Pyykinpesukoneen ja kuivauslaitteen valinta

Transkriptio

1 TTS tutkimuksen tiedote Kodin toiminnallisuus, teknologia ja palvelut 7/2010 (654) TEKSTIILIEN HUOLTO JA HOITO Pyykinpesukoneen ja kuivauslaitteen valinta Tutkija Tarja Marjomaa, TTS tutkimus Hyvä pesukone pesee ja huuhtelee pyykin puhtaaksi. Suuri merkitys on myös niillä ominaisuuksilla, joilla on vaikutusta koneen turvallisuuteen, käytön helppouteen ja kunnossapitoon. Valintatilanteessa on hyvä perehtyä myös sijoituspaikkaa koskeviin ohjeisiin. Koneen ominaisuuksien tunteminen helpottaa valintaa ja auttaa arvioimaan merkkikohtaisia eroja. Pesukoneiden tärkeimmät ympäristövaikutukset liittyvät sähkön ja veden kulutukseen, joten myös energiatehokkuus on tärkeä valintakriteeri. Pyykinkuivaus tuottaa pienissä tiloissa ongelmia. Ripustuskuivauksen vaihtoehtona on koneellinen kuivaus kuivausrummussa, kuivauskaapissa tai kuivaavassa pesukoneessa. Kuivauslaitteen valinnassa on otettava huomioon laitteen sijoituspaikka asennusedellytyksineen ja kotitalouden tarpeet. Pyykinpesukone ja kuivausrumpu voidaan sijoittaa torniksi, jolloin kuivausrummun täyttöaukko on hyvällä käyttökorkeudella. Rummun vedenkeruuastian, (laitteen yläkulmassa vasemmalla), tyhjentäminen saattaa sen sijaan osoittautua lyhyelle ihmiselle hankalaksi, sillä kondenssivesi on kuumaa ja astiaa on täytenä raskas käsitellä. Kuivausrummun täyttömäärää ei kannata ylittää, sillä silloin kuivaustulos voi jäädä epätasaiseksi ja ryppyiseksi. Kuva: Tarja Marjomaa PYYKINPESUKONE Sijoituspaikka Pyykinpesukoneen häiriöttömän toiminnan, kestävyyden ja turvallisuuden varmistamiseksi kone sijoitetaan kuivaan, hyvin ilmastoituun, lämpimään ja lattiakaivolliseen tilaan. Jos kone sijoitetaan pesutilaan, on varottava roiskevettä. Kosteassa tilassa kone ruostuu ja sen kumitiivisteeseen voi pesiytyä hometta. Likapyykin säilytys ja pestyn pyykin jälkikäsittely vaativat myös tilaa. Pyykinpesukoneessa on 2 4 säätöjalkaa, joilla se asennetaan vaakasuoraan. Tasapainossa oleva kone käy tasaisesti, pysyy linkouksen aikana paikoillaan ja on mahdollisimman hiljainen. Joissakin koneissa

2 on lisäksi siirtopyörät. Pyykinpesukonetta ei saa sijoittaa hyllylle, sillä painava kone voi rikkoa hyllyn tai pudota linkousvaiheessa lattialle. Myös koneen vedenotto ja -poistovaiheeseen voi tulla häiriöitä. Joillakin tuotemerkeillä on koneita, joihin voi ostaa lisävarusteena erikoiskorokkeen. Sähkö-, vesi- ja viemäriliitäntä Sulakkeeksi riittää 10 A, jos koneen liitäntäteho on alle 2,3 kw. Suurempi liitäntäteho edellyttää 16 A:n sulaketta. Pesukone liitetään lähimpään suojamaadoitettuun pistorasiaan. Jatkojohdon käyttö on turvallisuussyistä kielletty. Kone liitetään kylmään veteen. Tulo- ja poistoletkut ja liitosjohto eivät saa jäädä venytykseen, taitokselle tai puristuksiin koneen taakse tai alle. Liitosten vedenpitävyyttä kannattaa seurata etenkin silloin, jos konetta siirrellään. Pesukoneen rakenteessa on huomioitu vesijohtoverkoston painevaihtelut, joten ongelmia ei yleensä synny. Omasta kaivosta pumpattaessa vedenpaine saattaa joskus laskea niin, että koneen vedenotto häiriintyy. Poistoletku on turvallista asentaa kiinteästi pesualtaan viemärikalusteeseen tai seinässä olevaan viemäriputkeen. Lapon välttämiseksi on poistoletkun korkeimman kohdan oltava korkeammalla kuin ylin vesipinta koneessa. Pesualtaasta viemäriin menevä likavesi voi valua pyykinpesukoneeseen, jos koneen poistoletku on liian matalalla. Lattianrajassa olevan letkun kautta vesi poistuu koneesta jatkuvasti. Joissakin tapauksissa letkun voi laittaa suoraan lattialle. Poistoletkun sallittu maksimipituus ja sijoituskorkeus on tarkistettava käyttöohjeesta. Turvajärjestelmät Pyykinpesukoneessa on yleensä kuivakäyntisuoja, ylitäyttösuoja, takaisinvirtauksen esto, luukun turvasalpa ja ylikuumenemissuoja. Turvajärjestelmistä käytetään kirjavaa nimikkeistöä, mutta yleensä järjestelmä sulkee koneen vesiventtiilin ja mahdollisesti käynnistää poistopumpun, jos koneeseen tulee liikaa vettä. Kuivakäyntisuoja estää käynnistymisen ja vastusten kuumenemisen, jos koneeseen ei tule vettä. MUISTA POISTAA KULJETUSTUET