AIKA klo 16:30-18:46 PAIKKA Kokoushuone Sorjonen, kaupungintalo 2. krs, Villimiehenkatu 1

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ AIKA klo 16:30-18:46 PAIKKA Kokoushuone Sorjonen, kaupungintalo 2. krs, Villimiehenkatu 1 Päätöksentekijät Nimi Tehtävä Lisätieto Asikainen Miia Jäsen Luottamushenkilö Grönlund Joonas Puheenjohtaja Luottamushenkilö Junttila Virpi Jäsen Luottamushenkilö Karhukorpi Kai Pöytäkirjan tarkastaja Luottamushenkilö Kemppainen Sanna Miia Pöytäkirjan tarkastaja Luottamushenkilö Klemola Kimmo Jäsen Luottamushenkilö Näivä Henri Jäsen Luottamushenkilö Thomander-Tiainen Jäsen Johanna Luottamushenkilö Virolainen Veli Matti Jäsen Luottamushenkilö Hyvärinen Mirva Jäsen Luottamushenkilö Karhu Jari Varapuheenjohtaja Luottamushenkilö Muut osallistujat Leimi Pasi Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Hottinen Arja Toimistosihteeri Hirvonen Olli Kaupungininsinööri Pimiä Maarit Kaupunginarkkitehti Puurtinen Riitta Kaupungingeodeetti Ojapelto Mikko Johtaja Räsänen Vesa - Luottamushenkilö Grudinschi Elias - Poissaolevat Räsänen Ilkka Ympäristöjohtaja

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 198 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastus Poikkeamislupa 476 Ruohialan kylän tiloille Riukula RN:o 2:31 5 ja Lisä-Riukula 2: Poikkeamislupa 483 Sirkjärven kylän tilalle Ylä-Pöllönen RN:o 11 10: Snellmaninkatu 10 asemakaavanmuutos 2 Keskus, korttelin tontti Asemakaavan muutos 11 Tykki-Kiviharju kortteli 8 tontille 1 ja 20 pysäköimisalueelle sekä osalle katualuetta (Metodistikirkon asemakaavan muutos) 204 Etuosto-oikeuden käyttäminen myytyyn kiinteistöön Oikaisuvaatimus kaupunkikehityslautakunnan päätökseen 25 liiketontin vuokran kohtuullistamiseksi 206 Jäätelökioskipaikkojen hinnoittelu ja vuokraaminen (lisäys) Saunapaikan vuokraaminen Joutsenon Hinkanrannasta Lauritsalan uusi koulu, elinkaarimallin selvittäminen Kuljetuskeskus Katu- ja viheralueiden kunnossapidon kustannusvertailu Korvenkylä-Rauha alueen talvihoitourakka vuosille (+ optio 1v.), urakoitsijan valinta (hankinta-asia) 212 Hiekoitusmateriaalin hankinta talvikaudella , 42 toimittajan valinta (hankinta-asia) 213 Selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Muutoksenhakuohjeet 45

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi kaupunkikehityslautakunnan jäsenet Kai Karhukorpi ja Sanna Kemppainen. Päätös Hyväksyttiin.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Poikkeamislupa 476 Ruohialan kylän tiloille Riukula RN:o 2:31 ja Lisä-Riukula 2:60 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1590/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Pimiä Maarit Kaavasuunnittelija Kettunen Matti etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Ympäristötoimen lausunto , Ympäristökartta , Poikkeamistilannekartta , Maakuntakaavaote , Asemapiirros , Sijaintikartta , -60 Hakemusasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Yksityishenkilö hakee MRL :n mukaista lupaa vanhan loma-asunnon ja varaston/puuceen purkamiselle ja uuden lomaasunnon ja talousrakennuksen rakentamiseen 476 Ruohialan kylän tiloille Riukula RN:o 2:31 ( ) ja Lisä-Riukula 2:60 ( ). Tilojen pinta-ala on yhteensä 1660 m 2. Uuden vapaa-ajan asunnon koko on 80 k-m 2. Kerroksia tulee kaksi. Uuden talousrakennuksen koko on 20 k-m 2. Olemassa oleva 10 k-m 2 kokoinen rantasauna säilytetään. Rakennuspaikan osoite on Järveläntie 16. Jätevesiselvityksen mukaan puhdas vesi otetaan aluksi painevetenä järvestä ja todennäköisesti myöhemmin rakennettavasta omasta kaivosta. Jätevedet johdetaan umpisäiliöön ja harmaavesipuhdistamoon. Hakemus ja perustelut Haetaan lupaa tontilla olevan huonokuntoisen ja iäkkään (rakennusvuosi n. 1910) vapaa-ajan asunnon purkamiselle ja uuden rakentamiselle. Uusi rakennus tulisi vanhaa rakennusta kauemmaksi rannasta ja rakennuksen pidempi sivu käännettäisiin

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ tontin takarajaa vasten. Talon muodosta, asennosta ja sijainnista on etukäteen käyty keskustelua kaupunkisuunnittelun kanssa ja suunnitelma on saadun ohjeistuksen mukainen. Rakennus tulisi olemaan puurakenteinen (lyhytnurkkainen lamellihirsipintainen tai lautaverhoiltu) ja harja- tai pulpettikattoinen. Samalla haetaan lupaa huonokuntoisen varasto/puuceerakennuksen purkamiselle ja uuden rakentamiselle. Kaavallinen tilanne Alueella on voimassa Etelä-Karjalan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Kaavassa rakennuspaikka sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolla ei ole erityisiä merkintöjä. Rakentamista ohjaa Lappeenrannan kaupungin rakennusjärjestys, kv. hyv Alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Lappeenrannan kaupungin kaupunkisuunnittelu on käynnistänyt pienvesien rantaalueille maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan laadinnan. Haettu rakennuspaikka sijaitsee valmistelussa olevan rantayleiskaavan alueella. Parhaillaan laaditaan kaava-alueen luontoselvitystä ja emätilaselvitystä. Kiinteistönmuodostushistoria ja rantamitoitus Emätilaselvityksen tarkasteluajankohta on , jolloin vanhan rakennuslain rantakaavasäännökset tulivat voimaan. Tila Riukula RN:o 2:31 on rekisteröity ja tila Lisä- Riukula RN:o 2:60 on rekisteröity , eli tilat ovat itsessään emätiloja. Tiloja ei ole lohkottu rekisteröimisen jälkeen. Tiloille muodostuu rantaviivaa rantaviivan mitoituksen jälkeen yhteensä 45 metriä. Pienille vesistöille käytetään mitoituksena 3-4 rantarakennuspaikkaa per mitoitettu rantaviivakilometri. Täten tiloille ei muodostu rantarakennusoikeutta. Kyseessä on kuitenkin vanha olemassa oleva ja jo vuonna 1920 rakennettu rantarakennuspaikka. Tulevassa rantaosayleiskaavassa paikka tullaan merkitsemään rantarakennuspaikkana, koska kyseessä on olemassa oleva rakennuspaikka. Naapureiden kuuleminen ja hankkeesta tiedottaminen Poikkeamishakemuksen johdosta hakija on kuullut naapurina tilaa RN:o 2:72. Naapuri huomauttaa:

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Uudisrakennuksen tulee sijaita vähintään 2 metriä rajasta, etteivät lumet ja vedet tule katoilta meidän puolelle. Sillä ei ole käytännön merkitystä sijaitseeko uudisrakennus metriä lähempänä tai kauempana rannasta, koska entinen rakennus sijaitsee lähes kokonaan lähempänä rantaa ja sen saisi kuitenkin korjata, eikä siitäkään ole ollut minkäänlaista haittaa, maisemallisesti eikä muutenkaan. Hakemuksesta on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustaululla Hakemukseen ei kuulutusaikana saapunut huomautuksia. Viranomaislausunnot Lappeenrannan seudun ympäristötoimi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on tarkastanut poikkeamislupahakemuksen ja toteaa siitä seuraavaa: Alueella on pilaantumiselle herkän alueen puhdistusvaatimukset jätevesille, jos rakennetaan painevesijärjestelmä. Wc-vedet tulee koota täyttymishälyttimellä varustettuun umpisäiliöön ja pesuvedet voidaan johtaa maaperäkäsittelyyn (maasuodattamo tai maahanimeyttämö). Pätevän suunnittelijan laatima jätevesisuunnitelma tulee liittää rakennuslupahakemukseen. Kantovesijärjestelmän kyseessä ollessa, ei puhdistusvaatimuksia jätevesille ole, mutta keittiöstä pesuvedet tulee johtaa saostuskaivon kautta maaperäkäsittelyyn, joka voi olla suodatinkaivo tai vastaava ja saunasta tulevat vähäiset pesuvedet voidaan johtaa maahan. Kiinteistöllä tulee aina olla jätevesiselvitys sekä käyttö ja huolto-ohjeet. Poikkeaminen - Poikkeamisella haetaan lupaa rakentamiseen rantavyöhykkeelle, jossa ei ole asemakaavaa eikä yleiskaavaa. - MRL 171 :n 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeamisluvan mm. nyt kyseessä olevassa tapauksessa. - Poikkeamisluvan myöntämisen edellytyksenä on MRL 171 :n mukaan, ettei poikkeaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelua koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeamista ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Lappeenrannan kaupungin elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan johtosäännön perusteella kaupunkikehityslautakunta ratkaisee kaupungin toimivallassa olevat poikkeamisluvat. Kaupunkisuunnittelun lausunto ja perustelut Hakijoiden tavoitteena on rakentaa uusi loma-asunto sekä talousrakennus vanhojen huonokuntoisten tilalle. Päärakennus on hyvinkin iäkäs, eikä se hakijan mielestä sovellu perheen tarpeisiin. Uusi rakennus olisi pohjapinta-alaltaan vanhaa pienempi, jotta sen voisi sijoittaa kapealle rakennuspaikalle. Paikalla oleva varasto on myös hyvin huonokuntoinen. Haettu rakennuspaikka sijaitsee valmistelussa olevan pienten vesistöjen rantayleiskaavan suunnittelualueella. Tulevassa rantaosayleiskaavassa olemassa oleva, jo 1920-luvulla rakennettu, paikka tullaan merkitsemään rantarakennuspaikkana. Rakennusjärjestyksen mukaan rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja rakennuksen sijainnin rantapaikalla tulee olla sellainen, että rantamaiseman luonnonmukaisuus säilyy. Rakennuksen etäisyyden keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulisi olla vähintään 30 metriä. Saunarakennus, jonka kerrosala on enintään 25 m², taikka alle 10 m² suuruinen vaja tai grillikatos on mahdollista rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa, ei kuitenkaan lähemmäksi kuin 10 metriä. Edellytyksenä on, että rakennus liittyy yhtenäiseen rakennusryhmään tai muutoin sopeutuu ympäristökuvaan eivätkä jätevedet aiheuta ympäristöhaittoja. Olemassa oleva rakennuspaikka on pieni ja kapea. Jotta uudisrakennukset voidaan sijoittaa rakennuspaikalle, tulee ne kaupunkisuunnittelun mukaan sijaita vähintään 20 metrin päässä rantaviivasta. Päärakennuksen ja naapurin rajan väliin jää täten tilaa 1,5 m. Rakennusten sijoittelu esitetyllä tavalla parantaa tilannetta nykyisestä. Koska uudisrakennukset rakennetaan lähelle naapurin rajaa, rakennuksiin on asennettava vesikatoille lumiesteet, mikäli vesikatto laskee naapuriin päin. Rakennusten ja rannan välissä on säilytettävä suojapuustoa, tai puustoa on istutettava. Ympäristötoimen lausunnon mukaan alueella on pilaantumiselle herkän alueen puhdistusvaatimukset jätevesille, jos rakennetaan painevesijärjestelmä. Wc-vedet tulee koota täyttymishälyttimellä

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ varustettuun umpisäiliöön ja pesuvedet voidaan johtaa maaperäkäsittelyyn (maasuodattamo tai maahanimeyttämö). Pätevän suunnittelijan laatima jätevesisuunnitelma tulee liittää rakennuslupahakemukseen. Kantovesijärjestelmän kyseessä ollessa, ei puhdistusvaatimuksia jätevesille ole, mutta keittiöstä pesuvedet tulee johtaa saostuskaivon kautta maaperäkäsittelyyn, joka voi olla suodatinkaivo tai vastaava ja saunasta tulevat vähäiset pesuvedet voidaan johtaa maahan. Kiinteistöllä tulee aina olla jätevesiselvitys sekä käyttö ja huolto-ohjeet. Esittelijän ehdotus Haettu poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä tai virkistystarpeiden turvaamista. Haettu poikkeaminen ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy yksityishenkilön poikkeamislupahakemuksen 476 Ruohialan kylän tiloille Riukula RN:o 2:31 ( ) ja Lisä-Riukula 2:60 ( ) MRL :n mukaisesti seuraavilla ehdoilla: - Rakennusten ja rannan välissä on säilytettävä suojapuustoa, tai puustoa on istutettava. - Uudisrakennuksille on asennettava vesikatoille lumiesteet, mikäli vesikatto laskee naapuriin päin. - Ympäristötoimen lausunnon ehtoja vesihuollon järjestämisestä tulee noudattaa: - Alueella on pilaantumiselle herkän alueen puhdistusvaatimukset jätevesille, jos rakennetaan painevesijärjestelmä. - Wc-vedet tulee koota täyttymishälyttimellä varustettuun umpisäiliöön ja pesuvedet voidaan johtaa maaperäkäsittelyyn (maasuodattamo tai maahanimeyttämö). - Pätevän suunnittelijan laatima jätevesisuunnitelma tulee liittää rakennuslupahakemukseen. - Kantovesijärjestelmän kyseessä ollessa, ei puhdistusvaatimuksia jätevesille ole, mutta keittiöstä pesuvedet tulee johtaa saostuskaivon kautta

