OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 Länsi-Porin lukio OPINTO-OPAS Opiskelijan nimi Ryhmä

2 LÄNSI-PORIN LUKIO Aatuntie PORI puh. (02) fax (02) Rehtori Mika Ruuhiala Vararehtori Mika Koivu puh puh puh Opinto-ohjaaja Merja Mäkelä puh Erityisopettaja Hannu Raevuori puh Lukiopsykologi Tiina Haukka-Kumpulainen puh Lukiokuraattori Sanna Suominen puh Koulun muut puhelimet Kanslia Opettajahuone Kiinteistönhoitaja Keittiö Terveydenhoitaja Kuvataide Koulun kotisivut Koulun sähköpostiosoite lansipori.lukio@edupori.fi Etukannen kuvitus: Iida-Elina Eriksson 2

3 SISÄLLYSLUETTELO OPETUSSUUNNITELMA Tärkeitä käsitteitä 04 Oppituntien alkamisajat 05 Ohjeita opiskeluun 06 Ainekohtaiset lyhenteet ja opettajat 07 Valintakortti ja tuntijako 08 ja 09 Käytännön ohjeita opiskeluun Äidinkieli ja kirjallisuus 15 Toinen kotimainen kieli Ruotsi B1 kieli 18 Vieraat kielet Englanti A1 kieli 19 Saksa A1 ja A2 kieli 20 Saksa B2 kieli 22 Saksa B3 kieli 23 Ranska B2 kieli 24 Ranska B3 kieli 24 Italia B3 kieli 25 Matematiikka Pitkä oppimäärä 26 Lyhyt oppimäärä 28 Ympäristö ja luonnontieteet Biologia 30 Maantiede 31 Fysiikka 32 Kemia 33 Katsomusaineet Uskonto 35 Elämänkatsomustieto 36 Filosofia 36 Historia 37 Yhteiskuntaoppi 38 Psykologia 39 Taito- ja taideaineet Musiikki 41 Kuvataide 42 Liikunta 44 Terveystieto 45 Opinto-ohjaus 46 Muu koulukohtainen kurssitarjonta 48 Ylioppilastutkinto 49 Lukiodiplomit 52 3

4 TÄRKEITÄ KÄSITTEITÄ HOPS On henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jonka jokainen lukio-opiskelija tekee opintojensa alussa tarvittaessa opinto-ohjaajan avustuksella Jakso Lukuvuosi on jaettu viiteen opiskelukauteen eli jaksoon. Jakso päättyy koeviikkoon, jolloin järjestetään opiskeltujen aineiden loppukokeet. Yksi jakso on noin kahdeksan viikkoa. Jaksotodistus Jokaisen jakson jälkeen opiskelija saa todistuksen, jossa ovat ko. jakson kurssien arvosanat. Jaksotodistukseen tulee pyytää huoltajan allekirjoitus (alle 18 v.) ja todistus tulee palauttaa ryhmänohjaajalle. Koeviikko Jokaisen jakson lopussa on kuusi koepäivää, jolloin järjestetään jakson kurssien loppukokeet. Koeviikon koodit ovat 1,2,3,4,5,6 ja koeviikon ulkopuolella koodi 7. Koepäivänä on yksi koe ja seuraavan päivän kokeen kurssin viimeinen oppitunti. Koeaika on klo Korotuskuulustelu Elokuussa, hyväksyttyjen kurssien korotuskuulustelussa, sallitaan opiskelijalle enintään kahden aineen kurssin korotusyritys. Korottaa voi vain edellisen lukuvuoden kurssiarvosanoja. Kurssi Kunkin oppiaineen oppimäärä on jaettu kursseihin. Lukion kurssit ovat pakollisia, syventäviä tai soveltavia kursseja. Kurssiarvosana Kurssin suorittamisesta saa numeroarvostelun (4-10) tai suoritusmerkinnän (S). Mikäli kurssia ei voi arvostella selvittämättömien poissaolojen tai tekemättömien tehtävien takia, arvosanaksi tulee K (= keskeyttänyt). Merkintä P (= puuttuu) tarkoittaa, että kurssin suoritus on puutteellinen esim. jokin kurssiin kuuluva koe tai tehtävä puuttuu. Merkintä P vaihdetaan arvosanaksi heti, kun puutteet on korjattu ja tehtävät suoritettu. Opettaja määrittelee suoritusaikataulun 4

