MAAHANMUUTTAJIEN KOHTAAMINEN JA ALKUVAIHEEN PALVELUT PUNKALAITUMELLA
|
|
- Santeri Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAAHANMUUTTAJIEN KOHTAAMINEN JA ALKUVAIHEEN PALVELUT PUNKALAITUMELLA Liisa Laukkanen Kulttuuritietoiset työkäytännöt maahanmuuttajatyössä Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Kehittämishanke (8 op) Turun yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea päivitys
2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 VALINTA 2 3 ASUNTOPALVELUT Varustaminen Käytännön asiat Talonmiespalvelut ja ylläpito 4 4 MAAHANTULO Saapuminen Viranomaisasiat 5 5 TERVEYDENHUOLTO Alkutarkastus Asiakasasioiden siirto Korvaukset 7 6 SOSIAALIPALVELUT Taloudellinen tuki Korvaukset 9 7 KOTOUTTAMINEN 10 8 ARJESSA TOIMIMINEN JA AUTTAMINEN 12 9 KOHTAAMINEN ASIOINTI JA TULKKAUS POHDINTA 18 LÄHTEET LIITTEET
3 1 JOHDANTO Punkalaidun on pieni n asukkaan kunta Pirkanmaalla. Punkalaidun on itsenäinen kunta, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan Sastamalan seudun yhteistoiminta-alueelta. Punkalaidun otti ensimmäiset kiintiöpakolaiset vastaan vuonna 2008, 20 myanmarilaista. Tätä ennen Punkalaitumella oli toiminut jo kahteenkin otteeseen vastaanottokeskus, josta kuntaan oli jäänyt kuntapaikalle asumaan muutamia henkilöitä ja perheitä. Kolmannen kerran vastaanottokeskus aloitti toiminnan vuoden 2008 lopussa, jonka toiminta jatkuu edelleen. Kiintiöpakolaisia otetaan edelleen vastaan, lähinnä yksittäisiä perheitä ja henkilöitä. Myös vastaanottokeskuksesta jää edelleen kuntapaikalle muutamia henkilöitä. Punkalaitumen kunnalla on ELY-keskuksen kanssa avoin sopimus pakolaisten vastaanottamisesta. Oppaassa käsitellään maahanmuuttaja-asiakkaiden kohtaamista ja heidän kanssa työskentelyä järjestämissämme palveluissa. Uusia kuntalaisia tulee niin harvoin, että toiminnat eivät ole juurtuneet perustehtäväämme. Opas voi toimia myös perehdytyskansiona mahdollisissa henkilöstövaihteluissa. Oppaassa käsitellään mm. yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Yhteistyö ja tiedottaminen eri hallintokuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa on tärkeää, jotta saadaan toimivat käytännöt sovituksi. Tarkoituksena on saada maahanmuuttajat kotoutumaan mahdollisimman nopeasti yhteiskuntamme jäseniksi, joten on tärkeää, että annamme heille oikeaa tietoa miten yhteiskunnassamme toimitaan ja oikeanlaista palvelua heidän tarpeisiinsa, jotta kotoutuminen onnistuisi. Tarkoituksena on opastaa asiakas hoitamaan asiansa oikeassa paikassa heti alusta alkaen. Oppaasta työntekijät saisivat vahvistusta sekä rohkeutta kohdata maahanmuuttaja-asiakkaita omassa työssään. Kunnassa kokoontuu mamu-ryhmä, jonka koollekutsujana toimii sosiaalityön palveluohjaaja. Mamu-ryhmään kuuluu edustus aikuissosiaalityöstä, lastensuojelusta, koulusta, päivähoidosta, terveydenhoidosta, vapaa-aikatoimisesta ja asuntotoimesta. Mamu-ryhmässä pohditaan maahanmuuttaja-asiakkaiden tilannetta ja mahdollisia kehittämisehdotuksia.
4 2 VALINTA Kiintiöpakolaisten kohdalla mm. sosiaalityön palveluohjaajalle tulee lista henkilöistä, joille kuntapaikkaa pyydetään. Listasta kunta voi valita henkilöitä ja perheitä. Turvapaikanhakijoista kysely mahdollisesta kuntapaikasta tulee vastaanottokeskuksesta tai ELY-keskuksesta. Kunnan valitsemista kiintiöpakolaisista ilmoitetaan ELY-keskukseen ja maahanmuuttovirastoon. Tämän jälkeen maahanmuuttovirasto tekee tarvittavat paperit ja maahantulovalmistelut. ELY-keskus tekee päätöksen kuntaosoituksesta sen jälkeen kun henkilöt ovat saapuneet maahan ja rekisteröityneet maistraattiin. Rekisteröintipäivä on merkitsevä ELY-keskukselle laskennallisten korvausten maksamisessa. Kiintiöpakolaisten kohdalla korvauksia maksetaan neljä vuotta ensimmäisestä rekisteröintipäivästä alkaen. Turvapaikanhakijoiden kohdalla valinnasta ilmoitetaan ELY-keskukseen, joka tekee päätöksen kuntasijoituksesta. Jos asukkaat ovat Punkalaitumen vastaanottokeskuksesta, he ovat oleskeluluvan saatuaan rekisteröityneet maistraattiin, joten siitä päivästä alkaen ELY-keskus maksaa laskennallisia korvauksia kolme vuotta. Kuntaan muuttamisesta ja siihen liittyvistä järjestelyistä sovitaan vastaanottokeskuksen kanssa. Kun olemme saaneet tiedon koska uusia kiintiöpakolaisia tulee, tarvittavien tahojen kanssa sovitaan käytännön asioiden hoitamisesta. Vastaanottokeskuksesta kuntaan muuttavien asiakkaiden kanssa pidetään asiakkaan asioissa siirtopalaveri tarvittavien työntekijöiden kanssa. VALINTA vastuuhenkilö: sosiaalityön palveluohjaaja sekä kunnanjohtaja lista tai pyyntö valittavista henkilöistä tulee sosiaalityön palveluohjaajalle henkilövalinnat tehdään huomioiden mm. vapaat asunnot kunnanhallitukselta hyväksyntä vastaanottoon valituista henkilöistä ilmoitetaan maahanmuuttovirastoon ja ELY-keskukseen järjestetään yhteispalaveri kunnan eri toimijoiden kanssa alkuvaiheen toimenpiteistä 2
5 3 ASUNTOPALVELUT 3.1 VARUSTAMINEN Ensimmäinen ratkaiseva tekijä vastaanotossa on sopivan asunnon löytyminen. Kun sopiva asunto on löytynyt, aletaan etsiä välttämättömiä kalusteita ja muita varusteita. Välttämättömiksi katsotaan sängyt, petivaatteet, ruokapöytä, valaisimet, verhot, ruokailu- ja ruoanlaittovälineet, siivousvälineet ja vähäiset ruokatarvikkeet ensimmäisten päivien varalle. Välttämättömiä hankintoja eivät ole sohva, matot, mikro, imuri, televisio, pesukone ja tietokone. Jos niitä lahjoituksena saadaan, niin siinä tapauksessa niitä voidaan asuntoihin valmiiksi viedä. Kiintiöpakolaisten kohdalla asunto laitetaan kuntoon etukäteen, vastaanottokeskuksesta tulevien kanssa sovitaan mitkä asiat hoidetaan valmiiksi ja mitkä asiat asukas haluaa hoitaa itse. Asuntojen kalustuksesta ja varusteista vastaa sosiaaliohjaaja KÄYTÄNNÖN ASIAT Kiintiöpakolaisten Suomeen saapumisen odotusajan vuokrat voidaan maksaa asiakkaiden toimeentulotukena, joka peritään takaisin ELY-keskukselta. Vuokrasopimus voidaan kirjoittaa vasta kun he ovat Suomeen saapuneet. Vuokrasopimuksen kirjoittamisen yhteydessä asuntosihteeri selvittää asumiseen liittävät asiat kuten takuuvuokra ja sen merkitys, asunnon kunnossapitoon liittyvät asiat, muuttoilmoitukset, sähkösopimukset ja irtisanomiset. Asuntoon muuttaessa asunnosta täytetään kuntotarkastuslomake, jossa käydään läpi asunnon kunto sekä mahdolliset viat ja puutteet. Asuntosihteeri ottaa vastuun asunnon kuntotarkastuksen suorittamisesta. Jos takuuvuokra maksetaan toimeentulotukena, mahdollisuuksien mukaan myös sosiaalityön palveluohjaaja on mukana kuntotarkastuslomaketta täytettäessä. Sama lomake käydään läpi asukkaan muuttaessa pois asunnosta. Tämä lomake on pohjana päätökselle takuuvuokran palautuksesta. 3
6 3.3 TALONMIESPALVELUT JA YLLÄPITO Asiakkaat opastetaan kunnantalolle kysymään asuntoon liittyvistä asioista esim. asunnon kuntoon ja ylläpitoon liittyvissä asioissa sekä asuntohakemusasioissa. Maahanmuuttaja-asiakkaat ottavat talonmieheen yhteyttä kunnan normaalin käytännön mukaan. Vuokrasopimuksen kirjoittamisen yhteydessä annetaan tarvittavat yhteystiedot. Asuntosihteeri vastaa asuntoon liittyvistä asioista. ASUNTO vastuuhenkilö asuntosihteeri välttämättömien kalusteiden ja varusteiden hankinta joko lahjoituksina tai ostamalla (vastuuhenkilö sosiaalityön palveluohjaaja) asunnon vuokraukseen liittyvien papereiden täyttö sekä ohjeistus asunnon kuntotarkastus ja lomakkeen täyttö talonmiehen yhteystietojen antaminen 4 MAAHANTULO 4.1 SAAPUMINEN Tieto kiintiöpakolaisten saapumisesta Suomeen tulee sosiaalityön palveluohjaajalle Punaisen Ristin työntekijöiltä Helsinki-Vantaan lentokentältä. Ilmoituksesta selviää saapumispäivä ja lennot, joilla asiakkaat saapuvat. Saapumispäivä saattaa olla hyvinkin pian, joten tästä johtuen asunnon on oltava valmiina. Asiakkaiden hakemiseen kentältä varataan tilataksi. Vastaanottamaan asiakkaita menee vähintään yksi henkilö. Jos kyseessä on linkkitapaus eli tulevalla asiakkaalla on jo perhettä tai sukulaisia Punkalaitumella, mukaan otetaan myös perheenjäsen. Rajavartiolaitokselle sekä lentokentän Punaisen Ristin työntekijälle ilmoitetaan kentälle vastaan tulevan henkilön yhteystiedot sekä mihin osoitteeseen asiakkaat muuttavat. Rajavartiolaitos tarvitsee osoitteen matkustusasiakirjan haltuunoton todistukseen. Haltuunottotodistuksella, oleskelulupakortilla sekä yleensä kopiolla laissez-passerista asiakkaat mahdollisimman pian rekisteröityvät maistraattiin, tekevät hakemuksen kelalle päästäkseen suomen vakuutusturvan piiriin sekä hakevat itselleen passia. Lentokenttä on varannut rekisteröintiään varten tulkin. Jos tulkkia tarvitaan esimerkiksi matkalle Punkalaitumella, kunnan tulee itse varata tulkki tätä varten. Punkalai- 4
7 tumelle saavuttua esitellään asunto ja käydään läpi välttämättömät asuntoon liittyvät asiat. 4.2 VIRANOMAISASIAT Tavoitteena on saada tulkki heti seuraavaksi päiväksi paikanpäälle, jotta voidaan käydä hoitamassa välttämättömät viranomaisasiat. Ensin käydään rekisteröitymässä maistraattiin. Punkalaidun kuuluu Sisä-Suomen maistraattiin ja rekisteröinti tapahtuu Tampereen maistraatissa. Asiakkaat eivät saa rekisteröinnin yhteydessä vielä itselleen otetta väestötietojärjestelmään rekisteröinnistä, vaan maistraatti lähettää rekisteriotteen myöhemmin postissa kotiin. Rekisteriotteen saapumisen jälkeen voidaan lähteä hoitamaan muita viranomaisasioita. Kun asiakkaat ovat saaneet henkilötunnuksen, heille voidaan täyttää kelan hakemus Suomen vakuutusturvan piiriin pääsemiseksi. Hakemuksen voi tehdä kirjallisesti ja hakemuksen liitteeksi tarvitaan kopio oleskeluluvasta. Pankissa käydään avaamassa asiakkaille omat pankkitilit ja tilataan asiakkaille pankkikortit. Pankkitilin avaamisen jälkeen asiakkaille voidaan tehdä muut mahdolliset kelan etuushakemukset, koska hakemuksiin tarvitaan asiakkaiden pankkitilin numero. Passihakemukset tehdään Sastamalan poliisilaitoksella mahdollisimman pian maahantulon jälkeen. Poliisilaitokselle on hyvä varata aika etukäteen ja asiakkailla täytyy olla mukana Suomessa otetut passikuvat sekä rahaa passihakemusta varten. Alkuvaiheessa asiakkaat joutuvat täyttämään monenlaisia papereita ja kaavakkeita, joita he eivät ymmärrä. Turvapaikanhakuprosessin kautta kuntaan muuttaneet ovat joutuneet hoitamaan asioitaan erilaisesti kuin kiintiöpakolaiset. Oleskelulupa myönnetään määräajaksi ja asiakkaiden on huolehdittava sen uusimisesta. Oleskeluluvan voimassaolo on edellytys mm. kelan etuuksien maksamisessa. Myös passi on voimassa määräajan, jonka uusimisesta asiakkaiden täytyisi itse huolehtia. MAAHANTULO vastuuhenkilö sosiaalityön palveluohjaaja tieto saapuvasta lennosta tulee sosiaalityön palveluohjaajalle asiakkaiden tulevan osoitteen ja lentokentälle vastaan tulevien henkilöiden ilmoittaminen lentokentälle taksin varaaminen hakumatkalle 5
8 tulkin varaaminen välttämättömiä viranomaisasiointeja varten paikanpäälle käynti maistraatissa, pankissa ja poliisilla mahdollisimman pian maahantulon jälkeen lomakkeiden täyttäminen kelalle 5 TERVEYDENHUOLTO 5.1 ALKUTARKASTUS Sosiaalityön palveluohjaaja ilmoittaa tulevista kuntalaisista terveydenhoitajalle, jotta terveydenhoitaja voi varata ajan ja tulkin alkutarkastusta varten. Sosiaalityön palveluohjaaja ilmoittaa terveydenhoitajalle asiakkaiden nimet, henkilötunnukset ja osoitteen. Terveydenhoitaja kartoittaa asiakkaiden terveydentilan ja tekee tarvittavat lähetteet mm. laboratorioon ja röntgeniin. Terveydenhoitaja varaa tarvittavat ajat ja ilmoittaa ne asiakkaille. Terveydenhoitaja myös ohjeistaa asiakkaat jatkotoimista esim. näytteiden ottoon liittyvistä asioista, kontrolleista ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Asiakkaille tulee varata aika myös hammashoitolaan. Vastaanottokeskuksen asukkaat ovat saaneet välttämättömät terveydenhuollon palvelut vastaanottokeskuksessa. Vastaanottokeskuksesta kuntaan muuttavien kohdalla tulee huomioida asioiden siirto perusterveydenhoidon henkilöstölle. 5.2 ASIAKASASIOIDEN SIIRTO Alkutarkastukseen liittyvin käyntien jälkeen terveydenhoitaja järjestää siirtopalaverin, johon kutsutaan tarvittavat tahot esim. terveydenhuollosta, sosiaalityöstä, päivähoidosta, koulusta. Palaverissa käsitellään alkutarkastuksessa esiin nousseita asioita ja nimetään tarvittaessa vastuuhoitaja jatkotoimia varten. Maahanmuuttaja-asiakkaat kuuluvat normaalin terveydenhuollon järjestelmän piiriin ja he asioivat terveydenhuollossa aivan samoin kuin muutkin kuntalaiset. Palaverissa käsitellään myös asiakkaan palveluiden järjestämiseen vaikuttavista asioista, esim. jos asiakkaan ei ole suositeltavaa olla kanssakäymisissä muiden kanssa tartuntariskin vuoksi. Jos maahanmuuttaja-asiakkaille tulee myöhemmässä vaiheessa joitakin sairaanhoidollisia asioita, lääkäri ottaa asiakkaalta lähetteen kirjoittamisen yhteydessä suostumuksen tietojen luovuttamiseen. Erikoissairaanhoidosta pitäisi tällöin epikriisien tulla 6
9 suoraan terveysasemalle, jossa hoitajat käyvät ne läpi ja lähettävät asiakkaalle selkeät ja yksinkertaiset ohjeet jatkotoimista. Tarvittaessa pidetään asiakkaan jatkotoimista palaveri, johon terveysaseman hoitajat kutsuvat mukaan sosiaalityön palveluohjaajan. Terveydenhuoltoon liittyvistä asioista vastaa terveydenhuollon henkilöstö ja he hoitavat tarvittavan tiedonsiirron eri tahojen välillä. 5.3 KORVAUKSET Jos asiakkailla on jokin vamma tai sairaus, joka edellyttää pitkäaikaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja jos siitä aiheutuu kunnalle huomattavia kustannuksia, tulee kunnan tehdä hakemus ELY-keskukselle kustannusten korvaamisesta. Kustannusten tulee olla arvioitavissa tai todennettavissa huomattaviksi. Huomattavaa kustannusta arvioidessa lähtökohtana pidetään yli 7-vuotiaan laskennallisen korvauksen ylittävää tasoa vuodessa, joka on tällä hetkellä 2300e/v. Hakemuksessa tulee kertoa lyhyesti hakemuksen perusteet, esim. asiakkaan vamma tai sairaus, sekä arvio aiheutuvista toimenpiteistä ja kuluista. Kustannukset korvataan enintään kymmeneltä vuodelta. (Ohje kotoutumisen edistämisestä koskevan lain mukaisten kustannuskorvausten korvaamisesta kunnille s.10). Hakemukset ELY-keskukselle tekee sosiaalityön palveluohjaaja, joten hänelle tulee ilmoittaa ja toimittaa asiakkaan tiedot hakemuksen tekemistä varten. TERVEYDENHOITO vastuuhenkilö terveydenhoidon henkilöstö sosiaalityön palveluohjaaja ilmoittaa uusista tulijoista terveydenhoitajalle ja antaa tarvittavat henkilötiedot terveydenhoitaja välittää henkilötiedot muille tarvittavilla tahoille terveydenhoitaja varaa ajan ja tulkin alkutarkastusta varten ja ilmoittaa ajankohdan sosiaalityön palveluohjaajalle terveydenhoitaja tekee tarvittavat lähetteet ja ajanvaraukset laboratorioon, röntgeniin, lääkäriin ja hammashoitoon terveydenhoitaja ilmoittaa ajat asiakkaalle terveydenhoitaja ohjeistaa asiakkaat jatkotoimista terveydenhoitaja kutsuu koolle siirtopalaverin tarvittavien yhteistyötahojen kanssa 7
10 nimetään asiakkaalle tarvittaessa vastuuhoitaja lääkäreillä vastuu asiakkaiden suostumuksen ottamiseen tietojen luovuttamisesta lähetteiden kirjoittamisen yhteydessä epikriisit käydään läpi terveysasemalla, josta hoitajat lähettävät asiakkaalle yksinkertaisen ja selkeän ohjeen jatkotoimista tarvittaessa terveydenhoidon henkilöstö tiedottaa sosiaalityön palveluohjaajalle mahdollisista sairauksista ja vammoista, joista aiheutuu huomattavia kustannuksia, erityiskorvauksen hakemista varten 6 SOSIAALIPALVELUT Maahanmuuttajat ovat oikeutettuja aivan samoihin palveluihin kuin muutkin kuntalaiset lasten, aikuisten, vanhusten ja vammaisten palveluissa. 6.1 TALOUDELLINEN TUKI Kiintiöpakolaisille ja vastaanottokeskuksesta muuttaville myönnetään alkuavustus, joka on tarkoitettu mm. kodin hankintoihin. Alkuavustus on kuntakohtainen ja vaihtelee suurestikin esim. Pirkanmaan alueella ja sitä on tarkoitus yhtenäistää seutukunnalla. Tällä hetkellä Punkalaidun myöntää alkuavustuksena yksin asuvalle henkilölle 600 euroa. Perheellä alkuavustus lasketaan toimeentulotuen yhden kuukauden perusosan mukaisesti. Jos asuntoihin ei ole saatu lahjoituksena sänkyä, ruokapöytää ja valaisimia, sosiaalityön palveluohjaaja ostaa tästä summasta kyseiset kalusteet ennen perheen saapumista Suomeen. Loppuosa maksetaan myöhemmin asiakkaan tilille ja hän saa itse päättää mitä hankintoja sillä tekee, esimerkiksi ostaako pyykinpesukoneen. Toimeentulotukea myönnetään asiakkaille siitä päivästä alkaen kun he Suomeen saapuvat. Ensimmäinen toimeentulotukilaskelma tehdään asiakkaalle jo ennen hänen saapumista Suomeen ja sosiaalityön palveluohjaaja käy pankista nostamassa asiakkaalle käyttövaroja alkupäivien ostoksia varten. Loppuosa toimeentulotuesta maksetaan asiakkaan tilille, kun tili on saatu avattua. Toimeentulotuen myöntämisperusteet ovat aivan samanlaiset kuin muillakin kuntalaisilla. Toimeentulotukea myönnetään perusosaan (sisältää mm. ruoan, vaatteet, hygieniatarvikkeet, puhelinlaskut, televisioluvat) sekä lähinnä asumisesta ja terveydenhuollosta aiheutuviin menoihin. 8
11 Takuuvuokraan, oleskelulupaan ja passin hankintaan liittyvät menot ovat alkuvaiheessa välttämättömiä, joten niihin myönnetään myös toimeentulotukea. Asiointimatkat sisältyvät perusosalla kustannettaviin menoihin, mutta koska matkakuluja tulee alkuvaiheessa paljon mm. Sastamalaan, seutulippuun voidaan myöntää toimeentulotukea. Asiakkaalle tulee selvittää mitkä ovat sellaisia kustannuksia joihin voidaan tarvittaessa myöntää toimeentulotukea, mitkä sisältyvät perusosaan ja mitkä ovat sellaisia menoja joita ei huomioida toimeentulotuessa ollenkaan esim. tietokone ja televisio. Asiakkaille tehdään myös kelan etuuksia varten hakemukset esim. asumistuki ja lapsilisähakemukset. Ensimmäisen kerran sosiaalityön palveluohjaaja tekee hakemukset, mutta jatkossa asiakkaiden tulisi tehdä hakemukset itse esim. yhteispalvelupisteessä. Asiakkaalle tulee selittää mitä etuuksia hänellä on mahdollista saada ja miten ne tulevat vaikuttamaan kunnan hänelle myöntämään toimeentulotukeen. Taloudellisesta tuesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä vastaa sosiaalityön palveluohjaaja. 6.2 KORVAUKSET Kunta saa laskuttaa ELY-keskukselta kiintiöpakolaisista laskennallisia korvauksia neljä vuotta ja turvapaikanhakijoista kolme vuotta. Tällä hetkellä alle 7-vuotiaasta maksetaan vuodessa 6845 euroa ja yli 7-vuotiaasta 2300 euroa. Korvauksia maksetaan siitä päivämäärästä alkaen, kun henkilö on rekisteröitynyt ensimmäistä kertaa väestötietojärjestelmään. Toimeentulotuen korvaukset kunta saa laskuttaa kolme vuotta, tulkkausten kuluissa ei ole määräaikaa. Ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten kohdalla korvauksia voidaan maksaa esimerkiksi lastensuojelulain jälkihuoltoon rinnastettavien toimenpiteiden kustannuksista. Korvauksia voidaan maksaa siihen asti kun nuori täyttää 21 vuotta. Kunta voi saada myös erityiskorvauksia mm. lastensuojelun tai terveydenhuollon huomattavasti suuremmista kustannuksista. Päätös tehdään hakemuksesta tapauskohtaisesti. Tapauskohtaisesti voidaan korvata esimerkiksi lastensuojelun avohuollon tukitoimia, sijaishuollon kustannuksia, erityispäivähoidon kustannuksia, vamman tai sairauden huomattavia hoitokustannuksia, varatun asunnon odotusajan vuokria, vanhustenhuollon erityisiä toimenpiteitä. Erityiskustannuksia korvataan enintään kymmeneltä vuodelta henkilöiden ensimmäisestä kotikuntamerkinnästä. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet sekä muu sosiaalityö sisältyvät laskennallisiin korvauksiin. (Ohje kotoutumisen edistämisestä koskevan lain mukaisten kustannusten korvaamisesta kunnille s. 6-11). Edellytyksenä kustannus- 9
12 ten korvaamiseen on, että kunnassa on laadittu kotouttamisohjelma sekä tehty ELYkeskuksen kanssa sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä (Laki kotoutumisen edistämisestä 44 ). SOSIAALIPALVELUT vastuuhenkilö sosiaalityön palveluohjaaja alkuavustuksen myöntäminen alkuvaiheen hankintoja varten ja sen maksaminen asiakkaan tilille toimeentulotuen myöntäminen tulopäivästä alkaen ensisijaisten etuuksien hakeminen kelasta kelan etuuksien ja toimeentulotuen merkityksen selittäminen asiakkaalle korvausten hakeminen ELY-keskukselta 7 KOTOUTTAMINEN Päävastuu maahanmuuttajien kotoutumisen organisoinnista on kunnalla. Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja ja taitoja sekä tukea oman kielen ja kulttuurin ylläpitämistä. (Kati Turtiainen s. 37). Kunnan, työ- ja elinkeinotoimiston sekä muiden viranomaisten on annettava maahanmuuttajille asianmukaista ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä, palveluista ja työelämästä. Kotoutumista edistävät toimenpiteet ja palvelut järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä. Kunnan tulee huolehtia siitä, että toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin tarve edellyttää. (Laki kotoutumisen edistämisestä 6, 8, 30 ). Asiakkaalle tehdään alkukartoitus, jossa arvioidaan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet ja arvioidaan tämän perusteella asiakkaan tarvitsemat toimenpiteet ja palvelut. Alkukartoituksessa selvitetään asiakkaan aikaisempaa koulutusta, työhistoriaa, kielitaitoa ja muita kotoutumiseen vaikuttavia seikkoja. Työttömille työnhakijoille alkukartoitus tehdään työ- ja elinkeinotoimistossa ja toimeentulotukea saaville, esimerkiksi eläkeläisille, kotiäideille tai pitkäaikaissairaille, alkukartoitus tehdään kunnassa. Alkukartoitus tulee käynnistää kahden kuukauden kuluessa asiakkuuden alkamisesta tai sen pyynnöstä. Kunnan tekemään alkukartoitukseen saadaan ELY- 10
13 keskukselta laskennallista korvausta 700 euroa kattamaan järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia. (Laki kotoutumisen edistämisestä 9,10, 50 ). Ongelmallista alkukartoituksessa on kielitaidon kartoittaminen, johon kunnassa ei ole valmiiksi mietitty miten se hoidetaan. Alkukartoitusta on tarkoitus suunnitella ja yhtenäistää Pirkanmaan alueella Alma - Alueellisen maahanmuuton kehittämishankkeen avustamana ja kouluttamana. Alkukartoituksen perusteella arvioidaan, tarvitseeko asiakas kotoutumissuunnitelman. Kotoutumissuunnitelma on yksilöllinen suunnitelma niistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on tukea ja edistää asiakkaan mahdollisuuksia osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Kotoutumissuunnitelma tulee tehdä viimeistään kahden viikon kuluttua alkukartoituksesta. (Laki kotoutumisen edistämisestä 10, 11, 13 ). Työvoimahallinnon asiakkaille sosiaalityön palveluohjaaja varaa ajan työvoimatoimistoon yleensä jo siinä vaiheessa kun tieto maahantulosta on tullut. Ennen aikaa asiakkaiden tulee netin kautta ilmoittautua työnhakijoiksi, jonka hoitaa sosiaalityön palveluohjaaja. Ilmoittautumiseen tarvitaan henkilötunnus, joten sitä ei voida tehdä ennen kuin asiakas on saanut otteen väestötietojärjestelmään rekisteröitymisestä. Yleensä asiakkaiden ei ole mahdollista päästä heti kielikurssille ja odotusajaksi on vaikea saada mitään työharjoittelua kielitaidon puuttumisen vuoksi. Jos asiakas ei voi terveydentilansa, ikänsä, perhesyiden tai jostakin muusta syystä osallistua työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, kunta sopii asiakkaan kotoutumissuunnitelmassa mitä palveluita ja toimenpiteitä asiakas tarvitsee (Laki kotoutumisen edistämisestä 14 ). Kunnan tulisi kehittää asiakkaiden palvelutarjontaa, koska laki velvoittaa aktiivisesti tarjoamaan asiakkaalle tämän kotoutumissuunnitelmaan sisältyviä toimenpiteitä ja palveluja. Kunnan on huolehdittava siitä, että toimenpiteitä ja palveluja järjestetään sellaisena kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Maahanmuuttaja ohjataan hakeutumaan tarvetta vastaavaan koulutukseen tai muuhun kotoutumista edistävään toimenpiteeseen kuukauden kuluessa kotoutumissuunnitelman laatimisesta. (Laki kotoutumisen edistämisestä 14, 17, 30 ). Ensisijainen tavoite on suomen kielen opiskelu, joka täytyisi mahdollistaa jollakin keinoin, jos työvoimahallinnon puolelta ei pystytä koulutusta nopeasti järjestämään. Lasten kohdalla päivähoito ja koulu ovat ensisijaisia kotouttamistoimenpiteitä. 11
14 Kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kunnan on laadittava kotouttamisohjelma, joka hyväksytään valtuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa (Laki kotoutumisen edistämisestä 32 ). KOTOUTTAMINEN alkukartoituksen tekeminen joko te-toimistossa tai kunnassa kahden kuukauden kuluessa asiakkuuden alkamisesta tai asiakkaan pyynnöstä mahdollisen kotoutumissuunnitelman laatiminen alkukartoituksen perusteella viimeistään kahden viikon kuluttua alkukartoituksesta asiakkaalle aktiivisesti tarjottava kotoutumissuunnitelmaan sisältyviä toimenpiteitä ja palveluja (kielikurssit, päivähoito, koulu, muu vapaa-ajan toiminta) asiakas ohjataan kotoutumista edistävään toimenpiteeseen kuukauden kuluessa kotoutumissuunnitelman laatimisesta kunnan huolehdittava että toimenpiteitä ja palveluja järjestetään sellaisena kuin tarve edellyttää kunnalla oltava kotouttamisohjelma, jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa 8 ARJESSA TOIMIMINEN JA AUTTAMINEN Varsinkin alkuvaiheessa olisi tärkeää, että maahanmuuttajilla olisi yksi tietty henkilö, joka ohjaisi ja opastaisi heitä arjen toiminnassa. Maahanmuuttajat joutuvat moniin sellaisiin tilanteisiin, jotka meille on itsestään selviä, mutta ei heille. Punkalaitumelle tulleet kiintiöpakolaiset ovat pääosin asuneet pakolaisleirillä jo useita vuosia, eivätkä he ole tietoisia meidän itsestään selvinä pitämistä asioista. Saattaa olla että sähköhella, juokseva vesi ja vesivessa ovat heille aivan vieraita asioita. Todennäköisesti heillä on aivan vierasta meidän käsityksemme kodin siisteydestä ja sen huolehtimisesta. Myös ruoanlaitto meidän raaka-aineista voi olla heille hyvinkin haasteellista. Ilmaston muutos voi olla myös haasteellista vaatetuksen suhteen. Suomalainen talvi lumineen ja pakkasineen on uutta maahanmuuttajille. He eivät välttämättä ole tottuneet pitämään sukkia tai päähineitä, eivätkä todennäköisesti ymmärrä meidän ker- 12
15 rospukeutumistamme. Kesä- ja talviaika eivät ole kaikissa maissa käytössä, joten asiakkaat eivät välttämättä ole tietoisia myöskään kellojen siirrosta ja niiden ajankohdista. Alkuvaiheessa asiakkaille tulee opastaa myös linja-auton käyttöä Huittisiin, Sastamalaan sekä Tampereelle. Kaikki linja-autot eivät esimerkiksi kulje Punkalaitumen keskustan Urjalan puoleisesta päästä, joka täytyy ottaa huomioon pysäkkiä ja aikataulua opastaessa. Linja-autolla ei myöskään pääse tällä hetkellä kulkemaan Huittisiin ja Sastamalaan kuin kouluaikoina ja koska syys- ja talviloma on kyseisillä paikkakunnilla eri aikoihin, myös tämä on otettava huomioon. Usein asiakkaiden ensimmäinen kielikoulutus kestää noin vuoden, joten myös loma-aikoina täytyy järjestää heille mahdollisuus kulkemiseen paikkakunnalle, jossa koulutus pidetään. Sosiaalityön palveluohjaaja on järjestänyt loma-ajoille taksikuljetuksen, josta asiakkaiden omavastuu on seutulipun hinnan suuruinen kuukaudessa. Maahanmuuttaja-asiakkaat tulevat usein maista, joissa yksilöön, perheeseen, aikaan ja viestintään liittyvät käsitykset poikkeavat länsimaisesta kulttuurista. Heidän elämänsä on voinut olla vuosia muiden määrättävissä ja alistettavissa, mikä vaikeuttaa heitä toimimaan oman elämänsä aktiivisena subjektina. (Berg 2012 s. 18). Perhekäsitys saattaa olla heillä erilainen kuin meillä, samoin kuin naisen ja miehen asema. Lasten kasvattaminen heidän kulttuurissaan ja esimerkiksi leirillä on saattanut olla aivan toisenlaista kuin meidän kulttuurissamme. Käyttäytymis- ja ajattelutapojen erot vaikuttavat vuorovaikutuksen onnistumiseen monella tavalla. Yhteisöllisyys, moniaikainen aikakäsitys ja suuri valtahierarkia ovat tyypillisiä kulttuuripiirteitä maahanmuuttaja-asiakkaiden lähtömaissa. (Berg 2012 s.19). Elämäntapaerot voivat näyttää erityisen suurilta, jos maahanmuuttaja-asiakas on elänyt perinteistä elämäntapaa noudattaen ilman koulutusta. Ryhmäkulttuureista tulevia kutsutaan usein aikamatkalaisiksi. Päivän matka voi heille merkitä muutosta, johon suomalaisilta on kulunut yksi vuosisata. (Turtiainen 2012 s. 38). Maahanmuuttajien kanssa työskentely vaatii taitoa, osaamista ja eettistä ymmärrystä monikulttuurisuuteen liittyvissä kysymyksissä (Turtiainen 2012 s. 53). Meidän ei tarvitse osata jokaista kulttuuria ja uskontokäsitystä, tärkeää on avoin asenne ja uskallus kysyä asiakkailta itseltään heidän tavoistaan ja tottumuksistaan. Tärkeää on 13
16 myös kertoa asiakkaille meidän tapamme hoitaa asioita ja selittää miksi niin toimitaan. Vastaanottokeskuksessa arjen asioita on voitu ohjaajien kanssa yhdessä opetella ja omaan asuntoon muuttaessa kaikki ei tule heille uusina asioina. Kiintiöpakolaiset, jotka muuttavat suoraan kuntaan omiin asuntoihinsa, joutuvat nämä asiat itsenäisesti opettelemaan. ARJEN TOIMET meille itsestään selvät asiat eivät ole välttämättä selviä maahanmuuttajille erilaisen kulttuurin ja uskontokäsityksen huomioiminen avoin asenne rohkeus kysyä ja selvittää asioita suoraan 9 KOHTAAMINEN Monikulttuurisuus, pakolaisuuteen liittyvät asiat sekä monen erityistarpeen samanaikainen kohtaaminen tuovat työhön omat haasteensa, mutta työtä ohjaavat samat ammatilliset ja eettiset periaatteet kuin kantaväestönkin kanssa. Usein pakolaisina tulevia asiakkaita pidetään erityisen tarvitsevina, vaativina ja hankalina asiakkaina, joka herättää avuttomuutta ja neuvottomuutta kokeneissakin ammattilaisissa. Ammattilaisilta vaaditaan pitkäjänteisyyttä, hienotunteisuutta ja herkkiä tuntosarvia. (Berg , 20). Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelma siinä laajuudessa kuin kunkin viranomaisen toiminnan luonne sitä vaatii. (Yhdenvertaisuuslaki 4 ). Asiakkaiden samanlainen kohtelu ei aina takaa yhdenvertaisuuden toteutumista, koska ihmisten lähtökohdat ja elämäntilanteet määrittelevät heidän tarpeitaan ja mahdollisuuksiaan. Hyvän hallinnon periaatteiden toetutuminen saattaa vaatia lisätoimenpiteitä eri ryhmien kohdalla. (Yleiset suositukset yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöksi s.2). 14
17 Yhdenvertaisuuslaki kieltää mm. ikään, etniseen ja kansalliseen alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen sekä seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän. Välittömässä syrjinnässä henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta. Välillisessä syrjinnässä säädökset ja määräykset asettavat henkilön erityisen epäedulliseen asemaan muihin verrattuna. Häirintä on henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista ja tosiasiallista loukkaamista, jossa ilmapiiri on uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä. Ohjeen tai käskyn antaminen syrjivään toimintaan on myös yksi syrjinnän muoto. (Yleiset suositukset yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöksi s.1). Yhdenvertaisuuden toteutumisen lähtökohtana ja edellytyksenä on syrjinnän tunnistaminen ja viranomaisen on aktiivisesti ja johdonmukaisesti etsittävä ja poistettava eriarvoisuutta aiheuttavia toimintoja ja rakenteita. Arvioinnissa tulisi katsoa asioita toiminnan kohteiden ja käyttäjien näkökulmasta. (Yleiset suositukset yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöksi s.2-3). Maahanmuuttajien kohtaaminen koetaan toisaalta ahdistavina ja vaikeina, mutta toisaalta rikastuttavina. Kohtaamisten myötä itsereflektointi lisääntyy ja ymmärrys omasta sekä organisaation kulttuurista kasvaa. (Salo- Lee 2009 s.66). Yksittäinen sosiaalityöntekijä ei voi olla päävastuussa palvelujen uudistamisessa ja kehittämisessä. Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää joustavampia ja asiakkaiden yksilöllisiä tilanteita kunnioittavia toimintatapoja ja käytäntöjä. Haluttomuus kehittää työkäytäntöjä ja vetoaminen vakiintuneisiin käytäntöihin merkitsee sitä, että asiakkaiden odotetaan sopeutuvan olemassa olevaan palvelujärjestelmään. Tällä tavalla ylläpidetään syrjiviä käytäntöjä. Sosiaalitoimi jää usein yksin viimesijaisena auttajatahona muiden vetäytyessä vastuusta. (Berg 2012 s.24, 32). Oman organisaation normien mukaisesti toimien tuotetaan usein tahattomasti asiakkaalle kokemus rasistisesta kohtelusta. Asiakkaiden luottamus kohtelun oikeudenmukaisuuteen perustuu osaltaan menettelytapojen johdonmukaisuuteen. (Berg 2012 s ). Viranomaiset edustavat julkista valtaa, joten maahanmuuttaja-asiakkaat eivät välttämättä pidä tietoa pätevänä. Maahanmuuttajien ongelmat saattaa myös jäädä tunnistamatta ja ongelmat pahenevat, koska he eivät halua pyytää apua ja neuvoa. Pyytämien saattaa olla heistä väärin. (Turtiainen 2011 s. 151, ). Luottamuksen rakentaminen voi viedä kauan aikaa ja siinä tarvitaan tietoisia ponnis- 15
18 teluja luottamuksen arvoisuuden osoittamiseksi. Maahanmuuttajien odotukset saattavat olla epärealistisia, jolloin pettymykset horjuttavat luottamusta asioiden oikeudenmukaisuuden kulkuun. (Turtiainen 2012 s.50-51). Alkuvaiheessa sosiaalityöntekijä joutuu tekemään monenlaisia asiakkaan elämän liittyviä päätöksiä, jotka voidaan tehdä äärimmäisen niukan tiedon varassa. Maahanmuuttaja ei itse kerro asioistaan ja tarpeita on alkuvaiheessa vaikea tunnistaa. (Turtiainen 2011 s. 156). Asioiden sujumattomuuden taustalla voi olla myös työntekijän arviointivirhe asiakkaan tiedoista ja taidoista. Asiakas ei välttämättä tiedä, mitä hänen pitäisi ottaa huomioon ja osata arvioida tehdessään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä. Tiedon ja osaamisen puute näkyy asioiden ja päätösten tekemättä jättämisenä. Myös uskon puute asiakkaan kykyihin voi vaikuttaa työskentelyyn ja hidastaa kotoutumista. Työntekijällä on vastuu viranomaisroolien selkeyttämisestä niin, että perheenpään rooli siirtyy asiakkaalle. Oleellista on hahmottaa milloin asiakkaalla on riittävästi käytännön valmiuksia, pätevää tietoa ja riittävästi mahdollista huolenpitoa, jotta hän osaa hoitaa asiansa ja pystyy ymmärtämään päätösten seuraamukset. Työntekijän täytyy olla aktiivinen ja varmistaa että palveluista ja valinnanmahdollisuuksista on riittävästi informaatioita saatavilla. Tärkeää on myös selvittää viranomaisen rooleja, milloin on järkevää selviytyä itse ja milloin toinen voi olla apuna. Maahanmuuttajan ja työntekijän vastavuoroinen suhde mahdollistaa oikeuksien, velvollisuuksien ja mahdollisuuksien hahmottumisen. (Turtiainen 2011 s , ). Vuorovaikutuksen on oltava avointa, kuuntelevaa ja kunnioittavaa, jossa tarkoituksena on vastavuoroisen ymmärryksen rakentaminen (Salo-Lee 2009 s.67). Positiivisella erityiskohtelulla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, joilla tuetaan eri ryhmien tosiasiallista yhdenvertaisuutta ja osallistumismahdollisuuksia eri elämänalueilla. Voidaan puhua myös palveluiden kehittämisestä asiakaslähtöisesti. (Yhdenvertaisuussuunnittelun opas s.10). Kotouttaminen on kaksisuuntainen prosessi, joka edellyttää pääväestön asenteiden muuttumista ja sopeutumista uuteen ryhmään. Parhaiten kotoutumista edistää luonnollinen kanssakäyminen suomalaisväestön kanssa. (Berg 2012 s.16). KOHTAAMINEN maahanmuuttajien kohtaaminen tuo työhön omat haasteensa yhdenvertaisuuden edistäminen kaikkien viranomaisten tehtävä 16
19 samanlainen kohtelu ei takaa yhdenvertaisuuden toteutumista; ihmisten erilaiset lähtökohdat ja elämäntilanteet luottamuksen rakentaminen estettävä ja poistettava eriarvoisuutta aiheuttavia toimintoja ja rakenteita positiivisella erityiskohtelulla tuetaan ryhmien tosiasiallista yhdenvertaisuutta 10 ASIOINTI JA TULKKAUS Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä (Hallintolaki 9 ). Maahanmuuttajien kanssa täytyy puhua hitaasti, selkeästi, yksinkertaisia ja lyhyitä lauseita. Asenteen lisäksi myös eleet ja ilmeet tulee huomioida asioinnissa. Asiakkaan taustan ja kokemusmaailman vuoksi oma puhe ja käsitteet on pyrittävä sovittamaan asiakkaan ymmärtämään maailmaan ja ympäristöön. Kaikille meidän käyttämille käsitteille ei välttämättä ole vastinetta heidän kielessään. (Berg 2012 s. 19). Asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta, viranomaisen on huolehdittava asian tulkitsemisesta tai kääntämisestä, jos asiakas ei osaa viranomaisessa käytettävää kieltä. Mahdollisuuksien mukaan viranomainen huolehtii tulkitsemisesta ja kääntämisestä myös muussa maahanmuuttajan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevassa asiassa. Viranomaisen velvollisuus ei koske aineistoa, joka ei vaikuta asian käsittelyyn. (Hallintolaki 26, Laki kotoutumisen edistämisestä 5, 48 ). Tulkkausta voidaan järjestää etätulkkauksena puhelimen välityksellä tai niin, että tulkki on paikalla. Jos tulkkia pyydetään tulemaan paikalle, on hyvä tiedottaa asiasta myös muille yhteistyötahoille, jotta tulkkia voitaisiin hyödyntää useammassa paikassa. Puhelintulkkauksessa tulee huomioida että paikka on rauhallinen ja vain yksi henkilö puhuu kerralla. Kaiutinpuhelimen kautta tulkkaus onnistuu paremmin, mutta myös ylimääräiset äänet häiritsevät tulkkausta. Tulkattuun tapaamiseen kannattaa varata ainakin kaksinkertainen aika normaaliin samantyyppiseen tapaamiseen verrattuna. Tulkkia varattaessa tulkkikeskus kysyy ainakin seuraavia asioita: halutaanko tulkki paikalle vai onko kyseessä puhelintulkkaus, tilaajan yhteystiedot ja laskutusosoitteen, asiakkaan nimen, tulkkausajan ja -paikan. Kunnalle korvataan henkilöille järjestetystä 17
20 tulkitsemisesta aiheutuneet kustannukset. Kustannukset korvataan kunnalle, jos tulkkausta on käytetty kotoutumislain mukaiselle henkilölle järjestetyn sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, kotoutumissuunnitelman laatimiseen, maahantulon alkuvaiheen kotoutumispalvelujen käyttöön, perehdyttämiseen kunnassa (asioiminen kaupassa, postissa ja viranomaisissa, julkisen liikenteen käyttö jne.) sekä koulun tai päiväkodin ja kodin väliseen yhteistyöhön. Tulkkauksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiselle ei ole määräaikaa. Tulkkauksen kustannuksia ei korvata, jos henkilö on saanut Suomen kansalaisuuden. (Ohje kotoutumisen edistämisestä koskevan lain mukaisten kustannuskorvausten korvaamisesta kunnille s.8-9). Liitteenä (Liite 1) on yleiset ohjeet tulkkauksesta sekä tulkkikeskusten yhteystietoja. ASIOINTI JA TULKKAUS asenne tärkeä käytä selkeitä, yksinkertaisia lauseita käytä tulkkia, jos se vähänkin tuntuu tarpeelliselta puhelintulkkaus tai tulkki paikanpäälle varaa tulkattuun tapaamiseen kaksinkertainen aika normaaliin tapaamiseen verrattuna 11 POHDINTA Ajatus hanketyön aiheesta lähti omassa työssäni kohtaamista ongelmatilanteista. Maahanmuuttaja-asiakkaat tulivat toimistolle kysymään mitä tahansa asiaa, liittyi asia sitten asuntoon, terveydenhuoltoon, päivähoitoon tai mihin tahansa muuhun. Paljon tulee alkuvaiheessa esille myös sellaisia asioita, jotka eivät kuulu suoranaisesti kenenkään toimialueella. Näissä tilanteissa toivon jokaiselta joustavuutta ja asiakaslähtöistä palvelua. Alkuvaiheessa kun maahanmuuttaja-asiakkaat muuttavat kuntaan, heille tulee paljon uusia asioita, joita he eivät ymmärrä. Varsinkin kiintiöpakolaisten kohdalla, jotka tulevat pakolaisleireiltä, ei voida olettaa, että he heti ymmärtäisivät meidän palvelujärjestelmän ja sosiaaliturvan. Uusia asioita tulee niin paljon, että he eivät mitenkään voi sisäistää ja ymmärtää asioita heti. Meillä on kuitenkin velvollisuus selittää asiat maa- 18
MAAHANMUUTTAJIEN KOHTAAMINEN JA ALKUVAIHEEN PALVELUT PUNKALAITUMELLA
MAAHANMUUTTAJIEN KOHTAAMINEN JA ALKUVAIHEEN PALVELUT PUNKALAITUMELLA Liisa Laukkanen Kulttuuritietoiset työkäytännöt maahanmuuttajatyössä Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Kehittämishanke
LisätiedotKUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut
KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä
LisätiedotLiite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina
36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917
LisätiedotKotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.
Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄ- MISESTÄ
SOPIMUS Etelä-Savo SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄ- MISESTÄ Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Sastamalan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
KASELY 1306/05.13.05/2013 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Luumäen kunta (jäljempänä kunta)
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
Luonnos/Malli POPELYXXXXXXXX SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja ---- kunta/kaupunki (jäljempänä
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja
SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kempeleen kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
[Diaarinumero] SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kouvolan kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Pöytyän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain
LisätiedotKouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut
Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA
HAMELY/195/05.13.05/2010 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Heinolan kaupunki sopivat kotoutumislain
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
SOPIMUS Dnro Etelä-Savo xx.xx.xxxx. SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Hämeenkyrön kunta (jäljempänä
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kittilän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Mynämäen kunta SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen
LisätiedotSOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
146/04.03.01/2016 SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kirkkonummen kunta (jäljempänä kunta/kaupunki)
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
SOPIMUS Etelä-Savo xxpv xxkk 2014 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja :n kunta/kaupunki (jäljempänä kunta)
LisätiedotKunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset
Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset 1. Laskennallinen korvaus Alle 7-vuotiaat 6 845 / hlö / vuosi 7 -vuotta täyttäneet 2 300 / hlö / vuosi Maksetaan kolmen vuoden ajan 2. Korvaus
LisätiedotRovaseudun MAKO-verkosto Jouni Röntynen, tiimipäällikkö, Pohjoinen vakuutuspiiri, Kela
Rovaseudun MAKO-verkosto 27.4.2017 Jouni Röntynen, tiimipäällikkö, Pohjoinen vakuutuspiiri, Kela 1. Kunta tekee valinnat kiintiöpakolaisista Elyn listojen mukaisesti. 2. Kunta saa valintojen jälkeen tarkemmat
LisätiedotKotoutumisen edistämistä koskevan lain (1386/2010) mukaisten kustannusten korvaaminen kunnalle. Työ- ja elinkeinoministeriön ohje
Kotoutumisen edistämistä koskevan lain (1386/2010) mukaisten kustannusten korvaaminen kunnalle Työ- ja elinkeinoministeriön ohje 29.10.2013 4.4.2016 Säädöspohja Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010)
LisätiedotKauhava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Kauhava 2.11.2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Mauno Salmela Ylitarkastaja Mauno Salmela 18.12.2015 1 Säädöspohja Kotolaki (1386/2010) astui voimaan 1.9.2011 Valtioneuvoston asetus (1393/2011) kunnan kustannusten
LisätiedotAlkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.
Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
SOPIMUS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kemin kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä
LisätiedotElinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino -, liikenne - ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Vihdin kun#a Qäljempänä
LisätiedotTuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
LisätiedotTulkkauspalvelut maahanmuuttajille
Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut
LisätiedotKauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013.
SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kauniaisten kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
POPELYxxx/2015 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Utajärven kunta (jäljempänä kunta) sopivat
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Ylivieskan kaupunki (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Karkkilan kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen
LisätiedotUudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö
Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Pyhäjoen kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen
Lisätiedotmaahanmuuttopalvelut SELKOESITE
Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.
LisätiedotVieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010
Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Lapuan kaupunki jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen
LisätiedotTulkkauspalvelut maahanmuuttajille
Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:
LisätiedotKouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut
Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.
LisätiedotOsaavaa työvoimaa maahanmuuttajista
Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista Kansainvälinen ja kulttuuritietoinen Kaakkois-Suomi seminaari Aika: Perjantai 29.9.2017 klo 9-15:15 Paikka: Kouvolan upseerikerhon juhlasali, Upseeritie 5, 45100 Kouvola
LisätiedotKemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma
1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut
LisätiedotKotouttaminen terveydenhuollossa
Kotouttaminen terveydenhuollossa tartuntatautien torjunnan ja rokotusten näkökulmasta Tartuntatautipäivät 6.4.2017 Paula Tiittala, LL, asiantuntijalääkäri, tutkija HY, THL 1 Sisältö 1. Käsitteet tutuiksi
LisätiedotKOTOLAKI TULEE OLETKO VALMIS? Vanhempi hallitussihteeri Juha-Pekka Suomi
KOTOLAKI TULEE OLETKO VALMIS? Vanhempi hallitussihteeri Juha-Pekka Suomi Miksi kotolaki uudistetaan? Maakunta-, sosiaali- ja terveydenhuolto- sekä aluekehitys- ja kasvupalvelu-uudistukset vaikuttavat merkittävästi
LisätiedotKunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015. Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla 557/042/2015
Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015 Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla Kunnanhallitus 19.10.2015 187 557/042/2015 Sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen
Lisätiedotmaahanmuuttopalvelut SELKOESITE
Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.
LisätiedotOnnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu
Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu
LisätiedotELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa
ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa 3.3.2016 2 Ennen tulijoiden määrän kasvua: Ensimmäiset oleskeluluvat ja EU-oleskeluoikeuden rekisteröinnit 2014 Oleskeluluvat vuonna 2015 Yhteensä 20 709 oleskelulupaa
LisätiedotUusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)
Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia
LisätiedotValtuustoaloitteessa esitetään seuraavaa:
Valtuustoaloite: Kiintiöpakolaisille apua myös Riihimäeltä Kaupunginhallitus on pyytänyt sosiaali- ja terveystoimen lausuntoa Riihimäen Kristillisdemokraattien ja Riihimäen Vihreitten valtuustoryhmien
LisätiedotEspoolainen kotouttamistyö Onnistumisia ja haasteita
Espoolainen kotouttamistyö Onnistumisia ja haasteita Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä, Maahanmuuttajapalvelut 18.1.2018 Monikulttuuriasiain neuvottelukunta Maahanmuuttajapalvelut Palvelupäällikkö
LisätiedotSUOMI. Tervetuloa Suomeen. Perustietoa asumisesta ja oleskelusta Suomessa
SUOMI Tervetuloa Suomeen Perustietoa asumisesta ja oleskelusta Suomessa Muutto Suomeen? Miten pääsen alkuun? Hoida nämä asiat, kun olet muuttanut Suomeen. 2 Asunto Hanki itsellesi asunto. Et voi rekisteröidä
LisätiedotMAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ
MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ YHDESSÄ ENEMMÄN MAAHANMUUTTAJAT OSANA YHTEISÖÄ -HANKE KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI RY Sisällys Alkukartoitus... 1 Etninen tausta... 1 Kansainvälinen suojelu... 1 Kansalaisuus...
LisätiedotPALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille
PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja
LisätiedotValtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 106 10.6.2013 Asianro 679/05.11.00/2013 220 Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta
LisätiedotTulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille
Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut
LisätiedotENONTEKIÖ KUNTA KOTOUTTAMISSUUNNITELMA 2013
KOTOUTTAMISSUUNNITELMA 2013 ENONTEKIÖ KUNTA /3
LisätiedotKotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut
Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä
LisätiedotYksin tullut aikuinen maahanmuuttaja
Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä
LisätiedotELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa
ELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa 9.11.2015 Suomeen saapunut 27 070 turvapaikanhakijaa viime vuonna 3651 tulijaa Alaikäisenä yksin tulleita 2028
LisätiedotKuntien välinen yhteistyö pakolaisten vastaanotossa. Maahanmuuttotyön koordinaattori Nina Herd, Iisalmi
Kuntien välinen yhteistyö pakolaisten vastaanotossa Maahanmuuttotyön koordinaattori Nina Herd, Iisalmi Kuntien välinen yhteistyö Ylä-Savossa Vastaanottava Pohjois-Savo-hanke 2008-2011 (ESR), 10 kuntaa:
LisätiedotAjankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa
Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia
LisätiedotMaahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012
Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuton tilannekuva (1) Ennätysmäärä kansainvälistä suojelua hakevia; 32 400 saapui 2015 Valtaosa Irakista
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotVastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista
Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:
LisätiedotKatsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä
Katsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä Käsitteet Turvapaikanhakija Henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Henkilöllä ei ole vielä oleskelulupaa Suomessa. Kiintiöpakolainen
LisätiedotTurvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto
Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Kempele 22.8.2016 Sisäministeriö Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Työ- ja elinkeinoministeriö Migri Kiintiöpakolaiset ELY-keskus OLE Kunnat Kotouttaminen
LisätiedotKotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011
Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)
LisätiedotMaahanmuutto Pirkanmaalla Ahjolan kansalaisopisto, yleisluento Paula Kuusipalo, Pirkanmaan ELY-keskus / Tampereen yliopisto
Maahanmuutto Pirkanmaalla 4.2.2016 Ahjolan kansalaisopisto, yleisluento Paula Kuusipalo, / Tampereen yliopisto Turvapaikanhakijat 31.12.2015 Ulkomaan kansalaiset ja kotouttaminen Kunnan ja ELY-keskuksen
LisätiedotKotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja
Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUKSESTA KUNTAAN "Oulun malli" vs. palveluesimies Jouni Röntynen Oulun kaupunki vs. johtaja Jenni Korpikari Oulun vastaanottokeskus
VASTAANOTTOKESKUKSESTA KUNTAAN "Oulun malli" vs. palveluesimies Jouni Röntynen Oulun kaupunki vs. johtaja Jenni Korpikari Oulun vastaanottokeskus MYÖNTEINEN TURVAPAIKKAPÄÄTÖS VASTAANOTTOKESKUKSEN SOSIAALIPALVELUIDEN
LisätiedotMaahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola
Maahanmuuttajapalvelut Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola 17.6.2014 Pakolaisen polku - UNHCR:n rooli UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Vastaa pakolaisten
LisätiedotTervetuloa kuntaan! Kertomus maahanmuuttaja-asiakkaan saamasta palvelusta suomalaisessa kunnassa. Opas kuntatyöntekijöille ja maahanmuuttajille
Tervetuloa kuntaan! 1 Kertomus maahanmuuttaja-asiakkaan saamasta palvelusta suomalaisessa kunnassa Opas kuntatyöntekijöille ja maahanmuuttajille 2 Ok, katsotaanpa Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten
Lisätiedot28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?
LisätiedotMiina Pyylehto, Mosaiikki-projekti
Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET
KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN
LisätiedotUusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke
Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009
Lisätiedotasema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli
Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.
LisätiedotInfotilaisuus maahanmuuttajille. Toimeentulotuki Sampola
Infotilaisuus maahanmuuttajille Toimeentulotuki 22.2.2017 Sampola Mistä toimeentulotukea voi hakea? KELA KUNTA Perustoimeentulotuki 1.1.2017 alkaen Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuki
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016
YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa
LisätiedotAamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin
Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka
LisätiedotPALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus
PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
Sopimusmalli SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja :n kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen
LisätiedotSopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä hyväksyminen
Kunnanhallitus 29 01.02.2016 Kunnanhallitus 66 21.03.2016 Kunnanvaltuusto 15 05.04.2016 Perusturvalautakunta 46 11.05.2016 Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä hyväksyminen Khall
LisätiedotYHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Viitasaaren kaupunginhallitus Pihtiputaan kunnanhallitus
YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Viitasaaren kaupunginhallitus Pihtiputaan kunnanhallitus Sisällys Yhdenvertaisuussuunnitelma... 1 1 Johdanto... 1 2 Sisältö ja tavoitteet... 1 3 Positiivinen erityiskohtelu...
LisätiedotUudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä
Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä Helsinki 30.3.2015 Hannu-Pekka Huttunen Asiantuntijakonsultti Laki kotoutumisen edistämisestä: LUVUT 1-4 1. Yleiset säännökset
LisätiedotMiksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?
Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Mitä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja
LisätiedotUusi kotoutumislaki. Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto
Uusi kotoutumislaki Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto 8.11.2011 Kotoutumislakiuudistuksen tavoitteet Selkeyttää sääntelyä; kaksi eri lakia Tehostaa ja nopeuttaa
LisätiedotUUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA
UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA ASIAKAS YTIMESSÄ, AMMATTILAISET YHTEISTYÖSSÄ AJANKOHTAISSEMINAARI 27.5.2015 27/05/2015 Pirjo Kruskopf, ylitarkastaja 2 Yhdenvertaisuusvaltuutettu
LisätiedotPOINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010
POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto
MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto HE:N ALUEKEHITYKSESTA JA KASVUPALVELUSTA VALMISTELU LINKITTYY LAIN
LisätiedotNuoren nimi: HETU: Lukkarilan työntekijä: Kunnan sosiaalitoimen edustaja:
Kuntoutus- ja hoivapalvelut Lukkarila Oy Sopimus 18-21-vuotiaan nuoren jälkiseurannasta 1. Sopijaosapuolet Nuoren nimi: HETU: Lukkarilan työntekijä: Kunnan sosiaalitoimen edustaja: 2. Sopimuksen alkaminen
LisätiedotEV 214/2005 vp HE 166/2005 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 214/2005 vp Hallituksen esitys laiksi maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotTosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija
Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Amartya Sen:in haaste Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja
LisätiedotOHJE KUNNILLE VUONNA 2018 TEHDYISTÄ KUNTAPAIKKAPÄÄTÖKSISTÄ MAKSETTAVAN BONUSRAHAN HAKEMISEEN
Ohje kunnille 16.10.2018 Sylvia/Bonus/Ohje2018 1/6 OHJE KUNNILLE VUONNA 2018 TEHDYISTÄ KUNTAPAIKKAPÄÄTÖKSISTÄ MAKSETTAVAN BONUSRAHAN HAKEMISEEN Hakuaika 1.1. 31.3.2019 Kunnat voivat hakea bonusrahaa ajalla
LisätiedotLastensuojelun avohuollon laatukäsikirja
Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
Lisätiedot