NonSordino 2/2007. Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja uusmedia-alan ammattilaiset MaMa ry:n jäsenlehti. 2. Kell onni on?

Transkriptio

1 NonSordino Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja uusmedia-alan ammattilaiset MaMa ry:n jäsenlehti 2/ Kell onni on? 3. Johtaja johtaa persoonallaan 7. Globalisaatio helpottaa palkkavertailua 9. Mikä tekee minut onnelliseksi? 10. Koiramainen tuhkimotarina 12. Opiskelija, tunnetko oikeutesi? 14. Markkinointiviestinnän viikko Työntekijän salassapitovelvollisuus 17. Missä ympyröissä MaMa pyörii? 18. Se mikä ei käy kaupaksi, ei työllistä 19. Syyskokous

2 NonSordino Pääkirjoitus Kell onni on? Julkaisija: Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja uusmedia-alan ammattilaiset MaMa ry Asemamiehenkatu Helsinki Puh MaMa ry on Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTOn jäsenyhdistys Päätoimittaja: Kaarina Pehkonen Toimituskunta: Kaarina Pehkonen, Helsinki Virve Konttas, Vaasa Tanja Kainulainen, Kuopio Hannu Klemetti, Kuopio Mikko Lassila, Tampere Mikko Meriluoto, Vihti Petri Ovaskainen, Oulu Yhteystiedot: Kaarina Pehkonen, pj Taitto: Petri Ovaskainen, Oulu Kansikuva: Jukka Tolvanen Valokuva: Anneli Lind Painopaikka: Painotalo Auranen Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyn materiaalin säilyttämisestä tai palauttamisesta. Toimituksen vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Seuraava NonSordino ilmestyy huhtikuun 2008 alussa. Edellisessä NonSordinossa julistimme kirjoituskilpailun aiheesta Onnellinen mamalainen. Halusimme tietää, mikä tekee jäsenemme onnelliseksi. Onnellisuutta on tutkittu maailmalla ja Suomessakin jo vuosikymmeniä. Elinkeinoelämän valtuuskuntakin on raportoinut suomalaisten onnellisuuden kehityksestä. Milloin suomalainen on onnellinen? Tuoko onnen raha, se kuuluisa lottovoitto vai mikä? Saamamme palaute toisaalta yllätti, toisaalta tuki niitä tuloksia, mitä laajat onnellisuustutkimukset ovat tuottaneet. Onnea elämään ei sanottu tulevan materiaalisten seikkojen kautta. Onni oli mukana arkipäivässä pieninä asioina, joskus välähdyksenomaisina hetkinä, eikä välttämättä ulkopuoliselle näkyvinä. Abraham Maslow n tarvehierarkian mukaan ajateltuna länsimaisilla nk. hyvinvointi-ihmisillä olisi hyvinkin suuret edellytykset onnellisuuteen. Mutta materiaalisen hyvinvoinnin lisäksi elämässä on alkanut entistä voimakkaammin painottua työelämä. Se vie vuorokaudesta fyysistä aikaa ja energiaa monessa tapauksessa paljon yli virallisen työajan. Pitkän työpäivän jälkeenkin työt voivat seurata kotiin. Työn ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt. Tämä on selvästi näkyvissä mamalaisilla aloilla. Silloin on tärkeää, millaisessa henkisessä ympäristössä vietämme tuon ajan, 8 12 tuntia vuorokaudestamme. Eräs onnellisuudesta kanssani keskustellut jäsenemme sanoi: Elän kahdessa eri maailmassa: onnellisessa yksityiselämässä ja onnettomassa työympäristössä. Sama viesti sisältyi monen muunkin tarinaan. Mikä sitten työpaikkoja/erilaisia yhteisöjä vaivaa? Niissä voi esiintyä kateutta, panettelua, syrjintää, eristämistä, kaikenlaista kampittamista jopa itseään sivistyneinä pitävien työkavereiden taholta kuten eräs raportoija kiteytti. Vain oman sisäisen hyvinvoinnin ja tasapainon avulla tällaisen kohteeksi joutunut työntekijä selviää, niin kauan kuin selviää. Omien sisäisten onnen hetkien löytäminen ja niistä nauttiminen on ihmiselle tärkeää. Se on myös itsensä hoitamista, itsensä arvostamista ja jopa sairauksia estävää. Tunne-elämän vaikutusta fyysisiin ja mentaalisiin sairauksiin ei enää kiistetä. Onnellinen mieli kestää paremmin kaikenlaiset töytäisyt. Työpaikkahyvinvointiin/-pahoinvointiin täytyy kiinnittää enemmän huomiota. Niiden seuraukset näkyvät paljon laajemmalle kuin uskommekaan. Työpaikalla meillä kaikilla on sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Meillä on mm. oikeus saada tehdä työtämme innostuneina, luovina, tavoitteellisina ja eräs velvollisuutemme on suoda sama toisille. Toivon henkistä hyvinvointia ja onnellisuuden hetkiä kaikille mamalaisille työpaikoille. Kaarina Pehkonen, pj PS. Julkaisemme kirjoituskilpailun satoa tässä ja tulevissa NonSordinoissa. 2 - NonSordino 2/2007

3 Teksti: Kaarina Pehkonen / Kuvat: Anneli Lind Valokuvat on otettu RI:n henkilökunnan kesäjuhlassa Johtaja johtaa persoonallaan Markkinatutkimustoimiston johtaja Jukka Tolvanen lähikuvassa Keskikesän aurinko paistaa kuumasti, ja pöydät ovat täynnä punavuorelaisessa katukahvilassa. Jukka Tolvanenkin on lähdössä lomalle. Sitä ennen kuitenkin ehdimme viettää juttuhetken kahvikupin ääressä. Siis kuka ja mitä ajattelee maailmasta Jukka Tolvanen? NonSordino -

4 Miten sinusta tuli markkinatutkimuksen ammattilainen? Moni ajautuu markkinatutkimusalalle vahingossa. Minä olen jo opiskeluajoista halunnut tälle alalle, koska persoonaltani sovin tutkijaksi hyvin. Olen utelias ja ulospäin suuntautunut. Pidän asioiden analysoinnista ja mallintamisesta. Suorastaan rakastan asiakastyötä ja sitä, että voin viedä hyödyllistä tutkimustietoa asiakkaille kiinnostavalla tavalla. Tutkijan urani aloitin Kuluttajatutkimuskeskuksessa vuonna Silloin Suomi ei ollut vielä EU:n jäsen, ja tehtäväni siellä oli laskea, millainen vaikutus EU-jäsenyydellä olisi eri elintarviketuoteryhmien hintoihin. Vuodet olin Atrialla tuotekehityspäällikkönä. Tässä tehtävässä tutustuin markkinatutkimukseen paremmin ja viimeistään silloin tiesin löytäneeni oman juttuni. Heti kun tuli tilaisuus siirtyä tälle alalle, käytin sen hyväkseni. Vuodesta 1996 olen ollut markkinatutkimuksen ammattilainen. Suurimman osan urastani olen ollut töissä tutkimustoimistossa, lukuun ottamatta kolmen vuoden pestiä Alma Mediassa. Nykyisin olet markkinatutkimustoimiston toimitusjohtaja. Onko työ vastannut odotuksiasi? Noin kolme vuotta sitten minua pyydettiin Research International Finland Oy:n toimitusjohtajaksi. Tartuin tilaisuuteen empimättä, koska tämä on unelmapaikka sellaiselle ihmiselle, joka haluaa työskennellä Suomen johtavien markkinoijien ja päivittäistavarayritysten kanssa. Lisäksi Research International Finland Oy:n toimitusjohtajalla on halutessaan erittäin hyvä tilaisuus viedä toimialaa eteenpäin. Ja totta kai näin itse yrityksessä paljon potentiaalia, myös hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Research International Finland Oy:n asiakkaina on Suomen johtavia yrityksiä ja brändejä. Teemme paljon töitä myös kansainvälisille yrityksille. Olemme asiakaskunnastamme erittäin ylpeitä, mutta myöskin nöyriä: opimme asiakkailtamme jatkuvasti lisää. Kansainvälisen ketjun osana pysymme jatkuvasti mukana markkinatutkimuksen kehityksessä. Millaisia haasteita olet kokenut työssäsi? Toimitusjohtajan näkökulmasta meillä on tietysti vaikka minkälaisia haasteita, mutta tässä haluan nostaa esiin niistä kaksi, joista ensimmäinen on asiakashaaste. Asiakkaamme ovat erittäin vaativia, ja vaatimustaso kasvaa koko ajan. Lisäksi maailma muuttuu, ja esimerkiksi markkinoinnin toimintaympäristö on muuttunut valtavasti viime vuosien aikana. Meidän on jatkuvasti pidettävä huolta siitä, että jokaisesta tekemästämme tutkimuksesta on asiakkaalle selkeä konkreettinen hyöty. Mutta tämä ei yksistään riitä. Lisäksi meidän on pystyttävä inspiroimaan asiakasta tutkimuksellamme. Asiakkaidemme pitää innostua tutkimustuloksista, jotta he voisivat edelleen jalkauttaa tulokset käytäntöön. Meidän on oltava sekä hyödyllinen että innostava ja oltava sitä koko ajan. Toinen on ehdottomasti johtajuushaaste. Uskon siihen, että ihminen valitsee työpaikkansa firman perusteella ja lähtee työpaikastaan pomon takia. Meidän johtajien velvollisuus on tarjota hyvää johtajuutta. Kilpailu hyvistä työntekijöistä, moniosaajista, kiristyy koko ajan. Palkka motivoi ihmisiä tiettyyn rajaan asti, mutta loppujen lopuksi toisenlaiset asiat ratkaisevat ihmisen viihtyvyyden: se, että hän tuntee kehittyvänsä työssään koko ajan ja oppivansa lisää. Se, että hänen ympärillään on ihmisiä, jotka antavat hänelle energiaa eivätkä vie sitä. Työmarkkinoille on tullut uusi sukupolvi, joka ei enää suhtaudu perinteisellä tavalla työhön. Nykyään työn tulee tarjota mielekästä sisältöä elämään ja olla hauskaa sekä energisoivaa. Vaikka koen itseni melko nuoreksi (niin kuin varmaan kaikki iästään riippumatta itse täytän näinä päivinä 40 vuotta), suhtaudun työhön selvästi luterilaisemmin kuin alle 30-vuotiaat. Minä olen tottunut ajattelemaan, että työtä pitää tehdä eikä sen tarvitse välttämättä olla hauskaa. Haasteet on tarkoitettu voitettavaksi Joskus täytyy myös kumartua - NonSordino 2/2007

5 Innostava johtaja kannustaa ihmisiä yhä parempiin suorituksiin. Hyvä johtaja astuu sivuun tarvittaessa ja antaa muiden loistaa. Millaista mielestäsi on hyvä johtajuus? Voiko johtajuudessa kehittyä? Hyvä johtajuus on mm. tavoitteiden asettamista, organisoimista, motivoimista, palautteen antamista. Nämä ovat kaikki mekaanisia kuvauksia hyvästä johtajuudesta. Jo pelkästään niitä noudattamalla ja kehittämällä johtajasta voi kehittyä entistä parempi. Mutta jos haluaa kehittyä todella hyväksi johtajaksi, on kehitettävä myös vaikeammin mitattavia kykyjä, kuten karisma, avoimuus, lämpö, suuri sydän, kyky kuunnella ja kuulla. Innostava johtaja kannustaa ihmisiä yhä parempiin suorituksiin. Hyvä johtaja astuu sivuun tarvittaessa ja antaa muiden loistaa. Hieno uutinen kaikille johtajille on se, että näitäkin kykyjä jokainen voi kehittää; kaikki me olemme saaneet osan niitä jo äidinmaidossa. Itseäni en pidä erityisen lahjakkaana johtajana. Vahvuuteni on ehkä se, että sitoudun vahvasti kaikkeen, mitä teen, enkä ajattele omaa etuani vaan yrityksen etua. Tämän päivän työelämästä voi vielä sanoa, että varsinkin nuorten ajattelussa pelkkä aseman tuoma kunnioitus on hävinnyt. Nuoret viittaavat kintaalla sille, että joku on johtaja. Asemansa on lunastettava joka päivä. Pidän sellaisesta asenteesta. Ihminen ja hänen tekemisensä ovat tärkeitä, ei asema. Varsinkin avoimuus ja läpinäkyvyys on erittäin tärkeää nykyisin. Esimerkiksi pörssiyhtiön johtaja on mediassa täysin julkista riistaa, mokailut tai välistävedot ovat verkossa muutamassa tunnissa kaikkien luettavissa. Johtajan puheiden ja tekojen on oltava synkassa. Johtajan täytyy johtaa aidosti persoonallaan, feikkaus ei onnistu. Itse arvostan johtajuudessa paljon sitä, että johtaja on jatkuvassa asiakaskontaktissa ja näyttää esimerkkiä omalla toiminnallaan. Siis johtaa edestä. Asiantuntijaorganisaatiossa on tärkeää, että ihmiset kokevat olonsa turvalliseksi. Vain silloin uuden kokeilu onnistuu, ja vain silloin yksilöt ja organisaatio kehittyvät samassa tahdissa. Virheitä saa tehdä. Niistä täytyy vain ottaa opiksi. Tyytyväinen asiakas on asiakas myös huomenna. Ilman asiakkaita ei ole yritystä. Yritys koostuu ihmisistä. Niinpä meidän tavoitteemme on rekrytoida ja pitää töissä ihmisiä, jotka luovat asiakastyytyväisyyttä. Millainen tällainen ihminen sitten on, superihminenkö? Ei, vaan loppujen lopuksi yllättävän usein asiakastyytyväisyyttä luova ihminen on ihan tavallinen mukava tyyppi, joka yrittää kovasti. Ihminen, joka saa nautintoa hyvin tehdystä työstä. Millaisena koet tämän päivän yhteiskunnan työnantajan näkökulmasta katsottuna? Koko yhteiskunta ja työelämä on yleisesti ottaen muuttunut paljonkin. Ehkä suurin asia on se, että yksin ei yritys tai ihminen enää pärjää. Ja lisäksi se, että jäykkien rakenteiden aika on ohi. Työelämässä haluaisin korostaa yhteisöllisyyden merkitystä. Työpaikoilla pitäisi olla henki, että työpaikka on kuin orkesteri, jossa soitetaan yhteen. Minä toivon, että vastakkainasettelu loppuisi myös suomalaisessa työelämässä. Kokemukseni mukaan yrittämällä pääsee eteenpäin suomalaisessa työelämässä ja yrityksissä. Koko yhteiskunnan kannalta on olemassa vielä joitakin epäterveitä rakenteita, kuten se että joskus työnteko ei taloudellisesti kannata. Työnteon pitäisi olla aina se kannattavampi vaihtoehto. Vain siten voidaan rakentaa yhteiskuntaa. Haluat korostaa yhteisöllisyyden merkitystä mutta eikö tämä nykyaika ole individualistien juhlaa? Suorista, perustelluista mielipiteistä työpaikoilla on yleensä pulaa. Jos ihmiset sanoisivat mielipiteensä, he yllättyisivät, että heitä kuunnellaan. Mielipiteitä saa sanoa, eri mieltä saa olla. Työpaikoilla pitää olla sellainen ilmapiiri, että ihmisiä kuunnellaan. Tutkijan ominaisuudessa sanonkin, että yhteisöllisyys on nouseva trendi myös länsimaissa. Minäkin olen heräämässä siihen. Silmäni ovat avautuneet yhteiskunnallisille asioille enemmän kuin ennen. Uskon, että myös heimoajattelu on taas löytymässä. Yhdessä ollaan enemmän kuin yksin. Yksi syy tähän on varmaan avoin yhteiskunta, internet. Tietoa on saatavilla ja sitä jaetaan. Voit verkostoitua kenen kanssa haluat. Tutkijana olen huomannut, että yhteisöllisyyden lisääntymisestä johtuen enemmän esillä yhteiskunnassa ovat mm. eettiset asiat ja moraali yritystoiminnassa. Tiedonsaanti on vapaata, yritysten toiminnan täytyy olla läpinäkyvää. Yritysten on tarkkaan kuunneltava kuluttajia. Yritysten on toimittava niin, että kohderyhmät ja sidosryhmät arvostavat niitä. Miten itse koet vaikuttavasi yhteiskunnallisesti? Voin vaikuttaa paitsi äänestämällä eniten varmaan työni kautta. Sen vaikutuspiirissä on tuhansia ihmisiä: työn- NonSordino -

6 tekijät, asiakkaat, kaikki eri sidosryhmät, kuluttajat. Verkostot laajenevat koko ajan. Kaikki aikaansaannokseni vaikuttavat, ihan niin kuin meillä kaikilla. Uskon, että olemme yhä enemmän heräämässä siihen ajatteluun, että yhteiskunta olemme me, ei jokin kasvoton instituutio. Meidän valintamme ja tekomme vaikuttavat. Kennedy sanoi aikanaan viisaasti, että älä kysy, mitä maasi voi tehdä sinun hyväksesi, vaan kysy, mitä sinä voit tehdä maasi hyväksi. Niin kuin yhteiskunta on ihmiset, samalla tavalla yritys on siellä töissä olevat ihmiset. Ajattelen, että yritysten pitäisi aidosti toimia oikein, ei vain julkisuuskuvan vuoksi. On tehtävä moraalisesti kestäviä päätöksiä. muotokuva Markkinatutkijana Jukka Tolvanen valitsi kvalitatiivisen menetelmän muotokuvansa rakentamiseen. Mikä aikakausi olet? Triaskausi. Silloin elämä monipuolistui valtavasti. Dinosaurukset astuivat näyttämölle. Sekä meriin että maalle tuli paljon erilaisia elämänmuotoja. Minä koen eläväni nyt hyvin rikasta aikaa. Usko maailman monipuolisuuteen on minulla avautumassa. Näen enemmän sävyjä elämässä. Mikä maa? Jossain mielessä Suomi, mutta ehkä sittenkin enemmän Kanada. Siinä viehättää minua tietty jenkkiläisyys. Siinä on suoraviivaisuutta, eteenpäin menevää, omaleimaisuutta, ja se on kuitenkin astetta juntimpi kuin Jenkkilä. Siinä on pelkistämistä ja yksinkertaisuutta ja pohjoista karuutta, jotka puhuttelevat minua. Mikä soitin? Jotakin yksinkertaista Kannel tulee ensimmäiseksi mieleen, mutta en minä ole sillä tavalla perinteinen suomalainen. Patarumpu! Se on yksinkertainen vekotin, mikä pamahtaa kovalla äänellä. Se on ison orkesterin osa. Sen pelkistyneisyys vaikuttaa minuun. Työpaikkakin on orkesteri, jossa kaikkien pitäisi pystyä soittamaan yhteen, mutta jokaisen äänen voi kuulla myös yksittäin. Työkalu? Haluaisin olla jokin rakentava työkalu, puusepän työkalu Taltta tai muu vastaava, jolla saadaan puusta hahmottumaan tietty muoto esiin. Kirja? Sinuhe egyptiläinen, se on viisas ja vaikuttava kirja. Vähän siinä särähtää tietty mukautuvaisuus: Sinuhen tietty kohtalonusko, että ihmiselle käy, niin kuin on määrätty. Siinä kohdassa minä olen eri mieltä. Maailmankuvaani on kuitenkin eniten vaikuttanut Richard Dawkinsin kirja Geenin itsekkyys. Sen mukaan me olemme evoluution tuotteita. Ihmiskunnan nykypiirteetkin siinä pystyy näkemään evoluution kautta. Ihmisen historiaan liittyvä aikakausi? 30-luku Yhdysvalloissa ennen sotaa. Maailma oli silloin mahdollisuuksia täynnä. Ihmisten tulevaisuudenusko oli erittäin voimakas. Maailma oli avoin, kunnes sota murskasi sen, sen illuusiot. Minulla itselläni on hyvin voimakas tulevaisuudenusko ja luottamus ihmiseen, ihmisen kykyihin ja siihen, että ihminen on pohjimmiltaan hyvä. Vuodenaika? Kypsä kesä, satokausi. Toivottavasti olen itse sopusointuinen ja tasapainoinen ihminen. Luonnon kiertokulku ikään kuin kulminoituu satokauteen. Jotenkin minä samaistun siihen, satokauteen. Maalaistalon poikana myös koen, että vuodenaikana se on minulle hyvin työntäyteinen ja läheinen. Rentoutumistapa? Kirjat on ehdottomasti kaikkein tärkein. Sitten myös jokin aktiivinen tapa, esimerkiksi leffassa käynti. Jokin elämyksellinen juttu, kuitenkin omassa rauhassa, ei mikään huvipuisto. Taidemuoto? Kirjallisuus. Kirjallisuudessa kerrotaan tarinoita. Kirjan voi kuvittaa itse omassa päässään. Ihailen kirjailijoita. Jos voisin olla hetken joku muu, niin en haluaisi olla mikään rokkitähti, poliitikko tai elokuvatähti, vaan kaikkein mieluimmin kirjailija. Mikä tekee sinut onnelliseksi? Rakastaminen ja oppiminen. - NonSordino 2/2007

7 Globalisaatio helpottaa palkkavertailua Globalisaatiota on joskus pidetty palkansaajan vihollisena. Mutta moniko on tullut ajatelleeksi, että globalisaatio tekee palkkojen ja työtehtävien vertailusta eri maissa nopeaa ja helppoa? Työnimikkeiden kansainvälistyessä yhä useampi meistä saa kotimaisen sijaan hienon englanninkielisen tittelin, sellaisen kuin Copywriter, Graphics Designer, Account Manager, AD tai Software Engineer. Kansainvälistyvät nimikkeet helpottavat palkkojen vertailua eri maissa. Kaikki löytyy netistä Globalisaatio helpottaa tiedon etsimistä erityisesti pitkälle erikoistuneilla, erityisosaamista vaativilla aloilla, joille monet ertolaiset kuuluvat. Pelkällä Googlella löytää vajaassa minuutissa kasapäin tietoja palkoista, työtehtävistä ja olosuhteista eri maissa. Esimerkiksi hakusanoilla Marketing Research Account Manager ja jobs saa selville, että Philadelphiassa olisi paikka, joka oikeuttaisi melko mukaviin ,00 dollarin vuosituloihin ja ,00 dollarin bonukseen. Tai että online-tutkimusjärjestelmän pyörittäjä voisi nauttia Sydneyssä jokseenkin riittoisaa ,00 Australian dollarin vuosipalkkaa. Googletus selvittää myös, että suomalainen Copywriter saa noin euroa kuussa ja että Dubaissa ansiot kipuaisivat ,00 dollarin verottomaan tuloon. Useat työnvälityspalvelut hakukoneineen, kuten Monster tai Mycareer. com, toimivat useissa maissa. Tehtäviä ja palkkoja voi etsiä lukuisilla kriteereillä. Työnantajia ja -hakijoita voi profiloida melkein yhtä tarkoin kuin seuranhakupalveluiden profiileissa. Palkkojen vertailua käytännön tasolla helpottaa tietenkin ylistetty eurooppalainen yhteisvaluutta, mutta lisäksi se, että nettiostojen myötä myös erikoisempien valuuttojen kuten dollarin tai punnan käypä kurssi on tullut monille hyvinkin tutuksi. Globalisaatio on haaste Kaikenlaiset työtehtävät eivät tietenkään ole sellaisenaan siirrettävissä maasta toiseen, vaikka ihmiset ja raha liikkuisivatkin vapaasti. Helpointa lienee teknisillä aloilla. Tietokoneethan puhuvat samaa kieltä joka maassa. Esimerkiksi markkinoinnissa vaaditaan jo paljon enemmän kielen ja kulttuurin tuntemusta. Kaikki toki muistavat Ikean surullisen kuuluisan yrityksen lanseerata pyörälli- NonSordino - 7

8 nen FARTFULL-pöytämallisto Pohjois- Amerikassa. Englanninkielisissä maissa sinänsä hienoa kalustesarjaa ei ehkä olisi kannattanut mainostaa suoraan ruotsinkielisellä nimellä (engl. fart=pieru). Työnteko maailmantaloudessa onkin haasteita täynnä, mutta globalisaatio ja netti tekevät ainakin palkkojen ja tehtävien vertailusta helppoa ja nopeaa. Enää ainoa tiedonlähde ei ole iltapäivälehtien katsaus mitä naapuri tienaa. Useilla ertolaisilla aloilla erikoistuminen on sitä paitsi edennyt niin pitkälle, että on helpompi löytää omaa työpaikkaa vastaava vertailukohta toisesta maasta kuin omasta naapurista. Pitkälle erikoistuneiden työtehtävien etsintään ja palkkavertailuihin globalisaatio tarjoaakin monia mahdollisuuksia. Jari Simonen Kirjoittaja on Software Engineer ja työsuojeluvaravaltuutettu Research Internationalissa. Lähteitä ja linkkejä: Rekrytointipalvelu: Urakontaktipalvelu: Suomi24-työpaikkafoorumit: fcgi?category=121 Suorin tie huipulle. Huipulle ei ole oikotietä. MJK-instituutti tarjoaa tutkintoon johtavaa ja lyhytkestoista koulutusta talouden, myynnin ja markkinoinnin, johtamisen, juridiikan, tietotekniikan ja yrittäjyyden alalta. Matka mestariksi alkaa osoitteessa Markkinointiviestinnän ammattitutkinto Syvennä mainonnan ja markkinoinnin osaamistasi. Tutkintoon valmistava koulutus alkaa Koulutus kestää noin vuoden. Koulutus maksaa 500 euroa ja tutkintomaksun 50,50 e. Markkinointiviestinnän erikoisammattitutkinto Päivitä osaamistasi markkinointiviestinnän vaativissa tehtävissä. Tutkintoon valmistava koulutus alkaa marraskuussa. Koulutus kestää noin 1,5 vuotta. Koulutus maksaa 550 euroa ja tutkintomaksun 50,50 e. - NonSordino 2/2007