5 Kurssitarjotin Koko lukuvuoden opetustarjonta näkyy kurssitarjottimesta. Opiskelija valitsee lukuvuoden kurssit tarjottimelta ja näin hänelle muodostuu joka jaksoon oma lukujärjestys. Kurssivalinnat tehdään Wilmassa. Muussa oppilaitoksessa opiskellut kurssit Opiskelija voi opiskella opinto-ohjelmaansa kuuluvia kursseja myös muissa oppilaitoksissa, jos ne vastaavat sisällöltään ja laajuudeltaan oman koulun vaatimuksia. Opiskelijan kannattaa selvittää opinto-ohjaajan kanssa opiskeltavan kurssin vastaavuus ennen osallistumistaan toisen oppilaitoksen kurssille. Rehtori hyväksyy vastaavuuden. Vain hyväksytysti opiskellut kurssit hyväksytään opinto-ohjelmaan. Tämä koskee myös verkkokursseja. Opetussuunnitelma Jokaisen oppilaitoksen toiminta ja opetustyö perustuu opetussuunnitelmaan, jossa on kirjattuna mm. eri oppiaineet ja niiden tavoitteet, sisällöt ja työtavat. Oppiaine- ja kurssikohtaiset sisällöt pelkistetyssä muodossa löytyvät tästä oppaasta. Päättötodistus annetaan opiskelijan suoritettua kaikki pakolliset kurssit (47 51) ja riittävän määrän syventäviä (10) ja soveltavia kursseja yhteensä vähintään 75 kurssia. Ryhmänohjaaja on opiskelijaryhmää ohjaava opettaja. Ryhmänohjaustuokiossa torstaisin tiedotetaan opiskelijoille koulun ajankohtaisista asioista. Uusintakuulustelu on tarkoitettu hylätyn kokeen uusimiseen. Hylätyn kokeen voi uusia kerran. Uusintakuulusteluun on osallistuttava heti jakson päättymistä seuraavassa uusintakuulustelutilaisuudessa. Uusintakuulusteluun ilmoittaudutaan Wilmassa, kohdassa tentit, viimeistään kolme koulupäivää ennen koetta. Kerralla voi uusia enintään kaksi koetta. OPPITUNTIEN AJAT Klo Klo Ruokatunti RO-tuokio torstaisin klo Klo Klo Klo

