MAAHANMUUTTAJIEN KOHTAAMINEN JA ALKUVAIHEEN PALVELUT PUNKALAITUMELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAHANMUUTTAJIEN KOHTAAMINEN JA ALKUVAIHEEN PALVELUT PUNKALAITUMELLA"

Transkriptio

1 MAAHANMUUTTAJIEN KOHTAAMINEN JA ALKUVAIHEEN PALVELUT PUNKALAITUMELLA Liisa Laukkanen Kulttuuritietoiset työkäytännöt maahanmuuttajatyössä Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Kehittämishanke (8 op) Turun yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea päivitys

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 VALINTA 2 3 ASUNTOPALVELUT Varustaminen Käytännön asiat Talonmiespalvelut ja ylläpito 4 4 MAAHANTULO Saapuminen Viranomaisasiat 5 5 TERVEYDENHUOLTO Alkutarkastus Asiakasasioiden siirto Korvaukset 7 6 SOSIAALIPALVELUT Taloudellinen tuki Korvaukset 9 7 KOTOUTTAMINEN 10 8 ARJESSA TOIMIMINEN JA AUTTAMINEN 12 9 KOHTAAMINEN ASIOINTI JA TULKKAUS POHDINTA 18 LÄHTEET LIITTEET

3 1 JOHDANTO Punkalaidun on pieni n asukkaan kunta Pirkanmaalla. Punkalaidun on itsenäinen kunta, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan Sastamalan seudun yhteistoiminta-alueelta. Punkalaidun otti ensimmäiset kiintiöpakolaiset vastaan vuonna 2008, 20 myanmarilaista. Tätä ennen Punkalaitumella oli toiminut jo kahteenkin otteeseen vastaanottokeskus, josta kuntaan oli jäänyt kuntapaikalle asumaan muutamia henkilöitä ja perheitä. Kolmannen kerran vastaanottokeskus aloitti toiminnan vuoden 2008 lopussa, jonka toiminta jatkuu edelleen. Kiintiöpakolaisia otetaan edelleen vastaan, lähinnä yksittäisiä perheitä ja henkilöitä. Myös vastaanottokeskuksesta jää edelleen kuntapaikalle muutamia henkilöitä. Punkalaitumen kunnalla on ELY-keskuksen kanssa avoin sopimus pakolaisten vastaanottamisesta. Oppaassa käsitellään maahanmuuttaja-asiakkaiden kohtaamista ja heidän kanssa työskentelyä järjestämissämme palveluissa. Uusia kuntalaisia tulee niin harvoin, että toiminnat eivät ole juurtuneet perustehtäväämme. Opas voi toimia myös perehdytyskansiona mahdollisissa henkilöstövaihteluissa. Oppaassa käsitellään mm. yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Yhteistyö ja tiedottaminen eri hallintokuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa on tärkeää, jotta saadaan toimivat käytännöt sovituksi. Tarkoituksena on saada maahanmuuttajat kotoutumaan mahdollisimman nopeasti yhteiskuntamme jäseniksi, joten on tärkeää, että annamme heille oikeaa tietoa miten yhteiskunnassamme toimitaan ja oikeanlaista palvelua heidän tarpeisiinsa, jotta kotoutuminen onnistuisi. Tarkoituksena on opastaa asiakas hoitamaan asiansa oikeassa paikassa heti alusta alkaen. Oppaasta työntekijät saisivat vahvistusta sekä rohkeutta kohdata maahanmuuttaja-asiakkaita omassa työssään. Kunnassa kokoontuu mamu-ryhmä, jonka koollekutsujana toimii sosiaalityön palveluohjaaja. Mamu-ryhmään kuuluu edustus aikuissosiaalityöstä, lastensuojelusta, koulusta, päivähoidosta, terveydenhoidosta, vapaa-aikatoimisesta ja asuntotoimesta. Mamu-ryhmässä pohditaan maahanmuuttaja-asiakkaiden tilannetta ja mahdollisia kehittämisehdotuksia.

4 2 VALINTA Kiintiöpakolaisten kohdalla mm. sosiaalityön palveluohjaajalle tulee lista henkilöistä, joille kuntapaikkaa pyydetään. Listasta kunta voi valita henkilöitä ja perheitä. Turvapaikanhakijoista kysely mahdollisesta kuntapaikasta tulee vastaanottokeskuksesta tai ELY-keskuksesta. Kunnan valitsemista kiintiöpakolaisista ilmoitetaan ELY-keskukseen ja maahanmuuttovirastoon. Tämän jälkeen maahanmuuttovirasto tekee tarvittavat paperit ja maahantulovalmistelut. ELY-keskus tekee päätöksen kuntaosoituksesta sen jälkeen kun henkilöt ovat saapuneet maahan ja rekisteröityneet maistraattiin. Rekisteröintipäivä on merkitsevä ELY-keskukselle laskennallisten korvausten maksamisessa. Kiintiöpakolaisten kohdalla korvauksia maksetaan neljä vuotta ensimmäisestä rekisteröintipäivästä alkaen. Turvapaikanhakijoiden kohdalla valinnasta ilmoitetaan ELY-keskukseen, joka tekee päätöksen kuntasijoituksesta. Jos asukkaat ovat Punkalaitumen vastaanottokeskuksesta, he ovat oleskeluluvan saatuaan rekisteröityneet maistraattiin, joten siitä päivästä alkaen ELY-keskus maksaa laskennallisia korvauksia kolme vuotta. Kuntaan muuttamisesta ja siihen liittyvistä järjestelyistä sovitaan vastaanottokeskuksen kanssa. Kun olemme saaneet tiedon koska uusia kiintiöpakolaisia tulee, tarvittavien tahojen kanssa sovitaan käytännön asioiden hoitamisesta. Vastaanottokeskuksesta kuntaan muuttavien asiakkaiden kanssa pidetään asiakkaan asioissa siirtopalaveri tarvittavien työntekijöiden kanssa. VALINTA vastuuhenkilö: sosiaalityön palveluohjaaja sekä kunnanjohtaja lista tai pyyntö valittavista henkilöistä tulee sosiaalityön palveluohjaajalle henkilövalinnat tehdään huomioiden mm. vapaat asunnot kunnanhallitukselta hyväksyntä vastaanottoon valituista henkilöistä ilmoitetaan maahanmuuttovirastoon ja ELY-keskukseen järjestetään yhteispalaveri kunnan eri toimijoiden kanssa alkuvaiheen toimenpiteistä 2

