Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen

Transkriptio

1 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) Aika , klo 07:05-09:43 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat 41 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen 42 Kaupunkikehitysjohtajan viran täyttäminen 43 Hallintosäännön muuttaminen vastaamaan KU -sote järjestämis- ja tuottamissopimuksen periaatteita 44 Vuoden 2018 talousarvion muuttaminen 45 Määräalan myyminen tontista Reinzen Oy:lle tai Reinzen Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun tai määräämälleen omistajataholle 46 Tontin myyminen Kiinteistö Oy Y-Säätiön palvelutaloille 47 Kansakoulunkadun väistötilan hankintapäätös 48 Kyrölän koulun moduulikoulun hankinnan valmistelun käynnistäminen 49 Ala-Kartanon koulun modulikoulun hankinnan valmistelun käynnistäminen 50 Oikaisuvaatimuksen hylkääminen/henkilöstöjohtajan päätös työsujeluvaltuutettujen toimintaedellytyksistä Kiljavan ja Kiljavanrinteen Kiinteistöt Oy.n hallituksen jäsenen nimeäminen 52 Kaupunginvaltuuston päätösten tarkastaminen ja täytäntöönpano

2 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) Saapuvilla olleet jäsenet Helinä Perttu, puheenjohtaja Ulla-Mari Karhu, 1. varapuheenjohtaja Mikko Taavitsainen, 2. varapuheenjohtaja Henry Berg Jarno Hautamäki Kaarina Wilskman, poistui 08:47 Katja Repo, poistui 09:00 Mikko Päivinen Petri Graeffe Tarja Edry Tiia Lintula Suvi Pohjonen, varajäsen, saapui 08:49 Muut saapuvilla olleet Petja Harakka, kaupunginlakimies, sihteeri Eemeli Peltonen, valtuuston puheenjohtaja, poistui 08:45 Mika Gilan, valtuuston 1. varapuheenjohtaja, poistui 09:35 Tero Rantanen, valtuuston 2. varapuheenjohtaja, poistui 08:01 Antti Peltola, vs. kaupunginjohtaja Marju Taurula, palvelualuejohtaja, saapui 08:49, poistui 09:38 Päivi Autere, henkilöstöjohtaja, poistui 09:32 Veikko Simunaniemi, toimitusjohtaja, saapui 08:50, poistui 09:32 Pekka Neva, Inspira Oy, saapui 09:08, poistui 09:32 Allekirjoitukset Helinä Perttu Puheenjohtaja Petja Harakka Sihteeri

3 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) 41 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. Pöytäkirjan tarkastamisesta päättäminen. Pöytäkirja pidetään nähtävänä Järvenpään kaupungin tietoverkossa alkaen. Ehdotus Esittelijä: Antti Peltola, vs. kaupunginjohtaja Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirja tarkastetaan kokouksessa. Päätös Hyväksyttiin.

4 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) Henkilöstöasiainjaosto, 3, Kaupunginhallitus, 38, Kaupunginhallitus, 42, Kaupunkikehitysjohtajan viran täyttäminen JARDno Henkilöstöasiainjaosto, , 3 Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Autere paivi.autere@jarvenpaa.fi henkilöstöjohtaja Liitteet 1 Kaupunkikehitysjohtaja osaamisprofiili Valtuusto päätti muuttaa Kaupunkikehityksen palvelualueeksi lähtien. Palvelualuetta johtaa hallintosäännön 3 luvun 39 :n mukaisesti palvelualuejohtaja. Henkilöstöasiainjaosto ehdottaa kokouksessaan kaupunginhallitukselle palvelualuejohtajan viran perustamista. Kaupunginhallitus perustaa kokouksessaan kyseisen viran. Virankelpoisuusehdoiksi on asetettu korkeakoulututkinto, johtamisosaaminen ja kunnallishallinnon tuntemus. Kaupunkikehitystä on johtanut lähtien elinkeinojohtaja Olli Keto-Tokoi kaupunginjohtajan päätökseen (hallintosäännössä määritelty toimivalta) perustuen. Olli Keto-Tokoi on siis elinkeinojohtajan virassaan toiminut Kaupunkikehityksen ylimpänä johtajana. Olli Keto-Tokoi täyttää viralle asetun muodollisen kelpoisuuden ja hän tuntee Kaupunkikehityksen toiminta-alueen. Olli Keto-Tokoi on hoitanut tehtävänsä Kaupunkikehityksen johtajana moitteetta ja hän on saanut viranhoidostaan myönteistä palautetta sekä organisaatiolta, yhteistyökumppaneilta että henkilöstöltä. Elinkeinojohtaja Olli Keto-Tokoin asema muutoksessa Kaupunkikehityksen nykyinen poikkeuksellinen johtamisrakenne ja siihen liittyvät päätökset johtamisen sisäisistä järjestelyistä viimeisen kolmen vuoden ajalle johtuvat joulukuussa 2014 silloiselle kehitysjohtajalle myönnetystä virkavapaasta lähtien ja myöhemmin viranhaltijan irtisanoutumisesta kaupungin palveluksesta. Virkavapaan myöntämisen yhteydessä tehdyt päätökset sisäisistä järjestelyistä johtamisessa aiheuttavat nyt tilanteen, jossa elinkeinojohtajan asema Kaupunkikehityksen johtajana tulee arvioida suhteessa lain kunnallisesta viranhaltijasta määräyksiin viranhaltijan asemasta. Mikäli palvelualuejohtajan virka laitettaisiin julkiseen hakuun, eikä nykyistä elinkeinojohtajaa siirrettäisi perustettavaan kaupunkikehitysjohtajan

5 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) virkaan, muuttaisi ratkaisu Olli Keto-Tokoin asemaa merkittävästi Kaupunkikehityksen ylimpänä johtajana. Kaupunkikehityksen johtaminen on ollut merkittävä osa elinkeinojohtaja Olli Keto-Tokoin nykyistä tehtävää. Tämä ratkaisu johtaisi siihen, että kaupunginhallituksen tulisi tehdä päätös kunnallisen viranhaltijalain 23 :n mukaisesti Olli Keto-Tokoin virantoimitusvelvollisuuden muutoksesta ja määritellä näin ollen hänen tehtävänsä uudelleen. Edellä olevaan perustuen päätöksentekoon tuodaan elinkeinojohtaja Olli Keto-Tokoin siirtäminen perustettavaan kaupunkikehitysjohtajan virkaan kunnallisen viranhaltijalain 24 :n säännökseen viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen sekä Järvenpään kaupungin hallintosäännön 4 luvun 46 :n 5 mom. perusteella. Olli Keto- Tokoi on antanut suostumuksensa siirtoon. Olli Keto-Tokoin siirrosta kaupunkikehitysjohtajaksi päättää valtuusto, koska kyseessä palvelualuejohtajatasoinen virka. Aikaisempi menettelytapa vastaavassa tilanteessa Järvenpään kaupungissa on hallintosäännön 4 luvun 46 :n 5 mom viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen perusteella siirretty aikaisemmin myös ylempiä viranhaltijoita toiseen virkasuhteeseen. Tämä oli menettelytapana nykyisen Lasten ja nuorten sekä Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueiden palvelualuejohtajan nimittämisessä palvelualuejohtajaksi ( 72 toimialajohtajan siirtäminen palvelualuejohtajaksi, valtuusto ). Vuonna 2011 tarjottiin myös silloiselle Terveyden ja elämänhallinnan edistämisen palvelualueen ja Ikäihmisten ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukemisen palvelualueen määräaikaisesti palvelujohtajan virkaa hoitaneelle kaupungin vakituiselle viranhaltialle mahdollisuutta siirtyä Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualuejohtajaksi. Virka laitettiin kuitenkin julkiseen hakuun, koska viranhaltija ei ottanut virkaa vastaan. Hallintosäännön 4 luvun 46 on tarkoitettu mahdollistamaan henkilöstön sisäiset siirrot uusiin tehtäviin. Edellä kuvattuun perustuen Olli Keto - Tokoin siirtäminen kaupunkikehitysjohtajaksi vastaa aiempaa toimintatapaa kaupungissa ja se on viranhaltijoiden tasaveroista kohtelua. Olli Keto-Tokoin nykyinen elinkeinojohtajan virka on määritelty asiakkuusjohtajan tason viraksi ja tämä virka tulisi täytettäväksi rekrytoinnin kautta. Henkilöstöasiainjaosto päättää rekrytoinnin aloittamisesta sen jälkeen kun päätös Olli Keto-Tokoin siirtämisestä kaupunkikehitysjohtajan virkaan on tehty valtuustossa. Henkilöstöasiainjaosto haastattelee kokouksessaan elinkeinojohtaja Olli Keto- Tokoin. Liitteenä on Olli Keto-Tokoin CV. Liitteenä on kaupunkikehitysjohtajan osaamisprofiili. Suunniteltu muutoksen kustannusvaikutus vuositasolla on sivukuluineen n euroa. Kustannukset katetaan Kaupunkikehityksen vuoden 2018 osalta päätetystä talousarviosta. Kaupunkikehityksen henkilöstömäärä kasvaa