9 Mikä tekee minut onnelliseksi? Edellisessä NonSordinossa pyysimme jäseniämme kirjoittamaan, mikä tekee heidät onnelliseksi. Millainen on onnellinen mamalainen? Tässä julkaisemme kaksi jäsentemme kirjettä. Yllätytkö, lukija? Missä onni piileskelee? Palkitsemme kirjapalkinnolla Raija Hynnisen Heinolasta sekä nimimerkki Karin Helsingistä. Mikä tekee minut onnelliseksi? Kysymys herättää paljonkin ajatuksia, koska onneksi minulla on paljon asioita, mitkä tuottavat mielihyvää. Onnentunteen voi liittää moneen eri asiaan ja tapahtumaan: ihmisiin, vuodenaikoihin, työhön jne. Useimmille perhe ja omaiset ovat onnen lähde ja niin minullekin. Mikä onkaan mukavampaa kuin lasten ja lastenlasten nauru, yövahtina oleminen tyttärenpojalle, jotta isä ja äiti saisivat nukkua yön heräämättä. Keväällä ja kesällä onnea tuo minulle kukkapenkkien laitto ja hoito. Ei ole niin pitkää ja väsyttävää työpäivää, ettei stressi häviä, kun illalla kiertää kaikki kukkapenkit ja katsoo, mitä päivän aikana on kasvanut. Syksyllä suurin ilo on marjametsässä kulkeminen. Ja vaikka seuraavana päivänä joka paikkaa kolottaakin, niin kyllä se on sen arvoista. Talvella taas pimeät illat ovat upeaa lukuaikaa. Tässä niitä minun onneni aiheita roppakaupalla. - Ja jos toivoa saan, niin yksi suurimpia ilon- ja onnenpäiviä olisi, jos tulisin niin terveeksi, että vaikka yhteen vuorokauteen en tarvitsisi yhtään särkylääkettä. Tässä kohtaa täytyy lohduttaa itseäni lääkärini Timo Monosen toteamuksella: Ajattele, miten monta hyvää vuotta olet saanut elää, kun on lääkkeet, mitkä auttavat. Siis olen todella onnekas näinkin! Onnenhippuja kaikille toivoo Hynnisen Raija Onnellinen minä? Kun luin NonSordinosta tästä onnellisuuskirjoittamisesta, jäin pitkäksi aikaa istumaan mietteisiini. Mikä tekee minut onnelliseksi? Koko sanakin tuntui vieraalta, ja täytyy sanoa, etten tunnistanut tuota tunnetta heti, mitä on oikeasti olla onnellinen. Millainen tunne se on? Milloin olen viimeksi ollut onnellinen? Kuitenkin elämässäni menee lujaa. Minulla on hyvin palkattu työ, joka antaa sisällön elämääni. Työ vie minut usein ulkomaille: koko ajan uusia ihmisiä, palavereja, neuvotteluja, lentokoneessa loppuun hiottuja suunnitelmia ja kiinnijuostun aikataulun antaman adrenaliinipiikin voimalla runnottuja sopimuksia. Olenko sitten onnellinen kuittaamastani bonuksesta? Tyytyväinen kyllä, mutta onnellinen? Kerran, vuosia sitten, avioeroni jälkeen olin kaverini Maken kanssa Lapissa viikon verran patikoimassa. Raskaan fyysisen suorituksen, savusaunan ja nuotiolla tehdyn aterian jälkeen rantakivellä usvan nousua veden päälle seuratessa mielessä käväisi jokin tunne, jota voisin ehkä kutsua onneksi. Kukaan ei vaatinut eikä odottanut minulta mitään, ei tarvinnut näyttää mitään, elin vain itselleni, verkalleen hyvän ystävän kanssa jutellen. Jotenkin sulauduin siihen luontoon ja siihen hetkeen. Minun elämässäni onni on jotain harvinaista, erilaista, sattumanvaraista eikä sitä voi ostaa. Nimim. Kari NonSordino -

10 Koiramainen tuhkimotarina Tavanomaisten kevättulvien aikaan odoteltiin Pohjanmaalla ajokoirapentueen syntymistä. Tuleva pentue ei olisikaan mikä tahansa satunnaisen rakkauden hedelmä, vaan parhaat rotumääritelmät täyttyisivät näissä tulokkaissa. Kun koiranpennut sitten syntyivät, ne olivat terveitä, vilkkaita ja uteliaita, ja seuraavat viikot kuluivatkin nukkuen, syöden ja kasvaen. Yksi pennuista oli Pikku-Haisuli, joka muun pentueen tapaan oli saanut nimensä Muumipeikon hahmojen mukaan. Halukkaita ostajia siunaantui ja pentue hajaantui, joten Haisulikin hankittiin metsästyskoiraksi suureen maalaistaloon. Se vietti elämänsä ensimmäistä kesää ja katseli uteliaana maailmaa. Koska Haisulilla oli hyvät sukukirjat, sen uusi isäntä vei sen jopa pentunäyttelyyn, ja siellä Haisuli voitti nuorisoluokan toisen palkinnon. Päivät kuluivat, vuodenajat vaihtuivat ja Haisulia alettiin kouluttaa metsästystä varten. Vaikka se olikin utelias ja innokas metsällä, ei jäniksenajo sujunut aivan kuten piti, ja perheen jänispaistit jäivät syömättä, sillä metsältä palattiin miltei aina ilman saalista. Lopulta isäntä käsitti, että koira nimeltä Haisuli ei opi ajamaan jänistä. Toisaalta hän kyllä tiesi, ettei koiran ymmärryksessä ollut vikaa. Haisulin myöhempi elämä on kyllä osoittanutkin, että se on hyvin viisas ja oppivainen koira. Niinpä taloon hankittiinkin uusi ajokoira, joka koulutettiin ja josta tuli isännälle arvokas ja mieluisa metsästyskaveri. Ruokaa Haisuli sai kyllikseen, mutta se oli allapäin ja istui päivät pitkät kytkettynä juoksuvaijeriin liiterin nurkalla. Sitä ei enää suuremmin silitelty eikä sille paljon juteltukaan. Koska Haisuli oli täysikasvuinen ja sillä oli hyvä sukupuu, teetettiin sillä kerran pennutkin. Näistä pennuista tuli sitten jäniksiä ajavia ajokoiria ja metsästäviä yksilöitä, aivan kuten ajokoirarotuun kuuluukin. Koitti kuitenkin päivä, jolloin isäntä päätti, että Haisuli saisi lähteä. Hän olisi koiransa kernaasti myynyt, mutta eihän kukaan halunnut metsästyskoiraa, joka ei osaa metsästää. Näin Haisuli päätyi Vaasaan Koiratarha Kulkuriin. Tähän tarhaan päätyvät lemmikkieläimet, jotka ovat eksyneet kotoaan tai joista joudutaan jostain syystä luopumaan. Ja ihmiskunnan häpeäksi pitänee lukea se, että koiratarhalle päätyy myös paljon ihmisen hylkäämiä koiria. Koiria jätetään naruun sidottuna metsään, viedään moottoritielle ja päästetään irti tai niiden olemassolo yksinkertaisesti unohdetaan. Ihminen voi olla eläimelle uskomattoman julma. Kaukana Koiratarha Kulkurista heilautti koirien Hyvä Haltiatar taikasauvaan- sa. Samaan aikaan kun Haisuli opetteli elämään löytökoirien tarhalla, surffaili Tarja Hasan Internetissä ja päätyi Koiratarha Kulkurin verkkosivuille. Tarja on hyvin eläinrakas ja hän oli jo aiemmin antanut kodin kahdelle kodittomalle kulkukissalle Heselle ja Sylvesterille.Tarja halusi kuitenkin lenkkikumppania ja harkitsi koiran hankkimista. Ja nimenomaan aikuisen, kotia vailla olevan koiran hän halusi itselleen. Hänellä oli lapsuudenkodissaan ollut sekä dreeveri että beagle, eikä niilläkään metsästetty, vaan nuo koirat elivät seurakoirina ja perheenjäseninä, joten kokemusta ajokoirista ja niiden hyvästä luonteesta Tarjalla oli jo vuosien takaa. Tarja soitti koiratarhalle ja kyseli tarhan hoitajien mielipidettä Haisulin mahdollisesta sopivuudesta kissaperheeseen ja helsinkiläiseen lähiöön. Pian puhelun jälkeen hän matkustikin Vaasaan tavatakseen Haisulin. Molemmat viettivät yhden kokonaisen päivän katsellen toisiaan, kävellen metsäpolkuja ja tunnustellen. Välillä he vain istuivat hiljaa Haisulin verkkoaitauksessa. Tarja jutteli Haisulille ja se kuunteli. Heidän välillään virisi lämmin tunne. Iso lempeä koira nojasi Tarjan kylkeen ja nautti suuresti, kun sille vihdoin taas puhuttiin ja sille annettiin aikaa. Seurasi uneton yö. Tosin Haisuli lienee nukkunut hyvin nähden unta pitkästä kävelylenkistä, mutta Tarjalle ei uni tullut silmään. Hän oli suuren ratkaisun edessä. Tulisiko liiterin nurkalla istuneesta ajokoirasta helsinkiläinen kotikoira? Onnistuisiko yhteiselo? Ja sitten olivat vielä kissat Hese ja Sylvester. Hyväksyisivätkö kissat koiran ja koira kissat? Mutta päätös syntyi ja pysyi. Aamulla vaan ostamaan kaulapantaa ja hihnaa. Tarvit NonSordino 2/2007

11 tavat kirjalliset muodollisuudet, seuraavaksi taksilla junaan ja junanvaihto Seinäjoella. Lopulta tuntien päästä Helsingissä metroon ja metrolla kotiin. Loppu hyvin kaikki hyvin? Ja vielä mitä. Hese-kissa vanhimman etuoikeudella hyökkäsi Haisulin kimppuun heti eteisessä. Tarja viskaamaan kissaa kylpyhuoneeseen, mutta koira tulikin kissan mukana, sillä kissa oli kiinni koirassa. Sylvester ampaisi kaapin alle ja pysyi siellä viikon. Haisuli itse käyttäytyi kissoja kohtaan hyvin kiltisti ja kohteliaasti, alussa jopa alistuvasti, mikä ajan mittaan osoittautuikin aivan oikeaksi taktiikaksi. Tarja vietti hiihtolomansa sinä vuonna kotosalla ja nukkui olohuoneen sohvalla. Koira nukkui aivan sohvan vieressä. Haisulille Hese-kissa lopulta antoi reviiriksi olohuoneen maton ei toki vielä enempää. Mutta kaikesta selvitään, kun on sekä rakkautta että kärsivällisyyttä. Yhteiselämä alkoi pikku hiljaa sujua ja nykyisin kaikki kolme ovat oikein hyviä kavereita sekä selvästi hyvin kiintyneitä toisiinsa. Kun Tarja lähtee ulkomaille lomalle, nuo kolme asustavat aina lemmikkieläinhoitolassa samassa huoneessa. Ne ikävöivät Tarjaa vähemmän, kun niillä on toisensa. Useita vuosia on jo kulunut. Haisuli sai uuden kodin myötä myös uuden, viehkeämmän nimen Honey. Honey on Tarjan paras ystävä ja lenkkikumppani. Tosin näin cityjänisten aikaan se välillä nuuhkii maastoa hyvinkin innokkaana ja vetää hihnassaan juuri siihen tyyliin kuin aikoisi hankkia perheelle sunnuntailounaaksi jänispaistin. Nykyään Honeyllä on myös tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä. Se on yksi Kennelliiton alaisuudessa toimivista Kaverikoirista. Kaverikoirat suorittavat vapaaehtoistyötä omistajiensa kanssa ja vierailevat vanhainkodeissa ja muissa laitoksissa ilahduttamassa niissä asuvia eläinrakkaita ihmisiä. Honeyn kaverikoiraryhmä vierailee säännöllisesti oman kaupunginosansa vanhainkodissa, jossa asuu mm. dementikkovanhuksia. Kennelliitosta tätä tehtävää varten saatu kirkkaan oranssi huivi kaulassaan Honey on hyvin pidetty ja odotettu vieras. Koska Honey on rauhallinen, lempeä ja hyväkäytöksinen, kaikki pitävät siitä. Sen lisäksi Honeyn rotu, Suomen ajokoira, on vanha suomalainen rotu, josta syystä monilla vanhoilla ihmisillä on hyviä muistoja juuri näistä koirista nuoruudestaan. Honeykin nauttii aivan selvästi tehtävästään tavatessaan tuttuja vanhuksia ja muita samaan ryhmään kuuluvia kaverikoiria. Häntä heiluu vierailun alusta loppuun asti, ja on mukavaa saada silityksiä ja ystävällistä juttelua kiireettömiltä ihmisiltä. Eräskin vanhus ei vuosiin ollut sanonut yhdellekään ihmisille yhtään mitään, mutta Honeyn silkkisiä korvia silittäessään hän alkoikin yllättäen puhua sille. Tämä kertomus osoittaa, että elämä on täynnä onnellisia sattumia ja surullinenkin tarina voi saada onnellisen lopun, sillä maailmassa on yhä ihmisiä, jotka välittävät ja rakastavat ja antavat kodittomalle eläimelle uuden mahdollisuuden. Virve Konttas Honeyn kummitäti Yhteiselämä tuo koirallekin kissanpäivät: Kuvassa Honey, Tarja, Hese (harmaa) ja Sylvester (mustavalkoinen). Honeyn rauhallinen olemus ja lempeä katse ulottuu vanhuksen todellisuuteen, unien maahan. NonSordino - 11

12 Tulevaisuuden tekijät Opiskelija, tunnetko oikeutesi? Yhä useampi opiskelija rahoittaa opiskelunsa lainan sijaan töitä tekemällä. Helppo lainaraha ei houkuttele korkojen ja pitkän takaisinmaksuajan takia, ja moni mieluummin pitkittää opintojaan tehden opiskelun ohessa töitä lyhyemmissä tai pitemmissä työsuhteissa. Osa-aikainen työ lieneekin tavallisin työsuhteen muoto. Etenkin mamalaisilla aloilla on tavallista, että oman alan töihin mennään jo opiskeluaikana. Monelle opiskeluajan työpaikka onkin se ensimmäinen oikea duuni, ja saman työnantajan palveluksessa jatketaan usein myös opiskelun päätyttyä. Vaikka opiskelupaikka esimerkiksi oikeassa mainostoimistossa houkuttaakin, ei työsuhteeseen kannata syöksyä suin päin perehtymättä ensin omiin oikeuksiinsa työntekijänä. Mitä tahansa eteen työnnettyä paperia ei kannata allekirjoittaa eikä myydä omaa osaamista millä tahansa ehdoilla. Myös omiin velvollisuuksiin kannattaa tutustua. Kuinka hyvin tunnet oikeutesi ja velvollisuutesi? Yritä vastata alla oleviin kysymyksiin ja väittämiin ja katso, millaisiin tuloksiin pääset! Lisää tietoa löydät vaikkapa ERTOn nettisivuilta löytyvästä työsuhdeoppaasta. MaMan nettisivuilla olevan keskustelufoorumin kautta voit kysyä mieltä askarruttavista asioista, me mamalaiset vastaamme. 1. Työsopimus on aina pakollinen. a. Totta kai on! Kuka hullu sitä nyt ilman sopimusta työtä tekee? b. Ei ole. Työn tekemisestä voidaan sopia myös suullisesti. Jos työsopimusta ei ole tehty kirjallisesti, työnantajan on annettava ilman eri pyyntöä työntekijälle ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista. Selvitystä ei tarvitse antaa kuukautta lyhyemmän ajan kestävästä määräaikaisesta työsuhteesta. Kirjallinen sopiminen on kuitenkin aina ehdottoman suositeltavaa. Suomessa noudatettavan ns. sopimusvapauden periaatteen mukaisesti osapuolet voivat varsin vapaasti sopia työsuhteen ehdoista. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää selvittää itselleen, mitkä ovat työsuhteen ehdot (työaika, työtehtävät jne.). Kirjallisella sopimuksella voidaan luotettavasti todistaa, mitä on sovittu, ja sehän on molempien osapuolten etu. 2. Allekirjoitat työsopimuksen, jossa työaikaasi ei ole määritelty. Työnantaja voi siis itsenäisesti päättää, milloin kutsuu sinut töihin vai kutsuuko ollenkaan. a. Oikein. Oma moka kun menit allekirjoittamaan sopimuksen. Kannattaisi ehkä alkaa etsiä uutta duunia b. Väärin. Työaika on aina määriteltävä sopimuksessa. Jollei työnantaja pysty ilmoittamaan tarkkaa työaikaa, työajasta voidaan sopia esimerkiksi siten, että se on vähintään tietty tuntimäärä viikossa ja että työnantaja ilmoittaa seuraavan viikon työajoista vähintään viikkoa aikaisemmin. 3. Ammattiyhdistykseen kannattaa liittyä vasta sitten, kun työsuhteessa tulee ongelmia. a. Aivan! Miksi maksaa jäsenmaksua silloin, kun kaikki on kunnossa? Ehtiihän sitä liittyä vaikka sitten, kun työpaikka on uhattuna! Ja sitä paitsi, enhän minä aio menettää työpaikkaani! b. Väärin! Vaikka saatkin esimerkiksi lainopillista apua heti liityttyäsi, et ole oikeutettu työttömyyskassan ansiopäivärahaan. Työttömyyskassa maksaa ansiopäivärahaa vasta sen jälkeen, kun sekä 10 kuukauden jäsenyysehto että 43 viikon työssäoloehto on täyttynyt. 4. Työsopimukseen ei kirjattu mitään palkasta, koska pomo väitti sen muodostuvan täysin työsuoritteesi perusteella. Nyt pomo kuitenkin väittää, ettet saa palkkaa, koska työsi on ollut surkeaa. a. Työnantajalla on oikeus olla maksamatta palkkaa, koska siitä ei työsopimuksessa sovittu. Kannattaa siis olla hyvää pataa pomon kanssa ja muistaa viedä esimerkiksi jouluna lahja hyvissä ajoin. Eikä sitten mitään halpaa krääsää! b. Työnantajan on aina maksettava palkkaa tehdystä työstä. Vaikka työsopimuksessasi ei olisi asiasta mitään mainittu ja vaikka Suomessa ei ole vähimmäispalkkalakia, on kunkin alan minimipalkoista yleensä sovittu asianomaisen alan työehtosopimuksessa. Jos mikään työehtosopimus ei tule noudatettavaksi, palkka määräytyy sopimuksen mukaan tuntipalkkana, kuukausipalkkana tai provisiona. Palkkausmuodosta riippumatta työntekijällä on kuitenkin aina oikeus kohtuulliseen palkkaan. Kohtuullista palkkaa ei ole työsopimuslaissa määritelty, mutta voitaneen kuitenkin lähteä siitä, että palkan tulee olla sellainen, että sillä voi elättää itsensä ja perheensä. Lisäksi tulee ottaa huomioon mm. työtehtävien vaativuus ja työkokemus. 5. Opiskelijan ei kannata tuhlata vähiä rahoja liiton jäsenyyteen! a. Tässä elämässä ei mikään ole ilmaista! b. Ei niin! Opiskelijajäsenyys onkin ER- TOssa ilmainen! Opiskelijajäsenet ovat oikeutettuja kaikkiin samoihin jäsenetuihin kuin normaalijäsenetkin. ERTOn 12 - NonSordino 2/2007

13 Löydä uusi jäsen palkkio 20 euroa! opiskelijajäsen voi liittyä myös työttömyyskassan jäseneksi. Opiskelun ohella tehdyistä kesätöistä ym. työsuhteista alkaa karttua oikeus ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan. Hae heti kassan jäsenyyttä aloittaessasi esimerkiksi kesätyöt. Näin varmistat, että työttömyysetuuden saamisedellytykset alkavat täyttyä heti, kun työsuhde alkaa. Mikko Meriluoto Lisätietoa ja lähteet: MaMa: ERTO, työsuhdeopas: tyosuhdeopas/ Työsuojelupiirit, työsuhdeasiat: Sinä MaMan jäsenenä voit kartuttaa nyt helposti jäsenkuntaamme ja samalla omaa kassaasi. Tarkkaile ympäristöäsi, työkavereitasi ja ystäviäsi, jotka työskentelevät markkinointiviestintä-, markkinointitutkimus- tai uusmedia-alalla: moniko heistä ei vielä ole oman alansa suurimman ammattijärjestön MaMan jäsen. Tutustukaa yhdessä MaMan toimintaan, perusturvaan ja jäsenetuihin. Tämän jälkeen liittyminen on helppoa! Jokaisesta hankkimastasi uudesta jäsenestä saat 20 euron S-ryhmän lahjakortin. Nyt liittyminen kannattaa - myös Sinulle. Rekisteröi uusi jäsenyys ja löytöpalkkio näin: 1 2 Voit täyttää liittymislomakkeen netissä osoitteessa: Voit tulostaa lomakkeen PDF-formaatissa ja lähettää sen ERTOon: Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO Asemamiehenkatu Helsinki Lisätietoa jäsenyydestä saat ERTOn sivuilta: Jäsenen hankittuasi ilmoita hankkimasi jäsenen nimi ja oma nimesi osoitteessa tiedotus@mamary.fi. Sen perusteella pystymme maksamaan Sinulle palkkiosi 20 euroa/hankittu jäsen. Saat paluuupostissa 20 euron lahjakortin S-ryhmän liikkeisiin heti, kun hankkimasi uusi jäsen on maksanut ensimmäisen jäsenmaksunsa. Lahjakortin saa jokaisesta uudesta jäsenestä. Kampanja-aika on vuoden 2007 loppuun NonSordino - 13

14 Markkinointiviestinnän viikko 2007 Kahdeksassa vuodessa muodostuu jo perinne. Ranskalaisen esikuvan mukaan vuodesta 1999 Suomessa on vuosittain järjestetty Mainonnan Viikko. Viikko järjestetään edelleen, mutta tänä syksynä se saa uuden muodon ja uuden nimen. Markkinointiviestinnän viikko on alan mittavin tapahtuma, joka kokoaa markkinoinnin, mainonnan ja viestinnän ammattilaiset saman katon alle. Sen tavoitteet ovat kontaktiverkostojen ja yhteenkuuluvuuden luominen, ammattitaidon kehittäminen, new business sekä alan tuntemuksen ja arvostuksen nostaminen. Tapahtumakokonaisuus on suunnattu alan ammattilaisten lisäksi markkinoinnin ja viestinnän opiskelijoille sekä suurelle yleisölle. Toteuttamisesta vastaavat MTL ja Wanha Satama sekä muualla Suomessa paikalliset suunnittelutiimit. Markkinointiviestinnän viikko yhdistää aiemmin järjestetyn Mainonnan Viikon ja Communications Management -tapahtuman. Viikon päätapahtuma Helsingissä Helsingin päätapahtuma on Katajanokalla Wanhassa Satamassa ja Elokuvasäätiössä viikolla 43. Tiistai ja keskiviikko on suunnattu alan ammattilaisille ja torstai opiskelijoille. Perjantaina Marina Congress Centerissä on Suomen Markkinointiliitto MARKin Ideapäivä. Yleisötapahtumat ajoittuvat koko viikolle, ja niistä tärkein on Markkinointiviestinnän viikon Klinikka, jossa yleisö voi tutustua mainonta- ja mediasuunnittelijoiden työhön konkreettisesti. Kaikille kohderyhmille on tarkoitettu MTL:n ja Suomen Elokuvasäätiön järjestämä Suomen ensimmäinen Mainoselokuvafestivaali sekä lukuisat näyttelyt. Viikolla on myös eri kohderyhmille lukuisia MTL:n sekä yhteistyökumppaneiden järjestämiä oheistapahtumia. Markkinointiviestinnän viikko toteutuu Helsingin päätapahtuman ohella myös Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä ja Lahdessa. Trendi-, Brändi-, Viestintä- ja Mediaseminaarit Markkinointiviestinnän viikon päätapahtumassa on neljä seminaarikokonaisuutta: Trendi-, Brändi-, Viestintäja Mediaseminaarit. Trendi- ja Brändiseminaarit on suunnattu kaikille markkinoinnin, mainonnan ja viestinnän ammattilaisille. Trendiseminaari on alan huippuseminaari, jossa kuullaan niin markkinointiviestinnän kuin kuluttajakäyttäytymisenkin tulevaisuuden visiot kansainvälisten ja kotimaisten huippuosaajien esittäminä. Brändiseminaarissa käsitellään monipuolisesti brändin rakennusta ja sidosryhmäsuhteiden ylläpitoa muuttuvien kohtaamistapojen maailmassa. Viestintäseminaari on tarkoitettu erityisesti viestinnän ammattilaisille. Puheenvuoroissa ja keskusteluissa perehdytään viestinnän ja tiedottamisen ajankohtaisiin aiheisiin sekä tulevaisuuden kuvaan mm. muutosviestinnän ja sijoittajasuhdeviestinnän näkökulmasta. Mediaseminaari on mainonnan, mediamarkkinoinnin ja mediamyynnin ammattilaisten seminaari, ja siinä on monipuolinen valikoima ajankohtaisia esityksiä mainonnan ja median eri lohkoilta, mm. digitalisoitumisesta ja pirstoutuvista kohderyhmistä. Mainoselokuvafestivaali Mainoselokuvafestivaali on suunnattu niin ammattilaisille, opiskelijoille kuin suurelle yleisölle. Festivaali tarjoaa erittäin kiinnostavan sisällön mainoselokuvatuotannon tunteita herättävästä maailmasta. Tarjolla on esityksiä, keskusteluja, caseja ja elävää kuvaa. Festivaalissa esitellään mm. mainoselokuvatuotannon ammattilaisen työtä uudella tavalla, perehdytään alan kansainvälistymiseen ja sen vaikutuksiin, mainostajan näkökulmaan sekä loistavan tv-spotin syntymiseen. Lisätietoja Markkinointiviestinnän viikosta: Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL, Kari Castrén, puh Markus Leikola, puh Wanha Satama, kontaktifoorumin tilamyynnit, Maarit Vesanto, puh NonSordino 2/2007

15 Markkinointiviestinnän viikon Klinikassa yleisö voi tutustua mainos- ja mediasuunnittelijoiden työhön konkreettisesti. Markkinointiviestinnän viikon organisoi MTL:n tuore projektipäällikkö Kari Castrén. Jyrki Nikula NonSordino - 15

16 Lakinainen vastaa Kirsi Tuhkanen, lakimies Työntekijän salassapitovelvollisuus työsuhteen aikana ja sen jälkeen Työntekijä ei saa ilmaista työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia työsuhteen aikana ulkopuolisille. Työnantaja saattaa velvoittaa työntekijän tekemään vielä erillisen salassapitosopimuksen työsuhteen alkaessa. Tässä kirjoituksessa käydään läpi, mitä tarkoittaa salassapitovelvollisuus suoraan lain nojalla ja mitä merkitystä työnantajan ja työntekijän tekemillä erillisillä salassapitosopimuksilla on. Salassapitovelvollisuus lain nojalla Työsopimuslaissa kielletään työntekijää käyttämästä hyväkseen tai ilmaisemasta ulkopuolisille työnantajan liikeja ammattisalaisuuksia työsuhteen aikana. Työsopimuslain salassapitovelvoite kohdistuu vain työsuhteen voimassaoloaikaan eikä se sido työntekijää enää työsuhteen päättymisen jälkeen. Kuitenkin silloin, kun työntekijä on saanut tietoonsa työnantajan liike- ja ammattisalaisuuden oikeudettomasti, sitoo salassapitovelvoite työntekijää työsuhteen päättymisen jälkeenkin. Työsopimuslaissa tarkoitetaan liikeja ammattisalaisuudella sellaista työnantajan toimintaa koskevaa tietoa, jonka työnantaja pitää salassa ja jonka ilmaiseminen aiheuttaa hänelle taloudellista vahinkoa. Liike- ja ammattisalaisuuksia ovat esimerkiksi tiedot työmenetelmistä, tietokoneohjelmista, tuotantomääristä, kaavoista ja asiakasrekistereistä. Liike- ja ammattisalaisuuden määrittelyssä on oleellista se, että työnantajalla on tarve pitää liike- ja ammattisalaisuus muilta ulottumattomissa. Sellainen tieto, joka on kaikkien saatavissa, ei ole liike- ja ammattisalaisuus. Mikäli työntekijä ilmaisee työnantajan liike- ja ammattisalaisuuden ulkopuoliselle tai käyttää liike- ja ammattisalaisuutta muuten hyväkseen, voi työntekijälle syntyä tästä vahingonkorvausvelvollisuus. Vahingonkorvausvelvollisuus voi syntyä työntekijän ohella myös sille, jolle työntekijä on luovuttanut liike- ja ammattisalaisuuden. Salassapitosopimus Työnantajalla saattaa olla tarve rajoittaa työntekijän mahdollisuuksia ilmaista työnantajan salassa pidettäviä tietoja myös työsuhteen jälkeen esimerkiksi seuraavalle työnantajalleen. Erillisellä sopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmaista liike- ja ammattisalaisuuksia siten, että salassapitovelvollisuus ulottuu työsuhteen jälkeiseen aikaan. Työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuva salassapitovelvollisuus saattaa olla myös työsopimuksessa erillisenä ehtona. Kun työsopimuksessa tai erillisessä salassapitosopimuksessa sovitaan työntekijän salassapitovelvollisuudesta työsopimuslakia laajemmin, tulee kiinnittää erityistä huomiota salassapitovelvoitteen ajalliseen ja asialliseen ulottuvuuteen. Mikäli työntekijän salassapitovelvollisuus on voimassa työsuhteen päättymisen jälkeen, tulee työnantajan ja työntekijän sopia siitä, kuinka kauan salassapitovelvoite on työsuhteen päättymisen jälkeen voimassa. Hyvä pääsääntö voimassaolon määrittelemisessä on se, että sopimusvelvoite tulisi pyrkiä solmimaan enintään kahden vuoden mittaiseksi työsuhteen päättymispäivästä lukien. Salassapitosopimuksesta tulee myös ilmetä, mitkä asiat työnantaja määrittelee liikeja ammattisalaisuuksikseen. Lyhyesti: Salassapitovelvollisuus: Työsopimuslain mukainen salassapitovelvollisuus sitoo työntekijää työsuhteen voimassaoloajan. Työntekijä ei saa työsuhteen aikana ilmaista ulkopuolisille tai käyttää hyväkseen työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia. Liike- ja ammattisalaisuuksilla tarkoitetaan sellaisia tietoja, joilla on erityistä merkitystä työnantajan toiminnalle. Liike- ja ammattisalaisuuksia voivat olla esimerkiksi tiedot työmenetelmistä tai asiakasrekisteristä. Salassapitosopimukset: Salassapitosopimuksella tai -ehdolla voidaan laajentaa työntekijän salassapitovelvollisuus koskemaan työsuhteen jälkeistä aikaa. Salassapitosopimuksessa tulee määritellä salassapitovelvoitteen kesto ja se, mitä työnantaja tarkoittaa salassa pidettävällä tiedolla NonSordino 2/2007

17 Missä ympyröissä MaMa toimii? MaMa ry on markkinointiviestinnän, markkinointitutkimuksen ja uusmediaalan ammattilaisten edunvalvoja. Olemme toimineet jäsentemme aktiivisena puolestapuhujana vuodesta 1973 asti. Me mamalaiset olemme paitsi vakituisessa työsuhteessa toimivia myös freelancereita ja opiskelijoita. Jäsentemme kirjo on siis laaja. MaMa on aktiivinen kentän ääni, jonka avulla jäsenten viesti kulkee työmarkkinaosapuolille. Tavoitteenamme on mm. palvella jäseniämme mahdollisimman monipuolisesti lisätä järjestäytymisastetta ja tunnettuutta saada työehtosopimus eri toimialoillemme vastata tulevaisuuden haasteisiin kuten globalisaation vaikutukseen työmarkkinoilla Olemme osa ERTOa MaMa on yksi Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTOn kahdeksasta, valtakunnallisesti toimivasta jäsenyhdistyksestä. ERTOn kaikki jäsenet kuuluvat ERTOon aina jonkin jäsenyhdistyksen kautta. MaMan jäsenenä kuulut siis ERTOon, jolle myös maksat jäsenmaksusi. Vastineeksi saat työsuhdeneuvontaa sekä monipuolisia jäsenetuja. Jos joudut työttömäksi, olet jäsenenä oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Lisäksi voit MaMan jäsenenä osallistua ERTOn järjestämään koulutukseen. Edunvalvonnan peruskoulutusta ja alakohtaista täydennyskoulutusta järjestetään eri puolilla Suomea iltaisin ja viikonloppuisin. Koulutus antaa perustietoa työelämästä ja sopimustoiminnasta. Samalla saat uutta potkua työs- sä jaksamiseen. Koulutus on jäsenille maksutonta myös matkojen ja ruokailun osalta. MaMan jäsenenä kuulut asuinpaikkakuntasi mukaisesti myös johonkin ER- TOn paikallisjärjestöön. Sinulla on siis mahdollisuus toimia mamalaisena paikallisestikin. ja samalla osa STTK:ta Puoluepoliittisesti sitoutumaton ER- TO kuuluu Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:hon, joka edustaa noin toimihenkilöä. STTK on siis kattojärjestö, jonka alla toimii 19 liittoa. STTK:n järjestötoiminnan päätehtävänä on tukea edunvalvontatyötä niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin. Eräs tärkeimmistä tavoitteista on saada STTK:lainen ääni kuuluviin maakunnissa. MaMa tekee ja toimii Keväisin ja syksyisin yhdistyksen sääntömääräisissä kokouksissa päätetään MaMan toiminnasta. Näihin kokouksiin ovat tervetulleita kaikki mamalaiset. Syyskokouksessa mm. valitaan hallituksen jäsenet. Kevätkokouksessa puolestaan käsitellään tilinpäätös ja suunnitellaan seuraavan vuoden toimintaa. Järjestämme myös tapahtumia eri oppilaitoksissa sekä koulutustilaisuuksia yhdessä ERTOn kanssa. MaMan hallituksessa on jäseniä kaikilta kolmelta päätoimialaltamme: markkinointiviestinnän, markkinointitutkimuksen ja uusmedia-alan parista. Hallitus, edunvalvontavaliokunnat ja erilaiset työryhmät hoitavat käytännön asioita ja vastaavat yhdistyksen toiminnasta. Lehti, jota parhaillaan luet, on Ma- Man oma jäsenlehti. NonSordino luo kaikupohjaa asioille, jotka hyödyttävät jokaisella toimialallamme työskentelevää tai opiskelevaa. Netissä osoitteessa on tarjolla ajankohtaista tietoa ja hyviä vinkkejä. Sieltä löydät mm. MaMa Forumin, alaa koskevia uutisia, palkkasuositukset ja aina uusimman NonSordinon. Ellet vielä ole jäsenemme, liittyminen on helppoa nettisivujemme kautta. Tervetuloa mukaan toimintaamme! STTK ERTO MaMa Jäsen Tanja Kainulainen NonSordino - 17

18 ERTOn puheenjohtajalta Teksti: Tapio Huttula, puheenjohtaja, ERTO / Kuva: Eija Hiltunen Se mikä ei käy kaupaksi, ei työllistä Yrityksen menestyminen on monesta asiasta kiinni. Innovaatioista sekä tutkimus- ja tuotekehityksen merkityksestä puhutaan nykyisin jo kiitettävässä määrin. Mutta jääkö jotain puuttumaan? Minua häiritsee keskustelussa innovaatiomantra, joka ei yksinään varmista konkreettisia tuloksia. Hyvästäkään ideasta ei noin vain tule menestyvää tuotetta tai palvelua. Ideaa pitää osata jalostaa, muokata hyväksi toiminnaksi. Tähän työhön sitä toimivaa innovaatioympäristöä tarvitaan, muuten idean tie tutkijan kammiosta menestyväksi yritystoiminnaksi on liian pitkä. Mutta tämäkään ei vielä riitä. Väitän, että kilpailukyky- ja menestymispohdinnoissa unohdetaan liian usein markkinoinnin ja viestinnän sekä markkinointitutkimuksen merkitys. Kaukana takana ovat ne ajat, jolloin liiketoimintaa ja menestystä voitiin kehittää tuotelähtöisesti luottaen siihen, että kyllä aika tavaran kaupitsee. Kansainvälisillä markkinoilla menestys ei tule sattumalta se on suunnitelmallisen työn tulosta. Hyväkään tuote ei myy, jos sen olemassaoloa ja merkitystä ei tiedetä ja jollei sille ole tilausta. Markkinointi- ja viestintästrategia on mietittävä jo tuotekehitysvaiheessa. Yritysten pitäisi entistä suunnitelmallisemmin nivoa markkinointi, viestintä ja markkinointitutkimus liiketoimintamalliinsa. Jos tuotteita ei osata markkinoida, niitä ei saada kaupaksi. Ja se, mikä ei käy kaupaksi, ei työllistä. Näin armottoman rautainen tämä logiikka on. Suoraan sanottuna menestyvä Suomi tarvitsee lisää mamalaisia ja heidän osaamisensa parempaa hyödyntämistä. Markkinointi-, tutkimus- ja viestintäsektorit ovat avainasemassa koko suomalaisen työn menestymisen kannalta. Mamalaisten työ on menestystä luovaa työtä. MaMa haluaa tukea aktiivisuuttasi Hae opiskelustipendiä! MaMa päätti kevätkokouksessaan tukea jäsentensä opiskelua ja kouluttautumista. Opiskelustipendeihin budjetoitiin euroa vuodelle 2008, ja yksittäiselle jäsenelle voidaan myöntää enintään 150 euron stipendi. Nyt sinulla, MaMan jäsen, on mahdollisuus hakea tukea työelämään ammattijärjestö- tai luottamustoimintaan ammattiin/ammattialaan liittyviin kursseihin tai koulutuksiin sekä esimerkiksi kuntoutukseen tai vapaa-ajan kursseihin, jotka tukevat ammattiosaamista tai työssä jaksamista Näin haet opiskelustipendiä Stipendiä voivat hakea MaMan varsinai- set jäsenet yksittäisiin kursseihin, koulutuksiin ja tapahtumiin, joiden hinnasta sen osuus voi olla enintään 60 %. Esimerkiksi kurssiin, joka maksaa jäsenelle 250 euroa, voi saada täyden stipendin eli 150 euroa. Stipendin myöntää MaMan hallitus, ja sitä haetaan kirjeitse tai sähköpostilla stipenditoimikunnalta (Mikko Lassila ja Pirjo Rosqvist, yhteystiedot alla). Hakemuksesta tulee käydä ilmi kurssin nimi ja hinta, aihepiiri, ajankohta, tilinumero sekä perustelu tuen saamiseksi. Hakemukset käsitellään kuukausittain MaMan hallituksen kokouksessa, ja tieto tuesta ilmoitetaan hakijalle henkilökohtaisesti. Tuki maksetaan hakijan tilille, kun hakija on toimittanut tositteen kurssimaksusta (esim. kopio kuitista tai tilisiirrosta). Stipendeistä päätettäessä otetaan huomioon kurssin aihepiiri, kurssin liittyminen työelämään, perusteet tuen tarpeelle ja hakijan tilanne. Stipendiä ei myönnetä, mikäli kustannuksiin osallistuu jokin muu taho. Stipendin voi saada kerran vuodessa. Ole aktiivinen se kannattaa! Stipenditoimikunta: Mikko Lassila Pyynikintori 8 B 19, TAMPERE Puh mikko.lassila@mamary.fi Pirjo Rosqvist pirjo.rosqvist@mamary.fi 18 - NonSordino 2/2007

19 Tapahtumia Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja uusmedia-alan ammattilaiset MaMa ry:n syyskokous Aika: lauantaina klo Paikka: Jyväskylä Paviljonki, kokoustila Elsi, Messukatu 10 (Rautatieaseman vieressä) Tervetuloa MaMa ry:n sääntömääräiseen syyskokoukseen lauantaina 10. marraskuuta Suomen Ateenaan, Jyväskylään. Kokouspaikka on Jyväskylä Paviljonki osoitteessa Messukatu 10 (Jyväskylän rautatieaseman vieressä). Aloitamme klo kokoustila Elsissä, käsittelemme sääntömääräiset asiat ja syömme lounaan Paviljongissa. Kuulemme myös mielenkiintoista asiaa. Kokous päättyy klo mennessä. MaMa ry tarjoaa lounaan ja maksaa matkat kokoukseen halvimman kulkuneuvon mukaan. Junaliput voi tilata VR Yritysmyynnistä, puh , mainitsemalla ERTOn ja MaMan tunnuksen Ilmoittauduthan mennessä Erja Paajaselle numeroon Kerro samalla toivomus mahdollisesta erikoisruokavaliosta. Olet lämpimästi tervetullut kokoukseemme! MaMa ry:n hallitus ESITYSLISTA 01. Kokouksen avaus. 02. Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokoukselle puheenjohtaja. Valitaan kokoukselle sihteeri. Valitaan kokoukselle pöytäkirjantarkastajat. Valitaan kokoukselle ääntenlaskijat. 03. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 04. Kokouksen menettelytavoista päättäminen. 05. Esityslistan hyväksyminen. 06. Käsitellään toimintasuunnitelma vuodelle Päätetään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista. Määrätään jäsenmaksun suuruus ja kannattajajäsenmaksu. 08. Käsitellään talousarvio vuodelle Päätetään hallituksen jäsenmäärästä 10. Valitaan yhdistyksen hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle. 11. Valitaan yhdistyksen tilintarkastajat ja varatilintarkastajat. 12. Ilmoitusasiat. 13. Muut asiat. 14. Kokouksen päättäminen. Jäsen, tunnetko nämä osoitteet? Ovatko WebTytti ja WebLyyti sinulle tuttuja? Työttömyyskassan jäsenenä voit WebLyytistä selata tietojasi, esim. hakemuksesi käsittelyä, ja tehdä muitakin toimenpiteitä. WebTytissä voit liiton jäsenenä päivittää muuttuneet yhteystietosi (tärkeää!!!), maksaa jäsenmaksusi, hakea maksuvapautusta jne. Tytin ja Lyytin löydät sivulta sahkoinen_asiointi NonSordino - 19

20 Eteenpäin osaajana Koulutuksemme on suunniteltu ammattilaisille, jotka haluavat kehittää itseään ja päivittää osaamistaan kiristyvässä kilpailussa. Meillä löydät erilaisia näkökulmia ja opit uutta työelämässä toimivilta alansa huipuilta. Lisätietoja vaihtoehdoistamme löydät osoitteessa Markkinoinnin ja mainonnan koulutusta: Markkinoinnin johtamiskoulutusohjelma, MJD Markkinointitutkinto, MKT B to B -markkinointi Markkinointitutkimus Mainonnan ja markkinointiviestinnän tutkinto, MAT Mainosgraafikon tutkinto Mainonnan konseptisuunnittelu Planning ja projektijohto