5 3 ASUNTOPALVELUT 3.1 VARUSTAMINEN Ensimmäinen ratkaiseva tekijä vastaanotossa on sopivan asunnon löytyminen. Kun sopiva asunto on löytynyt, aletaan etsiä välttämättömiä kalusteita ja muita varusteita. Välttämättömiksi katsotaan sängyt, petivaatteet, ruokapöytä, valaisimet, verhot, ruokailu- ja ruoanlaittovälineet, siivousvälineet ja vähäiset ruokatarvikkeet ensimmäisten päivien varalle. Välttämättömiä hankintoja eivät ole sohva, matot, mikro, imuri, televisio, pesukone ja tietokone. Jos niitä lahjoituksena saadaan, niin siinä tapauksessa niitä voidaan asuntoihin valmiiksi viedä. Kiintiöpakolaisten kohdalla asunto laitetaan kuntoon etukäteen, vastaanottokeskuksesta tulevien kanssa sovitaan mitkä asiat hoidetaan valmiiksi ja mitkä asiat asukas haluaa hoitaa itse. Asuntojen kalustuksesta ja varusteista vastaa sosiaaliohjaaja KÄYTÄNNÖN ASIAT Kiintiöpakolaisten Suomeen saapumisen odotusajan vuokrat voidaan maksaa asiakkaiden toimeentulotukena, joka peritään takaisin ELY-keskukselta. Vuokrasopimus voidaan kirjoittaa vasta kun he ovat Suomeen saapuneet. Vuokrasopimuksen kirjoittamisen yhteydessä asuntosihteeri selvittää asumiseen liittävät asiat kuten takuuvuokra ja sen merkitys, asunnon kunnossapitoon liittyvät asiat, muuttoilmoitukset, sähkösopimukset ja irtisanomiset. Asuntoon muuttaessa asunnosta täytetään kuntotarkastuslomake, jossa käydään läpi asunnon kunto sekä mahdolliset viat ja puutteet. Asuntosihteeri ottaa vastuun asunnon kuntotarkastuksen suorittamisesta. Jos takuuvuokra maksetaan toimeentulotukena, mahdollisuuksien mukaan myös sosiaalityön palveluohjaaja on mukana kuntotarkastuslomaketta täytettäessä. Sama lomake käydään läpi asukkaan muuttaessa pois asunnosta. Tämä lomake on pohjana päätökselle takuuvuokran palautuksesta. 3

6 3.3 TALONMIESPALVELUT JA YLLÄPITO Asiakkaat opastetaan kunnantalolle kysymään asuntoon liittyvistä asioista esim. asunnon kuntoon ja ylläpitoon liittyvissä asioissa sekä asuntohakemusasioissa. Maahanmuuttaja-asiakkaat ottavat talonmieheen yhteyttä kunnan normaalin käytännön mukaan. Vuokrasopimuksen kirjoittamisen yhteydessä annetaan tarvittavat yhteystiedot. Asuntosihteeri vastaa asuntoon liittyvistä asioista. ASUNTO vastuuhenkilö asuntosihteeri välttämättömien kalusteiden ja varusteiden hankinta joko lahjoituksina tai ostamalla (vastuuhenkilö sosiaalityön palveluohjaaja) asunnon vuokraukseen liittyvien papereiden täyttö sekä ohjeistus asunnon kuntotarkastus ja lomakkeen täyttö talonmiehen yhteystietojen antaminen 4 MAAHANTULO 4.1 SAAPUMINEN Tieto kiintiöpakolaisten saapumisesta Suomeen tulee sosiaalityön palveluohjaajalle Punaisen Ristin työntekijöiltä Helsinki-Vantaan lentokentältä. Ilmoituksesta selviää saapumispäivä ja lennot, joilla asiakkaat saapuvat. Saapumispäivä saattaa olla hyvinkin pian, joten tästä johtuen asunnon on oltava valmiina. Asiakkaiden hakemiseen kentältä varataan tilataksi. Vastaanottamaan asiakkaita menee vähintään yksi henkilö. Jos kyseessä on linkkitapaus eli tulevalla asiakkaalla on jo perhettä tai sukulaisia Punkalaitumella, mukaan otetaan myös perheenjäsen. Rajavartiolaitokselle sekä lentokentän Punaisen Ristin työntekijälle ilmoitetaan kentälle vastaan tulevan henkilön yhteystiedot sekä mihin osoitteeseen asiakkaat muuttavat. Rajavartiolaitos tarvitsee osoitteen matkustusasiakirjan haltuunoton todistukseen. Haltuunottotodistuksella, oleskelulupakortilla sekä yleensä kopiolla laissez-passerista asiakkaat mahdollisimman pian rekisteröityvät maistraattiin, tekevät hakemuksen kelalle päästäkseen suomen vakuutusturvan piiriin sekä hakevat itselleen passia. Lentokenttä on varannut rekisteröintiään varten tulkin. Jos tulkkia tarvitaan esimerkiksi matkalle Punkalaitumella, kunnan tulee itse varata tulkki tätä varten. Punkalai- 4

7 tumelle saavuttua esitellään asunto ja käydään läpi välttämättömät asuntoon liittyvät asiat. 4.2 VIRANOMAISASIAT Tavoitteena on saada tulkki heti seuraavaksi päiväksi paikanpäälle, jotta voidaan käydä hoitamassa välttämättömät viranomaisasiat. Ensin käydään rekisteröitymässä maistraattiin. Punkalaidun kuuluu Sisä-Suomen maistraattiin ja rekisteröinti tapahtuu Tampereen maistraatissa. Asiakkaat eivät saa rekisteröinnin yhteydessä vielä itselleen otetta väestötietojärjestelmään rekisteröinnistä, vaan maistraatti lähettää rekisteriotteen myöhemmin postissa kotiin. Rekisteriotteen saapumisen jälkeen voidaan lähteä hoitamaan muita viranomaisasioita. Kun asiakkaat ovat saaneet henkilötunnuksen, heille voidaan täyttää kelan hakemus Suomen vakuutusturvan piiriin pääsemiseksi. Hakemuksen voi tehdä kirjallisesti ja hakemuksen liitteeksi tarvitaan kopio oleskeluluvasta. Pankissa käydään avaamassa asiakkaille omat pankkitilit ja tilataan asiakkaille pankkikortit. Pankkitilin avaamisen jälkeen asiakkaille voidaan tehdä muut mahdolliset kelan etuushakemukset, koska hakemuksiin tarvitaan asiakkaiden pankkitilin numero. Passihakemukset tehdään Sastamalan poliisilaitoksella mahdollisimman pian maahantulon jälkeen. Poliisilaitokselle on hyvä varata aika etukäteen ja asiakkailla täytyy olla mukana Suomessa otetut passikuvat sekä rahaa passihakemusta varten. Alkuvaiheessa asiakkaat joutuvat täyttämään monenlaisia papereita ja kaavakkeita, joita he eivät ymmärrä. Turvapaikanhakuprosessin kautta kuntaan muuttaneet ovat joutuneet hoitamaan asioitaan erilaisesti kuin kiintiöpakolaiset. Oleskelulupa myönnetään määräajaksi ja asiakkaiden on huolehdittava sen uusimisesta. Oleskeluluvan voimassaolo on edellytys mm. kelan etuuksien maksamisessa. Myös passi on voimassa määräajan, jonka uusimisesta asiakkaiden täytyisi itse huolehtia. MAAHANTULO vastuuhenkilö sosiaalityön palveluohjaaja tieto saapuvasta lennosta tulee sosiaalityön palveluohjaajalle asiakkaiden tulevan osoitteen ja lentokentälle vastaan tulevien henkilöiden ilmoittaminen lentokentälle taksin varaaminen hakumatkalle 5