6 NÄIN KOULUSSAMME TOIMITAAN KÄYTÄNNÖN OHJEITA LUKIO-OPINTOIHIN Ota vastuu omista lukio-opinnoistasi, ainevalinnoistasi, opiskelustasi ja opiskelusi tuloksista. Aseta tavoitteet. Suunnittele ajankäyttösi. Tee aikataulut. Ole läsnä kurssin ensimmäisellä oppitunnilla oppikirja ja muistiinpanovälineet mukana. Ensimmäisellä oppitunnilla annetaan tärkeää tietoa kurssin sisällöstä, siihen kuuluvista tehtävistä ja sen arvioinnista. Tee muistiinpanoja oppitunneilla ja tiedotustilaisuuksissa. Säilytä muistiinpanot. Kehitä jatkuvasti opiskelutekniikkaasi. Opiskele asiat koko jakson ja kurssin etenemisen aikana. Kertaa koeviikolla kurssin sisältö. Kannattaa suunnitella jo ensimmäisestä vuodesta lähtien, mitä aineita kirjoitat ylioppilaskirjoituksissa ja minä vuonna. Valitse kursseja sen mukaisesti, mikä sinua kiinnostaa ja mistä olisi hyötyä jatko-opinnoissa. Yo-kirjoitukset voi hajauttaa kolmeen peräkkäiseen kertaan. Harkitse tarkoin, milloin sinun kannattaa aloittaa kirjoitukset. Kirjoitettavan aineen pakolliset kurssit on opiskeltava ennen ko. aineen kirjoittamista. Yo-kokeiden tehtävät testaavat myös valtakunnallisten syventävien kurssien osaamista. Sitoudu kurssivalintoihisi. Jos aiot lopettaa jonkin kurssin tai aineen opiskelemisen esim. heikon menestymisen vuoksi, kannattaa keskustella ensin aineen opettajan kanssa. Selvittäkää yhdessä, onko tilanteesi niin heikko kuin itse oletat vai auttaisiko opiskelun tehostaminen. Jos pohdit pitkän matematiikan vaihtamista lyhyeen, kannattaa keskustella ensin matematiikan opettajasi kanssa. Mikäli muutat matematiikan laajuutta, opinto-ohjaajan kanssa saat selviteltyä, mitkä lyhyen matematiikan kurssit saat korvattua pitkän matematiikan kursseilla. Samalla laaditaan suunnitelma lyhyen matematiikan oppimäärän suorittamiseen. Hylätty kurssi pitää suorittaa heti seuraavassa uusintakuulustelussa tai käymällä kurssi uudestaan. Hyväksytyn kurssin voit korottaa seuraavan elokuun korotuskuulustelussa. Voit suorittaa kursseja itsenäisesti, jos sinulla on siihen edellytyksiä. Tee perusteltu anomus erilliselle lomakkeelle. Sovi aineen opettajan kanssa suoritustavasta ja -ajasta. Ryhmänohjaustuokiot ovat pakollisia. Seuraa Wilmaa ja info-televisiota päivittäin. Arvioinnista: Kurssien arviointi antaa sinulle palautetta opintojesi edistymisestä. Arvostelu perustuu kirjallisiin kokeisiin, muihin suorituksiin ja opintoihin osallistumisen jatkuvaan näyttöön. Poissaoloista: Lukiossa on läsnäolovelvollisuus. Mikäli olet poissa oppitunnilta, opettaja kirjaa siitä poissaolomerkinnän Wilmaan. Kaikki poissaolot on selvitettävä välittömästi. Huoltaja selvittää alle 18-vuotiaan poissaolot. Kukin opettaja päättää, miten opiskelijan poissaolot vaikuttavat suoritettavana olevan kurssin arvosteluun. Jos Sinulla on luvallinen poissaolo, niin esitä lupa jokaiselle opettajalle, joiden tunneilta olet poissa. Selvitä etukäteen mitä korvaavaa työtä teet poissaolon aikana. Kurssin arvostelun jälkeen esitettyjä selvityksiä ei enää oteta huomioon. 6

7 Anomuskaavakkeita eri asioihin löydät kanslian vieressä olevasta lomakelokerikosta ja Wilmasta. AINEKOHTAISET LYHENTEET ÄI ENA RUB SAA SAB2 SAB3 RAB2 RAB3 IAB3 MAA MAB BI GE Äidinkieli Englanti A1-kielenä Ruotsi B1-kielenä Saksa A2-kielenä Saksa, yläasteella alkanut Saksa, lukiossa alkava Ranska, yläasteella alkanut Ranska, lukiossa alkava Italia, lukiossa alkava Matematiikka, pitkä Matematiikka, lyhyt Biologia Maantiede FY KE UE ET FI PS HI YH MU KU LI TE OP Fysiikka Kemia Uskonto Elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvaamataito Liikunta pojat, tytöt Terveystieto Opinto-ohjaus OPETTAJAT Gröndahl Hanna (HAN) Hedlund Leena (HED) Ihamäki Jussi (IHA) Kava Tuulevi (TUK) Koivu Mika (MIK) Laine Vesa (LAV) Mustasilta Minna (MUS) Mäkelä Marja (MAJ) Mäkelä Merja (MÄM) Männistö Mia (MÄN) Ollila Susanna (SOL) Paakkola Juha (JUP) Peltonen Raimo (RAP) Puurunen Satu (SAP) Puurunen Tuure (TUP) Raevuori Hannu (RAE) Toivola Pauliina (TOI) Törö Tuomo (TUT) kuvataide ja taidekasvatus ranska, italia, englanti liikunta, terveystieto äidinkieli ja kirjallisuus matematiikka, fysiikka uskonto, psykologia musiikki uskonto, filosofia opinto-ohjaus, psykologia englanti, ranska ruotsi, englanti biologia, maantiede historia ja yhteiskuntaoppi saksa, ruotsi, englanti äidinkieli ja kirjallisuus, japani erityisopetus matematiikka, fysiikka, kemia matematiikka, kemia 7