6 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) yhdellä, koska vapautuva elinkeinojohtajan virka tullaan täyttämään uudelleen. Näin vahvistetaan Kaupunkikehityksen johtamista ja resursointia. Vuodelle 2018 asetettuun henkilötyövuosien määrän tavoitteeseen muutoksella ei ole vaikutuksia, koska aikaisempaa kehitysjohtajan virkaa/henkilötyövuotta ei ole vähennetty Kaupunkikehityksen henkilötyövuosivarauksesta Ehdotus Esittelijä: Päivi Autere, henkilöstöjohtaja Henkilöstöasiainjaosto päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että elinkeinojohtaja Olli Keto-Tokoi siirretään kaupunkikehitysjohtajan virkaan ajalle kunnallisen viranhaltijalain 24 :n ja Järvenpään kaupungin hallintosäännön 4 luvun 46 :n 5 mom perusteella. Käsittely: Todettiin, että korjataan liitteen osaamisprofiili kelpoisuusvaatimus -kohtaa vastaamaan muuttunutta kelpoisuusvaatimusta. Elinkeinojohtaja Olli Keto-Tokoi oli haastateltavana ennen päätöksentekoa. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, , 38 Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Autere paivi.autere@jarvenpaa.fi henkilöstöjohtaja Liitteet 1 Kaupunkikehitysjohtaja osaamisprofiili Ehdotus Esittelijä: Antti Peltola, vs. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää siirtää elinkeinojohtaja Olli Keto-Tokoin kaupunkikehitysjohtajan virkaan ajalle kunnallisen viranhaltijalain 24 :n ja Järvenpään kaupungin hallintosäännön 4 luvun 46 :n 5 mom:n perusteella. Käsittely: Kaupunginhallituksen puheenjohtaja esitti kaupunginhallituksen puheenjohtajiston yhteisen muutosehdotuksen, joka kuului seuraavasti: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että

7 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) elinkeinojohtaja Olli Keto-Tokoi siirretään kaupunkikehitysjohtajan virkaan lukien kunnallisen viranhaltijalain 24 :n ja Järvenpään kaupungin hallintosäännön 4 luvun 46 :n 5 mom:n perusteella. Lisäksi kaupunginhallitus päättää siirtää elinkeinojohtaja Olli Keto-Tokoin kunnallisen viranhaltijalain 24 :n ja Järvenpään kaupungin hallintosäännön 4 luvun 46 :n 2 ja 5 mom:n perusteella vt. kaupunkikehitysjohtajaksi ajalle tai enintään siihen saakka, kunnes valtuuston virkanimityspäätös kaupunkikehitysjohtajasta saa lainvoiman. Katja Repo teki ehdotuksen, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Todettiin, että hallitus päättää yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Päätös Päätettiin yksimielisesti palauttaa asia uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus, , 42 Valmistelija / lisätiedot: Päivi Autere paivi.autere@jarvenpaa.fi henkilöstöjohtaja Liitteet 1 Kaupunkikehitysjohtaja osaamisprofiili 2 Lausunto viran täyttämisestä Kaupunginhallituksen kokouksen perusteella asiaan on pyydetty lausunto ulkopuoliselta työoikeuteen erikoistuneelta asianajotoimistolta. Saadun lausunnon perusteella on mahdollista, että elinkeinojohtaja siirretään kunnallisen viranhaltijalain 24 :n perusteella toiseen virkasuhteeseen mutta on suositeltavaa, että elinkeinojohtajan asemaa tarkastellaan kunnallisen viranhaltijalain 37 :n perustuen, ja hänet tulisi siten sijoittaa suoraan perustettuun palvelualuejohtajan virkaan. Lausunnon mukaan taloudelliset ja tuotannolliset perusteet virkasuhteen irtisanomiseksi ovat olemassa, kun viranhaltijan tehtävät ovat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi taloudellisista syistä, työnantajan tai yksikön tehtävien uudelleen järjestelyn vuoksi taikka muista niihin verrattavista syistä. Jotta tehtävien voitaisiin katsoa vähentyneen olennaisesti, on vähentymisen oltava vähäistä suurempaa. Lisäksi vähentymisen tulisi kohdistua viranhaltijan ensisijaisiin ja pääasiallisiin tehtäviin.

8 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) Viranhaltijan tehtävien voidaan katsoa vähentyneen olennaisesti ja pysyvästi esimerkiksi silloin, kun uudelleenjärjestelyn seurauksena viranhaltijan virkatehtävistä olennainen osa siirretään osaksi toista virkaa. Kunta voi itsehallintonsa nojalla päättää varsin vapaasti siitä, millä tavoin se tuottaa kunnan järjestettävänä olevat palvelut ja tehtävät edellyttäen, että järjestelyt ovat aitoja eikä niihin ryhdytä esimerkiksi individuaaliperusteisen irtisanomissuojan kiertämiseksi. Jos kunta on ennen irtisanomista tai pian sen jälkeen ottanut uuden henkilön samankaltaisiin tehtäviin ilman, että kunnan toimintaedellytyksissä on tapahtunut muutosta tai uudelleenjärjestely ei tosiasiallisesti vähennä työnantajalla tarjolla olevia tehtäviä tai muuta tehtävien laatua, ei irtisanomisperustetta ole olemassa. Vaikka irtisanomisperuste sinänsä olisi olemassa, ei irtisanominen ole mahdollista, jos viranhaltija on kohtuudella sijoitettavissa toiseen virkasuhteeseen. Viranhaltijalle on ensisijaisesti tarjottava sellaista virkaa tai virkasuhdetta, joka lähinnä vastaa hänen entistä virkasuhdetta ja tämän jälkeen muuta virkasuhdetta, johon hän ammattitaitoonsa ja kykyjensä puolesta on sopiva. Jos virkasuhdetta ei ole tarjolla, on selvitettävä työsuhteen tarjoamisen mahdollisuus ja mikäli tämäkään ei ole mahdollista, on selvitettävä mahdollisuus kouluttaa hänet uuteen tehtävään. Koska taustatietojen mukaan elinkeinojohtajan virkaa ollaan tosiasiassa muuttamassa alemman tasoiseksi viraksi, ja elinkeinojohtajan tehtävistä suurinta osaa ollaan siirtämässä osaksi palvelualuejohtajan tehtäviä, voidaan perustellusti esittää, että elinkeinojohtajan virkaa ollaan muuttamassa niin olennaisesti, että taloudellinen ja tuotannollinen irtisanomisperuste on käsillä. Tällöin Kaupungilla on velvollisuus tarjota elinkeinojohtajan viranhaltijalle irtisanomisen vaihtoehtona ensisijaisesti virkaa, joka lähinnä vastaa hänen tämänhetkistä virkasuhdettaan. Ottaen huomioon uudelleenjärjestelysuunnitelmat tehtävien siirron osalta, on hyvin todennäköistä, että juuri palvelualuejohtajan virka vastaa lähinnä hänen tämänhetkistä virkasuhdettaan. Jos elinkeinojohtajan viranhaltijalle ei näissä olosuhteissa tarjottaisi palvelualuejohtajan virkasuhdetta, voisi viranhaltija tehdä virkasuhteen päättämistä koskevasta päätöksestä oikaisuvaatimuksen sekä hakea muutosta valittamalla kuntalain säännösten mukaisesti. Edellä esitettyyn perustuen työnantajalla/järvenpään kaupungilla on velvollisuus tarjota palvelualuejohtajan virkaa ensin elinkeinojohtaja Olli Keto- Tokoille. Koska asiaa tulee tulkita kunnallisen viranhaltijalain 37 :n perusteella, täytyy asia käydä läpi Keto-Tokoin kanssa ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Lausunto on liitteenä 3. Ehdotus Esittelijä: Antti Peltola, vs. kaupunginjohtaja

