiden käyttö taakseen Palveluita väkivallantekijöille tarjoavat mm. Jussi-työ, Lyömätön linja ja Non-Fighting Generation

7 Uusintarikollisuuden yleisyys ja yksittäiset julkisuudessa puhuttaneet väkivallan teot ovat osoittaneet sen, että väkivallan tekijät tarvitsevat psykososiaalisia palveluita rikoskierteen katkaisemiseksi. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa (SM/a 2012) ja väkivaltaisen ekstremismin vastaisessa toimenpideohjelmassa (SM/b 2012) todetaan, että kodin ulkopuoliseen väkivaltaan on tarjolla hyvin vähän hoidollisia palveluita. Nykyinen palvelujärjestelmä ei riittävän tehokkaasti tavoita niitä ihmisryhmiä, joilla on suurin riski päätyä toisaalta väkivaltarikoksen tekijäksi tai toisaalta rikoksen uhriksi eli nuoria miehiä, syrjäytyneitä ja päihteidenkäyttäjiä. Ohjelmassa suositetaan mentorointia ja muita matalan kynnyksen palveluja tarjottavaksi vakavaan väkivaltaan liittyvistä fantasioista ja muista väkivaltaongelmista kärsiville henkilöille. Lisäksi kannustetaan viranomaisia ja järjestöjä sopimaan yhdessä palveluohjausmenettelyistä. (SM 2012/a, 43 44; SM/b 19.) Väkivaltarikoksiin syyllistyneille henkilöille suunnattua toimintaa (mm. vihanhallintakurssit, Move- ja Oma ohjelmat 2 ) on rikosseuraamuslaitoksen alaisuudessa toimivissa vankiloissa sekä yhdyskuntaseuraamustoimistoissa. Toimintaa ei tosin resurssisyistä pystytä tarjoamaan kaikissa vankiloissa ja kaikille halukkaille vangeille. Suomesta ei ole aikaisemmin löytynyt tahoa, joka tarjoaisi palveluita kodin ulkopuoliseen väkivaltaan syyllistyneille aikuisille rikosoikeudellisen järjestelmän ulkopuolella tai jatkohoitona tuomion jälkeen. HelsinkiMission Aggredi-projekti ( ) kehitti hoidollista työtä kodin ulkopuolisiin väkivaltarikoksiin syyllistyneille henkilöille. Kohderyhmänä olivat vaikeasti tavoitettavat ja heikosti motivoituvat henkilöt, joita myös palvelujärjestelmä pallottelee. Kodin ulkopuolisella väkivallalla tarkoitetaan kaikkea muuta kuin lähisuhdeväkivaltaa ja seksuaalirikoksia. Käsite on siten laajempi kuin katuväkivalta, jolla tarkoitetaan julkisilla paikoilla tapahtunutta uhrille tuntemattoman tai korkeintaan puolitutun tekemiä väkivaltarikoksia (ks. Sirén et al. 2010, 11). Kodin ulkopuolisessa väkivallassa tekijä voi olla uhrille tuttu tai tuntematon, ja teko voi tapahtua julkisella tai yksityisellä paikalla. Hankkeen tarkoituksena oli luoda kumppanuuteen perustuva järjestelmä, joka mahdollistaa nopean ja tehokkaan puuttumisen väkivallan takia vaikeuksiin ajautuneen asiakkaan elämään rikos- ja syrjäytymiskierteen katkaisemiseksi. Tässä julkaisussa 2 Move! hankeen tarkoituksena on auttaa vankia tunnistamaan väkivaltaista käyttäytymistään parisuhteessa ja sen seurauksia, kannustaa häntä keskustelemaan siitä sekä hakeutumaan avun piiriin. Ohjelman taustalla on kognitiivisbehavioraalinen sosiaalisen oppimisen teoria. Perustana on ajatus siitä, että omaa väkivaltaista käyttäytymistään voi oppia hallitsemaan ja että väkivallantekijä on itse vastuussa käyttäytymisestään. (Rise 2004.) Omaehtoisen muutoksen (OMA) ohjelma (Cognitive Self Change Program) on vähintään keskikorkean riskitason väkivaltarikollisille suunnattu kognitiivis-behavioristisiin periaatteisiin perustuva kuntoutusohjelma. Ohjelman avulla pyritään vähentämään aikuisten väkivaltarikoksista tuomittujen vankien taipumusta väkivaltaiseen käyttäytymiseen muuttamalla heidän ajatuksiaan, tunteitaan ja asenteitaan. (Konttila & Tyni 2011.) 7