8 tulkin varaaminen välttämättömiä viranomaisasiointeja varten paikanpäälle käynti maistraatissa, pankissa ja poliisilla mahdollisimman pian maahantulon jälkeen lomakkeiden täyttäminen kelalle 5 TERVEYDENHUOLTO 5.1 ALKUTARKASTUS Sosiaalityön palveluohjaaja ilmoittaa tulevista kuntalaisista terveydenhoitajalle, jotta terveydenhoitaja voi varata ajan ja tulkin alkutarkastusta varten. Sosiaalityön palveluohjaaja ilmoittaa terveydenhoitajalle asiakkaiden nimet, henkilötunnukset ja osoitteen. Terveydenhoitaja kartoittaa asiakkaiden terveydentilan ja tekee tarvittavat lähetteet mm. laboratorioon ja röntgeniin. Terveydenhoitaja varaa tarvittavat ajat ja ilmoittaa ne asiakkaille. Terveydenhoitaja myös ohjeistaa asiakkaat jatkotoimista esim. näytteiden ottoon liittyvistä asioista, kontrolleista ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Asiakkaille tulee varata aika myös hammashoitolaan. Vastaanottokeskuksen asukkaat ovat saaneet välttämättömät terveydenhuollon palvelut vastaanottokeskuksessa. Vastaanottokeskuksesta kuntaan muuttavien kohdalla tulee huomioida asioiden siirto perusterveydenhoidon henkilöstölle. 5.2 ASIAKASASIOIDEN SIIRTO Alkutarkastukseen liittyvin käyntien jälkeen terveydenhoitaja järjestää siirtopalaverin, johon kutsutaan tarvittavat tahot esim. terveydenhuollosta, sosiaalityöstä, päivähoidosta, koulusta. Palaverissa käsitellään alkutarkastuksessa esiin nousseita asioita ja nimetään tarvittaessa vastuuhoitaja jatkotoimia varten. Maahanmuuttaja-asiakkaat kuuluvat normaalin terveydenhuollon järjestelmän piiriin ja he asioivat terveydenhuollossa aivan samoin kuin muutkin kuntalaiset. Palaverissa käsitellään myös asiakkaan palveluiden järjestämiseen vaikuttavista asioista, esim. jos asiakkaan ei ole suositeltavaa olla kanssakäymisissä muiden kanssa tartuntariskin vuoksi. Jos maahanmuuttaja-asiakkaille tulee myöhemmässä vaiheessa joitakin sairaanhoidollisia asioita, lääkäri ottaa asiakkaalta lähetteen kirjoittamisen yhteydessä suostumuksen tietojen luovuttamiseen. Erikoissairaanhoidosta pitäisi tällöin epikriisien tulla 6

9 suoraan terveysasemalle, jossa hoitajat käyvät ne läpi ja lähettävät asiakkaalle selkeät ja yksinkertaiset ohjeet jatkotoimista. Tarvittaessa pidetään asiakkaan jatkotoimista palaveri, johon terveysaseman hoitajat kutsuvat mukaan sosiaalityön palveluohjaajan. Terveydenhuoltoon liittyvistä asioista vastaa terveydenhuollon henkilöstö ja he hoitavat tarvittavan tiedonsiirron eri tahojen välillä. 5.3 KORVAUKSET Jos asiakkailla on jokin vamma tai sairaus, joka edellyttää pitkäaikaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja jos siitä aiheutuu kunnalle huomattavia kustannuksia, tulee kunnan tehdä hakemus ELY-keskukselle kustannusten korvaamisesta. Kustannusten tulee olla arvioitavissa tai todennettavissa huomattaviksi. Huomattavaa kustannusta arvioidessa lähtökohtana pidetään yli 7-vuotiaan laskennallisen korvauksen ylittävää tasoa vuodessa, joka on tällä hetkellä 2300e/v. Hakemuksessa tulee kertoa lyhyesti hakemuksen perusteet, esim. asiakkaan vamma tai sairaus, sekä arvio aiheutuvista toimenpiteistä ja kuluista. Kustannukset korvataan enintään kymmeneltä vuodelta. (Ohje kotoutumisen edistämisestä koskevan lain mukaisten kustannuskorvausten korvaamisesta kunnille s.10). Hakemukset ELY-keskukselle tekee sosiaalityön palveluohjaaja, joten hänelle tulee ilmoittaa ja toimittaa asiakkaan tiedot hakemuksen tekemistä varten. TERVEYDENHOITO vastuuhenkilö terveydenhoidon henkilöstö sosiaalityön palveluohjaaja ilmoittaa uusista tulijoista terveydenhoitajalle ja antaa tarvittavat henkilötiedot terveydenhoitaja välittää henkilötiedot muille tarvittavilla tahoille terveydenhoitaja varaa ajan ja tulkin alkutarkastusta varten ja ilmoittaa ajankohdan sosiaalityön palveluohjaajalle terveydenhoitaja tekee tarvittavat lähetteet ja ajanvaraukset laboratorioon, röntgeniin, lääkäriin ja hammashoitoon terveydenhoitaja ilmoittaa ajat asiakkaalle terveydenhoitaja ohjeistaa asiakkaat jatkotoimista terveydenhoitaja kutsuu koolle siirtopalaverin tarvittavien yhteistyötahojen kanssa 7

10 nimetään asiakkaalle tarvittaessa vastuuhoitaja lääkäreillä vastuu asiakkaiden suostumuksen ottamiseen tietojen luovuttamisesta lähetteiden kirjoittamisen yhteydessä epikriisit käydään läpi terveysasemalla, josta hoitajat lähettävät asiakkaalle yksinkertaisen ja selkeän ohjeen jatkotoimista tarvittaessa terveydenhoidon henkilöstö tiedottaa sosiaalityön palveluohjaajalle mahdollisista sairauksista ja vammoista, joista aiheutuu huomattavia kustannuksia, erityiskorvauksen hakemista varten 6 SOSIAALIPALVELUT Maahanmuuttajat ovat oikeutettuja aivan samoihin palveluihin kuin muutkin kuntalaiset lasten, aikuisten, vanhusten ja vammaisten palveluissa. 6.1 TALOUDELLINEN TUKI Kiintiöpakolaisille ja vastaanottokeskuksesta muuttaville myönnetään alkuavustus, joka on tarkoitettu mm. kodin hankintoihin. Alkuavustus on kuntakohtainen ja vaihtelee suurestikin esim. Pirkanmaan alueella ja sitä on tarkoitus yhtenäistää seutukunnalla. Tällä hetkellä Punkalaidun myöntää alkuavustuksena yksin asuvalle henkilölle 600 euroa. Perheellä alkuavustus lasketaan toimeentulotuen yhden kuukauden perusosan mukaisesti. Jos asuntoihin ei ole saatu lahjoituksena sänkyä, ruokapöytää ja valaisimia, sosiaalityön palveluohjaaja ostaa tästä summasta kyseiset kalusteet ennen perheen saapumista Suomeen. Loppuosa maksetaan myöhemmin asiakkaan tilille ja hän saa itse päättää mitä hankintoja sillä tekee, esimerkiksi ostaako pyykinpesukoneen. Toimeentulotukea myönnetään asiakkaille siitä päivästä alkaen kun he Suomeen saapuvat. Ensimmäinen toimeentulotukilaskelma tehdään asiakkaalle jo ennen hänen saapumista Suomeen ja sosiaalityön palveluohjaaja käy pankista nostamassa asiakkaalle käyttövaroja alkupäivien ostoksia varten. Loppuosa toimeentulotuesta maksetaan asiakkaan tilille, kun tili on saatu avattua. Toimeentulotuen myöntämisperusteet ovat aivan samanlaiset kuin muillakin kuntalaisilla. Toimeentulotukea myönnetään perusosaan (sisältää mm. ruoan, vaatteet, hygieniatarvikkeet, puhelinlaskut, televisioluvat) sekä lähinnä asumisesta ja terveydenhuollosta aiheutuviin menoihin. 8