9 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Käsittely: elinkeinojohtaja Olli Keto-Tokoi sijoitetaan kaupunkikehitysjohtajan virkaan lukien kunnallisen viranhaltijalain 37 :n ja Järvenpään kaupungin hallintosäännön 4 luvun 46 :n 2 mom:n perusteella, koska merkittävä osa elinkeinojohtajan tehtävistä on siirtymässä palvelualuejohtajan virkatehtäviin. Esittelijä muutti ehdotustaan ja muuttunut ehdotus kuului seuraavasti: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että elinkeinojohtaja Olli Keto-Tokoi sijoitetaan kaupunkikehitysjohtajan virkaan lukien kunnallisen viranhaltijalain 37 :n ja Järvenpään kaupungin hallintosäännön 4 luvun 46 :n 2 mom:n perusteella, koska merkittävä osa elinkeinojohtajan tehtävistä on siirtymässä palvelualuejohtajan virkatehtäviin. Lisäksi kaupunginhallitus päättää sijoittaa elinkeinojohtaja Olli Keto-Tokoin kunnallisen viranhaltijalain 37 :n ja Järvenpään kaupungin hallintosäännön 4 luvun 46 :n 2 mom:n perusteella vt. kaupunkikehitysjohtajaksi ajalle tai enintään siihen saakka, kunnes valtuuston virkanimityspäätös kaupunkikehitysjohtajasta saa lainvoiman, koska merkittävä osa elinkeinojohtajan tehtävistä on siirtymässä palvelualuejohtajan virkatehtäviin. Esittelijän muutettu ehdotus tuli kokouksen pohjaehdotukseksi. Petri Graeffe teki ehdotuksen, jota Tarja Edry kannatti, että kaupunkikehitysjohtajan virka laitetaan avoimeen hakuun uusi kaupunginjohtaja otetaan mukaan uuden kaupunkikehitysjohtajan valintaan elinkeinojohtaja nimetään hoitamaan kaupunkikehitysjohtajan virkaa siihen saakka kunnes valtuusto nimeää uuden kaupunkikehitysjohtajan. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa oli tehty kannatettu muutosehdotus, asiasta on äänestettävä. Äänestys JAA = esittelijän pohjaehdotus EI = Graeffen muutosehdotus (avoin haku) Äänestyksen tulos Äänestyksen jälkeen äänin kahdeksan (8) JAA-ääntä, kolme (3) EI -ääntä, 0 TYHJÄÄ, esittelijän muutettu ehdotus tuli kaupunginhallituksen päätökseksi.

10 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) Äänestykset JAA = esittelijän pohjaehdotus EI = Graeffen muutosehdotus Jaa Kaarina Wilskman Jarno Hautamäki Ulla-Mari Karhu Mikko Taavitsainen Tiia Lintula Mikko Päivinen Helinä Perttu Henry Berg Ei Petri Graeffe Katja Repo Tarja Edry Päätös Hyväksyttiin esittelijän muutetun ehdotuksen mukaisesti. Tiedoksi Elinkeinojohtaja, HR-palvelut, Kuntapro

11 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) 43 Hallintosäännön muuttaminen vastaamaan KU -sote järjestämis- ja tuottamissopimuksen periaatteita JARDno Valmistelija / lisätiedot: Petja Harakka petja.harakka@jarvenpaa.fi kaupunginlakimies Liitteet 1 Hallintosääntö KU-sote_muutokset_ Voimassa oleva hallintosääntö on hyväksytty Järvenpään kaupunginvaltuustossa Hallintosääntöön on tehty kaupunkikehitystä koskevia muutoksia valtuuston päätöksellä , jotka tulevat voimaan lukien. Nyt päätöksentekoon tuodaan kaupunginvaltuuston hyväksymän Keski- Uudenmaan sote -kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisja tuottamissopimuksen edellyttämät muutokset hallintosääntöön. Hallintosääntömuutoksen ohella sosiaali- ja terveyslautakunta tulee käsittelemään ja tekemään tarvittavat muutokset sosiaali- ja terveyspalvelut -palvelualueen organisaatiorakenne ja toimivallan edelleen siirtyminen - dokumenttiin. Samoin lasten ja nuorten lautakunta tulee käsittelemään ja tekemään tarvittavat muutokset lasten ja nuorten palvelualueen organisaatiorakenne ja toimivallan siirtyminen -dokumenttiin. Muutokset hallintosääntöön Näkyvin ehdotettu muutos on se, että lasten ja nuorten lautakunnan sekä sosiaali- terveyslautakunnan yhteinen yksilöasiainjaosto poistuisi ja perustettaisiin uusi yksilöasiainjaosto lasten ja nuorten lautakunnan alaisuuteen jäljelle jäävien yksilöasioiden muutoksenhakua varten. Tämä perustuu siihen, että vuoden 2018 alusta lukien kuntayhtymän yhtymähallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon jaosto toimii ensimmäisen asteen muutoksenhakuelimenä sosiaali- ja terveydenhuollon alaisissa yksityishenkilöiden etuusasioissa. Tällöin valtaosa yksilöasiainjaoston aiemmin käsittelemistä asioista siirtyy kuntayhtymälle. Muutokset näkyvät punaisella korostettuina hallintosäännön 7a :ssä (toimielinorganisaatio), 17 :ssä (lautakunnat), 18 :ssä (lautakuntien yleiset tehtävät), 19 :ssä (lasten ja nuorten lautakunnan tehtävät) sekä 21 :ssä (sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävät). Lasten ja nuorten lautakunta on käsitellyt kokouksessaan yksilöasioiden oikaisuvaatimusten käsittelyn muutosta ja todennut, että ne yksilöasiat, jotka edelleen kuuluvat lasten ja nuorten lautakunnan toimivaltaan voidaan jatkossa tarvittaessa käsitellä lasten ja nuorten lautakunnassa salassa pidettävinä asioina. Asian käsittelyn yhteydessä tuotiin jo tuolloin ja uudelleen kuitenkin esille kanta, että koska yksilöasiat ovat arkaluonteisia, koetaan lautakunta kokonaisuudessaan liian suureksi