8 kuvataan Aggredin työtapoja, hoitoideologiaa ja niitä kokemuksia, joita toiminnasta on kertynyt väkivaltarikoksiin syyllistyneiden henkilöiden kanssa tehtävästä työstä. Väkivaltatyön kehittäminen lähti Helsingissä liikkeelle keväällä 2004, kun poliisin, sosiaalityön ja HelsinkiMission nuorisopalveluiden edustajat pohtivat keinoja puuttua erääseen paikalliseen nuorisoryhmään, jonka jäsenet olivat syyllistyneet useisiin törkeisiin ryöstöihin ja pahoinpitelyihin. Asiakas- ja verkostotyön kokeiluvaiheiden ja kehittämistyön pohjalta HelsinkiMissiossa käynnistettiin Aikalisä-projekti ( ). Tämän projektin tarkoituksena oli tuottaa väkivaltakokemusten läpikäyntiin ja prosessointiin apuvälineitä. Aikalisä-projektissa ryhmähaastattelut ja jengityö muutettiin yksilötyöskentelyksi ja rikoksentekijöiden lisäksi hoidollista työtä tehtiin myös rikosten uhrien parissa. Kohderyhmänä olivat vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneet vuotiaat nuoret, sekä uhrityössä vuotiaat perheväkivallan uhrit ja silminnäkijät. Palveluiden tarve osoittautui Aikalisän aikana ennakoitua suuremmaksi ja asiakkaiden problematiikka monimuotoisemmaksi. Näiden kokemusten perusteella haettiin jatkohanketta, Aggredia, tarkoituksena edelleen kehittää väkivaltatyön menetelmiä vastaamaan paremmin asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tarpeita. 1.1 Väkivaltarikollisuus Suomessa Valtaosa ilmitulevasta väkivallasta on luonteeltaan suhteellisen lievää. Vuonna 2011 Suomessa poliisin tietoon tuli 311 henkirikoksen yritystä, pahoinpitelyrikosta ja 134 kuolemaan johtanutta väkivaltarikosta (SVT 2012). Pahoinpitelyiden määrä on ollut aaltoilevassa kasvussa viime vuosikymmenten aikana joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Väkivaltarikollisuuden laskua on selitetty taloudellisella laskusuhdanteella. Alkoholin kulutusta pidetään yhtenä pahoinpitelyrikollisuuden tasoon vaikuttavan tekijänä. Samoin väestön ilmoittamisalttius ja poliisin kirjaamiskynnys vaikuttavat tilastoidun väkivaltarikollisuuden määrään. Lisäksi väkivaltarikollisuuden kasvuun on vaikuttanut lainsäädännössä ja poliisin käytännöissä tapahtuneet muutokset: pari- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvät lievät pahoinpitelyt ovat muuttuneet virallisen syytteen alaisiksi ja poliisin uusilla ohjeistuksilla on pyritty tehostamaan tämän väkivaltarikollisuuden tunnistamista ja ilmoittamista. (Lehti et al. 2011, ) 8

9 Pahoinpitelyrikokset Suomessa ja Helsingissä lkm Kunnat yhteensä Helsinki Kuvio 1: Pahoinpitelyiden määrän kehitys Helsingissä ja muissa kunnissa vuosina Pahoinpitelyiden määrä on lisääntynyt viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana Suomessa. Pääkaupunkiseudun rikollisuustaso on maan korkein; esimerkiksi vuonna 2010 pääkaupunkiseudulla kirjattiin asukasta kohti kolmannes enemmän pahoinpitelyrikoksia kuin muissa kaupunkimaisissa kunnissa ja kaksinkertainen määrä muihin kuntatyyppeihin verrattuna. Vastaavasti ryöstörikollisuus on Suomessa keskittynyt pääkaupunkiseudulle, jossa tehdään vuosittain lähes puolet kaikista maassa tilastoitavista ryöstörikoksista. (Lehti et al. 2011, ) Tapon, murhan tai surman yritys Henkirikokset Kuvio 2: Henkirikokset ja niiden yritykset Suomessa

10 Noin puolet poliisin tietoon tulleista pahoinpitelyrikoksista tapahtuu yleisillä paikoilla ja joka kolmas yksityisasunnoissa. Viime vuosina poliisin tietoon tulleesta ei-kuolemaan johtaneesta väkivallasta 15 prosenttia on ollut parisuhdeväkivaltaa, noin 10 prosenttia muuta lähisuhdeväkivaltaa ja 45 prosenttia tuttavien välistä väkivaltaa. Puolisoiden tai perheenjäsenten välinen väkivalta on julkisuudessa usein esillä muun muassa tekojen dramaattisuuden vuoksi, mutta suurin osa (75 %) väkivaltarikollisuudesta on kuitenkin muuta kuin lähi- tai parisuhdeväkivaltaa (25 %). Väkivallan tekijä ja uhri tuntevat silti usein toisensa: noin 30 prosenttia kaikesta poliisin tietoon tulleesta väkivaltarikollisuudesta tapahtuu toisilleen tuntemattomien henkilöiden kesken. (Lehti et al. 2011, ) Henkirikoksissa tekijä ja uhri ovat vielä useammin tuttuja keskenään: yleisimmin uhri on tuttavan tai ystävän surmaama mies (46 % uhreista), parisuhdekumppanin surmaama nainen (18 %) tai uhrille ennalta tuntemattoman henkilön surmaama mies (10 %). (Lehti 2012). Uhritutkimuksissa on havaittu, että miehiin kohdistuva väkivalta tulee useammin poliisin tietoon kuin naisiin kohdistuva väkivalta. Tämä johtuu siitä, että miehet kokevat tyypillisimmin väkivaltaa julkisilla paikoilla, kuten ravintoloissa, baareissa ja huvipaikoilla tai kadulla. Naisiin kohdistuvasta väkivallasta suurempi osuus on puolestaan yksityisasunnoissa tapahtuvaa lähi- ja parisuhdeväkivaltaa. (Sirén et al. 2010; Honkatukia 2011, ; Piispa & Heiskanen 2011, 51.) Syrjäytyneiden nuorten elämänpiirissä väkivalta voi olla arkipäiväistä, ja näissä tapauksissa vain murto-osa tulee poliisin tietoon (Aaltonen 2010, 241). Piilorikollisuustutkimuksen perusteella tiedetään, että päihtyneenä tehdyistä väkivallanteoista tulee suurempi osa poliisin tietoon kuin selvänä tehdyistä teoista (Kivivuori 2005, 44 45). Toisin sanoen: selvänä tehty väkivalta jää herkemmin piiloon kuin päihtyneenä tehty väkivalta. Tämä johtaa siihen, että poliisitilaston alkoholitiedot todennäköisesti jonkin verran liioittelevat alkoholin osuutta ainakin lievässä väkivallassa. (Lehti & Sirén 2008.) Väkivalta ja päihteet liitetään julkisuudessa usein tiiviisti toisiinsa. Tämä pitää paikkansa henkirikollisuuden kohdalla, muttei pahoinpitelyiden osalta. Väkivallantekijä on noin 60 prosentissa tapauksista humalassa ja noin 40 prosentissa selvin päin syyllistyessään pahoinpitelyyn (Forsell ym. 2010, 113). Helsingissä lähes joka toinen väkivaltarikoksen tehnyt henkilö on ollut tekohetkellä selvin päin (STV ). Henkirikoksen tekijöistä prosenttia on ollut päihteiden vaikutuksen alaisena (Lehti & Sirén 2008, 298). Henkirikosten pääosa liittyy keski-ikäisten työelämän ulkopuolella olevien miesten keskinäisiin alkoholinkäyttötilanteisiin, joissa vähintäänkin toinen osapuoli on tekohetkellä humalassa. Tämän ryhmän riski joutua väkivallan uhriksi on moninkertainen valtaväestöön nähden. (Lehti et al. 2011, ) Yli puolet henkirikoksiin syyl- 10