11 Takuuvuokraan, oleskelulupaan ja passin hankintaan liittyvät menot ovat alkuvaiheessa välttämättömiä, joten niihin myönnetään myös toimeentulotukea. Asiointimatkat sisältyvät perusosalla kustannettaviin menoihin, mutta koska matkakuluja tulee alkuvaiheessa paljon mm. Sastamalaan, seutulippuun voidaan myöntää toimeentulotukea. Asiakkaalle tulee selvittää mitkä ovat sellaisia kustannuksia joihin voidaan tarvittaessa myöntää toimeentulotukea, mitkä sisältyvät perusosaan ja mitkä ovat sellaisia menoja joita ei huomioida toimeentulotuessa ollenkaan esim. tietokone ja televisio. Asiakkaille tehdään myös kelan etuuksia varten hakemukset esim. asumistuki ja lapsilisähakemukset. Ensimmäisen kerran sosiaalityön palveluohjaaja tekee hakemukset, mutta jatkossa asiakkaiden tulisi tehdä hakemukset itse esim. yhteispalvelupisteessä. Asiakkaalle tulee selittää mitä etuuksia hänellä on mahdollista saada ja miten ne tulevat vaikuttamaan kunnan hänelle myöntämään toimeentulotukeen. Taloudellisesta tuesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä vastaa sosiaalityön palveluohjaaja. 6.2 KORVAUKSET Kunta saa laskuttaa ELY-keskukselta kiintiöpakolaisista laskennallisia korvauksia neljä vuotta ja turvapaikanhakijoista kolme vuotta. Tällä hetkellä alle 7-vuotiaasta maksetaan vuodessa 6845 euroa ja yli 7-vuotiaasta 2300 euroa. Korvauksia maksetaan siitä päivämäärästä alkaen, kun henkilö on rekisteröitynyt ensimmäistä kertaa väestötietojärjestelmään. Toimeentulotuen korvaukset kunta saa laskuttaa kolme vuotta, tulkkausten kuluissa ei ole määräaikaa. Ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten kohdalla korvauksia voidaan maksaa esimerkiksi lastensuojelulain jälkihuoltoon rinnastettavien toimenpiteiden kustannuksista. Korvauksia voidaan maksaa siihen asti kun nuori täyttää 21 vuotta. Kunta voi saada myös erityiskorvauksia mm. lastensuojelun tai terveydenhuollon huomattavasti suuremmista kustannuksista. Päätös tehdään hakemuksesta tapauskohtaisesti. Tapauskohtaisesti voidaan korvata esimerkiksi lastensuojelun avohuollon tukitoimia, sijaishuollon kustannuksia, erityispäivähoidon kustannuksia, vamman tai sairauden huomattavia hoitokustannuksia, varatun asunnon odotusajan vuokria, vanhustenhuollon erityisiä toimenpiteitä. Erityiskustannuksia korvataan enintään kymmeneltä vuodelta henkilöiden ensimmäisestä kotikuntamerkinnästä. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet sekä muu sosiaalityö sisältyvät laskennallisiin korvauksiin. (Ohje kotoutumisen edistämisestä koskevan lain mukaisten kustannusten korvaamisesta kunnille s. 6-11). Edellytyksenä kustannus- 9

12 ten korvaamiseen on, että kunnassa on laadittu kotouttamisohjelma sekä tehty ELYkeskuksen kanssa sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä (Laki kotoutumisen edistämisestä 44 ). SOSIAALIPALVELUT vastuuhenkilö sosiaalityön palveluohjaaja alkuavustuksen myöntäminen alkuvaiheen hankintoja varten ja sen maksaminen asiakkaan tilille toimeentulotuen myöntäminen tulopäivästä alkaen ensisijaisten etuuksien hakeminen kelasta kelan etuuksien ja toimeentulotuen merkityksen selittäminen asiakkaalle korvausten hakeminen ELY-keskukselta 7 KOTOUTTAMINEN Päävastuu maahanmuuttajien kotoutumisen organisoinnista on kunnalla. Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja ja taitoja sekä tukea oman kielen ja kulttuurin ylläpitämistä. (Kati Turtiainen s. 37). Kunnan, työ- ja elinkeinotoimiston sekä muiden viranomaisten on annettava maahanmuuttajille asianmukaista ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä, palveluista ja työelämästä. Kotoutumista edistävät toimenpiteet ja palvelut järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä. Kunnan tulee huolehtia siitä, että toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin tarve edellyttää. (Laki kotoutumisen edistämisestä 6, 8, 30 ). Asiakkaalle tehdään alkukartoitus, jossa arvioidaan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet ja arvioidaan tämän perusteella asiakkaan tarvitsemat toimenpiteet ja palvelut. Alkukartoituksessa selvitetään asiakkaan aikaisempaa koulutusta, työhistoriaa, kielitaitoa ja muita kotoutumiseen vaikuttavia seikkoja. Työttömille työnhakijoille alkukartoitus tehdään työ- ja elinkeinotoimistossa ja toimeentulotukea saaville, esimerkiksi eläkeläisille, kotiäideille tai pitkäaikaissairaille, alkukartoitus tehdään kunnassa. Alkukartoitus tulee käynnistää kahden kuukauden kuluessa asiakkuuden alkamisesta tai sen pyynnöstä. Kunnan tekemään alkukartoitukseen saadaan ELY- 10

13 keskukselta laskennallista korvausta 700 euroa kattamaan järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia. (Laki kotoutumisen edistämisestä 9,10, 50 ). Ongelmallista alkukartoituksessa on kielitaidon kartoittaminen, johon kunnassa ei ole valmiiksi mietitty miten se hoidetaan. Alkukartoitusta on tarkoitus suunnitella ja yhtenäistää Pirkanmaan alueella Alma - Alueellisen maahanmuuton kehittämishankkeen avustamana ja kouluttamana. Alkukartoituksen perusteella arvioidaan, tarvitseeko asiakas kotoutumissuunnitelman. Kotoutumissuunnitelma on yksilöllinen suunnitelma niistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on tukea ja edistää asiakkaan mahdollisuuksia osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Kotoutumissuunnitelma tulee tehdä viimeistään kahden viikon kuluttua alkukartoituksesta. (Laki kotoutumisen edistämisestä 10, 11, 13 ). Työvoimahallinnon asiakkaille sosiaalityön palveluohjaaja varaa ajan työvoimatoimistoon yleensä jo siinä vaiheessa kun tieto maahantulosta on tullut. Ennen aikaa asiakkaiden tulee netin kautta ilmoittautua työnhakijoiksi, jonka hoitaa sosiaalityön palveluohjaaja. Ilmoittautumiseen tarvitaan henkilötunnus, joten sitä ei voida tehdä ennen kuin asiakas on saanut otteen väestötietojärjestelmään rekisteröitymisestä. Yleensä asiakkaiden ei ole mahdollista päästä heti kielikurssille ja odotusajaksi on vaikea saada mitään työharjoittelua kielitaidon puuttumisen vuoksi. Jos asiakas ei voi terveydentilansa, ikänsä, perhesyiden tai jostakin muusta syystä osallistua työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, kunta sopii asiakkaan kotoutumissuunnitelmassa mitä palveluita ja toimenpiteitä asiakas tarvitsee (Laki kotoutumisen edistämisestä 14 ). Kunnan tulisi kehittää asiakkaiden palvelutarjontaa, koska laki velvoittaa aktiivisesti tarjoamaan asiakkaalle tämän kotoutumissuunnitelmaan sisältyviä toimenpiteitä ja palveluja. Kunnan on huolehdittava siitä, että toimenpiteitä ja palveluja järjestetään sellaisena kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Maahanmuuttaja ohjataan hakeutumaan tarvetta vastaavaan koulutukseen tai muuhun kotoutumista edistävään toimenpiteeseen kuukauden kuluessa kotoutumissuunnitelman laatimisesta. (Laki kotoutumisen edistämisestä 14, 17, 30 ). Ensisijainen tavoite on suomen kielen opiskelu, joka täytyisi mahdollistaa jollakin keinoin, jos työvoimahallinnon puolelta ei pystytä koulutusta nopeasti järjestämään. Lasten kohdalla päivähoito ja koulu ovat ensisijaisia kotouttamistoimenpiteitä. 11