12 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) elimeksi käsittelemään tämän kaltaisia asioita. Tämän vuoksi tulisi pohtia kolmijäsenisen yksilöasiainjaoston perustamista lasten ja nuorten lautakunnan alaisuuteen. Sosiaali- ja terveyslautakunta on kokouksessaan merkinnyt tiedoksi, että sosiaali- ja terveydenhuollon yksilöasioiden muutoksenhaku siirtyy alkaen kuntayhtymään ja että tältä osin hallintosääntöä on muutettava. Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän perustaminen Hyvinkään ja Järvenpään kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kunnat ovat vuosina kehittäneet Keski-Uudenmaan alueellisen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ja tuottamisen sotemallia ja perustaneet sote-mallin täytäntöön panemiseksi vapaaehtoisen Keski- Uudenmaan sote -kuntayhtymän. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa puolesta alueensa väestölle yhdenvertaisilla periaatteilla ne sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, jotka eri lakien mukaan ovat jäsenkuntien järjestämisvastuulla. Perustetun kuntayhtymän tehtäviin eivät kuulu ympäristöterveydenhuolto (mukaan lukien terveydensuojelu, eläinlääkintähuolto), työterveyshuolto, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) vastuulle kuuluvat erikoissairaanhoidon palvelut, ja Eteva kuntayhtymän vastuulle kuuluvat kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaiset palvelut. Kuntayhtymä on perustettu ja sitä koskeva perussopimus tullut voimaan Perussopimuksen mukaisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on siirtynyt kuntayhtymälle Kuntayhtymän perustamiseen liittyvät myös vireillä oleva maakunta- ja soteuudistus ja niiden myötä uudistettavat sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet, palvelut ja rahoitus. Maakunta- ja sote-uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan Keski-Uudenmaan sote-malli edesauttaa valtakunnallisen rakennemuutoksen tavoitteiden toteuttamista sopimuskuntien alueella. Yhteisen valmistelun ja toteuttamisen avulla edistetään rakennemuutoksen sujuvaa toteuttamisesta, alueen erityispiirteet huomioiden. Tarkoituksena on myös, että Keski- Uudenmaan sote -kuntayhtymä voi toimia alueyksikön prototyyppihankkeena Uudenmaan maakunnan tulevan toimintamallin rakentamisessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämis- ja tuottamissopimus Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä ja jäsenkunnat ovat solmineet sopimuksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta. Sopimuksessa on sovittu siitä, miten kuntayhtymä hoitaa perussopimuksen mukaiset tehtävät yhteistyössä jäsenkuntiensa kanssa. Järjestämisvastuuseen kuuluu, että kuntayhtymä voi tuottaa palvelut oman organisaationsa avulla tai hankkimalla palvelut muilta

13 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) palvelujen tuottajilta. Sopimuksessa on sovittu kuntayhtymän roolista palveluiden järjestäjänä ja kuntien roolista palveluiden tuottajina. Kuntayhtymän yhtymähallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon jaosto toimii alkaen sosiaalihuoltolain (1982/710) 6 :n mukaisena sosiaalihuollosta vastaavana ja kansanterveyslain (66/1972) 6 :n mukaisena terveydenhuollosta vastaavana toimielimenä. Kuntien tehtävänä on tuottaa kuntayhtymän järjestämisvastuun piiriin kuuluvat palvelut ja toteuttaa tehtävät voimassa olevan lainsäädännön, alemman tasoisten määräysten sekä kuntayhtymän ohjeiden ja ohjauksen mukaisesti, sopimuksessa tarkemmin määritellyllä tavalla. Kuntayhtymä siirtää järjestämis- ja tuottamissopimuksella sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mukaiset yksilöpäätökset (sisältäen tahdonvastaiset päätökset) sekä sosiaalihuollon johtavan viranhaltijan tehtävät jäsenkuntien viranhaltijoiden hoidettaviksi. Kunnassa on asiakaslain tarkoittama sosiaalihuollon johtava viranhaltija, jonka tehtäviin kuuluu muun ohella sosiaalihuoltoa koskeviin muistutuksiin vastaaminen. Kunnassa toimii lastensuojelulain (417/2007) 3 luvun tarkoittama sosiaalihuollon johtava viranhaltija, joka tekee kyseisen lain tarkoittamat päätökset. Kukin kunta vastaa edellä mainituista tehtävistä omien asukkaidensa ja muiden palveluihin oikeutettujen osalta. Sopimuksen mukaan kunnan terveydenhuollon toimintayksiköissä on terveydenhuoltolain tarkoittama vastaava lääkäri. Vastaavan lääkärin tehtäviin kuuluu muun ohella potilaslain mukaisiin muistutuksiin vastaaminen. Kunnassa on oltava tarpeenmukainen virkasuhteessa oleva henkilöstö sosiaalija terveydenhuollon julkista valtaa sisältäviä tehtäviä varten. Toimivalta kyseisten tehtävien hoitamiseen määritellään kaupungin hallintosäännössä. Ehdotus Esittelijä: Antti Peltola, vs. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä liitteessä 1 esitetyt muutokset hallintosäännön 7a, 17, 18, 19 ja 21 osalta että hallintosäännön muutokset tulevat voimaan valtuuttaa kaupunginjohtajan tekemään hallintosääntöön teknisluonteisia korjauksia. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Lasten ja nuorten sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualue

14 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) 44 Vuoden 2018 talousarvion muuttaminen JARDno Valmistelija / lisätiedot: Sanna Kaukua sanna.kaukua@jarvenpaa.fi taloussuunnittelupäällikkö Liitteet 1 Liite, Vuoden 2018 talousarvion muuttaminen, Vanhankylänniemen toimintakenttä Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2018 talousarviosta kokouksessaan Talousarviota on muutettu kerran, INVESTOINTIOSA Vanhankylänniemen toimintakenttä Vanhankylänniemen toimintakentän rakentamisen on tarkoitus käynnistyä heti, kun vanhan terveyskeskus-sairaalan purku on saatu päätökseen. Purkamisen oletettiin valmistuvan vuonna 2017, mutta purku viivästyi ja siitä syntyy noin euroa kustannuksia kuluvana vuonna. Vuoden 2018 talousarvion käyttötalousosassa ei ole varattu rahaa purkutöihin. Kunnallistekniikan investointien kärkihankkeissa on budjetoitu Kinnarin koulun alueen infran rakentamiseen menoja euroa ja sisäisiä tuloja euroa eli nettona euroa. On arvioitu, että Kinnarin koulun hanke toteutuu budjetoitua edullisemmin ja näin ollen hankkeelta on siirrettävissä rahaa sekä edellä mainittuihin purkukustannuksiin että Vanhankylänniemen toimintakentän rakentamiseen. Investointiosassa tehtävä siirto kohteelta toiselle ei edellytä talousarviomuutosta, koska rahaa siirretään saman investointiryhmän (Kunnallistekniikka) ja hankeryhmän (Kärkihankkeet, katujen uudis- ja korjausrakentaminen) sisällä. Vanhankylänniemen toimintakentän tulee olla valmis huhtikuun loppuun mennessä. Edellä kerrotun perusteella talousarvioon on tehtävä pykälän liitteenä olevissa laskelmissa esitetyt muutokset. Ehdotus Esittelijä: Erkki Kukkonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy vuoden 2018 talousarvioon tehtävät muutokset liitteen 1 mukaisesti. Päätös Hyväksyttiin.