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ maaperäkäsittelyyn, joka voi olla suodatinkaivo tai vastaava ja saunasta tulevat vähäiset pesuvedet voidaan johtaa maahan. - Kiinteistöllä tulee aina olla jätevesiselvitys sekä käyttö ja huolto-ohjeet. Ennen minkäänlaiseen rakennustoimeen ryhtymistä on hakijan saatava rakennusvalvontaviranomaiselta rakennuslupa. Tätä poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava kahden vuoden kuluessa. Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Tästä päätöksestä annetaan valitusosoitus Itä- Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antamisesta lukien. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano hakija ympäristötoimi rakennusvalvonta Kaakkois-Suomen ELY-keskus

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Poikkeamislupa 483 Sirkjärven kylän tilalle Ylä-Pöllönen RN:o 10:17 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1237/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Pimiä Maarit Kauhanen Annamari Liitteet 1. Asemapiirrokset Saapuneet lausunnot Kyläkriteerit-selvitys Oheismateriaali 1. Yleiskaavaote Maakuntakaavaote Poikkeamistilannekartta Sijainti- ja ympäristökartta ja ilmakuva Hakemusasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Yksityishenkilö hakee MRL :n mukaista lupaa pientalon ja varaston/autokatoksen rakentamiseksi 483 Sirkjärven kylän tilalle Ylä-Pöllönen RN:o 10:17 ( ). Tilan pinta-ala on 40,4 ha, josta hakija on vuokrannut 0,35 hehtaarin kokoisen alueen. Rakennuspaikan osoite on Pölläsentie 195. Suunnitellun asunnon koko on 167 kerrosalaneliömetriä (krs-m 2 ) ja varaston + autokatoksen koko on 56 krs-m 2. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on 223 krs-m 2. Haettu rakennuspaikka sijaitsee Sirkjärven kylällä, entisen Ylämaan kunnan alueella. Sirkjärven kylä on muodostunut Sirkjärven, Pöllöslammen, Myllyjärven ja Kangaslammen keskelle. Hakemus ja perustelut

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Poikkeamisluvalla haetaan vakituiseen asumiseen tarkoitettua rakennuspaikkaa yleiskaavan M-alueelle. Alueelle rakennetaan 1½ kerroksinen vakituinen asunto. Suunnitellulle tontille on valmis tie ja jätevesijärjestelmän rakentamiselle on riittävästi tilaa. Rakennettava asuinrakennus on linjassa kylän muiden Hovissa ja Pölläsissä Sirkjärven ympärillä olevien vakituisten asuntojen kanssa. Koska Sirkjärven rantaan on jo rakennettu useita vakituisia asuinrakennuksia, suunnitellun asuinrakennuksen rakentaminen ei hakijan mielestä aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä alue ole sellainen, että rakentaminen vaikeuttaisi luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista. Suunnitteilla oleva asuinrakennus ei hakijan mielestä vaikeuta jo rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, eikä rakentaminen aiheuta haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia, vaan lisää kylän elinvoimaisuutta. Kaavallinen tilanne Alueella on voimassa Etelä-Karjalan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa suunnittelualue on rakennuskivituotannon ja - palveluiden kehittämisen kohdealuetta (tpk-1) Merkinnällä osoitetaan maakunnan merkittävät Ylämaan rakennuskiviteollisuuden kehitettävät aluekokonaisuudet. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa erityisesti huomioon vaikutukset luonto- ja maisemaarvoihin sekä ympäristöön kohdistuviin häiriöihin. Alueella on voimassa Ylämaan rantaosayleiskaavan muutos, kaikki järvet, merkittävät joet, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Rantaosayleiskaava on oikeusvaikutteinen. Rakennuspaikka on osoitettu rantaosayleiskaavassa maa- ja metsätalousalueeksi (M). Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. MRL 72 :n nojalla, alueella on muu kuin 72 3 mom:n mukainen rakentaminen kielletty. Maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n 2 mom:n perusteella määrätään, että asuin- ja lomarakennuksien rakentamista ei sallita alueella. Alueen rakennusoikeus on siirretty AP, AM, AT, RA, RA-1 ja RM -alueille. Maa- ja metsätaloutta varten tarpeellinen rakentaminen on sallittu.

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Kiinteistölle, jolla vuokra-alue sijaitsee, on yleiskaavassa osoitettu myös loma-asuntojen alue (RA/4). Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon ja vierasmajan sekä tarpeelliset sauna- ja talousrakennukset. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 m 2, kuitenkin niin, että tehokkuusluku e=0,05 ei rakennuspaikkakohtaisesti ylity. Loma-asunnon kerrosala saa olla enintään 130 m 2 ja vierasmajan kerrosala enintään 40 m 2. Loma-asunnon ja vierasmajan tulee olla samassa pihapiirissä. Loma-asuntoa ja vierasmajaa ei saa erottaa toisistaan kiinteistömuodostuksella, vaan säilyttää yhtenä rakennuspaikkana. Uusiin vierasmajoihin ei tule rakentaa omaa saunaa. Tehokkuusluku tarkoittaa kerrosalan suhdetta tontin tai rakennuspaikan pinta-alaan. Pinta-alaltaan alle 1 ha:n saarilla joilla on olemassa olevia rakennuksia ja jonne tässä yleiskaavassa on osoitettu rakennusoikeutta, rakennuksia saadaan peruskorjata ja uudestaan rakentaa nykyistä kerrosalaa ylittämättä. Rakennusten etäisyys keskivedenkorkeuden määrittämästä rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m. Erillinen, kerrosalaltaan enintään 25 m² suuruinen saunarakennus voidaan kuitenkin sijoittaa vähintään 15 m:n etäisyydelle rantaviivasta, ei kuitenkaan rantavyöhykkeen avoimiin osiin. Jos RA-alue ei rajaudu rantaviivaan, rakennukset on sijoitettava RA-rajauksen määräämälle etäisyydelle rantaviivasta. Kauttaviivalla (/) AP, RA ja RA-1-merkinnöistä erotettu luku ilmoittaa alueelle sallittavien asuinpientalojen tai loma-asuntojen enimmäismäärän. Luvussa ovat mukana ennestään toteutetut rakennuspaikat. Samalla kiinteistöllä, josta rakennuspaikka on vuokrattu, on maatilojen talouskeskusten alue (AM). Uusien rakennusten etäisyys keskivedenkorkeuden määrittämästä rantaviivasta tulee olla vähintään 25 metriä. Yleiskaava-alueella sijaitsevan maatilan talouskeskuksen käyttöön saa rakentaa yhden korkeintaan 25 m 2 :n suuruisen saunarakennuksen vähintään 15 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Saunarakennusta ei saa sijoittaa luonnoltaan tai maisemaltaan aralle alueelle. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa eikä vireillä ole uutta kaavoitusta. Kiinteistönmuodostushistoria ja rantamitoitus