8 8

9 Länsi-Porin lukion tuntijako Oppiaine tai aineryhmä Opiskelijalle pakolliset kurssit 9 Syventävät valtakunnalliset kurssit Soveltavat kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet * A1 -kieli * A2 -kieli 8 * B1 -kieli * B2 -kieli 8 * B3 -kieli Matematiikka * lyhyt oppimäärä * pitkä oppimäärä Ympäristö ja luonnontieteet * biologia * maantiede 2 2 * fysiikka * kemia Katsomusaineet * uskonto * elämänkatsomustieto 3 2 * filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Taito- ja taideaineet * liikunta * musiikki * kuvataide Terveystieto Opinto-ohjaus Pakolliset kurssit Syventävät kurssit väh. 10 Soveltavat kurssit Yhteensä vähintään 75 A1- ja A2-kieli = perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä B1- ja B2-kieli = perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä B3-kieli = lukiossa alkava oppimäärä Koulukohtaiset soveltavat kurssit Oppilaskuntatoiminnan kurssi Aktiivisen harrastamisen kurssi Kansainvälisyyskurssi Tietotekniikka A1- ja A2-kieli = perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä B1- ja B2-kieli = perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä B3-kieli = lukiossa alkava oppimäärä

10 KÄYTÄNNÖN OHJEITA OPISKELUUN Kurssien suoritusjärjestys Kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Muusta suoritusjärjestyksestä kannattaa neuvotella opettajan kanssa. Kurssin suorittaminen Oppitunneille osallistuminen kuuluu keskeisenä osana kurssin suorittamiseen. Lisäksi kursseilla tehdään oppiaineesta riippuen monenlaisia tehtäviä, sanakokeita, esseitä jne. joiden suorittaminen on yleensä edellytys kurssin suorittamisessa hyväksytysti. Koeoikeus määräytyy opettajan antamien ohjeiden mukaisesti. Poissaolot ja myöhästymiset Poissaolo oppitunneilta haittaa aina oppiaineessa menestymistä. Kunkin kurssin opettaja ratkaisee sen, milloin opiskelijan poissaolot kurssilta ovat sitä luokkaa, että ne estävät ko. kurssin hyväksytyn suorittamisen. Jos opiskelija on poissa oppitunneilta, opettaja kirjaa poissaolon Wilmaan. Kaikki poissaolot on selvitettävä. Alle 18-vuotiaan poissaolot selvittää huoltaja. Koetilanteet Jos opiskelija on poissa koeviikolla, on hänen esitettävä poissaolostaan huoltajan, lääkärintai terveydenhoitajan todistus, jotta hänellä olisi osallistumisoikeus uuteen kokeeseen. Mikäli opiskelija jakson aikana joutuu sairauden tai muun vastaavan syyn takia olemaan poissa pitkähkön ajan, voi hän kurssin opettajan antamien lisäsuoritusten jälkeen osallistua uusintakuulusteluun. Ryhmänohjaaja (1-3 päivää) ja rehtori (yli 3 päivää) voivat erityisestä syystä antaa luvan poissaoloon. Tällaisia voivat olla esimerkiksi edustaminen urheilukilpailuissa tai kulttuuritapahtumissa. Lupa tulee pyytää ennakkoon. Kolme myöhästymistä jonkin oppiaineen kurssilta lasketaan yhdeksi poissaoloksi. Kurssikokeet pidetään koeviikolla, jolloin koeaika on klo Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo Koeviikolla ruokailuaika on klo Ota huomioon, että kokeessa sallitut apuvälineet (esim. taulukkokirja ja laskin) tarkastetaan kokeen alussa. Jos esim. taulukkokirjassa on ylimääräisiä merkintöjä, se hylätään ja sinun on tultava toimeen ilman taulukkokirjaa. Kurssien opiskelu itsenäisesti Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti. Rehtori voi antaa opiskelijalle luvan opiskella opetussuunnitelmaan kuuluvan kurssin tai osan siitä opetukseen osallistumatta tai vain osittain osallistuen. Perusteltu hakemus on tehtävä kirjallisesti ao. lomakkeella hyvissä ajoin ennen kurssin alkamista. Pääsääntöisesti opiskelijan tulisi opiskella kurssi itsenäisesti saman jakson aikana kun kurssi on kurssitarjottimella. Suoritus on tavanomaista kurssikoetta laajempi sekä monipuolisempi ja vastaa työmäärältään kurssin normaalia suorittamista. Kurssin itsenäiseen opiskeluun voidaan sisällyttää oppiaineen ja kurssin luonteen edellyttämiä tehtäviä. 10