14 Kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kunnan on laadittava kotouttamisohjelma, joka hyväksytään valtuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa (Laki kotoutumisen edistämisestä 32 ). KOTOUTTAMINEN alkukartoituksen tekeminen joko te-toimistossa tai kunnassa kahden kuukauden kuluessa asiakkuuden alkamisesta tai asiakkaan pyynnöstä mahdollisen kotoutumissuunnitelman laatiminen alkukartoituksen perusteella viimeistään kahden viikon kuluttua alkukartoituksesta asiakkaalle aktiivisesti tarjottava kotoutumissuunnitelmaan sisältyviä toimenpiteitä ja palveluja (kielikurssit, päivähoito, koulu, muu vapaa-ajan toiminta) asiakas ohjataan kotoutumista edistävään toimenpiteeseen kuukauden kuluessa kotoutumissuunnitelman laatimisesta kunnan huolehdittava että toimenpiteitä ja palveluja järjestetään sellaisena kuin tarve edellyttää kunnalla oltava kotouttamisohjelma, jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa 8 ARJESSA TOIMIMINEN JA AUTTAMINEN Varsinkin alkuvaiheessa olisi tärkeää, että maahanmuuttajilla olisi yksi tietty henkilö, joka ohjaisi ja opastaisi heitä arjen toiminnassa. Maahanmuuttajat joutuvat moniin sellaisiin tilanteisiin, jotka meille on itsestään selviä, mutta ei heille. Punkalaitumelle tulleet kiintiöpakolaiset ovat pääosin asuneet pakolaisleirillä jo useita vuosia, eivätkä he ole tietoisia meidän itsestään selvinä pitämistä asioista. Saattaa olla että sähköhella, juokseva vesi ja vesivessa ovat heille aivan vieraita asioita. Todennäköisesti heillä on aivan vierasta meidän käsityksemme kodin siisteydestä ja sen huolehtimisesta. Myös ruoanlaitto meidän raaka-aineista voi olla heille hyvinkin haasteellista. Ilmaston muutos voi olla myös haasteellista vaatetuksen suhteen. Suomalainen talvi lumineen ja pakkasineen on uutta maahanmuuttajille. He eivät välttämättä ole tottuneet pitämään sukkia tai päähineitä, eivätkä todennäköisesti ymmärrä meidän ker- 12

15 rospukeutumistamme. Kesä- ja talviaika eivät ole kaikissa maissa käytössä, joten asiakkaat eivät välttämättä ole tietoisia myöskään kellojen siirrosta ja niiden ajankohdista. Alkuvaiheessa asiakkaille tulee opastaa myös linja-auton käyttöä Huittisiin, Sastamalaan sekä Tampereelle. Kaikki linja-autot eivät esimerkiksi kulje Punkalaitumen keskustan Urjalan puoleisesta päästä, joka täytyy ottaa huomioon pysäkkiä ja aikataulua opastaessa. Linja-autolla ei myöskään pääse tällä hetkellä kulkemaan Huittisiin ja Sastamalaan kuin kouluaikoina ja koska syys- ja talviloma on kyseisillä paikkakunnilla eri aikoihin, myös tämä on otettava huomioon. Usein asiakkaiden ensimmäinen kielikoulutus kestää noin vuoden, joten myös loma-aikoina täytyy järjestää heille mahdollisuus kulkemiseen paikkakunnalle, jossa koulutus pidetään. Sosiaalityön palveluohjaaja on järjestänyt loma-ajoille taksikuljetuksen, josta asiakkaiden omavastuu on seutulipun hinnan suuruinen kuukaudessa. Maahanmuuttaja-asiakkaat tulevat usein maista, joissa yksilöön, perheeseen, aikaan ja viestintään liittyvät käsitykset poikkeavat länsimaisesta kulttuurista. Heidän elämänsä on voinut olla vuosia muiden määrättävissä ja alistettavissa, mikä vaikeuttaa heitä toimimaan oman elämänsä aktiivisena subjektina. (Berg 2012 s. 18). Perhekäsitys saattaa olla heillä erilainen kuin meillä, samoin kuin naisen ja miehen asema. Lasten kasvattaminen heidän kulttuurissaan ja esimerkiksi leirillä on saattanut olla aivan toisenlaista kuin meidän kulttuurissamme. Käyttäytymis- ja ajattelutapojen erot vaikuttavat vuorovaikutuksen onnistumiseen monella tavalla. Yhteisöllisyys, moniaikainen aikakäsitys ja suuri valtahierarkia ovat tyypillisiä kulttuuripiirteitä maahanmuuttaja-asiakkaiden lähtömaissa. (Berg 2012 s.19). Elämäntapaerot voivat näyttää erityisen suurilta, jos maahanmuuttaja-asiakas on elänyt perinteistä elämäntapaa noudattaen ilman koulutusta. Ryhmäkulttuureista tulevia kutsutaan usein aikamatkalaisiksi. Päivän matka voi heille merkitä muutosta, johon suomalaisilta on kulunut yksi vuosisata. (Turtiainen 2012 s. 38). Maahanmuuttajien kanssa työskentely vaatii taitoa, osaamista ja eettistä ymmärrystä monikulttuurisuuteen liittyvissä kysymyksissä (Turtiainen 2012 s. 53). Meidän ei tarvitse osata jokaista kulttuuria ja uskontokäsitystä, tärkeää on avoin asenne ja uskallus kysyä asiakkailta itseltään heidän tavoistaan ja tottumuksistaan. Tärkeää on 13

16 myös kertoa asiakkaille meidän tapamme hoitaa asioita ja selittää miksi niin toimitaan. Vastaanottokeskuksessa arjen asioita on voitu ohjaajien kanssa yhdessä opetella ja omaan asuntoon muuttaessa kaikki ei tule heille uusina asioina. Kiintiöpakolaiset, jotka muuttavat suoraan kuntaan omiin asuntoihinsa, joutuvat nämä asiat itsenäisesti opettelemaan. ARJEN TOIMET meille itsestään selvät asiat eivät ole välttämättä selviä maahanmuuttajille erilaisen kulttuurin ja uskontokäsityksen huomioiminen avoin asenne rohkeus kysyä ja selvittää asioita suoraan 9 KOHTAAMINEN Monikulttuurisuus, pakolaisuuteen liittyvät asiat sekä monen erityistarpeen samanaikainen kohtaaminen tuovat työhön omat haasteensa, mutta työtä ohjaavat samat ammatilliset ja eettiset periaatteet kuin kantaväestönkin kanssa. Usein pakolaisina tulevia asiakkaita pidetään erityisen tarvitsevina, vaativina ja hankalina asiakkaina, joka herättää avuttomuutta ja neuvottomuutta kokeneissakin ammattilaisissa. Ammattilaisilta vaaditaan pitkäjänteisyyttä, hienotunteisuutta ja herkkiä tuntosarvia. (Berg , 20). Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelma siinä laajuudessa kuin kunkin viranomaisen toiminnan luonne sitä vaatii. (Yhdenvertaisuuslaki 4 ). Asiakkaiden samanlainen kohtelu ei aina takaa yhdenvertaisuuden toteutumista, koska ihmisten lähtökohdat ja elämäntilanteet määrittelevät heidän tarpeitaan ja mahdollisuuksiaan. Hyvän hallinnon periaatteiden toetutuminen saattaa vaatia lisätoimenpiteitä eri ryhmien kohdalla. (Yleiset suositukset yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöksi s.2). 14

17 Yhdenvertaisuuslaki kieltää mm. ikään, etniseen ja kansalliseen alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen sekä seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän. Välittömässä syrjinnässä henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta. Välillisessä syrjinnässä säädökset ja määräykset asettavat henkilön erityisen epäedulliseen asemaan muihin verrattuna. Häirintä on henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista ja tosiasiallista loukkaamista, jossa ilmapiiri on uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä. Ohjeen tai käskyn antaminen syrjivään toimintaan on myös yksi syrjinnän muoto. (Yleiset suositukset yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöksi s.1). Yhdenvertaisuuden toteutumisen lähtökohtana ja edellytyksenä on syrjinnän tunnistaminen ja viranomaisen on aktiivisesti ja johdonmukaisesti etsittävä ja poistettava eriarvoisuutta aiheuttavia toimintoja ja rakenteita. Arvioinnissa tulisi katsoa asioita toiminnan kohteiden ja käyttäjien näkökulmasta. (Yleiset suositukset yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöksi s.2-3). Maahanmuuttajien kohtaaminen koetaan toisaalta ahdistavina ja vaikeina, mutta toisaalta rikastuttavina. Kohtaamisten myötä itsereflektointi lisääntyy ja ymmärrys omasta sekä organisaation kulttuurista kasvaa. (Salo- Lee 2009 s.66). Yksittäinen sosiaalityöntekijä ei voi olla päävastuussa palvelujen uudistamisessa ja kehittämisessä. Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää joustavampia ja asiakkaiden yksilöllisiä tilanteita kunnioittavia toimintatapoja ja käytäntöjä. Haluttomuus kehittää työkäytäntöjä ja vetoaminen vakiintuneisiin käytäntöihin merkitsee sitä, että asiakkaiden odotetaan sopeutuvan olemassa olevaan palvelujärjestelmään. Tällä tavalla ylläpidetään syrjiviä käytäntöjä. Sosiaalitoimi jää usein yksin viimesijaisena auttajatahona muiden vetäytyessä vastuusta. (Berg 2012 s.24, 32). Oman organisaation normien mukaisesti toimien tuotetaan usein tahattomasti asiakkaalle kokemus rasistisesta kohtelusta. Asiakkaiden luottamus kohtelun oikeudenmukaisuuteen perustuu osaltaan menettelytapojen johdonmukaisuuteen. (Berg 2012 s ). Viranomaiset edustavat julkista valtaa, joten maahanmuuttaja-asiakkaat eivät välttämättä pidä tietoa pätevänä. Maahanmuuttajien ongelmat saattaa myös jäädä tunnistamatta ja ongelmat pahenevat, koska he eivät halua pyytää apua ja neuvoa. Pyytämien saattaa olla heistä väärin. (Turtiainen 2011 s. 151, ). Luottamuksen rakentaminen voi viedä kauan aikaa ja siinä tarvitaan tietoisia ponnis- 15

18 teluja luottamuksen arvoisuuden osoittamiseksi. Maahanmuuttajien odotukset saattavat olla epärealistisia, jolloin pettymykset horjuttavat luottamusta asioiden oikeudenmukaisuuden kulkuun. (Turtiainen 2012 s.50-51). Alkuvaiheessa sosiaalityöntekijä joutuu tekemään monenlaisia asiakkaan elämän liittyviä päätöksiä, jotka voidaan tehdä äärimmäisen niukan tiedon varassa. Maahanmuuttaja ei itse kerro asioistaan ja tarpeita on alkuvaiheessa vaikea tunnistaa. (Turtiainen 2011 s. 156). Asioiden sujumattomuuden taustalla voi olla myös työntekijän arviointivirhe asiakkaan tiedoista ja taidoista. Asiakas ei välttämättä tiedä, mitä hänen pitäisi ottaa huomioon ja osata arvioida tehdessään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä. Tiedon ja osaamisen puute näkyy asioiden ja päätösten tekemättä jättämisenä. Myös uskon puute asiakkaan kykyihin voi vaikuttaa työskentelyyn ja hidastaa kotoutumista. Työntekijällä on vastuu viranomaisroolien selkeyttämisestä niin, että perheenpään rooli siirtyy asiakkaalle. Oleellista on hahmottaa milloin asiakkaalla on riittävästi käytännön valmiuksia, pätevää tietoa ja riittävästi mahdollista huolenpitoa, jotta hän osaa hoitaa asiansa ja pystyy ymmärtämään päätösten seuraamukset. Työntekijän täytyy olla aktiivinen ja varmistaa että palveluista ja valinnanmahdollisuuksista on riittävästi informaatioita saatavilla. Tärkeää on myös selvittää viranomaisen rooleja, milloin on järkevää selviytyä itse ja milloin toinen voi olla apuna. Maahanmuuttajan ja työntekijän vastavuoroinen suhde mahdollistaa oikeuksien, velvollisuuksien ja mahdollisuuksien hahmottumisen. (Turtiainen 2011 s , ). Vuorovaikutuksen on oltava avointa, kuuntelevaa ja kunnioittavaa, jossa tarkoituksena on vastavuoroisen ymmärryksen rakentaminen (Salo-Lee 2009 s.67). Positiivisella erityiskohtelulla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, joilla tuetaan eri ryhmien tosiasiallista yhdenvertaisuutta ja osallistumismahdollisuuksia eri elämänalueilla. Voidaan puhua myös palveluiden kehittämisestä asiakaslähtöisesti. (Yhdenvertaisuussuunnittelun opas s.10). Kotouttaminen on kaksisuuntainen prosessi, joka edellyttää pääväestön asenteiden muuttumista ja sopeutumista uuteen ryhmään. Parhaiten kotoutumista edistää luonnollinen kanssakäyminen suomalaisväestön kanssa. (Berg 2012 s.16). KOHTAAMINEN maahanmuuttajien kohtaaminen tuo työhön omat haasteensa yhdenvertaisuuden edistäminen kaikkien viranomaisten tehtävä 16