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Tila Ylä-Pöllönen RN:o 10:17 on rekisteröity Tila on muodostunut emätilasta Ylä-Pöllönen RN:o 10:4, joka on rekisteröity ja lakkautettu Rantaosayleiskaavaa laadittaessa on tehty emätilaselvitys ja rantaviivan mitoitus. Rantaosayleiskaavan ratkaisu perustuu tehtyyn mitoitukseen. Emätilaselvityksen tarkasteluajankohta on vuosi Emätilasta Ylä-Pöllönen on muodostunut viisi tilaa, joista kaikki ovat rantaan rajoittuvia. Rantaosayleiskaavassa emätilasta muodostuneille tiloille on osoitettu yhteensä kuusi rantarakennuspaikkaa neljän vesistön rannalle (Saarijärvi, Ylä- Sullampi, Ala-Sullampi ja Sirkjärvi). Jo rakennettuja rantarakennuspaikkoja on neljä. Ylä-Sullammin ja Ala-Sullammin rannoilla sijaitsevat rakennuspaikat eivät ole rakennettuja. Tilalle Ylä-Pöllönen on rantaosayleiskaavassa osoitettu yksi lomarakennuspaikka (merkintä RA), jolle on rakennettu tilakeskukseen liittyvä sauna. Naapureiden kuuleminen ja hankkeesta tiedottaminen Hakija on kuullut naapureina tiloja RN:o 10:27, 10:9, 10:30 ja 10:12 ja 10:14. Naapureilla ei ole huomautettavaa hankkeeseen. Hakemuksesta on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustaululla Hakemukseen ei kuulutusaikana saapunut huomautuksia. Viranomaislausunnot Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmällä tulee saavuttaa pilaantumiselle herkän alueen puhdistusvaatimukset. Wc-vedet tulee koota täyttymishälyttimellä varustettuun umpisäiliöön ja pesuvedet voidaan johtaa maaperäkäsittelyyn (maasuodattamo tai maahanimeyttämö). Rakennuslupahakemukseen tulee liittää pätevän suunnittelijan laatima jätevesisuunnitelma. ELY-keskus Ranta-alueen rakennusoikeuksien kiinteistökohtainen sijainti ja määrä on ratkaistu voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa rantaosayleiskaavassa. Voimassa oleva rantaosayleiskaava on tehty sille asetettujen tavoitteiden ja maanomistajia tasapuolisesti kohteleva rakennusoikeuden mitoituksen perusteella. Uusi, jo kaavassa osoitettujen lisäksi myönnettävä rakennuspaikka tarkoittaisi yleiskaavan mukaisen rakennuspaikkamitoituksen ylittymistä kyseisellä kiinteistöllä. Poikkeamislupaan myöntyminen

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ haittaisi tällä perusteella kaavan toteuttamista, koska se syrjäyttäisi kaavan perusratkaisun maanomistajakohtaisesta rakennusoikeuden mitoituksesta, ja vastaava rakentamismahdollisuus tulisi yhdenvertaisuuden perusteella sallia monille muillekin maanomistajille kaupungin ranta-alueilla. Johtopäätös: Poikkeamisluvan myöntäminen aiheuttaisi MRL :ssä tarkoitettua haittaa kaavan toteuttamiselle. Poikkeaminen edellyttäisi myös MRL mukaista erityistä syytä, joka liittyisi maankäytön tavoitteisiin ja MRL:n toteutumiseen. Koska poikkeamisluvassa tulee täyttyä kaikki MRL 171 mukaiset edellytykset, ei haettu poikkeaminen täytä laissa säädettyjä poikkeamisen oikeudellisia edellytyksiä. Kaupunkisuunnittelun lausunto ja perustelut Lappeenrannan kaupunkisuunnittelu on käynnistämässä pienten vesistöjen ranta-osayleiskaavoitusta, joissa rannan läheisillä kyläalueilla tullaan soveltamaan maankäyttö- ja rakennuslain osamuutosta (MRL 73 mom. 2 ). Lakimuutos on tullut voimaan Lain osamuutoksen perusteella rantojen läheisillä kyläalueilla voidaan soveltaa kyläkaavoituksen periaatteita. Lakimuutos antaa mahdollisuuden luopua vapaanrannan periaatteesta rantaan sijoittuvilla kyläalueilla. Tällöin rakentaminen ei perustu puhtaaseen matemaattiseen mitoitustarkasteluun tai emätilaselvitykseen vaan vakituisen kyläasutuksen ja elävien kyläalueiden elinvoimaisuuden tukemiseen. MRL:n mukaisesti voidaan määritellä suunnittelun periaatteet ja kyläasutuksen muodostamisen perusteet rantaan sijoittuville kyläalueille. Periaatteita tullaan soveltamaan sekä tulevissa osayleiskaavoissa sekä lupa-asioissa. Samoja kyläasumisen periaatteita tullaan noudattamaan tasapuolisesti kaikille maanomistajille vastaavissa tapauksissa. Hakijan ehdottama rakennuspaikka sijaitsee 110 metrin päässä rannasta metsäsaarekkeen reunassa, avoimen peltoalueen vierellä. Sijainti on maisemallisesti sopiva, eikä vaikuta vapaan rannan riittävyyteen Sirkjärvellä. Poikkeamisluvan valmistelussa on laadittu selvitys kyseisen rakennuspaikan ominaisuuksista. Selvityksen liitekartassa rajatulla kyläalueella sijaitsee 20 vakituista asuntoa ja yhteensä 50 asukasta. Rajatulla alueella sijaitsee 31 loma-asuntoa. Kylä on

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ vesistöön rajoittuva maatalouskylä, jossa on elinvoimaista tuotantotoimintaa. Rakennuspaikalle johtaa olemassa oleva tie. Poikkeamislupaa harkittaessa sovelletaan säännöksiä, joita sovellettaisiin ratkaistaessa asia kaavalla: MRL 73 :n mukaisesti ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset. Laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Laadittaessa kaavaa alueelle, johon kuuluu olemassa olevaa kyläaluetta, ei kyläalueella sovelleta mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään edellyttäen, että virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys otetaan huomioon. ( /230). Alueella voimassa olevasta rantaosayleiskaavasta voidaan poiketa seuraavilla erityisillä perusteilla: Kyseessä oleva vakituinen asuinpaikka sijoittuu elinvoimaiselle kyläalueelle ja maisemallisesti sopivalle paikalle. Rakennuspaikka sijaitsee alueelle tyypillisen rakentamistavan mukaisesti avoimen, viljelyssä olevan laidunalueen lomassa olevassa metsäsaarekkeessa. Rakentamisella ei ole vaikutuksia alueen vapaaseen rantaan tai virkistykseen käytettävien alueiden riittävyyteen tai luonnonarvoihin, eivätkä naapurit vastusta hanketta. Alueella ei ole rakentamispainetta. Haettu poikkeaminen ei aiheuta merkittävää haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Rakennuspaikka on osoitettavissa tulevassa yleiskaavassa MRL:n mukaisten kyläkaavaperiaatteiden mukaisesti. Poikkeaminen ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä, koska se tukee olemassa olevan kyläalueen elinvoimaa ja asuttuna