Uudessa pyykinpesukoneessa on kuljetustuet, jotka pitävät pesualtaan paikoillaan kuljetuksen aikana. Tuet poistetaan ennen koneen käyttöönottoa ohjeita noudattaen. Kuljetustukien paikoilleen unohtuminen vaurioittaa konetta, koska pesuallas ei pääse liikkumaan ja vaimentamaan koneeseen kohdistuvaa rasitusta muun muassa linkousvaiheessa. Tuet on hyvä säilyttää, sillä niitä saatetaan tarvita myöhemmin. Edestä vai päältä täytettävä pesukone? Pyykinpesukoneen sijoituspaikka asettaa vaatimuksia ulkomitoille ja täyttötavalle. Edestä täytettävä pesukone Ulkomitat ovat yleensä noin 60 x 60 cm. Pienimmillään syvyysmitta on noin 33 cm ja leveys 50 cm. Korkeus on tavallisesti 85 cm, mutta täyttömäärältään pienimmät koneet ovat noin 67 cm korkeita. Ulkomittojen lisäksi vapaata käyttötilaa tarvitaan sekä syvyys- että leveyssuunnassa cm, jotta täyttöluukku avautuu kunnolla ja käyttäjälle jää työskentelytilaa. Täyttöluukun avautumissuunta vaikuttaa työnkulun joustavuuteen. Koneen luukku on saranoitu joko oikealta tai vasemmalta ja sitä ei voi jälkikäteen muuttaa. Luukun oikeanpuoleista saranointia tarvitaan silloin, kun kone sijoitetaan oikealle nurkkaan tai sen vasemmalla puolella on vasemmalle avautuva likapyykkikaappi. Luukun sopiva avautumiskulma on 180º. Pyörätuolia käyttävän henkilön kannalta luukun avaamisen tulee olla helppoa ja täyttöaukon alareunan etäisyyden lattiasta vähintään 45 cm. Iso ja mahdollisesti viisto täyttöaukko helpottaa käyttöä. Lasiluukun kautta voi seurata pesuaineen annosmäärän sopivuutta ja pesuohjelman eri vaiheita. Pyykinpesukone voidaan sijoittaa työpöydän alle, mutta sen sivuille on jätettävä muutama millimetri vapaata tilaa, jotta kone ei tärise kalusteita vasten linkousvaiheessa. Koneen kansi toimii työtasona tai sen päälle voidaan sijoittaa liitossarjan avulla kuivausrumpu. Pyörätön kone edellyttää vakituisen sijoituspaikan. Päältä täytettävä pesukone Päältä täytettävä kone mahtuu edestä täytettävää pienempään tilaan. Ulkomitat ovat konekohtaiset; leveys vaihtelee välillä cm, syvyys cm ja korkeus cm. Koneen eteen tarvitaan käyttötilaa syvyydeltään noin 80 cm ja leveydeltään cm. Kannen avautumista varten tarvitaan tilaa koneen yläpuolelle cm. Ulkokannen jousitus estää sormien jäämisen väliin. Päältä täyttämisen etu on, ettei käyttäjän tarvitse kumartua niin alas kuin edestä täytettävää konetta täyttäessään. Täyttöaukon sopiva etäisyys lattiasta on cm, mutta vähintään 70 cm. Iso täyttöaukko helpottaa koneen täyttöä. Päältä täytettävän koneen luukun avaaminen voi vaatia monta työliikettä ja olla heikkovoimaiselle hankalaa. Koneeseen voi yleensä vielä käynnistämisen jälkeen lisätä pyykkiä. Tämä alkaa olla mahdollista myös edestä täytettävissä koneissa, sillä vettä on niin vähän, ettei se valu ulos täyttöluukusta. Useissa päältä täytettävissä koneissa on liikuttelua helpottavat siirtopyörät. Täyttömäärä Täysien koneellisten peseminen on energiatehokasta, joten kannattaa miettiä minkä kokoisen koneen tarvitsee. Tutkimusten mukaan pyykkiä pestään kotona keskimäärin neljä kertaa viikossa ja yhä useammin vajaita koneellisia. Yhtä pesukertaa kohden pyykkiä pestään noin 2,6 kg ja henkeä kohden laskettuna keskimäärin 215 kg vuodessa. Pyykinpesukoneista suurin osa on täyttömäärältään 6 7 kg, mutta muutamat valmistajat ilmoittavat määräksi jopa 11 kg. Pienimpien koneiden täyttömäärä on 3,5 kiloa. TTS:n tutkimusten mukaan ilmoitettu täyttömäärä on usein liian suuri käytännön pesutilanteeseen. Pesutulos huonontuu, jos pyykki ei mahdu kunnolla liikkumaan pesurummussa. Pesukoneiden täyttömäärä lasketaan tavallisesti täyttösuhteella 1:10 tai jopa 1:7. Tutkimusten mukaan optimaalisin pesutulos saavutetaan täyttösuhteen 1:13 mukaisella täyttömäärällä, jolloin pesurumpuun jää pyykkikiloa kohti 13 litraa tilaa. Kirjo- ja valkopyykkiä pestäessä on edestä täytettävä kone sopivasti täytetty, kun kädet mahtuvat ranteita myöten suorina rummun sisään. Siliäväksi käsiteltyjä tekstiilejä ja hienopyykkiä laitetaan koneeseen puolet edellisten määrästä. Päältä täytettävässä koneessa pyykkiä on sopiva määrä, kun rummussa olevan pyykin ja täyttöluukun väliin