15 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) Tiedoksi Antti Peltola, Olli Keto-Tokoi, Kaarina Laine, Timo Väisänen, Kirsi Rinne, Sanna Kaukua

16 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) 45 Määräalan myyminen tontista Reinzen Oy:lle tai Reinzen Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun tai määräämälleen omistajataholle JARDno Valmistelija / lisätiedot: Tarja Kariniemi tarja.kariniemi@jarvenpaa.fi maankäyttöinsinööri Liitteet 1 Kauppakirja Karttaliite Tomi Koivukoski Reinzen Oy:stä on pyytänyt saada ostaa Järvenpään kaupungilta noin 5474 m 2 suuruinen määräala tontista Reinzen Oy:lle tai Reinzen Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun tai yhtiön määrämälle omistajataholle. Tontti sijaitsee voimassa olevan asemakaavan mukaisella liikerakennusten korttelialueella (KM-4) osoitteessa Rajaniitynkatu 2. Määräalasta muodostetaan kortteliin 454 tontti 3. Määräala käsittää puolet tontin 2 pinta-alasta ja samoin myydään puolet, 1650 k-m 2, tontin 2 rakennusoikeudesta. Yhtiö rakentaa nyt myytävälle määräalalle liikerakennuksen. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa keväällä ja rakennuksen valmistua kuluvan vuoden aikana. Järvenpään kaupunginvaltuusto on päättänyt, että luovutettaessa työpaikkarakentamiseen alueita korttelista 454 käytetään vähimmäismyyntihintana 134 /k-m 2 sidottuna elinkustannusindeksin pistelukuun Määräalan myyntihinnaksi saadaan joulukuun 2017 elinkustannusindeksin pisteluvulla 1935 laskettuna: 1935/1632 x 134 /k-m 2 x 1650 k-m 2 = Ehdotus Esittelijä: Antti Peltola, vs. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää, että Järvenpään kaupunki myy noin 5474 m 2 suuruisen määräalan tontista Reinzen Oy:lle tai Reinzen Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun tai määräämälleen omistajataholle euron kaupahinnalla liitteenä 1 olevan kauppakirjan mukaisin ehdoin. Päätös sitoo kaupunkia saakka. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Reinzen Oy, Susanna Aramo, Sirkku Huhtala

17 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45)

18 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) 46 Tontin myyminen Kiinteistö Oy Y-Säätiön palvelutaloille JARDno Valmistelija / lisätiedot: Tarja Kariniemi tarja.kariniemi@jarvenpaa.fi maankäyttöinsinööri Liitteet 1 Kauppakirja Karttaliite Hakemus tontin ostamiseksi Y-Säätiö on pyytänyt saada ostaa Järvenpään kaupungilta tontin tytäryhtiölleen Kiinteistö Oy Y-Säätiön Palvelutaloille. Tontti sijaitsee asemakaavan mukaisella monimuotoista sosiaalitointa, terveydenhuoltoa sekä asumista palvelevien rakennusten korttelialueella (YSA- 2), e=0,9, osoitteessa Wärtsilänkatu 10. Tontin pinta-ala on 5852 m 2. Kaupunginhallitus on päättänyt valita tontin kohdennettavaksi erityisryhmien asumispalveluiden kehittämishankkeen (Wärttinä II) sijoituspaikaksi. Kaupunginhallitus on päättänyt, että Järvenpään kaupungin Wärttinä II -hankekokonaisuutta kilpailutuksen mukaisin ehdoin toteuttamaan valitaan ryhmittymä: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Kiinteistö Oy Y-Säätiö ja Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy. Em. ryhmittymä on perustanut yhtiön Kiinteistö Oy Y-Säätiön Palvelutalot. Yhtiö rakennuttaa tontille kaupungin sosiaalipalvelujen hyväksymien suunnitelmien mukaisesti erityisryhmille suunnatut 20 tukiasuntoa sekä niiden vaatimat palvelutilat sekä lisäksi normaaleja vuokra-asuntoja. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on päättänyt pääkaupunkiseudun lähialueen kunnissa vuonna 2017 valtion tukemassa asuntotuotannossa sovellettavista enimmäistonttihinnoista Järvenpään osalta seuraavasti: vyöhykkeellä I kerrostalotonttien enimmäismyyntihinta on 180 /km 2. Tontin myyntihinta on: 5852 m 2 x 0,9 x 180 /k-m 2 = Ehdotus Esittelijä: Antti Peltola, vs. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää, että Järvenpään kaupunki myy tontin Kiinteistö Oy Y-Säätiön Palvelutaloille euron kauppahinnalla liitteenä 1 olevan kauppakirjan mukaisin ehdoin. Päätös sitoo kaupunkia saakka.

19 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Kiinteistö Oy Y-Säätiön Palvelutalot, Mari Karsio, Sirkku Huhtala

20 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) Kaupunginhallitus, 124, Kaupunginhallitus, 47, Kansakoulunkadun väistötilan hankintapäätös JARDno Kaupunginhallitus, , 124 Valmistelijat / lisätiedot: Antti Nikkanen Kansankoulunkadun väistötilan hankinta Voimakkaasti oireileville väistötilat Kansakoulunkadulle Voimakkaasti oireileville eri kouluissa työskenteleville oppilaille, opettajille ja opiskeluhuollon henkilöstölle tarvitaan puhtaat, uudet väistötilat välittömästi. Tavoite on, että rakennus otetaan käyttöön mahdollisimman pikaisesti. Tilantarpeen on arvioitu kestävän siihen saakka kunnes JYK:n uusi koulurakennus valmistuu, eli 4-5 vuodeksi. Akuutiksi tilatarpeeksi on arvioitu n. 320 m 2. Kyseessä on moduulitila, joka koostuu kolmesta opetusmoduulista (25 oppilaspaikkaa), yhdestä pientilamoduuli (14 opetuspaikkaa ja opettajainhuone) ja yhdestä huoltomoduulista tai kahdesta opetusmoduulista ja kahdesta pientilamoduulista. Sijoituspaikaksi on suunniteltu Kansakoulunkatu 1:ssä sijaitseva koulun ns. vanha pysäköintialue. Mikäli tila hankitaan kaupungin omaksi, on sen alustava kustannusarvio noin euroa (alv 0 %). Alustava vuokrakustannusarvio on 48 kk (4 vuotta) /kk eli yhteensä ja 60 kk (5 vuoden) vuokra-ajalla n /kk eli yhteensä noin euroa. Ehdotus Esittelijä: Erkki Kukkonen Kaupunginhallitus päättää antaa Kiinteistöallianssille oikeuden toteuttaa hankinta sen äärimmäisen kiireellisyyden vuoksi suorahankintana vuoden 2017 loppuun mennessä. Hankinta toteutetaan vuokraamalla tilat 4 vuodeksi + mahdolliset optiovuodet. Käsittely Käsittelyn kuluessa esittelijä muutti ehdotustaan siten, että päätösehdotuksesta poistettiin teksti "vuoden 2017 loppuun mennessä". Muuttunut ehdotus kuului:

21 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) "Kaupunginhallitus päättää antaa Kiinteistöallianssille oikeuden toteuttaa hankinta sen äärimmäisen kiireellisyyden vuoksi suorahankintana. Hankinta toteutetaan vuokraamalla tilat 4 vuodeksi + mahdolliset optiovuodet." Päätös Hyväksyttiin esittelijän muuttuneen ehdotuksen mukaisesti. Kaupunginhallitus, , 47 Valmistelija / lisätiedot: Marju Taurula marju.taurula@jarvenpaa.fi palvelualuejohtaja Liitteet 1 Kansakoulunkadun siirtotilan hankinta.pdf 2 Vuoden 2018 talousarvion muuttaminen, Kansakoulunkadun siirtotilan hankinta.pdf Järvenpään kaupunginhallitus päätti ( 124 Kansakoulunkadun väistötilan hankinta) antaa Kiinteistöallianssille oikeuden toteuttaa Kansakoulunkadun väistötilojen (n. 320 m2) hankinta sen äärimmäisen kiireellisyyden vuoksi suorahankintana. Hankinta toteutetaan vuokraamalla tilat 4 vuodeksi + mahdolliset optiovuodet. Mestaritoiminta Oy:n hallitus päätti kaupungin pyynnöstä valmistella hanketta siten, että se rakentaa kohteen ja vuokraa sen kaupungille. Mestaritoiminta Oy päätti hankkia siirtotilat Teijo-Talot Oy:ltä. Teijo-Talot Oy:lla on onnistuneita referenssejä Järvenpäässä (mm. Anttilan pihakoulu), se pystyi sitoutumaan nopeaan toimitusaikaan ja sen tarjoushinta oli neliöhinnaltaan kohtuullinen. Rakennuksen pohjaratkaisu sopii myös käyttäjän tarpeisiin hyvin. Tarjouksen ote sekä pohjaratkaisu on esitetty liitteessä. Koko hankkeen budjetti on arviolta Suurin osa kustannuksista syntyy siirtotilatoimituksesta. Teijo-Talojen siirtotilatoimituksen tarjous on Rakennus otetaan käyttöön helmikuun 2018 aikana. Budjettia ja aikataulua on kuvattu tarkemmin liitteessä. Rakennuksen käyttäjäryhmä on rajattu vain voimakkaasti oireleviin henkilöihin. Käyttäjät sitoutuvat käyttämään tiloja yhteisesti luotavien sääntöjen mukaan siten, että tiloihin ei käytöstä johtuen pääse sisäilmaan vaikuttavia epäpuhtauksia. Asiaa on kuvattu tarkemmin liitteessä Kansakoulunkadun siirtotilan rahoitus Järvenpään kaupunki pyysi Mestaritoiminta Oy:tä tutkimaan Kansakoulunkadun siirtotilan rahoittamista. Mestaritoiminta Oy:n tutkimuksen perusteella päädyttiin esittämään sitä, että Mestaritoiminta Oy rakennuttaa

22 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) kohteen omaan taseeseen ja vuokraa rakennuksen kaupungille. Laskelman vertailuhintana käytettiin siirtotilatoimittajilta saatuja vuokratarjouksia. Siirtotilojen vuokrakustannusten vertailu on esitetty liitteessä. Siirtotiloille on todennäköisesti tarvetta myös nyt tarkasteltavan ensimmäisen jakson päättymisen jälkeen. Siirtotilojen tarve päättyy aikaisintaan, kun ns. uusi JYK valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä. Tämän jälkeen tiloille on todennäköisesti tarvetta esimerkiksi Harjulan koululla. Harjulan koulu lähestyy peruskorjausikää luvun alussa ja on todennäköisestä, että koulu tulee tarvitsemaan väistötiloja luvun alusta alkaen, kunnes pidempiaikainen ratkaisu valmistuu. Koulun rahoittamista leasing-rahoituksella tutkittiin. Koska rakennustyöt ovat pitkällä, aiheuttaisi leasing-rahoitus hankkeessa 4 % varainsiirtoveron maksamisen eli noin lisäkustannukset. Tästä syystä Leasing -rahoitus ei ole järkevä tässä hankkeessa. Inspira OY:n laatima moduulikoulujen rahoitusmallien vertailu on liitteenä. Kokonaistaloudellisesti järkevimmäksi ratkaisuksi on muodostunut rakennuksen siirtäminen kaupungin omaan taseeseen. Omaan taseeseen rakentamista tukee kaupungin saama edullinen lainaraha, joustavuus rakennuksen uudelleen sijoittelussa ja ylimääräisen hallinnon kuten vuokrasopimusten tai maanvuokrasopimusten karsiminen. Hankinta edellyttää vuoden 2018 talousarvion muuttamista liitteen mukaisesti. Valmistelija:Veikko Simunaniemi Mestaritoiminta Oy Ehdotus Esittelijä: Antti Peltola, vs. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää, merkitä tiedoksi, että Kansakoulunkadun siirtotilan hankinta on tehty Teijo-Talot Oy:ltä Mestaritoiminta Oy:n toimesta. Hankinnan hinta on (alv 0 %). todeta, että hankkeen kokonaisbudjetti on noin (alv 0 %) todeta, että Kansakoulunkadun siirtotilat tullaan todennäköisesti siirtämään neljän vuoden päättyessä toiseen paikkaan kaupungin omaan käyttöön ostaa Kansakoulunkadun siirtotilat Mestaritoiminta Oy:ltä LIsäksi kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää tehdä vuoden 2018 talousarvioon liitteessä 2 esitetyt Kansakoulunkadun siirtotilan ostamisesta aiheutuvat talousarviomuutokset Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi

23 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) Mestaritoiminta toimitusjohtaja, Lanu palvelualuejohtaja /talouspäälikkö, talousjohtaja

24 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) Kaupunginhallitus, 122, Kaupunginhallitus, 48, Kyrölän koulun moduulikoulun hankinnan valmistelun käynnistäminen JARDno Kaupunginhallitus, , 122 Valmistelijat / lisätiedot: Antti Nikkanen Kyrölän koulun moduulikoulun hankinnan valmistelun käynnistäminen Kyrölän koulu Kyrölän koulussa on ulkopuolisen asiantuntijan laatiman raportin mukaan (FCG 2017, kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, Kyrölän koulu, Järvenpää) vakavia sisäilmaongelmia, joiden perusteella terveysvalvonta on edellyttänyt osan tilojen käytöstä poistoa ja mittavia korjaustoimenpiteitä koko rakennukseen. Asiantuntijan laatiman korjaustapaehdotuksen (FCG 2017, Kyrölän koulu, korjaustapaehdotus) mukaan Kyrölän kouluun tulee tehdä 2,5 milj. euron rakennekorjauksia, jotta rakennus saadaan teknisesti toimivaksi. Korjauksiin liittyy merkittävä riski siitä, että rakennusta ei saada toimivaksi. Tällä korjauksella saavutettaisiin parhaimmillaan n vuoden elinkaari. Näiden korjauksen jälkeen rakennuksen taloteknisiin järjestelmiin ja toiminnallisiin osiin (tilaratkaisut, kalustus, ICT) jää merkittävä korjaustarve ja koulu tulisi joka tapauksessa peruskorjata tai parantaa, mikäli rakennukselle tavoitellaan pitkää, yli 15 vuoden elinkaarta. Peruskorjauksen kustannusarvio on yli 8 M (Kiinteistöallianssi 2017). Kohteeseen jäisi peruskorjauksen jälkeenkin kohonnut sisäilmariski. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen terveystarkastaja (Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 2017, Kyrölän koulun terveydellisten olosuhteiden valvonta/asiakirjatarkastus), on kirjatussa tarkastuskertomuksessa ilmoittanut, että tarvittavat korjaustoimenpiteet terveyshaitan poistamiseksi tulee tehdä mahdollisimman pian.. Toinen riippumaton asiantuntija (Sweco 2017, asiantuntijalausunto Kyrölän koulun käytettävyydestä) on antanut FCG:n korjaussuunnitelman pohjalta lausunnon, jonka mukaan rakennusta ei ole taloudellisesti järkevää korjata, vaan se tulisi korvata uudisrakennuksella. Kyrölän koulu voidaan korvata kokonaan n. 200 oppilaan ja 20 esiopetuksen oppilaan moduulikoululla. Tässä vaihtoehdossa koululla ei ole käytössä liikuntasalia. Keittiön ja teknisen työn tilan toteuttamista arvioidaan yhdessä moduulitoimittajien kanssa. Moduulikouluratkaisun hinta on tämän hetken arvion mukaan 4,7 miljoonaa euroa (sis. keittiön, ilman keittiötä 4,5 miljoonaa euroa), jos se hankitaan kaupungin omistukseen. Moduulikoulu voidaan toteuttaa myös leasing- tai vuokrausmallilla. Mikäli moduulikoulu on hankittu