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Esittelijän ehdotus pysymistä. Poikkeaminen ei vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä tai virkistystarpeiden turvaamista. Haettu poikkeaminen ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy yksityishenkilön poikkeamislupahakemuksen MRL :n mukaisesti 483 Sirkjärven kylän tilalle Ylä-Pöllönen RN:o 10:17 ( ) seuraavilla ehdoilla: - kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmällä tulee saavuttaa pilaantumiselle herkän alueen puhdistusvaatimukset. Wcvedet tulee koota täyttymishälyttimellä varustettuun umpisäiliöön ja pesuvedet voidaan johtaa maaperäkäsittelyyn (maasuodattamo tai maahanimeyttämö). - Rakennuslupahakemukseen tulee liittää pätevän suunnittelijan laatima jätevesisuunnitelma. - Poikkeamisluvan mukainen rakennuspaikka tulee huomioida alueen tulevassa yleiskaavoituksessa. Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Päätös on voimassa kaksi vuotta, jonka kuluessa rakennuslupa on haettava. Tästä päätöksestä annetaan valitusosoitus Itä-Suomen hallintooikeuteen. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antamisesta lukien. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano hakija ympäristötoimi rakennusvalvonta Kaakkois-Suomen ELY-keskus

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Snellmaninkatu 10 asemakaavanmuutos 2 Keskus, korttelin 13 tontti 3 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1162/ /2017 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Pimiä Maarit etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Asemakaavakartta K2671 Snellmaninkatu Selostus/K2671/Snellmaninkatu Selostuksen liitteet 1-5/K2671/Snellmaninkatu 10 Asemakaavamuutosalue käsittää Lappeenrannan Kauppatorin pohjoispuolella sijaitsevan liiketontin osoitteessa Snellmaninkatu 10 sekä osan siihen rajoittuvasta katualueesta. Tontilla sijaitsee vuonna 1991 valmistunut pääosin kolmikerroksinen liike- ja toimistorakennus. Tontin omistaa Kiinteistö Oy Lappeenrannan Snellmaninkatu 10. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa uuden asuin- ja liikerakennuksen sekä siihen liittyvien maanalaisten pysäköintitilojen rakentaminen. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K) sekä pieneltä osin katualuetta. Asemakaavan muutoksella tontti on muutettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Tontille saa sijoittaa myös majoitus-, palvelu-, ravintola- ja palveluasumisen tiloja. Nykyinen rakennus on mahdollista korvata osin viisi- ja osin seitsenkerroksisella uudisrakennuksella. Rakennuksen pääjulkisivujen räystäslinjat on määrätty samalle tasolle sen eteläpuolelle LTY:n tontille tulevan kuusikerroksisen rakennuksen räystäslinjan kanssa. Tontille saa rakentaa maanalaista pysäköintitilaa kahteen kerrokseen.

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Esittelijän ehdotus Päätös Hyväksyttiin. Asemakaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on 0,1585 hehtaaria. Kaavamuutoksen myötä rakennusoikeus (2730 krs-m 2 ) kasvaa 1670 krs-m 2 :llä 4400 krs-m 2 :iin. Ennen asemakaavan hyväksymistä tehdään kaupungin ja maanomistajan kesken MRL 91b :n mukainen maankäyttösopimus. Asemakaavan muuttaminen on käynnistynyt maanomistajan tekemän kaavamuutosaloitteen pohjalta. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta lehtikuulutuksella Etelä-Saimaassa sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. Asemakaavaluonnos on pidetty MRA 30 :n mukaisesti kommentoitavana Kaavaluonnoksesta annettiin 10 lausuntoa ja 2 mielipidettä. Saadun palautteen perusteella asemakaavaratkaisua on tarkistettu yleisten määräysten osalta. Kaupunkikehityslautakunta päättää merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja hyväksyä kaavoituksen vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä. esittää kaupunginhallitukselle asemakaavamuutoksen hyväksymistä ja sen asettamista MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja että se pyytää Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnon. Mikäli muistutukset ja lausunnot eivät anna aihetta olennaisesti muuttaa asemakaavaehdotusta, tulisi se saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Täytäntöönpano kaupunginhallitus

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Asemakaavan muutos 11 Tykki-Kiviharju kortteli 8 tontille 1 ja pysäköimisalueelle sekä osalle katualuetta (Metodistikirkon asemakaavan muutos) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1279/ /2017 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Pimiä Maarit Veijovuori Matti etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Kaavakartta/k2674/Metodistikirkko 2. Selostuksen liitteet 1-6/k2674/Metodistikirkko 3. Selostus/k2674/Metodistikirkko Asemakaavamuutosalue sijaitsee vajaan kilometrin päässä Lappeenrannan ydinkeskustasta etelään Kiviharjunkadun ja Mäntykadun kulmauksessa. Suunnittelu koskee Suomen Metodistikirkon tonttia sekä siihen rajoittuvia yleistä pysäköintialuetta ja osaa Rinkelimäenkujan kevyen liikenteen väylästä. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2150 m². Metodistikirkko on luopunut kirkkorakennuksen käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi syksyllä 2017 ja rakennus on jäänyt tyhjilleen. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK), pysäköimisaluetta (LP) ja yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattua katualuetta. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan nykyisen kirkkotontin ja pysäköintialueen kehittäminen kerrostaloalueena. Asemakaavan muutoksella muodostetaan näiden tilalle asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL). Rinkelimäenkujan lounaisosa on muutettu lähivirkistysalueeksi (VL). Tontin rakennusoikeus kasvaa 550 krs-m2:sta 1600 krs-m2:iin ja kerrosluku viiteen (V). AL-korttelialueelle saa sijoittaa myös majoitustoiminnan ja palveluasumisen tiloja.