11 Kuluvan lukuvuoden itsenäisesti suoritettavat kurssit tulee sopia opettajan kanssa viimeistään ennen viidennen jakson alkua, abiturientin tulee sopia itsenäiset suoritukset viimeistään viimeisen opintoja sisältävän jakson alkaessa. Itsenäisesti opiskellusta kurssista saa arvosanan vain, jos suoritus on hyväksytty. Hylätty suoritus voi muuttua hyväksytyksi vain osallistumalla ko. kurssin opetukseen ja siihen liittyvään kuulusteluun. ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan arvioinnin tavoitteena on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvostelu, arvosanan antaminen, on yksi arvioinnin muoto. Kurssisuorituksen arviointi Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan sen päätyttyä. perustuu paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Arvioinnin menetelmät ja käytänteet määritellään kunkin oppiaineen opetussuunnitelmassa ja ne tiedotetaan jokaisen kurssin alussa. Arvostelun toteuttaminen "Arvostelu annetaan numeroin tai muulla opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. (Lukioasetus 810/1998, 6 2 mom) Kunkin oppiaineen pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty) tai sanallinen arviointi. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Kunkin oppiaineen pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan myös numeroin, riippumatta siitä, annetaanko kurssista tai oppiaineen oppimäärästä suoritusmerkintä vai käytetäänkö muuta arviointitapaa. Numeroarviointi tallennetaan sen varalta, että opiskelija haluaa numeroarvosanan päättötodistukseen. Mikäli kurssia ei voi arvostella selvittämättömien poissaolojen tai tekemättömien tehtävien takia, arvosanaksi tulee K (=keskeyttänyt). Merkintä P (=puuttuu) tarkoittaa, että kurssin suoritus on jäänyt puutteelliseksi, esim. jokin kurssiin kuuluva koe tai tehtävä puuttuu. Merkintä P vaihdetaan arvosanaksi heti, kun puutteet on korjattu ja tehtävät suoritettu. Opettaja määrittelee suoritusaikataulun. 11

12 Jos samassa aineessa on kaksi hylättyä kurssisuoritusta, on suositeltavaa ettei opiskelija etene seuraaville kursseille ennen kuin vähintään toinen hylätyistä kursseista on suoritettu hyväksytysti. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Hylätyn kurssin uusiminen ja uusintakuulustelu Hylätyn kurssin kokeen voi uusia kerran. Uusintakuulusteluun on osallistuttava heti jakson päättymistä seuraavassa uusintakuulustelutilaisuudessa. Uusintakuulusteluun ilmoittaudutaan Wilmassa viimeistään kolme koulupäivää ennen koetta. Kerralla voi uusia enintään kaksi koetta. uusintakuulustelu alkaa klo ja päättyy klo Hyväksytyn kurssin arvosanan korottaminen ja korotuskuulustelu Opiskelija voi yrittää korottaa hyväksytyn kurssin arvosanaa käymällä kurssi uudelleen tai osallistumalla elokuussa olevaan korotuskuulusteluun yhden kerran. Kurssiarvosanaksi tulee kyseisistä suorituksista parempi. Osaamisen tunnustaminen Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltavia opintoja. Opiskelijan osaamisen tunnustamisessa noudatetaan mitä 17 ja 17 a :ssä säädetään opiskelijan arvioinnista ja siitä päättämisestä. Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 23 1 mom) Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista. (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 23 2 mom) Opiskelijan tulee hakea muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen tunnustamista. Opiskelijan tulee esittää selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan. Muutoin hankitun osaamisen arvioinnissa menetellään, kuten opetussuunnitelman perusteissa ja opetussuunnitelmassa on kurssien ja oppimäärän arvioinnista määrätty. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Päätöksen hyväksymisestä tekee rehtori. 12

13 Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen oppimäärä muodostuu - opiskelijan henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaisista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Oppiaineen arvosana määräytyy - opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen perusteella. Oppiaineen opinnoissa opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: joista voi olla hylättyjä kurssi- arvosanoja enintään opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja, 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitavasta päätetään tarkemmin ainekohtaisessa opetussuunnitelmassa. Oppiaineen arvosanan korottaminen Oppiaineen oppimäärän arvosanaa voi yrittää korottaa koko oppimäärän tentissä. Kuulusteltavan oppimäärään kuuluvat kaikki opiskelijan opiskelemat kurssit. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, arvosanaa korotetaan. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin ainekohtaisessa opetussuunnitelmassa määrätään. Päättö- ja erotodistuksen sekä yhden tai useamman aineen suorittamisesta annettavaan todistukseen sovelletaan mitä 6 :ssä säädetään. Todistus suullisen kielitaidonkokeen suorittamisesta annetaan päättötodistuksen liitteenä. (Lukioasetus 810/1998, muutettu valtioneuvoston asetuksella 1117/2008, 8 2 mom) 13

14 Lukion oppimäärän suoritus Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Vähimmäiskurssimäärään pitää sisältyä kaikki valtakunnalliset pakolliset kurssit (47-51) sekä niiden lisäksi vähintään kymmenen valtakunnallista syventävää kurssia. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen "Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukioasetus 810/1998, 9 1 mom) "Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen." (Lukioasetus 810/1998, 9 2 mom) Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä tiedottaminen huoltajalle Jotta koulu voisi varmistaa, että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, koulu edellyttää huoltajan allekirjoitusta jaksotodistuksiin ja tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät ole täysi-ikäisiä. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos opiskelija on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, opiskelija voi pyytää arviointiin oikaisua aluehallintovirastolta. Aluehallintovirasto voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin, määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. 14

15 Kurssikuvaukset Lopullinen kurssitarjonta selviää vuosittaisesta kurssitarjottimesta. Porin lukioiden koko kurssitarjonta on luettavissa koulun kotisivuilta. Voit valita kursseja myös muiden lukioiden kurssitarjottimesta. Äidinkieli ja kirjallisuus Pakolliset kurssit ÄI1 ÄI2 ÄI3 ÄI4 ÄI5 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavat perustekijät viestintätilanteen ja välineen vaikutus tekstiin tekstikäsityksen syventäminen erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua tekstien referointi ja kommentointi omien viestintätaitojen monipuolistaminen Tekstien rakenteita ja merkityksiä tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta puheenvuoron rakentaminen kirjoittaminen prosessina Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa kirjallisuuden erittely ja tulkinta proosa kirjallisuuden lajina lyriikka kirjallisuuden lajina draama kirjallisuuden lajina novellien, runojen ja draaman erittelyä kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä Tekstit ja vaikuttaminen suora ja epäsuora vaikuttaminen vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja argumentointitavat ja retoriset keinot kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluita ja väittelyitä tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä lähde- ja mediakritiikki sekä viestijän vastuu Teksti, tyyli ja konteksti eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä tekstien sisällön ja tyylin tarkastelua oman tyylin hiontaa ja huoltoa 15

16 ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa suomalaista kaunokirjallisuutta, keskeisiä teoksia ja teemoja Syventävät valtakunnalliset kurssit ÄI7 ÄI8 ÄI9 Puheviestinnän taitojen syventäminen Suoritusjärjestys: aikaisintaan kolmen ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen. Suositellaan suoritettavaksi 1. tai 2. vuonna. vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria Tekstitaitojen syventäminen Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. tekstityypit ja tekstilajit tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet tekstin rakentaminen kielen huoltoa Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hän kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arviointi kohdistuu monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä. Kurssit arvioidaan numeroarvosanoin. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen ja työskentely. Koulukohtaiset soveltavat kurssi ÄI10 Kielenhuolto ja kielioppikurssi Opiskelija kertaa, syventää ja monipuolistaa kieliopin, kielenhuollon ja oikeakielisyyden taitojaan. kieliopin peruskäsitteet ja niiden hallinta virkkeiden ja kappaleiden rakentuminen kielenhuolto kurssi sisältää paljon kielenhuollon harjoituksia 16

17 ÄI19 ÄI20 Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). Median maailma mediaympäristö käyttäjän ja yleisön näkökulmista mediavälineiden kehitys ja käyttö tuotantoprosessit ja niiden taloudelliset taustat viestinnän sääntely ja eettiset periaatteet mediaesitysten erittely ja tulkintamallit Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). Median lukiodiplomi Median lukiodiplomin suorittamisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut vähintään neljä mediaan liittyvää syventävää tai soveltavaa kurssia, esimerkiksi Median maailma, ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen, FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia, PS6 Ihminen ryhmän jäsenenä, MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa, KU3 Media ja kuvien viestit, KU9 Valokuva, KU13 Elokuva, LE1 Koululehtikurssi ja AT4 Multimedia/kuvankäsittely. Lukiodiplomikurssi koostuu neljästä eri osasta: työsuunnitelmasta, mediaelämäkerrasta, diplomityöstä ja esseestä, joka sisältää itsearvioinnin. Lukiodiplomityö ja muu edellä mainittu materiaali kootaan arviointia varten portfolioksi. Median lukiodiplomi arvioidaan asteikolla 1 5. Lukiodiplomista annetaan erillinen todistus. Median lukiodiplomikurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). ÄI21, ÄI22, ÄI23 Koululehtikurssi (1 kurssi/lukuvuosi) Länsi-Porin lukion lehden, Skolehden, toimittaminen neljä kertaa lukuvuoden aikana edellyttää opiskelijalta sitoutumista lehtityöskentelyyn koko lukuvuoden ajaksi. Työskentely tapahtuu toimituspalaverien ja itsenäisen työskentelyn menetelmällä. Kaikki koululehtikurssin työ tapahtuu lukujärjestyksen ulkopuolella. Toimitukseen hakeutuvilta edellytetään aitoa kiinnostusta lehtikirjoittamiseen, valmiutta hakea itsenäisesti kiinnostavia jutunaiheita ja rohkeutta haastatella ihmisiä ja ottaa selvää haasteellisistakin asioista. Erittäin suotavaa on, että toimittajalla on kykyä ja halua muokata kirjoittamansa jutut ja kuvat valmiiksi lehden sivuiksi. Kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). 17

18 Ruotsi (B1-kieli) Pakolliset kurssit RUB 1 RUB2 RUB3 RUB4 RUB 5 Koulu ja vapaa-aika vahvistetaan sanaston ja perusrakenteiden hallintaa aihepiireinä opiskelu ja nuorten harrastukset kieli tuttavallista ja epämuodollista kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita Arkielämää Pohjoismaissa jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista painotetaan puheviestintää sekä kirjoittamista lyhyiden tehtävien avulla aihepiireinä nuorten elämä, opiskelu, työ, harrastukset, palvelut ja vapaa-aika aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä- ja mediaosaaminen vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa aihepiireinä kotimaa, suomenruotsalaisuus sekä Suomi Euroopassa aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurin tuntemus harjoitellaan kirjoittamistaitoa sekä ymmärtävän lukemisen strategioita Elämää yhdessä ja erikseen aihepiireinä elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ihmisryhmien kohtaamien sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus Elinympäristömme aihepiireinä luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet aihekokonaisuudet kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita hiotaan kirjallista ilmaisua Syventävät valtakunnalliset kurssit RUB6 Puhu ja ymmärrä paremmin kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. 18

19 RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla Suoritusjärjestys Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventävät kurssit voi suorittaa pakollisten jälkeen. perustuu loppukokeeseen ja mahdollisiin muihin kirjallisiin ja suullisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaan numeroarvosanoin. Koulukohtaiset soveltavat kurssit RUB8 RUB9 Ruotsin lukio-opintoihin valmistava kurssi tarkoitettu lukion aloittaville opiskelijoille kerrataan ruotsin kielen perusrakenteita luodaan valmiuksia lukio-opiskelulla Ruotsin yo-valmennuskurssi kerrataan ruotsin kielen keskeisiä rakenteita ja sanastoa harjoitellaan yo-tehtäviä. Kurssit RUB8 ja RUB9 arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). Englanti (A1-kieli) Pakolliset kurssit ENA1 ENA2 ENA3 ENA4 Nuori ja hänen maailmansa Niveltävä kurssi, joka vankentaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Keskitytään henkilökohtaiseen viestintään ja lähiympäristöön. Suullisen kielitaidon vankentaminen ja laajentaminen ovat tärkeä osa kurssista. Viestintä ja vapaa-aika Vankennetaan puheviestinnän taitoja ja rakenteiden hallintaa. Kurssi soveltuu lyhyiden suullisten esitysten pitoon. Opiskelu ja työ Opitaan ymmärtämään ja käyttämään myös virallisluontoista kieltä. Tekstinymmärtämistä, kuunteluharjoituksia. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Teemana yhteiskunta meillä ja muualla. Harjoitellaan väittelytaitoja, tekstin ymmärtämistä ja erilaisia kirjoitustehtäviä 19

20 ENA5 ENA6 Kulttuuri Käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti: kirjallisuus, musiikki, kuvataide, teatteri ja elokuva. Ylioppilaskokeen eri osa-alueita harjoitellaan lisää. Tiede, talous ja tekniikka Eri tieteenaloihin tutustumista, tekniikan saavutuksia ja historiaa. Syventävät valtakunnalliset kurssit ENA7 ENA8 Luonto ja kestävä kehitys Kurssin tekstit käsittelevät uhanalaista luontoa, elinympäristöämme ja yksityisen ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa kestävään kehitykseen. Lisäksi vahvistetaan ylioppilaskirjoituksissa tarvittavia taitoja. Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa kullekin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Suoritusjärjestys Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Kurssit arvioidaan numeroarvosanoin. Koulukohtaiset soveltavat kurssit ENA9 ENA11 Englannin lukio-opintoihin valmentava kurssi kerrataan englannin kielen keskeisiä rakenteita ja sanastoa Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). Englannin yo-valmennuskurssi Kurssilla kerrataan kielioppia, laajennetaan sanavarastoa, kirjoitetaan aineita sekä vahvistetaan tekstin- ja kuullunymmärtämistaitoja. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). Saksa (A1 ja A2-kieli) Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä Pakolliset kurssit SAA1 Nuori ja hänen maailmansa vahvistetaan sanaston ja perusrakenteiden hallintaa aihepiireinä jokapäiväinen elämä ja ihmissuhteet kieli on tuttavallista ja epämuodollista 20