jää 5 10 cm tyhjää tilaa ja kämmenet mahtuvat vaatteiden päälle. Energiamerkintä Energiamerkki ja siihen liittyvä tuoteseloste helpottavat pesukoneiden vertailua. Merkissä ilmoitetaan energiatehokkuusluokan lisäksi puuvilla 60 astetta -ohjelman energian- ja veden kulutus, linkoustulos ja täyttömäärä. Pesukoneen ääni ilmoitetaan erikseen pesu- ja linkousvaiheessa. Pesuvaiheessa koneiden äänitasot vaihtelevat jonkin verran, mutta linkousvaiheessa erot ovat suuremmat. Käytännössä äänen voimakkuuteen vaikuttavat koneen vedenotto- ja poistovaihe, täyttömäärä ja jopa pesurummussa hankaava vetoketju tai nappi. Ääntä lisäävät koneen sijoittaminen epätasaiselle alustalle, sijoitusympäristön akustiset tekijät ja resonanssiäänet, jos kone koskettaa kalustetta tai seinää. 2

3 Valmiit vai muunneltavat pesuohjelmat? Pesuohjelmisto on konekohtainen ja ohjelmien sisältö selviää käyttöohjeista. Pesuohjelmat ovat valmiita kokonaisuuksia, kun käytetään vain ohjelmanvalitsinta. Valintamahdollisuudet kasvavat, kun käyttäjä voi erikseen säätää pesuveden lämpötilan. Erikseen valittavia voivat olla myös muun muassa linkous, vesimäärä, huuhtelut, käyntirytmi ja erikoisohjelmat. Monessa koneessa voidaan muunnella ohjelmasisältöä esimerkiksi ohjelmoimalla lisää vettä pesuihin ja huuhteluihin tai lyhentämällä ohjelman kestoa. Pesukone voi puolestaan ehdottaa esimerkiksi linkousnopeutta, aikaa ja lämpötilaa sen mukaan millainen perusohjelma on pestävien tekstiilien materiaalin mukaan valittu. Ohjelmavaihtoehtojen suuri määrä ei aina merkitse ohjelmien tehokkuutta ja käytännöllisyyttä. Pesuohjelman valinta on työlästä, jos ohjaustaulun merkinnät ovat epäselviä tai ohjelmien käyttötarkoitus ja sisältö eivät selviä käyttöohjeesta. Perusohjelmat Esipesu tapahtuu kylmällä tai asteisella vedellä ja sen pituus vaihtelee kymmenestä minuutista puoleen tuntiin. Esipesua tarvitaan hyvin likaiselle pyykille. Valko- ja kirjopesu tapahtuu yleensä matalalla vesipinnalla ja normaalilla mekaanisella käsittelyllä pesulämpötilassa astetta, joka valitaan pestävän vaatteen mukaan. Joissakin koneissa voidaan valita korkea vesipinta. Huuhtelukertoja on tavallisesti 2 3, mutta joissakin koneissa 5. Ohjelma päättyy pitkään loppulinkoukseen ja mahdolliseen pöyhintään. Hienopesuohjelman oleellisin ero kirjopesuun on kevyempi mekaaninen käsittely suuremmalla vesimäärällä ja pienemmällä täyttömäärällä. Kerralla pestään vain puoli koneellista. Pesuveden lämpötila on astetta. Huuhtelukertoja on tavallisesti kolme ja usein pyykki jää viimeiseen huuhteluveteen odottamaan lyhyttä loppulinkousta tai tyhjennyspumppausta. Näin estetään pyykin rypistyminen. Selkeät ohjelmamerkinnät ja ohjaustaulun käyttöinformaatio helpottavat käyttöä. Näyttöruutu antaa tietoa valitusta ohjelmasta ja voi jopa opastaa avaamaan vesihanan. Monissa koneissa voidaan muunnella muun muassa pesulämpötilaa, linkousnopeutta ja ohjelmasisältöä esimerkiksi ohjelmoimalla lisää vettä pesuihin ja huuhteluihin tai lyhentämällä ohjelman kestoa. Kuva: TTS Erikoisohjelmat Nykyisin vajaa- eli puolitäyttöohjelma on korvattu määräautomatiikalla, jossa kone ottaa vettä pestävän pyykin vedenimemiskyvyn mukaan. Niin kutsutulla Fuzzy Logic -määräautomatiikalla toimiva kone säätää käytetyn vesimäärän ja ohjelman keston pyykkimäärän mukaan. Vajaatäytöllä kokonaissähkönkulutus on pestyä pyykkierää kohden pienempi, mutta pyykkikiloa kohden suurempi kuin täydellä täyttömäärällä. Pika- ja erittäin lyhyet ohjelmat sopivat kevyesti likaantuneelle pyykille ja pienille pyykkimäärille. Pesuaika on lyhyempi ja huuhteluja on vähemmän kuin perusohjelmissa. Linkousvaihe tapahtuu usein perusohjelmaa pienemmillä kierroksilla ja on myös lyhyempi, mistä johtuen pyykin jäännöskosteus on tavanomaista suurempi. Tämä lisää koneellisen kuivauksen sähkönkulutusta. Pikaohjelman sähkön- ja vedenkulutukset ovat yleensä hieman pienemmät kuin perusohjelmilla, mutta myös täyttösuositus on usein vain puoli koneellista. Pikaohjelmat voivat kestää lyhimmillään vain 15 minuuttia. Nopeasti pesevä ohjelma ehkä puhdistaa hetken päällä olleen vaatteen, mutta peruspesuohjelmaa se ei