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Esittelijän ehdotus Päätös Hyväksyttiin. Asemakaavan muuttamisesta tehdään kaupungin ja alueen maanomistajan kesken MRL 91b :n mukainen maankäyttösopimus ennen asemakaavan hyväksymistä. Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt Suomen Metodistikirkon hakemuksesta. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta lehtikuulutuksella Etelä- Saimaassa sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. Asemakaavaluonnos on pidetty MRA 30 :n mukaisesti kommentoitavana Kaavaluonnoksesta annettiin 10 lausuntoa ja 1 mielipide. Kaupunkikehityslautakunta päättää merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja mielipiteen sekä hyväksyä kaupunkisuunnittelun vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä. esittää kaupunginhallitukselle asemakaavamuutoksen hyväksymistä ja sen asettamista MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja että se pyytää Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnon. Mikäli muistutukset ja lausunnot eivät anna aihetta olennaisesti muuttaa asemakaavaehdotusta, tulisi se saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Täytäntöönpano kaupunginhallitus

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Etuosto-oikeuden käyttäminen myytyyn kiinteistöön Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1749/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti Puurtinen Riitta Pennanen Tiina Liitteet 1. Sijaintikartta ja kaavoitustilanne Oheismateriaali 1. Kauppakirja Etuosto-oikeutta koskeva kiinteistökauppa Kiinteistön omistajat ovat myyneet yksityishenkilöille oheismateriaalina olevassa kauppakirjassa mainitun Rintelänimisen kiinteistön RN:o 1:30 ( ) lukuun ottamatta kyseisestä kiinteistöstä aiemmin myytyjä kolmea määräalaa. Tämän Pahaojantien itäpuolella Hyväristönmäessä sijaitsevan noin 6,0 ha suuruisen kiinteistön kauppahinta on Kaavoitustilanne Alueella on vireillä asemakaava, joka on ollut Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 mukaisesti nähtävillä Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi Hyväristönmäen osayleiskaavan. Osayleiskaava ei ole lainvoimainen ja siitä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hyväristönmäen osayleiskaavassa alue kuuluu yhdyskuntateknisen huollon alueeseen (ET) sekä maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen (M-2). Hyväristönmäen osayleiskaava korvaa vahvistuessaan Lappeenrannan kaupunginvaltuuston hyväksymän keskustaajaman oikeusvaikutuksettoman yleiskaavan

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ ja hyväksytyt tarkistukset sekä Lappeenrannan kaupunginvaltuuston hyväksymän oikeusvaikutuksettoman Eteläisen alueen yleiskaavan. Etuostomenettely Etuostolain (608/1977) mukaan kunnan etuosto-oikeutta voidaan käyttää maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten kaupoissa, joissa on myyty enemmän kuin 5000 m 2 käsittävä kiinteistö tai sen osa. Päätöksen etuosto-oikeuden käyttämisestä tekee kunnanhallitus. Jos kunta päättää käyttää etuosto-oikeuttaan myytyyn kiinteistöön, on tiedoksianto ostajalle ja myyjälle toimitettava hallintolain (434/2003) 60 :n mukaisesti todisteellisena tiedoksiantona. Lisäksi tulee päätöksestä ilmoittaa kirjallisesti sille kirjaamisviranomaiselle, jonka toimialueella kiinteistö on. Päätös on tehtävä ja siitä ilmoitettava kolmen (3) kuukauden kuluessa luovutuskirjan oikeaksi todistamisesta kirjaamisviranomaiselle. Etuostolain 2 :n mukaan etuosto-oikeudella tarkoitetaan kunnan oikeutta lunastaa myyty kiinteistö. Etuosto-oikeuden käyttämisellä (etuostolla), sitten kun se on loppuun saatettu, kunnan katsotaan tulleen kaupantekohetkellä luovutuskirjassa ilmoitetun ostajan sijaan kaupassa sovituilla ehdoilla. Myyjä ei voi vedota sellaiseen kaupan ehtoon, josta hän ei kehotuksesta huolimatta ole ilmoittanut kunnalle ja josta kunta päättäessään etuosto-oikeuden käyttämisestä ei muutoinkaan tiennyt. Kunnan asema kolmanteen henkilöön nähden on sama kuin ostajalla. Lisäksi etuostolain 4 :n mukaan kiinteistöllä tarkoitetaan etuostolaissa myös määräosaa kiinteistöstä sekä kiinteistöstä luovutettua määräalaa. Maaomaisuuden hallinnan lausunto Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan rakentaa uuden jätevedenpuhdistamon Hyväristönmäelle ja johtaa tehostetusti puhdistetut jätevedet Rakkolanjokeen ympäristövaikutusten arvioinnin sekä Lappeenrannan jäte- ja jätevesiratkaisujen elinkaariarvioinnin pohjalta. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Hyväristönmäen osayleiskaavan, joka mahdollistaa yhdyskuntateknisen huollon alueen sijoittamisen kyseiselle alueelle. Maaomaisuuden hallinta on neuvotellut alueen maanomistajien kanssa vapaaehtoisista kaupoista alueella , ja Kirjallinen

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Esittelijän ehdotus Päätös Hyväksyttiin. ostotarjous maanomistajille on jätetty Neuvottelut eivät ole johtaneet vapaaehtoisten kauppojen syntymiseen. Ympäristöministeriöön on jätetty aluetta koskeva lunastuslupahakemus sekä ennakkohaltuunottolupahakemus Kaupunki ei omista alueella maata. Tehdyn kaupan hinnaksi tulee 1,16 /m², kun puuston arvoksi on arvioitu Kyseinen hinta vastaa maaomaisuuden hallinnan alueesta aiemmin tekemää arviota. Kaupungin on edullista käyttää etuosto-oikeutta alueen saamiseksi hallintaansa, tällöin kaupunki saa myös omistukseensa ensimmäisen osan tulevan yhdyskuntateknisen huollon alueeseen, jonka hankinnasta on neuvoteltu maanomistajien kanssa jo vuosia. Kaupunki on tehnyt alueesta vastaavan suuruisen ostotarjouksen Kaupungilla on lähivuosien tavoitteena saada koko yhdyskuntateknisen huollon alue omistukseensa. Kaupunkikehityslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se päättää käyttää etuostolain mukaista etuosto-oikeutta em. myytyyn kiinteistöön Kyseistä aluetta tarvitaan Hyväristönmäen yhdyskuntateknisen huollon aluetta varten. Kaupunginhallitus päättää ilmoittaa tästä etuosto-oikeuden käyttämisestä todisteellisena tiedoksiantona ostajalle ja myyjälle sekä kirjallisesti maanmittauslaitokselle. Täytäntöönpano Kiinteistön myyjä Kiinteistön ostaja Maanmittauslaitos Maaomaisuuden hallinta