25 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) vuokramallilla, voidaan siitä luopua kun käyttötarvetta ei enää ole huomioiden hankinnassa asetetut reunaehdot. Moduulikoulu tulisi tilata uutena, jolloin voidaan varmistua siitä, että se on sisäilmateknisesti toimiva. Rakennuksen tavoiteltu elinkaari on vuotta. Rakennus voidaan toteuttaa ulkonäöllisesti lähes pysyvän ratkaisun laatuisesti. Myös toiminnalliset perusopetustilaratkaisut voidaan räätälöidä hyvin pitkälti tarpeiden mukaan. Edellisen perustella esitetään, että Kyrölän koulun korvaavaa moduulikoulun hankintaa aletaan valmistella siten, että koulu olisi käytettävissä elokuun alussa Lopullinen hankintapäätös tuodaan kaupunginhallitukseen erikseen päätettäväksi. Kyrölän moduulikoulu on koko nykyisen Kyrölän koulun oppilasmäärän käytössä uuden JYK yhtenäiskoulun valmistumiseen saakka. Tämän jälkeen kiinteistön tiloja hyödynnetään pienten lasten kouluna (esiopetus ja 1-2 luokat) sekä varhaiskasvatuksen tiloina, kunnes mahdollinen Ainolan yhtenäiskoulu valmistuu. Moduulikoulusta voidaan myöhemmin siirtää osa myös muualle esim. koulujen pihalle esiopetuksen tiloiksi, jolloin saadaan nykyisistä päiväkodeista vapautettua tiloja pienempien lasten ryhmille. Ehdotus Esittelijä: Erkki Kukkonen Kaupunginhallitus päättää antaa Kiinteistöallianssille oikeuden aloittaa Kyrölän koulun korvaavan moduulikoulun hankinnan valmistelun siten, että rakennus on käytettävissä elokuun alussa Lopullinen hankintapäätös tuodaan kaupunginhallitukseen erikseen päätettäväksi. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, , 48 Valmistelija / lisätiedot: Salassapidettävät tiedot poistettu. Salassapidettävät tiedot poistettu. Ehdotus Esittelijä: Salassapidettävät tiedot poistettu. Salassapidettävät tiedot poistettu. Päätös Salassapidettävät tiedot poistettu.

26 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) Tiedoksi Salassapidettävät tiedot poistettu.

27 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) Kaupunginhallitus, 123, Kaupunginhallitus, 49, Ala-Kartanon koulun modulikoulun hankinnan valmistelun käynnistäminen JARDno Kaupunginhallitus, , 123 Valmistelijat / lisätiedot: Antti Nikkanen Ala-Kartanon koulun moduulikoulun hankinnan valmistelun käynnistäminen Ala- Kartanon koulu Ala- Kartanon rakennuksesta löydettiin kuntotutkimuksissa (FCG 2017, kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, Ala-Kartanon koulu, Järvenpää) monia erilaisia vaurioita ja riskirakenteita. Mikrobivaurioita ja haitta-aineita löydettiin suuresta osasta rakenteita. Terveysvalvonta velvoittaa toiminnan siirtämistä syksyyn 2018 mennessä pois rakennuksesta, ellei rakennukseen tehdä tarpeellisia korjauksia. Rakennuksen korjaaminen terveysvalvonnan vaatimassa aikataulussa ei ole mahdollista. Korjaustapaehdotuksen (FCG 2017, Ala-Kartanon koulu, korjaustapaehdotus) mukaan rakennukseen tulee tehdä 3,9 miljoonan euron korjaus, jonka lisäksi kohteeseen jää korjausvelkaa. Lisäksi Keski-uudenmaan Ympäristökeskuksen terveystarkastaja suosittelee Ala-Kartanon toiminnan siirtämistä väistötiloihin vuoden 208 syksystä lähtien. Tämän perusteella esitetään, että Ala- Kartanon koulusta luopumista aletaan valmistella. Edellisen perustella esitetään, että Ala-Kartanon koulun korvaavaa moduulikoulun hankintaa aletaan valmistella siten, että koulu olisi käytettävissä elokuun alussa Lopullinen hankintapäätös tuodaan kaupunginhallitukseen erikseen päätettäväksi. Ala-Kartanon moduulikoulu voi edelleen hyödyntää Ylä-Kartanon koulun tukipalvelujen ja aineopetuksen tiloja. Moduulikoulu tulisi tilata uutena, jolloin voidaan varmistua siitä, että se on sisäilmateknisesti toimiva. Rakennuksen tavoiteltu elinkaari on vuotta. Rakennus voidaan toteuttaa ulkonäöllisesti lähes pysyvän ratkaisun laatuisesti. Myös toiminnalliset perusopetustilaratkaisut voidaan räätälöidä hyvin pitkälti tarpeiden mukaan. Tämän hetkinen hankinnan kustannusarvio on 5,3 miljoonaa euroa, mikäli koulu hankitaan kaupungin omaksi. Moduulikoulu voidaan toteuttaa myös leasing- tai vuokrausvaihtoehdolla. Nyt esitetty alustava kustannusarvio päivitetään päätöksentekoa varten tarpeiden tarkentuessa valmistelun edetessä

28 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) Ehdotus Esittelijä: Erkki Kukkonen Kaupunginhallitus päättää antaa Kiinteistöallianssille oikeuden aloittaa Ala- Kartanon koulun korvaavan moduulikoulun hankinnan valmistelun siten, että rakennus on käytettävissä elokuun alussa Lopullinen hankintapäätös tuodaan kaupunginhallitukseen erikseen päätettäväksi. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, , 49 Valmistelija / lisätiedot: Salassapidettävät tiedot poistettu. Salassapidettävät tiedot poistettu. Ehdotus Esittelijä: Salassapidettävät tiedot poistettu. Salassapidettävät tiedot poistettu. Päätös Salassapidettävät tiedot poistettu. Tiedoksi Salassapidettävät tiedot poistettu.

29 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) Henkilöstöasiainjaosto, 5, Kaupunginhallitus, 40, Kaupunginhallitus, 50, Oikaisuvaatimuksen hylkääminen/henkilöstöjohtajan päätös työsujeluvaltuutettujen toimintaedellytyksistä JARDno Henkilöstöasiainjaosto, , 5 Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Kolehmainen, Ritva Hyvärinen virpi.kolehmainen@jarvenpaa.fi, ritva.hyvarinen@jarvenpaa.fi palvelussuhdepäällikkö, työhyvinvointipäällikkö Liitteet 1 Oikaisuvaatimus / Henkilöstöjärjestöjen edustajat 2 Sopimus työsuojeluvaltuutettujen toimintaedellytyksistä doc 3 Työsuojeluvaltuutettujen toimintaedellytykset toimintakaudelle Henkilöstöjärjestöt ovat tehneet oikaisuvaatimuksen henkilöstöjohtajan päätökseen sopimuksesta työsuojeluvaltuutettujen toimintaedellytyksistä toimintakaudeksi Oikaisuvaatimuksessaan he hakevat ajankäyttöön lisäystä 5,45 h henkilöstöjohtajan päätöksessä työsuojeluvaltuutetuille annettuun kokonaisajan lisäksi, joka on 100,5 h/viikossa. Lisäksi henkilöstöjärjestöt vaativat, että työsuojeluvaltuutettujen toimintaedellytyksistä tehdään paikallissopimus. Työsuojeluvaltuutetun tehtävään annettava vapautusaika Työsuojeluvaltuutetun tehtävään annettava vapautusaika voidaan sopia kiinteänä vapautuksena tai erityistarpeeseen perustuvana. Kiinteän vapautuksen perusteena käytetään edustettavana olevien työntekijöiden / viranhaltijoiden lukumäärää kerrottuna paikallisten olosuhteiden mukaan määriteltävällä luvulla (0,12-0,22) neljää peräkkäistä kalenteriviikkoa kohti. Kertoimen valinnan perusteena käytetään edustettavana olevan henkilöstön töihin ja tehtäviin liittyviä vaara- ja kuormitustekijöitä (KT:n yleiskirje 3/13). Toimihenkilöt voivat halutessaan valita keskuudestaan heitä edustavan työsuojeluvaltuutetun sekä hänelle ensimmäisen ja toisen varavaltuutetun (Kunta-alan työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön valinta toimikaudeksi TTK). Esimiehet on laskettu mukaan kiinteän vapautuksen perusteena käytettävään edustettavana olevien työntekijöiden / viranhaltijoiden määrään. Osapuolten välillä käydyt neuvottelut

30 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) Työnantaja ja henkilöstöjärjestöt käynnistivät neuvottelut työsuojeluvaltuutettujen toimintaedellytyksistä ajalle Neuvotteluissa käytiin yleistä keskustelua sopimukseen vaikuttavista tekijöistä ja sovittiin, että paikallisesta virka- ja työehtosopimuksesta tehdään yleisluontoinen sopimus ja siinä sovitaan, miten työsuojelun yhteistoiminnan vaikuttavuuden arviointi otetaan osaksi sopimusta. Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön osalta sovittiin, että työhyvinvointipäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut valmistelevat paikallisen virka- ja työehtosopimuksen liitteeksi tulevan työntekijämäärään ja paikallisten olosuhteiden mukaan sovittuihin kertoimiin perustuvan ajankäytön laskelman perusteluineen pidetyissä neuvotteluissa käsiteltiin työsuojeluvaltuutettujen ja työsuojelupäällikön valmistelemaa kertoimiin perustuvaa ajankäytön laskelmaa. Neuvotteluissa todettiin, että työsuojeluvaltuutetuilla ja työsuojelupäälliköllä on eriävä näkemys työsuojeluvaltuutetun ajankäytön lisäämisestä. Henkilöstöjärjestöt esittivät, että kertomia korotetaan, esimiehille sovitaan oma kerroin ja esimiesten määrä lisätään laskennan pohjana olevan henkilöstömäärän päälle. Neuvotteluja työsuojeluvaltuutettujen ajankäytöstä ja sopimuksesta jatkettiin , , ja Oikaisuvaatimuksessa henkilöstöjärjestöt ovat perustelleet ajankäytön lisäämistä maakuntauudistuksen valmistelulla, esimiesten työhyvinvointiin panostamisella, tulevaisuudessa lisääntyvillä yhteisillä työpaikoilla ja uudella työterveyshuoltopalvelun tuottajalla. Neuvottelujen kuluessa työnantaja on selvittänyt valtakunnallisia maakunta- ja sote-uudistuksen mahdollisia vaikutuksia työolosuhteisiin sekä ovatko paikalliset työolosuhteet muista esitetyistä syistä muuttuneet. Työnantajan arvion perusteella paikalliset työolosuhteet eivät ole muuttuneet siten, että kokonaisajankäyttöä tulisi lisätä. Kun edellisen kerran ajankäytöstä samojen osapuolten välillä neuvoteltiin työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttöä päädyttiin lisäämään huomattavasti (ajankäyttö kaksinkertaistettiin). Ajankäytön lisääminen perustui tuolloin valtakunnallisen laskentavan muutokseen sekä paikallisten kertoimien tarkastamiseen työolosuhteisiin perustuen. Edellisellä kaudella esimiestyön tueksi työsuojeluyhteistoiminnassa lisättiin työsuojelupari (Paikallinen virka- ja työehtosopimus yhteistoiminnasta ja työsuojelun yhteistoiminnasta). Työnantajan tekemän selvityksen mukaan Maakunta- ja soteuudistuksen huomioimisesta erillisesti ei ole sovittu Kuntatyönantajien ja pääsopijajärjestöjen toimesta. Em. perusteilla työnantaja ei ole nähnyt perustetta nostaa työsuojeluvaltuutetuille annetun kokonaisajan määrää tai muuttaa ajankäytön perusteena olevia kertoimia käydyssä neuvottelussa sovittiin, että kertoimet säilyvät samana kuin edellisellä kaudella, esimiesten kertoimina käytetään sitä kerrointa, mikä on määritelty avainalue- tai muu kokonaisuustasolla ja että esimiesten määrä on laskettu mukaan henkilöstömäärään, joten sitä ei huomioida erillisenä. Tällöin kiinteä vapautusaika on kokonaisuudessaan 100,50 h henkilöstömäärän mukaan. Lisäksi Kiky aika/työsuojeluvaltuutettu kohdennetaan (keskimäärin 30 min./viikko) työsuojelutehtävien hoitamiseen. Ajankäyttöä tarkastetaan

31 Järvenpää Pöytäkirja 6/ (45) vuodenvaihteessa tarvittaessa työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansiomenetyksen korvaamista koskevan sopimuksen 2 mukaisesti. Henkilöstöjärjestöjen vaatimus paikallissopimuksesta Henkilöstöjärjestöt hakevat muutosta neuvottelujen etenemiseen, päätöksen tekemiseen, paikalliseen sopimukseen ja henkilöstöjärjestöjen allekirjoituksiin liittyen henkilöstöjohtajan päätökseen sopimuksesta työsuojeluvaltuutettujen toimintaedellytyksistä Henkilöstöjärjestöt vaativat, että asiasta tehdään paikallissopimus, jonka henkilöstöjärjestöt allekirjoittavat. Työnantajan näkemys Kuntatyönantajien ja pääsopijajärjestöjen työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansiomenetyksen korvaamista koskevan sopimuksen (Yleiskirje 32/2011 liite 1) 2 mukaan työsuojeluvaltuutetun toimialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta ja ajankäytöstä sovitaan paikallisesti työsuojeluorganisaation nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Organisaation tai toiminnan muuttuessa työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio saatetaan vastaamaan muuttunutta tilannetta. Ajankäytöstä sopivat paikallisesti asianomainen kunnallinen viranomainen sekä pääsopijajärjestöjen tai niiden rekisteröityjen alayhdistysten valtuuttama. Kaupunginhallituksen toimintasäännön mukaan henkilöstöjohtaja on toimivaltainen kunnallinen viranomainen päätettäessä työsuojeluvaltuutettujen ajankäytöstä ja henkilöstöjohtaja voi näin ollen vahvistaa sopimuksen päätöksellään. Sopimuksella työsuojeluvaltuutettujen toimintaedellytyksistä toimintakaudeksi ei poiketa Kuntatyönantajien ja pääsopijajärjestöjen sopimuksien määräyksistä: Kunnallisesta virka- ja työehtosopimuksesta, Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksesta, Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva sopimuksesta tahi Virkaja työehtosopimus työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta. Näin ollen sopiminen työsuojeluvaltuutettujen toimintaedellytyksistä ei edellytä paikallisen virka- ja työehtosopimuksen tekemistä. Neuvottelujen alkuvaiheessa työnantajan edustajat neuvottelivat paikallisen virka- ja työehtosopimuksen tekemisestä edellisen kauden tapaan. Sopimisen tapaan päädyttiin työnantajan arvion perusteella myös siksi, että käynnissä olevat maakunta- ja soteuudistus sekä Keski-Uudenmaan soten valmistelut vaikuttavat kuntien paikallisten virka- ja työehtosopimusten laatimisiin sekä irtisanomisiin. Uudistusten astuessa voimaan 2019 tai 2020 tulee kuntien iritsanoa henkilöstön siirtymähetkeen mennessä kaikki paikalliset virkaja työehtopimukset, jotka koskevat soteen siirtyvää henkilöstöä. Tässä maakunta- ja soteuudistusten valmisteluvaiheessa tulee kuntien harkita KT:n kuntatyönantajien ohjeiden mukaan tarkoin uusien paikallisten virka- ja työehtosopimuksien solmimista.