korvaa. Pidennetty ohjelma on tarkoitettu likaiselle pyykille. Siitä saatetaan käyttää nimitystä energiansäästöohjelma tai energiamerkin vertailuohjelma. Hyvän pesutuloksen saavuttamiseksi mekaanista käsittelyä säädetyssä lämpötilassa on pidennetty esimerkiksi 20 minuuttia. Joissakin koneissa on liotusohjelma. Siliävien tekstiilien pesuohjelmien sisältö on kirjavaa. Vettä on yleensä pesuvaiheessa hieno- tai kirjopesuohjelman mukaisesti ja mekaaninen käsittely vastaa useimmiten normaalia. Rypistymisen estämiseksi vaatteita pestään kerrallaan enintään puoli koneellista ja linkoustehoa on rajoitettu ohjelmakohtaisesti. Siliävien tekstiilien pesussa lämpötila on astetta. Siliäville tekstiileille on yleensä eduksi lyhyt loppulinkous sen sijaan, että ne ripustettaisiin kuivumaan linkoamatta. Konepesun kestäville villatekstiileille tarkoitetun villaohjelman mekaaninen käsittelyaika on lyhyt ja vettä on runsaasti. Joissakin koneissa on "villakehto", jossa pesurumpu ei pyörähdä ympäri, vaan keinuu edestakaisin. Villaohjelmassa pesuveden lämpötila on 30 tai 40 astetta ja ohjelmaan voi sisältyä lämpötilan rajoitus, joka estää lämpötilan nousun yli 40 asteen, vaikka näin olisi erehdyksessä valittu. Kalliimmissa koneissa on erikoispesuohjelmia muu muassa tyynyille, farkuille, urheiluvaatteille, ulkovaatteille, vauvanpyykille, kauluspaidoille, urheilukengille jne. Erikoisohjelmien tarve on talouskohtaista. Pyykkärin on hyvä miettiä, kannattaako esimerkiksi farkkuja pestä erikseen vai onko kirjopesu sopivalla pesuaineella järkevämpää. Yöohjelma toimii tavallisesti siten, ettei kone linkoa pyykkiä, mutta huuhtelee sen useampaan kertaan ja jättää pyykin viimeiseen huuhteluveteen. Suomessa on pehmeä käyttövesi, jonka kyky sitoa pesuainetta on huonompi kuin kovalla vedellä. Pehmeän veden, pesuaineen yliannostuksen ja yliherkkyyssyiden vuoksi huuhteluohjelman uudelleen valitseminen tai lisähuuhteluohjelma ovat tärkeitä ominaisuuksia, vaikka ne lisäävät veden- ja sähkönkulutusta. Joissakin pesukoneissa saadaan erillisellä valitsimella ylimääräisiä huuhtelukertoja tai huuhteluiden vesimäärää voidaan lisätä pesukohtaisesti tai pysyvästi. Huuhteluiden välillä on usein yksi tai useampia linkouksia, jotka tehostavat huuhteluveden ja pesuaineen poistumista. Jotkut koneet kontrolloivat huuhtelutulosta vaahdon perusteella ja ottavat tarvittaessa automaattisesti lisää huuhteluita. Useimmat koneet linkoavat pesuveden pois pyykistä ennen huuhteluihin siirtymistä valko- ja kirjopesussa, mutta ei pika- ja hienopesussa. Tässä pesuohjelman vaiheessa zeoliittia sisältävän pesuaineen zeoliitin on todettu kiinnittyvän tiukasti huokoisten tekstiilikuitujen sisään, josta sen pois huuhtominen on vaikeaa. Höyrypesu- ja kylmäpesuohjelmat, otsonointiteknologia Uutta tekniikkaa edustavan höyrypesukoneen tuottaman höyryn luvataan tunkeutuvan vaatteisiin ja parantavan pesutulosta. Joissakin koneissa höyry muun muassa raikastaa tekstiilit ja sileyttää kuivaa pyyk- 3

4 kiä. Höyryyn perustuvan allergiaohjelman mainostetaan tappavan pölypunkit ja bakteerit jo 60 asteessa. Otsonointiteknologiaa hyväksi käyttävien pesukoneiden väitetään raikastavan pyykin myös ilman vettä tai pesuainetta. Voimakkaana hapettimena tunnettu otsoni reagoi hajujen kanssa ja poistaa ne. Puolueettomia testituloksia uutta tekniikka käyttävistä pesukoneista on vielä vähän, joka kannattaa pitää mielessä mainoksia silmäillessä. Energiaa säästävä kylmän veden ohjelma on tarkoitettu kevyesti likaantuneen päivittäispyykin pesuun. Tekniikka sekä entsyymien ja pesuaineiden kehitys ovat tuoneet markkinoille kylmässä vedessä toimivia pesuaineita, joista ei toistaiseksi ole puolueetonta tutkimustietoa. Yleensä ajatellaan, että puuvilla vaatii 60-asteisen pesun, jotta esimerkiksi ihorasva irtoaa kuidusta. Suihkupesu ja suoravetotekniikka Suihkupesussa pesu- ja huuhteluvedet suihkutetaan pyykkien päälle ja vettä kierrätetään koneessa pumpun avulla. Ohjelmaan voi kuulua pesuvaiheessa tapahtuvia lyhyitä linkouksia. Pesuainetta tarvitaan vähemmän kuin perinteisellä pesutekniikalla toimivassa koneessa. Suihkupesulla voidaan tarkoittaa myös toimintoa, joissa vettä kierrätetään pesurummun rei itettyjen olakkeiden ja takaseinän avulla. Pesuolakkeen ollessa ala-asennossa siihen kerääntyy vettä pesualtaasta. Olakkeen pyörähtäessä rummun liikkeen mukana ylös, vesi valuu rei istä vaatteiden päälle. Suoravetotekniikalla (direct drive) toimivassa pesukoneessa moottori pyörittää rumpua ilman vauhtipyörää ja käyttöhihnaa, joten kuluvia osia on vähemmän. Suoravetotekniikalla toimivista pesukoneista on käyttökokemuksia melko lyhyeltä ajalta. Linkoustuloksen merkitys Mitä vähemmän vettä pyykissä on, sitä nopeammin ja pienemmällä sähkönkulutuksella se kuivuu kuivausrummussa tai -kaapissa. Pesukoneen linkouskierrosten noustessa 1000 kierroksesta 1600 kierrokseen minuutissa pyykinkuivaukseen kuluu 25 % vähemmän sähköä. Taulukko 2. Suurin osa pesukoneista linkoaa vähintään 1000 kierrosta minuutissa. Puuvillan jäännöskosteus on silloin %, joka on vähimmäisvaatimus koneelliselle kuivaukselle. Joissakin koneissa maksimilinkousnopeus on jopa 1800 kierrosta minuutissa, joka lähes vastaa erillisellä lingolla lingotun pyykin jäännöskosteutta. Linkoustulokseen vaikuttavat myös rummun halkaisija, vaatteiden materiaali ja määrä sekä linkousohjelman rakenne. Pitkä, tehokas linkous voi rasittaa tekstiilejä ja tiukkaan lingotun pyykin oikominen on työlästä. Valintatilanteessa on hyvä tarkistaa, voiko linkousnopeutta säätää, millaiset ovat eri ohjelmien maksimilinkoukset ja linkousohjelmat sekä onko koneessa erillisiä linkousohjelmia. Lyhyt linkous tarkoittaa tavallisesti lyhennettyä linkousta ja joskus myös alhaisia kierroksia. Lyhyttä linkousta suositellaan hieno- ja villapyykille sekä siliäville tekstiileille. Asteittaisesti kohoavista linkouskierroksista koostuvaa linkousohjelmaa nimitetään jaksottaiseksi eli intervallilinkoukseksi. Suuri kierrosnopeus asettaa koneen rakenteille, muun muassa jousitukselle vaatimuksia, joiden toteutus nostaa koneen hankintahintaa. Suurempi linkousnopeus tarkoittaa usein käytännössä myös sitä, että koneen äänitaso nousee. Taulukko 1. Eri pyykinkuivausmenetelmien energiatehokkuusvertailu esim. päivittäistä pyykkimäärää (3 kg) kuivattaessa, pyykin jäännöskosteus noin 65 %. Kuivaustapa Kuivausaika Energiankulutus Narulla kuivassa huoneilmassa 8 h 1,4 kwh (lämpöenergiaa) Kuivausrummussa ilman avulla kosteuden kondensoiva 1 h 10 min 2,1 kwh (sähköä) lämpöpumpputekniikalla kondensoiva 1 h 20 min 1,0 kwh (sähköä) Kuivauskaapissa 1 h 30 min 2,2-2,8 kwh (sähköä) Taulukko 2. Pesukoneen linkousnopeuden merkitys pyykin jäännöskosteuteen ja koneelliseen pyykinkuivaukseen, 5kg puuvillapyykkiä Pesukoneen Jäännöskosteus Ilman avulla kosteuden kondensoiva kuivausrumpu, 5 kg puuvillapyykkiä linkouskierrokset sähkönkulutus kuivausaika 800 r/min 70 % 3,5 kwh n. 1 h 50 min 1000 r/min 60 % 3,0 kwh n. 1 h 40 min 1200 r/min 55 % 2,8 kwh n. 1 h 35 min 1400 r/min 50 % 2,5 kwh n. 1 h 30 min 1600 r/min 45 % 2,3 kwh n. 1 h 20 min Käytön helppous ja kunnossapito Käyttöohjeet Käyttöohjeella on suuri merkitys koneen käytön opastuksessa ja turvallisessa käytössä, joten siihen kannattaa tutustua jo myymälässä. Ohjekirjasta puuttuvat usein pesuohjelmien kulutusluvut ja ohjelmasisällön kuvaus kuten esimerkiksi pesuaika, huuhtelut, välilinkoukset jne., joilla tiedoilla nimenomaan vaikutetaan koneen suorituskykyyn ja energiataloudellisuuteen. Käyttöohjeessa on oltava riittävästi tietoa myös käyttöturvallisuusriskeistä, kuten esimerkiksi virheellisen liitännän ja sijoituspaikan aiheuttamista vaaratilanteista ja seurauksista. Ohjelmanvalitsimet ja -merkinnät Valintatilanteessa kannattaa kokeilla ohjelmanvalitsimien käteen sopivuutta, voiman tarvetta, ohjelmien valintaa ja keskeyttämistä sekä uudelleenohjelmointia. Hyvä ohjelmavalitsin on reilun kokoinen, käteen sopiva ja helppo kohdistaa. Elektroniset, painettavat valitsimet ovat helppoja ja kevyitä käyttää, kun niiden käytön kerran opettelee. Selkeät ohjelmamerkinnät ja ohjaustaulun käyttöinformaatio helpottavat ohjelman valintaa. Monissa koneissa on näyttöruutu, joka näyttää tietoja valitusta ohjelmasta ja opastaa esimerkiksi avaamaan pesuhanan tai kertoo rummussa olevan pyykin painon. Koneessa voi olla vianilmaisujärjestelmä ja ajastin, jolla käynnistymistä voidaan siirtää. Pesukonetta ei saa jättää päälle ilman valvontaa. Pesuohjelman seurantamahdollisuus, (esimerkiksi ohjelmanvalitsimen asennosta ja symboleista, näyttöruudusta, merkkivaloista tai värikoodeista), kertoo ohjelman keston, mikä vaihe ohjelmasta on menossa tai paljonko aikaa on jäljellä. Edullisimmissa koneissa ei aina pysty seuraamaan pesuohjelman etenemistä. Pesuainekotelo, nukkasihti ja poistopumppu Pesuainekotelon sisällä on lokerot esipesu-, pesu- ja huuhteluaineelle ja niiden koko vaikuttaa annostelun helppouteen. Edestä täytettävän pyykinpesukoneen pesuainekotelo on yleensä irrotettavissa puhdistusta varten, mutta päältä täytettävien koneiden kotelot ovat usein kiinteitä. Kotelon irrotusta kannattaa kokeilla myymälässä. Jos koneessa on nukkasihti, se pitää voida puhdistaa ilman työkaluja. Muussa tapauksessa puhdistetaan poistopumpun roskaloukku. Valintatilanteessa kannattaa kokeilla sihdin/roskaloukun kannen avaamista. Poistopumpun tai nukkasihdin yhteydessä olevan jäännösvesiletkun avulla 4

5 vesi on helppo juoksuttaa astiaan. Veden poistoa helpottaa, jos nukkasihdin tai poistopumpun alle mahtuu vedenkeruuastia. Matalien pesulämpötilojen käyttö on yleistä ja aiheuttaa koneeseen likakertymiä, jotka toimivat bakteerien alustana. Kone alkaa haista ja haju tarttuu myös vaatteisiin. Joissakin koneissa on automaattinen puhdistusohjelma, jolla estetään lian kertyminen koneeseen. Pesurumpu ja -allas Pesukoneen rumpu on ruostumatonta terästä. Pesuallas on muovia tai ruostumatonta terästä. Päältä täytettävässä pesukoneessa pesualtaan ja rummun väliin voi vahingossa pudota pikkuesineitä. Jos pesurummussa ei ole tarkistusluukkua, voi pesurummun olake olla irrotettavissa. Olakkeen aukon kautta voidaan poistaa pesualtaan pohjalle tippuneet esineet ja tarkistaa koneeseen kerääntyneet sakkaumat. Huolto Huoltopalvelun nopea saatavuus kannattaa tarkistaa. Arvokilven tietoja, kuten koneen sarja- ja tyyppinumeroita tarvitaan huoltoa tilattaessa. Arvokilven tiedot kannattaa kirjata muistiin jo konetta paikoilleen asennettaessa. KONEELLISET KUIVAUSLAITTEET Kuivaava pesukone on edestä täytettävän pesukoneen näköinen. Kone on suunniteltu ensisijaisesti pyykin pesuun, mutta siinä voidaan kuivata myös pyykkiä. Kuivaustapa vastaa kuivausrummussa kuivausta, mutta pesurummun pienestä tilavuudesta johtuen siinä mahtuu kuivumaan kerrallaan vain puolet pestystä pyykkimäärästä. Kuivauksen aikana pesukone tiivistää kylmän veden avulla rummussa kiertävästä kuumasta ilmasta pyykin aiheuttaman kosteuden vedeksi, joka poistuu viemäriin poistoletkua pitkin. Sähkön lisäksi kuivauksessa kuluu vettä. Kuivaava pesukone soveltuu pieneen talouteen ja pieniin tiloihin. Toimintapa, sijoituspaikka ja asennusedellytykset Perinteinen, ilman avulla kosteuden kondensoiva kuivausrumpu vaatii hyvin ilmastoidun käyttötilan. Rumpu tiivistää kosteuden huoneilman avulla ja luovuttaa lämpöä ympäristöönsä. Kondenssivesi menee laitteen vedenkeruuastiaan tai vedenpoistoletkua pitkin viemäriin. Jos ilmanvaihto on huono ja sijoitustila lämpenee yli 30 asteiseksi, rummun kuivausaika pitenee ja sähkönkulutus voi jopa kaksinkertaistua. Lämpöpumpputekniikalla toimiva kuivausrumpu tiivistää pyykin kosteuden kylmäaineen avulla, joten käyttöympäristön lämpeneminen ei vaikuta sen toimintaan. Lämpöpumpulla toimiva kuivausrumpu kuluttaa puolet vähemmän sähköä kuin ilman avulla kosteuden kondensoiva laite. Kuivauskaappi ottaa ilmaa huonetilasta, lämmittää sen ja poistaa kosteana ulos. Laite voidaan jättää palauttamaan ilman huonetilaan tai liittää hormiin liitoskappaleella, jolloin myös muu ilmanvaihto hoituu saman hormin kautta. Kaapista tulevan ilmamäärän virtausnopeus on melko pieni (11 17 l/s) ja ei yleensä aiheuta ongelmia ilmanvaihtoon. Asennusmitat on syytä tarkistaa ennen hankintaa. Yleensä koneelliset kuivauslaitteet tarvitsevat sijoitustilaa noin 60 x 60 cm ja käyttötilaa sekä syvyys- että leveyssuunnassa cm. Seinään kiinnitettävät kui vausrummut ovat syvyydeltään 32 cm. Kui vaus rumpujen täyttömäärät ovat 3,4 9 kiloa, mutta suurin osa on noin 7 kilon koneita. Laitteen sijoituksessa on otettava huomioon luukun tai oven aukeamissuunta, jota voidaan joissakin malleissa muuttaa. Kuivausrummuissa on säädettävät jalat ja korkeutta voidaan säätää cm, laitteesta riippuen. Rummun voi sijoittaa edestä täytettävän pyykinpesukoneen päälle liitossarjan avulla. Kuivausrummun käyntiääni voi yllättää. Äänekkyyttä lisää rummussa pyörivä pyykki. Esimerkiksi farmareiden metallinapit aiheuttavat voimakasta ääntä. Kuivausrumpu häiritsee oleskelua, jos se on avoimessa tilassa. Sähköliitäntä Koneellisten kuivauslaitteiden liitäntätehot ovat 0,6 3,5 kw. Yli 2,3 kw:n tehoinen laite tarvitsee 16 ampeerin sulakkeella suojatun pistorasian. Pienempitehoiselle laitteelle riittää 10 ampeerin sulake. Pyykinpesukoneelle ja kuivauslaitteelle on hyvä olla omilla sulakkeillaan suojatut pistorasiansa, jolloin laitteita voidaan käyttää samanaikaisesti. Liitosjohdon pituus kannattaa myös tarkistaa, koska jatkojohdon käyttäminen on turvallisuussyistä kiellettyä. Kuivausrummun ja -kaapin erot Kuivausrumpu kuivaa pyykit nopeammin ja pienemmällä sähkönkulutuksella kuin kuivauskaappi, jota puolestaan voidaan käyttää kuivauspaikkana myös ilman lämpöä, ovi auki. Kuivauskaapissa pyykki ripustetaan kuivausvarsille, rumpukuivauksessa ripustamisen vaivaa ei ole. Kaapissa voidaan kuivata mitä tahansa tekstiilejä. Kuivausrumpu on tarkoitettu puhtaiden vaatteiden kuivaamiseen. Rummussa ei suositella kuivattavaksi pellavaa, villaa, silkkiä eikä elastaania sisältäviä tekstiilejä, ellei käyttöohjeessa toisin neuvota. Vaatteiden hoito-ohjemerkinnöissä ilmoitetaan rumpukuivauksen soveltuvuus. Kuivauskaapissa voidaan kuivata mitä tahansa tekstiilejä, myös kastuneita ulkoiluvaatteita, kenkiä ja työvaatteita. Lattialle sijoitettavassa kuivauskaapissa on ripustustilaa metriä. Kuva: Tarja Marjomaa KUIVAUSRUMPU Energiamerkintä Kuivausrummun energiamerkissä on ilmoitettu energiatehokkuuden lisäksi säilytyskuiva puuvilla kuivausohjelman energiankulutus ja täyttömäärä sekä käyntiääni. Energiamerkin tiedot perustuvat 60 prosentin jäännöskosteuteen, joka saavutetaan noin 1000 kierrosta minuutissa linkoavalla pesukoneella. Suurin osa markkinoilla olevista pyykinpesukoneista linkoaa tätä tehokkaammin, jolloin sähkön kulutus voi olla jopa yhden kilowattitunnin pienempi kuin energiamerkissä ilmoitetaan. Kuivausohjelmat Kuivausrummun kuivaustapahtumassa on kolme vaihetta; kuivaus, jäähdytys ja pöyhitä/rypistymisen esto. Kuivausvaiheessa pyykki kuivataan valitulla ohjelmalla, korkeassa tai matalassa lämpötilassa. Jäähdytysvaiheessa (10 20 min) rummussa kiertää kylmää ilmaa, jolla estetään pyykin rypistyminen. Mikäli pyykkiä ei oteta pois kuivausohjelman päätyttyä, seuraa rypistymisen estovaihe ( min), jolloin rumpu pyörähtelee automaattisesti tietyin väliajoin. Useimmissa kuivausrummuissa on automaattiset kuivausohjelmat. Valmiita ohjelmia on helppo käyttää, koska niissä valitaan haluttu lopputulos, esim. kaappi-, silitys- tai mankelikuiva pyykki. Automaat- 5

6 Hinta 6,30 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN Oy Fram Ab, Vaasa 2010 tiohjelmien toiminta perustuu pyykin jälkikosteuden elektroniseen mittaamiseen. Laite pysähtyy, kun valittu kuivausaste on saavutettu. Jälkikäsittely helpottuu, kun pyykki ei kuivu liian kuivaksi ja sähköä ei kulu tarpeettomasti. Liian kuuma ja pitkä rumpukuivaus voi vaurioittaa pyykkiä, rypistää sen ja hankaloittaa jälkikäsittelyä. Kotona kuivattava pyykki koostuu usein eripaksuisista tekstiileistä, joten täydellisen tasainen kuivaustulos saavutetaan harvoin. Siliävissä tekstiileissä ja tekokuitutekstiileissä on linkouksen jäljiltä vähemmän jäännöskosteutta kuin puuvillassa, mikä lyhentää kuivausaikaa. Ohjelmanimikkeiden mukaiset kuivaustulokset, eivät aina ole keskenään vertailukelpoisia. Keskieurooppalaisissa kuivausrummuissa mankelikosteus saattaa tarkoittaa kuumamankelointiin eli silityskoneella silittämiseen sopivaa kosteutta. Puuvillaohjelmalla maksimikuivauslämpötilat rummun keskellä ovat astetta ja siliävien ohjelmalla astetta. Omaan talouteen käyttökelpoisimmat ohjelmat löytyvät kokeilemalla eri ohjelmavaihtoehtoja ja tunnustelemalla vaatteiden kuivuutta kuivaamisen aikana. Rummuissa on myös ajan valintaan perustuvia kuivausohjelmia. Kuivausaika valitaan eri vaihtoehdoista, esimerkiksi 20, 40, 60 minuuttia tai portaattomasti, esimerkiksi minuuttia. Rumpu pysähtyy ajan umpeuduttua riippumatta siitä, kuinka kuivaa tai märkää pyykki on. Kuivausrummuissa voi olla lisäksi erikoisohjelmia kuten: alennetun kuivauslämpötilan ohjelma pikaohjelma/tehokuivaus/lyhyt ohjelma, jossa lämmitysvastuksen teho on suurin mahdollinen, suositellaan lämpöä hyvin kestävien tekstiilien nopeaan kuivaamiseen ohjelmat ekstrakuiva, erittäin kuiva tai kaappikuiva+ sopivat tekstiileille, jotka kestävät hyvin lämpöä tuuletus-/sileytysohjelmaa, jossa rummussa kierrätetään viileää ilmaa, suositellaan mm. vaatteiden raikastamiseen tai ryppyjen poistamiseen kosteasta tekstiilistä villa-/pöyhintäohjelmaa suositellaan mm. villatekstiilien kuohkeuttamiseen ja kevyeen kuivaamiseen muita ohjelmia, kuten: vuodevaatteet, urheilujalkineet, urheilu, farkut, mikrokuidut, silkki, yöohjelma, höyrytoiminto, höyrysilitysohjelma, kyllästäminen, hygienia jne. Käyttöominaisuudet Valitsimien muotoilussa, koossa ja merkinnöissä on eroja kuivausrumpujen välillä. Valitsimia kokeiltaessa kannattaa kiinnittää huomiota voiman tarpeeseen, kohdistus- ja muiden merkintöjen näkyvyyteen, ohjelmien valintaan ja muihin käyttötoimenpiteisiin. Käyttöohjeilla on tärkeä merkitys, mutta usein ohjelmien sisältökuvakset, kosteuspitoisuudet, kulutusluvut ja käyttösovellutukset on selitetty puutteellisesti. Kuitenkin näillä tiedoilla voidaan vaikuttaa rummun suorituskykyyn ja energiataloudellisuuteen. Nukkasihti puhdistetaan jokaisen käyttökerran jälkeen ja sen irrottaminen ja paikoilleen asettaminen on yleensä helppoa. Hankalaa se voi olla silloin, jos kuivausrumpu on pesukoneen päällä ja nukkasihdin joutuu vetämään kohtisuoraan ylöspäin. Valintatilanteessa kannattaa puntaroida, mitkä rummun ominaisuudet ovat itselle tarpeellisia ja mitkä eivät. Lisätoiminnoista joutuu maksamaan hieman enemmän. Merkkiääni ilmoittaa ohjelman päättymisestä tai nukkasihdin, vedenkeruuastian tai kosteudentiivistimen puhdistamistarpeesta. Ajastimella siirretään laitteen käynnistymistä haluttuun ajankohtaan. Automaattisesti puhdistuva lämmönvaihdin (lämpöpumppurumpu). Näyttöruudusta voidaan seurata jäljellä olevaa kuivausaikaa, ohjelman vaihetta, vikailmoituksia jne. Automatiikan avulla käyttäjä voi rakentaa omia kuivausohjelmia ja muistitoiminnolla ne jäävät koneen muistiin. Lapsilukolla eli sähköisellä lukinnalla estetään rummun käynnistäminen. Sisävalo helpottaa näkyvyyttä. Kuivausrummun termostaatti ja ylikuumenemissuoja ovat tärkeitä turvallisuustekijöitä. Rummun lämmöntuotosta ja ympäristöolosuhteista johtuen laite saattaa ylikuumentua, jolloin ylikuumenemissuoja laukeaa ja laite pysähtyy. Mitä tekstiilejä kuivausrumpuun? Frotee, sametti ja trikoo soveltuvat erityisen hyvin rumpukuivaukseen. Paksujen ja pehmeiden kankaiden nukka nousee pystyyn ja niistä tulee pehmeitä ja kuohkeita. Samalla kankaasta poistuu irtopöly, mistä on hyötyä pölyallergikoille. Trikoovaatteet on syytä hankkia numeroa suurempina, koska rumpukuivauksessa trikooneulos voi kutistua. Siliävistä ja tekokuitutekstiileistä kuten miesten paidoista tulee sileitä, kun kuivataan kerrallaan pieniä määriä. Kuivausrummussa voi olla lyhyt villankuivaus-, -viimeistely- tai pöyhintäohjelma, joka kuohkeuttaa villavaatteet säilytyksen tai pesun jälkeen. Pellava menettää jäykkyytensä kuivausrummussa. KULUTTAAKO KUIVAUSRUMPU? Kuivausrummun nukkasihtiin jää vaatteista irronnutta nukkaa, joka antaa vaikutelman siitä, että rumpu kuluttaa vaatteita. Todellisuudessa kuivausrumpu kerää vaatteista jo aikaisemmin irronneen nukan. Suurin osa nukasta on käytön ja pesun aiheuttamaa ja ainoastaan noin kymmenesosa aiheutuu rumpukuivauksesta. TTS tutkimus PL 5, (Kiljavantie 6), Rajamäki, puh. (09) Päätoimittaja Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS Research (Work Efficiency Institute), Box 5, FI Rajamäki, Finland tel