11 listyneistä miehistä on tuomittu tuomioistuimessa henki- tai pahoinpitelyrikoksesta viimeisten kymmenen vuoden aikana ainakin kerran, 37 prosenttia on ollut aikaisemmin vankilassa. (Lehti 2012; ks. Piispa & Heiskanen 2009.) Ilmi tulevasta ryöstörikollisuudesta 80 prosenttia kohdistuu yksityishenkilöihin. Toisaalta liikeryöstöissäkin on aina uhreina myös yksityishenkilöitä, henkilökuntaa tai asiakkaita. Ryöstörikoksista runsaat 80 prosenttia tehdään yleisillä paikoilla, kaduilla, toreilla, puistoissa ja julkisen liikenteen solmukohdissa. Katuryöstöt tapahtuvat enimmäkseen iltaisin tai yöaikaan. Rikoksiin liittyi suhteellisen usein fyysistä väkivaltaa. Poliisin tietoon tulevista ryöstörikoksista runsaassa 60 prosentissa uhriin on kajottu fyysisesti, ja lääkärin- tai sairaanhoitoa vaativia vammoja uhreista saa joka viides. Uhrin kuolemaan johtavat ryöstörikokset ovat sen sijaan suhteellisen harvinaisia, viime vuosina niitä on ollut vuosittain keskimäärin viisi. Valtaosassa ryöstörikoksia osapuolet eivät ennakolta tunne toisiaan. Ylivoimaisesti eniten ryöstöjä tekevät vuotiaat pojat. Uhrit ovat tekijöitä jonkin verran vanhempia, mutta myös uhriutumisriski on suurin nuorilla, alle 25 -vuotiailla miehillä. (Lehti et al. 2011, ) Vuonna 2009 kaikista ryöstörikoksista 34 prosenttia tehtiin alkoholin, kaksi prosenttia huumausaineiden ja seitsemän prosenttia sekakäytön vaikutuksen alaisena (Forsell ym. 2010, 113). 11

12 2. Asiakasryhmät ja väkivallan moninaisuus Aggredin kohderyhmänä ovat kodin ulkopuolisiin väkivaltarikoksiin syyllistyneet ja väkivallalla oireilevat vuotiaat henkilöt. Asiakkailla on tuomioita pahoinpitelyistä, ryöstöistä, tapoista ja murhista tai niiden yrityksistä. Palvelun ulkopuolelle jäävät pelkästään koti- ja lähisuhdeväkivaltaan tai seksuaalirikoksiin syyllistyneet henkilöt. Kohderyhmää on rajattu siksi, ettei palvelu ylikuormitu. Toiminnassa on haluttu myös panostaa etupäässä nuoriin aikuisiin, koska heille ei ole omia kohdennettuja palveluita toisin kuin alaikäisillä, jotka ovat lakisääteisten lastensuojelun tukitoimien vaikutuspiirissä. Tilastollisesti väkivallan huippu osuu Suomessa parikymppisiin nuoriin aikuisiin ja alkaa sen jälkeen tasaisesti laskea. Iän mukaan tarkasteltuna Helsingissä 22-vuotiaat tekevät eniten väkivaltarikoksia. Rikollisuuden määrä pysyy korkeana 30-vuotiaaksi asti ja alkaa vasta sitten laskea. Kohderyhmän valinnassa on pyritty tavoittamaan mahdollisimman laaja asiakaskunta: vuonna 2011 Helsingissä vuotiaat vastasivat 61 prosentista pahoinpitelyistä, ryöstöistä, henkirikoksista ja henkirikosten yrityksistä. (SVT 2012.) Parisuhdeväkivaltaan syyllistyneille on omia erityispalveluita ja hoidollisessa työssä omia erityispiirteitä ja -painotuksia. Esimerkiksi parisuhdeväkivallassa osapuolten keskinäiset jännitteet, emotionaaliset siteet sekä vuorovaikutus- ja valtasuhteet rakentuvat eri tavalla kuin tuntemattomien välisessä katuväkivallassa tai tuttujen välisessä kodin ulkopuolisessa väkivallassa (ks. esim. Ihalainen et al. 2000, 7). Myös seksuaalirikollisten hoito- ja tukiohjelmat sekä tematiikka ovat erilliset kuin muilla väkivaltarikollisilla. Lisäksi Aggredin kohderyhmä mieltää seksuaalirikollisten edustavan niin kutsuttua yhteiskunnan pohjasakkaa. Esimerkiksi vankilaympäristössä jo pelkkä huhu seksuaalirikoksesta riittää leimaamaan ihmisen. Aggredi ei halua profiloitua seksuaalirikollisten tukipisteeksi tarjoamalla palveluita samoissa tiloissa, koska tällöin muiden väkivallantekijöiden kynnys hakeutua Aggrediin saattaisi nousta. Hoidollisessa väkivaltatyössä huomioidaan rikollisuuden moninaisuus sekä toimintaan vaikuttavat yksilölliset ja yhteisölliset asenteet, arvot ja motiivit. Asiakkaiden rikollinen käyttäytyminen on jaettu Aggredissa seuraaviin pääluokkiin: 1) impulsiivinen väkivalta, 2) välineellinen väkivalta, 3) järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyvä väkivalta, 4) sisäisesti eristäytyneen henkilön suunnittelema tai toteuttama väkivalta sekä 5) fantasiapohjainen väkivalta. Pääasiallisen väkivaltatyypin ohella henkilöt voivat syyllistyä myös muunlaiseen väkivaltaan. Väkivaltaisuus voi muuttua iän ja elämäntilanteen mukaan ajan kuluessa tai paljastua asiakasprosessin kuluessa toisenlaiseksi kuin asiakas tai työntekijä on sen mieltänyt. 12

13 Väkivaltarikollisuuden moninaisuus vaikuttaa eri rikoksiin syyllistyneiden henkilöiden hoitokäytäntöjen sisältöihin, vaikka käytännössä jokainen asiakasprosessi on erilainen sisällöltään riippuen muun muassa asiakkaan persoonasta ja elämäntilanteesta. Impulsiivisilla henkilöillä väkivaltaisuus saattaa liittyä tietynlaisiin tilanteisiin ja tunnetiloihin, kun taas välineellisessä väkivallassa kyse voi olla ympäristölle vahingollisista ongelmanratkaisutavoista. Esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden hierarkian mukanaan tuomat jännitteet, velvoitteet sekä yhteisön sisäiset normit vaikuttavat rikollisesta kulttuurista irtaantumiseen, kun taas yksittäisiin pahoinpitelyihin syyllistyneiden asiakkaiden muutokseen vaikuttavat enemmän henkilökohtaiset normit ja arvot sekä omaksutut toimintatavat. 2.1 Impulsiivinen väkivalta Tyypillistä impulsiivista asiakasta on vaikea kuvailla, koska impulsiivinen väkivalta voi olla hyvin monimuotoista. Asiakas voi olla perheenisä vailla aikaisempaa rikoshistoriaa tai asiakkaan taustalla voi olla jo paljonkin aikaisempia tuomioita väkivaltarikoksista. Henkilö voi olla luonteeltaan rauhallinen tai räiskyvä, temperamenttinen tai ujo. Väkivaltatyön eri osa-alueista alkoholi liittyy useimmin impulsiiviseen väkivaltaan. Alkoholi alentaa kontrollia, jolloin henkilö ei pysty hallitsemaan impulssejaan. Impulsiivisuudessa on ylipäätään kyse siitä, että henkilö ei välttämättä kykene tunnistamaan, hallitsemaan, hillitsemään tai ymmärtämään tunteitaan. Impulsiivinen väkivallanteko ei ole suunniteltu, vaan se tapahtuu hetken mielijohteesta ja pikaistuksissaan. Tällöin jokin tietynlainen tunnetila tai muu ärsyke saattaa laukaista väkivaltaisen käyttäytymisen. Tyypillisiä impulsiivisia väkivallantekoja ovat esimerkiksi grillikioskilla, ravintolassa tai yksityisasunnossa humalapäissään tehdyt pahoinpitelyt ja henkirikokset. Jotkut asiakkaat voivat käyttää impulsiivisuutta teon oikeutuksena. Tekoa selitetään siten, että "en mä ehtinyt miettiä, jotenkin se tilanne vaan meni siihen, että päässä pimeni ja löin sitä vasaralla päähän..." Henkilö saattaa olla sellaisessa mielentilassa, että hän hakee väkivaltaan oikeuttavaa konfliktia: snägärille on menty jo sillä ajatuksella, et josko sieltä löytyis painiseuraa. Joissain tapauksissa asiakkaat kuvaavat väkivaltaista käyttäytymistään "pimahtamiseksi" Tällaisessa tilanteessa henkilö ei välttämättä muista tilanteesta mitään, vaan hänelle on tullut "blackout". 13

