Lauttasaaren lähiliikuntapaikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lauttasaaren lähiliikuntapaikka"

Transkriptio

1 Lauttasaaren lähiliikuntapaikka Hankeprosessin arviointi

2 2

3 3 Lauttasaaren lähiliikuntapaikka Hankeprosessin arviointi Raportti Helsinki 2007

4 4 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAUTTASAAREN LÄHILIIKUNTAPAIKAN TOTEUTUS Lähiliikuntapaikan määritelmä Lauttasaaren lähiliikuntapaikka Hankeprosessi Hankkeen koordinointi ja hallintokuntien välinen yhteistyö Hankkeen rahoitus ja sponsorointi Lähiliikuntapaikkojen suunnittelu ja osallistaminen Viestintä ARVIOINNIN TAVOITTEET, TEHTÄVÄT JA TOTEUTUS Arvioinnin päävaiheet A. Arviointikyselyt keskeisille hankkeen toimijoille B. Palauteseminaari arviointikyselyiden tulosten pohjalta C. Loppuraportti arviointiprosessista Arvioinnin toteutusorganisaatio LAUTTASAAREN LÄHILIIKUNTAPAIKAN ARVIOINTI Arvioinnin tulokset Johdanto Lähiliikuntapaikan onnistuminen Tiedottaminen hankkeessa Koordinointi ja hallintokuntien välinen yhteistyö hankkeessa Suunnittelu ja rakentaminen hankkeessa Yhteistyö kaupungin ulkopuolisten tahojen kanssa Hankeprosessin onnistuminen Yhteenveto Lähiliikuntapaikkarakentamisen edistäminen ja kehittäminen JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Suositukset LIITTEET: Kyselylomake toteuttajille 2. Kyselylomake yhteistyökumppaneille 3. Kyselylomake sponsoreille

5 5 Tässä raportissa esitetään vuoden 2007 loppukesällä käyttöön otetun Lauttasaaren lähiliikuntapaikan hankeprosessin arviointi. Arviointi on laadittu toteuttajien ja yhteistyötahojen näkemysten pohjalta Efeko Oy:n toimesta. Lähiliikuntapaikan arviointia käyttäjien toimesta ei vielä tässä vaiheessa ole tehty. 1. LAUTTASAAREN LÄHILIIKUNTAPAIKAN TOTEUTUS 1.1 Lähiliikuntapaikan määritelmä Lähiliikuntapaikalle ei ole tarkkaa määritelmää. Yleisellä tasolla lähiliikuntapaikoilla on tarkoitettu lasten ja nuorten liikuntaan sekä aikuisten terveyttä edistävään liikuntaan suunniteltuja liikuntapaikkoja, jotka sijaitsevat asuinalueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Tämän väljän määrittelyn lisäksi lähiliikuntapaikkojen keskeisinä ominaisuuksina on korostettu mm. monikäyttöisyyttä, ympärivuotisuutta, maksuttomuutta ja vapaata käytettävyyttä. Yleisenä tavoitteena on ollut, että lähiliikuntapaikat palvelisivat mahdollisimman laajoja käyttäjäryhmiä (Lähiliikuntapaikkarakentamisen suunta strategia-asiakirjat). 1.2 Lauttasaaren lähiliikuntapaikka Keskelle Lauttasaarta, Hevosenkenkä ja Merikylpylän puiston alueelle toteutettu Lauttasaaren lähiliikuntapaikka on otettu käyttöön elokuussa Laaja-alaisen yhteistyön tuloksena syntynyt lähiliikuntapaikka tarjoaa monipuolisia liikuntamahdollisuuksia kaiken ikäisille, erityisesti nuorisolle. Uimarannan yhteydessä olevalla liikunta-alueella on useiden eri toimintavälineiden lisäksi pallopelikentät niin rantalentopallolle kuin käsi- ja jalkapallollekin, katukoripallolle ja pöytätenniksen pelaamiseen sekä rullalautailuun("skeittaukseen"). Myös omia pelisovelluksia on tarkoitus pienpelikentillä kokeilla ja keksiä. Rauhallisempaan liikuntaan soveltuvat mm. pyöräilyyn ja rullaluisteluun tarkoitetut radat. Seuraavilla sivuilla esitetään Lauttasaaren lähiliikuntapaikan suunnitelmakartta sekä kuvia alueesta ennen toteutusta ja toteutuksen jälkeen (Nuori Suomi ry:n kuvat).

6 6 Kuva 1. Lauttasaaren lähiliikuntapaikan aluekartta

7 7 Kuvat 2-4. Kuvia ennen rakentamista

8 8

9 9 Kuvat 5-8 Kuvia rakentamisen jälkeen

10 Hankeprosessi Seuraavassa esitetään Lauttasaaren lähiliikuntapaikkahankkeen päävaiheet ja niiden ajoitus. 1. Vuonna 2002 Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus tilasi Nuori Suomi ry:ltä suunnitelman liikennepuiston muuttamisesta nuorten toimintapuistoksi (HKR:n katuja puisto-osaston hallinnoima alue; Hevosenkenkäpuisto) 2. Vuonna 2003 Nuori Suomi ry ja Siren arkkitehdit Oy työstivät alueen luonnossuunnitelman, joka valmistui joulukuussa Luonnossuunnitteluvaiheessa hanke laajeni siten, että myös uimaranta-alue (Meripuisto) tuli mukaan osaksi suunnittelualuetta ja liikuntavirasto tuli mukaan hankkeeseen (liikuntaviraston hallinnoima alue) 3. Vuonna 2004 HKR:n johdolla luonnossuunnitelman pohjalta suunnitelmaa ryhdyttiin kehittämään edelleen. Vuoden lopussa hankkeesta jätettiin hakemukset valtionavustuksen ja Palloliiton Hat Trick -avustuksen saamista varten. Avustusten hakijatahona oli Lauttasaaren säätiö. Ulkopuolisena konsulttina suunnittelussa toimi Maisema ja Ympäristö Oy. 4. Vuonna 2005 hankkeelle myönnettiin valtionavustus, suunnittelua jatkettiin ja lähiliikuntapaikkasuunnitelmaa tarkennettiin (HKR:ssä vastuuhenkilöt vaihtuivat organisaatiouudistuksesta johtuen). Vuoden loppupuolella rakentaminen käynnistyi uimarannan osalta (liikuntavirasto tilasi Ma Arkkitehdeiltä uimaranta-alueen toteutussuunnitelman) 5. Vuonna 2006 rakentaminen käynnistyi hevosenkenkäpuiston osalta ja ensimmäiset kohteet uimarannan osalta valmistuivat (esim. liikuntalaiva). Kesäkuussa pidettiin hankkeen virallinen julkistamistilaisuus. Samana vuonna hankkeelle hankittiin sponsorit ( 4 sponsoria). 6. Vuonna 2007 lähiliikuntapaikka valmistui ja avajaiset vietettiin Hankkeen koordinointi ja hallintokuntien välinen yhteistyö Hanke toteutettiin useiden toimijoiden yhteistyönä. Toteuttajina olivat HKR:n puisto-osasto, liikuntavirasto, nuorisoasiainkeskus sekä valtakunnallisena asiantuntijana Nuori Suomi ry. Järjestökumppaneina olivat Lauttasaari Seura, Lauttasaaren säätiö ja Lauttasaaren Nuorisotalo. Hankkeen sponsoreina toimivat NCC, Thominvest, Silja Line Oy sekä Lauttasaaren Lions Club. Toteuttajat (yhteistyöryhmä) huolehtivat lähiliikuntapuiston suunnittelusta ja tiedottamisesta sekä rakentamisvaiheen koordinoinnista. Suunnitteluvaiheen jälkeen rakentaminen painottui siten, että HKR vastasi oman alueen toteuttamisesta (pohjoisosan Hevosenkenkäpuisto) ja liikuntavirasto oman (eteläinen Merikylpylänpuisto). Toteuttajien yhteistyöryhmä koordinoi hanketta.

11 Hankkeen rahoitus ja sponsorointi Lauttasaaren lähiliikuntapaikan rakentamisen kokonaiskustannukset olivat euroa. Valtionavustusta hanke sai Etelä-Suomen lääninhallituksen myöntämistä veikkausvoittovaroista euroa. Suomen Palloliitto myönsi euron suuruisen Hat Trick avustuksen toisen pienpeliareenan (hiekkatekonurmipintaisen) rakentamista varten. Nuori Suomi ry:n avulla hankittiin euroa sponsorirahoitusta. Sponsoreina hanketta tukivat NCC, Silja Line, Thominvest ja Lauttasaaren Lions. Sponsorointikonseptista on tehty kuvaus Koulupihat lähiliikuntapaikkoina suunnitteluoppaaseen (www.lahiliikuntapaikat.fi). Kuva 9. Lähiliikuntapaikkahankkeen julkistamistilaisuudessa luovutettiin sponsorilahjoitus hankkeen toteuttajille. Lahjoituksen luovuttivat Nuoren Suomen puheenjohtaja Mari Kiviniemi sekä hankkeen sponsoreiden edustajat Nuorisosasiankeskuksen edustajalle Tuula Tuomiselle. 1.6 Lähiliikuntapaikkojen suunnittelu ja osallistaminen Lähiliikuntapaikan tarkemmasta suunnittelusta vastasivat HKR (Hevosenkenkäpuisto) ja liikuntavirasto (Merikylpylänpuisto) Ulkopuolisia suunnittelupalveluja käytettiin seuraavissa tehtävissä: lähiliikuntapaikan luonnossuunnittelussa Nuori Suomi ry:n lisäksi Siren arkkitehdit Oy

12 12 toteutussuunnittelussa Maisema ja ympäristö Oy sekä Pöyry Oyj (Pöyry Oyj osti Maisema ja ympäristö Oy:n) sekä Ma Arkkitehdit Hankkeen aikana suunnitelmat olivat nähtävissä ja kommentoitavina Nuori Suomi ry:n ylläpitämillä verkkosivuilla ja suunnittelutoimistojen verkkosivuilla. Hankkeen aikana toteutettiin yksi asukasilta (toukokuussa 2004.) ja lisäksi suunnitelmat olivat nähtävillä vuosittaisilla Lauttasaari päivillä. Lisäksi suunnitelmia kierrätettiin kommentointia varten Lauttasaaren Nuorisotalolla. 1.7 Viestintä Tiedottaminen toteutettiin HKR:n, liikuntaviraston ja nuorisoasiainkeskuksen ja Nuoren Suomen yhteistyönä. Lähiliikuntapaikan julkistamistilaisuus (lehdistötilaisuus) järjestettiin kesäkuussa Tämä ensimmäinen laajalle yleisölle tapahtuvaan tiedottamiseen tarkoitettu lehdistötilaisuus toteutettiin uimarannalla ja tilaisuudessa muun muassa julkistettiin hankkeen sponsorit. Tilaisuuden ja lehdistötiedotteen pohjalta paikallislehdet julkaisivat artikkelit tilaisuudesta. Lähiliikuntapaikan avajaiset - yleisötilaisuus - pidettiin Lauttasaari päivien yhteydessä. Yhdessä toteuttajaorganisaatioiden tiedottajien kanssa laadittiin tilaisuutta varten lehdistötiedote ja Lauttasaaren talouksiin oli aiemmin (kesäkuussa) jaettu hanketta koskeva tiedote.