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Oikaisuvaatimus kaupunkikehityslautakunnan päätökseen liiketontin vuokran kohtuullistamiseksi Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1494/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti Puurtinen Riitta Tontti-insinööri Kivistö Esko Liitteet 1. Mööpeli-Mekka Oy:n oikaisuvaatimus kaupunkikehityslautakunnan päätöksestä vuokran nousun suuruudesta Mööpeli-Mekka Oy on jättänyt oikaisuvaatimuksen kaupunkikehityslautakunnan päätöksestä : Hakemus liiketontin vuokran kohtuullistamiseksi. Oikaisuvaatimuksen tekijä haluaa, että asia käsitellään uudelleen ja kohtuullistetaan vuokra sopimushetken tasolle. Vaatimustaan oikaisuvaatimuksen tekijä perustelee riittämättömällä informoinnilla mahdollisesta vuokran nousun suuruudesta. Oikaisuvaatimuksen tekijä pitää 10-kertaista vuokran nousua niin suurena asiana, että siitä olisi pitänyt saada tietoa ennakkoon ja tämä olisi pitänyt merkitä sopimukseen. Maaomaisuuden hallinta toteaa oikaisuvaatimuksen johdosta seuraavaa: Vuokrasopimusta jatkettaessa vuokra oli 1133,70 euroa vuodessa. Vuokrasopimus on tehty Vuokrasopimusta tehtäessä alueella oli rakennuskaava, jonka Joutsenon kunnanvaltuusto oli hyväksynyt Rakennuskaavassa vuokra-alue oli merkitty liikerakennusten korttelialueeksi (asemakaavamerkintä ALK II) ja rakennusoikeus oli tehokkuuden mukaan ilmaistu e=0,30. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus vahvisti rakennuskaavan, missä

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ vuokra-alue merkittiin liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (asemakaavamerkintä K). Toiminta alueella on liiketoimintaa. Joutsenon kaupungin lakatessa voimassa oli ko. alueella Joutsenon kunnan omistamien rakennuspaikkojen luovutushinnat ja muut luovutusehdot ( ). Tämän mukaan liiketontin hinta oli 150 mk/kem 2 = 25,228 / kem 2, mistä vuokra on 5 % pääoma-arvosta. Tämän perusteella vuosivuokra olisi ollut 2708,25 vuodessa. Tätä ei sovellettu. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päätti Maapoliittisessa ohjelmassa 2010 tonttien hinnoittelusta. Tämän hinnoittelun perusteella vuokra olisi ollut 7359,00 vuodessa (indpl 1935 XII/2017). Tätä ei sovellettu. Nykyinen vuokra perustuu kaupunginvaltuuston päätökseen ; Maapoliittinen ohjelma Tämän perusteella vuosivuokra on (indpl 1935 XII/2017). Koska vuokrahinnoittelu on uusittu kaksi kertaa vuokrasopimuksen jatkamisajankohdan jälkeen, ei jatkamisajankohtana ole voinut kellään olla tietoa liki kymmenen vuoden päästä voimaan tulevasta vuokrasta. Vuokrahinnoittelu on tasapuolinen verrattuna muihin Lappeenrannan aluekeskuksien liiketonttien vuokriin. Esim. samankokoisen tontin vuosivuokra samoin rakennusoikeuksin on Sammonlahdessa 16197, Myllymäessä ja Lauritsalassa Vuokralainen on voinut hallita vuokra-aluetta vuokrasopimuksen tekohetken mukaisin hinnoin koko sopimuksen voimassaoloajan saaden näin merkittävän hyödyn käypää vuokrahintaa alemman vuokran muodossa, vaikka vuokran määrä onkin sidottu elinkustannusindeksiin. Tämä etuus tulee yrityskäyttöön vuokrattujen tonttien osalta vähenemään, sillä valtiontukisäädösten mukaan vuokra tulee tarkistaa käypään tasoon 10 vuoden välein vuokrasopimuksen aikana. Näillä edellä mainituilla perusteilla Maaomaisuuden hallinta toteaa vuokrahinnoittelun olevan perusteltu eikä tietoa tulevasta vuokrasta ole jätetty tietoisesti antamatta, koska tietoa ei ole voinut olla. Näillä perusteilla oikaisuvaatimus tulee aiheettomana ja perusteettomana hylätä. Koska kaupunkikehityslautakunta toimi Lappeenrannan kaupungin hallintosäännön 7 luvun 5 ja kaupunginvaltuuston päätökseen mukaisesti ei päätös ole lain vastainen eikä lautakunta ylitä toimivaltaansa.

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Esittelijän ehdotus Kaupunkikehityslautakunta päättää hylätä Mööpeli-Mekka Oy:n oikaisuvaatimuksen Kaupunkikehityslautakunnan päätöksestä : Hakemus liiketontin vuokran kohtuullistamiseksi, edellä mainituin perustein. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Mööpeli-Mekka Oy Maaomaisuuden hallinta

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Jäätelökioskipaikkojen hinnoittelu ja vuokraaminen (lisäys) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/620/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti Puurtinen Riitta Tontti-insinööri Kivistö Esko Oheismateriaali 1. Kartta Kauppatorin jäätelökioskipaikasta Keskustan jäätelökioskipaikat ovat vuokrattu 4 vuoden sopimuksin. Vain vilkkaimmille paikoille on ollut kysyntää. Hinnoittelusta on kaupunkikehityslautakunta päättänyt Kauppatorin jäätelökioskipaikkaan on sovellettu torihinnastoa ilman tarjouskilpailua. Muiden paikkojen hinta on määräytynyt ensisijaisesti tarjouskilpailun perusteella. Useimmilla paikoilla ei ole ollut toimintaa, joten tarvetta hintojen korottamiselle ei siltä osin ole ollut. Maaomaisuuden hallinta esittää, että kaupunkikehityslautakunta päättää tarjota myös Kauppatorin jäätelökioskipaikkaa haettavaksi ja siitä tehtävillä tarjoukselle pohjahinnaksi hallintosäännön 7 luvun 5 :n mukaisesti muiden paikkojen pohjahintojen pysyessä ennallaan: Vapaat jäätelökioskipaikat: Paikka Lähtöhinta/vuosi Kauppatori 1300 Kirkkopuiston lounaiskulma 600 Kaupungintalon edustatori 600 Paasikivenpuisto 600 Pusupuisto 600 Oleksi 2000 Marianaukio 2000

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Esittelijän ehdotus Vapaita paikkoja voidaan vuokrata tarjouksen perusteella enintään 4 vuodeksi kerrallaan. Vuokraamispäätöksen tekee kaupungingeodeetti kaupunkikehityslautakunnan päättämin perustein ja lähtöhinnoin. Mikäli samaa paikka hakee useampi, saa paikan eniten tarjonnut hakija. Jäätelökioskipaikan vuokraajan tulee varmistaa sähkön saanti, mahdollinen liittäminen kunnallistekniikkaan ja suunnitellun kioskityypin sopivuus paikalle rakennusvalvonnasta ennen tarjouksen jättämistä. Nämä eivät sisälly vuokrasopimukseen. Kaupunkikehityslautakunta päättää lisätä Kauppatorin jäätelökioskipaikan tarjouskilpailun pohjahinnaksi 1300 ja asettaa sen ja muut vapaat jäätelökioskipaikat haettavaksi edellä esitetyllä tavalla. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Maaomaisuuden hallinta

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Saunapaikan vuokraaminen Joutsenon Hinkanrannasta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1751/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Esittelijän ehdotus Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti Puurtinen Riitta Tontti-insinööri Kivistö Esko Oheismateriaali 1. Kartta Saimaan Saunaseura ry:lle vuokrattavan tontin sijainnista Saimaan Saunaseura ry pitää saunaa Joutsenossa Hinkanrannassa kiinteistöllä Viimeisin vuokrasopimus on tehty ajalle Kaupungingeodeetti päätti vuokrasopimuksen jatkamisesta 5 vuodeksi. Saimaan Saunaseura ry parantaa saunan ja sen ympäristön viihtyvyyttä ja toimivuutta. Hanke rahoitetaan Leader-rahoituksella. Hankerahoitus edellyttää, että vuokrasopimus on voimassa kolme vuotta hankkeen toteuttamisen jälkeenkin. Hanke toteutetaan vuosina Tämän johdosta vaaditaan ainakin 8 vuoden vuokrasopimus. Vuokra-alueen pinta-ala on noin 750 m 2 ja sillä sijaitsee vuokralaisen omistama saunarakennus. Toiminta sopii tälle alueelle ja lisää seudun palvelutarjontaa. Maaomaisuuden puolesta ei ole estettä noin 9 vuoden vuokrasopimukselle. Vuosivuokraksi esitetään 1312,50 (indpl 1935 XII/2017). Vuokra perustuu aiempaan, lähialueella olevan saunapaikan vuokraamiseen. Vuokraehdot ovat muutoin tavanomaiset. Vuokraamispäätöksen mukainen vuokrasopimus tulee allekirjoittaa kuukauden kuluessa päätöksen laillistumisesta lukien. Mikäli vuokraaja ei allekirjoita tuona aikana sopimusta, katsotaan päätös rauenneeksi.

31 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Kaupunkikehityslautakunta päättää vuokrata noin 750 m 2 suuruisen alueen kiinteistöstä edellä olevan mukaisesti Saimaan Saunaseura ry:lle noin 9 vuodeksi. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Maaomaisuuden hallinta Saimaan Saunaseura ry

32 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Lauritsalan uusi koulu, elinkaarimallin selvittäminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/975/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi Oheismateriaali 1. Lappeenrannan Lauritsalan koulun hankinta- ja rahoitusmallien esiselvitys Lappeenrannan Toimitilat Oy on valmistellut Lauritsalan koulun hankesuunnitelmaa, joka valmistuu syyskuun alkupuolella ja tuodaan päätettäväksi heti suunnitelman valmistuttua. Hankesuunnitelman yhteydessä on selvitetty hankkeen toteutusja rahoitusmalleja. Kesäkuussa 2018 Lappeenrannan Toimitilat Oy tilasi Inspira Oy:ltä esiselvityksen kokonaistaloudellisesti parhaasta vaihtoehdosta koskien Lauritsalan uuden koulukeskuksen toteutusmallia. Inspira Oy on vertaillut selvityksessään perinteistä hankintamallia, elinkaarimallia, PPP-mallia, allianssimallia ja kiinteistösijoittajavetoista toteutusta. Vertailuun on sisällytetty näihin toteutusmalleihin liittyen lainarahoitus, kiinteistöleasing ja vuokramalli. Osana selvitystä Inspira Oy on tehnyt myös markkinakyselyn, kartoittaen rakennusliikkeiden kiinnostusta toteuttaa Lauritsalan kouluhanke elinkaarihankkeena. Esiselvityksen johtopäätöksenä Inspira Oy suosittelee Lauritsalan koulun toteutusmalliksi elinkaarimallia sekä rahoitusmalliksi leasingrahoitusta tai oman taseen rahoitusta. Selvityksen mukaan elinkaarimallin riskien siirto tekee siitä laskennallisesti omaa toteutusta ja allianssimallia edullisemman taloudellisessa vertailussa. Edelleen selvityksen yhteydessä teetetyn markkinakartoituksen perusteella hanke kiinnostaa kuutta niistä seitsemästä rakennusliikkeestä, joita Inspira Oy oli haastatellut. Elinkaarimallin katsotaan parantavan rakentamisen laatua ja pienentävän omistajan riskiä.

33 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Esittelijän ehdotus Elinkaarimalli on toimitilahankkeiden hankinta-/toteutusmalli, jossa rakentamisesta ja ylläpidosta aiheutuvat omistajariskit on siirretty palveluntuottajalle. Tavoitteena on suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon hyvä laatu sekä tilojen olosuhteiden turvaaminen elinkaaren aikana ja kustannuspitävyys. Palveluntuottaja vastaa kohteen suunnittelusta ja rakentamisesta urakkasopimuksen ehtojen mukaisesti, palvelujen tuottamisesta palvelukuvauksen mukaisesti, PTS-investointisuunnitelman mukaisten investointien toteuttamisesta sekä kohteessa mahdollisesti havaittavien vikojen, puutteiden sekä suunnittelu- ja rakennusvirheiden korjaamisesta siten, että kohde on koko palvelujakson ajan ja sen jälkeen sellaisessa kunnossa kuin palvelusopimuksessa määritelty kohteen käytettävyys ja luovutuskunto edellyttävät. Lauritsalan uuden koulun hankeryhmä esittää, että kouluhanketta lähdetään viemään eteenpäin hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen kilpailullisella neuvottelumenettelyllä tavoitteena hankkeen toteutus elinkaarimallilla. Kilpailullisen neuvottelumenettelyn kustannukset ovat arviolta noin euroa. Edelleen hankeryhmä esittää, että kilpailullisen neuvottelumenettelyn asiantuntijoiksi kilpailutetaan ja hankitaan tarvittavat elinkaarimallin osaavat konsultit välittömästi sen jälkeen kun kilpailullisesta neuvottelumenettelystä on päätetty, jotta hankkeen toteutusaikataulussa pysytään. Kouluhankkeen elinkaarikustannukset tarkentuvat neuvotteluprosessin myötä kevään 2019 aikana, minkä jälkeen hankkeen toteutusmalli ja rahoitus- ja omistusmuoto tuodaan päätettäväksi. Kaupunkikehityslautakunta päättää, että Lauritsalan koulun suunnittelua jatketaan kilpailullisella neuvottelumenettelyllä, jonka tavoitteena on elinkaarimallisopimus Lauritsalan uuden koulun toteuttamiseksi. Lautakunta päättää saattaa asian tiedoksi kaupunginhallitukselle. Edelleen lautakunta päättää, että Lappeenrannan Toimitilat Oy:lle annetaan tehtäväksi kilpailuttaa elinkaarimallin osaavat asiantuntijat välittömästi yhteistyössä Lappeen Rakennuttaja Oy:n kanssa.