14 2.2 Välineellinen väkivalta Välineellinen väkivalta on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa. Tavoite voi olla aineellinen tai aineeton. Toiminnalla pyritään saavuttamaan taloudellista, sosiaalista tai psykologista hyötyä. Väkivalta ja sillä uhkailu ovat työkaluja saada muut käyttäytymään toivotulla tavalla. Tyypillisiä asiakkaita ovat ryöstörikoksilla omaa päihteiden käyttöään rahoittavat asiakkaat ja velanperijät. Oma lukunsa ovat väkivallantekijät, jotka käyttävät väkivaltaa kunnian tai maineen hankkimiseen tai puolustamiseen. Näissä tapauksissa henkilö kokee tulleensa loukatuksi ja hän purkaa turhautumisensa väkivallalla. Tällöin väkivalta on hyvin harkittua, eikä impulsiivista. Joskus väkivaltaan liittyy toimeksianto järjestäytyneeltä rikollisuudelta. Tämänkaltaisessa toimintamaastossa eläviä ihmisiä voi kutsua rikollismaailman freelancereiksi. Usein heitä määrittelee se, etteivät he ole valmiita liittymään esimerkiksi liivijengiin. Heidän kertomansa mukaan se vähentäisi heidän itsenäisyyttään, koska silloin he joutuisivat toimimaan ryhmän sääntöjen mukaisesti. Asiakastyössä haastavinta on asiakkaan taloudellisen toimeentulon turvaaminen laillisin keinoin. Jos asiakas on aikaisemmin ansainnut toimeentulonsa velanperinnällä tai huumausainekaupalla, hänen voi olla vaikea motivoitua tulotason laskuun normaalissa palkkatyössä. 2.3 Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyvä väkivalta Tyypillinen asiakas on mies, jolla on vahvoja linkityksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen, kuten huumausainekauppaan, mutta joka ei itse ole minkään jengin jäsen. Hänellä on elämässään usein ainakin jotkin osa-alueet kunnossa (esim. sosiaaliset suhteet, talous tai terveys). Tähän ryhmään kuuluvat henkilöt lukeutuvat yleensä siviilielämältään Aggredin parhaiten pärjääviin asiakkaisiin. Heillä ei useimmiten ole päihdeongelmaa, he pysyvät päätöksissään ja ovat pitkäjänteisiä ja he ovat suorittaneet ammattitutkinnon tai ovat olleet pitkään työelämässä. Väkivaltaan vaikuttavat opittujen ratkaisumallien ja subjektiivisten motiivien lisäksi rikollismaailman säännöt. Usein tämän osa-alueen asiakkaat ovat toimineet järjestäytyneen rikollisuuden velanperijöinä tai he ovat perineet velkoja väkivaltaisesti sellaisilta asiakkailta, jotka ovat jääneet velkaa esimerkiksi huumeiden oston yhteydessä. Näillä asiakkailla on muita vahvempi tarve rikollismaailman normiston kunnioittamiseen, jolloin he ovat myös muita hanakampia kohdistamaan väkivaltaa sellaisiin henkilöihin, jotka näitä sääntöjä rikkovat. Väkivalta on usein 14

15 työkalu, jonka tarve loppuu tai vähenee huomattavasti asiakkaan irtaannuttua rikollismaailman vaikutuspiiristä. 2.4 Sisäisesti eristäytyneet henkilöt Sisäisesti eristäytyneillä henkilöillä tarkoitetaan sellaisia ihmisiä, jotka pyörittävät päässään pakonomaisesti väkivaltaisia ajatuksia pystymättä puhumaan niistä muille ihmisille. He eivät joko kykene jakamaan sisäistä maailmaansa tai heillä ei ole siihen sopivaa sosiaalista ympäristöä. Ajatukset purkautuvat lopulta siten, että henkilö käyttäytyy väkivaltaisesti. Sisäinen eristäytyminen on voinut kestää vuosikausia, jolloin jokin yksittäinen ja äkillinen tapahtuma saattaa laukaista väkivaltaisen käyttäytymisen. Väkivaltainen teko voi vaikuttaa ulkopuolisesta käsittämättömältä, kohtuuttomalta ja epäloogiselta toimintana sen takia, että siihen johtaneilla impulsseilla saattaa olla vuosia kestänyt historia ilman näkyvää yhteyttä tapahtuneeseen. Esimerkkitapauksena on sellainen ihminen, joka on kokenut vääryyttä, hautonut asiaa pitkään omassa mielessään ja lopulta kostaa niille, jotka ovat kohdelleet häntä kaltoin. 2.5 Joukkosurmasta fantasioivat henkilöt Sisäisesti eristäytyneellä ja väkivallasta fantasioivalla henkilöllä on samoja ominaispiirteitä ja ajatusrakenteita. Erona on se, että fantasiapohjaisessa väkivallassa tekijät haaveilevat joukkosurmasta. Heidän tavoitteenaan on tehdä itsestään ja teostaan näkyvä ja saada arvostusta. Erään asiakkaan ajatusta lainaten tavoitteena on, että muut saisivat tuntea saman tuskan kuin mitä tekijä itse on tuntenut. Asiakkaan tavoite ei siis ole vain toisten surmaaminen - en minä ihmistä aavikolla tappaisi, koska kukaan ei saisi tietää siitä. Potentiaaliset joukkosurmaajat eroavat muusta asiakaskunnasta ja ylipäätään nuorista väkivaltaan syyllistyneistä nuorista siinä, että heillä ei ole aiempaa väkivaltarikostaustaa. Henkilöt vetäytyvät pois ystäväpiiristä hyvissä ajoin ennen iskua tai ystäväpiiri on kaventunut pikkuhiljaa olemattomaksi. He ovat saattaneet peilata ajatuksiaan internetissä samanmielisten kanssa, mutta he eivät kykene jakamaan tunteitaan muiden ihmisten kanssa kasvokkain. He ovat saattaneet huomata olevansa erilaisia; jotkut pitävät itseään friikkeinä, mutta myös ympäristö pitää heitä vähintäänkin erikoisina. Aggredin asiakastyössä on havaittu, että näillä henkilöillä on poikkeavaa sosiaalista käyttäytymistä, johon liittyy muun muassa vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa, paneutumista erityisiin mielenkiinnon kohteisiin, nonverbaalisia kommunikaatio-ongelmia, motoristista kömpelyyttä, masennusta sekä rajoittu- 15

16 nutta tai stereotyyppistä käyttäytymistä. Nämä henkilöt myös mieltävät asioiden merkityksiä ja ympäristöä poikkeavalla tavalla. Näitä piirteitä löytyy, kun määritellään Aspergerin oireyhtymän omaavia henkilöitä. Kaikki Suomessa joukkosurman tehneet ja Aggrediin tulleet joukkosurmista fantasioivat henkilöt ovat hakeneet apua ahdistukseen tai masennukseen mielenterveyspalveluista. He eivät ole välttämättä tulleet kuulluiksi tai väkivaltaisten ajatustensa kanssa. Aggredin asiakastyössä on keskitytty siihen, miksi väkivaltafantasian toteuttamisesta tulee asiakkaalle pakkomielle ja mitkä tapahtumat tai luonteenpiirteet vahvistavat tätä prosessia. Kokemusten mukaan fantasiointi jää lähes ainoaksi todellisuudeksi, jos ihminen eristäytyy muista ihmisistä ja viettää aikaansa enimmäkseen yksin. Kun tähän sosiaaliseen eristäytymiseen yhdistyy katkeruutta ja vääryyden kokemuksia, väkivaltaiset ratkaisumallit näyttäytyvät ainoana ratkaisumallina, jolla henkilö pyrkii saamaan hyvitystä ja maineensa takaisin. Joukkosurmasta fantasioivan asiakkaan maailmankuva saattaa järkyttää työntekijää, joten siihen varautuminen ja sen tiedostaminen madaltaa kynnystä käynnistää keskustelu. Asiakkaan ajatuskulkuihin tulee kuitenkin suhtautua kunnioituksella ja vakavuudella. Hänellä voi olla vaikeuksia sosiaalisessa kanssakäymisessä ja kommunikoinnissa, mikä saattaa hankaloittaa työskentelyä tai vähintäänkin hidastaa asiakasprosessin etenemistä. Näiden kohdalla on tärkeää luoda luottamuksellinen suhde yhteen tai korkeintaan kahteen työntekijään, joista tulee asiakkaan luottohenkilöitä mahdollisesti pitkäksi aikaa. Asiakkaan kanssa voi olla vaikea synnyttää keskustelua muiden tuntemista tunteista tai mielentiloista. Sen sijaan asiakas on otettu, jos työntekijä osoittaa kiinnostusta hänen asioistaan ja hän saattaa olla halukas puhumaan itseään koskevista asioista ja omista kiinnostuksenkohteistaan. Asiakkaille on tärkeää turvata rauhallinen tila, jossa on mahdollisuus intensiiviselle keskustelulle. Keskeytykset ja muut häiriöt voivat haitata tai jopa estää keskustelua etenemästä henkilökohtaisempiin ja arempiin aihealueisiin. 16

17 3. Aggredin toiminta- ja työskentelytavat 3.1 Työryhmä ja -tilat Työryhmä Aggredin työryhmässä on vahvuutena se, että työntekijöillä on erilainen työhistoria, koulutustausta ja persoonallisuus. Työntekijöillä ei tarvitse olla omakohtaista kokemusta väkivallasta tai vankilataustaa. Asiakastyössä, jossa ensivaikutelmalla on hyvin suuri merkitys, korostuvat ensisijaisesti työntekijöiden omat persoonat. Koulutus, teoreettinen viitekehys tai aikaisemman työhistorian aikana muodostunut ammatti-identiteetti toimivat työkaluna ja työskentelyn tukena, eivät lähtökohtana asiakkaiden kohtaamiselle. Edellytyksenä on, että työntekijä pystyy ymmärtämään väkivallan syitä ja erilaisia tilanteita, jotka ovat johtaneet väkivaltaan. Työntekijän tehtävänä ei ole tuomita asiakasta tai hänen käyttäytymistään. Työryhmän kesken on jaettu jokaiselle työntekijälle oma väkivaltatematiikan vastuualue, johon hän erityisesti perehtyy. Koska asiakkaat ovat pääosin miehiä, voi kahden tai kolmen miespuolisen työntekijän muodostama työryhmä joissain tapauksissa yksinkertaistaa tai ohittaa tiettyjä asioita keskusteluissa. Tämä johtuu yleensä siitä, että miehisessä kulttuurissa on monesti piirteitä, jotka miehet kokevat ymmärtävänsä sanomattakin. Tämänkaltainen ymmärrys saattaa kuitenkin viedä työntekijältä pois sen aidon uteliaisuuden, joka parhaassa tapauksessa avaa asiakkaan maailmaa ja sitä, miten tämä itse asiat ymmärtää. Naispuolinen työntekijä sen sijaan voi olla luontevasti utelias monia miehisyyteen liittyviä stereotypioita tai käyttäytymismalleja kohtaan. Ääneen lausumaton yhteisymmärrys on kuitenkin tarpeen jossain mitassa, joten kahden naisen muodostama työryhmä ei ole myöskään optimaalinen miesasiakkaille. Eri sukupuolten muodostama työpari on toiminut hyvin myös naisasiakkaiden kanssa, vaikkakin osa naisasiakkaista on halunnut keskustella ainoastaan naispuolisten työntekijöiden kanssa. Sijainti Aggredin toimitilat sijaitsivat Helsingin Sörnäisissä keskeisellä alueella. Sijainnin valinnassa huomioitiin se, että asiakkaiden liikkuminen on mahdollisimman helppoa. Joskus asiakkaiden kynnys saapua paikalle on jo itsessään korkea, eikä sitä ole tarpeen nostaa hankalien kulkuyhteyksien vuoksi. Keskeinen sijainti helpottaa myös kumppaneiden ja yhteistyötahojen asiointia toimitiloissa. 17

18 Tapaamistilat Aggredin työtapa perustuu työpari- ja työryhmätyöskentelyyn. Tämän vuoksi tilat poikkeavat useista perinteisistä terapiatyön, sosiaalityön tai viranomaistyön toimitiloista, joissa on erilliset huoneet asiakastapaamisia ja toimistotyöskentelyä varten. Tavallisesti asiakkaiden vastaanottohuoneet ovat varsin pieniä, ja asiakkaan ja työntekijän tilat on erotettu työpöydällä. Aggredissa on tarkoituksellisesti rikottu näitä asetelmia, koska asiakkailla on usein vahvoja asenteita perinteistä viranomaistyötä kohtaan. Aggredin tiloissa on tavoiteltu rentoa olohuonemaista tunnelmaa, joka mahdollistaa vapaan kommunikoinnin. Kuva 1: Avotoimiston aula ja yksi tapaamistiloista Avotoimisto Avotoimistolla ja yhteisellä työpöydällä haetaan työn laadukkuuden ja työssä jaksamisen maksimointia. Ne mahdollistavat aktiivisen keskustelun, asiakastapaamisen suunnittelun sekä tapaamisten purun luontevasti. Työn haastavin osa on asiakkaiden väkivaltamaailman ja raakojenkin väkivallantekojen ymmärtäminen. Tämänkaltainen työtapa voi olla erittäin kuormittavaa, ellei asioita pysty jakamaan. Yhteisen työpöydän keskeinen Kuva 2: Asiakastapaamistila Safari tarkoitus onkin jatkuva vertaistyönohjaus, jossa asiakastapaamisissa nousseet ajatukset ja tunteet on mahdollista purkaa välittömästi muiden työntekijöiden kanssa. Yhteisen työpöydän äärellä työntekijät tutustuvat toisiinsa sekä toistensa työskentely- ja kommunikointitapoihin, jotka ovat tärkeimpiä työkaluja itse asiakastyössä. 18

19 Omassa työhuoneessa piilee sinne sulkeutumisen riski, jolloin ajatus kollegan ovelle koputtamisesta tai yhteisten palaverien tai yksilötyöohjauksen odottamisesta voi muuttua ylivoimaiseksi. Tämä voi johtaa siihen, että työntekijä pikkuhiljaa ylikuormittuu ja uupuu niin, että siitä alkaa olla vakavaa haittaa työssä jaksamiselle. Yhteisen työpöydän äärellä työskentely luo omia haasteita - kuten keskittymiskykyä vaativat Kuva 3: Seitsemän työntekijän yhteinen työpöytä työtehtävät ja yksityisyyden puute - mutta sen tuomat edut ovat sen haittoja moninkertaisesti suuremmat. Tämänkaltaisella työtavalla on myös taloudellista merkitystä, kun samoihin neliömääriin saadaan sisällytettyä asiakastapaamistilojen lisäksi neuvottelu- ja sosiaalitilat. 3.2 Disidente-toiminta Aggredi on kehittänyt vertaistyön menetelmää, jossa väkivaltarikoksiin syyllistyneitä ja asiakasprosessissa mukana olleita asiakkaita otetaan mukaan hoidolliseen väkivaltatyöhön. Mallia on otettu Guatemalan jengityöstä, johon Aggredin työntekijät kävivät tutustumassa vuonna Asiakas voi olla Aggredissa työharjoittelussa tai suorittamassa yhdyskuntapalvelua. Aggredissa kyseisiä asiakkaita kutsutaan nimellä disidente (toisinajattelija). Asiakastapaamisissa disidenten rikoshistoriaa ei tuoda esiin, vaan hän toimii työntekijän tai harjoittelijan roolissa. Ajatuksena on asettaa hänet uuteen rooliin, jota ei ohjaa historian kautta syntynyt väkivaltarikollisidentiteetti. Vertaistyön tarkoituksena on ohjata disidente ajattelemaan yhteiskunnassa vallitsevia lainalaisuuksia normi-ihmisen näkökulmasta ilman negatiivisia asenteita viranomaisia kohtaan tai selityksiä väkivallan oikeutuksista. Vaikka asiakas ei tiedä disidenten olevan vertainen, hän kokee tilanteen niin, että hänen tekojaan ja tilannettaan kyetään ymmärtämään. Tämä sekä vahvistaa asiakkaan sitoutumista että avaa disidentelle uusia näkökulmia. Disidenten oma väkivallasta irtaantumisprosessi vahvistuu, kun hän suhteuttaa omaa etenemistään ja elämäntilannettaan uusien asiakkaiden usein varsin kaoottisiin tilanteisiin, vahvoihin viranomaisasenteisiin sekä väkivallantekojen perusteluihin. Asiakkaiden samankaltaiset ongelmat auttavat disidenteä jäsentelemään ja käsittelemään myös omia ongelmiaan, joita hän ei ole kyennyt tai halunnut tuoda yleiseen keskusteluun. 19