13 13 2. ARVIOINNIN TAVOITTEET, TEHTÄVÄT JA TOTEUTUS Tarkoituksena oli arvioida Lauttasaaren lähiliikuntapaikan toteuttamista ja saada vastaus kysymykseen, miten lähiliikuntapaikkahankkeita tulisi saatujen kokemusten perusteella toteuttaa jatkossa. Lähiliikuntapaikkarakentamisen tavoitteena on, että lähiliikuntapaikkoja saataisiin tarpeisiin nähden riittävästi ja että ne olisivat hankkeina mahdollisimman kitkattomia ja tehokkaita ja palvelisivat asukkaita lajivalikoimaltaan sekä sijainniltaan. Lauttasaaren lähiliikuntapaikka otettiin käyttöön elokuussa Sen lähtökohtana oli toteuttaa valtakunnallinen pilottihankehanke, jonka kautta saataisiin kokemuksia mm. poikkihallinnollisesta yhteistyöstä sekä sponsoroinnista lähiliikuntapaikkarakentamisen kontekstissa. Hankkeesta saatujen kokemusten ja oppien koostamiseksi on tehty tämä arviointi, jossa Helsingin kaupungin toimijoiden ja Nuori Suomi ry:n toimeksiannosta on toiminut konsulttina. 2.1 Arvioinnin päävaiheet Tehtävään kuului kolme päävaihetta, jotka toteutettiin alla olevan mukaisesti. A. Arviointikyselyt keskeisille hankkeen toimijoille Vastaajilta kysyttiin mm. tyytyväisyyttä Lauttasaaren lähiliikuntapaikan onnistumiseen, kokemuksia hankeprosessista ja toimijoiden yhteistyöstä sekä näkemyksiä lähiliikuntapaikkojen rakentamisen edistämiseen ja kehittämiseen liittyviä tekijöitä. Kyselyt osoitettiin seuraaville tahoille: Toteuttajat (HKR, Liikuntavirasto, Nuorisoasiainkeskus ja Nuori Suomi ry) Yhteistyökumppanit (Lauttasaari Seura, Lauttasaaren säätiö, Lauttasaaren Nuorisotalo) Sponsorit (Silja Line, Thominvest, NCC ja Lauttasaaren Lions) Kullekin taholle oli oma kysymysasettelunsa, laajin toteuttajille ja lyhyemmät hankkeen sponsoreille ja yhteistyökumppaneille. Kyselylomakkeiden sisältö ilmenee raportin liitteestä. Efeko toteutti kyselyn lokakuussa sähköisenä Webropol -välineellä. Jokaiselta edellä mainitulta taholta pyydettiin yksi yhteinen vastaus. Lomakkeiden sisällöt suunniteltiin Nuori Suomi ry:n ja Efekon toimesta. Efeko huolehti Webropol -kyselyn teknisestä toteutuksesta sekä laati vastausten yhteenvedot ja analyysit. B. Palauteseminaari arviointikyselyiden tulosten pohjalta Kyselyn tulosten analysointia, johtopäätösten tekemistä sekä raportoinnin suuntaamista varten pidettiin arviointiseminaari, jossa mukana olivat hankkeen toteuttajatahot.

14 14 C. Loppuraportti arviointiprosessista Efeko työsti kyselyjen ja palauteseminaarin pohjalta loppuraportin. Loppuraportti kävi luonnosvaiheessa lausunnolla hankkeen toteuttajatahoilla. 2.2 Arvioinnin toteutusorganisaatio Tilaajan puolelta arviointihankkeen yhteyshenkilönä toimi kehityspäällikkö Jan Norra Nuori Suomi ry:stä. Toteuttajaorganisaatioiden yhteyshenkilöt kokosivat kyselyn vastaukset, vastaamiseen osallistui myös muita henkilöitä ko. organisaatioissa. Arviointiseminaariin osallistuivat toteuttajien puolelta seuraavat: Lotta Kontula HKR, KPO projektipäällikkö Tuula Tuominen Nuorisoasiainkeskus suunnittelija Jan Norra Nuori Suomi ry kehityspäällikkö Reijo Ruokonen Nuori Suomi ry kehitysjohtaja Antti Salaterä Liikuntavirasto suunnittelupäällikkö Tapio Lappalainen Liikuntavirasto rakennusmestari Pentti Peurasuo HKR projektijohtaja Lisäksi seminaarissa olivat alla mainitut konsultin edustajat. Konsultin puolelta hankkeeseen osallistuivat tutkimuspäällikkö Heikki Miettinen, konsultti Inka Kanerva sekä johtava konsultti Martti Paasikallio, joka toimi konsultin puolelta yhteyshenkilönä. Arviointi toteutettiin vaiheessa, jossa lähiliikuntapaikan aktiivinen käyttö oli vasta alkamassa. Sen vuoksi konsulttitoimeksiantoon ei sisältynyt varsinaisten käyttäjien tekemiä arvioita; konsultit olivat kuitenkin tutustuneet lähiliikuntapaikkaan myös käyttäjän asemassa.

15 15 3. LAUTTASAAREN LÄHILIIKUNTAPAIKAN ARVIOINTI 3.1 Arvioinnin tulokset Johdanto Seuraavassa esitetään kyselyn keskeiset tulokset arvioinnin osalta ja seminaarissa esiin nostetut tekijät. Raportin kohdassa 3.2 esitetään kyselyssä ja seminaarissa nostetut muut lähiliikuntapaikan kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyvät kehittämisehdotukset. Kyselyssä saatiin vastaus jokaiselta kyselyn kohdetaholta. Kyselylomakkeet ja kaikki tulokset on koottu erilliseen liitteeseen. Seuraavassa esitetään tiivistetysti yhteenveto kyselyn keskeisistä arviointia koskevasta osasta. Yleisesti ottaen hankkeen toteutusta ja lopputulosta pidetään varsin onnistuneena. Useimpiin kyselyssä ja seminaarissa nostettuihin asioihin oltiin varsin tyytyväisiä. Lähiliikuntapaikan onnistuminen Kyselyssä kaikille vastaajille esitettiin kysymys: "Kuinka tyytyväisiä olette Lauttasaaren lähiliikuntapaikan onnistumiseen seuraavien tekijöiden osalta?". Arviointia pyydettiin yhteensä kahdeksan tekijän osalta: sijainti, saavutettavuus, viihtyisyys, esteettisyys, toteutuksen luovuus ja innovatiivisuus, ympärivuotinen käyttömahdollisuus, liikunnallinen monikäyttöisyys sekä toimivuus laajojen käyttäjäryhmien liikuntapaikkana. Tyytyväisyyttä kysyttiin asteikolla: erittäin tyytyväinen - melko tyytyväinen - melko tyytymätön - erittäin tyytymätön - en osaa sanoa. Seuraavassa kuvassa esitetään kyselyn tulokset kaikkien vastaajaryhmien osalta. Vastaajia oli yhteensä 11. Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön En osaa sanoa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähiliikuntapaikan sijaintiin, n= Saavutettavuuteen, n= Viihtyisyyteen, n= Liikunnalliseen monikäyttöisyyteen, n= Esteettisyyteen, n= Toimivuuteen laajojen käyttäjäryhmien liikuntapaikkana (mm. eri ikäiset ja sukupuolet), n= Toteutuksen luovuuteen ja innovatiivisuuteen, n= Ympärivuotisiin käyttömahdollisuuksiin, n= Kuva 10. Tyytyväisyys Lauttasaaren lähiliikuntapaikan onnistumiseen

