Joustoluokkatoiminta, Takalon koulu, Kannuksen kaupunki

Transkriptio

1 Joustoluokkatoiminta, Takalon koulu, Kannuksen kaupunki Kelpo-hankkeessa olemme saaneet huomata, että erityisopetuksen strategia on sitä, mitä me käytännössä olemme tehneet jo monta vuotta. Erityisopetus = opetuksen eriyttäminen kaikille oppilaille sopivaksi Taustaa Alakoulu Keski-Pohjanmaalla Kannuksessa Kaksisarjainen, kaksi esiopetusryhmää Lukuvuonna oppilasta 15 opettajaa, joista 12 luokanopettajaa, 1 englanninopettaja, 2 erityisopettajaa, 2 esikoulunopettajaa, 2 koulunkäyntiavustajaa Pikkutakalossa (harjaantumiskoulu) 9 oppilasta 1 erityisopettaja 6 avustajaa Kaikki aloittavat ensimmäisen luokan 7-vuotiaina luokkaa on mahdollista käydä kolme vuotta. Siitä lähtien joustoa on laajennettu edelleen ja se kattaa nyt koko alakoulun. Starttiluokka lopetettiin koulussa syksyllä 2008 ja erityisluokka (EMU) syksyllä Vanhempainyhdistys Joustoluokkatoiminta alkoi syksyllä 2006 kolmen opettajan voimin ensimmäisellä luokalla, rehtorin tuella. Perustamisvaiheessa keväällä 2006 käytiin tutustumassa Kuopion joustoluokkaan: Tuntui uskomattomalta nähdä, miten siellä oli toteutettu se, mistä itse vasta haaveilimme. 1. erityisopetuksen uudistustarve alun perin kahdella opettajalla, myöhemmin mukaan kolmas opettaja 2. rehtorin tuki. Nyt mukana kaikki alakoulun luokka-asteet: lk Hyväksi käytännöksi valitun Takalon mallin ovat alun perin luoneet: luokanopettaja Kaija Päivärinta ja erityisopettaja Malle Nissi. Vähitellen mukaan on tullut lisää toiminnan kehittäjiä. Yhteystiedot kaija.paivarinta@kannus.fi malle.nissi@kannus.fi (1) KOULU Koulussa toteutetaan systemaattisesti opetusta, joka joustaa yksilöllisesti ja rakentuu tuen kolmiportaiselle mallille. Pyritään vastaamaan sekä niiden lasten tarpeisiin, joilla on enemmän tai vähemmän oppimisvaikeuksia, että niiden, jotka kaipaavat lisähaastetta. KOLMIPORTAINEN TUKI Periaatteet Inklusiivisuus ja oppilaan tarpeista lähtevä joustava opetus. Oppilas saa opiskella omien edellytystensä ja kehitysrytminsä mukaan. Toiminta on sekä ennaltaehkäisevää että korjaavaa. (2) KÄYTÄNNÖN LEVITTÄMINEN, KOKEMUSTEN MALLINTAMINEN: Kehittäjät ovat vuosien pitkäjänteisen työn tuloksena vakiinnuttaneet rakenteita ja käytäntöjä. Työn tuloksista on kiinnostuttu myös Kannuksen ulkopuolella, ja kehittäjät ovatkin runsaasti käyneet mm. Kelpo-toimintaan liittyvissä koulutuksissa esittelemässä tuloksiaan. Kaikki portaat ovat meillä toteutuneet jo vuodesta 2006 lähtien. Allekirjoitamme täysin erityisopetuksen strategian! Emme voi ymmärtää, miten joku epäilee inklusiivisen koulun onnistumista. Emme halua enää koskaan palata entiseen kouluun, jossa oppilaat erotellaan jo eskarivaiheessa yleisopetuksen ja erityisopetuksen oppilaisiin ja jossa opettajat työskentelevät yksin suljettujen ovien takana. RAKENNE 1. Yleinen tuki Tavoitteena on, että oppilas selviytyy yleisopetuksessa omassa lähikoulussaan. Tuen muotoja ovat tukiopetus, opetusryhmien joustava muuntelu, tarvittaessa oppimissuunnitelman laatiminen, osa-aikainen erityisopetus, avustajapalvelut, iltapäivätoiminta luokkien oppilaille ja erityisoppilaille, koulun kerhotoiminta sekä puhe-, toiminta- ja fysioterapia. Yhteistyössä yleisen tuen järjestämisessä ovat mukana oppilas, oppilaan huoltajat, oppilasta opettavat opettajat, kouluavustajat sekä oppilashuoltotyö. 2. Tehostettu tuki Tavoitteena on, että oppilas selviytyy yleisopetuksessa ensisijaisesti lähikoulussaan. Tuen muodot näkyvät oppimissuunnitelmassa. Tuen muotoja ovat mm. opintojen yksilöllinen ohjaus, tukiopetus, samanaikaisopetus, opetusryhmien joustava muuntelu, osa-aikainen erityisopetus, Takalon jousto-opetus, avustajapalvelut, iltapäivä- ja kerhotoiminta sekä puhe-, toiminta- ja fysioterapia.

2 3. Erityinen tuki Jos edellä esitelty tehostettu tuki ei riitä, oppilaalle laaditaan pedagoginen selvitys. Sen perusteella sivistystoimenjohtaja tekee hallinnollisen päätöksen oppilaan siirtämisestä erityisopetuksen piiriin. Erityisen tuen tavoitteena on, että esi- ja alkuopetuksen aikana yleisopetuksen oppilaan oppimäärää ei yksilöllistettäisi. JOUSTOLUOKKATOIMINTA KOLMIPORTAISESSA TUESSA Oppiaineiden oppimääriä ei yksilöllistetä luokalla. Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevat lapset opiskelevat yleisopetuksen ryhmässä saaden tarvitsemaansa tukea. Eniten tukea tarvitsevat oppilaat ohjataan Takalon kouluun, mutta vanhemmat päättävät, missä lapsi aloittaa opiskelun. Erityisen tuen järjestämisessä käytetään perusopetuksen kaikkia tukimuotoja. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. HOJKS tarkistetaan kerran lukukaudessa. Jos oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, sen lopettamisesta tehdään erillinen päätös. Jos oppiaineita myöhemmin yksilöllistetään, käydään sitä ennen läpi kaikki tehostetun tuen [ja erityisen tuen?] keinot. Kannuksessa ei ole yhtään alakoulun erityisluokkaa. Harjaantumiskoulu jatkaa edelleen omana yksikkönään, mutta senkin oppilaita on integroitu yleisopetuksen oppitunneille Takalon kouluun. Joustoluokkatoimintaa on tarkoitus laajentaa vuosi kerrallaan myös yläkouluun. Kuvio on Kannuksen kehittäjien tuottama ja löytyy Peda.netistä Kelpo-sivuilta. (Huom! Raasakan koulun pienluokka loppuu 2012 keväällä). PEDAGOGINEN TARPEIDEN TUNNISTUS Erityisopettaja arvioi kaikkien 1.- ja 2.-luokkalaisten lukemisen ja kirjoittamisen valmiudet koulun alkaessa. Testien ja havainnoinnin perusteella erityisopettaja ja luokanopettaja miettivät yhdessä, missä joustoryhmässä lapsen on milloinkin parasta opiskella. Alkutestauksen lisäksi erityisopettaja arvioi oppilaat äidinkielessä ja myös matematiikassa useita kertoja vuodessa. Jatkuva arviointi mahdollistaa joustavan siirtymisen ryhmästä toiseen. VÄLINEET: 1. ARMI-testit 2. Oskarin torimatka -lukutesti 3. Scribeon Siiliperhe-lukutesti 4. MAVALKA -matematiikan testi 5. aapisen ja lukukirjan kartoitukset 6. matematiikan koulukokeet

3 OPETUSJÄRJESTELYT Oppilaat jaetaan kolmeen ryhmään (punaiseen, siniseen ja keltaiseen) sen mukaan, mihin he tarvitsevat tukea äidinkielessä. Joustoa on jonkin verran myös matematiikassa. Pääsääntöisesti ryhmien kokoonpanot mietitään parin kuukauden välein, mutta yksittäisiä lapsia voidaan tarpeen mukaan siirtää ryhmästä toiseen. Ryhmittelyn myötä lukemisen alkutaipaleella oleva oppilas ei koe itsetuntoa heikentävää vertailua ja jo lukevat oppilaat saavat sopivaa haastetta oppimiseensa. Oppilas opiskelee äidinkieltä omien valmiuksiensa mukaan Jo ennen koulua lukemaan oppinut lapsi saa sopivaa haastetta lukemisessa ja kirjoittamisessa. Jouston myötä erityistä tukea tarvitseva lapsi pystyy toimimaan yleisopetuksen ryhmässä saaden kuitenkin oppimiseensa tarvitsemaansa tukea. JOUSTO-OPETUKSEN TYÖNJAKO JA RAKENNE: Rinnakkaisluokkien opettajat ja erityisopettaja muodostavat tiimin, joka suunnittelee ja toteuttaa opetustyötä yhdessä. Joustoluokkatiimiin kuuluu kaksi luokanopettajaa ja erityisopettaja, joilla on yhteinen vastuu, suunnittelu ja tiedon jakaminen oppilaan parhaaksi. Myös koulunkäyntiavustaja on resursseista riippuen ollut joustoluokkatiimissä. Äidinkielessä 1.ja 2- luokalla on kuusi joustotuntia viikossa. Keltaista joustoryhmä: entinen starttiluokan opettaja on nyt 1-2 joustoluokkien erityisopettaja ja hän vastaa keltaisista joustoryhmistä sekä puhe- ja luki-opetuksesta. Sinistä ja punaista ryhmää opettavat luokanopettajat. Matematiikassa on yksi joustotunti viikossa, jolloin voidaan ottaa huomioon paitsi ne, joilla on matematiikan myös tarkkavaisuuden vaikeuksia. Mahdollisuus saada kerran viikossa erityisopettajalta lukiopetusta (LUKI-ryhmä) sekä puheopetusta. Luokanopettaja antaa myös tarvittaesa tukiopetusta. Entisen EMU-luokan opettaja vastaa 3-6- luokkien erityisopetuksesta, joka on joko jousto-opetusta, samanaikaisopetusta tai pienryhmäopetusta sekä puhe- ja luki-opetusta. VERTAISOPPIMINEN: Erilaiset lapset erilaisissa ryhmissä oppivat myös toinen toisiltaan. OPPIMATERIAALIT JA VÄLINEET luokan jousto-opetuksessa on käytössä Pikkumetsän aapinen ja lukukirja (WSOY), joiden materiaalia jokainen opettaja käyttää ja muokkaa tarpeidensa mukaan. Äidinkieli, mm. Itse kehitettyä materiaalia: 1. tavuhissejä, tavumopoja, dominopelejä, muistipelejä 2. tavu- ja sananopat 3. luetunymmärtämistehtäviä 4. erilaisia laminoituja tehtäviä 5. itse muokattua materiaalia oppimispeleistä Valmista materiaalia: 1. Luetun ymmärtämiset: Hukka Uunon seikkailut (WSOY), Matkaopas ymmärtävään lukemiseen 1 ja 2 (Otava) 2. Takatasku 1 ja 2 (Tammi) 3. Lukiretki 1. luokan toiminnallinen tukiopetus (WSOY) 4. Mistä kiikastaa? 1. kirja (Agricola kustannusosakeyhtiö) Matematiikka, mm. 1. Nikitin-palikat 2. Missä Vallu kirjat 3. kymmenjärjestelmä-välineet (tuhatkuutio, satalevyt, kymmensauvat ja ykköspalikat) 4. kananmunakennot kymmenylityksen harjoitteluun helminauhat helminauha 7. kymppi täyteen -kortit 8. yhteen- ja vähennyslaskun varmentamiseen käytetyt laskukortit 9. erilaiset lukumääräkortit 10. timanttikädet-peli lukujen hajotukseen 11. lukujen hajotukseen käytetyt helmet 12. Ten Base -peli (yhdistää matematiikkaa ja äidinkieltä) 5. Ekapeli-yksi ja Ekapeli- sujuvuus (Lukimat, Niilo Mäki Instituutti ja Jyväskylän yliopisto) 6. Lexia 4 (CognAid)

4 TOIMINNAN ONNISTUMISEN ARVIOINTIA Kaikki Takalon koulun opettajat on saatu mukaan tiimityöhön. Opettajien kokemus: koulussa on ollut jo kymmenen eri opettajaa luokan jousto-opetuksessa ja kaikki ovat nähneet sen hyödyllisenä. Tiimityön on koettu tuovan myös opettajille voimaa. Vaikka yhteinen suunnittelu vie aikaa, se tuntuu kuitenkin mielekkäämmältä kuin yksin puurtaminen. TULOKSET Kaikki tulevat kouluun 7-vuotiaina, alakoulun oppilaat opiskelevat yleisopetuksessa ja saavat tarvitsemaansa tukea. Kannuksessa ei ole yhtään alakoulun erityisluokkaa harjaantumisopetusta lukuun ottamatta. On voitu purkaa useita yksilöllistämisiä ja 11-vuotisia oppivelvollisuuksia. Alkuoletus oli, että joustoluokasta hyötyvät vain ne lapset, joilla on oppimisvaikeuksia, mutta käytäntö on osoittanut, että nyt jokainen lapsi koulussa saa juuri hänelle sopivaa opetusta. Käytöshäiriöt luokassa ovat vähentyneet. Tiimityön etu opettajille: työssä jaksaminen, apu ongelmissa. ONNISTUMISEN EHDOT Kasvatusoptimismi, usko inklusiiviseen kouluun sekä halu tiimityöhön. Kaikkien lasten kanssa työskentelevien (luokanopettaja, erityisopettaja, avustaja, vanhemmat, terapeutit, psykologit) on oltava tasaarvoisia ja kaikkien mielipidettä on kuunneltava. Onnistuminen on yhteinen saavutus, josta kukaan ei voi ottaa yksin kunniaa. HAASTEET Muutosvastarinta oli aluksi kovaa. Joustoluokka on aloitettu ilman lisäresursseja. Tähän asti kaikki tiimikokoukset ja yhteinen suunnittelu on tehty omalla ajalla, mutta lukuvuonna joustotiimeille on luvattu palkallinen kehittämis- ja suunnittelutunti joka toinen viikko. 1. luokille on saatu yksi yhteinen avustaja, mutta 2. luokille haluttaisiin myös oma avustaja. Ongelmana ovat muualta Kannukseen muuttavat erityisoppilaat, joille on tehty entisessä koulussa HOJKS ja yksilöllistetty oppimäärä. Esi- ja alkuopettajien yhteistyö: Takalossa on kokeiltu myös joustavaa esi- ja alkuopetusta keväästä 2011 lähtien. Tavoitteena ja haasteena on ulottaa jousto-opetus luokkiin ja yläkouluun. KOMMENTTEJA Koulutuksen arviointikeskus, Helsingin yliopisto Kehittävän ja erityisen tuen kehittämistoiminnan (ent. Kelpo) alusta asti Kannuksen oppilaan tuen ja jousto-opetuksen kehittäjät ovat herättäneet yhteisissä koulutustilaisuuksissa huomiota innostuksellaan, voimallaan ja suunnitelmallisella etenemisellään. Kun monella muulla paikkakunnalla ja koulussa on valitettu, että ei ole mahdollista tai resursseja toimia, Takalossa on ratkaistu ongelmia yhdessä ja edelläkävijöinä edetty monella tasolla Erityisopetuksen strategian, Perusopetuslain ja Perusopetuksen opetussuunnitelmaperusteiden viitoittamaan suuntaan. Päämotivoijana ovat olleet toiminnasta saadut näkyvät, oppilaiden tulevaisuuteen kantavat tulokset (mm. yksilöllistämispäätöksiä voitu purkaa tehostamalla opetusta). Koulutuksen arviointikeskuksen puolesta kaivattiin vielä joitakin täsmennyksiä toiminnankuvaukseen: Koulutuksen arviointikeskus: Onko Takalon koulun jousto-opetus myös lähikouluperiaatteen mukaista? Takalo: Kannuksessa on lähikouluperiaate, mutta jos lähikoulun tehostettu tuki ei riitä, lapsi voi tulla Takalon kouluun. Alkuopetuksen jälkeen tehostetun tuen tarve kartoitetaan, ja jos lähikoulun tukitoimet riittävät, lapsi voi palata omaan lähikouluunsa. Koska Takalon koulu on Kannuksen suurin alakoulu, suurimmalle osalle tehostetun tuen oppilaista Takalon koulu on lähikoulu. Koulutuksen arviointikeskus: Kun jousto-opetuksen hyötyinä luetellaan oppimistulosten paraneminen kaikilla, syrjäytymisrikin ja käytöshäiriöiden väheneminen, oppilaan uskaltaminen olla oma itsensä, mihin nämä perustuvat? Onko kirjattu ja kerätty perusteluja? Takalo: Takalon oppimistulosten paraneminen näkyy valtakunnallisissa kokeissa, joiden tulokset ylittävät keskiarvon, vaikka kokeisiin osallistuvat myös erityistä ja tehostettua tukea saavat oppilaat. Syrjäytymisriskin väheneminen näkyy koulussa kaikessa toiminnassa. Välituntisin ei enää näy yksin seisoskelijoita. Oppilaat ovat tottuneet erilaisuuteen ja kaikki hyväksytään tasa-arvoisina koululaisina.

5 Tiedot Kannuksen/Takalon koulun mallista ovat peräisin keskusteluista Kelpo-toiminnan aikana, hyvien käytäntöjen lomakkeesta, internetistä (mm. koulun kotisivulta), Kelpon Peda.netistä sekä powerpoint-esityksistä. Kannuksen malli on työstetty Tehostetun ja erityisen tuen portaalin hyväksi käytännöksi Takalon koulun ja Koulutuksen arviointikeskuksen yhteistyönä. Pohjana on ollut Koulutuksen arviointikeskuksen väljään lomakepohjaan perustuva kehittäjien toiminnan kuvaus, joka on pyritty säilyttämään mahdollisimman autenttisena, vaikka sitä on tiivistetty ja jäsennetty. Kehittäjät ovat saaneet työstetyn version kommentoitavaksi ja heiltä on vielä loppuvaiheessa pyydetty täydennyksenä tietoa konkreettisista materiaaleista. Materiaalia voidaan täydentää myöhemmin.