19 samanlainen kohtelu ei takaa yhdenvertaisuuden toteutumista; ihmisten erilaiset lähtökohdat ja elämäntilanteet luottamuksen rakentaminen estettävä ja poistettava eriarvoisuutta aiheuttavia toimintoja ja rakenteita positiivisella erityiskohtelulla tuetaan ryhmien tosiasiallista yhdenvertaisuutta 10 ASIOINTI JA TULKKAUS Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä (Hallintolaki 9 ). Maahanmuuttajien kanssa täytyy puhua hitaasti, selkeästi, yksinkertaisia ja lyhyitä lauseita. Asenteen lisäksi myös eleet ja ilmeet tulee huomioida asioinnissa. Asiakkaan taustan ja kokemusmaailman vuoksi oma puhe ja käsitteet on pyrittävä sovittamaan asiakkaan ymmärtämään maailmaan ja ympäristöön. Kaikille meidän käyttämille käsitteille ei välttämättä ole vastinetta heidän kielessään. (Berg 2012 s. 19). Asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta, viranomaisen on huolehdittava asian tulkitsemisesta tai kääntämisestä, jos asiakas ei osaa viranomaisessa käytettävää kieltä. Mahdollisuuksien mukaan viranomainen huolehtii tulkitsemisesta ja kääntämisestä myös muussa maahanmuuttajan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevassa asiassa. Viranomaisen velvollisuus ei koske aineistoa, joka ei vaikuta asian käsittelyyn. (Hallintolaki 26, Laki kotoutumisen edistämisestä 5, 48 ). Tulkkausta voidaan järjestää etätulkkauksena puhelimen välityksellä tai niin, että tulkki on paikalla. Jos tulkkia pyydetään tulemaan paikalle, on hyvä tiedottaa asiasta myös muille yhteistyötahoille, jotta tulkkia voitaisiin hyödyntää useammassa paikassa. Puhelintulkkauksessa tulee huomioida että paikka on rauhallinen ja vain yksi henkilö puhuu kerralla. Kaiutinpuhelimen kautta tulkkaus onnistuu paremmin, mutta myös ylimääräiset äänet häiritsevät tulkkausta. Tulkattuun tapaamiseen kannattaa varata ainakin kaksinkertainen aika normaaliin samantyyppiseen tapaamiseen verrattuna. Tulkkia varattaessa tulkkikeskus kysyy ainakin seuraavia asioita: halutaanko tulkki paikalle vai onko kyseessä puhelintulkkaus, tilaajan yhteystiedot ja laskutusosoitteen, asiakkaan nimen, tulkkausajan ja -paikan. Kunnalle korvataan henkilöille järjestetystä 17

20 tulkitsemisesta aiheutuneet kustannukset. Kustannukset korvataan kunnalle, jos tulkkausta on käytetty kotoutumislain mukaiselle henkilölle järjestetyn sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, kotoutumissuunnitelman laatimiseen, maahantulon alkuvaiheen kotoutumispalvelujen käyttöön, perehdyttämiseen kunnassa (asioiminen kaupassa, postissa ja viranomaisissa, julkisen liikenteen käyttö jne.) sekä koulun tai päiväkodin ja kodin väliseen yhteistyöhön. Tulkkauksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiselle ei ole määräaikaa. Tulkkauksen kustannuksia ei korvata, jos henkilö on saanut Suomen kansalaisuuden. (Ohje kotoutumisen edistämisestä koskevan lain mukaisten kustannuskorvausten korvaamisesta kunnille s.8-9). Liitteenä (Liite 1) on yleiset ohjeet tulkkauksesta sekä tulkkikeskusten yhteystietoja. ASIOINTI JA TULKKAUS asenne tärkeä käytä selkeitä, yksinkertaisia lauseita käytä tulkkia, jos se vähänkin tuntuu tarpeelliselta puhelintulkkaus tai tulkki paikanpäälle varaa tulkattuun tapaamiseen kaksinkertainen aika normaaliin tapaamiseen verrattuna 11 POHDINTA Ajatus hanketyön aiheesta lähti omassa työssäni kohtaamista ongelmatilanteista. Maahanmuuttaja-asiakkaat tulivat toimistolle kysymään mitä tahansa asiaa, liittyi asia sitten asuntoon, terveydenhuoltoon, päivähoitoon tai mihin tahansa muuhun. Paljon tulee alkuvaiheessa esille myös sellaisia asioita, jotka eivät kuulu suoranaisesti kenenkään toimialueella. Näissä tilanteissa toivon jokaiselta joustavuutta ja asiakaslähtöistä palvelua. Alkuvaiheessa kun maahanmuuttaja-asiakkaat muuttavat kuntaan, heille tulee paljon uusia asioita, joita he eivät ymmärrä. Varsinkin kiintiöpakolaisten kohdalla, jotka tulevat pakolaisleireiltä, ei voida olettaa, että he heti ymmärtäisivät meidän palvelujärjestelmän ja sosiaaliturvan. Uusia asioita tulee niin paljon, että he eivät mitenkään voi sisäistää ja ymmärtää asioita heti. Meillä on kuitenkin velvollisuus selittää asiat maa- 18

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Luonnos/Malli POPELYXXXXXXXX SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja ---- kunta/kaupunki (jäljempänä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ KASELY 1306/05.13.05/2013 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Luumäen kunta (jäljempänä kunta)

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ [Diaarinumero] SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kouvolan kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA HAMELY/195/05.13.05/2010 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Heinolan kaupunki sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013.

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013. SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kauniaisten kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kemin kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Valtuustoaloitteessa esitetään seuraavaa:

Valtuustoaloitteessa esitetään seuraavaa: Valtuustoaloite: Kiintiöpakolaisille apua myös Riihimäeltä Kaupunginhallitus on pyytänyt sosiaali- ja terveystoimen lausuntoa Riihimäen Kristillisdemokraattien ja Riihimäen Vihreitten valtuustoryhmien

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015. Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla 557/042/2015

Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015. Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla 557/042/2015 Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015 Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla Kunnanhallitus 19.10.2015 187 557/042/2015 Sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen

Lisätiedot

Tervetuloa kuntaan! Kertomus maahanmuuttaja-asiakkaan saamasta palvelusta suomalaisessa kunnassa. Opas kuntatyöntekijöille ja maahanmuuttajille

Tervetuloa kuntaan! Kertomus maahanmuuttaja-asiakkaan saamasta palvelusta suomalaisessa kunnassa. Opas kuntatyöntekijöille ja maahanmuuttajille Tervetuloa kuntaan! 1 Kertomus maahanmuuttaja-asiakkaan saamasta palvelusta suomalaisessa kunnassa Opas kuntatyöntekijöille ja maahanmuuttajille 2 Ok, katsotaanpa Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuton tilannekuva (1) Ennätysmäärä kansainvälistä suojelua hakevia; 32 400 saapui 2015 Valtaosa Irakista

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä

Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä Helsinki 30.3.2015 Hannu-Pekka Huttunen Asiantuntijakonsultti Laki kotoutumisen edistämisestä: LUVUT 1-4 1. Yleiset säännökset

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola Maahanmuuttajapalvelut Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola 17.6.2014 Pakolaisen polku - UNHCR:n rooli UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Vastaa pakolaisten

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUKSESTA KUNTAAN "Oulun malli" vs. palveluesimies Jouni Röntynen Oulun kaupunki vs. johtaja Jenni Korpikari Oulun vastaanottokeskus

VASTAANOTTOKESKUKSESTA KUNTAAN Oulun malli vs. palveluesimies Jouni Röntynen Oulun kaupunki vs. johtaja Jenni Korpikari Oulun vastaanottokeskus VASTAANOTTOKESKUKSESTA KUNTAAN "Oulun malli" vs. palveluesimies Jouni Röntynen Oulun kaupunki vs. johtaja Jenni Korpikari Oulun vastaanottokeskus MYÖNTEINEN TURVAPAIKKAPÄÄTÖS VASTAANOTTOKESKUKSEN SOSIAALIPALVELUIDEN

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki. Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto

Uusi kotoutumislaki. Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto Uusi kotoutumislaki Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto 8.11.2011 Kotoutumislakiuudistuksen tavoitteet Selkeyttää sääntelyä; kaksi eri lakia Tehostaa ja nopeuttaa

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009

Lisätiedot

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS Perustettu vuonna 1995 Vantaan, Helsingin,

Lisätiedot

Nuoren nimi: HETU: Lukkarilan työntekijä: Kunnan sosiaalitoimen edustaja:

Nuoren nimi: HETU: Lukkarilan työntekijä: Kunnan sosiaalitoimen edustaja: Kuntoutus- ja hoivapalvelut Lukkarila Oy Sopimus 18-21-vuotiaan nuoren jälkiseurannasta 1. Sopijaosapuolet Nuoren nimi: HETU: Lukkarilan työntekijä: Kunnan sosiaalitoimen edustaja: 2. Sopimuksen alkaminen

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus. Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO

Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus. Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO 23.7.2012 Taustaksi Sisäasiainministeriön asetus ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Suomeen arvioidaan tulevan

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Järjestämisvastuun siirto Kelaan Kyseessä on hallinnollinen siirto Asiakkaan oikeus tulkkauspalveluun säilyy pääosin entisellään Siirron

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Kiintiöpakolaisten vastaanotto Sonkajärvelle ja Ylä-Savoon

Kiintiöpakolaisten vastaanotto Sonkajärvelle ja Ylä-Savoon Kunnanhallitus 126 11.06.2012 Kunnanvaltuusto 32 25.06.2012 Kiintiöpakolaisten vastaanotto Sonkajärvelle ja Ylä-Savoon Kunnanhallitus Valmistelija: kunnansihteeri Pirjo Vatanen Suomen valtio on sitoutunut

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilanne ja kuntapaikkatarve 2016

Lapin maahanmuuttotilanne ja kuntapaikkatarve 2016 Lapin maahanmuuttotilanne ja kuntapaikkatarve 2016 Rovaniemen kaupungin valtuustoinfo 14.1.2015 Lapin ELY-keskus/Anne-Mari Suopajärvi Ulkomaan kansalaisten määrä Lapissa 2001-2014 4000 3500 3000 2500 2000

Lisätiedot

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

*1409901* A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1409901* A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PH4_plus 1 *1409901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä perheselvityslomake on tarkoitettu sinulle, joka olet ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella hakevan alle 18

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

saataviin tietoihin v. 2009-2010.

saataviin tietoihin v. 2009-2010. Taustaa Tiedot perustuvat keväällä 2009 tekemääni kyselyyn silloisten Oulun ja Lapin läänien kuntien sosiaalitoimiin sekä työn kautta saamaani tietoon mm. asiakaskontaktien pohjalta ja Vähemmistövaltuutetun

Lisätiedot

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa?

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Kalle Myllymäki 18.1.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 1. Maahanmuuton tilanne Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tervehdys

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tervehdys Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tervehdys Siirtolaisuusinstituutti 23.4.2014 Maahanmuuttopäällikkö Varsinais-Suomi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

OHJE KOTOUTUMISEN EDISTÄMISTÄ KOSKEVAN LAIN (1386/2010) MUKAISTEN KUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA KUNNILLE

OHJE KOTOUTUMISEN EDISTÄMISTÄ KOSKEVAN LAIN (1386/2010) MUKAISTEN KUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA KUNNILLE OHJE 29.10.2013 TEM/2331/00.03.05.02/2013 OHJE KOTOUTUMISEN EDISTÄMISTÄ KOSKEVAN LAIN (1386/2010) MUKAISTEN KUSTANNUSTEN KORVAAMISESTA KUNNILLE Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 OSA 1. KOTOUTUMISLAIN (1386/2010)

Lisätiedot

OLE_PH4 1 + + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_201114PP +

OLE_PH4 1 + + Onko lapsella tai onko lapsella ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH4_201114PP + OLE_PH4 1 *1319901* OLESKELULUPAHAKEMUS LAPSELLE Tällä lomakkeella haetaan alle 18-vuotiaalle lapselle ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Oleskeluluvan hakemisen tarkoituksena on,

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Lapin turvapaikanhakijatilanne ja kuntapaikkatarve

Lapin turvapaikanhakijatilanne ja kuntapaikkatarve Lapin turvapaikanhakijatilanne ja kuntapaikkatarve Kuntainfo 17.12.2015 Lapin ELY-keskus/Anne-Mari Suopajärvi Ulkomaan kansalaisten määrä Lapissa 2001-2014 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1783 1863 2033

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi Tervetuloa asumaan Kotisiipi Päivärinteen palvelutalon Kotisiipi on turvallinen ryhmäkoti kuudelle ikäihmiselle. Toiminta-ajatus Kotisiipi on Päivärinteen palvelutalossa sijaitseva kuuden asukkaan ryhmäkoti.

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA Suunnittelijat Heli Kamppari ja Anni Itähaarla Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kotofoorumi 18.4.2013 2 MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUSTA BRAHEASSA 22 VUOTTA Asioimistulkkikoulutus

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Ennen asunnonhakua: Kun kiinnostava asunto löytyy: Kartoita omia tuloja ja menojasi Selvitä mihin asumisen tukiin ja etuuksiin sinulla on mahdollinen oikeus (ole tarvittaessa yhteydessä oman kuntasi sosiaalitoimeen

Lisätiedot

PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA

PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA Helsinki, 7.1.2016 Sisältö PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA...3 Uusien vastaanottokeskusten perustaminen... 3 Turvapaikanhakijalasten opetuksen järjestäminen... 4 Oleskeluluvan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan.

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

OPAS TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON UUDELLE MAAHANMUUTTAJAASIAKKAALLE

OPAS TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON UUDELLE MAAHANMUUTTAJAASIAKKAALLE OPAS TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON UUDELLE MAAHANMUUTTAJAASIAKKAALLE TERVETULOA TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON ASIAKKAAKSI! Työ- ja elinkeinotoimistoa kutsutaan lyhenteellä TE-toimisto. TE-toimiston asiakkuuden

Lisätiedot

KANTELU SELVITYS. Lieksan kaupunki on antanut asiasta 28.10.2011 päivätyn selvityksen. Selvityksen jäljennös lähetetään kantelijalle ohessa.

KANTELU SELVITYS. Lieksan kaupunki on antanut asiasta 28.10.2011 päivätyn selvityksen. Selvityksen jäljennös lähetetään kantelijalle ohessa. PÄÄTÖS 28.03.2013 Dnro OKV/692/1/2011 1/6 KANTELU Vapaa-ajattelijain Liitto ry arvostelee oikeuskanslerille 6.6.2011 osoittamassaan kantelussa Lieksan kaupunkia siitä, että kaupungin verkkosivuillaan julkaiseman

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot