Lauttasaaren lähiliikuntapaikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lauttasaaren lähiliikuntapaikka"

Transkriptio

1 Lauttasaaren lähiliikuntapaikka Hankeprosessin arviointi

2 2

3 3 Lauttasaaren lähiliikuntapaikka Hankeprosessin arviointi Raportti Helsinki 2007

4 4 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAUTTASAAREN LÄHILIIKUNTAPAIKAN TOTEUTUS Lähiliikuntapaikan määritelmä Lauttasaaren lähiliikuntapaikka Hankeprosessi Hankkeen koordinointi ja hallintokuntien välinen yhteistyö Hankkeen rahoitus ja sponsorointi Lähiliikuntapaikkojen suunnittelu ja osallistaminen Viestintä ARVIOINNIN TAVOITTEET, TEHTÄVÄT JA TOTEUTUS Arvioinnin päävaiheet A. Arviointikyselyt keskeisille hankkeen toimijoille B. Palauteseminaari arviointikyselyiden tulosten pohjalta C. Loppuraportti arviointiprosessista Arvioinnin toteutusorganisaatio LAUTTASAAREN LÄHILIIKUNTAPAIKAN ARVIOINTI Arvioinnin tulokset Johdanto Lähiliikuntapaikan onnistuminen Tiedottaminen hankkeessa Koordinointi ja hallintokuntien välinen yhteistyö hankkeessa Suunnittelu ja rakentaminen hankkeessa Yhteistyö kaupungin ulkopuolisten tahojen kanssa Hankeprosessin onnistuminen Yhteenveto Lähiliikuntapaikkarakentamisen edistäminen ja kehittäminen JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Suositukset LIITTEET: Kyselylomake toteuttajille 2. Kyselylomake yhteistyökumppaneille 3. Kyselylomake sponsoreille

5 5 Tässä raportissa esitetään vuoden 2007 loppukesällä käyttöön otetun Lauttasaaren lähiliikuntapaikan hankeprosessin arviointi. Arviointi on laadittu toteuttajien ja yhteistyötahojen näkemysten pohjalta Efeko Oy:n toimesta. Lähiliikuntapaikan arviointia käyttäjien toimesta ei vielä tässä vaiheessa ole tehty. 1. LAUTTASAAREN LÄHILIIKUNTAPAIKAN TOTEUTUS 1.1 Lähiliikuntapaikan määritelmä Lähiliikuntapaikalle ei ole tarkkaa määritelmää. Yleisellä tasolla lähiliikuntapaikoilla on tarkoitettu lasten ja nuorten liikuntaan sekä aikuisten terveyttä edistävään liikuntaan suunniteltuja liikuntapaikkoja, jotka sijaitsevat asuinalueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Tämän väljän määrittelyn lisäksi lähiliikuntapaikkojen keskeisinä ominaisuuksina on korostettu mm. monikäyttöisyyttä, ympärivuotisuutta, maksuttomuutta ja vapaata käytettävyyttä. Yleisenä tavoitteena on ollut, että lähiliikuntapaikat palvelisivat mahdollisimman laajoja käyttäjäryhmiä (Lähiliikuntapaikkarakentamisen suunta strategia-asiakirjat). 1.2 Lauttasaaren lähiliikuntapaikka Keskelle Lauttasaarta, Hevosenkenkä ja Merikylpylän puiston alueelle toteutettu Lauttasaaren lähiliikuntapaikka on otettu käyttöön elokuussa Laaja-alaisen yhteistyön tuloksena syntynyt lähiliikuntapaikka tarjoaa monipuolisia liikuntamahdollisuuksia kaiken ikäisille, erityisesti nuorisolle. Uimarannan yhteydessä olevalla liikunta-alueella on useiden eri toimintavälineiden lisäksi pallopelikentät niin rantalentopallolle kuin käsi- ja jalkapallollekin, katukoripallolle ja pöytätenniksen pelaamiseen sekä rullalautailuun("skeittaukseen"). Myös omia pelisovelluksia on tarkoitus pienpelikentillä kokeilla ja keksiä. Rauhallisempaan liikuntaan soveltuvat mm. pyöräilyyn ja rullaluisteluun tarkoitetut radat. Seuraavilla sivuilla esitetään Lauttasaaren lähiliikuntapaikan suunnitelmakartta sekä kuvia alueesta ennen toteutusta ja toteutuksen jälkeen (Nuori Suomi ry:n kuvat).

6 6 Kuva 1. Lauttasaaren lähiliikuntapaikan aluekartta

7 7 Kuvat 2-4. Kuvia ennen rakentamista

8 8

9 9 Kuvat 5-8 Kuvia rakentamisen jälkeen

10 Hankeprosessi Seuraavassa esitetään Lauttasaaren lähiliikuntapaikkahankkeen päävaiheet ja niiden ajoitus. 1. Vuonna 2002 Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus tilasi Nuori Suomi ry:ltä suunnitelman liikennepuiston muuttamisesta nuorten toimintapuistoksi (HKR:n katuja puisto-osaston hallinnoima alue; Hevosenkenkäpuisto) 2. Vuonna 2003 Nuori Suomi ry ja Siren arkkitehdit Oy työstivät alueen luonnossuunnitelman, joka valmistui joulukuussa Luonnossuunnitteluvaiheessa hanke laajeni siten, että myös uimaranta-alue (Meripuisto) tuli mukaan osaksi suunnittelualuetta ja liikuntavirasto tuli mukaan hankkeeseen (liikuntaviraston hallinnoima alue) 3. Vuonna 2004 HKR:n johdolla luonnossuunnitelman pohjalta suunnitelmaa ryhdyttiin kehittämään edelleen. Vuoden lopussa hankkeesta jätettiin hakemukset valtionavustuksen ja Palloliiton Hat Trick -avustuksen saamista varten. Avustusten hakijatahona oli Lauttasaaren säätiö. Ulkopuolisena konsulttina suunnittelussa toimi Maisema ja Ympäristö Oy. 4. Vuonna 2005 hankkeelle myönnettiin valtionavustus, suunnittelua jatkettiin ja lähiliikuntapaikkasuunnitelmaa tarkennettiin (HKR:ssä vastuuhenkilöt vaihtuivat organisaatiouudistuksesta johtuen). Vuoden loppupuolella rakentaminen käynnistyi uimarannan osalta (liikuntavirasto tilasi Ma Arkkitehdeiltä uimaranta-alueen toteutussuunnitelman) 5. Vuonna 2006 rakentaminen käynnistyi hevosenkenkäpuiston osalta ja ensimmäiset kohteet uimarannan osalta valmistuivat (esim. liikuntalaiva). Kesäkuussa pidettiin hankkeen virallinen julkistamistilaisuus. Samana vuonna hankkeelle hankittiin sponsorit ( 4 sponsoria). 6. Vuonna 2007 lähiliikuntapaikka valmistui ja avajaiset vietettiin Hankkeen koordinointi ja hallintokuntien välinen yhteistyö Hanke toteutettiin useiden toimijoiden yhteistyönä. Toteuttajina olivat HKR:n puisto-osasto, liikuntavirasto, nuorisoasiainkeskus sekä valtakunnallisena asiantuntijana Nuori Suomi ry. Järjestökumppaneina olivat Lauttasaari Seura, Lauttasaaren säätiö ja Lauttasaaren Nuorisotalo. Hankkeen sponsoreina toimivat NCC, Thominvest, Silja Line Oy sekä Lauttasaaren Lions Club. Toteuttajat (yhteistyöryhmä) huolehtivat lähiliikuntapuiston suunnittelusta ja tiedottamisesta sekä rakentamisvaiheen koordinoinnista. Suunnitteluvaiheen jälkeen rakentaminen painottui siten, että HKR vastasi oman alueen toteuttamisesta (pohjoisosan Hevosenkenkäpuisto) ja liikuntavirasto oman (eteläinen Merikylpylänpuisto). Toteuttajien yhteistyöryhmä koordinoi hanketta.

11 Hankkeen rahoitus ja sponsorointi Lauttasaaren lähiliikuntapaikan rakentamisen kokonaiskustannukset olivat euroa. Valtionavustusta hanke sai Etelä-Suomen lääninhallituksen myöntämistä veikkausvoittovaroista euroa. Suomen Palloliitto myönsi euron suuruisen Hat Trick avustuksen toisen pienpeliareenan (hiekkatekonurmipintaisen) rakentamista varten. Nuori Suomi ry:n avulla hankittiin euroa sponsorirahoitusta. Sponsoreina hanketta tukivat NCC, Silja Line, Thominvest ja Lauttasaaren Lions. Sponsorointikonseptista on tehty kuvaus Koulupihat lähiliikuntapaikkoina suunnitteluoppaaseen (www.lahiliikuntapaikat.fi). Kuva 9. Lähiliikuntapaikkahankkeen julkistamistilaisuudessa luovutettiin sponsorilahjoitus hankkeen toteuttajille. Lahjoituksen luovuttivat Nuoren Suomen puheenjohtaja Mari Kiviniemi sekä hankkeen sponsoreiden edustajat Nuorisosasiankeskuksen edustajalle Tuula Tuomiselle. 1.6 Lähiliikuntapaikkojen suunnittelu ja osallistaminen Lähiliikuntapaikan tarkemmasta suunnittelusta vastasivat HKR (Hevosenkenkäpuisto) ja liikuntavirasto (Merikylpylänpuisto) Ulkopuolisia suunnittelupalveluja käytettiin seuraavissa tehtävissä: lähiliikuntapaikan luonnossuunnittelussa Nuori Suomi ry:n lisäksi Siren arkkitehdit Oy

12 12 toteutussuunnittelussa Maisema ja ympäristö Oy sekä Pöyry Oyj (Pöyry Oyj osti Maisema ja ympäristö Oy:n) sekä Ma Arkkitehdit Hankkeen aikana suunnitelmat olivat nähtävissä ja kommentoitavina Nuori Suomi ry:n ylläpitämillä verkkosivuilla ja suunnittelutoimistojen verkkosivuilla. Hankkeen aikana toteutettiin yksi asukasilta (toukokuussa 2004.) ja lisäksi suunnitelmat olivat nähtävillä vuosittaisilla Lauttasaari päivillä. Lisäksi suunnitelmia kierrätettiin kommentointia varten Lauttasaaren Nuorisotalolla. 1.7 Viestintä Tiedottaminen toteutettiin HKR:n, liikuntaviraston ja nuorisoasiainkeskuksen ja Nuoren Suomen yhteistyönä. Lähiliikuntapaikan julkistamistilaisuus (lehdistötilaisuus) järjestettiin kesäkuussa Tämä ensimmäinen laajalle yleisölle tapahtuvaan tiedottamiseen tarkoitettu lehdistötilaisuus toteutettiin uimarannalla ja tilaisuudessa muun muassa julkistettiin hankkeen sponsorit. Tilaisuuden ja lehdistötiedotteen pohjalta paikallislehdet julkaisivat artikkelit tilaisuudesta. Lähiliikuntapaikan avajaiset - yleisötilaisuus - pidettiin Lauttasaari päivien yhteydessä. Yhdessä toteuttajaorganisaatioiden tiedottajien kanssa laadittiin tilaisuutta varten lehdistötiedote ja Lauttasaaren talouksiin oli aiemmin (kesäkuussa) jaettu hanketta koskeva tiedote.

13 13 2. ARVIOINNIN TAVOITTEET, TEHTÄVÄT JA TOTEUTUS Tarkoituksena oli arvioida Lauttasaaren lähiliikuntapaikan toteuttamista ja saada vastaus kysymykseen, miten lähiliikuntapaikkahankkeita tulisi saatujen kokemusten perusteella toteuttaa jatkossa. Lähiliikuntapaikkarakentamisen tavoitteena on, että lähiliikuntapaikkoja saataisiin tarpeisiin nähden riittävästi ja että ne olisivat hankkeina mahdollisimman kitkattomia ja tehokkaita ja palvelisivat asukkaita lajivalikoimaltaan sekä sijainniltaan. Lauttasaaren lähiliikuntapaikka otettiin käyttöön elokuussa Sen lähtökohtana oli toteuttaa valtakunnallinen pilottihankehanke, jonka kautta saataisiin kokemuksia mm. poikkihallinnollisesta yhteistyöstä sekä sponsoroinnista lähiliikuntapaikkarakentamisen kontekstissa. Hankkeesta saatujen kokemusten ja oppien koostamiseksi on tehty tämä arviointi, jossa Helsingin kaupungin toimijoiden ja Nuori Suomi ry:n toimeksiannosta on toiminut konsulttina. 2.1 Arvioinnin päävaiheet Tehtävään kuului kolme päävaihetta, jotka toteutettiin alla olevan mukaisesti. A. Arviointikyselyt keskeisille hankkeen toimijoille Vastaajilta kysyttiin mm. tyytyväisyyttä Lauttasaaren lähiliikuntapaikan onnistumiseen, kokemuksia hankeprosessista ja toimijoiden yhteistyöstä sekä näkemyksiä lähiliikuntapaikkojen rakentamisen edistämiseen ja kehittämiseen liittyviä tekijöitä. Kyselyt osoitettiin seuraaville tahoille: Toteuttajat (HKR, Liikuntavirasto, Nuorisoasiainkeskus ja Nuori Suomi ry) Yhteistyökumppanit (Lauttasaari Seura, Lauttasaaren säätiö, Lauttasaaren Nuorisotalo) Sponsorit (Silja Line, Thominvest, NCC ja Lauttasaaren Lions) Kullekin taholle oli oma kysymysasettelunsa, laajin toteuttajille ja lyhyemmät hankkeen sponsoreille ja yhteistyökumppaneille. Kyselylomakkeiden sisältö ilmenee raportin liitteestä. Efeko toteutti kyselyn lokakuussa sähköisenä Webropol -välineellä. Jokaiselta edellä mainitulta taholta pyydettiin yksi yhteinen vastaus. Lomakkeiden sisällöt suunniteltiin Nuori Suomi ry:n ja Efekon toimesta. Efeko huolehti Webropol -kyselyn teknisestä toteutuksesta sekä laati vastausten yhteenvedot ja analyysit. B. Palauteseminaari arviointikyselyiden tulosten pohjalta Kyselyn tulosten analysointia, johtopäätösten tekemistä sekä raportoinnin suuntaamista varten pidettiin arviointiseminaari, jossa mukana olivat hankkeen toteuttajatahot.

14 14 C. Loppuraportti arviointiprosessista Efeko työsti kyselyjen ja palauteseminaarin pohjalta loppuraportin. Loppuraportti kävi luonnosvaiheessa lausunnolla hankkeen toteuttajatahoilla. 2.2 Arvioinnin toteutusorganisaatio Tilaajan puolelta arviointihankkeen yhteyshenkilönä toimi kehityspäällikkö Jan Norra Nuori Suomi ry:stä. Toteuttajaorganisaatioiden yhteyshenkilöt kokosivat kyselyn vastaukset, vastaamiseen osallistui myös muita henkilöitä ko. organisaatioissa. Arviointiseminaariin osallistuivat toteuttajien puolelta seuraavat: Lotta Kontula HKR, KPO projektipäällikkö Tuula Tuominen Nuorisoasiainkeskus suunnittelija Jan Norra Nuori Suomi ry kehityspäällikkö Reijo Ruokonen Nuori Suomi ry kehitysjohtaja Antti Salaterä Liikuntavirasto suunnittelupäällikkö Tapio Lappalainen Liikuntavirasto rakennusmestari Pentti Peurasuo HKR projektijohtaja Lisäksi seminaarissa olivat alla mainitut konsultin edustajat. Konsultin puolelta hankkeeseen osallistuivat tutkimuspäällikkö Heikki Miettinen, konsultti Inka Kanerva sekä johtava konsultti Martti Paasikallio, joka toimi konsultin puolelta yhteyshenkilönä. Arviointi toteutettiin vaiheessa, jossa lähiliikuntapaikan aktiivinen käyttö oli vasta alkamassa. Sen vuoksi konsulttitoimeksiantoon ei sisältynyt varsinaisten käyttäjien tekemiä arvioita; konsultit olivat kuitenkin tutustuneet lähiliikuntapaikkaan myös käyttäjän asemassa.

15 15 3. LAUTTASAAREN LÄHILIIKUNTAPAIKAN ARVIOINTI 3.1 Arvioinnin tulokset Johdanto Seuraavassa esitetään kyselyn keskeiset tulokset arvioinnin osalta ja seminaarissa esiin nostetut tekijät. Raportin kohdassa 3.2 esitetään kyselyssä ja seminaarissa nostetut muut lähiliikuntapaikan kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyvät kehittämisehdotukset. Kyselyssä saatiin vastaus jokaiselta kyselyn kohdetaholta. Kyselylomakkeet ja kaikki tulokset on koottu erilliseen liitteeseen. Seuraavassa esitetään tiivistetysti yhteenveto kyselyn keskeisistä arviointia koskevasta osasta. Yleisesti ottaen hankkeen toteutusta ja lopputulosta pidetään varsin onnistuneena. Useimpiin kyselyssä ja seminaarissa nostettuihin asioihin oltiin varsin tyytyväisiä. Lähiliikuntapaikan onnistuminen Kyselyssä kaikille vastaajille esitettiin kysymys: "Kuinka tyytyväisiä olette Lauttasaaren lähiliikuntapaikan onnistumiseen seuraavien tekijöiden osalta?". Arviointia pyydettiin yhteensä kahdeksan tekijän osalta: sijainti, saavutettavuus, viihtyisyys, esteettisyys, toteutuksen luovuus ja innovatiivisuus, ympärivuotinen käyttömahdollisuus, liikunnallinen monikäyttöisyys sekä toimivuus laajojen käyttäjäryhmien liikuntapaikkana. Tyytyväisyyttä kysyttiin asteikolla: erittäin tyytyväinen - melko tyytyväinen - melko tyytymätön - erittäin tyytymätön - en osaa sanoa. Seuraavassa kuvassa esitetään kyselyn tulokset kaikkien vastaajaryhmien osalta. Vastaajia oli yhteensä 11. Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön En osaa sanoa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähiliikuntapaikan sijaintiin, n= Saavutettavuuteen, n= Viihtyisyyteen, n= Liikunnalliseen monikäyttöisyyteen, n= Esteettisyyteen, n= Toimivuuteen laajojen käyttäjäryhmien liikuntapaikkana (mm. eri ikäiset ja sukupuolet), n= Toteutuksen luovuuteen ja innovatiivisuuteen, n= Ympärivuotisiin käyttömahdollisuuksiin, n= Kuva 10. Tyytyväisyys Lauttasaaren lähiliikuntapaikan onnistumiseen

16 16 Tyytyväisimpiä oltiin kyselyn mukaan lähiliikuntapaikan sijaintiin ja saavutettavuuteen. Sijaintiin oli 91 % erittäin tyytyväisiä ja saavutettavuuteen oli erittäin tai melko tyytyväisiä 82 % vastaajista. Toisaalta sijaintiin ja saavutettavuuteen oli 9 % vastaajista (yksi vastaaja) melko tyytymättömiä. Ympärivuotisiin käyttömahdollisuuksiin ainoastaan 9 % oli erittäin tyytyväisiä. Onnistuneimpina asioina pidettiin mm. kokonaisuutta, merellisyyden hyödyntämistä, liikunnallista monipuolisuutta kaiken ikäisille sekä siisteyttä ja "puistomaisuutta". Lähiliikuntapaikan suunnittelu todetaan tehdyksi alueella voimassa olevia luonnonelementtejä säilyttäen ja maisemointi osaavasti ja laadukkaasti. Epäonnistumisia ei varsinaisesti koettu. Sen sijaan eräissä yksittäisten toimintapaikkojen toteutuksissa todettiin joitain teknisiä parantamistarpeita (katukoripallotelineitten korien sijoittelu, pallopelien sijoittuminen lähelle liikenneväylää sekä tästä mahdollisesti tulevaisuudessa aiheutuva aitaustarve, penkkiryhmien vähäinen määrä ja asettelu ym.). Edellä esitettyä täydentäen seminaarissa nostettiin seuraavaa: ympärivuotisuus on haaste Etelä-Suomessa, koska talvet ovat leudompia kuin aikaisemmin. Talvikäytön tuntuva lisääminen aiheuttaisi huomattavat kustannukset. Sen sijaan kesäkäyttö Lauttasaaren lähiliikuntapaikassa on erittäin monipuolista. lähiliikuntapaikkojen kehittämisessä tulisi huomioida nykyistä enemmän tytöt, esimerkiksi pallopelien kentät näyttävät olevan pääosin poikien käytössä. Kaupunkirakenteen kannalta lähiliikuntapaikka olisi ehkä voitu sijoittaa Lauttasaaressa rauhallisempaan paikkaan. Sijaintipaikan valintaan vaikutti osaltaan se, että hanke käynnistyi liikennekaupungin uudelleensuunnittelulla. Yleissuunnitteluvaiheessa huomioitiin koko Lauttasaaren alue puistoineen ja liikunta-alueineen, jolloin päädyttiin nykyiseen ratkaisuun. Lähiliikuntapaikkaan otettiin entisen liikennekaupungin alueen lisäksi mukaan viereinen liikuntaviraston hallinnoima alue. Lähiliikuntapaikan pohjoisosa ("areena-alue") on liian ahdas; siellä on liikaakin kenttiä ja laitteita. Myönteistä on se, että perheiden eri ikäiset lapset voivat käyttää lähellä sijaitsevia liikuntapaikkoja. Siten vanhempien on helpompi valvoa eri ikäisten lasten toimintaa. Uimarannalla olevia välineitä ja kenttiä pidettiin laadultaan ja määrältään riittävinä. Enempää kyseiselle alueelle ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa.

17 17 Tiedottaminen hankkeessa Kaikilta vastaajaryhmiltä kysyttiin myös: "Kuinka tyytyväisiä olette tiedottamiseen?". Alla olevassa kuvassa esitetään kyselyn tulokset. Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön En osaa sanoa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tiedottamiseen asukkaille (ulkoinen tiedottaminen), n= Tiedottamiseen hankkeeseen osallistuvissa organisaatioissa (sisäinen tiedottaminen), n= Osallistuvan suunnittelun toteutukseen (käyttäjien yms. vaikutusmahdollisuudet liikuntapaikan suunnitteluun), n= Kuva 11. Tyytyväisyys tiedottamiseeen Onnistuneimpana pidettiin tiedottamista asukkaille (ulkoinen tiedottaminen). Vastaajista 55 % oli erittäin tyytyväinen ja 36 % melko tyytyväinen. Erittäin tyytymättömiä oli 9 % vastaajista. Sisäiseen tiedottamiseen erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä oli yhteensä 72 % ja melko tyytymättömiä 18 %. Vähiten tyytyväisiä oltiin osallistavan suunnittelun toteutukseen. Vain 9 % oli erittäin tyytyväisiä, 55 % oli melko tyytyväisiä ja 9 % melko tyytymättömiä. Vastaajista 27 % ei ilmaissut mielipidettään ko. kysymykseen. Tiedottamisessa parhaiten onnistuneina asioina pidettiin esittelyaineiston jakamista Lauttasaaren talouksiin. Esitettä valmiista puistosta pidettiin hyvänä ja konkreettisena. Samoin paikallinen lehti tarjosi hyvän ja toimivan kanavan tiedottamiseen asukkaille. Ulkoisessa tiedottamisessa hyvänä pidettiin informaatiotaulua sekä internetin kautta välitettyjä tietoja. Vastaajat toivat esiin, että kaikesta tarpeellisesta on tiedotettu kiitettävästi. Tiedottamisessa epäonnistuneina asioina todettiin muun muassa, että kesällä 2006 pidetty hankkeen esittely ei tavoittanut kohderyhmää ja että hallintokunnat olisivat voineet olla aktiivisempia tiedottamisessa kaupungin yleisten ja omien viestintäkanavien käytössä. Erään yhteistyökumppanin taholta tuotiin esiin, että tietoa hankkeesta saatiin tosiasiallisesti vasta vuonna Seminaarissa korostettiin, että Lauttasaaren lähiliikuntapaikan rakentamisessa on tiedotettu enemmän kuin keskimäärin kaupungin puistojen ja liikuntapaikkojen rakentamisessa. Nuori Suomi ry huolehti pääosin ulkoisesta tiedottamisesta ja tiedottamisesta sovittiin hankkeen jokaisessa kokouksessa. Samoin Lauttasaari seura oli aktiivinen tiedottamisessa ja tiedotti hankkeesta laajasti mm Lauttasaari-päivän aikana. Sen sijaan hankkeessa mukana olleiden kaupungin yksiköiden sisäisessä ja niiden välisessä tiedottamisessa todettiin kehittämistarvetta.

18 18 Koordinointi ja hallintokuntien välinen yhteistyö hankkeessa Hankkeen koordinointiin ja hallintokuntien väliseen yhteistyöhön kaikki toteuttajat olivat melko tyytyväisiä. Tätä koskeva kysymys osoitettiin vain hankkeen neljälle toteuttajalle. Kyselyyn vastanneiden mielestä yhteistyöhankkeita on tarkoituksenmukaista tehdä, vaikka ne ovat hankalampia kuin omat hankkeet. Yhteistyön sujuminen on siihen osallistuvien henkilöiden varassa ja monesta lähteestä tuleva rahoitus on usein hankala hoitaa kaupungin "byrokratiassa". Yhteistyö oli erittäin laaja-alaista. Parantamista haluttiin hankkeen ohjaamiseen ja koordinointiin. Prosessin keskeisten toimijoiden yhteisiä pelisääntöjä ei ollut, mistä johtuen oli jatkuvaa hienoista epäselvyyttä prosessin johtamisesta, päätöksenteon mekanismeista sekä eri toimijoiden ja työryhmien rooleista. Jotkut kokivat myös, etteivät heidän näkemyksensä tulleet eräiltä osin riittävässä määrin huomioiduiksi päätöksiä tehtäessä. Seminaarissa todettiin, että varsinaisia pelisääntöjä tämänkaltaisista yhteishankkeista ei kaupungissa ole. Yhteistyö ja hankkeiden eteneminen on paljolti kiinni hankkeessa mukana olevista ihmisistä. Rahoitus tulee eri lähteistä ja hankekohtaisesti sovitaan rahojen käytöstä ja toteutusvastuusta. Ongelmana koettiin se, että erityisesti pitkissä hankkeissa organisaatiot saattavat muuttua ja henkilöt vaihtua. Lauttasaaren lähiliikuntapaikkaa ei toteutettu varsinaisesti yhteisenä projektina, vaan jokainen organisaatio teki pääosin työtä omalla tahollaan omana projektinaan. Jokaisella oli oma määräraha ja kukin toimi sen puitteissa. Yhteissä kokouksissa projektit sovitettiin yhteen. Alussa hanketta vietiin eteenpäin voimakkaammin yhdessä, mutta myöhemmin päätettiin, että HKR toteuttaa rakentamisen omalla alueellaan ja liikuntavirasto omalla. Tämä päätös vauhditti lähiliikuntapaikkarakentamista. Koettiin erittäin tärkeänä kehittää Helsingissä poikkihallinnollisen yhteistyön edellytyksiä. Kahden tai useamman hallinnonalan yhteinen lähiliikuntahanke voi tapahtua luontevasti, jos mukana on eri hallinnon aloille kuuluvat maa-alueet (kuten Lauttasaaressa) ja kukin osapuoli vastaa hallinnoimallaan maa-alueella tapahtuvasta rakentamisesta koordinoidusti muiden hallinnonalojen kanssa. Todettiin, että Helsingissä on hyviä kokemuksia esimerkiksi HKR:n ja nuorisoasiainkeskuksen yhteistyöstä. Suunnittelu ja rakentaminen hankkeessa Osallistava suunnittelu Toteuttajista kaksi oli melko tyytyväisiä osallistuvan suunnittelun toteutukseen ja yksi melko tyytymätön, yksi ei osannut ottaa kantaa. Osallistavaa suunnittelua olisi kyselyn mukaan voitu viedä pitemmälle mm. käyttämällä nuorten ryhmää kommentoimaan luonnoksia ja suunnitelmia. Myös paikallisia kouluja olisi voinut hyödyntää suunnitteluprosessissa. Hyvänä pidettiin mm. sitä, että suunnitelmaluonnokset olivat kommentoitavina Nuorisotalolla sekä jatkuvasti nähtävillä Nuori Suomi ry:n verkkosivuilla.

19 19 Seminaarissa todettiin mm. seuraavaa asukasyhteistyö onnistui hankkeessa hyvin. Yhteyksistä asukkaisiin huolehtivat erityisesti Lauttasaari Seura ja Lauttasaaren säätiö. Esimerkiksi valituksia rakentamissuunnitelmista ei asukkaiden taholta tullut. yhteydenpito lähikouluihin jäi liian vähäiseksi ja nuorisoryhmien kuunteleminen olisi voinut toteutua systemaattisesti; tästä on nuorisoasiankeskuksella aikaisempia kokemuksia. Ostetut suunnittelupalvelut Toteuttajatahojen näkemykset ostetuista suunnittelupalveluista jakaantuivat siten, että kaksi organisaatiota oli melko tyytyväinen ostettuihin suunnittelupalveluihin ja kaksi melko tyytymättömiä. Ongelmalliseksi koettiin, että suunnittelijaa vaihdettiin välillä eivätkä kaikki suunnittelijat kuunnelleet käyttäjää ja tilaajaa riittävän tarkasti. Yhteistyö kaupungin ulkopuolisten tahojen kanssa Yhteistyö sponsoreiden kanssa Toteuttajat olivat varsin tyytyväisiä yhteistyöhön sponsoreiden kanssa. Puolet vastaajista olivat erittäin tai melko tyytyväisiä yhteistyöhön (puolet ei osannut sanoa mielipidettään). Yhteistyö koettiin vaivattomaksi ja yhteistyösopimusten mukaiset velvoitteet hoidettiin asiallisesti. Olisi toivottu, että sponsorit olisivat olleet aktiivisempia viestimään hankkeen sponsoroinnista omissa medioissaan. Sponsorit saivat mielestään kohtuullisesti julkisuutta, yhteistyö oli hyvää ja mutkatonta, asialle omistautuminen "näkyi ja kuului". Yhteistyö välinevalmistajien kanssa HKR ja liikuntavirasto hankkivat liikuntavälineet kilpailuttamalla toimittajia. Välinevalmistajat pystyttivät liikuntavälineet alueelle. Toteuttajista kolme tahoa neljästä oli melko tyytyväisiä yhteistyöhön välinevalmistajien kanssa ja yksi taho melko tyytymätön. Nuori Suomi hoiti kontaktit välinevalmistajien kanssa. Vastaajien mielestä rakennuttaja olisi voinut pitää enemmän yhteyttä käyttäjätahoihin. Välineistöä ja liikuntapaikkoja pidettiin laadukkaina. Tosin tuotiin esiin pienet "rakennusvirheet" ja aikataulujen viivästyminen. Yhteistyö järjestökumppanien kanssa Yhteistyötä järjestökumppaneiden (Nuori Suomi, Lauttasaari Seura ja Lauttasaaren säätiö) kanssa pidettiin varsin hyvänä, kaikki toteuttajatahot olivat vähintään melko tyytyväisiä siihen. Nuori Suomi koettiin hankkeessa kantavaksi voimaksi, sen panosta pidettiin erittäin vahvana ja asiantuntemusta erinomaisena. Valtionavustusten käsittelyprosessi kaupungissa koettiin sekavaksi ja aiheuttavan ylimääräistä työtä.

20 20 Hankeprosessin onnistuminen Kustannukset suhteessa lopputulokseen Kaikki toteuttajat olivat melko tyytyväisiä hankkeen lopputulokseen suhteessa kustannuksiin Oltiin sitä mieltä, että kaupunkilaiset saivat rahoilleen hyvän vastineen ja myös ulkopuolista rahaa saatiin poikkeuksellisen paljon. Toteutettiin erittäin laadukas lähiliikuntapaikka lähes asukkaan kaupunginosaan. Hankeprosessin onnistuminen Hankeprosessiin liittyvät näkemykset toistuvat osin edellä muiden arvioitavien tekijöiden kohdalla. Nuori Suomi ry:n panosta pidettiin erinomaisena, eteenpäin vievänä ja kärsivällisenä. Hallintokuntien yhteissuunnittelua pidettiin onnistuneena samoin kuin valtakunnallisten järjestökumppaneiden osallistamista suunnitteluun. Sponsoriyhteistyö tuotti yleisesti hyödynnettävän toimintamalliesimerkin lähiliikuntapaikkahankkeisiin. Vastaajat kokivat epäonnistumista siinä, että hankkeen kuluessa eräissä toteutuksissa suunnittelija ja hankkeen vetäjä vaihtuivat. Lisäksi ulkopuoliseen rahan käyttöön liittyvät "kiemurat" kaupungin organisaatiossa tuottivat ylimääräistä työtä. Ongelmana pidettiin laajan ja pitkäkestoisen yhteistyöprojektin "organisatorinen hallinta". Viimeksi mainitussa keskeisenä ongelmana koettiin yhteisten pelisääntöjen sopimatta jättäminen prosessin alussa (eri toimijoiden roolit, vastuualueet, päätöksentekomenettely). Olisi tullut määritellä tarkemmin eri toimijoiden roolit, vastuut ja päätöksentekomenettely. Yhteenveto Lauttasaaren lähiliikuntapaikan hankeprosessiin oltiin pääosin tyytyväisiä. Kehittämistarvetta koettiin erityisesti useiden hallinnonalojen yhteisen hankeprosessin läpivientiin. Kyselyn tulosten ja seminaarin pohjalta laaditut kehittämisehdotukset esitetään raportin seuraavassa luvussa (luku 3.2). Arvioinnin keskeiset johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset on koottu raportin kohtaan Lähiliikuntapaikkarakentamisen edistäminen ja kehittäminen Kysely sisälsi arvioinnin lisäksi kysymyksiä lähiliikuntapaikkojen rakentamisen edistämiseen ja kehittämiseen. Kaikki toteuttajatahoja edustavat vastaajat olivat sitä mieltä, että Helsingin kaupungin tulisi edistää ja kehittää nykyistä voimakkaammin lähiliikuntapaikkarakentamista. Konkreettisina toimenpiteinä vastaajat nostivat seuraavat asiat: yhteisrahoitusta tulisi helpottaa. Ulkopuolista rahoitusta tulisi voida käyttää joustavammin yhteishankkeiden vetämiseen liittyvää osaamista tulisi kehittää

21 21 tulisi kehittää yhteishankkeiden prosessia ja antaa siihen koulutusta ja palkita osaamista tulisi muodostaa kaupunkitasoinen, toimivaltainen (kaupungin johdon asettama) ja keskeisten hallintokuntien edustajista koottu yhteistyöelin koordinoimaan, ohjaamaan ja vauhdittamaan lähiliikuntapaikkarakentamista Helsingin kaupungin toimintakäytäntöjä tulisi muuttaa sellaisiksi, että mahdolliset haettavat eritysavustukset (esimerkiksi liikuntapaikkarakentamisen valtionapu) saadaan täysimääräisesti toteutettavien hankkeiden hyödynnettäväksi ja että raamin saa avustuksen osalta ylittää ja että erilaisten lahjoitusten vastaanottaminen hankkeissa ja hankkeista koituvien kulujen maksatus olisivat nykyistä yksinkertaisemmat ja selkeämmät toteuttaa. Seminaarissa keskusteltiin osin myös edellä mainituista kehittämistoimenpiteistä ja keskustelu on raportoitu edellä ao. kohdissa. Keskeisiä seminaarissa nostettuja kehittämisehdotuksia olivat seuraavat: lähiliikuntapaikkatyöryhmän perustaminen koordinoimaan yhteishankkeita. Nykyisten toimijoiden lisäksi ryhmää perustettaessa tulisi huomioida myös opetusvirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto ja tilakeskus. Työryhmä mm. tekisi päätökset projektiorganisaatiosta ja projektisuunnitelmasta yhteishankkeissa tulisi koordinoinnin vuoksi organisoitua vähintään "kevyen projektiorganisaation" mukaisesti. Kevyt organisaatio saattaa olla riittävä silloin, kun lähiliikuntapaikka perustetaan kokonaan yhden hallintokunnan hallinnoimalle maa-alueelle tulisi laatia ohjeistus kaupungin tasolla sponsorien käytölle ts. mitkä ovat ehdot sponsoroinnille ja mitä sponsorit saavat vastineeksi yhteistyöstä (hankkeessa tehtiin kirjalliset sopimukset eri sponsorien kanssa) Hankkeen aikana todettiin ongelmalliseksi ulkopuolisen rahan ohjaaminen siihen tarkoitettuun kohteeseen. Asia on kuitenkin tältä osin joko ratkennut tai ratkennee lähitulevaisuudessa (esimerkkinä käytössä oleva sponsoritili nuorisoasiainkeskuksessa ja HKR:ssä). Koulujen pihojen hyödyntäminen lähiliikuntapaikkarakentamisessa on tärkeää ja edellyttää eri hallinnonalojen yhteistyötä. Yhteistyötä tulisi kehittää erityisesti opetusviraston, liikuntaviraston sekä myös HKR:n ja nuorisoasiainkeskuksen kesken. Lähiliikuntapaikkakonseptia ts. sen tarjoamia palveluja/toimintoja pidettiin tarkoituksenmukaisena. Jatkossa tulisi kiinnittää erityisesti huomio tyttöjen saamiseksi lähiliikuntapaikkojen käyttäjiksi sekä ikääntyvien liikunnan edistämiseen (ml. kuntolaitteet). Uusina välineinä tuotiin esiin tietotekniikkaa hyödyntävät laitteet. Esimerkkinä tällaisesta on välinevalmistaja Lappset Oy:n Smartus -tuotteet, joissa liikkumiseen voidaan yhdistää mm. kielen tai matematiikan opiskelua. Lauttasaaren lähiliikuntapaikkaan saattaisi soveltua myös lasten kiintorastiverkosto suunnistukseen perehtymistä ja liikkumista varten.

22 22 4. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Arvioinnin johtopäätöksenä on, että lähiliikuntapaikkojen rakentamista on tarkoituksenmukaista jatkaa Helsingissä. Lauttasaaren lähiliikuntapaikan konsepti ts. tarjottavat palvelut/toiminnot ovat perusteiltaan tarkoituksenmukaisia. Kaupungin tulevien lähiliikuntapaikkojen palvelut voivat luonnollisesti vaihdella paikallisten olosuhteiden mukaan, johon vaikuttavat muun muassa liikuntapaikan ympäristössä asuvan väestön ikärakenne ja lähiliikuntapaikalle varattavan alueen koko. Poikkihallinnollisten projektien toteuttamiseen tarvitaan lisäksi selkeät toimintaohjeet, pelisäännöt. Suositukset Arvioinnin pohjalta suositetaan seuraavaa: 1. Lähiliikuntapaikkojen rakentamista jatketaan Helsingissä ja rakentamisen edellytyksiä kehitetään huomioimalla tässä raportissa esitetyt arvioinnin tulokset 2. Kaupungin johto nimeää lähiliikuntapaikkojen rakentamisen edistämistä ja koordinointia varten useiden hallinnonalojen edustajista muodostettavan yhteistyöryhmän. a. yhteistyöryhmässä tulisi olla edustajat Lauttasaaren lähiliikuntapaikan toteuttajien (rakennusvirasto, nuorisoasiainkeskus, liikuntavirasto) lisäksi ainakin opetusvirastosta, kaupunkisuunnitteluvirastosta ja tilakeskuksesta. Lisäksi tarvittaessa ryhmässä voisi olla mukana myös ulkopuolisia asiantuntijatahoja kuten esim. Nuori Suomi ry:n edustusta. b. yhteistyöryhmä tekisi päätökset mm: lähiliikuntapaikkarakentamisen ohjelmoinnista kaupungissa toimintakäytäntöjen ("pelisääntöjen") laatimisesta (mm. yhteistyön organisointi, sponsoriyhteistyön ja muun ulkopuolisen rahoituksen käytön ja rahoituksen yleisperiaatteet) lähiliikuntapaikkahankkeiden käynnistämisestä ja organisoinnista hankkeiden projektoinnista (projektisuunnitelma: ajoitus, organisointi, resurssit, palvelut/toiminnot, vastuut, toteuttaminen) lähiliikuntapaikkojen ylläpitoon ja huoltoon liittyvistä tarvittavista linjauksista kaupungissa c. yhteistyöryhmä koordinoisi lähiliikuntapaikkoihin liittyvää tiedottamista, käytön seurantaa ja kehittämistä huomioimalla myös asiakkaiden ts. lähiliikuntapaikan käyttäjien näkemykset 3. Kaupungin ko. hallinnonalat huolehtivat siitä, että lähiliikuntapaikkarakentaminen huomioidaan niiden toimintasuunnitelmissa ja talousarvioissa

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014 HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) RUUTI-VERKOSTON ENSIMMÄINEN TOIMINTAKAUSI Ruuti-verkoston tavoitteena on vahvistaa Helsingin kaupungin demokraattisen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia nuorille.

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa Tilaisuuden aluksi Elsa Paronen (Ikäinnovaatio hankkeen projektipäällikkö) esitteli Ikäinnovaatio 2012-2014 hanketta ja sen

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Koulupihat kuntoon. Imatra Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Koulupihat kuntoon. Imatra Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Koulupihat kuntoon Imatra 15.4.2016 Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Lähiliikuntapaikka Liikuntapaikkarakentamisen painopisteenä vuodesta 2000 Korotettu valtionavustusmahdollisuus

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 Sivu 1 / 8 Loppuraportti 1. Hankkeen toteuttajan nimi: Kangasniemen maaseutuseura ry 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 3. Yhteenveto

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 -HANKKEEN TULOKSET Loppuseminaari 3.12.2015 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen perustiedot, tavoitteet ja toteutus kunnissa 2. Hankkeen tulokset ja päätöstoimenpiteet

Lisätiedot

LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä. Verkottumistapaaminen , Helsinki Sonja Heikkinen

LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä. Verkottumistapaaminen , Helsinki Sonja Heikkinen LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä Verkottumistapaaminen, Helsinki Sonja Heikkinen Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä Lohjelman verkostoituminen Hankekortti Lohjelman ohjausryhmä

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 54 09.05.2011 Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä 1395/00.00.09/2010 KV 89 Valtuusto 27.9.2010 Yhteisen Sipoomme

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun Uudistetun Janettiedonhakupalvelun kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto 17.3.15 Anne Pajunen YMP13S1 Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu tarjoaa hakumahdollisuuden

Lisätiedot

Asia HAKUTIEDOTE 2013 Ammatillinen lisäkoulutus Valtakunnalliset työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset

Asia HAKUTIEDOTE 2013 Ammatillinen lisäkoulutus Valtakunnalliset työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset HAKUTIEDOTE 7.2.2013 22/2013 Asia HAKUTIEDOTE 2013 Ammatillinen lisäkoulutus Valtakunnalliset työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset Taustaa Säädösperusta Valtionavustuslaki (688/2001)

Lisätiedot

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään liikkumisen ohjauksen valtionapuhanke Tulosten esittely 15.5.2014 Marja-Terttu Sikiö / Destia Oy HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään kaupunki haki valtionavustusta liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.7.2006 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Voimassa olevan kaavan

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Tyytyväisyyskysely

Tyytyväisyyskysely Tyytyväisyyskysely 2012-2013 TYYTYVÄISYYSKYSELY Salon Vilpas Koripallo ry:n junioritoiminnan tyytyväisyyskysely toteutettiin keväällä 2013. Tyytyväisyyskyselyllä haluttiin selvittää, miten seuran laatukäsikirjaan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio Liite 4: Toimittajan resurssien ja osaamisen arvioinnin tulokset (vertailuperuste 3.2) 1 Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Hanna Oranen. työsuojelupäällikkö

Hanna Oranen. työsuojelupäällikkö Hanna Oranen Henkilöstön kehittäjä, työsuojelupäällikkö 26.10.2011 26.10.2011 2 VMBaron kehitys 2004-2011 2011 2011 369 3,69 335 3,35 26.10.2011 3 Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualueen

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Kuntalaisten osallistaminen 2017

Kuntalaisten osallistaminen 2017 Kuntalaisten osallistaminen 2017 Toimenpide-esitykset Asukaslautakunta 23.11.2016 Taustaa Kaupunkistrategia 2024, arvot ja periaatteet: Hyvä palvelu: on asiakkaan näkökulmaa painottava palveluyhteisö.

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA

YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yrityksen asiakastyytyväisyyttä. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina elokuussa 2015. Vastaajille tarjottiin mahdollisuutta vastata kyselyyn

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 Sisällysluettelo TOIMINTAKERTOMUS...1 1. Katsaus edellisvuoteen...3 2. Edunvalvonta...4 2.1 Edunvalvonnan päätavoitteen toteutuminen...4 2.2. Edunvalvonnan sekundaarinen tavoite...5

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnittelu hallintokunnan näkökulmasta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa

Tasa-arvosuunnittelu hallintokunnan näkökulmasta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa Tasa-arvosuunnittelu hallintokunnan näkökulmasta Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Helsingin nuorisoasiainkeskuksessa Nuorisoasiainkeskus monenlaista toimintaa nuorille Helsingissä Noin 90 nuorisotaloa

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Opiskelu kohtaa työelämää

Opiskelu kohtaa työelämää Opiskelu kohtaa työelämää Mikä on Yrityslabra? Yrityslabra on Lohjan Laurean uudenlainen oppimisympäristö, jossa alueen yrittäjät, julkinen sektori ja opiskelijat kohtaavat. Tarkoituksena on mahdollistaa

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 Nuorisovaltuusto 02.04.2013 AIKA 2.4.2013 klo 14.00 PAIKKA Yläaste KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 1 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 3 NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22 KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Opettajasalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

KYSELY MONITOIMITALOISSA ONNI JA JALO TYÖSKENTELEVILLE 11/2015. Juha Kokkonen & Jaana Poikolainen

KYSELY MONITOIMITALOISSA ONNI JA JALO TYÖSKENTELEVILLE 11/2015. Juha Kokkonen & Jaana Poikolainen Monitoimitalojen toiminnan suunnittelu ja toteutus käyttäjien arvioimana [toteutus Asuinalue lapsiperheiden kokemana hanke] KYSELY MONITOIMITALOISSA ONNI JA JALO TYÖSKENTELEVILLE 11/2015 Juha Kokkonen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS

YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS Toiminta- ja laatusuunnitelmamalli 1(5) YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS 2017-2018 ASIKKALAN KUNTA HEINOLAN KAUPUNKI HOLLOLAN KUNTA

Lisätiedot

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Katu- ja puisto-osasto Palvelutoimisto Tarja Posti Taustaa Rakennusviraston asiakaspalvelussa työskentelee asiakaspalvelupäällikön lisäksi 12 asiakaspalvelusihteeriä

Lisätiedot

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin Palvelunlaatukysely: Kokoelmapalvelut Kokoelmapalvelujen tärkeys Palvelunlaatukyselyssä toimintojen tärkeyttä mitattiin arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke. RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10.

Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke. RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10. Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10.2015 1 Taustaa Nykyiset hankintamenettelyjä koskevat RT-ohjeet

Lisätiedot

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori 29.10.2014. Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen. UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Satakunta Pori 29.10.2014 Marjo Ronkainen www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi marjo.ronkainen@ramboll.fi -organisaatio OHJAUSRYHMÄ

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille Kupiainen Niina 8.10.2014 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019 Valmistelu Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma oli lausuntokierroksella

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 Hockey Club Nokia ry Rek.no. 196.155 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Seuran hallintoon ja talouteen liittyvät asiat - Seuran strategian linjaus 2. Seuratoiminnan laadun kehittäminen

Lisätiedot

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4. Metropolialueen alueellisen palvelukeskuksen pilottihanke Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.2015 Päivän

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Luotettava Laatutyömaa Alan järjestäytyneet

Lisätiedot

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni Koponeuvosto Palautteen hyödyntäminen 16.2.2017 Inari ja Joni Esittäytyminen nimi, mitä tekee, ainejärjestö ja oppiaine Inari, TYYn hallituksen kopo, Fobia, psykologia Joni, TYYn kopoasiantuntija, P-klubi,

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI 16.3.2016 SISÄLLYS 1. Arvioinnin kohde eli Kosteus- ja hometalkoot lyhyesti 2. Kosteus- ja hometalkoot-ohjelman elinkaaren analyysin vaiheet 3. Yhteenveto

Lisätiedot