20 Disidente- ja vertaisryhmätoiminta noudattavat yhteistä periaatetta siinä mielessä, että ne perustuvat historialtaan samankaltaisten ihmisten kokemusten yhteiseen jakamiseen ja siitä syntyvälle voimaantumiselle. Aggredissa tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaat voivat liikkua samankaltaisella tunnetasolla ja disidente taas jakaa yhteisiä kokemuksia ja ongelmia. Disidente ei ehkä näe enää itseään niin erityisenä ja väkivaltaan oikeutettuna huomatessaan, miten järjettömiltä asiakkaiden perustelut väkivaltakäyttäytymiselle saattavat kuulostaa. Jotkut työntekijät, joilla on oma rikollinen menneisyys, kokevat omasta rikoshistoriasta tai päihteiden käytöstä puhumisen niin sanotuksi kuivanappailuksi eli lämminmieliseksi muisteluksi kiehtovasta, mutta kielletystä elämäntavasta. He ovat itse sovinnossa menneisyytensä kanssa eivätkä halua prosessoida omaa elämäänsä muiden kanssa. Heillä ei ole tarvetta toimia elävänä esimerkkinä muille siitä, miten ihminen voi kääntää heikkoudet vahvuudeksi tai epäonnistumiset elämänkokemukseksi. Sen sijaan he voivat peilata omia elämänkokemuksiaan fiktiivisenä kertomuksena asiakkaan vastaavaan tilanteeseen ja tarjota asiakkaalle uusia toimintatapoja väkivaltaisen käyttäytymisen välttämiseksi. 3.3 Kokemusasiantuntijuus Aggredin kokemusasiantuntijatyöllä mahdollistetaan asiakasnäkökulman ja -kokemuksen hyödyntäminen työn kehittämisessä. Kokemusasiantuntijoiden kautta Aggredin työntekijät saavat näkemystä siitä, kuinka haastavaa ja pitkäkestoista on kiinnittyä takaisin toimivaksi osaksi yhteiskuntaa. Kokemusasiantuntija on työsuhteessa Aggrediin, ja tämä työkokemus toimii polkuna oppisopimukseen tai työllistymiseen. Kokemusasiantuntija saa arvokkaita kokemuksia työnteosta ja yhteiskuntaan integroitumisesta, kun häneen suhtaudutaan tasavertaisena työntekijänä eikä entisenä rikoksentekijänä. Kokemusasiantuntijat poikkeavat disidente-harjoittelijoista siinä, että heidän rikoshistoriansa on tiedossa sekä asiakkailla että kumppaneilla. Aggredin asiakastyö on osoittanut, että asiakasprosessi vaatii joidenkin asiakkaiden kohdalla rinnalleen vahvaa arjen organisointiin keskittyvää toimintaa. Kokemusasiantuntijat tiedostavat ammattilaisia paremmin, mitkä mekanismit rikostaustan omaavalla henkilöllä vaikeuttavat omien asioiden hoitoa. Rinnalla kulkeminen ja samankaltaisten ongelmien jakaminen auttaa asiakasta hahmottamaan arjen haasteiden lisäksi myös tulevaisuuden mahdollisuudet. Kokemusasiantuntijan omakohtaiset kokemukset ja kertomukset voivat toimia pelotteena sellaisille henkilöillä, joilla vankeuden uhka on todellinen, elleivät he irtaannu väkivaltaisesta käyttäytymisestä. 20

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

AGGREDI KUOPIO -hanke

AGGREDI KUOPIO -hanke AGGREDI KUOPIO -hanke 2015-2017 15.6.2015 POHJAA HANKKEELLE * Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan sekä uhrinäkökulmaan on osattu kiinnittää huomiota, koska ne tulevat meidän koteihimme ja koskettavat meitä

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

ADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto

ADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto ADHD oireinen aikuinen asiakkaana Suvi Lehto 13.10.2016 Kohtaamisen lähtökohta Asiakkaalla on usein taustalla useita epäonnistumisia ja negatiivisia kokemuksia Näiden seurauksena asiakas Ei usko onnistumisiin

Lisätiedot

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Maria Akatemia ry Olemme Valtakunnallinen yleishyödyllinen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä MARAK Oulussa 2010-2013 Sisällys Turvallisuustyön rakenne Turvallisuusohjelman painopisteet Yksi lyönti vähemmän-kehittämisympäristö MARAK-prosessi Toiminta on ollut vaivan arvoista THL:n

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta (400/2015) Rikostaustainen kunnan ja Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaana - seminaari 4.9.2015 Erityisasiantuntija Laki

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Rikoksen kuvaus ja menettelytapa

Rikoksen kuvaus ja menettelytapa Rikoksen kuvaus ja menettelytapa Nimi: Päivämäärä: Vastaa alla oleviin kysymyksiin, jonka jälkeen voidaan jatkaa aiheesta keskustellen. Mistä rikoksesta/rikoksista sinut tuomittiin viimeksi? Milloin, missä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun. Keskiyön Savotta Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö

Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun. Keskiyön Savotta Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun Keskiyön Savotta 20.6.2011 Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö 30.6.2011 Sisäasiainministeriön tulevaisuuskatsaus sisältää

Lisätiedot

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä Sosiaalipedagogiikka epäoikeudenmukaisuuden ja haavoittuvuuden kohtaajana Xavier Úcar, Barcelonan autonominen yliopisto En ajattele itseäni sosiaalisena olentona vaan olentona, joka kykenee tekemään valintoja,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa 14.1.2016 15.1.2016 1 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot