Lauttasaaren lähiliikuntapaikka

Transkriptio

1 Lauttasaaren lähiliikuntapaikka Hankeprosessin arviointi

2 2

3 3 Lauttasaaren lähiliikuntapaikka Hankeprosessin arviointi Raportti Helsinki 2007

4 4 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAUTTASAAREN LÄHILIIKUNTAPAIKAN TOTEUTUS Lähiliikuntapaikan määritelmä Lauttasaaren lähiliikuntapaikka Hankeprosessi Hankkeen koordinointi ja hallintokuntien välinen yhteistyö Hankkeen rahoitus ja sponsorointi Lähiliikuntapaikkojen suunnittelu ja osallistaminen Viestintä ARVIOINNIN TAVOITTEET, TEHTÄVÄT JA TOTEUTUS Arvioinnin päävaiheet A. Arviointikyselyt keskeisille hankkeen toimijoille B. Palauteseminaari arviointikyselyiden tulosten pohjalta C. Loppuraportti arviointiprosessista Arvioinnin toteutusorganisaatio LAUTTASAAREN LÄHILIIKUNTAPAIKAN ARVIOINTI Arvioinnin tulokset Johdanto Lähiliikuntapaikan onnistuminen Tiedottaminen hankkeessa Koordinointi ja hallintokuntien välinen yhteistyö hankkeessa Suunnittelu ja rakentaminen hankkeessa Yhteistyö kaupungin ulkopuolisten tahojen kanssa Hankeprosessin onnistuminen Yhteenveto Lähiliikuntapaikkarakentamisen edistäminen ja kehittäminen JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Suositukset LIITTEET: Kyselylomake toteuttajille 2. Kyselylomake yhteistyökumppaneille 3. Kyselylomake sponsoreille

5 5 Tässä raportissa esitetään vuoden 2007 loppukesällä käyttöön otetun Lauttasaaren lähiliikuntapaikan hankeprosessin arviointi. Arviointi on laadittu toteuttajien ja yhteistyötahojen näkemysten pohjalta Efeko Oy:n toimesta. Lähiliikuntapaikan arviointia käyttäjien toimesta ei vielä tässä vaiheessa ole tehty. 1. LAUTTASAAREN LÄHILIIKUNTAPAIKAN TOTEUTUS 1.1 Lähiliikuntapaikan määritelmä Lähiliikuntapaikalle ei ole tarkkaa määritelmää. Yleisellä tasolla lähiliikuntapaikoilla on tarkoitettu lasten ja nuorten liikuntaan sekä aikuisten terveyttä edistävään liikuntaan suunniteltuja liikuntapaikkoja, jotka sijaitsevat asuinalueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Tämän väljän määrittelyn lisäksi lähiliikuntapaikkojen keskeisinä ominaisuuksina on korostettu mm. monikäyttöisyyttä, ympärivuotisuutta, maksuttomuutta ja vapaata käytettävyyttä. Yleisenä tavoitteena on ollut, että lähiliikuntapaikat palvelisivat mahdollisimman laajoja käyttäjäryhmiä (Lähiliikuntapaikkarakentamisen suunta strategia-asiakirjat). 1.2 Lauttasaaren lähiliikuntapaikka Keskelle Lauttasaarta, Hevosenkenkä ja Merikylpylän puiston alueelle toteutettu Lauttasaaren lähiliikuntapaikka on otettu käyttöön elokuussa Laaja-alaisen yhteistyön tuloksena syntynyt lähiliikuntapaikka tarjoaa monipuolisia liikuntamahdollisuuksia kaiken ikäisille, erityisesti nuorisolle. Uimarannan yhteydessä olevalla liikunta-alueella on useiden eri toimintavälineiden lisäksi pallopelikentät niin rantalentopallolle kuin käsi- ja jalkapallollekin, katukoripallolle ja pöytätenniksen pelaamiseen sekä rullalautailuun("skeittaukseen"). Myös omia pelisovelluksia on tarkoitus pienpelikentillä kokeilla ja keksiä. Rauhallisempaan liikuntaan soveltuvat mm. pyöräilyyn ja rullaluisteluun tarkoitetut radat. Seuraavilla sivuilla esitetään Lauttasaaren lähiliikuntapaikan suunnitelmakartta sekä kuvia alueesta ennen toteutusta ja toteutuksen jälkeen (Nuori Suomi ry:n kuvat).

6 6 Kuva 1. Lauttasaaren lähiliikuntapaikan aluekartta

7 7 Kuvat 2-4. Kuvia ennen rakentamista

8 8

9 9 Kuvat 5-8 Kuvia rakentamisen jälkeen

10 Hankeprosessi Seuraavassa esitetään Lauttasaaren lähiliikuntapaikkahankkeen päävaiheet ja niiden ajoitus. 1. Vuonna 2002 Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus tilasi Nuori Suomi ry:ltä suunnitelman liikennepuiston muuttamisesta nuorten toimintapuistoksi (HKR:n katuja puisto-osaston hallinnoima alue; Hevosenkenkäpuisto) 2. Vuonna 2003 Nuori Suomi ry ja Siren arkkitehdit Oy työstivät alueen luonnossuunnitelman, joka valmistui joulukuussa Luonnossuunnitteluvaiheessa hanke laajeni siten, että myös uimaranta-alue (Meripuisto) tuli mukaan osaksi suunnittelualuetta ja liikuntavirasto tuli mukaan hankkeeseen (liikuntaviraston hallinnoima alue) 3. Vuonna 2004 HKR:n johdolla luonnossuunnitelman pohjalta suunnitelmaa ryhdyttiin kehittämään edelleen. Vuoden lopussa hankkeesta jätettiin hakemukset valtionavustuksen ja Palloliiton Hat Trick -avustuksen saamista varten. Avustusten hakijatahona oli Lauttasaaren säätiö. Ulkopuolisena konsulttina suunnittelussa toimi Maisema ja Ympäristö Oy. 4. Vuonna 2005 hankkeelle myönnettiin valtionavustus, suunnittelua jatkettiin ja lähiliikuntapaikkasuunnitelmaa tarkennettiin (HKR:ssä vastuuhenkilöt vaihtuivat organisaatiouudistuksesta johtuen). Vuoden loppupuolella rakentaminen käynnistyi uimarannan osalta (liikuntavirasto tilasi Ma Arkkitehdeiltä uimaranta-alueen toteutussuunnitelman) 5. Vuonna 2006 rakentaminen käynnistyi hevosenkenkäpuiston osalta ja ensimmäiset kohteet uimarannan osalta valmistuivat (esim. liikuntalaiva). Kesäkuussa pidettiin hankkeen virallinen julkistamistilaisuus. Samana vuonna hankkeelle hankittiin sponsorit ( 4 sponsoria). 6. Vuonna 2007 lähiliikuntapaikka valmistui ja avajaiset vietettiin Hankkeen koordinointi ja hallintokuntien välinen yhteistyö Hanke toteutettiin useiden toimijoiden yhteistyönä. Toteuttajina olivat HKR:n puisto-osasto, liikuntavirasto, nuorisoasiainkeskus sekä valtakunnallisena asiantuntijana Nuori Suomi ry. Järjestökumppaneina olivat Lauttasaari Seura, Lauttasaaren säätiö ja Lauttasaaren Nuorisotalo. Hankkeen sponsoreina toimivat NCC, Thominvest, Silja Line Oy sekä Lauttasaaren Lions Club. Toteuttajat (yhteistyöryhmä) huolehtivat lähiliikuntapuiston suunnittelusta ja tiedottamisesta sekä rakentamisvaiheen koordinoinnista. Suunnitteluvaiheen jälkeen rakentaminen painottui siten, että HKR vastasi oman alueen toteuttamisesta (pohjoisosan Hevosenkenkäpuisto) ja liikuntavirasto oman (eteläinen Merikylpylänpuisto). Toteuttajien yhteistyöryhmä koordinoi hanketta.

11 Hankkeen rahoitus ja sponsorointi Lauttasaaren lähiliikuntapaikan rakentamisen kokonaiskustannukset olivat euroa. Valtionavustusta hanke sai Etelä-Suomen lääninhallituksen myöntämistä veikkausvoittovaroista euroa. Suomen Palloliitto myönsi euron suuruisen Hat Trick avustuksen toisen pienpeliareenan (hiekkatekonurmipintaisen) rakentamista varten. Nuori Suomi ry:n avulla hankittiin euroa sponsorirahoitusta. Sponsoreina hanketta tukivat NCC, Silja Line, Thominvest ja Lauttasaaren Lions. Sponsorointikonseptista on tehty kuvaus Koulupihat lähiliikuntapaikkoina suunnitteluoppaaseen ( Kuva 9. Lähiliikuntapaikkahankkeen julkistamistilaisuudessa luovutettiin sponsorilahjoitus hankkeen toteuttajille. Lahjoituksen luovuttivat Nuoren Suomen puheenjohtaja Mari Kiviniemi sekä hankkeen sponsoreiden edustajat Nuorisosasiankeskuksen edustajalle Tuula Tuomiselle. 1.6 Lähiliikuntapaikkojen suunnittelu ja osallistaminen Lähiliikuntapaikan tarkemmasta suunnittelusta vastasivat HKR (Hevosenkenkäpuisto) ja liikuntavirasto (Merikylpylänpuisto) Ulkopuolisia suunnittelupalveluja käytettiin seuraavissa tehtävissä: lähiliikuntapaikan luonnossuunnittelussa Nuori Suomi ry:n lisäksi Siren arkkitehdit Oy

12 12 toteutussuunnittelussa Maisema ja ympäristö Oy sekä Pöyry Oyj (Pöyry Oyj osti Maisema ja ympäristö Oy:n) sekä Ma Arkkitehdit Hankkeen aikana suunnitelmat olivat nähtävissä ja kommentoitavina Nuori Suomi ry:n ylläpitämillä verkkosivuilla ja suunnittelutoimistojen verkkosivuilla. Hankkeen aikana toteutettiin yksi asukasilta (toukokuussa 2004.) ja lisäksi suunnitelmat olivat nähtävillä vuosittaisilla Lauttasaari päivillä. Lisäksi suunnitelmia kierrätettiin kommentointia varten Lauttasaaren Nuorisotalolla. 1.7 Viestintä Tiedottaminen toteutettiin HKR:n, liikuntaviraston ja nuorisoasiainkeskuksen ja Nuoren Suomen yhteistyönä. Lähiliikuntapaikan julkistamistilaisuus (lehdistötilaisuus) järjestettiin kesäkuussa Tämä ensimmäinen laajalle yleisölle tapahtuvaan tiedottamiseen tarkoitettu lehdistötilaisuus toteutettiin uimarannalla ja tilaisuudessa muun muassa julkistettiin hankkeen sponsorit. Tilaisuuden ja lehdistötiedotteen pohjalta paikallislehdet julkaisivat artikkelit tilaisuudesta. Lähiliikuntapaikan avajaiset - yleisötilaisuus - pidettiin Lauttasaari päivien yhteydessä. Yhdessä toteuttajaorganisaatioiden tiedottajien kanssa laadittiin tilaisuutta varten lehdistötiedote ja Lauttasaaren talouksiin oli aiemmin (kesäkuussa) jaettu hanketta koskeva tiedote.

13 13 2. ARVIOINNIN TAVOITTEET, TEHTÄVÄT JA TOTEUTUS Tarkoituksena oli arvioida Lauttasaaren lähiliikuntapaikan toteuttamista ja saada vastaus kysymykseen, miten lähiliikuntapaikkahankkeita tulisi saatujen kokemusten perusteella toteuttaa jatkossa. Lähiliikuntapaikkarakentamisen tavoitteena on, että lähiliikuntapaikkoja saataisiin tarpeisiin nähden riittävästi ja että ne olisivat hankkeina mahdollisimman kitkattomia ja tehokkaita ja palvelisivat asukkaita lajivalikoimaltaan sekä sijainniltaan. Lauttasaaren lähiliikuntapaikka otettiin käyttöön elokuussa Sen lähtökohtana oli toteuttaa valtakunnallinen pilottihankehanke, jonka kautta saataisiin kokemuksia mm. poikkihallinnollisesta yhteistyöstä sekä sponsoroinnista lähiliikuntapaikkarakentamisen kontekstissa. Hankkeesta saatujen kokemusten ja oppien koostamiseksi on tehty tämä arviointi, jossa Helsingin kaupungin toimijoiden ja Nuori Suomi ry:n toimeksiannosta on toiminut konsulttina. 2.1 Arvioinnin päävaiheet Tehtävään kuului kolme päävaihetta, jotka toteutettiin alla olevan mukaisesti. A. Arviointikyselyt keskeisille hankkeen toimijoille Vastaajilta kysyttiin mm. tyytyväisyyttä Lauttasaaren lähiliikuntapaikan onnistumiseen, kokemuksia hankeprosessista ja toimijoiden yhteistyöstä sekä näkemyksiä lähiliikuntapaikkojen rakentamisen edistämiseen ja kehittämiseen liittyviä tekijöitä. Kyselyt osoitettiin seuraaville tahoille: Toteuttajat (HKR, Liikuntavirasto, Nuorisoasiainkeskus ja Nuori Suomi ry) Yhteistyökumppanit (Lauttasaari Seura, Lauttasaaren säätiö, Lauttasaaren Nuorisotalo) Sponsorit (Silja Line, Thominvest, NCC ja Lauttasaaren Lions) Kullekin taholle oli oma kysymysasettelunsa, laajin toteuttajille ja lyhyemmät hankkeen sponsoreille ja yhteistyökumppaneille. Kyselylomakkeiden sisältö ilmenee raportin liitteestä. Efeko toteutti kyselyn lokakuussa sähköisenä Webropol -välineellä. Jokaiselta edellä mainitulta taholta pyydettiin yksi yhteinen vastaus. Lomakkeiden sisällöt suunniteltiin Nuori Suomi ry:n ja Efekon toimesta. Efeko huolehti Webropol -kyselyn teknisestä toteutuksesta sekä laati vastausten yhteenvedot ja analyysit. B. Palauteseminaari arviointikyselyiden tulosten pohjalta Kyselyn tulosten analysointia, johtopäätösten tekemistä sekä raportoinnin suuntaamista varten pidettiin arviointiseminaari, jossa mukana olivat hankkeen toteuttajatahot.

14 14 C. Loppuraportti arviointiprosessista Efeko työsti kyselyjen ja palauteseminaarin pohjalta loppuraportin. Loppuraportti kävi luonnosvaiheessa lausunnolla hankkeen toteuttajatahoilla. 2.2 Arvioinnin toteutusorganisaatio Tilaajan puolelta arviointihankkeen yhteyshenkilönä toimi kehityspäällikkö Jan Norra Nuori Suomi ry:stä. Toteuttajaorganisaatioiden yhteyshenkilöt kokosivat kyselyn vastaukset, vastaamiseen osallistui myös muita henkilöitä ko. organisaatioissa. Arviointiseminaariin osallistuivat toteuttajien puolelta seuraavat: Lotta Kontula HKR, KPO projektipäällikkö Tuula Tuominen Nuorisoasiainkeskus suunnittelija Jan Norra Nuori Suomi ry kehityspäällikkö Reijo Ruokonen Nuori Suomi ry kehitysjohtaja Antti Salaterä Liikuntavirasto suunnittelupäällikkö Tapio Lappalainen Liikuntavirasto rakennusmestari Pentti Peurasuo HKR projektijohtaja Lisäksi seminaarissa olivat alla mainitut konsultin edustajat. Konsultin puolelta hankkeeseen osallistuivat tutkimuspäällikkö Heikki Miettinen, konsultti Inka Kanerva sekä johtava konsultti Martti Paasikallio, joka toimi konsultin puolelta yhteyshenkilönä. Arviointi toteutettiin vaiheessa, jossa lähiliikuntapaikan aktiivinen käyttö oli vasta alkamassa. Sen vuoksi konsulttitoimeksiantoon ei sisältynyt varsinaisten käyttäjien tekemiä arvioita; konsultit olivat kuitenkin tutustuneet lähiliikuntapaikkaan myös käyttäjän asemassa.

15 15 3. LAUTTASAAREN LÄHILIIKUNTAPAIKAN ARVIOINTI 3.1 Arvioinnin tulokset Johdanto Seuraavassa esitetään kyselyn keskeiset tulokset arvioinnin osalta ja seminaarissa esiin nostetut tekijät. Raportin kohdassa 3.2 esitetään kyselyssä ja seminaarissa nostetut muut lähiliikuntapaikan kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyvät kehittämisehdotukset. Kyselyssä saatiin vastaus jokaiselta kyselyn kohdetaholta. Kyselylomakkeet ja kaikki tulokset on koottu erilliseen liitteeseen. Seuraavassa esitetään tiivistetysti yhteenveto kyselyn keskeisistä arviointia koskevasta osasta. Yleisesti ottaen hankkeen toteutusta ja lopputulosta pidetään varsin onnistuneena. Useimpiin kyselyssä ja seminaarissa nostettuihin asioihin oltiin varsin tyytyväisiä. Lähiliikuntapaikan onnistuminen Kyselyssä kaikille vastaajille esitettiin kysymys: "Kuinka tyytyväisiä olette Lauttasaaren lähiliikuntapaikan onnistumiseen seuraavien tekijöiden osalta?". Arviointia pyydettiin yhteensä kahdeksan tekijän osalta: sijainti, saavutettavuus, viihtyisyys, esteettisyys, toteutuksen luovuus ja innovatiivisuus, ympärivuotinen käyttömahdollisuus, liikunnallinen monikäyttöisyys sekä toimivuus laajojen käyttäjäryhmien liikuntapaikkana. Tyytyväisyyttä kysyttiin asteikolla: erittäin tyytyväinen - melko tyytyväinen - melko tyytymätön - erittäin tyytymätön - en osaa sanoa. Seuraavassa kuvassa esitetään kyselyn tulokset kaikkien vastaajaryhmien osalta. Vastaajia oli yhteensä 11. Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön En osaa sanoa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähiliikuntapaikan sijaintiin, n= Saavutettavuuteen, n= Viihtyisyyteen, n= Liikunnalliseen monikäyttöisyyteen, n= Esteettisyyteen, n= Toimivuuteen laajojen käyttäjäryhmien liikuntapaikkana (mm. eri ikäiset ja sukupuolet), n= Toteutuksen luovuuteen ja innovatiivisuuteen, n= Ympärivuotisiin käyttömahdollisuuksiin, n= Kuva 10. Tyytyväisyys Lauttasaaren lähiliikuntapaikan onnistumiseen

16 16 Tyytyväisimpiä oltiin kyselyn mukaan lähiliikuntapaikan sijaintiin ja saavutettavuuteen. Sijaintiin oli 91 % erittäin tyytyväisiä ja saavutettavuuteen oli erittäin tai melko tyytyväisiä 82 % vastaajista. Toisaalta sijaintiin ja saavutettavuuteen oli 9 % vastaajista (yksi vastaaja) melko tyytymättömiä. Ympärivuotisiin käyttömahdollisuuksiin ainoastaan 9 % oli erittäin tyytyväisiä. Onnistuneimpina asioina pidettiin mm. kokonaisuutta, merellisyyden hyödyntämistä, liikunnallista monipuolisuutta kaiken ikäisille sekä siisteyttä ja "puistomaisuutta". Lähiliikuntapaikan suunnittelu todetaan tehdyksi alueella voimassa olevia luonnonelementtejä säilyttäen ja maisemointi osaavasti ja laadukkaasti. Epäonnistumisia ei varsinaisesti koettu. Sen sijaan eräissä yksittäisten toimintapaikkojen toteutuksissa todettiin joitain teknisiä parantamistarpeita (katukoripallotelineitten korien sijoittelu, pallopelien sijoittuminen lähelle liikenneväylää sekä tästä mahdollisesti tulevaisuudessa aiheutuva aitaustarve, penkkiryhmien vähäinen määrä ja asettelu ym.). Edellä esitettyä täydentäen seminaarissa nostettiin seuraavaa: ympärivuotisuus on haaste Etelä-Suomessa, koska talvet ovat leudompia kuin aikaisemmin. Talvikäytön tuntuva lisääminen aiheuttaisi huomattavat kustannukset. Sen sijaan kesäkäyttö Lauttasaaren lähiliikuntapaikassa on erittäin monipuolista. lähiliikuntapaikkojen kehittämisessä tulisi huomioida nykyistä enemmän tytöt, esimerkiksi pallopelien kentät näyttävät olevan pääosin poikien käytössä. Kaupunkirakenteen kannalta lähiliikuntapaikka olisi ehkä voitu sijoittaa Lauttasaaressa rauhallisempaan paikkaan. Sijaintipaikan valintaan vaikutti osaltaan se, että hanke käynnistyi liikennekaupungin uudelleensuunnittelulla. Yleissuunnitteluvaiheessa huomioitiin koko Lauttasaaren alue puistoineen ja liikunta-alueineen, jolloin päädyttiin nykyiseen ratkaisuun. Lähiliikuntapaikkaan otettiin entisen liikennekaupungin alueen lisäksi mukaan viereinen liikuntaviraston hallinnoima alue. Lähiliikuntapaikan pohjoisosa ("areena-alue") on liian ahdas; siellä on liikaakin kenttiä ja laitteita. Myönteistä on se, että perheiden eri ikäiset lapset voivat käyttää lähellä sijaitsevia liikuntapaikkoja. Siten vanhempien on helpompi valvoa eri ikäisten lasten toimintaa. Uimarannalla olevia välineitä ja kenttiä pidettiin laadultaan ja määrältään riittävinä. Enempää kyseiselle alueelle ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa.

17 17 Tiedottaminen hankkeessa Kaikilta vastaajaryhmiltä kysyttiin myös: "Kuinka tyytyväisiä olette tiedottamiseen?". Alla olevassa kuvassa esitetään kyselyn tulokset. Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön En osaa sanoa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tiedottamiseen asukkaille (ulkoinen tiedottaminen), n= Tiedottamiseen hankkeeseen osallistuvissa organisaatioissa (sisäinen tiedottaminen), n= Osallistuvan suunnittelun toteutukseen (käyttäjien yms. vaikutusmahdollisuudet liikuntapaikan suunnitteluun), n= Kuva 11. Tyytyväisyys tiedottamiseeen Onnistuneimpana pidettiin tiedottamista asukkaille (ulkoinen tiedottaminen). Vastaajista 55 % oli erittäin tyytyväinen ja 36 % melko tyytyväinen. Erittäin tyytymättömiä oli 9 % vastaajista. Sisäiseen tiedottamiseen erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä oli yhteensä 72 % ja melko tyytymättömiä 18 %. Vähiten tyytyväisiä oltiin osallistavan suunnittelun toteutukseen. Vain 9 % oli erittäin tyytyväisiä, 55 % oli melko tyytyväisiä ja 9 % melko tyytymättömiä. Vastaajista 27 % ei ilmaissut mielipidettään ko. kysymykseen. Tiedottamisessa parhaiten onnistuneina asioina pidettiin esittelyaineiston jakamista Lauttasaaren talouksiin. Esitettä valmiista puistosta pidettiin hyvänä ja konkreettisena. Samoin paikallinen lehti tarjosi hyvän ja toimivan kanavan tiedottamiseen asukkaille. Ulkoisessa tiedottamisessa hyvänä pidettiin informaatiotaulua sekä internetin kautta välitettyjä tietoja. Vastaajat toivat esiin, että kaikesta tarpeellisesta on tiedotettu kiitettävästi. Tiedottamisessa epäonnistuneina asioina todettiin muun muassa, että kesällä 2006 pidetty hankkeen esittely ei tavoittanut kohderyhmää ja että hallintokunnat olisivat voineet olla aktiivisempia tiedottamisessa kaupungin yleisten ja omien viestintäkanavien käytössä. Erään yhteistyökumppanin taholta tuotiin esiin, että tietoa hankkeesta saatiin tosiasiallisesti vasta vuonna Seminaarissa korostettiin, että Lauttasaaren lähiliikuntapaikan rakentamisessa on tiedotettu enemmän kuin keskimäärin kaupungin puistojen ja liikuntapaikkojen rakentamisessa. Nuori Suomi ry huolehti pääosin ulkoisesta tiedottamisesta ja tiedottamisesta sovittiin hankkeen jokaisessa kokouksessa. Samoin Lauttasaari seura oli aktiivinen tiedottamisessa ja tiedotti hankkeesta laajasti mm Lauttasaari-päivän aikana. Sen sijaan hankkeessa mukana olleiden kaupungin yksiköiden sisäisessä ja niiden välisessä tiedottamisessa todettiin kehittämistarvetta.

18 18 Koordinointi ja hallintokuntien välinen yhteistyö hankkeessa Hankkeen koordinointiin ja hallintokuntien väliseen yhteistyöhön kaikki toteuttajat olivat melko tyytyväisiä. Tätä koskeva kysymys osoitettiin vain hankkeen neljälle toteuttajalle. Kyselyyn vastanneiden mielestä yhteistyöhankkeita on tarkoituksenmukaista tehdä, vaikka ne ovat hankalampia kuin omat hankkeet. Yhteistyön sujuminen on siihen osallistuvien henkilöiden varassa ja monesta lähteestä tuleva rahoitus on usein hankala hoitaa kaupungin "byrokratiassa". Yhteistyö oli erittäin laaja-alaista. Parantamista haluttiin hankkeen ohjaamiseen ja koordinointiin. Prosessin keskeisten toimijoiden yhteisiä pelisääntöjä ei ollut, mistä johtuen oli jatkuvaa hienoista epäselvyyttä prosessin johtamisesta, päätöksenteon mekanismeista sekä eri toimijoiden ja työryhmien rooleista. Jotkut kokivat myös, etteivät heidän näkemyksensä tulleet eräiltä osin riittävässä määrin huomioiduiksi päätöksiä tehtäessä. Seminaarissa todettiin, että varsinaisia pelisääntöjä tämänkaltaisista yhteishankkeista ei kaupungissa ole. Yhteistyö ja hankkeiden eteneminen on paljolti kiinni hankkeessa mukana olevista ihmisistä. Rahoitus tulee eri lähteistä ja hankekohtaisesti sovitaan rahojen käytöstä ja toteutusvastuusta. Ongelmana koettiin se, että erityisesti pitkissä hankkeissa organisaatiot saattavat muuttua ja henkilöt vaihtua. Lauttasaaren lähiliikuntapaikkaa ei toteutettu varsinaisesti yhteisenä projektina, vaan jokainen organisaatio teki pääosin työtä omalla tahollaan omana projektinaan. Jokaisella oli oma määräraha ja kukin toimi sen puitteissa. Yhteissä kokouksissa projektit sovitettiin yhteen. Alussa hanketta vietiin eteenpäin voimakkaammin yhdessä, mutta myöhemmin päätettiin, että HKR toteuttaa rakentamisen omalla alueellaan ja liikuntavirasto omalla. Tämä päätös vauhditti lähiliikuntapaikkarakentamista. Koettiin erittäin tärkeänä kehittää Helsingissä poikkihallinnollisen yhteistyön edellytyksiä. Kahden tai useamman hallinnonalan yhteinen lähiliikuntahanke voi tapahtua luontevasti, jos mukana on eri hallinnon aloille kuuluvat maa-alueet (kuten Lauttasaaressa) ja kukin osapuoli vastaa hallinnoimallaan maa-alueella tapahtuvasta rakentamisesta koordinoidusti muiden hallinnonalojen kanssa. Todettiin, että Helsingissä on hyviä kokemuksia esimerkiksi HKR:n ja nuorisoasiainkeskuksen yhteistyöstä. Suunnittelu ja rakentaminen hankkeessa Osallistava suunnittelu Toteuttajista kaksi oli melko tyytyväisiä osallistuvan suunnittelun toteutukseen ja yksi melko tyytymätön, yksi ei osannut ottaa kantaa. Osallistavaa suunnittelua olisi kyselyn mukaan voitu viedä pitemmälle mm. käyttämällä nuorten ryhmää kommentoimaan luonnoksia ja suunnitelmia. Myös paikallisia kouluja olisi voinut hyödyntää suunnitteluprosessissa. Hyvänä pidettiin mm. sitä, että suunnitelmaluonnokset olivat kommentoitavina Nuorisotalolla sekä jatkuvasti nähtävillä Nuori Suomi ry:n verkkosivuilla.

19 19 Seminaarissa todettiin mm. seuraavaa asukasyhteistyö onnistui hankkeessa hyvin. Yhteyksistä asukkaisiin huolehtivat erityisesti Lauttasaari Seura ja Lauttasaaren säätiö. Esimerkiksi valituksia rakentamissuunnitelmista ei asukkaiden taholta tullut. yhteydenpito lähikouluihin jäi liian vähäiseksi ja nuorisoryhmien kuunteleminen olisi voinut toteutua systemaattisesti; tästä on nuorisoasiankeskuksella aikaisempia kokemuksia. Ostetut suunnittelupalvelut Toteuttajatahojen näkemykset ostetuista suunnittelupalveluista jakaantuivat siten, että kaksi organisaatiota oli melko tyytyväinen ostettuihin suunnittelupalveluihin ja kaksi melko tyytymättömiä. Ongelmalliseksi koettiin, että suunnittelijaa vaihdettiin välillä eivätkä kaikki suunnittelijat kuunnelleet käyttäjää ja tilaajaa riittävän tarkasti. Yhteistyö kaupungin ulkopuolisten tahojen kanssa Yhteistyö sponsoreiden kanssa Toteuttajat olivat varsin tyytyväisiä yhteistyöhön sponsoreiden kanssa. Puolet vastaajista olivat erittäin tai melko tyytyväisiä yhteistyöhön (puolet ei osannut sanoa mielipidettään). Yhteistyö koettiin vaivattomaksi ja yhteistyösopimusten mukaiset velvoitteet hoidettiin asiallisesti. Olisi toivottu, että sponsorit olisivat olleet aktiivisempia viestimään hankkeen sponsoroinnista omissa medioissaan. Sponsorit saivat mielestään kohtuullisesti julkisuutta, yhteistyö oli hyvää ja mutkatonta, asialle omistautuminen "näkyi ja kuului". Yhteistyö välinevalmistajien kanssa HKR ja liikuntavirasto hankkivat liikuntavälineet kilpailuttamalla toimittajia. Välinevalmistajat pystyttivät liikuntavälineet alueelle. Toteuttajista kolme tahoa neljästä oli melko tyytyväisiä yhteistyöhön välinevalmistajien kanssa ja yksi taho melko tyytymätön. Nuori Suomi hoiti kontaktit välinevalmistajien kanssa. Vastaajien mielestä rakennuttaja olisi voinut pitää enemmän yhteyttä käyttäjätahoihin. Välineistöä ja liikuntapaikkoja pidettiin laadukkaina. Tosin tuotiin esiin pienet "rakennusvirheet" ja aikataulujen viivästyminen. Yhteistyö järjestökumppanien kanssa Yhteistyötä järjestökumppaneiden (Nuori Suomi, Lauttasaari Seura ja Lauttasaaren säätiö) kanssa pidettiin varsin hyvänä, kaikki toteuttajatahot olivat vähintään melko tyytyväisiä siihen. Nuori Suomi koettiin hankkeessa kantavaksi voimaksi, sen panosta pidettiin erittäin vahvana ja asiantuntemusta erinomaisena. Valtionavustusten käsittelyprosessi kaupungissa koettiin sekavaksi ja aiheuttavan ylimääräistä työtä.

20 20 Hankeprosessin onnistuminen Kustannukset suhteessa lopputulokseen Kaikki toteuttajat olivat melko tyytyväisiä hankkeen lopputulokseen suhteessa kustannuksiin Oltiin sitä mieltä, että kaupunkilaiset saivat rahoilleen hyvän vastineen ja myös ulkopuolista rahaa saatiin poikkeuksellisen paljon. Toteutettiin erittäin laadukas lähiliikuntapaikka lähes asukkaan kaupunginosaan. Hankeprosessin onnistuminen Hankeprosessiin liittyvät näkemykset toistuvat osin edellä muiden arvioitavien tekijöiden kohdalla. Nuori Suomi ry:n panosta pidettiin erinomaisena, eteenpäin vievänä ja kärsivällisenä. Hallintokuntien yhteissuunnittelua pidettiin onnistuneena samoin kuin valtakunnallisten järjestökumppaneiden osallistamista suunnitteluun. Sponsoriyhteistyö tuotti yleisesti hyödynnettävän toimintamalliesimerkin lähiliikuntapaikkahankkeisiin. Vastaajat kokivat epäonnistumista siinä, että hankkeen kuluessa eräissä toteutuksissa suunnittelija ja hankkeen vetäjä vaihtuivat. Lisäksi ulkopuoliseen rahan käyttöön liittyvät "kiemurat" kaupungin organisaatiossa tuottivat ylimääräistä työtä. Ongelmana pidettiin laajan ja pitkäkestoisen yhteistyöprojektin "organisatorinen hallinta". Viimeksi mainitussa keskeisenä ongelmana koettiin yhteisten pelisääntöjen sopimatta jättäminen prosessin alussa (eri toimijoiden roolit, vastuualueet, päätöksentekomenettely). Olisi tullut määritellä tarkemmin eri toimijoiden roolit, vastuut ja päätöksentekomenettely. Yhteenveto Lauttasaaren lähiliikuntapaikan hankeprosessiin oltiin pääosin tyytyväisiä. Kehittämistarvetta koettiin erityisesti useiden hallinnonalojen yhteisen hankeprosessin läpivientiin. Kyselyn tulosten ja seminaarin pohjalta laaditut kehittämisehdotukset esitetään raportin seuraavassa luvussa (luku 3.2). Arvioinnin keskeiset johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset on koottu raportin kohtaan Lähiliikuntapaikkarakentamisen edistäminen ja kehittäminen Kysely sisälsi arvioinnin lisäksi kysymyksiä lähiliikuntapaikkojen rakentamisen edistämiseen ja kehittämiseen. Kaikki toteuttajatahoja edustavat vastaajat olivat sitä mieltä, että Helsingin kaupungin tulisi edistää ja kehittää nykyistä voimakkaammin lähiliikuntapaikkarakentamista. Konkreettisina toimenpiteinä vastaajat nostivat seuraavat asiat: yhteisrahoitusta tulisi helpottaa. Ulkopuolista rahoitusta tulisi voida käyttää joustavammin yhteishankkeiden vetämiseen liittyvää osaamista tulisi kehittää

21 21 tulisi kehittää yhteishankkeiden prosessia ja antaa siihen koulutusta ja palkita osaamista tulisi muodostaa kaupunkitasoinen, toimivaltainen (kaupungin johdon asettama) ja keskeisten hallintokuntien edustajista koottu yhteistyöelin koordinoimaan, ohjaamaan ja vauhdittamaan lähiliikuntapaikkarakentamista Helsingin kaupungin toimintakäytäntöjä tulisi muuttaa sellaisiksi, että mahdolliset haettavat eritysavustukset (esimerkiksi liikuntapaikkarakentamisen valtionapu) saadaan täysimääräisesti toteutettavien hankkeiden hyödynnettäväksi ja että raamin saa avustuksen osalta ylittää ja että erilaisten lahjoitusten vastaanottaminen hankkeissa ja hankkeista koituvien kulujen maksatus olisivat nykyistä yksinkertaisemmat ja selkeämmät toteuttaa. Seminaarissa keskusteltiin osin myös edellä mainituista kehittämistoimenpiteistä ja keskustelu on raportoitu edellä ao. kohdissa. Keskeisiä seminaarissa nostettuja kehittämisehdotuksia olivat seuraavat: lähiliikuntapaikkatyöryhmän perustaminen koordinoimaan yhteishankkeita. Nykyisten toimijoiden lisäksi ryhmää perustettaessa tulisi huomioida myös opetusvirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto ja tilakeskus. Työryhmä mm. tekisi päätökset projektiorganisaatiosta ja projektisuunnitelmasta yhteishankkeissa tulisi koordinoinnin vuoksi organisoitua vähintään "kevyen projektiorganisaation" mukaisesti. Kevyt organisaatio saattaa olla riittävä silloin, kun lähiliikuntapaikka perustetaan kokonaan yhden hallintokunnan hallinnoimalle maa-alueelle tulisi laatia ohjeistus kaupungin tasolla sponsorien käytölle ts. mitkä ovat ehdot sponsoroinnille ja mitä sponsorit saavat vastineeksi yhteistyöstä (hankkeessa tehtiin kirjalliset sopimukset eri sponsorien kanssa) Hankkeen aikana todettiin ongelmalliseksi ulkopuolisen rahan ohjaaminen siihen tarkoitettuun kohteeseen. Asia on kuitenkin tältä osin joko ratkennut tai ratkennee lähitulevaisuudessa (esimerkkinä käytössä oleva sponsoritili nuorisoasiainkeskuksessa ja HKR:ssä). Koulujen pihojen hyödyntäminen lähiliikuntapaikkarakentamisessa on tärkeää ja edellyttää eri hallinnonalojen yhteistyötä. Yhteistyötä tulisi kehittää erityisesti opetusviraston, liikuntaviraston sekä myös HKR:n ja nuorisoasiainkeskuksen kesken. Lähiliikuntapaikkakonseptia ts. sen tarjoamia palveluja/toimintoja pidettiin tarkoituksenmukaisena. Jatkossa tulisi kiinnittää erityisesti huomio tyttöjen saamiseksi lähiliikuntapaikkojen käyttäjiksi sekä ikääntyvien liikunnan edistämiseen (ml. kuntolaitteet). Uusina välineinä tuotiin esiin tietotekniikkaa hyödyntävät laitteet. Esimerkkinä tällaisesta on välinevalmistaja Lappset Oy:n Smartus -tuotteet, joissa liikkumiseen voidaan yhdistää mm. kielen tai matematiikan opiskelua. Lauttasaaren lähiliikuntapaikkaan saattaisi soveltua myös lasten kiintorastiverkosto suunnistukseen perehtymistä ja liikkumista varten.

22 22 4. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Arvioinnin johtopäätöksenä on, että lähiliikuntapaikkojen rakentamista on tarkoituksenmukaista jatkaa Helsingissä. Lauttasaaren lähiliikuntapaikan konsepti ts. tarjottavat palvelut/toiminnot ovat perusteiltaan tarkoituksenmukaisia. Kaupungin tulevien lähiliikuntapaikkojen palvelut voivat luonnollisesti vaihdella paikallisten olosuhteiden mukaan, johon vaikuttavat muun muassa liikuntapaikan ympäristössä asuvan väestön ikärakenne ja lähiliikuntapaikalle varattavan alueen koko. Poikkihallinnollisten projektien toteuttamiseen tarvitaan lisäksi selkeät toimintaohjeet, pelisäännöt. Suositukset Arvioinnin pohjalta suositetaan seuraavaa: 1. Lähiliikuntapaikkojen rakentamista jatketaan Helsingissä ja rakentamisen edellytyksiä kehitetään huomioimalla tässä raportissa esitetyt arvioinnin tulokset 2. Kaupungin johto nimeää lähiliikuntapaikkojen rakentamisen edistämistä ja koordinointia varten useiden hallinnonalojen edustajista muodostettavan yhteistyöryhmän. a. yhteistyöryhmässä tulisi olla edustajat Lauttasaaren lähiliikuntapaikan toteuttajien (rakennusvirasto, nuorisoasiainkeskus, liikuntavirasto) lisäksi ainakin opetusvirastosta, kaupunkisuunnitteluvirastosta ja tilakeskuksesta. Lisäksi tarvittaessa ryhmässä voisi olla mukana myös ulkopuolisia asiantuntijatahoja kuten esim. Nuori Suomi ry:n edustusta. b. yhteistyöryhmä tekisi päätökset mm: lähiliikuntapaikkarakentamisen ohjelmoinnista kaupungissa toimintakäytäntöjen ("pelisääntöjen") laatimisesta (mm. yhteistyön organisointi, sponsoriyhteistyön ja muun ulkopuolisen rahoituksen käytön ja rahoituksen yleisperiaatteet) lähiliikuntapaikkahankkeiden käynnistämisestä ja organisoinnista hankkeiden projektoinnista (projektisuunnitelma: ajoitus, organisointi, resurssit, palvelut/toiminnot, vastuut, toteuttaminen) lähiliikuntapaikkojen ylläpitoon ja huoltoon liittyvistä tarvittavista linjauksista kaupungissa c. yhteistyöryhmä koordinoisi lähiliikuntapaikkoihin liittyvää tiedottamista, käytön seurantaa ja kehittämistä huomioimalla myös asiakkaiden ts. lähiliikuntapaikan käyttäjien näkemykset 3. Kaupungin ko. hallinnonalat huolehtivat siitä, että lähiliikuntapaikkarakentaminen huomioidaan niiden toimintasuunnitelmissa ja talousarvioissa