16 16 Tyytyväisimpiä oltiin kyselyn mukaan lähiliikuntapaikan sijaintiin ja saavutettavuuteen. Sijaintiin oli 91 % erittäin tyytyväisiä ja saavutettavuuteen oli erittäin tai melko tyytyväisiä 82 % vastaajista. Toisaalta sijaintiin ja saavutettavuuteen oli 9 % vastaajista (yksi vastaaja) melko tyytymättömiä. Ympärivuotisiin käyttömahdollisuuksiin ainoastaan 9 % oli erittäin tyytyväisiä. Onnistuneimpina asioina pidettiin mm. kokonaisuutta, merellisyyden hyödyntämistä, liikunnallista monipuolisuutta kaiken ikäisille sekä siisteyttä ja "puistomaisuutta". Lähiliikuntapaikan suunnittelu todetaan tehdyksi alueella voimassa olevia luonnonelementtejä säilyttäen ja maisemointi osaavasti ja laadukkaasti. Epäonnistumisia ei varsinaisesti koettu. Sen sijaan eräissä yksittäisten toimintapaikkojen toteutuksissa todettiin joitain teknisiä parantamistarpeita (katukoripallotelineitten korien sijoittelu, pallopelien sijoittuminen lähelle liikenneväylää sekä tästä mahdollisesti tulevaisuudessa aiheutuva aitaustarve, penkkiryhmien vähäinen määrä ja asettelu ym.). Edellä esitettyä täydentäen seminaarissa nostettiin seuraavaa: ympärivuotisuus on haaste Etelä-Suomessa, koska talvet ovat leudompia kuin aikaisemmin. Talvikäytön tuntuva lisääminen aiheuttaisi huomattavat kustannukset. Sen sijaan kesäkäyttö Lauttasaaren lähiliikuntapaikassa on erittäin monipuolista. lähiliikuntapaikkojen kehittämisessä tulisi huomioida nykyistä enemmän tytöt, esimerkiksi pallopelien kentät näyttävät olevan pääosin poikien käytössä. Kaupunkirakenteen kannalta lähiliikuntapaikka olisi ehkä voitu sijoittaa Lauttasaaressa rauhallisempaan paikkaan. Sijaintipaikan valintaan vaikutti osaltaan se, että hanke käynnistyi liikennekaupungin uudelleensuunnittelulla. Yleissuunnitteluvaiheessa huomioitiin koko Lauttasaaren alue puistoineen ja liikunta-alueineen, jolloin päädyttiin nykyiseen ratkaisuun. Lähiliikuntapaikkaan otettiin entisen liikennekaupungin alueen lisäksi mukaan viereinen liikuntaviraston hallinnoima alue. Lähiliikuntapaikan pohjoisosa ("areena-alue") on liian ahdas; siellä on liikaakin kenttiä ja laitteita. Myönteistä on se, että perheiden eri ikäiset lapset voivat käyttää lähellä sijaitsevia liikuntapaikkoja. Siten vanhempien on helpompi valvoa eri ikäisten lasten toimintaa. Uimarannalla olevia välineitä ja kenttiä pidettiin laadultaan ja määrältään riittävinä. Enempää kyseiselle alueelle ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa.

17 17 Tiedottaminen hankkeessa Kaikilta vastaajaryhmiltä kysyttiin myös: "Kuinka tyytyväisiä olette tiedottamiseen?". Alla olevassa kuvassa esitetään kyselyn tulokset. Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön En osaa sanoa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tiedottamiseen asukkaille (ulkoinen tiedottaminen), n= Tiedottamiseen hankkeeseen osallistuvissa organisaatioissa (sisäinen tiedottaminen), n= Osallistuvan suunnittelun toteutukseen (käyttäjien yms. vaikutusmahdollisuudet liikuntapaikan suunnitteluun), n= Kuva 11. Tyytyväisyys tiedottamiseeen Onnistuneimpana pidettiin tiedottamista asukkaille (ulkoinen tiedottaminen). Vastaajista 55 % oli erittäin tyytyväinen ja 36 % melko tyytyväinen. Erittäin tyytymättömiä oli 9 % vastaajista. Sisäiseen tiedottamiseen erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä oli yhteensä 72 % ja melko tyytymättömiä 18 %. Vähiten tyytyväisiä oltiin osallistavan suunnittelun toteutukseen. Vain 9 % oli erittäin tyytyväisiä, 55 % oli melko tyytyväisiä ja 9 % melko tyytymättömiä. Vastaajista 27 % ei ilmaissut mielipidettään ko. kysymykseen. Tiedottamisessa parhaiten onnistuneina asioina pidettiin esittelyaineiston jakamista Lauttasaaren talouksiin. Esitettä valmiista puistosta pidettiin hyvänä ja konkreettisena. Samoin paikallinen lehti tarjosi hyvän ja toimivan kanavan tiedottamiseen asukkaille. Ulkoisessa tiedottamisessa hyvänä pidettiin informaatiotaulua sekä internetin kautta välitettyjä tietoja. Vastaajat toivat esiin, että kaikesta tarpeellisesta on tiedotettu kiitettävästi. Tiedottamisessa epäonnistuneina asioina todettiin muun muassa, että kesällä 2006 pidetty hankkeen esittely ei tavoittanut kohderyhmää ja että hallintokunnat olisivat voineet olla aktiivisempia tiedottamisessa kaupungin yleisten ja omien viestintäkanavien käytössä. Erään yhteistyökumppanin taholta tuotiin esiin, että tietoa hankkeesta saatiin tosiasiallisesti vasta vuonna Seminaarissa korostettiin, että Lauttasaaren lähiliikuntapaikan rakentamisessa on tiedotettu enemmän kuin keskimäärin kaupungin puistojen ja liikuntapaikkojen rakentamisessa. Nuori Suomi ry huolehti pääosin ulkoisesta tiedottamisesta ja tiedottamisesta sovittiin hankkeen jokaisessa kokouksessa. Samoin Lauttasaari seura oli aktiivinen tiedottamisessa ja tiedotti hankkeesta laajasti mm Lauttasaari-päivän aikana. Sen sijaan hankkeessa mukana olleiden kaupungin yksiköiden sisäisessä ja niiden välisessä tiedottamisessa todettiin kehittämistarvetta.

18 18 Koordinointi ja hallintokuntien välinen yhteistyö hankkeessa Hankkeen koordinointiin ja hallintokuntien väliseen yhteistyöhön kaikki toteuttajat olivat melko tyytyväisiä. Tätä koskeva kysymys osoitettiin vain hankkeen neljälle toteuttajalle. Kyselyyn vastanneiden mielestä yhteistyöhankkeita on tarkoituksenmukaista tehdä, vaikka ne ovat hankalampia kuin omat hankkeet. Yhteistyön sujuminen on siihen osallistuvien henkilöiden varassa ja monesta lähteestä tuleva rahoitus on usein hankala hoitaa kaupungin "byrokratiassa". Yhteistyö oli erittäin laaja-alaista. Parantamista haluttiin hankkeen ohjaamiseen ja koordinointiin. Prosessin keskeisten toimijoiden yhteisiä pelisääntöjä ei ollut, mistä johtuen oli jatkuvaa hienoista epäselvyyttä prosessin johtamisesta, päätöksenteon mekanismeista sekä eri toimijoiden ja työryhmien rooleista. Jotkut kokivat myös, etteivät heidän näkemyksensä tulleet eräiltä osin riittävässä määrin huomioiduiksi päätöksiä tehtäessä. Seminaarissa todettiin, että varsinaisia pelisääntöjä tämänkaltaisista yhteishankkeista ei kaupungissa ole. Yhteistyö ja hankkeiden eteneminen on paljolti kiinni hankkeessa mukana olevista ihmisistä. Rahoitus tulee eri lähteistä ja hankekohtaisesti sovitaan rahojen käytöstä ja toteutusvastuusta. Ongelmana koettiin se, että erityisesti pitkissä hankkeissa organisaatiot saattavat muuttua ja henkilöt vaihtua. Lauttasaaren lähiliikuntapaikkaa ei toteutettu varsinaisesti yhteisenä projektina, vaan jokainen organisaatio teki pääosin työtä omalla tahollaan omana projektinaan. Jokaisella oli oma määräraha ja kukin toimi sen puitteissa. Yhteissä kokouksissa projektit sovitettiin yhteen. Alussa hanketta vietiin eteenpäin voimakkaammin yhdessä, mutta myöhemmin päätettiin, että HKR toteuttaa rakentamisen omalla alueellaan ja liikuntavirasto omalla. Tämä päätös vauhditti lähiliikuntapaikkarakentamista. Koettiin erittäin tärkeänä kehittää Helsingissä poikkihallinnollisen yhteistyön edellytyksiä. Kahden tai useamman hallinnonalan yhteinen lähiliikuntahanke voi tapahtua luontevasti, jos mukana on eri hallinnon aloille kuuluvat maa-alueet (kuten Lauttasaaressa) ja kukin osapuoli vastaa hallinnoimallaan maa-alueella tapahtuvasta rakentamisesta koordinoidusti muiden hallinnonalojen kanssa. Todettiin, että Helsingissä on hyviä kokemuksia esimerkiksi HKR:n ja nuorisoasiainkeskuksen yhteistyöstä. Suunnittelu ja rakentaminen hankkeessa Osallistava suunnittelu Toteuttajista kaksi oli melko tyytyväisiä osallistuvan suunnittelun toteutukseen ja yksi melko tyytymätön, yksi ei osannut ottaa kantaa. Osallistavaa suunnittelua olisi kyselyn mukaan voitu viedä pitemmälle mm. käyttämällä nuorten ryhmää kommentoimaan luonnoksia ja suunnitelmia. Myös paikallisia kouluja olisi voinut hyödyntää suunnitteluprosessissa. Hyvänä pidettiin mm. sitä, että suunnitelmaluonnokset olivat kommentoitavina Nuorisotalolla sekä jatkuvasti nähtävillä Nuori Suomi ry:n verkkosivuilla.

19 19 Seminaarissa todettiin mm. seuraavaa asukasyhteistyö onnistui hankkeessa hyvin. Yhteyksistä asukkaisiin huolehtivat erityisesti Lauttasaari Seura ja Lauttasaaren säätiö. Esimerkiksi valituksia rakentamissuunnitelmista ei asukkaiden taholta tullut. yhteydenpito lähikouluihin jäi liian vähäiseksi ja nuorisoryhmien kuunteleminen olisi voinut toteutua systemaattisesti; tästä on nuorisoasiankeskuksella aikaisempia kokemuksia. Ostetut suunnittelupalvelut Toteuttajatahojen näkemykset ostetuista suunnittelupalveluista jakaantuivat siten, että kaksi organisaatiota oli melko tyytyväinen ostettuihin suunnittelupalveluihin ja kaksi melko tyytymättömiä. Ongelmalliseksi koettiin, että suunnittelijaa vaihdettiin välillä eivätkä kaikki suunnittelijat kuunnelleet käyttäjää ja tilaajaa riittävän tarkasti. Yhteistyö kaupungin ulkopuolisten tahojen kanssa Yhteistyö sponsoreiden kanssa Toteuttajat olivat varsin tyytyväisiä yhteistyöhön sponsoreiden kanssa. Puolet vastaajista olivat erittäin tai melko tyytyväisiä yhteistyöhön (puolet ei osannut sanoa mielipidettään). Yhteistyö koettiin vaivattomaksi ja yhteistyösopimusten mukaiset velvoitteet hoidettiin asiallisesti. Olisi toivottu, että sponsorit olisivat olleet aktiivisempia viestimään hankkeen sponsoroinnista omissa medioissaan. Sponsorit saivat mielestään kohtuullisesti julkisuutta, yhteistyö oli hyvää ja mutkatonta, asialle omistautuminen "näkyi ja kuului". Yhteistyö välinevalmistajien kanssa HKR ja liikuntavirasto hankkivat liikuntavälineet kilpailuttamalla toimittajia. Välinevalmistajat pystyttivät liikuntavälineet alueelle. Toteuttajista kolme tahoa neljästä oli melko tyytyväisiä yhteistyöhön välinevalmistajien kanssa ja yksi taho melko tyytymätön. Nuori Suomi hoiti kontaktit välinevalmistajien kanssa. Vastaajien mielestä rakennuttaja olisi voinut pitää enemmän yhteyttä käyttäjätahoihin. Välineistöä ja liikuntapaikkoja pidettiin laadukkaina. Tosin tuotiin esiin pienet "rakennusvirheet" ja aikataulujen viivästyminen. Yhteistyö järjestökumppanien kanssa Yhteistyötä järjestökumppaneiden (Nuori Suomi, Lauttasaari Seura ja Lauttasaaren säätiö) kanssa pidettiin varsin hyvänä, kaikki toteuttajatahot olivat vähintään melko tyytyväisiä siihen. Nuori Suomi koettiin hankkeessa kantavaksi voimaksi, sen panosta pidettiin erittäin vahvana ja asiantuntemusta erinomaisena. Valtionavustusten käsittelyprosessi kaupungissa koettiin sekavaksi ja aiheuttavan ylimääräistä työtä.

20 20 Hankeprosessin onnistuminen Kustannukset suhteessa lopputulokseen Kaikki toteuttajat olivat melko tyytyväisiä hankkeen lopputulokseen suhteessa kustannuksiin Oltiin sitä mieltä, että kaupunkilaiset saivat rahoilleen hyvän vastineen ja myös ulkopuolista rahaa saatiin poikkeuksellisen paljon. Toteutettiin erittäin laadukas lähiliikuntapaikka lähes asukkaan kaupunginosaan. Hankeprosessin onnistuminen Hankeprosessiin liittyvät näkemykset toistuvat osin edellä muiden arvioitavien tekijöiden kohdalla. Nuori Suomi ry:n panosta pidettiin erinomaisena, eteenpäin vievänä ja kärsivällisenä. Hallintokuntien yhteissuunnittelua pidettiin onnistuneena samoin kuin valtakunnallisten järjestökumppaneiden osallistamista suunnitteluun. Sponsoriyhteistyö tuotti yleisesti hyödynnettävän toimintamalliesimerkin lähiliikuntapaikkahankkeisiin. Vastaajat kokivat epäonnistumista siinä, että hankkeen kuluessa eräissä toteutuksissa suunnittelija ja hankkeen vetäjä vaihtuivat. Lisäksi ulkopuoliseen rahan käyttöön liittyvät "kiemurat" kaupungin organisaatiossa tuottivat ylimääräistä työtä. Ongelmana pidettiin laajan ja pitkäkestoisen yhteistyöprojektin "organisatorinen hallinta". Viimeksi mainitussa keskeisenä ongelmana koettiin yhteisten pelisääntöjen sopimatta jättäminen prosessin alussa (eri toimijoiden roolit, vastuualueet, päätöksentekomenettely). Olisi tullut määritellä tarkemmin eri toimijoiden roolit, vastuut ja päätöksentekomenettely. Yhteenveto Lauttasaaren lähiliikuntapaikan hankeprosessiin oltiin pääosin tyytyväisiä. Kehittämistarvetta koettiin erityisesti useiden hallinnonalojen yhteisen hankeprosessin läpivientiin. Kyselyn tulosten ja seminaarin pohjalta laaditut kehittämisehdotukset esitetään raportin seuraavassa luvussa (luku 3.2). Arvioinnin keskeiset johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset on koottu raportin kohtaan Lähiliikuntapaikkarakentamisen edistäminen ja kehittäminen Kysely sisälsi arvioinnin lisäksi kysymyksiä lähiliikuntapaikkojen rakentamisen edistämiseen ja kehittämiseen. Kaikki toteuttajatahoja edustavat vastaajat olivat sitä mieltä, että Helsingin kaupungin tulisi edistää ja kehittää nykyistä voimakkaammin lähiliikuntapaikkarakentamista. Konkreettisina toimenpiteinä vastaajat nostivat seuraavat asiat: yhteisrahoitusta tulisi helpottaa. Ulkopuolista rahoitusta tulisi voida käyttää joustavammin yhteishankkeiden vetämiseen liittyvää osaamista tulisi kehittää

21 21 tulisi kehittää yhteishankkeiden prosessia ja antaa siihen koulutusta ja palkita osaamista tulisi muodostaa kaupunkitasoinen, toimivaltainen (kaupungin johdon asettama) ja keskeisten hallintokuntien edustajista koottu yhteistyöelin koordinoimaan, ohjaamaan ja vauhdittamaan lähiliikuntapaikkarakentamista Helsingin kaupungin toimintakäytäntöjä tulisi muuttaa sellaisiksi, että mahdolliset haettavat eritysavustukset (esimerkiksi liikuntapaikkarakentamisen valtionapu) saadaan täysimääräisesti toteutettavien hankkeiden hyödynnettäväksi ja että raamin saa avustuksen osalta ylittää ja että erilaisten lahjoitusten vastaanottaminen hankkeissa ja hankkeista koituvien kulujen maksatus olisivat nykyistä yksinkertaisemmat ja selkeämmät toteuttaa. Seminaarissa keskusteltiin osin myös edellä mainituista kehittämistoimenpiteistä ja keskustelu on raportoitu edellä ao. kohdissa. Keskeisiä seminaarissa nostettuja kehittämisehdotuksia olivat seuraavat: lähiliikuntapaikkatyöryhmän perustaminen koordinoimaan yhteishankkeita. Nykyisten toimijoiden lisäksi ryhmää perustettaessa tulisi huomioida myös opetusvirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto ja tilakeskus. Työryhmä mm. tekisi päätökset projektiorganisaatiosta ja projektisuunnitelmasta yhteishankkeissa tulisi koordinoinnin vuoksi organisoitua vähintään "kevyen projektiorganisaation" mukaisesti. Kevyt organisaatio saattaa olla riittävä silloin, kun lähiliikuntapaikka perustetaan kokonaan yhden hallintokunnan hallinnoimalle maa-alueelle tulisi laatia ohjeistus kaupungin tasolla sponsorien käytölle ts. mitkä ovat ehdot sponsoroinnille ja mitä sponsorit saavat vastineeksi yhteistyöstä (hankkeessa tehtiin kirjalliset sopimukset eri sponsorien kanssa) Hankkeen aikana todettiin ongelmalliseksi ulkopuolisen rahan ohjaaminen siihen tarkoitettuun kohteeseen. Asia on kuitenkin tältä osin joko ratkennut tai ratkennee lähitulevaisuudessa (esimerkkinä käytössä oleva sponsoritili nuorisoasiainkeskuksessa ja HKR:ssä). Koulujen pihojen hyödyntäminen lähiliikuntapaikkarakentamisessa on tärkeää ja edellyttää eri hallinnonalojen yhteistyötä. Yhteistyötä tulisi kehittää erityisesti opetusviraston, liikuntaviraston sekä myös HKR:n ja nuorisoasiainkeskuksen kesken. Lähiliikuntapaikkakonseptia ts. sen tarjoamia palveluja/toimintoja pidettiin tarkoituksenmukaisena. Jatkossa tulisi kiinnittää erityisesti huomio tyttöjen saamiseksi lähiliikuntapaikkojen käyttäjiksi sekä ikääntyvien liikunnan edistämiseen (ml. kuntolaitteet). Uusina välineinä tuotiin esiin tietotekniikkaa hyödyntävät laitteet. Esimerkkinä tällaisesta on välinevalmistaja Lappset Oy:n Smartus -tuotteet, joissa liikkumiseen voidaan yhdistää mm. kielen tai matematiikan opiskelua. Lauttasaaren lähiliikuntapaikkaan saattaisi soveltua myös lasten kiintorastiverkosto suunnistukseen perehtymistä ja liikkumista varten.

22 22 4. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Arvioinnin johtopäätöksenä on, että lähiliikuntapaikkojen rakentamista on tarkoituksenmukaista jatkaa Helsingissä. Lauttasaaren lähiliikuntapaikan konsepti ts. tarjottavat palvelut/toiminnot ovat perusteiltaan tarkoituksenmukaisia. Kaupungin tulevien lähiliikuntapaikkojen palvelut voivat luonnollisesti vaihdella paikallisten olosuhteiden mukaan, johon vaikuttavat muun muassa liikuntapaikan ympäristössä asuvan väestön ikärakenne ja lähiliikuntapaikalle varattavan alueen koko. Poikkihallinnollisten projektien toteuttamiseen tarvitaan lisäksi selkeät toimintaohjeet, pelisäännöt. Suositukset Arvioinnin pohjalta suositetaan seuraavaa: 1. Lähiliikuntapaikkojen rakentamista jatketaan Helsingissä ja rakentamisen edellytyksiä kehitetään huomioimalla tässä raportissa esitetyt arvioinnin tulokset 2. Kaupungin johto nimeää lähiliikuntapaikkojen rakentamisen edistämistä ja koordinointia varten useiden hallinnonalojen edustajista muodostettavan yhteistyöryhmän. a. yhteistyöryhmässä tulisi olla edustajat Lauttasaaren lähiliikuntapaikan toteuttajien (rakennusvirasto, nuorisoasiainkeskus, liikuntavirasto) lisäksi ainakin opetusvirastosta, kaupunkisuunnitteluvirastosta ja tilakeskuksesta. Lisäksi tarvittaessa ryhmässä voisi olla mukana myös ulkopuolisia asiantuntijatahoja kuten esim. Nuori Suomi ry:n edustusta. b. yhteistyöryhmä tekisi päätökset mm: lähiliikuntapaikkarakentamisen ohjelmoinnista kaupungissa toimintakäytäntöjen ("pelisääntöjen") laatimisesta (mm. yhteistyön organisointi, sponsoriyhteistyön ja muun ulkopuolisen rahoituksen käytön ja rahoituksen yleisperiaatteet) lähiliikuntapaikkahankkeiden käynnistämisestä ja organisoinnista hankkeiden projektoinnista (projektisuunnitelma: ajoitus, organisointi, resurssit, palvelut/toiminnot, vastuut, toteuttaminen) lähiliikuntapaikkojen ylläpitoon ja huoltoon liittyvistä tarvittavista linjauksista kaupungissa c. yhteistyöryhmä koordinoisi lähiliikuntapaikkoihin liittyvää tiedottamista, käytön seurantaa ja kehittämistä huomioimalla myös asiakkaiden ts. lähiliikuntapaikan käyttäjien näkemykset 3. Kaupungin ko. hallinnonalat huolehtivat siitä, että lähiliikuntapaikkarakentaminen huomioidaan niiden toimintasuunnitelmissa ja talousarvioissa

FSD2537 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: toteuttajat

FSD2537 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: toteuttajat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2537 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: toteuttajat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta

Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta Miksi lähiliikuntapaikkoja Riittämätön (päivittäinen) liikunta-aktiivisuus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014 HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) RUUTI-VERKOSTON ENSIMMÄINEN TOIMINTAKAUSI Ruuti-verkoston tavoitteena on vahvistaa Helsingin kaupungin demokraattisen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia nuorille.

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTON KEHITTÄMISPROJEKTEILLE Hyväksytty lääkeinformaation koordinaatioryhmän kokouksessa

TOIMINTAOHJE LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTON KEHITTÄMISPROJEKTEILLE Hyväksytty lääkeinformaation koordinaatioryhmän kokouksessa TOIMINTAOHJE LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTON KEHITTÄMISPROJEKTEILLE Hyväksytty 17.1.2017 lääkeinformaation koordinaatioryhmän kokouksessa Tässä toimintaohjeessa kuvataan systemaattinen toimintatapa, jota käytetään

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä Sisältö Pilotin aikataulu ja toimijat Pilotin tavoitteet ja kohderyhmä Pilotin sisältö

Lisätiedot

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Itsearviointi Osakokonaisuus 1: Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA)

Itsearviointi Osakokonaisuus 1: Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA) Itsearviointi Osakokonaisuus 1: Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA) OHJEITA VASTAAJALLE Kyselyn kaikki kysymykset koskevat ESTER-hankkeen Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA) - osakokonaisuuden toteutusta

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

suositukset rahoittajille

suositukset rahoittajille EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa Tilaisuuden aluksi Elsa Paronen (Ikäinnovaatio hankkeen projektipäällikkö) esitteli Ikäinnovaatio 2012-2014 hanketta ja sen

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULU: Leppävaaran koulu SUUNNITELMAN LAATIMINEN Koulut laativat oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on tärkeä

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Koulupihat kuntoon. Imatra Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Koulupihat kuntoon. Imatra Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Koulupihat kuntoon Imatra 15.4.2016 Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Lähiliikuntapaikka Liikuntapaikkarakentamisen painopisteenä vuodesta 2000 Korotettu valtionavustusmahdollisuus

Lisätiedot

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 28.9.2017 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:

Lisätiedot

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011 Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA Vertaisarviointiprosessi Koordinoiva hanke Osaaminen käyttöön! -työvoimaa uudesta suunnasta

Lisätiedot

Tyytyväisyyskysely

Tyytyväisyyskysely Tyytyväisyyskysely 2012-2013 TYYTYVÄISYYSKYSELY Salon Vilpas Koripallo ry:n junioritoiminnan tyytyväisyyskysely toteutettiin syksyllä 2016. Tyytyväisyyskyselyllä haluttiin selvittää, miten seuran laatukäsikirjaan

Lisätiedot

Korjausrakentamisen asukasviestintä. Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy

Korjausrakentamisen asukasviestintä. Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy Korjausrakentamisen asukasviestintä Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy Agenda Miten korjausrakentamisen viestintä poikkeaa muusta viestinnästä? Korjausrakentamisen viestinnän eteneminen

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalvelut Koirapalvelut ovat kaupungin tarjoamia palveluita koiran omistaville kuntalaisille Koirapuistojen lisäksi

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö LIIKUNTA JA OSALLISUUS - HANKKEEN ELOKUISIA KUULUMISIA

Kuntoutussäätiö LIIKUNTA JA OSALLISUUS - HANKKEEN ELOKUISIA KUULUMISIA Kuntoutussäätiö LIIKUNTA JA OSALLISUUS - HANKKEEN ELOKUISIA KUULUMISIA KEHITTÄMISTYÖLLE NÄHDÄÄN SUURI TARVE ALUEILLA J A KONKREETTISTA TOIMINTAA ON PYSTYTTY EDISTÄMÄÄN 26.8.16 Tässä on hienoja kuulumisia

Lisätiedot

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 7.12.2016 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

TEAviisari 2016 Oma kuntani. Esimerkki yhteenveto TEAviisarin liikunnan edistämisen tuloksista

TEAviisari 2016 Oma kuntani. Esimerkki yhteenveto TEAviisarin liikunnan edistämisen tuloksista TEAviisari 2016 Oma kuntani Esimerkki yhteenveto TEAviisarin liikunnan edistämisen tuloksista Liikunnan edistäminen kunnissa 2016 tulokset Joka toinen vuosi toteutettavan tiedonkeruun tavoitteena on seurata

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.

Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9. Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.2017 Lähtökohdat Tutkimuksen laatija on Tapio Kinnunen, joka toimii

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Helsingin opintomatka 27.9.2010 / matkaraportti

Helsingin opintomatka 27.9.2010 / matkaraportti Kompakti kaupunki hanke Lähiöohjelma 2008-2011 Helsingin opintomatka 27.9.2010 / matkaraportti Uudenlainen liikunta- ja oppimispeli SmartUs RUN&FUN Jakomäen lähiliikuntapaikalla. Valmistaja: Lappset. Porin

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 -HANKKEEN TULOKSET Loppuseminaari 3.12.2015 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen perustiedot, tavoitteet ja toteutus kunnissa 2. Hankkeen tulokset ja päätöstoimenpiteet

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö

Monialainen yhteistyö Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen

Lisätiedot

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 Sivu 1 / 8 Loppuraportti 1. Hankkeen toteuttajan nimi: Kangasniemen maaseutuseura ry 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 3. Yhteenveto

Lisätiedot

Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta. Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012

Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta. Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012 Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012 2 Aktiivinen lomituksen yhteistoimintaryhmä Toimeksiantosopimus edellyttää ryhmän perustamista Yhteistoimintaryhmän tehtävät

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Hockey Club Nokia ry TOIMINTASUUNNITELMA

Hockey Club Nokia ry TOIMINTASUUNNITELMA Hockey Club Nokia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2008-2009 VUOSIKOKOUS 21.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Seuran hallintoon ja talouteen liittyvät asiat 2. Seuratoiminnan laadun kehittäminen 3. Sinettivelvoitteet

Lisätiedot

Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 54 09.05.2011 Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä 1395/00.00.09/2010 KV 89 Valtuusto 27.9.2010 Yhteisen Sipoomme

Lisätiedot

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Tyytyväisyyskysely

Tyytyväisyyskysely Tyytyväisyyskysely 2012-2013 TYYTYVÄISYYSKYSELY Salon Vilpas Koripallo ry:n junioritoiminnan tyytyväisyyskysely toteutettiin keväällä 2013. Tyytyväisyyskyselyllä haluttiin selvittää, miten seuran laatukäsikirjaan

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Olosuhteet aktivoivaa koulupäivää tukeviksi

Olosuhteet aktivoivaa koulupäivää tukeviksi Olosuhteet aktivoivaa koulupäivää tukeviksi Liikkuva koulu seminaari 9.10.2013 Lassi-Pekka Risteelä KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISEN VALIKKO Liikuntatunnit Muut oppiaineet - toiminnallisuus Lasten vanhemmat

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Liikuntatoimen suuntaviivat liikuntapaikoille ja toiminnalle

Liikuntatoimen suuntaviivat liikuntapaikoille ja toiminnalle Liikuntatoimen suuntaviivat liikuntapaikoille ja toiminnalle 2017 2020 Riittävä liikunta on yksi tärkeimmistä keinoista terveyden ylläpitämiseksi. Tästä syystä esimerkiksi lasten tulisi voimassa olevien

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

CAF ja ulkoinen palaute. Aila Särmälä Kehityspäällikkö, CAF NC, Valtiokonttori

CAF ja ulkoinen palaute. Aila Särmälä Kehityspäällikkö, CAF NC, Valtiokonttori CAF ja ulkoinen palaute Aila Särmälä Kehityspäällikkö, CAF NC, Valtiokonttori Sisältö Vertailukehittäminen Miksi kannattaa hakea ulkoista palautetta? Mitä ja miten? Vertailukehittäminen Yhteisillä periaatteilla

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä. Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2.

Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä. Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2. Me teimme sen! - kokemuksia yhdenvertiasuussuunnitelman tekemisestä Liikunta- ja urheilujärjestöjen työseminaari, Valo-talo 24.2.2015 Merja Hovi Nuorisoasiainkeskus Visio: Koko Helsinki on nuorille kiva

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä. Verkottumistapaaminen , Helsinki Sonja Heikkinen

LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä. Verkottumistapaaminen , Helsinki Sonja Heikkinen LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä Verkottumistapaaminen, Helsinki Sonja Heikkinen Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä Lohjelman verkostoituminen Hankekortti Lohjelman ohjausryhmä

Lisätiedot

Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia tuli

Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia tuli KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n VALMENNUSRYHMIEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Valmennusryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Seuratuki 2013 haku ja arviointi

Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki vuonna 2013 Valtiontalouden tarkastusviraston raportti (VTV 14/2012) OKM jakaa seuratuen eli vastaa koko prosessista Tuen suuruus 3 850 000 euroa (kasvu 2 350

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:

Lisätiedot

Yleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet

Yleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet Yleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Tanskan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien

Lisätiedot

Työryhmistä tehoa tulosten hyödyntämiseen

Työryhmistä tehoa tulosten hyödyntämiseen Työryhmistä tehoa tulosten hyödyntämiseen Esimerkkinä Sipoon kouluterveyskyselytyöryhmän toiminta 20.9.2011 Visio Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisella Suomen halutuin Taustaa Kyselyn tuloksia hyödynnetty

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot