JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA AIKA keskiviikkona klo PAIKKA Kuokkalan kirkko, Syöttäjänkatu 4 Kokouksen avaus ja alkuhartaus Sivu 221 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastajat Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Vesalan leirikeskuksen uudisrakentamisen hankesuunnitelman hyväksyminen Musiikin asiantuntijan tehtävää koskeva järjestely Nuoriso- ja rippikoulutyön asiantuntijan viran haettavaksi julistaminen Varhaiskasvatuksen asiantuntijan viran haettavaksi julistaminen Sihteeripalveluiden tiimin muodostaminen Virkasuhteen päättyminen eläkkeelle siirtymisen vuoksi Virkasuhteen päättyminen eläkkeelle siirtymisen vuoksi Työsuhteen päättyminen eläkkeelle siirtymisen vuoksi Työsuhteen päättyminen eläkkeelle siirtymisen vuoksi Luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelevan työryhmän loppuraportti Alueseurakunnan johtosäännön muutokset Kirkkoneuvoston ohjesäännön päivittäminen Yhteisen seurakuntatyön johtosääntö Keski-Suomen seurakuntien kehitysvammaistyön yhteistoimintasopimuksen ja yhteisjohtokunnan johtosäännön päivittäminen Domus asian- ja dokumentinhallintajärjestelmän käyttöönotto Jyväskylän seurakunnan luottamuselinten työskentelyssä Tietosuojavastaavan ja tietoturvavastaavan nimeäminen Keski-Suomen IT-alueella Tapio Lampisen, Eero Kuuselan ja 6 muun kirkkovaltuutetun aloite Jyväskylän kaupungin kirkosta avoin kirkko Itsenäisyyspäivän seppeleenlasku Vanhalla hautausmaalla Viestinnän projektiluonteinen määräraha vuodelle Talousarvio vuodelle Luottotappiot vuodelta 2018, 2. erä Mäntykankaan hautausmaakiinteistöön liittyvä tilusvaihto Jyväskylän kaupungin kanssa Metsänhoitosuunnitelman hyväksyminen Kaunisharjun kerhotilan maanvuokrasopimuksen irtisanominen Kirkkovaltuuston esityslistalle tulevat asiat Kirkkohallituksen yleiskirjeet Tarkastajien nimikirjaimet

2 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Ilmoitusasiat Oikaisuvaatimus ja valitusosoitus Tarkastajien nimikirjaimet

3 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA OSALLISTUJALUETTELO AIKA keskiviikkona klo PAIKKA Kuokkalan kirkko, Syöttäjänkatu 4 JÄSENET/LÄSNÄ Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Viitala Arto, puh.joht. Sompa Mauri, varapj. Ruotsalainen Susanna Alenius-Taipalus Anu Harjula Eeva Hintikka Pauli Kalenius Tapani Illman Hilkka Lahtinen Aarno Jegoroff Mikko Latvala Esko Pekkarinen Raija Korhonen Marketta Puhalainen Erkki Vilpunaho Pentti Sipinen Raija Göös Riitta-Liisa Suonperä Juha Venäläinen Juha Taivassalo Maria Pekkarinen Pertti Tuunanen Inkeri Puolimatka Mia Väliniemi Tuulikki Karvinen Vesa VIRAN PUOLESTA Tynkkynen Heikki KV:n puh.joht. Lajunen Anu hallintojohtaja Laitinen Markku talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Palola Tuomas vt. yhteisen srk-palvelun johtaja Rönnkvist Marjo viestintäpäällikkö Bucht Riku aluekappalaisten edustaja Vallipuro Risto aluekappalaisten edustaja Koivisto Sirpa tiedottaja KOKOUKSEEN KUTSUTTUINA Maritta Lukkarinen kiinteistöpäällikkö 225 ajan Tarkastajien nimikirjaimet

4 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Kokouksen avaus ja alkuhartaus. 221 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kirkkoneuvoston ohjesäännön 5 :n 1 momentin mukaan kutsu kirkkoneuvoston kokoukseen lähetetään jäsenille viimeistään viisi päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Kokouskutsu esityslistoineen on postitettu KL 7:4,1 mukaan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Esitys Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös 222 Työjärjestyksen hyväksyminen Esitys Hyväksytään kirkkoneuvoston jäsenille postitettu esityslista tämän kokouksen työjärjestykseksi. Päätös 223 Pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirja tarkastetaan hallintopalveluissa yleensä kokousviikon perjantaina. Pöytäkirja pidetään nähtävänä kirkkoherranvirastossa oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekemiselle varatun ajan (14/30 pv), tavallisesti seuraavan viikon maanantaista lähtien. Pöytäkirjan nähtävillä pitämisestä ilmoitetaan kirkkoherranviraston ilmoitustaululla kokouskutsun/esityslistan lähettämisestä alkaen. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, kirkkoneuvosto kokouksessaan. Pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Esitys Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Osallistujalistan mukaan vuorossa ovat Juha Suonperä ja Raija Sipinen Päätös 224 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Esitys Läsnäolo- ja puheoikeus myönnetään osallistujalistan mukaisesti. Päätös Tarkastajien nimikirjaimet

5 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Vesalan leirikeskuksen uudisrakentamisen hankesuunnitelman hyväksyminen (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Kirkkovaltuusto käsitteli kokouksessaan 2/ leiritoiminnan ja leirikiinteistöjen kehittämissuunnitelman ja päätti valita seurakunnan leiritoiminnan ratkaisuvaihtoehdoksi ja jatkovalmistelun pohjaksi Vesalan uudisrakennuksen. Valmistelua on käytännössä jatkettu siten, että käyttäjien kanssa on tarkennettu vuoden 2017 laadittuja huonealaltaan 1409,5 m² kahden yhtäaikaisen rippikoulu-ryhmän + päiväryhmän tilat sisältävän uuden leirikeskuksen luonnossuunnitelmia. Hankesuunnittelu on toteutettu kirkkovaltuuston hyväksymän leiritoiminnan strategisen tavoitteen mukaisesti. Hankkeen suunnitteluvaiheessa on käytetty teknisiä erikoisasiantuntijoita. Lisäksi suunnittelussa on ollut käyttäjäryhmä, jossa ovat olleet leirikeskusten työntekijät sekä rippikoulutyön edustus sekä työsuojeluvaltuutettu. Myös kirkkoherra ja hallintojohtaja ovat osallistuneet suunnittelukokouksiin. Tarkempien toiminnallisten tarkastelujen johdosta ja erikoisuunnittelussa esille tulleiden erilaisten teknisten järjestelmävaatimusten vuoksi tiloihin on tullut muutoksia niin, että leirikeskuksen kokonaishuoneala on kasvanut, ollen nyt 1971,4 m². Tärkein toiminnan tarpeiden muutoksista luonnossuunnitelmiin verrattuna on majoitustilojen määrä, joka on kasvanut yhdeksästä huoneesta kolmeentoista huoneeseen per ryhmä. Huoneet ovat joko 1-4 hengen huoneita ja varustettu niin, että kaikki huoneet voidaan käyttötilanteessa sopeuttaa tarpeeseen esimerkiksi lukittavin laivasängyin. Tavanomainen rippileiriryhmän vahvuus on noin 25 nuorta, 6-8 isosta/yövalvojaa ja 3-4 työntekijää. Tyttöjen ja poikien määrät eivät aina jakaudu huonejaon kannalta optimaalisesti ja työntekijöiden on pitkillä leireillä kohtuullista voida majoittua omassa huoneessa. Majoituskapasiteetiksi muodostuu 96. Lisääntynyt majoitustilojen määrä tarvitaan, että voidaan huomioida ryhmien erilaisuus. Molemmissa majoitussiivissä kahdeksan huonetta on esteettömyysvaatimukset täyttäviä. Keittiö on kapasiteetiltaan n. 125 hengen valmistuskeittiö. Lisääntynyt tilojen tarve on tuonut mukanaan väestönsuojan rakentamisvelvoitteen. Rakennettavaan maanpäälliseen väestönsuojaan sijoitetaan mm. sosiaali- ja varastotiloja sekä muita keittiön oheistiloja. Rakennusmateriaalivaihtoehtoja on selvitetty, joista tehdään kustannusvertailu ja selvitetään niiden tekniset rakenneratkaisut. Alustavasti puurakenteet on nähty leirikohteeseen sopivimmiksi. Mikäli puu on toteutusvaihtoehto, merkitsee se sprinklerin rakentamista. Lämmitysratkaisuksi on suunnitelmissa valittu maalämpö. Lisäksi Tarkastajien nimikirjaimet

6 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA ympäristönäkökulmasta kohteeseen asennetaan myös aurinkopanelit. Niistä saatava hyöty voidaan käyttää muun muassa tilojen kesäajan jäähdytykseen. Hankesuunnittelu on edennyt siten, että tilaohjelma on valmistunut ja hankesuunnitelmatasoiset erikoisuunnitelmat kustannuslaskennan pohjaksi ovat viimeistelyvaiheessa. Hankesuunnitelmiin nojautuvassa Brado Oy:n tekemässä kustannusarviossa, jossa on jo varsin yksityiskohtaisesti ja laajasti pyritty huomioimaan monet tekniset ja toiminnalliset seikat, päädyttiin kustannusarvioon ALV 0 %. Alustavan tilintarkastajan lausunnon mukaan rakennuskustannuksiin sisältyvän arvonlisäveron voi vähentää leirikeskuksen arvonlisäverolliseen käyttöön (vuokraus ulkopuoliseen käyttöön) kohdistuvalta suhteelliselta osalta. Täysimääräisenä 24 % arvonlisäveron osuus edellä mainitun kustannusarvion mukaisesti olisi ja kokonaiskustannukset siis (sis. alv 24 %). Kustannuslaskenta osoittaa, että hankkeen kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi keväällä tehtyyn tavoitehintalaskelmaan verrattuna. Tavoitehintalaskelman kustannusarvio oli 5,46 M (alv 24%) Merkittävin kustannuksiin vaikuttava tekijä on lisääntyneiden majoitustilojen aiheuttama kokonaishuonealan kasvu 1409,5 m² -> 1971,4 m². Tämän lisäksi kokonaisalan kasvu on tuonut väestönsuojatilojen rakentamisvelvoitteen. Suunnitellussa on tehty toiminnan kannalta vain välttämättömiä muutoksia. Muutoinkin suunnittelussa on pyritty kokonaistaloudellisesti edullisiin ja kestäviin ratkaisuvaihtoehtoihin huomioiden kuitenkin samalla mm. materiaalien ja laitteiden ylläpitokustannukset, ympäristövaikutukset sekä tilojen toiminnallisuus ja turvallisuus. Suunnitelmissa on joitain avoinna olevia kysymyksiä mm. sprinklausvaatimus sekä maapohjatutkimukset. Hankkeen kustannusarviossa mm. sprinklausjärjestelmä on kuitenkin kustannuksiin huomioitu, joten sen mahdollinen poisjääminen laskee kustannuksia joiltain osin (n ). Lisäksi on selvitetty rakennuskustannuksiin sisältyvän arvonlisäveron vähennysmahdollisuuksia. Alustavan tilintarkastajan lausunnon mukaan rakennuskustannuksiin sisältyvän arvonlisäveron voi vähentää leirikeskuksen arvonlisäverolliseen käyttöön kohdistuvalta suhteelliselta osalta. Tämä vähentäisi lopullisia kustannuksia merkittävästi. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnalle on esitelty suunnitelmaluonnoksia kokouksessa. Johtokunta kiinnitti huomiota ylläoleviin avoinna oleviin kysymyksiin ja esitti näkemyksen, että suunnitelmien tulisi tarkentua ennen kuin hankkeesta tulisi tehdä rakentamispäätöstä. Kokouksessa tuotiin esiin, että avoimista seikoista huolimatta suunnitelmat ovat asiantuntijoiden näkemyksen mukaan poikkeuksellisen yksityiskohtaiset hankesuunnittelun tässä vaiheessa. Tarkastajien nimikirjaimet

7 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Kokonaisuutena tulee huomioida myös Koivuniemen leirikeskuksen ja Mutasen leirikeskuksen myynti. Alustavien myyntiarvioiden mukaan niistä saatava tuotto olisi noin 1 M. Kokonaissäästöjä syntyy myös leirikeskushenkilöstön, erityisesti keittiöhenkilökunnan vähäisemmästä tarpeesta sekä nykyaikaisen rakennuksen pienemmistä ylläpitokustannuksista. Hanketarkastelu on osoittanut, että leiritoiminnan toiminnallisten tarpeiden mukainen leirikeskus vaatii suunnitelman mukaiset majoitusja oheistilat. Hyvällä suunnittelulla ja leiritoiminnan toteutuksella kyseinen kapasiteetti oheistiloineen voidaan hyödyntää sekä monipuoliseen leiritoimintaan että seurakunnan lukuisten kokousten ja tapahtumien järjestämiseen. Suunnitelmat on tehty ensisijaisesti seurakunnan oman leiritoiminnan tarpeista, mutta hyväkuntoista ja tiloiltaan monipuolista leirikeskusta voidaan tarjota myös ulkopuoliseen käyttöön oman leiritoiminnan ulkopuolella. Leirikeskushankkeen toiminnallisia ja taloudellisia vertailuja on tehty laajemmin kirkkovaltuustolle esitellyssä Leiritoiminnan ja tilojen kehittämisselvityksessä ( ), ( a_leiritoiminnan+ja+leiritilojen+kehitt%c3%a4missuunnitelma_1004.pd f/ a-e81f-faa0-87df-f68e1b33ba42). Kustannusarvion kohoaminen antaa aiheen selvittää onko hankkeen kokonaishuoneistoalaa joiltain osin mahdollista pienentää siten, että se ei merkittävästi aseta toiminnallisia rajoituksia siihen, että leirikeskuksessa voidaan toteuttaa kaksi rippikouluryhmän kokoista leiriä samanaikaisesti, mikä on ollut hyväksytyn leirikeskusvision mukainen tavoite. Tällöin ensisijaisesti tulisi lienee tarkastella majoitushuoneiden määrää sekä mahdollisesti kolmannen päiväryhmän käyttöön suunniteltua salitilan tarpeellisuutta. Suunnittelun aikana on kuitenkin tullut esiin, että alkuperäinen arvio huoneistoalasta ei ole ollut riittävä toiminnalliset tarpeet sekä erilaiset välttämättömät tekniset- ja huoltotilat huomioiden. Mikäli päädytään laatimaan vaihtoehtoinen suunnitelma rakennuskustannusten karsimiseksi, tulee suunnittelu toteuttaa yhtä huolellisesti kuin alkuperäinen suunnitelmakin on laadittu. Tämä edellyttää riittävää aikaa ja mm. käyttäjien kuulemista sekä teknisten asiantuntijoiden laatimia uusia suunnitelmia. Uusien suunnitelmien laatiminen tarkoittaa, että kirkkoneuvosto tekisi mahdollisen esityksen rakentamispäätöksestä kirkkovaltuustolle ylimääräisessä kokouksessa. Jatkosuunnittelua varten kirkkoneuvoston tulisi nimetä työryhmä, jossa on kirkkoneuvoston edustaja, kiinteistö- ja hautaustoimen puheenjohtaja, kirkkoherra, hallintojohtaja, kiinteistöpäällikkö sekä käyttäjien edustajina Pekka Kirjavainen, Ville Tikkanen ja Ulla Klemettinen. Kiinteistöpäällikkö kutsuu työryhmään riittävän edustuksen teknisiä suunnittelijoita. Tarkastajien nimikirjaimet

8 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Liitteenä tilasuunnitelmat. Esitys Kirkkoneuvosto, 1) merkitsee tiedoksi leirikeskuksen hankesuunnitelmat ja hankkeen kustannusarvion; 2) koska hankkeen kustannusarvio on kohonnut niin merkittävästi kirkkovaltuuston hyväksymän periaateratkaisun jälkeen, kirkkoneuvosto toteaa, että hankesuunnittelun valmistelua jatketaan ja laaditaan vaihtoehtoinen supistettu hankesuunnitelma. Mahdollisen rakentamispäätöstä koskevan esityksen kirkkovaltuustolle tekee kirkkoneuvosto ylimääräisessä kokouksessaan; 3) nimeää jatkosuunnittelua varten työryhmän, johon kuuluu kirkkoneuvoston edustaja, kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan puheenjohtaja, kirkkoherra, hallintojohtaja, kiinteistöpäällikkö sekä käyttäjien edustajina Pekka Kirjavainen, Ville Tikkanen ja Ulla Klemettinen. Valtuuttaa kiinteistöpäällikön kutsumaan työryhmään riittävän määrän teknisiä asiantuntijoita ja tilaamaan vaadittavan suunnittelutyön; 4) hankesuunnitelmat ja kustannuslaskelmat esitellään kirkkovaltuuston iltakoulussa Päätös 226 Musiikin asiantuntijan tehtävää koskeva järjestely (Esittelijä Tuomas Palola puh ) Kirkkoherra on määrännyt asian esittelijäksi yhteisen seurakuntapalvelun vt. johtajan Tuomas Palolan (KJ 7:1, kirkkoneuvoston ohjesääntö 8 ). Kirkkoneuvosto päätti (206 ), että henkilöstösuunnitelman mukainen Yhteiseen seurakuntatyöhön sijoittuvan musiikin asiantuntijan tehtävä toteutetaan aluksi määräajaksi siten, että sisäisen haun perusteella joku nykyisistä vakituisista kanttoreista siirretään ajalle hoitamaan kyseistä tehtävää omassa kanttorin virassaan, virkapaikka ja tehtäväkuva muuttaen. Samoin kirkkoneuvosto päätti, että musiikin asiantuntijan tehtävänkuva on kyseisen kokouksen liitteen (LIITE 206 a/ ) mukainen. Kirkkoneuvosto valtuutti kirkkoherran toteuttamaan sisäisen haun siten, että kirkkoneuvosto voi nimetä tehtävään henkilön ensisijaisesti jo marraskuun kokouksessaan tai viimeistään joulukuun kokouksessaan Lisäksi kirkkoneuvosto nimesi haastattelutyöryhmään kirkkoherran, Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan puheenjohtajana Terhi Pullin, Yhteisen Tarkastajien nimikirjaimet

9 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA seurakuntapalvelun vt. johtajan sekä kirkkoneuvoston edustajiksi Inkeri Tuunasen ja Heikki Tynkkysen. Kirkkoherra lähetti sähköpostin kaikille Jyväskylän seurakunnassa vakituisessa kanttorin virassa toimiville ohjeistaen musiikin asiantuntijan tehtävään hakeutumisesta. Tehtävästä kiinnostuneita pyydettiin ilmoittamaan kiinnostuksestaan kirkkoherralle ja Yhteisen seurakuntapalvelun vt. johtajalle klo mennessä. Kaksi Jyväskylän seurakunnan vakituisessa kanttorin virassa toimivaa ilmaisi määräaikaan mennessä kiinnostuksensa musiikin asiantuntijan tehtävään. Aikataulusyistä kirkkoherra ja Yhteisen seurakuntapalvelun vt. johtaja sopivat , että vt. johtaja kantaa vastuun haastattelun valmisteluista ja toteuttamisesta. Hakuajan päätyttyä todettiin, että aiemmin ilmoitetuista haastatteluajoista tarvitaan vain perjantaille klo suunniteltua aikaa hakijoiden pienen lukumäärän vuoksi. Kirkkoherra ei esteen vuoksi päässyt osallistumaan haastatteluun tuolloin. Haastattelutyöryhmä arvioi hakijoita 27:n osa-alueen kohdalta perustaen arvionsa hakijoiden toimittamiin ansioluetteloihin ja haastattelussa esiin tulleisiin näkemyksiin. Työryhmä painotti ennalta valitsemiaan eri osa-alueita seuraavasti: kelpoisuusehtojen täyttyminen, muu koulutus ja työkokemus 10% asiantuntemuksen osoittaminen haastattelussa 5% vakuuttava esiintyminen haastattelussa 5% vuorovaikutustaidot haastattelussa 5% oma suorittava toiminta työssä 7,5% taiteellisen linjaamisen valmiudet 15% koulutuksen ja konsultaatioiden toteuttamisen valmiudet 7,5% esimiestyön kokemus ja käytänteiden tuntemus 15% hallinnollisten tehtävien tuntemus 30% Arvioitaessa eri osa-alueita hakijoiden välille syntyi havaittava ero, jonka pohjalta työryhmä päätyi esitykseensä yksimielisesti. Liitteenä oleva lausunto sisältää henkilöarviointia ja on siltä osin salassa pidettävä (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, 6 luku 24 kohta 29). Ansioluettelot osin salassa pidettäviä (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, 6 luku 24 kohta 32) Esitys Kirkkoneuvosto valitsee musiikin asiantuntijan määräaikaiseen tehtävään kanttori Petri Lintusen Päätös Tarkastajien nimikirjaimet

10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Nuoriso- ja rippikoulutyön asiantuntijan viran haettavaksi julistaminen (Esittelijä Tuomas Palola puh ) Kirkkoherra on määrännyt asian esittelijäksi yhteisen seurakuntapalvelun vt. johtajan Tuomas Palolan (KJ 7:1, kirkkoneuvoston ohjesääntö 8 ). Henkilöstösuunnitelman osana Yhteisen seurakuntapalvelun nuorisotyön työalasihteerin virka on muutettu Yhteisen seurakuntatyön nuoriso- ja rippikoulutyön asiantuntijan viraksi. Virkaa on hoidettu määräaikaisesti käynnissä olleen kasvatuksen kenttää koskeneen selvitystyön sekä henkilöstösuunnitelman työstämisen perusteella siitä saakka, kun edellinen viranhaltija irtisanoutui virasta. Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto on määritellyt (8 ) viran pääasiallisiksi tehtäviksi seuraavaa: - vastata työalansa toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä koko seurakunnan alueella sekä toimia ensisijaisena työalan yhteyshenkilönä muiden seurakuntien ja kokonaiskirkon suuntaan - seurata työalansa yleistä kehitystä niin itsenäisesti kuin osallistumalla työalan seminaareihin ja koulutuksiin sekä huolehtia tarpeellisen koulutuksen järjestämisestä - tarjota asiantuntija-apua niin aluekappalaisille kuin yhteistoimintaalueen koordinaattoreille ja tarvittaessa tiiminvetäjälle liittyen työalan henkilöstön johtamiseen, rekrytointiin, työvuorosuunnitteluun, koulutukseen ja muihin esimiestyöstä nouseviin kysymyksiin - osallistua toiminnallisen johtoryhmän kokouksiin ja esitellä siellä oman työalansa asioita - valmistella ja johtaa työalan kaikkien työntekijöiden kokouksia ja yhteistoiminta-alueiden koordinaattorien kokouksia - valmistella omaan työalaansa liittyvät asiat ja osallistua kutsuttuna niiden käsittelyyn johtokunnan kokouksissa - osallistua yhteisen seurakuntatyön toimialojen kokouksiin ja esitellä oman työalansa asiat niissä - vastata oman alatiiminsä työalapalavereiden pitämisestä - toimia omassa erityistehtävässään työtiiminsä toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden täyttämiseksi. Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto on päättänyt (8 ) viran kelpoisuusehdoiksi seuraavaa: Nuoriso- ja rippikoulutyön asiantuntijan viran kelpoisuusehto on kirkkohallituksen päätöksen (Kirkon säädöskokoelma nro 124) 2 mukainen nuorisotyönohjaajan pätevyys, kuitenkin siten, että saman päätöksen 8 mukaisesti kirkkohallituksen tai piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen tutkinnon suorittanut on edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan, ja että ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojen hyväksymistä säätelee saman päätöksen 7. Kelpoisena voidaan pitää myös henkilöä, jolla on muu Tarkastajien nimikirjaimet

11 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA soveltuva korkeakoulututkinto, johon sisältyy vähintään 90 opintopistettä teologisia, kirkon ja seurakunnan työhön sekä kirkon nuorisotyöhön ja kasvatukseen liittyviä opintoja seuraavasti: 1. Raamattuun, kristinuskoon ja kirkon hengelliseen elämään liittyviä teologisia opintoja vähintään 20 opintopistettä; 2. Kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön alan ammattiopintoja vähintään 40 opintopistettä; 3. Kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön alan päätoiminen harjoittelu vähintään 15 opintopistettä, josta vähintään 12 opintopistettä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä; 4. Kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön alan opinnäytetyö vähintään 15 opintopistettä. Asiantuntijan virka sinänsä ei ole esimiestehtävä, mutta tehtävään kuuluu työalan johtamista. Siksi aiempi esimieskoulutus ja kokemus on katsottava hakijan eduksi. Virkaan valittu voidaan lisäksi valita tiiminvetäjän tehtäviin. Muu tehtävään soveltuva koulutus ja työalan työkokemus katsotaan eduksi. Virkaan valittavan on oltava evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen. Virassa aloittaminen voisi tapahtua aikaisintaan , johon saakka tehtävää hoidetaan määräaikaisesti. Esitys Kirkkoneuvosto päättää, että 1) Yhteiseen seurakuntatyöhön sijoitettu nuoriso- ja rippikoulutyön asiantuntijan virka (vakanssi nro 92) ilmoitetaan haettavaksi klo 15 mennessä; 2) viran tehtävänkuva on esittelytekstissä mainitun mukainen; 3) virkaan valitun tulee esittää rikosrekisterilain 6 2. momentin mukainen rikosrekisteriote ja hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan; 4) viran palkkaus on vaativuusryhmän 601 mukainen, ja järjestelmän mukainen peruspalkka 2.670,19 /kk, vaativuuslisä 237,86 /kk ja viran virkapaikka on Tellervonkatu 5; 5) virka on työaikalaissa (2 ) ja kirkon virkaehtosopimuksessa (140 ) tarkoitettu hengellinen virka, johon ei sovelleta työaikalakia; kuitenkin niin, että Jyväskylän seurakunnassa voimassa oleva moduuli-työaikakokeilu koskee myös tätä virkaa; 6) virantäytössä noudatetaan 6 kk:n koeaikaa; 7) haastattelutyöryhmän muodostavat Yhteisen seurakuntatyön johtokunnan puheenjohtaja ja Yhteisen seurakuntatyön vt. johtaja, toinen johtoryhmässä olevista aluekappalaisista sekä kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja; Tarkastajien nimikirjaimet

12 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA ) virkavalinnan tekee Yhteisen seurakuntatyön johtokunta, mikäli kirkkovaltuusto hyväksyy kokouksessaan tätä oikeutta koskevan muutosehdotuksen Yhteisen seurakuntatyön johtosääntöön. Päätös 228 Varhaiskasvatuksen asiantuntijan viran haettavaksi julistaminen (Esittelijä Tuomas Palola puh ) Kirkkoherra on määrännyt asian esittelijäksi yhteisen seurakuntapalvelun vt. johtajan Tuomas Palolan (KJ 7:1, kirkkoneuvoston ohjesääntö 8 ). Henkilöstösuunnitelman osana Yhteisen seurakuntapalvelun lapsi- ja perhetyön työalasihteerin virka on muutettu Yhteisen seurakuntatyön varhaiskasvatuksen asiantuntijan viraksi. Virkaa on hoidettu määräaikaisesti käynnissä olleen kasvatuksen kenttää koskeneen selvitystyön sekä henkilöstösuunnitelman työstämisen perusteella siitä saakka, kun edellinen viranhaltija irtisanoutui virasta. Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto on määritellyt (8 ) viran pääasiallisiksi tehtäviksi seuraavaa: - vastata työalansa toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä koko seurakunnan alueella sekä toimia ensisijaisena työalan yhteyshenkilönä muiden seurakuntien ja kokonaiskirkon suuntaan - seurata työalansa yleistä kehitystä niin itsenäisesti kuin osallistumalla työalan seminaareihin ja koulutuksiin sekä huolehtia tarpeellisen koulutuksen järjestämisestä - tarjota asiantuntija-apua niin aluekappalaisille kuin yhteistoiminta-alueen koordinaattoreille ja tarvittaessa tiiminvetäjälle liittyen työalan henkilöstön johtamiseen, rekrytointiin, työvuorosuunnitteluun, koulutukseen ja muihin esimiestyöstä nouseviin kysymyksiin - osallistua toiminnallisen johtoryhmän kokouksiin ja esitellä siellä oman työalansa asioita - valmistella ja johtaa työalan kaikkien työntekijöiden kokouksia ja yhteistoiminta-alueiden koordinaattorien kokouksia - valmistella omaan työalaansa liittyvät asiat ja osallistua kutsuttuna niiden käsittelyyn johtokunnan kokouksissa - osallistua yhteisen seurakuntatyön toimialojen kokouksiin ja esitellä oman työalansa asiat niissä - vastata oman alatiiminsä työalapalavereiden pitämisestä - toimia omassa erityistehtävässään työtiiminsä toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden täyttämiseksi. Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto on päättänyt (8 ) viran kelpoisuusehdoiksi seuraavaa: Tarkastajien nimikirjaimet

13 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Varhaiskasvatuksen asiantuntijan viran kelpoisuusehto on kirkkohallituksen päätöksen (Kirkon säädöskokoelma ro 124) 3 mukainen varhaiskasvatuksen ohjaajan pätevyys, kuitenkin siten, että saman päätöksen 8 mukaisesti kirkkohallituksen tai piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen tutkinnon suorittanut on edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan, ja että ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintojen hyväksymistä säätelee saman päätöksen 7. Kelpoisena voidaan pitää myös henkilöä, jolla on muu soveltuva korkeakoulututkinto, johon sisältyy vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot ja vähintään 90 opintopistettä teologisia, kirkon ja seurakunnan työhön sekä kirkon varhaiskasvatukseen liittyviä opintoja seuraavasti: 1. Raamattuun, kristinuskoon ja kirkon hengelliseen elämään liittyviä teologisia opintoja vähintään 20 opintopistettä; 2. Kirkon kasvatuksen ja erityisesti kirkon varhaiskasvatuksen alan ammattiopintoja vähintään 40 opintopistettä; 3. Kirkon varhaiskasvatuksen alan päätoiminen harjoittelu vähintään 15 opintopistettä, josta vähintään 12 opintopistettä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä; 4. Kirkon varhaiskasvatuksen alan opinnäytetyö vähintään 15 opintopistettä. Asiantuntijan virka sinänsä ei ole esimiestehtävä, mutta tehtävään kuuluu työalan johtamista. Siksi aiempi esimieskoulutus ja kokemus on katsottava hakijan eduksi. Virkaan valittu voidaan lisäksi valita tiiminvetäjän tehtäviin. Muu tehtävään soveltuva koulutus ja työalan työkokemus katsotaan eduksi. Virkaan valittavan on oltava evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen. Virassa aloittaminen voisi tapahtua aikaisintaan , johon saakka tehtävää hoidetaan määräaikaisesti. Esitys Kirkkoneuvosto päättää, että 1) Yhteiseen seurakuntatyöhön sijoitettu varhaiskasvatuksen asiantuntijan virka (vakanssi nro 121) ilmoitetaan haettavaksi klo 15 mennessä; 2) viran tehtävänkuva on esittelytekstissä mainitun mukainen; 3) virkaan valitun tulee esittää rikosrekisterilain 6 2. momentin mukainen rikosrekisteriote ja hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan; 4) viran palkkaus on vaativuusryhmän 601 mukainen, ja järjestelmän mukainen peruspalkka 2.670,19 /kk, vaativuuslisä 237,86 /kk, viran virkapaikka on Tellervonkatu 5; Tarkastajien nimikirjaimet

14 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA ) virka on työaikalaissa (2 ) ja kirkon virkaehtosopimuksessa (140 ) tarkoitettu hengellinen virka, johon ei sovelleta työaikalakia; kuitenkin niin, että Jyväskylän seurakunnassa voimassa oleva moduuli-työaikakokeilu koskee myös tätä virkaa; 6) virantäytössä noudatetaan 6 kk:n koeaikaa; 7) haastattelutyöryhmän muodostavat Yhteisen seurakuntatyön johtokunnan puheenjohtaja ja Yhteisen seurakuntatyön vt. johtaja, toinen johtoryhmässä olevista aluekappalaisista sekä kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja; 8) virkavalinnan tekee Yhteisen seurakuntatyön johtokunta, mikäli kirkkovaltuusto hyväksyy kokouksessaan tätä oikeutta koskevan muutosehdotuksen Yhteisen seurakuntatyön johtosääntöön. Päätös 229 Sihteeripalveluiden tiimin muodostaminen (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Kirkkovaltuuston (4 ) hyväksymään henkilöstösuunnitelmaan sisältyy suunnitelma uuden sihteeripalveluiden tiimin muodostamisesta siten, että tiimi kootaan nykyisistä (6½ vakanssia) ja yhteisen seurakuntapalvelun kahdesta toimistosihteeristä sekä hiippakunnan laajuisen keskusrekisterin syntyessä myös osasta kirkkoherran viraston toimistosihteereitä ja että tiimin työntekijöiden työpisteitä sijoitetaan yhä myös alueseurakuntiin. Sihteeritiimiin muodostamisen yhteydessä todettiin tarpeelliseksi ratkaista myös sovellusasiantuntijatehtävien kohdentaminen tiimissä tietyille osaajille. Tukipalveluyksiköiden sihteeripalvelut kuitenkin todettiin toteutettavan tästä tiimistä erillään. Myöhemmin ( , 10 ) kirkkovaltuuston yhteisen seurakuntatyön organisaatiota koskevassa päätöksen esittelytekstissä tarkennettiin sihteeripalvelutiimin valmistelua seuraavasti: sihteeripalveluiden tiimi muodostetaan yhteisestä seurakuntatyöstä erilliseksi yksiköksi, mutta yhteisen seurakuntatyön johtajan alaisuuteen, aluesihteereistä ja yhteisen seurakuntapalvelun kahdesta sihteeristä (päätös kirkkoneuvostossa lokakuussa 2018). Kirkkovaltuuston edellä mainittujen linjausten nojalla kirkkoherran kokoon kutsuma viranhaltijatyöryhmä (kirkkoherran lisäksi hallintojohtaja, yhteisen seurakuntapalvelun vt. johtaja, hallintopalveluiden hallintosihteeri, kirkkoherranviraston vt. hallintosihteeri ja aluekappalaisten edustajana Säynätsalon aluekappalainen Osmo Väätäinen) on jatkanut asian valmistelua. Tarkastajien nimikirjaimet

15 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Henkilöstösuunnitelmassa mainitun hiippakunnan laajuisen keskusrekisterin syntyminen on viivästynyt siten, että se voinee aloittaa toimintansa aikaisintaan vuoden 2020 alussa. Näin ollen vielä tässä vaiheessa ei voida toteuttaa sitä, että osa kirkkoherranviraston sihteerityövoimasta ja kirkkoherranviraston tehtävistä voitaisiin kohdistaa uuteen sihteeripalvelutiimiin. Sihteeripalvelutiimin valmistelussa on sen sijaan täytynyt ottaa huomioon suunnitelmat siirtymisestä sähköisen asiakirjahallintajärjestelmän Domuksen käyttöön vuoden 2019 alussa. Toimielinten kokousasiakirjojen sekä viranhaltijapäätösten asiakirjojen siirtäminen jokseenkin kokonaan sähköisen järjestelmän piiriin merkitsee huomattavaa muutosta myös sihteereiden työhön. Domus-järjestelmän käyttöönotto edellyttää myös ns. kirjaamon perustamista eli menettelyn luomista sille, että erilaiset vireille tulevat hallinnolliset asiat viedään sähköiseen järjestelmään tai muuten seurakunnassa käsiteltäväksi. Kirjaamo edellyttää käytännössä vähintään kahden työntekijän keskittymistä tähän tehtävään. Sihteeripalvelutiimiä valmisteltaessa on päädytty siihen, että kirjaamon tulee organisaatiossa sijoittua hallintopalveluiden alaisuuteen, mutta yhden työntekijän työpanos sihteeripalvelutiimiin kaavaillusta resurssista tulisi sijoittaa kirjaamotehtäviin, koska merkittävä osa vireille tulevista asioista koskeen nimenomaan toiminnallisen puolen toimielimiä ja viranhaltijoita. Tällä hetkellä aluesihteerien vakanssit on hiljattain tapahtuneiden eläkkeelle jäämisten ja osa-aikaisten eläkkeiden vuoksi täytetty suurelta osin määräaikaisesti. Vakituisesti täytetty kokoaikainen virka on sijoitettuna ainoastaan Keskustan ja Kuokkalan alueseurakuntiin ja kokoaikainen työsuhde Keltinmäen alueseurakuntaan. Keltinmäen viranhaltija kohdistaa työpanoksestaan osan myös muihin yhteistoiminta-alueen alueseurakuntiin, Korpilahdelle ja Säynätsaloon. Palokan ja Tikkakosken yhteinen aluesihteerin virka on tulossa täytettäväksi eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Vaajakosken viranhaltija ja Huhtasuon työsopimussuhteinen työntekijä ovat hiljattain jääneet eläkkeelle ja nämä vakanssit on hoidettu tilapäisjärjestelyin. Korpilahden aluesihteeri on osa-aikainen (50%). Yhteisessä seurakuntapalvelussa on kaksi toimistosihteerin virkaa, joista toisessa ei ole vakituista viranhaltijaa ja tällä hetkellä virassa ei ole tilapäistäkään työntekijää. Yhteen laskettuna aluesihteereiden ja yhteisen seurakuntapalvelun toimistosihteereiden vakansseja on tällä hetkellä siis 8½. Viranhaltijatyöryhmä on valmistelussaan päätynyt ehdottamaan seuraavaa järjestelyä ja siihen liittyvä pääpiirteisiä tehtävänkuvia uuden sihteeripalvelutiimin työntekijöille: 1) Sihteeripalvelutiimiin sijoitetaan neljä sellaista kokoaikaista vakanssia, joista kullakin painottuu yhden yhteistoiminta-alueen tarvitsemien sihteeripalveluiden tuottaminen (alueseurakuntien yhteistoiminta-alueet ovat kirkkovaltuuston 2017 hyväksymän Tarkastajien nimikirjaimet

16 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA henkilöstösuunnitelman mukaisesti Huhtasuo-Keskusta, Keltinmäki- Korpilahti-Säynätsalo, Kuokkala-Vaajakoski ja Palokka-Tikkakoski). Lisäksi yksi työntekijä painottaa samalla tavoin yhteisen seurakuntatyön yksikön tarvitsemia sihteeripalveluita. Mainitut palvelut ovat pääasiassa seuraavia: - alueneuvoston/johtokunnan valmistelu ja kokouksen jälkeiset tehtävät Domus asianhallintajärjestelmässä sekä muut kokousvalmistelut aluekappalaisen/yhteisen seurakuntatyön johtajan tukena - yhteydenpito luottamushenkilöihin aluekappalaisen/yhteisen seurakuntatyön johtajan ohjaamana - tapahtumien käytännön järjestelyihin (assistentti-tehtävät) osallistumista aluekappalaisen/yhteisen seurakuntatyön johtajan ohjaamana - laskujen jakaminen Kirkon palvelukeskuksen järjestelmässä (Kipa) ja laskutukset ym. talousasiat - tuotteiden tilauksia ja kilpailutuksia - intran sisällön päivittämistä ja muuta ylläpitoa (esim. alueseurakuntien ns. työtilat) - työntekijöiden yhteystietojen, tunnusten ym. päivittämistä Katrina-kalenteriohjelmassa - erikseen sovittavan työnjaon mukaisesti info-tehtäviä (lähinnä verkossa ja puhelimitse) - tarvittaessa jokin erikseen sovittu muu kokoseurakunnallinen vastuualue (esim. IT-sovelluksen pääkäyttäjyys, yhteyshenkilönä tai jonkin osa-alueen kehittäjänä toimiminen tms.) - kukin toimii erikseen sovittavalla tavalla myös varahenkilönä tiimin muille työntekijöille o Yhteisen seurakuntatyön sihteeripalveluita painottava työntekijä toimii ensisijaisena varahenkilönä alla mainitulle Katrina-ohjelman pääkäyttäjänä toimivalle sihteeripalvelutiimin työntekijälle o Yksi nimetään ensisijaiseksi varahenkilöksi alla mainitulle tapahtumailmoitteluun ja graafisiin tehtäviin nimetylle tiimin työntekijälle 2) Tällä hetkellä Korpilahdelle sijoitetulle ½ aluesihteerin vakanssille (Virpi Kaunisto) määritellään erikseen tehtävät edellä mainittuja tehtäviä ja Korpilahdella hautausjärjestelyihin liittyvät sekä muut asiakaspalvelutehtävät huomioon ottaen. 3) Yhden sihteeripalvelutiimin työntekijän työpanos kohdistetaan pääasiallisesti IT-sovellusten, ennen muuta Katrinakalenterisovelluksen, pääkäyttäjänä toimimiseen. Erikseen määriteltävällä tavalla työntekijälle kuuluu myös muita tehtäviä sekä varahenkilönä toimimista tiimin muille työntekijöille. 4) Yhden sihteeripalvelutiimin työntekijän työpanos kohdistetaan pääasiallisesti alueseurakuntien ja yhteisen seurakuntatyön tapahtumailmoittelun koordinaattorina ja graafisena osaajana toimimiseen. Työntekijä toimii läheisessä yhteistyössä myös Tarkastajien nimikirjaimet

17 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA viestintäyksikön kanssa. Hänen varahenkilönään ja muuna tukena toimimaan nimetään joku toinenkin sihteeripalvelutiimin työntekijöistä. 5) Yksi tiimin työntekijöistä nimetään kahden vuoden määräajaksi kerrallaan tiimin lähiesimieheksi, tiiminvetäjäksi. Tiiminvetäjän esimiehenä toimii yhteisen seurakuntatyön johtaja. Lisäksi yksi vakanssi nykyisistä aluesihteereistä ja yhteisen seurakuntapalvelun sihteereistä muodostuvasta resurssista sijoitetaan hallintopalveluiden puolelle Domuksen kirjaamo-tehtäviin. Edellä kuvatuista sihteeripalvelutiimiin sijoitettavista tehtävistä koostuu yhteensä 7½ vakanssia. Kuudella vakanssilla nimikkeenä on tällä hetkellä aluesihteeri, muut puheena olevat virat ovat toimistosihteerin virkoja. Mahdolliset vakanssien viralliset nimikkeen muutokset ja kelpoisuusehdot tai työsopimussuhteisen vakanssin muuttaminen viraksi tulee päättää kirkkovaltuustossa. Yksiselitteisen osuvia nimikkeitä kyseisille vakansseille ei ole helppo löytää. Uudessa tiimissä nimike toimistosihteeri näyttäisi soveltuvan useimpiin virkoihin paremmin kuin nimike aluesihteeri. Lähinnä se virka, jossa painottuu IT-sovellusten pääkäyttäjyys sekä virka, jossa painottuu tapahtumailmoittelu ja graafinen osaaminen, olisi perusteltua nimetä muiksi kuin toimistosihteerin viroiksi. Virkojen perustamista, nimikkeitä, kelpoisuusehtoja sekä tehtävänkuvia sekä ulkoista hakua koskevat päätökset on syytä valmistella erikseen ja ainakin kirkkovaltuustoon menevien päätösten osalta jättää uuden kirkkovaltuuston päätettäväksi vuoden 2019 puolella. Tässä vaiheessa riittää kirkkoneuvoston päätös henkilöstösuunnitelman mukaisen sihteeripalvelutiimin muodostamisesta ja tiimin aloittamisesta Näin menetellen nykyiset vakituiset työntekijät ehditään sisäisen haun kautta sijoittaa sihteeripalvelutiimin tehtäviin vuoden 2019 alkuun mennessä. Avoimet vakanssit voitaneen täyttää pääosin nykyisillä sijaisilla siihen saakka, että virat ehditään kevään 2019 kuluessa vakituisesti täyttää. Työntekijöiden virkapaikat ja työskentelypisteet on tarkoituksenmukaista päättää samassa yhteydessä kun vakansseja täytetään. Lähtökohtana on pidettävä sitä, että virkapaikkoja ja työskentelypisteitä sijoitetaan pääosin alueseurakuntien tiloihin. Vaikka pääosa sihteeripalvelutiimin yhteydenpidosta ja muusta työskentelystä tapahtuukin sähköisesti, on tärkeää huolehtia myös tiimin työntekijöiden riittävästä läsnäolosta työyksiköissä. Kirkkoneuvoston ohjesäännön ja alueneuvoston johtosäännön päivityksen yhteydessä joulukuussa 2019 kirkkovaltuustossa tulee ratkaistavaksi, mille viranomaiselle sihteeripalvelutiimin valinta jatkossa kuuluu. Tällä hetkellä aluesihteerit valitsee alueneuvosto ja yhteisen seurakuntapalvelun toimistosihteerit valitsee kirkkoherra yhteisen Tarkastajien nimikirjaimet

18 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA seurakuntapalvelun johtajan esittelystä. Tarkoituksenmukaisinta lienee uudessa tilanteessa soveltaa viimeksi mainittua käytäntöä eli sihteeripalvelutiimin viranhaltijat valitsisi kirkkoherra yhteisen seurakuntatyön johtajan esittelystä. Esitys Kirkkoneuvosto päättää, että 1) kaikista aluesihteerien vakansseista (6), Korpilahdelle sijoitetusta toimistosihteerin virasta (viranhaltija osa-aikainen 50%) sekä yhdestä yhteiseen seurakuntapalveluun sijoitetusta toimistosihteerin virasta muodostetaan yhteinen sihteeripalveluiden tiimi, joka aloittaa toimintansa ; 2) sihteeripalveluiden tiimin pääpiirteiset tehtäväkuvat ovat edellä olevassa esittelytekstissä mainitun mukaiset siten, että neljä työntekijää kohdistaa työpanostaan ennen muuta yhteistoimintaalueiden ja yksi yhteisen seurakuntatyön sihteeripalveluihin, yksi työntekijä IT-sovellustehtäviin ja yksi tapahtumailmoitteluun sekä graafisiin tehtäviin ja Korpilahden nykyiselle osa-aikaiselle aluesihteerille määritellään tehtävät erikseen ottaen huomioon asiakaspalvelutehtävät Korpilahdella; 3) sihteeripalveluiden tiimin työntekijöistä yksi nimetään kahdeksi vuodeksi kerrallaan tiiminvetäjäksi hoitamaan lähiesimiestehtäviä, ja että tiiminvetäjän esimiehenä ja koko tiimin ylempänä esimiehenä toimii yhteisen seurakuntatyön johtaja; 4) toinen nykyisistä yhteiseen seurakuntapalveluun sijoitetuista toimistosihteerin viroista sijoitetaan alkaen hallintopalveluihin (virkapaikkana Innova) ja viran tehtävät muodostuvat pääosin Domus-asianhallintajärjestelmän kirjaamotehtävistä erikseen sovittavalla tavalla; 5) valtuutetaan yhteisen seurakuntapalvelun vt. johtaja toteuttamaan ensi vaiheessa valmistelu vakituisten aluesihteereiden ja yhteisen seurakuntapalvelun toimistosihteerin sijoittumisesta sihteeripalveluiden tiimin tehtäviin ja myös keväälle 2019 tarvittavista sijaisjärjestelyistä siten, että päätöksen virkavalinnoista tekee viranhaltija tai toimielin, jolle se joulukuussa 2018 kirkkovaltuustossa päivitettävien johto- tai ohjesääntöjen mukaan tulee kuulumaan; 6) esitys sihteeripalveluiden tiimin virkanimikkeistä, kelpoisuusehdoista ja avoimien virkojen haettavaksi julistamisesta tuodaan kirkkoneuvoston ja tarvittavilta osin kirkkovaltuuston päätettäväksi keväällä Päätös Tarkastajien nimikirjaimet

19 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Virkasuhteen päättyminen eläkkeelle siirtymisen vuoksi (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) (---) on päivätyllä kirjeellä ilmoittanut eroavansa Hallintopalveluihin sijoitetusta palkanlaskijan virasta (vakanssi nro 178) alkaen eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Palkanlaskijan virka täytetään hallintopalvelujen sisäisellä tehtäväjärjestelyillä. Taloushallinnon tehtävistä siirretään työntekijä palkanlaskijan virkaan alkaen. Vapaaksi jäänyt virka on tarkoitus kohdentaa DOMUS- asianhallintajärjestelmän vaatimiin kirjaamotehtäviin. Tämä järjestely liittyy osana laajempaan sihteeripalvelujen uudelleen organisointiin. Esitys Todetaan (---) virkasuhteen päättyvän eroilmoituksen perusteella. Päätös 231 Virkasuhteen päättyminen eläkkeelle siirtymisen vuoksi (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) (---) on päivätyllä kirjeellä ilmoittanut eroavansa hautaus- ja puistotoimeen sijoitetusta työnjohtajan virasta (vakanssi nro 280) alkaen eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Henkilöstösuunnitelman mukaan virka täytetään. Esitys viran täyttämisestä ja tehtäväkuvasta tuodaan kirkkoneuvostolle myöhemmin. Esitys Todetaan (---) virkasuhteen päättyvän eroilmoituksen perusteella. Päätös 232 Työsuhteen päättyminen eläkkeelle siirtymisen vuoksi (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) (---) on päivätyllä kirjeellä ilmoittanut eroavansa Palokan alueseurakuntaan sijoitetusta lastenohjaajan tehtävästä (tehtävä nro 159) alkaen eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Kirkkoneuvosto on (209 ) todennut, että Palokan seuraavaksi avautuvaan lastenohjaajan tehtävään valmistellaan kevään 2019 kuluessa sisäinen siirto (ellei yhden vakanssin vähenemiseen ilmaannu jotakin muuta ratkaisua ennen sitä). Esitys Todetaan (---) työsuhteen päättyvän eroilmoituksen perusteella. Tarkastajien nimikirjaimet

20 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Päätös 233 Työsuhteen päättyminen eläkkeelle siirtymisen vuoksi (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) (---) on päivätyllä kirjeellä ilmoittanut eroavansa Huhtasuon alueseurakuntaan sijoitetusta lastenohjaajan tehtävästä (tehtävä nro 163) alkaen eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Esitys Todetaan (---) työsuhteen päättyvän eroilmoituksen perusteella. Päätös 234 Luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelevan työryhmän loppuraportti (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Kirkkoneuvosto , 188 Kirkkoneuvosto päätti , 15, perustaa luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelevan työryhmän. Luottamushenkilöjäseniksi työryhmään nimettiin yksi jokaisesta kirkkovaltuuston valitsijayhdistyksestä: Mikko Jegoroff. Liisa Kuparinen, Vesa Laakkonen, Mauri Sompa, Eila Tiainen Inkeri Tuunanen, Heikki Tynkkynen, Tuulikki Väliniemi. Viranhaltijajäseniksi nimettiin hallintojohtaja Anu Lajunen, kirkkoherra Arto Viitala ja aluekappalainen Eivor Pitkänen. Heistä kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Mauri Sompa nimettiin työryhmän puheenjohtajaksi. Vesa Laakkonen toimi työryhmä vain kevään 2018 ajan paikkakunnalta pois muuton vuoksi. Työryhmän tehtäväksi kirkkoneuvosto määritteli Jyväskylän seurakunnan luottamushenkilöiden roolin ja organisaation tarkastelun ja kehittämisen. Työryhmälle annettiin velvoite tuoda väliraportti työskentelystään kesäkuun 2018 kirkkoneuvostoon sekä loppuraportti syyskuun 2018 kirkkoneuvostoon. Työryhmä on kokoontunut 8 kertaa. Työryhmä antoi väliraportin työskentelystään kirkkoneuvostolle (140 ). Väliraportissa käsiteltiin alustavasti myös loppuraportissa ilmeneviä teemoja, mukaan lukien luottamushenkilöille tehdyn kyselyn tulosten esitteleminen. Työryhmä on ottanut kantaa myös luottamushenkilöiden palkkiosääntöön. Palkkiosäännöstä kirkkoneuvosto saa käsiteltäväkseen hallintojohtajan erillisen esityksen ja tarkoitus on, että palkkiosäännön muutosehdotuksista voitaisiin tehdä päätös kirkkovaltuuston kokouksessa Loppuraportti sisältää useita sellaisia ehdotuksia, joiden toteuttaminen edellyttää johtosääntömuutoksia (alueneuvostojen ja yhteisen seurakuntatyön johtosäännöt) ja joiltain osin tarkennuksia myös kirkkoneuvoston ohjesääntöön. Tässä vaiheessa kirkkoneuvostolle ja Tarkastajien nimikirjaimet

21 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA valtuustolle ei kuitenkaan tuoda näitä johto-/ohjesääntömuutoksia varsinaisesti hyväksyttäväksi vaan tarkoitus on ensin käsitellä loppuraportti kirkkoneuvostossa ja kuulla siitä myös kirkkovaltuustoa (iltakoulussa 9.10.) ja alueneuvostoja ja johtokuntia. Johtosääntö- /ohjesääntömuutokset ehditään tarvittaessa käsitellä kirkkovaltuuston joulukuun kokouksessa. Työryhmälle on syytä antaa mahdollisuus osaltaan ottaa kantaa toimielimiltä saatuun palautteeseen. Esitys: Kirkkoneuvosto päättää 1) käydä keskustelun luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelleen työryhmän loppuraportista; 2) lähettää loppuraportin tiedoksi alueneuvostoille ja johtokunnille ja pyytää niitä toimielimen katsoessa tämän aiheelliseksi - antamaan lausunnon asiasta lokakuun loppuun 2018 mennessä.; 3) viedä loppuraportin keskusteltavaksi kirkkovaltuuston iltakoulussa ; 4) jatkaa työryhmän työskentelyä siten, että se ehtii käydä toimielinten palautteet läpi ja tarvittaessa täydentää nyt käsiteltävän loppuraportin toimenpide-ehdotuksia marraskuun kirkkoneuvoston kokoukseen mennessä Päätös: Kirkkoneuvosto kävi asiasta vilkasta keskustelua, jonka jälkeen esitys hyväksyttiin puheenjohtajan esittämällä tavalla siten muutettuna, että työryhmän jäsenet voivat mennessä esittää raporttiin liitettäväksi siitä poikkeavia näkemyksiä perusteluineen ja kohta 2) muutettiin muotoon lähettää loppuraportin tiedoksi alueneuvostoille ja johtokunnille ja pyytää niitä antamaan lausunnon asiasta lokakuun loppuun 2018 mennessä Kaikilta alueneuvostoita ja yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnalta sekä kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnalta saatiin lausunto loppuraportista (lausunnot: liite a). Alkuperäinen loppuraportti luettavissa kirkkoneuvoston pöytäkirjasta verkkosivulla: PkKnML.pdf/01c84e7b-23c4-d227-a89c-713fa38b8818). Luottamushenkilöorganisaatiota tarkasteleva työryhmä tutustui lausuntoihin ja teki ne huomioon ottaen tarkennetun ehdotuksen organisaation kehittämisehdotuksista (liite b). Työryhmä päätyi aiemmassa loppuraportissa olleesta, työryhmän enemmistön Tarkastajien nimikirjaimet

22 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA näkemykseen pohjautuneesta ehdotuksesta poiketen sille kannalle, että alueneuvoston kokoonpanoon ei jäsenten ja varajäsenten osalta ehdoteta muutoksia. Muilta osin tarkennukset ovat pienehköjä. Nyt ehdotetaan, että kanttorien valinnan lisäksi myös alueseurakunnan suntioiden valinta siirrettäisiin alueneuvostolle, mikäli suunniteltu uudistus suntioiden sijoittamisesta alueseurakuntien työyhteisöön toteutuu. Alueneuvoston nimen muuttamisesta aluejohtokunnaksi todetaan, että selvitetään kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muutoksen voimaan tulon yhteydessä (todennäköisesti 2020) onko välttämätöntä muuttaa alueneuvoston nimi aluejohtokunnaksi, mutta tässä vaiheessa nimeä ei muuteta. Nuorten edustuksesta alueneuvostossa on ehdotettu aiemmasta ehdotuksesta hieman poiketen: pyydetään kirkkoneuvostoa ohjeistamaan, että alueneuvostot kutsuvat kokouksiinsa läsnäolo- ja puheoikeudella nuorten edustuksen (alueneuvoston johtosäännössä nuorten edustusta ei voida määrätä, mutta johtosääntö mahdollistaa nuorten edustajan/edustajien kutsumisen). Lisäksi työryhmä nyt toteaa, että palkkiosääntöä on uudistettu kirkkovaltuuston tekemällä päätöksellä työryhmän aiemmin tekemän ehdotuksen pohjalta. Työryhmän ehdotukset eivät anna aihetta kovin suuriin muutoksiin alueseurakunnan johtosäännöissä. Yhteisen seurakuntatyön johtosääntöön työryhmän ehdotus toisi sen merkittävän muutoksen, että yksikön työntekijävalinnat siirtyvät pääosin kirkkoneuvostolta johtokunnalle. Koska kirkkovaltuusto on käsitellyt iltakoulussaan työryhmän aiemman loppuraportin ja koska sille kuuluu mahdollisten johtosääntömuutosten hyväksyminen, on syytä tämä työryhmän tarkennettu ehdotus viedä myös kirkkovaltuustolle tiedoksi. Esitys Kirkkoneuvosto 1) merkitsee tiedoksi toimielinten lausunnot organisaatiota tarkastelleen työryhmän loppuraporttiin; 2) hyväksyy työryhmän tekemät tarkennetut kehittämisehdotukset luottamushenkilöorganisaation kehittämisen suunnitelmaksi; 3) saattaa tämän päätöksen ja sen liitteenä olevan työryhmän tarkennetun ehdotuksen kirkkovaltuustolle tiedoksi. Päätös 235 Alueseurakunnan johtosäännön muutokset (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Alueseurakuntien johtosääntö hyväksyttiin Jyväskylän seurakunnan ensimmäisessä kirkkovaltuuston kokouksessa , 9. Jyväskylän seurakuntaa muodostettaessa oli päätetty uuden seurakunnan koostuvan yhdeksästä toiminnallisesti hyvin itsenäisestä Tarkastajien nimikirjaimet

23 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA alueseurakunnasta, jotka perustuvat kirkkolainsäädännön seurakuntapiiriä koskeviin määräyksiin. Alueseurakunnan johtosäännön laatimisen tukena olivat tuolloin aiemmat aluetyön ja piirineuvoston johtosäännöt sekä kirkkohallituksen hyväksymä kappelineuvoston malliohjesääntö. Lähes 10 vuotta sitten laadittu alueneuvoston johtosääntö ja alueseurakuntamalli kaiken kaikkiaan on ilmeisesti palvellut hyvin Jyväskylän seurakuntaa, koska edelleenkään ei ole ilmennyt kovin suuria muutostarpeita alueorganisaation suhteen. Kirkkovaltuuston 2017 hyväksymässä henkilöstösuunnitelmassa on kylläkin alueseurakuntien rinnalla annettu tiettyä roolia alueseurakuntien muodostamille yhteistoiminta-alueille, mutta viimeksi mainittujen rooli on kevyt ja alueseurakunnat ovat varsinainen alueellinen organisaatiotaso. Kirkkoneuvoston nimeämä organisaatiota tarkastellut työryhmä kylläkin ehdotti loppuraportissaan, jonka kirkkoneuvosto käsitteli ja kirkkovaltuusto sai tiedoksi iltakoulussaan , että alueneuvostojen kokoonpanoa olisi jonkin verran muutettu (jäsenten ja varajäsenten määrää vähennetty ja henkilökohtaiset varajäsenet korvattu kutsumisjärjestykseen asetettavilla varajäsenillä). Saadut lausunnot käsiteltyään työryhmä muutti näkemystään ja puoltaa kokoonpanon säilyttämistä ennallaan, joskin nuorten edustajan läsnäolo- ja puheoikeutta alueneuvostoihin ehdottaen. Alueseurakunnan johtosäännössä mainitut aluekappalaisen tehtävät määrittelevät aluekappalaisen alueseurakunnan työntekijöiden esimieheksi ja alueseurakuntaa yhdessä alueneuvoston kanssa johtavaksi viranhaltijaksi. Kirkkojärjestyksen 6 luvun 13 mahdollistaa esimiesaseman delegoinnin aluekappalaiselle, mutta papille ei vielä nykyisen kirkkolainsäädännön nojalla voida delegoida kirkkoneuvostolle kuuluvaa ratkaisuvaltaa. Tähän on todennäköisesti tulossa muutos, arviolta 2020, kun eduskunta on vahvistanut kirkolliskokouksen jo tekemät muutokset kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen. Alueseurakunnan johtosäännön perusteella aluekappalaisella on kuitenkin jo nyt merkittävä rooli valmistelijana ja esittelijänä myös hallintoasioissa. Aluekappalainen on nykyisenkin johtosäännön mukaan lisäksi alueneuvoston jäsen. Nyt käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa alueseurakunnan johtosäännöksi voidaan pitää merkittävimpänä muutoksena sitä, että alueseurakunnan kanttorin valinta siirretään kirkkoneuvostolta alueneuvostolle ja sitä, että myös alueseurakunnan työyhteisöön kuuluva suntio valitaan jatkossa alueneuvostossa. Tarkennukset sisältävä ehdotus alueseurakunnan johtosäännöksi liitteenä. Alueneuvostoilta ei ole pyydetty lausuntoa ehdotuksesta, mutta niillä oli mahdollisuus ilmaista näkemyksensä olennaisimmista muutosehdotuksista antaessaan lausuntoa organisaatiotyöryhmän loppuraportista. Aluekappalaisia on asiassa kuultu. Tarkastajien nimikirjaimet

24 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Johtosäännön 1 :ssä mainitussa liitteessä määritellään alueseurakuntien rajat. Niihin ei tässä yhteydessä esitetä muutoksia. Esitys Kirkkoneuvosto esittää alueseurakunnan tarkennetun johtosäännön kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi liitteen mukaisena. Päätös 236 Kirkkoneuvoston ohjesäännön päivittäminen (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvoston ohjesääntö on viimeksi hyväksytty kirkkovaltuustossa ja vahvistettu Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulissa Ohjesääntöön on tarpeen tehdä muutamia päivityksiä. Kirkkovaltuuston päätös yhteisen seurakuntapalvelun nimen muuttamisesta yhteisen seurakuntatyön yksiköksi heijastuu ohjesäännön sanamuotoihin useissa kohdissa. Henkilöstöpäällikön virka näkyy joinakin mainintoina nykyisessä ohjesäännössä, vaikka virka on lakkautettu. Nämä kohdat on ehdotukseen muutettu. Merkittävää muutosta kokousmenettelyyn tarkoittaa ohjesääntöehdotukseen sisällytetty maininta: Kokouskutsu ja muut kokousasiakirjat lähetetään pääsääntöisesti sähköisesti. Kirkkoneuvoston on määrä tehdä päätös siitä, että Jyväskylän seurakunnassa ryhdytään vuoden 2019 alusta lukien käyttämään Domus-asianhallintajärjestelmää, joka mahdollistaa kokouskutsun ja esityslistojen lähettämisen sähköisesti. Vastaava järjestelmä on käytössä mm. Jyväskylän kaupungin ja useiden seurakuntien ja seurakuntayhtymien hallinnossa. Henkilöstöpäällikön viran lakkauttaminen ja toisaalta myös kirkkovaltuuston hyväksymään henkilöstösuunnitelmaan kirjattu suunnitelma siitä, että aluesihteereistä ja yhteisen seurakuntapalvelun toimistosihteereistä sekä myöhemmin myös osasta kirkkoherranviraston toimistosihteereitä muodostetaan yhteinen sihteeripalveluiden tiimi, edellyttää tarkennuksia sihteerien valintaa koskevaan delegointiin. Kirkkoherranviraston työntekijävalinnat on aiemmin päättänyt kirkkoherra henkilöstöpäällikön esittelystä, nyt ehdotetaan henkilöstöpäällikön sijaan esittelijäksi hallintojohtajaa. Sihteeripalveluiden tiimin työntekijöiden ottamisesta päättäisi ehdotuksen mukaan kirkkoherra yhteisen seurakuntatyön johtajan esittelystä (nykyään on vastaava menettely koskien yhteisen seurakuntapalvelun sihteereitä). Kirkkoherralle ja hallintojohtajalle esitetään oikeutta pyytää tarvittaessa lausunto johtokunnilta tai alueneuvostoilta sellaisessa asiassa, jota valmistellaan kirkkoneuvoston päätettäväksi. Näin on toisinaan aikataulusyistä nykyäänkin menetelty. Menettely nopeuttanee joissain Tarkastajien nimikirjaimet

25 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA tilanteissa valmisteluprosessia, kun lausuntopyynnöstä ei välttämättä tarvitse päättää kirkkoneuvostossa. Kirkkoherran oikeutta päättää työntekijöiden esimiesasemasta ehdotetaan laajennettavaksi siten, että kausi voi olla nykyisen enintään yhden vuoden sijaan enintään kaksi vuotta. Uudessa yhteisen seurakuntatyön organisaatiossa on lähiesimiehinä useita tiiminvetäjiä, joiden toimikausi on määritelty kahdeksi vuodeksi. Liitteenä olevaan ehdotukseen uudeksi kirkkoneuvoston ohjesäännöksi on lisäykset merkitty keltaisella värillä ja poistot yliviivauksella ja keltaisella värillä. Esitys Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy kirkkoneuvoston ohjesäännön liitteen mukaisena ja lähettää sen Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistettavaksi; Päätös 237 Yhteisen seurakuntatyön johtosääntö (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Kirkkovaltuusto hyväksyi , 10, yhteisen seurakuntapalvelun yksikön organisaation muutoksen alkaen siten, että yksikön nimi muutetaan Yhteiseksi seurakuntatyöksi. Aiempien yhteisen seurakuntapalvelun tehtävien lisäksi yksikölle määriteltiin vastuu Taulumäen kirkon toiminnasta. Kirkkovaltuusto niin ikään hyväksyi yhteisen seurakuntapalvelun johtosääntöön eräitä yksittäisiä tekstimuutoksia ja lisäksi yksikön nimen sisältävät kohdat johtosäännössä muutettiin uuden nimen mukaisiksi. Kirkkoneuvoston asettama organisaatiota tarkastellut työryhmä on tehnyt kirkkoneuvostolle ehdotuksen siitä, että yhteisen seurakuntatyön johtokunta valitsisi jatkossa pappeja lukuun ottamatta yksikön työntekijät. Tämä muutosehdotus on toteutettava yhteisen seurakuntatyön johtosäännön muutoksella ja liitteenä olevaan ehdotukseen on kyseinen muutos sisällytetty. Samoin kuin kirkkoneuvoston ohjesääntöehdotukseen on myös tähän yhteisen seurakuntatyön johtosääntöehdotukseen sisällytetty maininta Kokouskutsu ja muut kokousasiakirjat lähetetään pääsääntöisesti sähköisesti. Yhteisen seurakuntatyön johtajan esimiesroolia ehdotetaan täydennettäväksi maininnalla siitä, että tämä toimii myös yhteisen sihteeripalveluiden tiimin työntekijöiden esimiehenä. Henkilöstösuunnitelmassa mainitusta uuden sihteeripalveluiden tiimin muodostamisesta on tehty kirkkoneuvostolle erillinen esitys. Tarkastajien nimikirjaimet

26 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Koska Taulumäen kirkon toiminnallinen vastuu on päätetty siirtää yhteiselle seurakuntatyölle, ehdotetaan johtajan tehtäviin sisällytettäväksi: koordinoida ja valvoa Taulumäen kirkon käyttöä ja päättää, mikä toiminta katsotaan seurakunnan ulkopuolisen tahon ja seurakunnan yhdessä järjestämäksi. Vastaava maininta on aluekappalaisten tehtävissä alueseurakuntien kirkkoja koskien. Lisäksi ehdotus sisältää eräitä muita pienimuotoisia tarkennuksia. Esitys Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy yhteisen seurakuntatyön johtosäännön liitteen mukaisena Päätös 238 Keski-Suomen seurakuntien kehitysvammaistyön yhteistoimintasopimuksen ja yhteisjohtokunnan johtosäännön päivittäminen (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Keski-Suomen kehitysvammaistyön johtokunta on esittänyt , 8, Keski-Suomen seurakuntien kehitysvammaistyön yhteistoimintasopimukseen (liite), Keski-Suomen seurakuntien kehitysvammaistyön yhteisjohtokunnan johtosääntöön (liite) ja Keski- Suomen kehitysvammaistyön papin johtosääntöön (liite) joitakin päivityksiä. Keski-Suomen seurakunnat ovat solmineet kehitysvammaistyön yhteistoimintasopimuksen vuonna Yhteinen kehitysvammaistyön papin virka sijoitettiin Suolalahden seurakuntaan. Vuona 2007 seurakuntaliitoksen myötä kehitysvammaistyön hallinto ja papin virka siirtyivät Äänekosken seurakunnalle. Kehitysvammaistyössä ja sopijaseurakunnissa tapahtuneet muutokset vaativat sopimuksen ja johtosääntöjen tekstisisällön päivittämistä ajantasaisiksi. Kysymys ei ole uudesta sopimuksesta vaan sopimuksen tekstisisällön tarkastamisesta ja päivittämisestä ajankohtaiseksi. Johtokunta on toivonut, että johtokunnan jäsenten toimikausi kestäisi nykyisen kahden vuoden sijasta neljä vuotta. Jyväskylän seurakunnalla on päivitetyn sopimuksen mukaan aina yksi edustaja johtokunnassa aiemman vuorotteluperiaatteen sijaan. Esitys Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle liitteenä olevien Keski-Suomen seurakuntien kehitysvammaistyön yhteistoimintasopimuksen, Keski- Suomen seurakuntien kehitysvammaistyön yhteisjohtokunnan johtosäännön ja Keski-Suomen kehitysvammaistyön papin johtosäännön hyväksymistä. Päätös Tarkastajien nimikirjaimet

27 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Domus asian- ja dokumentinhallintajärjestelmän käyttöönotto Jyväskylän seurakunnan luottamuselinten työskentelyssä (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Jyväskylän seurakunnalle on hallintojohtajan päätöksellä tietohallintopäällikön esittelyn nojalla hankittu Domus asian- ja dokumenttienhallintajärjestelmä. Hankinnan taustalla on kirkkohallituksen vuonna 2015 suorittama kilpailutus, jonka nojalla kirkkohallituksen, hiippakuntien ja seurakuntien käyttöön tarkoitetun järjestelmän toimittajaksi valittiin Triplan Oy:n Tweb-järjestelmä, jota kirkossa kutsutaan Domukseksi. Järjestelmän käyttöönottokustannukset ovat noin ja vuosittaiset käyttökulut määräytyvät käytön laajuuden mukaan, Jyväskylän seurakunnassa laajasti käytettäessä arviolta noin /vuosi. Domuksen pääpiirteistä ja hankinnasta kerrottiin kirkkoneuvoston ilmoitusasioissa (148 ). Domus asian- ja dokumenttien hallintajärjestelmä mahdollistaa siirtymisen pääasiallisesti sähköiseen kokoustyöskentelyyn luottamuselimissä. Ilmoitus kokouksesta lähetettäisiin kokouksen osallistujille pääsääntöisesti sähköpostiin ja kokouksen esityslista sekä muut asiakirjat olisivat luettavissa Domuksen ns. portaalissa eli Domuksen verkkosivuilla. Myös pöytäkirja voitaisiin tarkastaa sähköisesti. Domusta käytettäisiin myös viranhaltijapäätösten valmistelussa ja tekemisessä sekä myös niiden tiedoksi saattamisessa tarvittavilta osin luottamushenkilöille. Domus-järjestelmä kaiken kaikkiaan sujuvoittaa seurakunnan asiakirjojen kulkua ja tiedonsaantia toimielin- ja viranhaltijapäätöksistä. Järjestelmän käytön merkittävä etu on myös siinä, että se vastaa EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimuksiin siirtämällä tiedonkulkua paperidokumenteista sähköiseen järjestelmään. Järjestelmä myös mahdollistaa sähköisen arkistoinnin. Lisäksi kirkolliskokouksen hyväksymän vielä eduskunnan vahvistusta vailla olevan kirkkolain muutoksen mukaan myös sähköisen kokouksen pitäminen tulee mahdolliseksi. Lakimuutos myös edellyttää aiempaa laajempaa asiakirjojen julkisuutta, mihin Domus tarjoaa toimivan järjestelmän. Saman toimittajan Triplan Oy:n vastaava Tweb-järjestelmä on käytössä myös Jyväskylän kaupungin hallinnossa. Domus on käytössä mm. Vantaan seurakuntayhtymässä, Kirkkohallituksessa, tuomiokapituleissa ja Seinäjoen seurakunnassa. Luonteva vaihe uuden järjestelmän käyttöönotolle Jyväskylän seurakunnassa on uuden luottamushenkilökauden alku eli alkaen. Siirtyminen pääasiassa sähköiseen kokousasiakirjojen käyttöön edellyttää luonnollisesti luottamushenkilöiden hyvää perehdytystä ja myös riittävän IT-laitteiston turvaamista niin jäsenille kuin varajäsenille. Tarkoituksenmukaisinta lienee laitteiston osalta menetellä niin, että luottamushenkilöille maksetaan jokin vuosittainen korvaus oman laitteiston käytöstä tai vaihtoehtoisesti annetaan lainaan seurakunnan omistama kone, esim. ns. tabletti-tietokone. Tarkastajien nimikirjaimet

28 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Järjestelmän käyttöönotto edellyttää ensi vaiheessa kirkkoneuvoston periaatepäätöstä järjestelmän käyttöönotosta. Seuraavassa vaiheessa maininta sähköisiin kokousasiakirjoihin siirtymisestä on vietävä myös luottamuselinten työskentelyä sääteleviin ohje- ja johtosääntöihin sekä kirkkovaltuuston työjärjestykseen. Osa näistä ohje- ja johtosääntömuutoksista on tarkoitus tuoda päätettäväksi jo joulukuun 2018 kirkkovaltuustossa. Vuoden 2019 ensimmäinen kirkkovaltuuston kokous ja mitä ilmeisimmin myös ensimmäiset muiden luottamuselinten kokoukset vuonna 2019 on joka tapauksessa syytä kutsua koolle nykyisellä paperisiin asiakirjoihin perustuvalla menettelyllä. Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvosto on hyväksynyt , 123, arkistosäännön ja arkistonmuodostussuunnitelman (ams) jälkeen syntyneille asiakirjoille. Domus asian- ja dokumentinhallintajärjestelmä tuo tämän rinnalle kirkkohallituksen määrittelemän sähköisen arkistoinnin suunnitelman (ns. eams), johon ko. Domus-järjestelmän asiakirjojen käsittely perustuu. Domuksessa käsiteltäviä asiakirjoja ei näin ollen enää arkistoida vanhan arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. Jatkossa on pikemminkin aihetta ryhtyä arkistoimaan paperiset asiakirjat nykyisen arkistonmuodostussuunnitelman sijaan eams:n rakenteen mukaisesti. Arkistonmuodostamista koskeva kokonaissuunnitelma jää kuitenkin myöhemmin tehtäväksi. Esitys Kirkkoneuvosto 1) päättää, että Jyväskylän seurakunnan luottamuselinten asiakirjojen hallinnassa (mm. kokouskutsujen ja esityslistojen sekä muun kokousaineiston lähettäminen, pöytäkirjat, pöytäkirjan tarkastus ja kokousaineiston arkistointi) sekä viranhaltijapäätösten asiakirjojen hallinnassa otetaan käyttöön sähköinen Domus asian- ja dokumenttienhallintajärjestelmä alkaen; 2) päättää, että Domus-järjestelmässä käsiteltävät dokumentit arkistoidaan kirkkohallituksen määrittelemän sähköisen arkistoinnin suunnitelman (ns. eams) mukaisesti; 3) toteaa, että maininta sähköisestä kokousasiakirjojen hallinnasta on vietävä asianomaisten toimielinten ohje- ja johtosääntöihin sekä kirkkovaltuuston työjärjestykseen, ja että Domus-järjestelmän edellyttämien laitteiden turvaamisesta luottamushenkilöille, perehdyttämisestä, siirtymäajoista ja muista yksityiskohdista päätetään kirkkoneuvostossa myöhemmin erikseen Päätös Tarkastajien nimikirjaimet

29 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Tietosuojavastaavan ja tietoturvavastaavan nimeäminen Keski-Suomen IT-alueella (Valmistelu Jouni Lahtinen, puh ) (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvosto päätti ( ) nimetä IT-tukihenkilö Matti Metson Keski-Suomen IT-alueen yhteiseksi EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämäksi tietosuojavastaavaksi asti. Tämän jälkeen IT-alueen seurakunnat (Joutsan, Jyväskylän, Karstulan, Keuruun, Kinnulan, Kyyjärven, Laukaan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Pihtiputaan, Saarijärven, Toivakan, Uuraisten, Viitasaaren ja Äänekosken seurakunnat) tekivät nimeämisestä vielä seurakuntakohtaiset päätökset kevään 2018 aikana. Keski-Suomen IT-yhteistyöalueen yhteisjohtokunta päivitti ( ) Keski-Suomen IT-alueen sopimusta siten, että IT-aluekeskuksen nimetty työntekijä voi toimia tietosuojavastaavana yhdelle tai useammalle IT-alueen seurakunnalle. Lisäksi kirkkoneuvosto hyväksyi Jyväskylän seurakunnan tietosuojapolitiikan , jossa tietosuojavastaavan nimeämisestä on säädetty. Tällä hetkellä koko kirkossa on nimitetty tietosuojavastaavan tehtävään kaikkiaan 14 henkilöä, jotka kaikki ovat kirkon palveluksessa. Ainoastaan yhden tietosuojavastaavan tehtävänkuva koostuu pelkästään tietosuojavastaavan tehtävistä ja muiden kohdalla tietosuojavastaavan tehtävät ovat vain yksi osa muita työtehtäviä. Tietosuojavastaavien (ml. Matti Metso) näkemyksen mukaan nykyinen toimintamalli on hyvä säilyttää ainakin vuoden 2019 loppuun asti. Kirkon yleisten tietoturvamääräysten mukaisesti jokaisella IT-alueella pitää olla myös nimetty tietoturvavastaava, jona IT- tukihenkilö Matti Metso on toiminut aiemmin Keski-Suomen IT-yhteistyöalueen yhteisjohtokunta ( ) päätöksellä. Koska tietoturvavastaava ei voi toimia samalla IT-alueen tietosuojavastaavana, nimesi Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvosto (41 ) tietohallintopäällikkö Jouni Lahtisen It-alueen tietoturvavastaavaksi vuoden 2018 loppuun asti. Myös tämän järjestelyn jatkaminen vuoden 2019 loppuun on tarkoituksenmukaista. Tietoturvavastaavan tehtävät ovat IT-yhteistyöalueen yhteistyösopimukseen sisältyviä tehtäviä eikä niistä tarvitse tehdä seurakunnissa erillisiä päätöksiä. Tietosuojavastaavan tehtäviä ei ole sisällytetty ko. yhteistyösopimukseen, joten tietosuojavastaavan nimeämisestä kunkin seurakunnan on tehtävä omat hallinnolliset päätöksensä. Esitys Kirkkoneuvosto 1) päättää nimetä osaltaan IT-tukihenkilö Matti Metson Keski-Suomen IT-alueen seurakuntien (Joutsan, Jyväskylän, Karstulan, Keuruun, Kinnulan, Kyyjärven, Laukaan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Pihtiputaan, Saarijärven, Toivakan, Uuraisten, Viitasaaren ja Tarkastajien nimikirjaimet

30 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Äänekosken seurakunnat) yhteiseksi EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämäksi tietosuojavastaavaksi ja tietohallintopäällikkö Jouni Lahtisen alueen tietoturvavastaavaksi asti; 2) saattaa päätöksen tiedoksi muiden IT-yhteistoiminta-alueen seurakuntien kirkkoneuvostoille, joiden on määrä tehdä tietosuojavastaavan nimeämisestä vielä omat hallinnolliset päätöksensä; Päätös 241 Tapio Lampisen, Eero Kuuselan ja 6 muun kirkkovaltuutetun aloite Jyväskylän kaupungin kirkosta avoin kirkko (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Kirkkovaltuuston kokouksessa Tapio Lampinen, Eero Kuusela ja 6 muuta kirkkovaltuutettua jättivät aloitteen Jyväskylän kaupungin kirkosta avoin kirkko Kirkkoneuvosto antoi aloitteen Keskustan alueseurakunnan alueneuvoston valmisteltavaksi siten, että vastaus voidaan käsitellä kirkkovaltuuston kokouksessa. Keskustan alueneuvosto / 67: Kirkkoneuvosto on kokouksessaan / 212 antanut Keskustan alueneuvoston valmisteltavaksi kirkkovaltuustossa Tapio Lampisen, Eero Kuuselan ja kuuden muun kirkkovaltuutetun jättämän aloitteen Jyväskylän Kaupunginkirkosta avoin kirkko. Aloite on valmisteltava siten, että sitä koskeva vastaus voidaan käsitellä kirkkovaltuuston kokouksessa Aloitteessa esitetään Kaupunginkirkossa aloitettavan ns. Avoin kirkko toimintaa, jolla tarkoitetaan kirkon olevan paikkana, joka on avoin kaikkien tulla ja osallistua sen toimintaan myös vapaaehtoisina vastuunkantajina. Toiminnan esikuvina mainitaan Lontoon Trafalgaraukion St Martin-in-the-Fields, Tukholman Sankta Klara-kirkko sekä Suomessa Tampereen Aleksanterin kirkko. Avoin kirkko-toiminnan lähtökohdat ovat teologiassa, jossa seurakunnan jumalanpalvelus- ja rukouselämä sekä diakonia kulkevat rinnakkain. Usein Avoin kirkko - toimintaan liittyy myös mahdollisuus jonkinlaiseen kahvilatoimintaan tai jopa ruokailuun. Tämä edellyttäisi aloitteenkin mukaan riittäviä ja tarkoituksenmukaisia tiloja, joita kirkossa ei tällä hetkellä ole. Valtuustoaloite on ajatuksena kannatettava, joskin on hyvä muistaa, että Avoin kirkko-toimintaa Kaupunginkirkossa on alettu toteuttaa jo vuonna 2014, kun vapaaehtoisia kutsuttiin jumalanpalvelusasioiden äärelle Messuosasto-ryhmän kokoontumisissa. Ryhmä on vakiinnuttanut paikkansa Kaupunginkirkon jumalanpalveluselämän Tarkastajien nimikirjaimet

31 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA aktiivisena toimijana erinomaisesti ja tuonut vapaaehtoiset jumalanpalvelus-tehtäviin työntekijöiden rinnalle. Ratkaiseva sysäys Avoin kirkko-toiminnalle syntyi vuoden 2016 alussa, kun Aseman Pysäkki siirtyi kokonaan Keskustan alueseurakunnan vastuulle ja osaksi sen toimintaa. Tällöin alettiin rakentaa yhteyksiä Kaupunginkirkon ja Pysäkin välille. Torstain viikkomessu linkitettiin Pysäkin viikkotoimintaan mm. siten, että messun jälkeen kirkkokansa kutsuttiin kirkkokahville Pysäkille, johon myös messun toimittanut pappi tuli pitämään Papin tuntia. Tämä käytäntö jatkuu edelleen. Samoin syksyllä 2016 aloitettiin Kaupunginkirkossa jokaviikkoinen Hiljaisuuden hetki, jossa päivystäjinä papin ja diakonin rinnalla toimii myös Pysäkin vapaaehtoisia. Avoimen kirkon ajatus elää vuoden kierrossa myös erilaisten kaupunkitapahtumien muodossa (Yläkaupungin yö, Valon kaupunki, Uuden vuoden vastaanotto). Näihin alueseurakunta on päävastuullisena tuottanut monipuolista ohjelmaa ja tavoittanut niiden myötä suuria väkimääriä. Kuluneen syksyn Valon kaupunki -tapahtumassa kirkossa kävi kolmen illan aikana n ihmistä. Tällaiset suurtapahtumat osoittavat erityisen painokkaasti, että kirkkoon on tulijoita, mutta kirkon sisätilat ovat nykyisellään täysin riittämättömät näin suurille väkimäärille ja juuri millekään muulle kuin edestäpäin / alttarilta johdetulle toiminnalle, jossa ihmiset istuvat ahtaasti ja epämukavasti paikoillaan. Hiljaisempinakaan aikoina kirkossa on erittäin vaikeaa järjestää tilaisuutta hiljaisille keskusteluille tai ripittäytymiseen, ja minkäänlaista tarjoilua kirkossa on miltei mahdotonta järjestää. Kirkkosalin takaseinällä on kahtena syksynä ollut esillä ensisijaisesti jumalanpalveluselämää, mutta myös diakonian sisältöjä tukevia valokuvanäyttelyjä (teemoina v Pyhäinpäivän ympärillä oli suru, v Yhteisvastuu ja nälkä). Kuvien näytteille asettelua on rajoittanut ainoastaan tilanahtaus. Edellä mainituista, tilan asettamista rajoituksista johtuen Avoin kirkko toimintaa ei ole voitu nykyisestä lähteä kovin runsaasti kehittämään ja lisäämään. Jotta niin voisi tapahtua, kirkossa tarvitaan sen mahdollistava peruskorjaus, jossa kirkon kellaritila otetaan käyttöön ja kirkkosalissa tehdään muutoksia, joiden myötä sen monimuotoinen käyttö onnistuu tarkoituksenmukaisella tavalla. Jumalanpalvelus- ja rukouselämä on toki kirkkosalin ensisijainen käyttötarkoitus, mutta tämän lisäksi erilaisten konserttien ja keskustelutilaisuuksien järjestäminen edellyttää jo mahdollisuutta tilan joustavaan järjestelyyn ja tilojen jonkinlaiseen muunneltavuuteen. Tehty valtuustoaloite Avoin kirkko-toiminnan aloittamiselle Kaupunginkirkossa on nähtävissä tuen osoituksena sille toiminnalle, jota siinä on jo muutaman vuoden ajan käynnistetty ja kehitelty. Siihen on alueseurakunnan työyhteisössä sitouduttu yli työalarajojen. Samoin Tarkastajien nimikirjaimet

32 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA yhteinen seurakuntatyö on ilahduttavasti ollut mukana järjestämässä tavoitteen mukaista toimintaa. Se, mitä seurakunnan asioista päättävät luottamushenkilöt voivat kirkkovaltuustossa tehdä tukeakseen alueseurakuntaa Avoin kirkkotoiminnan toteuttamisessa, on järjestää sille tarkoituksenmukaiset tilat Kaupunginkirkossa, joka on ja tahtoo olla alueseurakunnan hengellinen keskus tänään ja vielä sukupolvien päästä. Sellaisena se on mukana seurakuntalaisten ja kaikkien kaupunkilaisten elämässä tärkeänä ja merkityksellisenä tapahtumapaikkana, jossa ollaan rohkeasti hengellisiä ja välitetään reilusti. Esitys: Alueneuvosto keskustelee tehdystä valtuustoaloitteesta ja antaa siitä yllä olevan vastauksen. Päätös: Päätettiin esityksen mukaisesti. - - Keskustan alueneuvosto on käsitellyt Tapio Lampisen, Eero Kuuselan ja 6 muun valtuutetun aloitteen Jyväskylän kaupungin kirkosta avoin kirkko ja antanut yllä olevan vastauksen. Alueneuvoston lausunto on kattava ja tuo esiin Kaupungin kirkon nykyisen toiminnan ns. avoimena kirkkona. Esitys Kirkkoneuvosto keskustelee aloitteesta ja antaa kirkkovaltuustolle yllä olevan vastauksen Tapio Lampisen, Eero Kuuselan ja 6 muun kirkkovaltuutetun valtuustoaloitteeseen. Päätös 242 Itsenäisyyspäivän seppeleenlasku Vanhalla hautausmaalla (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Itsenäisyyspäivänä klo järjestetään perinteiseen tapaan seppeleenlasku Vanhalla hautausmaalla. Sankarimuistomerkille seppeleen laskijoina ovat Puolustusvoimat, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän seurakunta ja Jyväskylän ortodoksinen seurakunta. Jyväskylän seurakunnan tulee nimetä tilaisuuteen yksi seppeleenlaskija. Tilaisuudesta on olemassa ohjeistus, joka toimitetaan tiedoksi tehtävään nimetylle. Esitys Kirkkoneuvosto nimeää henkilön seppeleenlaskua varten. Päätös Tarkastajien nimikirjaimet

33 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Viestinnän projektiluonteinen määräraha vuodelle 2019 (Esittelijä Arto Viitala, puh ) Kirkkoneuvosto käsitteli budjettiseminaarissaan viestinnän kehittämisprosessin raportin, jonka olivat laatineet kirkkoherra, hallintojohtaja ja viestintäpäällikkö. Kirkkoneuvosto oli päättänyt kehittämisprosessin käynnistämisestä , 162. Aiemmin kirkkoneuvosto oli jo kesäkuun kokouksessaan ( , 137 ) käsitellyt Jyväskylän seurakunnan viestinnän tilannetta ja viestinnän vuoden 2019 talousarvion näkymiä. Viestinnän resurssien osalta oli tällöin todettu, että edessä on joko merkittäviä toimintojen supistuksia tai vaihtoehtoisesti resurssien kasvattamista. Viestinnän kehittämisprosessin käynnistämiselle antoi lisäksi aiheen myös se, että vuoden 2018 toiminta- ja taloussuunnitelmassa yksi kirkkovaltuuston hyväksymistä kolmesta painopisteestä on viestinnän kehittäminen, viestintä laajasti ymmärrettynä. Viestinnän kehittämisprosessin raportissa (liite) käsitellään Jyväskylän seurakunnan viestintää laajasti eri näkökulmista ja raportissa tarkastellaan etenkin viestinnän taloudellisia resursseja. Raportin mukaan Jyväskylän seurakunnan viestintäyksikön toimintakulut vuoden 2018 talousarviossa ilman vakituisen henkilöstön palkkauskuluja ovat euroa. Kirkkoneuvoston huhtikuussa 2018 tekemän peruslinjauksen mukaan yksiköiden toimintakulut eivät saa ensi vuodelle kasvaa tämän vuoden talousarvioon nähden. Päätöksessä toisaalta viitataan projektiluonteisen rahoituksen mahdollisuuteen. Viestinnän kehittämisprosessin raportin mukaan viestinnän nykyisen tasoisen toiminnan jatkaminen edellyttäisi noin euron määrärahavarausta vuodelle Kustannuspainetta tuo mm. seurakuntalehden painatus- ja jakelukulujen kasvu. Raportissa on eritelty yksityiskohtaisesti nykyisen laajuisen toiminnan edellyttämät määrärahat vuodelle 2019 ja siinä on niin ikään pohdittu vaihtoehtoja menojen olennaiseen karsimiseen. Tulojen kasvattamisen esimerkiksi ilmoitusmyynnin tuottoja lisäämällä todetaan raportissa osoittautuneen vaikeaksi. Raportin mukaan säästötavoitteeseen päästäisiin esimerkiksi seuraavin toimin: - Lehden ilmestymismäärä pienennetään 18 numeroon (säästöä noin ) - Lehden sivumäärä pienennetään pääosin 12 sivuun (säästöä noin ) - Keskisuomalaisen ilmoitukset karsitaan pääosin (säästöä viestintäyksikön menoihin noin ) - Lehden avustajapalkkioita vähennetään euroon (säästöä ) Tarkastajien nimikirjaimet

34 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Mainontaan ja markkinointiin varataan vain 5000 euroa (säästöä ) - Viestintäyksikkö ei kustanna mediasäätiön tukea, vaan se ratkaistaan osana muita avustuksia (säästöä 5000 euroa) - Viestintäyksikkö ei hanki liikelahjoja (säästöä 2000 euroa) Vaihtoehdoksi jää lisäksi tarvittaessa se, että viestintäyksikkö ei kustanna jouluradiota (säästöä tulisi tällöin 7000 euroa) Yksi merkittävä menoerä (noin ) on lehden ulkoistettu taitto, mutta sen tekeminen omana työnä vaatisi noin puolen viran työpanoksen eikä sitä sen vuoksi nähdä nyt mahdolliseksi säästökohteeksi Raportissa arvioidaan kunkin säätökohteen osalta säästöstä aiheutuvia seurauksia. Osa karsinnoista vaikuttaisi suoraan viestinnän laatuun ja sen tavoittavuuteen ja vaikuttavuuteen. Osa säästöistä, kuten seurakuntalehden ilmestymistiheyden pieneneminen ja maakuntalehden ilmoitusten karsiminen, aiheuttaisi ehkä muille yksiköille painetta kasvattaa ilmoittelun määrärahoja. Kirkkoneuvoston budjettiseminaarissa keskusteltiin viestinnän kehittämisprosessin raportista, mutta siinä yhteydessä ei vielä tarkemmin otettu kantaa, mihin suuntaan valmistelua tulisi asian osalta jatkaa. Yhden yksikön määrärahojen merkittävä lisäys ei ole helppo ratkaisu tilanteessa, jossa erilaista kustannuspainetta on useilla muillakin yksiköillä. Toisaalta viestintä on monin tavoin avainasemassa turvaamassa muiden työalojen vaikuttavuutta. Viestinnän kaventuminen pienentää merkittävästi myös mahdollisuuksia tavoittaa sellaisia ihmisiä, jotka eivät osallistu seurakunnan kokoavaan toimintaan. Seuraavassa hahmotetaan kokonaisratkaisua, joka edellyttäisi toisaalta viestintäyksiköltä tinkimistä noin niistä määrärahavarauksista, jotka raportissa on mainittu vuodelle 2019, mutta toisaalta :n projektirahoituksen avulla turvaisi vuodeksi 2019 viestinnälle kohtuulliset toimintaedellytykset. Ehdotetulla ratkaisulla turvattaisiin tässä vaiheessa vain vuoden 2019 tilanne. Vuoden aikana on tehtävä seurakuntalehden osalta uusi kilpailutus ja siinä yhteydessä voidaan ratkaista tarkemmin lehden kustannustaso tuleviksi vuosiksi. Projektiluonteisella määrärahalla turvattaisiin riittävällä tavalla mahdollisuudet kehittää vuoden 2019 kuluessa Jyväskylän seurakunnan viestintää kehittämisprosessin raportissa mainittujen suuntaviivojen mukaisesti. Viestintä kuuluu osana budjettikohtaan Yhteinen toiminta 198. Yhteisen toiminnan kokonaisraamin puitteissa viestinnän toimintamäärärahat voisivat ilman erillisiä lisäyksiä olla vuonna , missä olisi lisäystä vuoden 2018 määrärahoihin Seuraavassa on lisäksi ehdotettu viestinnän toimintamäärärajan nostamista projektiluonteisesti vuodelle eurolla eli yhteensä euroon. Tarkastajien nimikirjaimet

35 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Edellytettyjen säästöjen kohdentamisesta kirkkoneuvoston on syytä ilmaista kantanaan, että vähennykset voidaan kohdistaa ensisijaisesti ilmoituskuluihin (viikkoilmoitukset) Esitys Kirkkoneuvosto 1) päättää, että vuoden 2019 kirkkoneuvoston talousarvioehdotukseen sisällytetään viestintäyksikölle euron projektirahoitus vuodelle 2019; 2) toteaa kantanaan, että projektimääräraha kohdistetaan siten, että muuta nykyisen laajuista toimintaa voidaan pääosin jatkaa, mutta ensisijaisesti ilmoituskuluista (viikkoilmoituksista) voidaan tinkiä; 3) päättää liittää kirkkovaltuustolle menevään talousarvion valmisteluaineistoon myös viestinnän kehittämisprosessin raportin. Päätös 244 Talousarvio vuodelle 2019 (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Kirkkojärjestys 15 luku Seurakunnan talous: 1 Seurakunnan ja seurakuntayhtymän toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota ja hyvän talouden hoidon periaatteita. Omaisuutta on hoidettava tuottavasti ja riskit halliten. 2 Talousarviossa sekä siihen liittyvässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kolmeksi vuodeksi. Talousarvio on toiminta- ja taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviovuosi (tilikausi) on kalenterivuosi. Talousarvio sekä toimintaja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset tehtävien hoitamiseen turvataan. Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa kolmen vuoden suunnittelukauden tai perustellusta syystä tätä pidemmän, kuitenkin enintään viiden vuoden ajanjakson aikana. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla taseen osoittama alijäämä katetaan ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu yli- tai alijäämä. Talousarvioon otetaan tehtävien hoitamisen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Määrärahat ja tuloarviot otetaan talousarvioon bruttomääräisinä. Talousarviossa on käyttötalousja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Tarkastajien nimikirjaimet

36 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Kirkkovaltuuston on hyväksyttävä seurakunnan ja yhteisen kirkkovaltuuston seurakuntayhtymän talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma viimeistään edellisen vuoden joulukuussa. 4 Jollei kirkkovaltuusto tai yhteinen kirkkovaltuusto hyväksy talousarvioehdotusta ilman muutoksia, se on palautettava kirkkoneuvostolle tai yhteiselle kirkkoneuvostolle, jos vähintään kolmasosa läsnä olevista jäsenistä vaatii palauttamista. Kirkkoneuvoston tai yhteisen kirkkoneuvoston on annettava asiasta lausunto ja tehtävä ehdotukseen ne muutokset, joihin kirkkovaltuuston päätös antaa aihetta. Kun ehdotusta käsitellään kirkkovaltuustossa uudelleen, käsiteltäväksi otetaan vain aikaisemmin päätetyt muutokset sekä kirkkoneuvoston tai yhteisen kirkkoneuvoston niiden johdosta tekemät uudet ehdotukset. Talousarvio on tällöin lopullisesti hyväksyttävä. Kirkkoneuvostolle on esitelty talousarvioon liittyviä toimintasuunnitelmia ja tavoitteita sekä taloussuunnitelmaa budjettiseminaarissa Talousarvio koostuu seuraavista osista - yleisperustelut - toimintasuunnitelman ja talousarvion sitovuusohjeet - taloussuunnitelma vuosille Investointiehdotus toiminnalliset tavoitteet talousarvioehdotus hautainhoitorahaston talousarvio Kirkkovaltuuston käsittelyyn tulee yhtenä kokonaisuutena toiminta- ja taloussuunnitelma, joka sisältää toimintasuunnitelmat toimintayksiköiden ja alueseurakuntien tasolla sekä niihin liittyvät talousarvioehdotukset Esitys Kirkkoneuvosto esittää talousarvion kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös 245 Luottotappiot vuodelta 2018, 2. erä (Valmistelija Markku Laitinen, puh ) (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Taloussääntö 11 Saatavien perintä: Saatavien valvonta ja perintä on järjestettävä siten, että kaikki saatavat tulevat ajallaan ja asianmukaisesti perityiksi. Mikäli saatavaa ei ole eräpäivään mennessä maksettu, velallista on kehotettava maksamaan velkansa. Jos saatavaa viivästyskorkoineen ei Tarkastajien nimikirjaimet

37 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA kehotuksesta huolimatta ole maksettu, on asiassa ryhdyttävä viipymättä perimistoimenpiteisiin. Hallintojohtaja voi perustellusta syystä luopua saatavan perimisestä. Hänen tulee tehdä asiasta kirjallinen päätös perusteluineen. Avoimet saatavat kirjataan kirkkoneuvoston päätöksellä luottotappioiksi sekä myynti- ja muiden saamisten oikaisuiksi välittömästi tuloksettomien perintätoimenpiteiden jälkeen. Saatavien perimistä jatketaan myös tämän jälkeen. Kipan uuden toimintatavan mukaan luottotappiot käsitellään vuosittain kahdessa erässä. Seurakunnan maksamattomat saatavat vuoden luottotappioerässä ovat yhteensä ,56. Summaan sisältyy asuinja liike- ja toimintatilojen vuokria 838,17, hautauspalvelumaksuja 8.712,25, leiri- ja kerhomaksuja 2.068,54, muita seurakuntatyön maksuja 1.600,60. Esitys Kirkkoneuvosto päättää kirjata luottotappioksi seurakunnan avoimet saatavat, yhteensä ,56. Päätös 246 Mäntykankaan hautausmaakiinteistöön liittyvä tilusvaihto Jyväskylän kaupungin kanssa (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta / 82: (Esittelijä Maritta Lukkarinen puh ) Mäntykankaan erillisten hautausmaakiinteistöjen yhdistämisselvityksen yhteydessä ilmeni, että Laukaan seututien rakentamisen yhteydessä on jäänyt tiealueen alle kaksi jäämätonttia, joita ELY-keskus ei ole aikanaan seurakunnalta lunastanut. Kapea suikale n. 600 m² lohkotaan yleiseksi alueeksi syys-/lokakuun aikana, jonka jälkeen tehdään vastikkeeton tilusvaihto Jyväskylän kaupungin maankäytön kanssa. Tilusvaihto vaatii kirkkohallitukselle alistamisen. Esitys: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta esittää kirkkoneuvostolle, että kirkkoneuvosto 1. hyväksyy Jyväskylän kaupungin maankäytön esittämän menettelyn lohkoa Laukaantien tiealueen alle jääneet jäämäsuikaleet yhteensä n. 600 m² yleiseksi alueeksi 2. hyväksyy tilusvaihtotoimituksen ilman erillistä sopimusta kaavan mukaisena 3. valtuuttaa kiinteistöpäällikön edustamaan seurakuntaa tilusvaihtotoimituksessa Päätös: Esitys hyväksyttiin. Tarkastajien nimikirjaimet

38 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Kiinteistö- ja hautaustoimenjohtokunta on käsitellyt Jyväskylän kaupungin maankäytön kanssa toteutettavaa tilusvaihtoa. Yleiseksi tiealueeksi (Laukaantie) muodostunut seurakunnan maa-alue n. 600m 2 lohkotaan ja tehdään vastikkeeton tilusvaihto. Jyväskylän kaupungin maankäyttö tulee viranomaisena osoittamaan vaihtoalueen tilusvaihtotoimituksessa. Kirkkolain 9 luvun 3 mukaan kiinteän omaisuuden myymistä koskevan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista ja enemmän kuin puolet kaikista valtuuston jäsenistä sitä kannattaa. Kirkkolain 14 luvun 4 :n mukaan kirkkovaltuuston päätös, joka koskee seurakunnan kiinteän omaisuuden myymistä, vaihtamista tai muuta luovuttamista, on alistettava kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Esitys Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se 1) hyväksyy Jyväskylän kaupungin maankäytön esittämän menettelyn lohkoa Laukaantien tiealueen alle jääneet jäämäsuikaleet yhteensä n. 600 m² yleiseksi alueeksi; 2) hyväksyy tilusvaihtotoimituksen ilman erillistä sopimusta kaavan mukaisena; Päätös 247 Metsänhoitosuunnitelman hyväksyminen (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta / 126: (Esittelijä Antti Pekuri puh ) Kirkkojärjestyksen 15 luvun 10 :n mukaan seurakunnan metsiä tulee metsälain tavoitteiden toteuttamiseksi hoitaa kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymän metsäsuunnitelman mukaisesti. Metsäsuunnitelman tulee olla metsänhoidon ammattiasiantuntemusta edustavan yhteisön tai henkilön laatima Metsäsuunnitelman vahvistaa kirkkovaltuusto. Päijänteen metsänhoitoyhdistys on laatinut metsäsuunnitelman vuosille Uusi metsäsuunnitelma kattaa yhteensä 575,3 ha, josta varsinaista metsämaata on 547,8 ha, kitumaata 6,3 ha ja joutomaata 13,3 ha ja 8,0 ha muuta maata (Hanslammin rauhoitusalue). Suunnitelman mukainen hakkuuehdotus on m 3 / 4,1 ha vuodessa. Puuston kasvuksi on suunnitelmakaudella arvioitu m 3. Hakkuuja hoitotoimenpiteet on suunniteltu siten, että puuston määrä suunnittelujakson lopussa on suurempi kuin lähtötilanteessa. Vuoden Tarkastajien nimikirjaimet

39 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA alkupuuston määrä on m 3 ja vuonna 2028 loppupuuston määrä on m 3. Metsäsuunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on puuston määrän lisääntyminen suunnittelukaudella Liite: 7/126 lähetetty sähköpostissa ja esitellään kokouksessa. Esitys: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsittelee laaditun metsäsuunnitelman vuosille ja lähettää sen kirkkoneuvostolle ja edelleen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsitteli laaditun metsäsuunnitelman vuosille ja lähettää sen kirkkoneuvostolle ja edelleen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta on käsitellyt Jyväskylän seurakunnalle laaditun metsänhoitosuunnitelman vuosille ja esittänyt sen kirkkoneuvoston ja edelleen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Suunnitelma esitellään kirkkoneuvoston ja -valtuuston kokouksessa ja liitetään osaksi kirkkovaltuuston pöytäkirjaan. Suunnitelma on kokonaisuudessaan esillä paperitulosteena myös ennen kirkkoneuvoston ja -valtuuston kokousta ja se on myös luettavissa seurakunnan julkisilla nettisivuilla Esitys Kirkkoneuvosto merkitsee laaditun metsänhoitosuunnitelman vuosille tiedoksi ja lähettää sen edelleen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös 248 Kaunisharjun kerhotilan maanvuokrasopimuksen irtisanominen (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta / 85: Kaunisharjun kerhotilan kehittäminen (Esittelijä Maritta Lukkarinen puh ) Kaunisharjun 75 m²:n kerhotila osoitteessa Yläkoskentie 11 on rakennettu v Kuiville Pyrkivien Tuki ry:n toimitilojen päätyyn 100 m² vuokratontille 50 vuoden molemminpuolisella irtisanomisajalla. Rakennukseen ei ole tehty korjaustoimenpiteitä ja seurakunnan kerhotilat ovat myös sisäosiltaan rakennusajankohdan mukaiset. Tilat ovat täyden peruskorjauksen tarpeessa. Seurakunnan kerhotiloissa esiintyy eriasteisia kiinteistön kunnosta johtuvia sisäolosuhdehaittoja ja tilojen rajallisuudesta johtuvia toiminnallisia puutteita. Seurakunnan käyttöaste kerhotiloille on Katriina varauskirjan mukaan varsin alhainen, ke 9-11 perhekerho ja klo kouluikäiset, to 9-11 Tarkastajien nimikirjaimet

40 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA v. sekä pe klo ja tilojen käyttöaikaa voitaisiin luovuttaa enemmän Kuiville Pyrkivien Tuki ry:lle. Kuiville Pyrkivien Tuki ry on ilmaissut halukkuutensa kiinteistön peruskorjaukseen ja mahdolliseen toimintansa laajentamiseen. Omistussuhteiden moninaisuus on toistaiseksi nähty esteenä kiinteistön omistajan peruskorjaushankkeeseen ryhtymiseen. Mikäli seurakunta irtisanoo maanvuokrasopimuksen, on Kuiville Pyrkivien Tuki ry vuokrasopimukseen kirjatun maanvuokralain mukaan velvoitettu lunastamaan tontilla olevan rakennusosan. Alla ote maanvuokralaista. Maanvuokralaki / Kun vuokrasuhde päättyy, on vuokranantaja, jollei tässä laissa toisin säädetä, velvollinen suorittamaan lunastuksen tontilla olevista rakennuksista, puista ja pensaista sekä pysyvään käyttöön tarkoitetuista laitteista ja laitoksista, mitkä vuokrasuhteen päättyessä siirtyvät hänen omistukseensa. Lunastusvelvollisuus ei käsitä ilmeisiä ylellisyyslaitteita eikä laitteita tai laitoksia, joita on käytetty muuhun kuin vuokrasopimuksen tarkoitukseen. Lunastusta suoritetaan se määrä, mihin lunastettava omaisuus vuokrasuhteen päättymisen ajankohta paikkakunnalla käyvän hinnan mukaan arvioidaan siinä kunnossa missä se silloin on. Jos rakennuksia, laitteita ja laitoksia voidaan edelleen käyttää entiseen tarkoitukseensa, on arvioinnissa lisäksi otettava huomioon niiden tuotto. Muu sopimusehto on mitätön. liite 5/85 Esitys: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta päättää esittää kirkkoneuvostolle, että 1. maanvuokrasopimus Kuiville Pyrkivien tuki ry:n kanssa irtisanotaan 2. esitetään Kuiville Pyrkivien Tuki ry:lle i. mahdollisuutta vuokrata seurakunnalle kerhoaikaa peruskorjauksen jälkeiselle ajalle ii. kerhotila kalustettaisiin peruskorjauksen jälkeen lasten iii. Päätös: Esitys hyväksyttiin. kerhotoimintaan sopivilla kalusteilla lunastukseen tarvittavan käyvän hinnan arviointikulut jaetaan srk ja maanvuokranantajan kanssa Esitys Kirkkoneuvosto päättää, että maanvuokrasopimus Kuiville Pyrkivien tuki ry:n kanssa irtisanotaan ja mahdollisesta kerhotilan myöhemmästä käytöstä neuvotellaan erikseen. Päätös Tarkastajien nimikirjaimet

41 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Kirkkovaltuuston esityslistalle tulevat asiat (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Kirkkovaltuuston klo kokouksen esityslistalle tulevat asiat: 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Työjärjestyksen hyväksyminen 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 Ylipuutarhurin viran kelpoisuusehtojen määrittäminen 5 Vastaus Raija Sipisen aloitteeseen kummiperhetoiminnan käynnistämisestä 6 Vastaus Tapio Lampisen, Eero Kuuselan ja 6 muun kirkkovaltuutetun aloitteeseen Jyväskylän kaupungin kirkosta avoin kirkko 7 Luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelevan työryhmän loppuraportti 8 Alueseurakunnan johtosäännön muutokset 9 Kirkkoneuvoston ohjesäännön päivittäminen 10 Yhteisen seurakuntatyön johtosääntö 11 Keski-Suomen seurakuntien kehitysvammaistyön yhteistoimintasopimuksen ja yhteisjohtokunnan johtosäännön päivittäminen 12 Talousarvio vuodelle Mäntykankaan hautausmaakiinteistöön liittyvä tilusvaihto Jyväskylän kaupungin kanssa 14 Metsänhoitosuunnitelman hyväksyminen 15 Aloitteet 16 Ilmoitusasiat 17 Valitusosoitus Esitys Merkitään asiat tiedoksi. Päätös 250 Kirkkohallituksen yleiskirjeet (Esittelijä Anu Lajunen, puh ) Yleiskirjeet ovat nähtävillä kokouksessa ja haettavissa Internetosoitteesta Yleiskirje 14/2018: Vuoden 2019 tuloveroprosentin ilmoittaminen verohallinnolle Yleiskirje 15/2018: Rippikoulun malliohjesääntö Yleiskirje 16/2018: Uusi etu- ja sukunimilaki voimaan Esitys Kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi yleiskirjeet. Päätös Tarkastajien nimikirjaimet

42 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 10/ KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Ilmoitusasiat 1) Kirkkovaltuuston Vesala leirikeskus iltakoulu pidetään torstaina klo 17 alkaen Vesalan leirikeskuksessa 2) Katsaus vuoden 2019 kirkkopäivien järjestelyihin Esitys Merkitään ilmoitusasiat tiedoksi. Päätös 252 Oikaisuvaatimus ja valitusosoitus Oikaisuvaatimus/valitus on tehtävä Kirkkolain 24 luvun mukaisesti. Tarkastajien nimikirjaimet

43 10x21 9x21 13x23 9x21 9x21 9x21 13x23 13x23 8x22 10x21 9x21 17x4 10x21 8x22 9x21 17x4 8x22 10x21 9x21 17x4 17x4 9x21 10x21 8x22 17x4 9x21 8x22 10x21 17x4 9x21 10x21 8x22 17x4 8x22 8x8 10x21 9x21 8x18 8x4 17x4 8x22 10x21 9x21 9x21 10x21 8x22 17x4 17x4 20x21 9x21 10x21 8x22 10x21 8x22 10x21 9x21 17x4 9x21 6x8 17x4 9x21 10x21 8x22 9x21 9x21 9x21 13x23 9x21 9x21 9x21 9x21 9x21 17x4 10x21 8x22 10x21 9x21 10x21 9x21 9x21 13x23 18x21 10x x8 8x18 8x4 8x22 13x23 10x21 B A BRUTTOALA 1 784,5 m 2 VARASTO 11,0 m 2 SALI 83,5 m 2 TERASSI 43,5 m 2 MAJOITUSHUONE MAJOITUSHUONE MAJOITUSHUONE MAJOITUSHUONE MAJOITUSHUONE MAJOITUSHUONE MAJOITUSHUONE 2 24,0 m 24,0 m 2 24,0 m 2 PIENRYHMÄ MAJOITUSHUONE (INVA) 33,5 m 2 24,0 m 2 24,0 m 2 19,0 m 2 19,0 m 2 19,0 m 2 SPTH 3-4 HLÖÄ 2-3 HLÖÄ 2-3 HLÖÄ 2-3 HLÖÄ 13,0 m HLÖÄ 3-4 HLÖÄ 3-4 HLÖÄ 3-4 HLÖÄ RUOKAILU 188,0 m 2 VAR. / SIIV. 3,5 m 2 PH PH PH PH PH 3,5 m 2 3,5 m 2 3,5 m 2 3,5 m 2 3,5 m 2 PH 3,0 m 2 PH 3,0 m 2 PH 4,5 m 2 8x22 17x4 KÄYTÄVÄTILA 95,5 m 2 17x4 PIENRYHMÄ 79,0 m 2 WC 2,5 m 2 PH PH PH 3,5 m 2 3,5 m 2 4,0 m 2 PH PH 3,0 m 2 3,0 m 2 WC SH WC SH 1,5 m 2 1,0 m 2 2,0 m 2 1,0 m 2 MAJOITUSHUONE (INVA) 24,0 m HLÖÄ MAJOITUSHUONE 19,0 m 2 8x22 17x4 WC 2,5 m 2 VARASTO 7,0 m 2 TUULIKAAPPI 4,5 m HLÖÄ 3-4 HLÖÄ 3-4 HLÖÄ MAJOITUSHUONE MAJOITUSHUONE MAJOITUSHUONE 24,0 m 2 24,0 m 2 24,0 m HLÖÄ 2-3 HLÖÄ MAJOITUSHUONE MAJOITUSHUONE 19,0 m 2 19,0 m 2 TEKN. TILA 25,5 m 2 VSS 60,0 m 2 KIINTEISTÖNHOITO 13,5 m 2 SOS.TILA 5,5 m 2 SOS.TILA 7,0 m 2 TUULIKAAPPI 12,0 m 2 VARASTO 3,5 m 2 EMÄNNÄNHUONE KT-KUIVAVARASTO 7,5 m 2 4,0 m 2 KEITTIÖ 90,5 m 2 10x21 28x12 10x21 15x11 PARVI PARVI AULATILA 45,0 m 2 13x23 10x21 10x x21 10x PH 4,5 m 2 INVA-WC 4,5 m 2 WC 2,0 m 2 10x HLÖÄ 9x21 PH 3,0 m 2 10x21 8x21 SPTH 0,5 m 2 PH 3,5 m 2 10x21 10x21 MAJOITUSHUONE 24,0 m 2 9x21 PH 3,0 m HLÖÄ 10x HLÖÄ 9x21 MAJOITUSHUONE 24,0 m 2 PH 3,5 m 2 8x22 17x4 8x22 17x4 PIENRYHMÄ 32,0 m 2 MAJOITUSHUONE 24,0 m HLÖÄ 17x4 MAJOITUSHUONE 24,0 m 2 8x22 17x4 8x22 A B 160,00 TOIMISTO 12,0 m 2 9x21 19x23 TUULIKAAPPI 9,5 m 2 19x23 VAATESÄILYTYS 27,5 m 2 9x21 9x21 WC 2,0 m 2 WC 2,0 m 2 VAR. / SIIV. 14,5 m 2 9x HLÖÄ 2-3 HLÖÄ MAJOITUSHUONE 19,0 m 2 PH 3,0 m 2 MAJOITUSHUONE 19,0 m 2 9x21 10x HLÖÄ 9x21 10x21 PH 3,0 m 2 KÄYTÄVÄTILA 70,0 m 2 PH 3,5 m 2 9x21 10x21 10x21 9x21 10x21 PH 3,5 m 2 PH 3,5 m 2 10x21 9x HLÖÄ PH 3,5 m 2 MAJOITUSHUONE 24,0 m HLÖÄ 9x21 TERASSI 43,5 m 2 Sijoituskerr... Huonealat Vyöhykkeen nimi Ala 8x8 8x18 8x4 8x4 8x18 8x8 8x8 MAJOITUSHUONE 19,0 m 2 8x18 8x4 MAJOITUSHUONE 24,0 m HLÖÄ 9x HLÖÄ 3-4 HLÖÄ MAJOITUSHUONE 24,0 m 2 PH 3,5 m 2 PH 3,5 m 2 9x21 10x21 10x21 9x21 WC 2,5 m 2 VAR. / SIIV. 3,5 m 2 9x21 13x23 1. kerros AULATILA BRUTTOALA 44, ,4 17x4 8x22 8x22 17x4 17x4 MAJOITUSHUONE 24,0 m 2 8x22 13x23 TUULIKAAPPI 4,5 m 2 9x21 VARASTO 7,0 m 2 WC 2,5 m 2 9x21 PIENRYHMÄ 79,0 m 2 EMÄNNÄNHUONE 7,6 INVA-WC 4,5 iv-konehuonevaraus 1 777,3 KEITTIÖ 90,3 KIINTEISTÖNHOITO 13,4 KT-KUIVAVARASTO 4,0 IV-KONEHUONEVARAUS 90,5 m 2 KÄYTÄVÄTILA 165,3 MAJOITUSHUONE 540,8 IV-KONEHUONEVARAUS 35,0 m 2 10x21 MAJOITUSHUONE (INVA) 43,0 10x21 PH 92,9 PIENRYHMÄ 223,0 RUOKAILU 187,8 SALI 83,4 SH 2,4 SOS.TILA 12,4 SPTH 13,7 TEKN. TILA 25,3 TERASSI 87,2 TOIMISTO 12,0 TUULIKAAPPI 30,2 VAATESÄILYTYS VAR. / SIIV. VARASTO WC 27,4 21,1 28,4 20,2 KOHDE VESALAN LEIRIKESKUS vaihe pvm ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ lpv p etunimi.sukunimi@lpv.fi 2. kerros VSS IV-KONEHUONEVARAUS 60,0 125,1 PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ POHJALUONNOS MK 1:300, 1:1,72 (A3) TW PIIRTÄJÄ PVM SUUNNITTELIJA TYÖNRO 874 PIIRNRO Kimmo Kautto

44 MAJOITUSHUONE MAJOITUSHUONE LEIKKAUS A-A IV-KONEHUONE MAJOITUSHUONE VSS TK LEIKKAUS B-B Välilyönti jos jätettävä kenttä tyhjäksi!! KOHDE VESALAN LEIRIKESKUS vaihe pvm ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ lpv p etunimi.sukunimi@lpv.fi PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ MK PIIRTÄJÄ PVM SUUNNITTELIJA Leikkaukset A-A ja B-B 1:100 (A3) TW TYÖNRO 874 PIIRNRO Kimmo Kautto

45

46 9x4 9x4 9x21 9x21 9x4 9x4 9x21 9x21 9x21 9x21 14x22 14x22 KUISTI / VILVOITTELU 9,5 m 2 KUISTI / VILVOITTELU 9,5 m 2 12x4 12x4 10x21 10x21 12x4 12x4 TK 2,5 m 2 TK 2,5 m 2 PUKUHUONE 10,5 m 2 9x21 TAKKAHUONE 31,5 m 2 9x21 PUKUHUONE 10,5 m 2 9x21 WC 1,5 m 2 WC 1,5 m 2 9x21 SAUNA 8,5 m 2 PESUHUONE 8,0 m 2 LVIS 7,0 m 2 SPRINKLER 6,0 m 2 PESUHUONE 8,0 m 2 SAUNA 8,5 m 2 12x4 12x4 10x4 10x4 10x21 10x21 10x4 10x4 12x4 12x4 KOHDE VESALAN LEIRIKESKUS ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ lpv p etunimi.sukunimi@lpv.fi PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ MK PIIRTÄJÄ PVM SUUNNITTELIJA SAUNARAKENNUS 1:100 (A3) TW TYÖNRO 874 PIIRNRO Kimmo Kautto

47 RAK J Vesalan leirikeskus HANKESUUNNITELMA Jyväskylän seurakunta Tilaaja yhteyshenkilö: Maritta Lukkarinen Kiinteistöpäällikkö Kiinteistöpalvelut Tellervonkatu Jyväskylä LPV:n suunnitelmien mukaisesti LAAJUUSTIEDOT Majoitus: Kaksi erillistä 13 majoitushuoneen siipeä Kokonaisala: Alakerran bruttoala 1784 m² Yläkerran bruttoala 125 m² Uudisrakennuksen kokonaisbruttoala 1910 m² Satelliittikuva nykyisestä Vesalan kurssikeskuksesta (lähde Google Maps)

48 RAKENNEJÄRJESTELMÄKUVAUS: Tämän rakennejärjestelmäkuvauksen tarkoitus on tuoda esille eri ratkaisuja ja niiden teknistä soveltuvuutta tähän kohteeseen. Sisältö: 1. Toteutettavuus, käyttöikä, kosteudenhallinta ja sisäilman laatu 2. Palotekninen toteutus 1. Toteutettavuus, käyttöikä, kosteudenhallinta ja sisäilman laatu 1.1 Alapohja ja perustukset Maanvarainen alapohja on yleisesti käytetty rakenneratkaisu niin julkisissa kuin yksityisissä rakennuksissa. Tässä leirikeskuksessa on päädytty käyttämään rakennuksen lämmönlähteenä maalämpöä. Maalämmöllä toteutettuun lämmitykseen soveltuu lattialämmitys parhaiten. Toteutustavaltaan maanvarainen alapohja on yksinkertaisin ja selkein rakenne. Rakenteen höyryntiiveys on hyvä ja maaperästä huonetilaan päin ilman ja kaasun tiiveys toteutetaan ympäristöministeriön julkaisun Radonin torjuminen pien- ja rivitaloissa mukaisesti. Perustukset ovat maanvaraiset, perusmaan varaan tiivistetyn murskekerroksen varaan rakennetut matalaperustukset. Perustukset salaojitetaan ja routaeristetään EPS ja /tai suulakepuristetuin solupolyuretaanilevyin. Antura ja perusmuuri ovat teräsbetonia. Perusmuurit ovat EPS-lämmöneristettyjä elementtejä. Kyseiset rakenteet säilyvät turmelemattomina vähäisin huoltotoimenpitein suunnitellun käyttöiän 50 vuotta ja jopa 100 vuotta. Lattian pintarakenteet on tarpeen mukaan uusittavissa useita kertoja. Salaojien ja routasuojausten uusiminen ja kunnostaminen on mahdollista ilman mittavia rakennustöitä ja eikä oleellisesti aiheuta häiriötä rakennuksen käytölle. 1.2 Ulkoseinät US1 Puurakenteinen puurankaseinä Tämä seinärakenne on hyvin yleisesti käytetty ratkaisu pien- ja rivitaloissa. Rakenne voidaan toteuttaa sääsuojassa paikalla rakentaen tai suurelementteinä missä on ikkunat, sähköasennukset ja ulkoverhoukset valmiiksi asennettuna. Rakennusfysikaalisesti rakenne on toimiva ja hyvin toteutettuna rakenne on sekä höyrynvuodon sekä ilmavuotojen osalta tiivis. Rajapintojen tiivistykset on helppo toteuttaa vakiintunein tiivistysdetaljein ja -tuottein. Höyrynsulun sijoittaminen syvemmälle seinärakenteeseen (kipsilevy + 48x40 vaakakoolaus) saadaan sähköasennuksille tila ilman että joudutaan lävistämään höyrynsulkua. Samoin seiniin tehtävät kiinnitykset eivät riko höyrynsulkua. Ulkoverhouksen takana on riittävä tuuletusväli ja tuulensuojana ilman kosteuden sekä lämpötilan muutoksia hyvin kestävä tuulensuojakipsilevy.

49 Kyseinen rakenne kestää riittävin huoltotoimenpitein suunnitellun käyttöiän 50. Sisäpuoliset pintarakenteet on tarpeen mukaan uusittavissa useita kertoja ja jopa levytys on uusittavissa. Ulkoverhouksen pintakäsittely on uusintakäsiteltävä huoltoohjelman mukaisesti ja aina tarpeen mukaan. US2 Puurakenteinen puurankaseinä Tämä seinärakenne on sama kuin edellä sillä lisäyksellä, että siinä on sisäpuolella vedeneristysrakenne märkätilalevyineen ja harkkomuurauksineen. Tässä ratkaisussa voidaan märkätilan pinnoitteet / pintamateriaalit uusia ilman varsinaisen seinärakenteen uusimista. Rakenteeseen voi myös asentaa kosteusantureita rakenteen toimivuuden tarkkailuun. 1.3 Yläpohja Vedeneristeenä yläpohjassa on konesaumattu peltikate varustettuna AKK2-luokan aluskatteella ja yhtenäisellä alusrakenteella. Kantavana rakenteena on teollisesti valmistetut naulalevyristikot. Rakenteessa on höyrynsulkumuovi, lämmöneristeenä kivivillaa. Rakenne on yleisesti käytetty pien- ja rivitaloissa. Rakennusfysikaalisesti rakenne on toimiva ja hyvin toteutettuna rakenne on sekä höyrynvuodon sekä ilmavuotojen osalta tiivis. Rajapintojen tiivistykset on helppo toteuttaa vakiintunein tiivistysdetaljein ja -tuottein. Höyrynsulun sijoittaminen syvemmälle (koolaus / alaslasku) saadaan sähköasennuksille tila ilman että joudutaan lävistämään höyrynsulkua. Samoin kattoon tehtävät kiinnitykset eivät riko höyrynsulkua. Konesaumatun peltikatteen käyttöikä on yli 50v ja huoltotoimenpiteenä vaatii lähinnä puhdistusta. Sisäpuoliset pintarakenteet on tarpeen mukaan uusittavissa useita kertoja ja jopa levytys on uusittavissa. 2 Palotekninen toteutus Rakennus on alustavien suunnitelmien mukaan P3 paloluokkainen. Koska rakennuksessa on myös toiseen kerrokseen sijoitettavia tiloja, tulee paloviranomaisilta varmistaa tulkitaanko tämä rakennus yksikerroksiseksi (arkkitehti). Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta ohjeistaa, että paloosasto on jaettava osiin majoitushuoneittain ja voi olla ilman sprinklausta mikäli kerrosala on enintään 2400 m2 ja kerrosluku on yksi. Lisäksi tilat on jaettava enintään 400 m2 palo-osastoihin. Henkilömäärä saa olla enimmillään 50 hlö. Mikäli rakennus sprinklataan vastaavasti kerrosala saa olla enintään 2400 m2, kerrosluku yksi ja tilat jaettava maksimissaan 600 m2 palo-osastoihin. Henkilömäärä saa olla enimmillään 100 hlö. Mikäli rakennus toteutetaan P2 tai P1 paloluokkaisena, niin alat, kerroslukumäärät ja sprinklaustarve ovat luonnollisesti erilaiset kuin edellä estetyssä P3 luokan rakennuksessa.

50 1 Kooste alueseurakunnilta ja johtokunnilta saaduista lausunnoista organisaatiota tarkastelleen työryhmän loppuraporttiin Vaajakoski Alueneuvosto esittää, että alueneuvoston kokoonpano säilyy nykyisellään ja alueneuvoston jäsenten valintaprosessi pidetään entisenlaisena. Nuorten edustajan valitseminen osalliseksi koetaan hyvänä. Seurakuntalaisille mahdollistetaan osallistuminen alueneuvoston kokouksiin. Keltinmäki Keltinmäen alueneuvoston aikataulu ei taipunut lausunnon käsittelemiseen kokouksessa. Jäsenille annettiin mahdollisuus lähettää omat kannanottonsa. Vastauksia tuli kolme. Niissä kaikissa kannatettiin nykyistä alueneuvoston kokoonpanoa ja jäsenmäärää. Jäsenmäärän supistamisen pelättiin kapeuttavan vaikutusmahdollisuuksia. Yhdessä vastauksessa ehdotettiin, että luovutaan henkilökohtaisista varajäsenistä. Varajäseniä olisi 3-4, jotka kutsuttaisiin paikalle järjestyksessä. Asiakirjajärjestelmää Domusta kannatettiin ja pidettiin muutenkin hyvänä, että joskus voi pitää sähköisen kokouksen. Nuorten osallistamista pidettiin tärkeänä, viestintää pitää kehittää somemaailmaan. Tikkakoski Alueneuvosto keskusteli luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelleen työryhmän ansiokkaasta raportista ja päätti antaa lausuntonsa vastaamalla raportin viimeisessä luvussa Työryhmän kehittämisehdotukset kootusti ranskalaisilla viivoilla koottuihin esityksiin seuraavasti. Lausunnon numerointi vastaa aina kunkin ranskalaisen viivan kohtaa järjestysluvulla (1.-10), vaikka niitä ei itse raportissa ole numeroitukaan. 1. Ehdotusta kannatetaan. 2. Ehdotusta kannatetaan. 3. Ehdotusta kannatetaan. 4. Ehdotusta kannatetaan. Alaikäisyys tulisi aiheuttamaan juridisia ongelmia. Ehdotamme, että ikäraja olisi vuotta. Valinta täytyisi olla samanlainen kaikissa alueseurakunnissa, mutta valintatapaa täytyy vielä miettiä. Toki sekin voisi olla mahdollista, että jos johonkin alueseurakuntaan ei nuorta löytyisi, niin hänen paikkansa jäisi tuolloin vain täyttämättä, sillä hänellähän ei ole kokouksessa kuitenkaan äänioikeutta. Ongelmaksi saattaisi nuorilla muodostua pitkäaikaisempi sitoutuneisuus. 5. Ehdotusta ei kannateta, sillä nykyinen toimii hyvin. 6. Ehdotusta ei kannateta. Ehdotus liittyy edelliseen. Käytäntö olisi sekava. Varajäsenten sitoutumista ja osallistamista tulee kehittää jollain muulla tavalla, esim. iltakoulutyyppisillä kokoontumisilla. 7. Ehdotusta kannatetaan. 8. Ehdotusta kannatetaan. YSP:n (tulevaisuudessa YST?) työntekijävalinnat samaan linjaan kuin alueseurakunnissa. 9. Ehdotusta kannatetaan. 10. Asia on jo päätetty. Linja oikea. Varmaan myös tulevaisuudessa joudutaan tekemään tarkastuksia palkkiosäännön eri kohtiin. Huhtasuo Huhtasuon alueneuvosto lausuu luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelevan työryhmän raportista seuraavaa: Työryhmän esityksen mukaisesti kannattaa kanttorien valinnan siirtämistä alueneuvostojen vastuulle. Työryhmän esityksestä poiketen kannattaa nykyistä henkilökohtaisten varajäsenten mallia alueneuvostoissa. Työryhmän esityksestä poiketen kannattaa

51 2 alueneuvostojen kokoonpanojen säilymistä nykyisellään. Työryhmän esityksen mukaisesti kannattaa nuorten edustusta alueneuvostossa ja ehdottaa, että alueseurakunnan isoskoulutettavat valitsevat keskuudestaan edustajan. Kannatetaan selvitystyön jatkamista alueneuvosto nimen korvaamiseksi johtokunta nimellä. Säynätsalo Alueneuvosto näkee työryhmän tavoin luottamushenkilöorganisaation perustaksi näkemyksen yhteisestä pappeudesta. Sen mukaisesti seurakunnan hallinnon rakenteiden ja toiminnan tulee mahdollistaa seurakuntalaisten osallistuminen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen omien lahjojensa ja taitojensa mukaan yhdessä työntekijöiden kanssa. Havaintoja luottamushenkilöille suunnatun kyselyn vastauksista: Vastausprosentti 47 herättää alueneuvostossa kysymyksiä mm. sen suhteen kertooko se jotain luottamushenkilöiden todellisesta halusta ja valmiudesta vaikuttaa luottamushenkilötoimintaan vai osuiko kyselyn ajankohta hankalaan aikaan. Vai onko niin, että vaikutusmahdollisuudet ja tehtävässä toimiminen on koettu olevan sen verran kohdallaan, ettei ole ollut tarvetta reagoida siihen? Raportin mukaan vastaajat olivat pääasiassa kokeneet luottamustehtävissä toimimisen myönteiseksi. On kuitenkin syytä huomata, että samanaikaisesti monien myönteiseksi kokema asia korostui lähes yhtä usean vastaajan kohdalla päinvastaisesti koettuna negatiivisena asiana. Samojen asioiden vastakkainen kokeminen herättää kysymyksen tarpeesta kiinnittää huomiota toimintakulttuuriin. Alueneuvoston roolin päivittämisessä on syytä pohtia - alueneuvoston roolia hallinnollisena ja toiminnallisena yksikkönä. Jos se on seurakunnan puolesta (esim. henkilövalintoja tekevä), se ei voine olla joku työryhmätyyppinen vaan riit-tävillä valtuuksilla (esim. kirkkovaltuuston asettamana) toimiva hallintoelin, jonka toimintaa säätelee kirkkolaki ja järjestys. - ratkaisut, miten nuorten ääni saadaan paremmin kuulluksi myös alueneuvostoissa. Kiintiö-paikka hallintoelimessä ei välttämättä ole se mikä olisi nuorelle ominaisin vaikuttamisen paikka, niin tärkeää kuin siihenkin opettelu on. Kirkolliskokouksen hallintovaliokunta lausunnossaan eikä tulevaisuusvaliokunta mietinnössään asettunut tukemaan tulevaisuuskomitean ajatusta nuorten kiintiöpaikasta kirkolliskokouksessa, vaan päätyivät siihen, että nuorten osallisuutta kirkon hallinnon kaikilla tasoilla tulee kehittää muuten. - ratkaisua, jolla voitaisiin edesauttaa sitä, että alueneuvostoihin tulisi erilaisen kokemuksen omaavia henkilöitä, jotka voisivat ottaa omakseen jonkin työmuodon, seurata sitä tarkemmin ja olla tiiviimmässä yhteydessä /yhteistyössä ao. työalan työntekijöiden kanssa. Alue-neuvostojen jäsenet voisivat näin tukea osaamisensa ja verkostojensa kautta työmuotojen toimintaa ja olla linkkinä työmuodon ja alueneuvoston välillä. Alueneuvosto yhtyy työryhmän näkemykseen, että varajäsenetkin olisi syytä saada aiempaa tiiviimmin mukaan alueneuvoston työskentelyyn, mutta suhtautuu kuitenkin varauksella työryhmän esittämään malliin alueneuvoston koon muuttamisesta. Ratkaisu merkitsee luottamustehtäviin valittujen henkilöiden määrän vähentämistä lähes 2/5:lla samalla kuun alueneuvoston työskentelyyn osallistujien määrä kasvaa yhdeksästä yhteentoista. Lisäys ei välttämättä lisää tehokkuutta tai lisää aiempaa tiiviimmän alueneuvostojen työskentelykulttuurin syntymistä. Alueneuvoston mielestä neuvoston jäsenmäärä voisi olla nykyinen kuitenkin niin että varajäsenten määrä ja valintatapa olisi työryhmän raportin ehdotuksen mukainen. Luottamustoimeen valittujen sitähän varajäsenetkin ovat ja sitoutuneiden toiminta- ja vaikutus-mahdollisuuksien sekä varajäsenten ajan tasalla pysyminen voidaan järjestää

52 3 muutenkin. Raportissa puhutaan mm. iltakouluista ja muista keskustelutilaisuuksista, jotka yli puolet vastaajista koki selkeästi tärkeimmiksi toiminnoiksi varsinaisten kokousten lisäksi. Säynätsalon alueneuvoston jäsenistä valtaosa saa nytkin esityslistat ja pöytäkirjat sähköpostilla. Domus-asian- ja dokumenttihallintajärjestelmän käyttöönotto on siksi kannatettava ratkaisu. Sen myötä voitaisiin mahdollistaa myös varajäsenille mahdollisuus paremmin seurata alueneuvostossa esillä olevia asioita ja niistä tehtyjä päätöksiä. Alueneuvosto pitää hyvänä työryhmän suunnitelmaa kanttorin valinnan siirtämisestä alueneuvoston tehtäväksi. Alueneuvosto tuntee parhaiten oman alueensa erityispiirteet ja erityistarpeet. On luonnollista, ettei niiden huomioonottaminen jää vain viran aukiopanovaiheen erityisten vaatimusten määrittelyyn, vaan yltää valintaan asti. Samalla olisi syytä miettiä mahdollisuuksia alueen työtekijöiden sijaispäätösten siirtämistä aluekappalaiselle ja alueneuvostolle. Uuden kirkkolain mahdollistama osallistuminen kokouksiin sähköisten yhteyksien kautta on syytä ottaa käyttöön heti lain tultua voimaan. Palokka Palokan alueneuvoston lausunto luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelleen työryhmän loppuraportista Alueneuvosto on tutustunut luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelleen työryhmän loppuraporttiin. Kirkkoneuvosto antoi ohjeistuksessaan neuvoksi kiinnittää erityistä huomiota osuuteen, jossa raportoidaan viime keväänä luottamushenkilöille tehdyn kyselyn tuloksia. Alueneuvosto kävi tästä keskustelua ja toteaa seuraavaa: - Palokan alueneuvostossa yleinen ilmapiiri on hyvä ja välitön - alueneuvoston rooli on tärkeä - toivottavaa on, että alueneuvostoon valikoituu luottamushenkilöt, jotka ovat kiinnostuneita oman alueen toiminnasta Kaikkien toimielinten toimintaa koskee myös mm. palkkiosäännön uudistamiseen liittyvä osuus. Tästä Palokan alueneuvosto toteaa, että kirkkovaltuusto on jo vahvistanut uuden palkkiosäännön ja se sopii alueneuvostolle. Raportin käytännön ehdotukset painottuvat alueneuvostojen kokoonpanoon ja työskentelyyn. Palokan alueneuvosto antaa lausuntonaan alueneuvoston kokoonpanosta seuraavaa: Alueneuvoston varsinaisten jäsenten määrästä todetaan, että nykyinen varsinaisten jäsenten määrä on sopiva ja toimiva. Varajäsenten osallistumisesta kokouksiin todetaan samoin, että henkilökohtainen varajäsenjärjestelmä on selkeä ja käytännöllinen. Alueneuvoston jäsenen on helppo olla yhteydessä omaan varajäseneensä ja jakaa informaatiota tarvittaessa. Nuorten läsnäolosta ja osallistumisesta kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeudella alueneuvosto toteaa, että tämä on erittäin toivottavaa. Alueneuvosto kannattaa ajatusta, että alueseurakunnan nuoret valitsevat nuorisotyön työntekijätiimin johdolla keskuudestaan nuorten edustajan, ja tämän valinnan alueneuvosto vahvistaa. Aluejohtokunta vai alueneuvosto? Alueneuvosto kannattaa nykyisen nimen säilyttämistä ennallaan. Yhteydenpidon kehittämisestä suhteessa työntekijöihin alueneuvosto toteaa, että edelleen toivotaan yhteydenpidon säilyvän ja vahvistuvan entisestään. Kirkkoherran toivotaan myös käyvän esittäytymässä alueneuvoston kokouksessa uuden toimikauden alussa. Alueneuvosto toivoo myös tiiviimpää yhteistyötä eri alueneuvostojen jäsenten kanssa keskustelun ja ajatustenvaihdon merkeissä. Kanttorien valintaprosessista todetaan, että nykyinen käytäntö, jossa alueneuvostolla on mahdollisuus antaa lausunto valintaesityksestä, on riittävä. Alueneuvosto kannattaa myös sitä, että kirkkolain sen salliessa uuden lain astuessa voimaan, päätösvaltaa delegoitaisiin riittävästi

53 4 aluekappalaisille. Samoin toivotaan, että alueneuvoston tekemiä toimintaan liittyviä päätöksiä kunnioitettaisiin muissa alueen ulkopuolisissa toimielimissä. Keskusta Lausunto seurakunnan luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelevan työryhmän raportista Keskustan alueseurakunta on kokouksessaan käsitellyt seurakunnan luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelevan työryhmän raporttia ja toteaa yleisenä huomionaan, että se on laaja, huolellisesti valmisteltu ja pääosin hyvin perusteltu. Alueneuvostossa käydyn keskustelun jälkeen alueneuvosto tahtoo kiinnittää huomiota joihinkin keskeisiksi katsomiinsa asioihin. Alueneuvostolla on tärkeä rooli päätöksenteossa, mutta sen yhteyttä työyhteisöön ja vapaaehtoisiin vastuunkantajiin eri työaloilla tulee lisätä. Jos alueneuvoston motivaatiota tehtävässään halutaan lisätä, on työntekijävalintojen kohdalla hienosäätöä, jos kanttori lisätään alueneuvoston valittavaksi. Pappien valintakin alueneuvostossa olisi toivottavaa, minkä lisäksi sijaisuuksien täyttämisessä aluekappalaisella voisi olla vahvempi rooli. Näiden mahdollistaminen tekisi päätöksenteosta joustavampaa ja nopeampaa. Sen ohella, että alueneuvostolla olisi mielekkäitä asioita päätettäväksi, sen työskentelymotivaatiota voisi lisätä ensisijaisesti se, että alueneuvoston jäseniä onnistutaan osallistamaan seurakuntatyöhön nykyistä enemmän jumalanpalveluselämään ja eri työalojen toimintoihin. Alueneuvostojen varsinaisia kokouksia voidaan päätösasioiden vähyyden vuoksi harventaa, mutta niiden lomaan voidaan sijoittaa nykyistä useammin iltakoulutyyppisiä tapaamisia, joissa käsitellään ajankohtaisia teemoja sekä valmistellaan edessä olevia päätökseen tulevia asioita. Näihin kutsutaan myös varajäsenet. Alueneuvostojen koko ja nykyisen kaltainen varajäsenjärjestely hyvä, mikäli varajäsenten kutsumistapa voidaan nykyistä paremmin varmistaa. Pienempi alueneuvoston jäsenmäärä mahdollisesti jäntevöittäisi neuvoston työskentelyä, mutta sen piirissä olisi kuitenkin nykyistä vähemmän seurakuntalaisia. Alueneuvoston nimeä ei ole syytä muuttaa johtokunnaksi, ellei tuleva kirkkolaki sitä edellytä. Nimenä neuvosto viittaa selkeästi luottamuselimen mahdollisuuksiin tehdä päätöksiä, kun taas johtokunta mielletään ensisijaisesti asioiden valmisteluelimenä. Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä pidetään tärkeänä, ja sitä tulisi lisätä. Parhaiten tämä toteutuisi, jos nuoret (18 vuotta täyttäneet) saataisiin asettumaan vaaleissa ehdokkaiksi, jolloin he olisivat täysivaltaisesti tekemässä päätöksiä. Tällöin myös nuoria, jotka eivät tule valituiksi kirkkovaltuustoon, voitaisi nimetä alueneuvostoihin. Siinä, että nuoret (myös vuotiaat) olisivat kokouksissa vain puhe- ja läsnäolo-oikeudella, piilee riski, että he jäävät kuunteluoppilaiksi. Jos seurakunnassa olisi yhteinen nuorisovaltuusto, nuoria voisi paremmin valmentaa ja ohjata aluetason päätöksentekoon ja vaikuttamiseen. Nuorisovaltuustoa varten olisi järjestettävä erilliset koko seurakunnan vaalit, joihin osallistuminen voisi innostaa nuoria yhteisten asioiden hoitamiseen, varsinkin niiden jotka koskevat lapsia ja nuoria ikäluokkia. Kuokkala Raportissa esille tulleet ilmapiiriongelmat eivät ulotu alueneuvostoon, jossa työskentely koetaan toista kunnioittavana ja rakentavana. Samoin päätöksenteonkankeus koetaan koskevan lähinnä alueneuvoston päätöksiä, jotka hautautuvat jonnekin ilman jatkokäsittelyä, esim. pyydettyjä

54 5 lausuntoja ei aina jatko käsitellä. Se turhauttaa alueneuvoston työskentelyssä. Alueneuvoston päätöksenteko koetaan olevan sujuvaa ja toimivaa. - Kanttorin valinta siirretään alueneuvoston päätettäväksi: kannatettiin yksimielisesti. Pidettiin hyvänä myös jatkossa valita suntio alueneuvoston toimesta. - Kannatetaan selvitystä valtuustokauden aikana valita alueneuvosto paikallistasolla. - Alueneuvoston nimen muutoksessa odotetaan kirkkolain/ -järjestyksen muutosta. - Nuorten edustus alueneuvoston kokouksiin nähdään hyvänä. Alueiden tulee itse saada valita omat edustajansa -varsinainen ja varajäsen- jo srk:n toiminnassa olevista nuorista. - Luottamushenkilöiden keskinäisen yhteistyön kehittäminen nähtiin hyvänä esitetyillä tavoilla. - Alueneuvoston koon muutos -puheenjohtaja ja viisi jäsentä- sai kannatusta. Samoin vanha käytäntö, joka on koettu hyväksi. Ryhmien edustuksellisuus tulee turvata. - Varajäsenten nimeäminen siten, että kellään ei ole henkilökohtaista varajäsentä sai kannatusta. Vaihtoehtona voisi olla kiertävä lista varajäsenistä. Uudessa mallissa varajäsenillä tulisi olla läsnäolo- ja puheoikeus. Vanha käytäntö, jossa jokaisella jäsenellä henkilökohtainen varajäsen koettiin myös hyvänä ja toimivana. Korpilahti On tärkeä tarkastella luottamushenkilötyötä Jyväskylän seurakunnassa, joka kooltaan ja organisaatiorakenteeltaan on Suomen muista isoista seurakunnista poikkeava. Kymmenen vuoden taival uudessa Jyväskylän seurakunnassa antaa perspektiiviä ja kokemusta rakenteen toimivuudesta myös luottamustyön osalta. Sähköiseen asiakirjahallintaan siirtyminen nähtiin hyvänä. Uudistus vähentää paperin käyttöä ja nykyaikaistaa ja helpottaa luottamushenkilöiden työskentelyä. Uudistuksen yhteydessä pitää taata riittävä koulutus luottamushenkilöille ja mahdollisuus käyttää sähköistä järjestelmää kokouksissa. Alueneuvoston roolin vahvistaminen siten, että kanttorien valinta siirretään sen vastuulle, nähtiin hyväksi. Päätösvallan lisääminen vahvistaa alueneuvoston merkitystä, vaikka sillä on jo nykyisellään tärkeä tehtävä toiminnan ohjaajana ja suunnittelijana yhdessä työntekijöiden kanssa. Kannattamme alueneuvostojen nykyistä kokoonpanoa. Nuorten edustus saatava mukaan. Tästä kohdasta Hannu Markkanen jätti eriävän mielipiteen. Luottamushenkilöiden keskinäinen yhteistyö ja yhteistyö työntekijöiden kanssa nähtiin tarpeelliseksi. Yhteistyöhön liittyvän toiminnan kehittämistä kannatettiin, mutta liian aikaa vieviä ja raskaita toimintamalleja ei kannata tehdä. Olisiko Domus-järjestelmän yhteyteen mahdollisuus luoda luottamushenkilöille ja työntekijöille keskusteluympäristö, jossa voisi keskustella ja esittää mielipiteitä päätöksenteon alla olevista asioista? Luottamushenkilöiden palkkioiden nostaminen ja palkkiosäännön uudistaminen nähtiin perustelluksi. Yhteinen seurakuntapalvelu Yhteisen seurakuntapalvelun johtokunta lausuu luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelleen työryhmän raportista ja sen liitteistä seuraavaa: Yleistä luottamushenkilötoiminnasta - Johtokunta näkee teologisista ja periaatteellisista näkökulmista katsottuna seurakunnan luottamushenkilönä toimisen seurakuntalaisuuden toteutumisen olennaisena muotona, jolloin seurakunnan yksittäisten jäsenten henkilökohtainen osaaminen ja verkostot pääsevät hyödyttämään kaikista jäsenistä koostuvaa yhteisöä strategisen johtamisen muodossa.

55 6 - Nykyisen YSP:n ja tulevan YST:n kaltaisissa asiantuntijaorganisaatioissa on mahdollista hyödyntää luottamushenkilöiden asiantuntemusta ja verkostoja myös tavanomaista hallintopainotteista luottamushenkilöroolia laajemmin operatiivisessa johtamisessa, mikäli johtokuntaan tulee valituksi eri työalojen koulutuksellista tai kokemuksellista asiantuntijuutta omaavia henkilöitä. Valituilla organisaatioratkaisuilla varmistetaan luottamushenkilöjohdon laajaalainen kosketuspinta yksikön toimintaan ja mahdollistetaan heidän osallisuutta sen aktiiviseen ohjaamiseen. - Luottamushenkilöjohdolla tulisi olla mahdollisuus jatkuvasti yhdessä virkamiesjohdon ja suorittavan portaan kanssa etsiä perustehtävän sanoitusta kulloisessakin tilanteessa ja kaikkina aikoina. Mikäli luottamushenkilöjohdolla on valmiuksia oman ammattinsa/koulutuksensa tai harrastuneisuutensa perusteella osallistua tähän yhteiseen keskusteluun, voidaan sillä katsoa olevan merkittävää hyötyä organisaation toiminnalle. Luottamushenkilöille tehdyn kyselyn tuloksista - Tehdyssä kyselyssä on tuotu myönteisinä asioina esille samoja asioita, joita johtokunta on omassa identiteettityöskentelyssään käsitellyt syksystä 2017 alkaen: tärkeätä on oman asiantuntemuksen hyödyntäminen seurakunnan kehitystyössä. Ymmärrettävästi tämän potentiaalin käyttämättömyydestä johtuva turhautuminen on voitu kokea tämän asiantuntijuuden arvostamattomuutena. Ammatillisuuden mukanaan tuomien valmiuksien arvostamisen ei pitäisi rajautua vain kirkon työntekijöihin, vaan siviilimaailman osaajien tieto-taitoa tulisi hyödyntää samalla vakavuudella. - Nykyisen YSP:n ja tulevan YST:n organisaatiorakenteessa on otettu luottamushenkilöjohto osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua yhdessä viranhaltijoiden kanssa yhteisen suunnittelupäivän toteuttamisen puitteissa sekä siinä, että johtokunnan jäsenet ovat voineet erikoistua jonkin työalan kysymysten käsittelyyn (ns. nimikkotiimi) pienemmissä valmistelutyöryhmissä (hallinnollisesti tämä rinnastuu johtokunnan asettaman toimintaa ja sen suunnittelua tukevaan työryhmään; johtosääntö 8 :5) Kirkolliskokouksen hyväksymien kirkkolain muutosten vaikutuksesta - Ehdotetun kirkkolain 3. luvun 6 :n perusteella kirkkovaltuusto voi siirtää päätösvaltaa mm. johtokunnille. Lain tultua voimaan tulisi harkita, voisiko Yhteisen seurakuntatyön johtokunnalle siirtää päätösvaltaa nykyistä enemmän, esimerkiksi kaikissa lähetystyön sopimuksia koskevissa asioissa. Sama lainkohta mahdollistaisi myös tällä hetkellä kirkkoherralla olevan Yhteistä seurakuntatyötä koskevan päätösvallan ainakin osittaista siirtämistä Yhteisen seurakuntatyön johtajalle (I kappalainen) - Johtokunta pitää kannatettavana sitä, että lainmuutoksen tultua voimaan ainakin osa kokouksista voitaisiin pitää sähköisinä kokouksina, joihin osallistuttaisiin sähköisten yhteyksien kautta. - Domus-asian- ja dokumenttihallintajärjestelmän käyttöönotto tuntuu johtokunnasta luontevalta, sillä jo nyt merkittävä osa asiakirjoista on liikkunut sähköisesti luottamushenkilöille Nuorten osallisuudesta ja johtokunnan kokoonpanosta - Johtokunnan mielestä tulevan Yhteisen seurakuntatyön johtokunnan jäsenmäärä tulisi säilyttää nykyisessä kahdeksassa (puheenjohtaja ja seitsemän jäsentä), mutta henkilökohtaisista varajäsenistä voitaisiin luopua ja nimetä varajäseniksi vain neljä luottamushenkilöä, jotka olisi asetettu kutsumisjärjestykseen - Tulevan YST:n organisaation suunnitteluvaiheessa johtokunta totesi sen tulevien tiimien tuesta seuraavaa: johtokunta katsoo, että tiimien tarvitsema tuki toteutettaisiin parhaiten siten, että jokaisella tiimillä olisi vähintään yksi noin kolmen hengen asiantuntijaryhmä tukenaan, joista yksi jäsen olisi yhteisen seurakuntatyön johtokunnan jäsen. Asiantuntijatyöryhmien jäsenyys olisi projektiluontoista lukuun ottamatta johtokunnan jäsentä, joka olisi asiantuntijatyöryhmän pysyvä jäsen. Johtokunnan mielestä tällainen ratkaisu edistäisi myös seurakuntalaisuuden toteutumista. Johtokunnan mielestä nämä asiantuntijatyöryhmien jäsenet tulisi etsiä kyseisen toimialan koulutus- tai kokemusasiantuntijuutta omaavien seurakuntalaisten keskuudesta, mukaan lukien nuoret.

56 7 Luottamushenkilöpalkkiot ja palkkiosäännön uudistaminen - Johtokunta kannattaa palkkiosäännön uudistamista esitetyllä tavalla Työryhmän kehittämisehdotukset - Johtokunnan näkemyksen mukaan työntekijävalintojen siirtäminen johtokunnalle lukuun ottamatta johtajan virkaa ja papin virkoja on perusteltua, vaikka viranhaltijoiden toimintakenttänä onkin pääsääntöisesti koko seurakunta, koska kysymys on kuitenkin erityistehtävistä. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsitteli luottamushenkilöorganisaatiota tarkastelevan työryhmän raportin ja arvioi että, kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta on asiantuntijaelin, joka tarkastelee toimialansa asioita toiminnallisesta näkökulmasta, ottaen huomioon tekniset ja taloudelliset seikat ja tekee tältä pohjalta ehdotuksen kirkkoneuvoston esittelyä varten. Asioiden valmistelussa kirkkoneuvostoa varten johtokunta voi pyytää tarvittaessa lausuntoja asiantuntijoilta. Johtokunta katsoo, että asioiden käsittely järjestyksen tulisi olla tämä.

57 Organisaatiotyöryhmän kehittämisehdotukset (ehdotus ) Luottamushenkilöorganisaatiota tarkasteleva työryhmä ehdottaa seuraavia kehittämistoimia: - alueneuvoston päätöksentekoroolia vahvistetaan nykyisestä siten, että myös kanttorien valinta siirretään alueneuvostojen vastuulle sekä myös suntioiden valinta, mikäli suntiot siirretään alueseurakuntien työntekijöiksi - myös yhteisen seurakuntatyön johtokunnan roolia vahvistetaan siirtämällä työntekijävalinnat kirkkoneuvostolta johtokunnalle (lukuun ottamatta johtajan virkaa ja papin virkoja) o työryhmän jäsenen Tuulikki Väliniemen mukaan työntekijävalintoja ei tule siirtää johtokunnalle vaan säilyttää kirkkoneuvostolla - seuraavan valtuustokauden aikana selvitetään mahdollisuudet alueneuvostojen valintaan paikallistasolla, ainakin neuvoa antavaan äänestykseen kirkkovaltuustoa varten - selvitetään kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muutoksen voimaan tulon yhteydessä (todennäköisesti 2020) onko välttämätöntä muuttaa alueneuvoston nimi aluejohtokunnaksi, mutta tässä vaiheessa nimeä ei muuteta - pyydetään kirkkoneuvostoa ohjeistamaan, että alueneuvostot kutsuvat kokouksiinsa läsnäolo- ja puheoikeudella nuorten edustuksen (alueneuvoston johtosäännössä nuorten edustusta ei voida määrätä, mutta johtosääntö mahdollistaa nuorten edustajan/edustajien kutsumisen) - alueneuvostojen ja johtokuntien kokoonpano ja henkilökohtaisten varajäsenten kutsumiskäytäntö säilytetään nykyisessä muodossaan - luottamushenkilöiden keskinäisen yhteistyön ja myös työntekijöiden sekä seurakuntalaisten kanssa tapahtuvan yhteistyön kehittäminen mm. seuraavilla tavoilla: o lisätä luottamushenkilöiden yhteydenpitoa varsinaisten kokousten ohella (iltakoulut, seminaarit, vierailukohteet tms. osaksi myös seurakuntalaisille avoimina) o kirkkovaltuuston iltakoulut kaksi kertaa vuodessa o valtuustoryhmien puheenjohtajien tapaamiset ennen kokouksia o viranhaltijoita kutsutaan tarpeen vaatiessa valtuustoryhmien kokouksiin antamaan taustainformaatiota asioihin o toimielinten ja työntekijöiden (muidenkin kuin toimielimissä säännöllisesti mukana olevien) yhteydenpitoa lisätään o luottamushenkilöitä kutsutaan mahdollisuuksiensa mukaan osallistumaan myös toiminnan toteuttamiseen vapaaehtoisina vastuunkantajina - luottamushenkilöiden toimintaa tukevaa viestintää ja sähköistä yhteydenpitoa kehitetään (myös sähköiset kokoukset) Todetaan lisäksi, että palkkiosääntöä on uudistettu kirkkovaltuuston tekemällä päätöksellä työryhmän aiemmin tekemän ehdotuksen pohjalta.

58 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA LUONNOS PÄIVITETYSTÄ VERSIOSTA MUUTOKSIA/LISÄYKSIÄ/POISTOJA KELTAISELLA ALUESEURAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuustossa XXXX 1 LUKU ALUESEURAKUNTA JA ALUENEUVOSTO 1 Jyväskylän seurakuntaan muodostetaan yhdeksän alueseurakuntaa, jotka perustuvat kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säädöksiin seurakuntapiiristä. Alueseurakuntien rajat, joiden pääasiallinen merkitys on toiminnallinen, määritellään tämän johtosäännön liitteenä olevassa kartassa. Vähäiset tarkistukset alueseurakuntien rajoihin hyväksyy kirkkoneuvosto alueneuvostoja kuultuaan. Alueseurakunnat ja niiden pääkirkot ovat seuraavat: Huhtasuon alueseurakunta (Huhtakoti) Keltinmäen alueseurakunta (Keltinmäen kirkko) Keskustan alueseurakunta (Kaupunginkirkko) Korpilahden alueseurakunta (Korpilahden kirkko) Kuokkalan alueseurakunta (Kuokkalan kirkko) Palokan alueseurakunta (Palokan kirkko) Säynätsalon alueseurakunta (Säynätsalon kirkko) Tikkakosken alueseurakunta (Tikkakosken kirkko) Vaajakosken alueseurakunta (Vaajakosken kirkko) KL 3:4,2; KJ 12:5,1 2 Alueseurakunnan työtä johtavat yhdessä aluekappalainen ja alueella asuvista jäsenistä koostuva alueneuvosto tässä johtosäännössä määriteltyjen tehtäviensä pohjalta. Alueseurakunta on jumalanpalveluselämän ja muun seurakunnallisen toiminnan perusyksikkö. Alueseurakunnan jumalanpalveluksissa luetaan vain oman alueseurakunnan kastettujen, avioliittoon aikovien ja hautaan siunattujen nimet. Kirkkovaltuusto osoittaa talousarviossa määrärahat alueseurakunnan eri tehtäväalojen käytettäviksi. Alueneuvosto ohjaa määrärahojen käyttöä tässä johtosäännössä mainitulla tavalla. Jyväskylän seurakunta muodostaa yhden kokonaisuuden, ja alueseurakuntien seurakuntatyö liittyy seurakunnan yhteiseen toimintaan. Taulumäen kirkko on koko seurakunnan pääkirkko ja alueseurakunnat kantavat vuorollaan vastuuta myös sen toiminnasta ja osaltaan muusta yhteisestä toiminnasta, kuten yhteisistä projekteista. Yhteinen seurakuntatyö tukee alueseurakuntien toimintaa ja edistää yhteistyötä sekä toiminnallista koordinaatiota seurakunnassa. Alueseurakunnista voidaan muodostaa yhteistoiminta-alueita kirkkovaltuuston erikseen päättämällä tavalla. 3 Kirkkovaltuusto valitsee toimikaudekseen kirkkoneuvoston alaiseen alueneuvostoon puheenjohtajan ja seitsemän alueseurakunnan alueella asuvaa seurakuntavaaleissa vaalikelpoista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Alueneuvoston jäsen ja 1

59 varajäsen säilyttää vaalikelpoisuuden alueneuvostoon, vaikka hän toimikauden aikana muuttaa alueseurakunnasta toiseen. Aluekappalainen on virkansa puolesta alueneuvoston jäsen. Alueneuvosto valitsee keskuudestaan luottamushenkilöjäsenen varapuheenjohtajaksi toimikaudekseen. Kirkkoherralla ja kirkkoneuvoston keskuudestaan toimikaudekseen valitsemalla edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus alueneuvoston kokouksissa. Lisäksi alueneuvosto voi kutsua kokouksiinsa seurakunnan työntekijän, viran- tai toimenhaltijan tai muun asiantuntijan. Alueneuvosto voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksiinsa nuorten edustajalle kirkkoneuvoston erikseen ohjeistaman menettelyn mukaisesti 2 LUKU ALUENEUVOSTON KOKOUS JA ASIOIDEN KÄSITTELY 4 Alueneuvosto kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai milloin vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Kutsu alueneuvoston jäsenille on lähetettävä kirjallisesti viimeistään viisi päivää ennen kokousta ja kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Tieto kokouksesta on samalla tavalla toimitettava kaikille muille, kirkkoherralle, kirkkoneuvoston keskuudestaan valitsemalle edustajalle sekä niille viran- ja toimenhaltijoille joilla on oikeus olla kokouksessa läsnä ja käyttää siinä puhevaltaa. Kokouskutsu ja muut kokousasiakirjat lähetetään pääsääntöisesti sähköisesti. Alueneuvosto voi ottaa kiireellisen asian päätettäväksi, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa tai vaikka kokousta ei olisi kutsuttu koolle 2. momentissa mainitussa määräajassa. 5 Asioiden käsittelystä säädetään tarkemmin kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä sekä hallintolaissa ja laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Kokouksen sujuvan kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asiassa rajoittaa jäsenten puheenvuorojen pituutta. 6 Alueneuvosto päättää asiat esittelystä. Alueneuvostossa käsiteltävät asiat esittelee aluekappalainen. Päätettävää asiaa koskeva kirjallinen selonteko perusteltuine ehdotuksineen on toimitettava etukäteen alueneuvoston jäsenille ja muille kokoukseen kutsutuille sekä lisäksi varajäsenille. Jos asian kiireellisyys sitä vaatii, esittelyyn liittyvä kirjallinen aineisto päätösehdotuksineen voidaan antaa kokouksessa. Vähäisenä pidettävä asia, joka on laadultaan sellainen, ettei se edellytä kirjallista esittelyä, voidaan kuitenkin esitellä suullisesti. Vs. aluekappalaiseksi määrätty pappi toimii alueneuvoston jäsenenä ja esittelijänä. Alueneuvoston esittelijänä toimii aluekappalaisen ollessa esteellinen tai estynyt, kirkkoherran määräämä Jyväskylän seurakunnan viranhaltija. pappi. 2

60 7 Kokouksen pöytäkirjaa pitää alueneuvoston tähän tehtävään valitsema sihteeri, joka voi olla alueneuvoston jäsen tai kyseisen alueseurakunnan työntekijä. viran- tai toimenhaltija. Pöytäkirjaan merkitään suoritetut äänestykset ja tehdyt päätökset sekä puheenjohtajan määräämät muut käsittelyyn liittyvät seikat. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa tarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, alueneuvosto kokouksessaan. Jos pöytäkirjan tarkastajat ja puheenjohtaja eivät ole yksimielisiä pöytäkirjan sisällöstä, alueneuvosto tarkastaa pöytäkirjan seuraavassa kokouksessa. Alueneuvoston pöytäkirjan ja siihen liittyvien asiakirjojen julkisuudesta, nähtävillä pitämisestä ja valitusosoituksen antamisesta ja päätösten tiedoksi saattamisesta on voimassa, mitä kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä säädetään. Alueneuvoston pöytäkirjanotteen todistaa oikeaksi alueneuvoston puheenjohtaja, alueneuvoston sihteeri, yhteisen sihteeripalveluiden tiimin viranhaltija, kirkkoherranviraston hallintosihteeri alueseurakunnan aluesihteeri tai hallintopalvelujen hallintosihteeri. Kirkkoneuvoston ohjesäännön mukaan alueneuvosto lähettää viiden päivän kuluessa tiedon päätöksistään kirkkoneuvoston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle sekä hallintojohtajalle. Jos kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja saattaa alueneuvoston päättämän asian kirkkoneuvoston käsiteltäväksi, vaatimus tulee ilmoittaa alueneuvostolle viiden päivän kuluessa siitä, kun asia on saatettu kirkkoneuvoston puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tietoon. 3 LUKU ALUENEUVOSTON TEHTÄVÄT JA RATKAISUVALTA 8 Alueneuvoston tehtävänä on 1) johtaa yhdessä aluekappalaisen kanssa alueseurakunnan toimintaa, edistää sen hengellistä elämää ja muutoinkin toimia seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi; 2) käsitellä ja hyväksyä kirkkoneuvostolle esitettäväksi alueseurakunnan toimintaja taloussuunnitelma; 3) seurata alueseurakunnan talous- ja toimintasuunnitelman toteutumista; 4) käsitellä ja hyväksyä kirkkoneuvostolle esitettäväksi alueseurakunnan toimintakertomus; 5) tehdä kirkkoneuvostolle seurakuntatyötä koskevia ehdotuksia; 6) kuulla seurakuntalaisia alueseurakunnan toimintaa koskevissa asioissa ja tukea alueseurakunnan vapaaehtoistoimintaa; 7) osallistua alueseurakuntaan sijoitettujen muiden kuin 9 :n kohdassa 5 tarkoitettujen työntekijöiden virkojen ja toimien viran- ja toimenhaltijoiden valinnan valmisteluun 8) esittää kirkkoneuvostolle vahvistettavaksi alueseurakunnan jumalanpalveluspaikkojen jumalanpalvelusten säännölliset alkamisajat; 9) antaa kirkkoneuvoston pyytämät lausunnot; 10) käsitellä alueneuvostolle osoitetut aloitteet; 11) suorittaa muut kirkkoneuvoston sille antamat tehtävät. Alueneuvoston jäsenellä ja seurakuntalaisella on oikeus tehdä aloitteita alueneuvostolle sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa vastaavasti kuin kirkkoneuvoston jäsenen ja seurakunnan jäsenen aloiteoikeudesta kirkkoneuvostossa säädetään kirkkojärjestyksen 9 luvun 2 :ssä ja 7 luvun 9 :n 1 momentissa. 3

61 9 Alueneuvosto 1) päättää talousarviossa alueneuvoston käyttöön erittelemättömänä varattujen määrärahojen käytöstä; 2) päättää talousarvioon tehtävistä muutoksista kirkkovaltuuston hyväksymien sitovuusohjeiden puitteissa; 3) hyväksyy alueseurakunnan kolehtisuunnitelman; 4) päättää alueseurakunnan käyttöön kerättyjen kolehtivarojen käytöstä; 4) 5) päättää alueseurakunnan talousarvioon varatuilla määrärahoilla kustannettuun toimintaan liittyvistä maksuista ja maksuvapautuksista, jollei kirkkoneuvosto ole päättänyt kyseistä asiaa koskevasta yhteisestä menettelystä; 5) 6) valitsee alueseurakunnan työntekijöistä viran- ja toimenhaltijoista seuraavat: diakonian viranhaltija, kanttori, nuorisotyönohjaaja, lapsityön varhaiskasvatuksenohjaaja, lastenohjaaja ja suntio. ja aluesihteeri; 6) 7) asettaa työryhmiä alueseurakunnan toiminnan ja toiminnan suunnittelun tueksi. 4 LUKU ALUEKAPPALAINEN 10 Aluekappalaisen johtaa alueseurakunnan seurakuntatyötä yhdessä alueneuvoston kanssa ja toimii alueneuvoston jäsenenä. Mitä aluekappalaisen tehtävistä on määrätty, koskee myös sitä, joka on määrätty virkaa hoitamaan. Aluekappalaisen tehtävänä on 1) johtaa ja koordinoida alueseurakunnan jumalanpalveluselämää; 2 ) johtaa alueseurakunnan työyhteisöä toimimalla alueseurakuntaan nimettyjen työntekijöiden esimiehenä sekä ohjaamalla kiinteistötyöntekijöiden työtä alueseurakunnan toimintaan liittyvien tehtävien osalta; 3) hyväksyä alueseurakunnan työntekijöiden tehtävänkuvaukset ja työntekijöiden välinen työnjako ottaen huomioon kirkkoneuvoston päätökset tehtävien pääsisällöstä ja kirkkoherran työnjohdollisen, kirkkojärjestyksen 6 luvun 13 mukaisen vastuun papiston työnjakokirjan, kuitenkin niin, että palkkaukseen vaikuttavat muutokset tehtävässä vahvistaa kirkkoherra tai kirkkoneuvosto toimivaltansa puitteissa; 4) koordinoida alueseurakunnan työntekijöiden valinnan valmistelua sekä toimia valmistelijana alueseurakunnan työntekijöitä koskevissa henkilöstöhallinnollisissa asioissa; 5) toimia esittelijänä alueneuvoston kokouksessa; 6) toimia alueseurakunnan työntekijäkokouksen puheenjohtajana, kun kyseessä on virka- ja työehtosopimuksessa tarkoitettu työpaikkakokous;??? 7) hyväksyä antaa alueseurakunnan työntekijöiden matkapyynnöt lle matkamääräykset; 8) nimetä alueseurakunnan työntekijä leirin tai retken ohjelma- ja turvallisuusvastuussa olevaksi leirin johtajaksi sekä hyväksyä alueseurakunnan leiri-, retki- ja viikkotoiminnan turvallisuusasiakirjat; 9) esitellä valmistella kirkkoherran päätettäväksi alueseurakunnan henkilöstön osalta viransijaisen tai muun määräaikaisen työntekijän tai tilapäisen viran- tai toimenhaltijan palkkaaminen myönnettyjen määrärahojen puitteissa enintään sellaiseksi ajaksi, josta päättäminen on kirkkoneuvoston ohjesäännöllä kirkkoherralle delegoitu; 10) vastata alueseurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman sekä toimintakertomuksen laatimisesta alueneuvoston käsittelyä varten; 11) valvoa yhdessä alueneuvoston kanssa toiminta- ja taloussuunnitelman noudattamista; 12) esitellä osallistua yhteistoiminta-alueiden vastuuhenkilöiden valinnan valmisteluun kirkkoherran päätettäväksi alueseurakunnan henkilöstön osalta tiimihdyshenkilöiden valinta; 4

62 13) koordinoida alueseurakunnan työntekijöiden vapaa-ajan ja työvuorojen suunnittelua päättää alueseurakunnan työntekijöiden viran- ja toimenhaltijoiden vapaapäivien sijoittelusta, jollei asia kuulu muulle viranomaiselle; 14) hyväksyä alueseurakunnan laskut sekä valvoa alueseurakunnan varojen käyttöä; 15) koordinoida alueseurakunnan toimitilojen käyttöä ja päättää näiden tilojen osalta, mikä toiminta katsotaan seurakunnan ulkopuolisen tahon ja seurakunnan yhdessä järjestämäksi sekä alueseurakunnan kirkkojen osalta valvoa kirkon käyttöä; 16) toimeenpanna kirkkoneuvoston, alueneuvoston tai kirkkoherran toimivaltansa puitteissa tekemät toimintaa koskevat päätökset; 17) osallistua johtavien työntekijöiden kokouksiin sekä vuorollaan johtoryhmän ja kirkkoneuvoston työskentelyyn; 18) vaalia alueseurakunnan työyhteisön ja alueneuvoston välistä yhteydenpitoa; 19) antaa hallintoelinten pyytämät alueseurakuntaa koskevat lausunnot ellei lausuntoa ole pyydetty alueneuvostolta; 20) suorittaa muut papiston työnjakokirjan perusteella tai esimiehen määräyksellä hänelle annetut tehtävät. Tämä johtosääntö astuu voimaan

63 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ MUUTOKSET, LISÄYKSET, POISTOT KELTAISELLA Aiemmassa ohjesäännössä olleet säädöstekstit koottu erilliseen liitteeseen. Hyväksytty kirkkovaltuustossa X. päivänä XXkuuta 20XX Vahvistettu Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulissa XX. päivänä XXkuuta 201X 1 LUKU KIRKKONEUVOSTON KOKOONPANO 1 Kirkkoneuvostoon kuuluvat virkansa puolesta kirkkoherra puheenjohtajana sekä valittuina jäseninä varapuheenjohtaja ja 11 muuta jäsentä. Valitulla jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. KL 10:2, 1 KJ 9:1, 3 2 Kirkkoneuvoston vaali toimitetaan kirkkovaltuustossa siten, että ensin valitaan varapuheenjohtaja ja sitten muut jäsenet. KL 23:2, 1 KL 23:3, 1,2 KL 23:4 KL 23:7 KL 23:8 KL 7:4,3 KL 10:2,2 3 Kun 2 :ssä mainitut vaalit on toimitettu, valitaan eri vaalilla jäsenille varajäsenet. 2 LUKU KIRKKONEUVOSTON KOKOUS JA ASIOIDEN KÄSITTELY 4 Kirkkoneuvoston kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja, joka määrää kokoontumisen ajan ja paikan. Kirkkoneuvosto voi myös etukäteen vahvistaa kokousaikansa suunnitelman. Kirkkoneuvosto on lisäksi kutsuttava koolle, kun vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelyä varten. KJ 9:1,1-2 5 Kutsu lähetetään jäsenille viimeistään viisi päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Kokouskutsu ja muut kokousasiakirjat lähetetään pääsääntöisesti sähköisesti. Jos asia on kiireellinen, kirkkoneuvosto voi päättää ottaa sen käsiteltäväksi, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. 1

64 KJ 9:2 6 Asioiden käsittelystä ja vaaleista säädetään tarkemmin kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä ja kirkon vaalijärjestyksessä sekä hallintolaissa ja laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Kokouksen sujuvan kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asiassa rajoittaa kokouksessa käytettävien puheenvuorojen pituutta. KL 7:4 KL 7:5 KL 7:6 KL 25:5-10 KJ 7:3-7 HallintoL; L viranomaisten toiminnan julkisuudesta 7 Sen lisäksi, mitä kirkkojärjestyksessä säädetään luottamushenkilön tai kirkkoherran läsnäolo- ja puheoikeudesta kirkkoneuvoston kokouksessa, seuraavilla viranhaltijoilla on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksessa: hallintojohtaja, yhteisen seurakuntatyönpalvelun johtaja ja viestintäpäällikkö tai heille määrätyt varahenkilöt sekä kaksi aluekappalaista vuorollaan kalenterivuoden kerrallaan puheenjohtajan kutsumassa järjestyksessä tai heille aluekappalaisten joukosta nimetyt varahenkilöt. Kirkkoneuvoston kokoukseen voidaan kutsua kuultavaksi asiantuntijoita. KJ 9:3 8 Kirkkoneuvosto päättää asiat esittelystä. Esittelijän tulee valmistella asiasta kirjallinen selonteko, joka perusteltuine ehdotuksineen päätökseksi on ajoissa ennen kokousta toimitettava kirkkoneuvoston jäsenille. Jos asian kiireellisyys sitä vaatii, esittelymuistio päätösehdotuksineen voidaan antaa kokouksessa. Vähäisenä pidettävä asia, joka on laadultaan tai merkitykseltään sellainen, ettei se edellytä kirjallista esittelyä, voidaan kuitenkin esitellä suullisesti. Seurakunnan hengellistä elämää ja toimintaa koskevat asiat, mukaan lukien kirkkojärjestyksen 6 luvun 13 :n 3 momentissa tarkoitettua työtä tekevää henkilöstöä koskevat valinnat sekä virka- tai työsuhteen hoitoon liittyvät asiat, esittelee kirkkoherra, jollei hän ole määrännyt asiaa muun alaisensa viranhaltijan esiteltäväksi tai jollei esittelyvelvollisuus perustu viranhaltijan johtosääntöön taikka kirkkoneuvoston muuhun päätökseen. Muut asiat esittelee hallintojohtaja, jollei hän ole määrännyt asiaa muun alaisensa viranhaltijan esiteltäväksi tai jollei esittelyvelvollisuus perustu tähän ohjesääntöön, viranhaltijan tehtäviä koskevaan johtosääntöön taikka kirkkoneuvoston muuhun päätökseen. KJ 7:1,2 KJ 9:2 9 Kokouksen pöytäkirjaa pitää talouspäällikkö. Jos talouspäällikkö on tilapäisesti estynyt hoitamasta sihteerin tehtävää, hänen sijaisenaan toimii hallintosihteeri tai kirkkoneuvoston tähän tehtävään erikseen määräämä viranhaltija. Kokouksen sihteerillä on puheoikeus kokouksessa. 2

65 Pöytäkirjaan merkitään suoritetut äänestykset ja tehdyt päätökset sekä puheenjohtajan määräämät muut käsittelyyn liittyvät seikat. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, kirkkoneuvosto kokouksessaan. Jos pöytäkirjantarkastajat ja puheenjohtaja eivät ole yksimielisiä pöytäkirjan sisällöstä, kirkkoneuvosto tarkastaa pöytäkirjan seuraavassa kokouksessaan. Kirkkoneuvoston puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi hallintojohtaja ja hallintopalveluiden hallintosihteeri voi todistaa kirkkoneuvoston pöytäkirjanotteen oikeaksi. Kirkkoneuvoston toimituskirja allekirjoitetaan seurakunnan nimenkirjoitusoikeutta koskevan kirkkolain 7 luvun 7 :n nojalla tehdyn kirkkoneuvoston päätöksen mukaisesti. KL 7:7 KJ 7:4-7 3 LUKU KIRKKONEUVOSTON TEHTÄVÄT 10 Kirkkoneuvosto hoitaa kirkkolaissa, muussa laissa, kirkkojärjestyksessä ja kirkon vaalijärjestyksessä sille säädetyt sekä muutoin sille määrätyt tehtävät sekä ne toimeenpano- ja hallintotehtävät, joita ei ole säädetty tai määrätty muun viranomaisen tehtäviksi tai jotka asian luonteen vuoksi kuuluvat kirkkoneuvoston suoritettaviksi. Kirkkoneuvosto päättää lisäksi seuraavista kirkkovaltuustolle muutoin kuuluvista asioista, jollei päätösvaltaa ole ohje- tai johtosäännöllä annettu seurakunnan muulle viranomaiselle: 1) hankinnasta, jos sen arvo ei ylitä kirkkovaltuuston erikseen päättämää rahamäärää eikä kirkkovaltuusto ole pidättänyt määrätyn tavaralajin tai palvelujen hankintaa itsellään; 2) rakennuspiirustuksen hyväksymisestä, jos kustannusarvio ei ylitä kirkkovaltuuston erikseen päättämää rahamäärää eikä kirkkovaltuusto ole pidättänyt määrätyn rakennuksen tai rakennustyypin piirustusten hyväksymistä itsellään; 3) vähäisestä muutoksesta kirkkovaltuuston hyväksymiin rakennuspiirustuksiin; 4) irtaimen omaisuuden myynnistä ja lahjoituksesta; 5) metsän, maa-aineksen ja turpeen myynnistä; 6) kiinteää omaisuutta koskevasta vuokrasopimuksesta, jos sitä ei ole alistettava, sekä muusta vuokra- ja käyttösopimuksesta, mikäli toimivallan siirrosta ei ole jäljempänä toisin määrätty; 7) seurakunnan viranhaltijoiden ja työsopimussuhteisten työntekijöiden ottamisesta, sijoittamisesta toimintayksiköihin, viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen sekä vakinaisten ja yli yhden vuoden määräajaksi täytettävien virkojen ja työsuhteisten tehtävien haettavaksi julistamisesta sekä KL 6 luvun 18 mukaisista virkasuhteen ehdoista, jos päätösvalta ei kuulu muulle viranomaiselle tai jos kirkkovaltuusto ei ole virkaa perustaessaan muuta päättänyt; 8) seurakunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden KJ 6 luvun 13 3 mom mukaisesta esimiesasemasta, mikäli päätös ei ole ristiriidassa kirkkovaltuuston tekemien esimiesasemaa koskevien päätösten kanssa ja mikäli päätösvalta ei kuulu muulle viranomaiselle; sekä pääasiallisista tehtävänkuvista lukuun ottamatta kelpoisuusvaatimuksia ja viranhaltijan ratkaisuvaltaa; 9) virkojen ja työsuhteisten tehtävien sijoittamisesta palkkausjärjestelmän tarkoittamaan vaativuusryhmään lukuun ottamatta virkaa perustettaessa tehtävää päätöstä vaativuusryhmään sijoittumisesta; 3

66 10) selityksen antamisesta kirkkovaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kirkkoneuvosto katsoo voivansa yhtyä kirkkovaltuuston päätöksen lopputulokseen. KL 6:18 KJ 6:13 KL 10:1 KL 9:1 4 LUKU TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN 11 Kirkkoneuvoston alaisena työskentelevät yhteisen seurakuntatyön palvelun johtokunta, kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta, perheasiain neuvottelukeskuksen yhteisjohtokunta, sairaalasielunhoidon yhteisjohtokunta, Keski-Suomen it-yhteistyöalueen yhteisjohtokunta sekä alueneuvostot. Niille siirretty toimivalta ja tehtävät on määritelty johtokuntien ja alueneuvostojen johtosäännöissä. 12 Seurakunnan hallinnon tukena työskentelee viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä koostuva johtoryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä kirkkoneuvostolle valmisteltavana olevia asioita sekä tarvittaessa muita seurakunnan toimintaan, hallintoon ja talouteen sekä ulkoiseen viestintään kuuluvia asioita. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii kirkkoherra ja muina jäseninä kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja, hallintojohtaja, talouspäällikkö, henkilöstöpäällikkö, yhteisen seurakuntatyönpalvelun johtaja, viestintäpäällikkö ja ne kaksi aluekappalaista, jotka ovat kutsuttuina vuorollaan myös kirkkoneuvoston kokouksiin sekä edellä mainittujen viranhaltijoiden ollessa estyneitä, heille nimetyt varahenkilöt. Kirkkoherran ollessa estyneenä tai esteellinen puhetta johtoryhmässä johtaa yhteisen seurakuntatyönpalvelun johtaja. Kirkkoneuvosto määrittelee tarkemmin johtoryhmän tehtävät. 13 Kirkkoherra tekee seuraavat ratkaisut ja antaa päätökset: 1. tekee kirkkojärjestyksen 6 luvun 13 :n 3 momentissa tarkoitettua työtä tekevää viranhaltijaa ja työntekijää sekä hallintojohtajaa koskevat päätökset seuraavissa asioissa: a) ottaa enintään virkavapauden/työloman ajaksi sijaisen, milloin viranhaltijalla tai työntekijällä on ollut lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuva oikeus saada virkavapautta tai työvapaata b) ottaa määrärahojen puitteissa määräaikaisen viranhaltijan tai työntekijän enintään yhden vuoden ajaksi c) antaa KL 6 luvun 11 :n 2 momentissa tarkoitetun lausunnon tuomiokapitulille papin viran erityisistä tarpeista ja virkaan ilmoittautuneista silloin, kun kyse on KL 6 luvun 11 :n 3 momentissa mainitusta tuomiokapitulin määräyksestä viran väliaikaiseen hoitamiseen enintään yhdeksi vuodeksi d) vahvistaa viranhaltijan tai työntekijän valintapäätöksen, milloin päätös on ollut ehdollinen, jos esitetty lääkärintodistus, huumausainetestiä koskeva todistus tai muu ehdoksi asetettu asiakirja on varaukseton tai rikosrekisteriotteessa ei ole rikosrekisterilain 6 :n 2 momentissa tarkoitettuja merkintöjä; sekä tekee päätöksen virkasuhteeseen ottamisen raukeamisesta, jos tietoja ei esitetä määräajassa tai jos niissä esitettyjen tietojen takia viranhaltijaa ei voida pitää soveltuvana virkaan e) päättää KL 6 luvun 18 mukaisista virkasuhteen ehdoista, jollei kirkkoneuvosto ole päättänyt niistä virkaa täytettäessä tai kirkkovaltuusto virkaa perustettaessa 4

67 f) myöntää palkattoman virkavapauden tai työloman viranhaltijalle tai työntekijälle enintään yhden vuoden ajaksi, jos sen myöntäminen on seurakunnan harkinnassa eikä siitä aiheudu seurakunnalle lisäkustannuksia g) myöntää viranhaltijalle tai työntekijälle vuosiloman h) päättää viranhaltijan tai työntekijän vapaapäivien sijoittelusta, antaa viranhaltijalle tai työntekijälle luvan työskennellä tilapäisesti viraston, toimiston tai muun pysyvän virantoimitus- tai työpaikan ulkopuolella sekä myöntää viranhaltijalle ja työntekijälle luvan tilapäiseen poissaoloon työpäivän aikana sekä antaa viranhaltijalle ja työntekijälle tarvittavat määräykset lisä-, yli- tai sunnuntaityöstä ja varalla olosta, jollei ratkaisuvalta näistä asioista kuulu muulle viranomaiselle i) myöntää viranhaltijalle tai työntekijälle sivutoimiluvan, ellei asia kuulu tuomiokapitulin ratkaistavaksi j) antaa tuomiokapitulille lausunnon kirkkojärjestyksen 6 luvun 9 :n 1 momentissa tarkoitetuissa papinviran haltijan virkavapautta koskevissa asioissa 2. ottaa hallintojohtajan henkilöstöpäällikön esittelystä kirkkoherranviraston toimistotehtävissä toimivat ja yhteisen seurakuntatyönpalvelun johtajan esittelystä yhteisessä sihteeripalveluiden tiimissä seurakuntapalvelun toimistotehtävissä toimivat vakinaiset ja yli yhden vuoden määräajaksi palkattavat viranhaltijat ja työsuhteiset työntekijät 3. päättää KJ 6 luvun 13 3 mom mukaisesta viranhaltijoiden tai työntekijöiden esimiehestä enintään kahden yhden vuoden ajaksi, sekä nimittää aluekappalaisten ja yhteisen seurakuntatyönpalvelun johtajan esittelystä yhteistoiminta-alueiden vastuuhenkilöt tiimiyhdyshenkilöt ja vastaavat, joiden tehtävästä maksetaan erilliskorvaus 4. valtuuttaa henkilön tarvittaessa edustamaan seurakuntaa tilanteissa, joihin ei hallintojohtaja 14 :n nojalla anna valtuutusta 5. pyytää tarvittaessa lausunnon johtokunnilta tai alueneuvostoilta sellaisessa asiassa, jota valmistellaan kirkkoneuvoston päätettäväksi KL 10:4 KJ 6 luku 8 14 Hallintojohtaja tekee seuraavat ratkaisut ja antaa päätökset, mikäli tehtävää ei ole ohje- tai johtosäännöllä annettu muun viranhaltijan tehtäväksi 1. tekee muun kuin 13 :n 1 kohdassa tarkoitetun henkilöstön osalta 13 :ssä tarkoitetut päätökset 2. käy virkaehtosopimuksen soveltamiseen ja tulkintaan liittyvät paikallisneuvottelut 3. päättää työehtosopimukseen perustuvien erityisten lisien maksamisesta tuntipalkkaisille työntekijöille 4. päättää kirkkoneuvoston antamien yleisohjeiden perusteella kirkon palkkausjärjestelmän mukaisesta henkilökohtaisesta palkanosasta henkilöstöpäällikön esittelystä ja kunkin työntekijän esimiestä kuultuaan 5. päättää toimialaansa kuuluvista hankinnoista ja palveluiden ostoista, solmii ja allekirjoittaa niitä koskevat sopimukset hankintasäännön ja kirkkoneuvoston talousarvion soveltamisohjeissa kutakin vuotta varten vahvistamien hankintarajojen määräämissä rajoissa sekä solmii ja allekirjoittaa toimialaansa kuuluvat ja sitä koskevat muut vähäiset sopimukset, joilla ei ole välitöntä taloudellista vaikutusta 5

68 6. päättää tiedon antamisesta asiakirjasta joka JulKL 6 ja 7 mukaan ei ole vielä julkinen 7. päättää vapautuksen myöntämisestä seurakunnan viranomaisen määräämästä maksusta 8. päättää kirkkolain 15 luvun 2 :n 4 momentissa tarkoitetusta vapautuksesta kirkollisverosta tai sen viivästymisestä johtuvista seuraamuksista 9. ottaa tukipalveluyksikön päällikön esittelystä tukipalveluiden toimisto-, kiinteistönhoito- ja ammattitehtävissä toimivat vakituiset ja yli yhden vuoden määräajaksi palkattavat viranhaltijat ja työsuhteiset työntekijät 10. päättää yksittäisen viran ja työsuhteisen tehtävän sijoittamisesta palkkausjärjestelmän tarkoittamaan vaativuusryhmään ja tehtävän euromääräisen palkkauksen kirkkoneuvoston vaativuusryhmiin sijoittelua koskevan päätöksen perusteella 11. edustaa seurakuntaa yhtiökokouksissa, yhdistyksissä ja muissa talouteen liittyvissä kokouksissa ja neuvotteluissa sekä valtuuttaa seurakunnan muun edustajan niihin 12. edustaa seurakuntaa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä valtuuttaa tarvittaessa henkilön edustamaan seurakuntaa. 13. päättää seurakunnan rahastojen ja muiden varojen hoidosta, säilytyksestä ja sijoittamisesta kirkkoneuvoston määräämissä rajoissa, sekä 14. päättää pankkitilien avaamisesta ja niiden tilinkäyttövaltuuksista 15. antaa seurakunnan puolesta lausunnot tavanomaisista kaavoitus- ja rakentamishankkeista, joilla ei ole vaikutusta seurakunnan etuun tai oikeuteen ja edustaa seurakuntaa näihin liittyvissä kuulemisissa 16. päättää johtosäännössä ja muissa säännöissä hänen ratkaistavakseen määrätyistä muista asioista. 17. pyytää tarvittaessa lausunnon johtokunnilta tai alueneuvostoilta sellaisessa asiassa, jota valmistellaan kirkkoneuvoston päätettäväksi. Kirkkovaltuuston hyväksymässä johtosäännössä voidaan määrätä muusta viranhaltijan toimivallan siirrosta ja viranhaltijan ratkaisuvallasta. 15 Edellä :n mukaan tehdyistä ratkaisuista on pidettävä päätösluetteloa. KL 10:4 KL 25:3 16 Kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja voi siirtää alueneuvoston, johtokunnan tai viranhaltijan päättämän asian kirkkoneuvoston käsiteltäväksi. Kirkkoneuvosto voi tällöin kumota päätöksen tai muuttaa sitä taikka palauttaa sen uudelleen käsiteltäväksi. Alueneuvoston ja johtokunnan sihteerin sekä asian ratkaisseen viranhaltijan on toimitettava ote tai muu ilmoitus päätöksestä viiden päivän kuluessa ratkaisusta 6

69 kirkkoneuvoston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja hallintojohtajan tietoon. Kirkkoneuvosto määrää erikseen, miten nämä päätökset saatetaan sen tietoon. Jos kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja haluaa saattaa ratkaisun kirkkoneuvoston käsiteltäväksi, vaatimus siitä tulee ilmoittaa asianomaiselle, joka on ratkaissut asian, viiden päivän kuluessa siitä, kun asiaa koskeva päätösluettelon ote tai muu ilmoitus on saatettu kirkkoneuvoston puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tietoon. Kirkkoneuvosto voi etukäteen ilmoittaa, ettei se tule käyttämään siirto-oikeuttaan. KL 10:5 17 Hallintojohtajalla on kirkkovaltuuston puheenjohtajan ja kirkkoneuvoston puheenjohtajan lisäksi oikeus ottaa vastaan seurakunnalle tiedoksi annettava haaste tai muu tiedoksianto. KL 25:4, 1 18 Kirkkoneuvoston on vuosittain annettava kirkkovaltuustolle kertomus seurakunnan edellisen vuoden toiminnasta käsiteltäväksi valtuustossa yhdessä edellisen vuoden tilinpäätöksen kanssa. VOIMAANTULO Kertomuksessa tulee olla ainakin KJ 15 luvun 6 mainitut asiat. KJ 15:6 Tämä ohjesääntö tulee voimaan tuomiokapitulin vahvistamispäätöstä seuraavan kuukauden 1. päivänä. 7

70 Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvoston ohjesääntöön liittyvät säädöstekstit 1 KL 10:2, 1 Jäsenet Kirkkoneuvoston puheenjohtajana on kirkkoherra ja muina jäseninä varapuheenjohtaja sekä, sen mukaan kuin ohjesäännössä määrätään, vähintään 5 ja enintään 11 muuta seurakuntavaaleissa vaalikelpoista henkilöä. Valituilla jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. KJ 9:1, 3 Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajana kirkkoneuvoston kokouksessa 1) kirkkoherran ollessa estynyt tai esteellinen; sekä 2) muutoinkin kirkkoherran ja kirkkoneuvoston yhteisellä päätöksellä varapuheenjohtajan annettua siihen suostumuksensa. Päätös voidaan tehdä myös määräajaksi, kuitenkin enintään kirkkoneuvoston toimikaudeksi tai siihen saakka, kun kirkkoherra taikka varapuheenjohtaja vaihtuu. 2 KL 23:2, 1 Vaalikelpoisuus luottamustoimeen Vaalikelpoinen seurakunnan ja seurakuntayhtymän luottamustoimeen on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu 18 vuotta täyttänyt seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka ei ole vajaavaltainen. Vaalikelpoisuusiän on täytyttävä vaalipäivänä. KL 23:3, 1,2 Vaalikelpoisuuden rajoitus Luottamustoimeen voidaan valita vain sellainen vaalikelpoinen henkilö, joka on antanut tehtävään suostumuksensa. Seurakuntavaaleissa ei seurakunnan luottamustoimeen saa valita tämän seurakunnan palveluksessa olevaa henkilöä. Jos seurakunta kuuluu seurakuntayhtymään, ei seurakuntayhtymän eikä siihen kuuluvan seurakunnan palveluksessa oleva henkilö ole vaalikelpoinen tämän seurakuntayhtymän eikä siihen kuuluvan seurakunnan luottamustoimeen. KL 23:4 Vaalikelpoisuuden menettäminen ja ero luottamustoimesta Toimielimen jäsenen menettäessä vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden hänet vapautetaan luottamustoimesta. Luottamushenkilö ei menetä vaalikelpoisuuttaan toimielimeen, jos hänet otetaan 3 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuun palvelussuhteeseen enintään kuuden kuukauden pituiseksi määräajaksi. Palvelussuhteen kestäessä hän ei kuitenkaan saa hoitaa luottamustointaan. Luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. KL 23:7 Luottamustoimen hoitaminen Luottamushenkilö pysyy toimessaan sen ajan, joksi hänet on valittu ja sen jälkeenkin, kunnes toinen on valittu hänen sijaansa. Luottamushenkilön on hoidettava tointaan siihen saakka, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu, jos: 1) luottamushenkilövaalista on tehty valitus; 2) eroa ei ole myönnetty;

71 3) kirkkoneuvosto tai yhteinen kirkkoneuvosto on 10 luvun 6 :n nojalla jättänyt kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkovaltuuston vaalipäätöksen täytäntöön panematta. Jos seurakuntavaaleilla, hiippakuntavaltuuston jäsenten vaaleilla tai kirkolliskokousedustajien vaaleilla valittu luottamushenkilö kuolee, menettää vaalikelpoisuutensa, hänelle myönnetään ero tai hänet pidätetään taikka erotetaan luottamustoimesta, hänen tilalleen kutsutaan varajäsen tai varaedustaja. Muuhun luottamustoimeen on valittava jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi luottamushenkilö. KL 23:8 Naisten ja miesten edustus toimielimissä Jollei erityisestä syystä muuta johdu, tulee kirkollisessa toimielimessä olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia lukuun ottamatta kirkolliskokousta, hiippakuntavaltuustoa, tuomiokapitulia, kirkkovaltuustoa, yhteistä kirkkovaltuustoa ja seurakuntaneuvostoa. KL 7:4,3 Vaali toimitetaan enemmistövaalina. Kahta tai useampaa luottamushenkilöä valittaessa on kuitenkin noudatettava suhteellista vaalitapaa, jos sitä vaatii niin monta vaaliin osallistuvaa, että he suhteellisessa vaalissa voisivat saada valituksi vähintään yhden ehdokkaan. KL 10:2,2 Varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten vaali toimitetaan kirkkovaltuuston toimikauden ensimmäisen ja kolmannen vuoden tammikuussa. 4 KJ 9:1,1-2 Kirkkoneuvosto päättää kokoontumisensa ajan ja paikan. Kirkkoneuvosto kokoontuu myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja kirkkoneuvoston päättämällä tavalla. Samalla on kokouksesta ilmoitettava myös kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle. 5 KJ 9:2 Jos kirkkoneuvoston jäsen haluaa saattaa jonkin asian neuvoston käsiteltäväksi, hänen on annettava asiasta kirjallinen esitys puheenjohtajalle, jonka tulee ottaa asia esille neuvoston seuraavassa kokouksessa. Kirkkoneuvoston kokouksessa voi aloitteen tehdä suullisestikin. 6 KL 7:4 Päätösvaltaisuus, äänestäminen ja vaalit Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Seurakunnan toimielimessä äänestetään esityksestä ja kaikista kannatetuista vastaehdotuksista asettamalla kaksi kerrallaan vastakkain siten, että vastaus "jaa" tai "ei" ilmaisee enemmistön kannanoton.

72 Vaali toimitetaan enemmistövaalina. Kahta tai useampaa luottamushenkilöä valittaessa on kuitenkin noudatettava suhteellista vaalitapaa, jos sitä vaatii niin monta vaaliin osallistuvaa, että he suhteellisessa vaalissa voisivat saada valituksi vähintään yhden ehdokkaan. KL 7:5 Esteellisyys Kirkkovaltuuston jäsen on esteellinen ottamaan osaa sellaisen päätöksen tekemiseen, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain esteellisyyttä koskevassa säännöksessä tarkoitettua lähisukulaistaan tai sellaiseen sanotun säännöksen mukaan rinnastettavaa henkilöä. Puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan osallistuessa itseoikeutettuna seurakunnan muun toimielimen kokoukseen häneen sovelletaan, mitä 2 momentissa säädetään. Jollei 25 luvun 5 :n 1 momentista muuta johdu, muiden luottamushenkilöiden sekä seurakunnan viranhaltijoiden esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolaissa siitä säädetään. Virka-, työ- tai muu vastaava suhde seurakuntaan tai seurakuntayhtymään ei kuitenkaan tee luottamushenkilöä tai viranhaltijaa esteelliseksi hallintoasiassa, jossa seurakunta tai seurakuntayhtymä on asianosainen, jollei hän palvelussuhteensa perusteella ole esitellyt tai muutoin vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa. KL 7:6 Kokouksen julkisuus Kirkkovaltuuston kokoukset ovat julkisia, jollei valtuusto jonkin asian osalta toisin päätä. Muiden toimielinten kokoukset eivät ole julkisia. KL 25: Hallintoasian käsittely Käsiteltäessä hallintoasiaa kirkollisissa viranomaisissa on noudatettava, mitä hallintolaissa ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa säädetään, jollei tästä laista muuta johdu. Hallintolain 28 :n 1 momentin 6 kohtaa ei kuitenkaan sovelleta kirkollishallinnossa. Kirkkohallituksen luottamushenkilö sekä viranhaltija ja työntekijä voi kuitenkin sen estämättä, mitä hallintolain 28 :n 1 momentin 4 ja 5 kohdassa säädetään, käsitellä evankelis-luterilaisen kirkon eläkelakiin tai evankelis-luterilaisen kirkon perhe-eläkelakiin perustuvaa eläkeasiaa tai eläketurvan järjestämiseen liittyvää kysymystä, joka koskee seurakuntaa, seurakuntayhtymää tai eläkesopimuksen kirkkohallituksen kanssa tehnyttä kirkollista yhdistystä, säätiötä tai muuta yhteisöä tai näiden palveluksessa olevaa viranhaltijaa tai työntekijää. Päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos päätös koskee kirkollisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia. 5 a Hankinta-asian käsittely Käsiteltäessä hankinta-asiaa kirkollisissa viranomaisissa on noudatettava, mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa säädetään. 6 Kokouksen johtaminen ja puheoikeuden rajoittaminen Puheenjohtaja johtaa asioiden käsittelyä ja pitää huolta järjestyksestä kirkollisen toimielimen kokouksessa. Mikäli jäsen käytöksellään häiritsee kokouksen kulkua, puheenjohtajan tulee kehottaa häntä käyttäytymään asianmukaisesti. Jos hän ei noudata kehotusta, puheenjohtaja voi määrätä

73 hänet poistettavaksi. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. Jäsenellä on puheoikeus käsiteltävänä olevassa asiassa. Jäsenen on puheessaan pysyttävä asiassa. Jos jäsen puheessaan poikkeaa asiasta, puheenjohtajan on kehotettava häntä palaamaan asiaan. Jos jäsen ei noudata kehotusta, puheenjohtaja voi kieltää häntä jatkamasta puhetta. Jos jäsen ilmeisen tarpeettomasti pitkittää puhettaan, puheenjohtaja voi asiasta huomautettuaan kieltää häntä jatkamasta puhettaan. Työjärjestyksessä tai muussa ohje- tai johtosäännössä voidaan antaa kokouksen kulun turvaamiseksi tarpeellisia määräyksiä jäsenten puheenvuorojen pituudesta yksittäisissä asioissa. Mitä edellä säädetään toimielimen jäsenestä, koskee myös sitä, jolla on lakiin tai sen nojalla annettuun säännökseen tai määräykseen perustuva läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. 7 Määräajat Tässä laissa tai sen nojalla annetussa säädöksessä hallinto- ja lainkäyttöasiaa varten asetettuihin määräaikoihin ja niiden päättymispäiviin, määräpäiviin ja kellonaikoihin sovelletaan lakia säädettyjen määräaikain laskemisesta. Kuitenkin on noudatettava kirkon vaalijärjestyksen määräyksiä, jotka koskevat vaalitoimelle asetettua määräaikaa, määräpäivää tai kellonaikaa. 8 Julkisuus ja salassapito Kirkollishallinnossa sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, jollei 5 luvun 2 :stä tai 6 luvun 28 tai 29 :stä taikka 24 luvusta muuta johdu. Salassa on pidettävä myös asiakirja, joka koskee yksityiseen henkilöön kohdistuvaa sielunhoitoa tai diakoniatyötä. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 :ssä tarkoitettujen maksujen määräämisestä ja perimisestä päättävät kirkkovaltuusto, yhteinen kirkkovaltuusto, tuomiokapituli ja kirkkohallitus. Seurakunnan tai seurakuntayhtymän viranomaisen ohje- tai johtosäännöllä, tuomiokapitulin työjärjestyksellä ja kirkkohallituksen ohjesäännöllä voidaan siirtää asiakirjan antamista koskevaa viranomaisen ratkaisuvaltaa sen alaiselle viranhaltijalle. 8 a Äänioikeutettujen luettelon julkisuus Seurakunnan jäsenellä on oikeus tutustua seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän vaalin äänioikeutettujen luetteloon henkilötunnuksia lukuun ottamatta sinä aikana, kun äänioikeutettujen luettelo pidetään tarkastusta varten yleisesti nähtävänä. Äänioikeutettujen luetteloa ei saa antaa jäljennettäväksi tai kuvattavaksi eikä siitä saa antaa jäljennöksiä. Äänioikeutettujen luetteloon merkityllä on kuitenkin oikeus saada maksutta ote hänestä äänioikeutettujen luetteloon otetuista tiedoista. Sillä, joka on pyytänyt tulla otetuksi äänioikeutettujen luetteloon, on oikeus saada tieto asian käsittelyyn liittyvistä asiakirjoista siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 :ssä säädetään. Jos äänioikeutettujen luetteloon on merkitty henkilön kohdalle 23 luvun 21 :n 1 momentissa tarkoitettu tieto turvakiellosta, äänioikeutettujen luettelossa olevat tiedot voidaan antaa tarkastusta varten nähtäviksi vain hänelle itselleen.

74 Seurakuntavaalien ja kirkkoherran välittömän vaalin äänioikeutettujen luettelo on pidettävä salassa muuna kuin 1 momentissa tarkoitettuna aikana. Salassapitovelvollisuus ei estä tiedon antamista äänioikeutettujen luettelosta sille, joka tarvitsee tietoa äänioikeutensa selvittämistä varten. Äänioikeutettujen luettelon julkisuudesta ja käsittelystä on muutoin voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja henkilötietolaissa säädetään. 8 b Tiedonsaantioikeus Kirkon työmarkkinalaitoksella on oikeus saada kirkkohallitukselta, tuomiokapitulilta sekä seurakunnan ja seurakuntayhtymän asianomaiselta viranomaiselta 22 luvun 14 :ssä säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi tarpeelliset tiedot. Luottamushenkilöllä on oikeus saada kirkolliselta viranomaiselta tietoja sekä nähtäväkseen asiakirjoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisena, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Tilintarkastajalla on salassapitoa koskevien säännösten estämättä oikeus saada kirkolliselta viranomaiselta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita tilintarkastaja pitää tarpeellisena tarkastustehtävän hoitamiseksi. 9 Esittelijän vastuu Milloin kirkollisen viranomaisen päätös on kirkkolailla tai sen nojalla annetulla säädöksellä taikka virkaesimiehen käskyllä määrätty tehtäväksi viranhaltijan esittelystä, esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole ilmoittanut pöytäkirjaan tai päätöstaltioon merkittäväksi eriävää mielipidettään. 10 Tasaäänet Äänien jakautuessa äänestyksessä tasan päätökseksi tulee mielipide, jonka puolesta puheenjohtaja on äänestänyt. Viranhaltijan virkasuhteen irtisanomista, purkamista ja raukeamista sekä papin 5 luvun 3 :n 2 4 momentissa tarkoitettua pappisvirkaa koskevassa asiassa ja 6 luvun 29 :ssä tarkoitettua lehtorin virkaa koskevassa asiassa ratkaisee kuitenkin se mielipide, joka on lievempi. Jos vaaleissa äänet tai vertausluvut menevät tasan, ratkaisee arpa. Kirkkoherran välillisen vaalin sekä kappalaisen ja vakinaisen lehtorin vaalin osalta voidaan kirkkojärjestyksessä säätää, että äänten mennessä tasan tuomiokapituli nimittää jonkun eniten ääniä saaneista hakijoista virkaan. Jos virka tai luottamustoimi täytetään ehdollepanon perusteella, äänten mennessä vaalissa tasan valituksi tulee se, joka on asetettu ehdolle toisen edelle. KJ 7:3-7 3 Milloin seurakuntavaaleilla valitun toimielimen jäsen on tilapäisesti estynyt saapumasta kokoukseen, hänen on viivytyksettä ilmoitettava siitä toimielimen puheenjohtajalle. Saatuaan jäseneltä tai muuten luotettavan tiedon esteestä, puheenjohtajan tulee kutsua varajäsen hänen sijaansa. Jos muu kuin 1 momentissa mainittu luottamushenkilö on tilapäisesti estynyt saapumasta kokoukseen, hänen on, jos hänellä on varajäsen, kutsuttava tämä sijaansa. Myös puheenjohtaja voi toimittaa kutsun varajäsenelle.

75 Milloin sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai sanotun asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 4 Toimielimen kokouksessa käsiteltävän asian esittelyn jälkeen on varattava tilaisuus keskustella asiasta. Kun pyydetyt puheenvuorot on käytetty, puheenjohtajan on julistettava keskustelu päättyneeksi. Milloin päätös on yksimielinen tai tehtyä vastaehdotusta ei ole kannatettu, puheenjohtajan on todettava päätös. Muussa tapauksessa puheenjohtajan on todettava ehdotukset, joita ei kannatuksen puuttuessa oteta äänestettäviksi, ja ehdotukset, joista on äänestettävä. Tämän jälkeen hänen on saatettava toimielimen hyväksyttäväksi äänestystapa ja, jos äänestyksiä on toimitettava useampia, äänestysjärjestys sekä tehtävä äänestysesitys siten, että vastaus ""jaa"" tai ""ei"" ilmaisee kannanoton ehdotukseen. Äänestys on toimitettava julkisesti joko nimenhuutoäänestyksellä tai puheenjohtajan määräämällä tavalla. Milloin äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudon mukaan, on vaadittaessa tai, jos äänestys puheenjohtajan mielestä ei ole antanut selvää vastausta, toimitettava nimenhuutoäänestys. Äänestyksen perusteella puheenjohtajan on kirkkolain 7 luvun 4 :n 2 momentin ja 25 luvun 10 :n mukaan todettava päätökseksi tullut mielipide. Jos puheenjohtaja katsoo, että päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistön kannatus, hänen on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. 5 Kirkkolain 7 luvun 4 :n 3 momentissa tarkoitettua suhteellista vaalia toimitettaessa noudatetaan soveltuvin osin seurakuntavaalien suhteellista vaalitapaa koskevia säännöksiä. Suhteellinen vaali ja vaadittaessa myös enemmistövaali on toimitettava suljetuin lipuin. 6 Toimielimen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa ja sihteeri varmentaa. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla, jollei tarkastamisesta ole määrätty ohje- tai johtosäännössä. Sillä, joka on ollut kokouksessa asiaa päättämässä tai esitellyt asian, on oikeus esittää päätöksestä eriävä mielipiteensä. Ilmoitus on tehtävä heti, kun päätös on tehty. Jos eriävän mielipiteen esittäjä tahtoo saada perustelunsa pöytäkirjaan liitetyiksi, hänen on annettava ne kirjallisina sihteerille viimeistään pöytäkirjaa tarkastettaessa. 7 Toimielimen toimituskirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri, jollei ohje- tai johtosäännössä ole määrätty toisin. Pöytäkirjanotteen todistaa oikeaksi puheenjohtaja tai sihteeri taikka muu ohjetai johtosäännössä määrätty henkilö. HallintoL; L viranomaisten toiminnan julkisuudesta

76 7 KJ 9:3 Oikeus olla kokouksessa läsnä ja ottaa osaa keskusteluun mutta ei päätöksen tekemiseen on 1) kirkkovaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla sekä kappeliseurakunnan kappalaisella tai muulla kappeliseurakunnan papilla kirkkoneuvostossa; 2) kirkkoneuvoston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla kirkkoneuvoston jaostoissa; ja 3) kirkkoneuvoston puheenjohtajalla ja kirkkoneuvoston siihen tehtävään valitsemalla jäsenellä johtokunnissa. Viranhaltijalle voidaan kirkkoneuvoston ohjesäännössä antaa 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainitut oikeudet. 8 KJ 7:1,2 Ohjesäännössä tai johtosäännössä voidaan määrätä, että toimielimen tai viranhaltijan päätös on tehtävä esittelystä. Kirkkoherra esittelee kirkkoneuvostolle tai seurakuntaneuvostolle taikka muulle toimielimelle toimialaansa koskevat asiat, jollei hän ole määrännyt esittelyä muulle viranhaltijalle. KJ 9:2 Jos kirkkoneuvoston jäsen haluaa saattaa jonkin asian neuvoston käsiteltäväksi, hänen on annettava asiasta kirjallinen esitys puheenjohtajalle, jonka tulee ottaa asia esille neuvoston seuraavassa kokouksessa. Kirkkoneuvoston kokouksessa voi aloitteen tehdä suullisestikin. 9 KL 7:7 Seurakunnan ja seurakuntayhtymän nimenkirjoitusoikeus Kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto päättää seurakunnan ja yhteinen kirkkoneuvosto seurakuntayhtymän nimenkirjoitusoikeudesta. KJ 7:4-7 Toimielimen kokouksessa käsiteltävän asian esittelyn jälkeen on varattava tilaisuus keskustella asiasta. Kun pyydetyt puheenvuorot on käytetty, puheenjohtajan on julistettava keskustelu päättyneeksi. Milloin päätös on yksimielinen tai tehtyä vastaehdotusta ei ole kannatettu, puheenjohtajan on todettava päätös. Muussa tapauksessa puheenjohtajan on todettava ehdotukset, joita ei kannatuksen puuttuessa oteta äänestettäviksi, ja ehdotukset, joista on äänestettävä. Tämän jälkeen hänen on saatettava toimielimen hyväksyttäväksi äänestystapa ja, jos äänestyksiä on toimitettava useampia, äänestysjärjestys sekä tehtävä äänestysesitys siten, että vastaus ""jaa"" tai ""ei"" ilmaisee kannanoton ehdotukseen. Äänestys on toimitettava julkisesti joko nimenhuutoäänestyksellä tai puheenjohtajan määräämällä tavalla. Milloin äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudon mukaan, on vaadittaessa tai, jos äänestys puheenjohtajan mielestä ei ole antanut selvää vastausta, toimitettava nimenhuutoäänestys.

77 Äänestyksen perusteella puheenjohtajan on kirkkolain 7 luvun 4 :n 2 momentin ja 25 luvun 10 :n mukaan todettava päätökseksi tullut mielipide. Jos puheenjohtaja katsoo, että päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistön kannatus, hänen on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. 5 Kirkkolain 7 luvun 4 :n 3 momentissa tarkoitettua suhteellista vaalia toimitettaessa noudatetaan soveltuvin osin seurakuntavaalien suhteellista vaalitapaa koskevia säännöksiä. Suhteellinen vaali ja vaadittaessa myös enemmistövaali on toimitettava suljetuin lipuin. 6 Toimielimen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa ja sihteeri varmentaa. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla, jollei tarkastamisesta ole määrätty ohje- tai johtosäännössä. Sillä, joka on ollut kokouksessa asiaa päättämässä tai esitellyt asian, on oikeus esittää päätöksestä eriävä mielipiteensä. Ilmoitus on tehtävä heti, kun päätös on tehty. Jos eriävän mielipiteen esittäjä tahtoo saada perustelunsa pöytäkirjaan liitetyiksi, hänen on annettava ne kirjallisina sihteerille viimeistään pöytäkirjaa tarkastettaessa. 7 Toimielimen toimituskirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri, jollei ohje- tai johtosäännössä ole määrätty toisin. Pöytäkirjanotteen todistaa oikeaksi puheenjohtaja tai sihteeri taikka muu ohjetai johtosäännössä määrätty henkilö. 10 KL 6:18 Viranhoitomääräys ja selvitys virkasuhteen ehdoista Viranhaltijalle on annettava viipymättä ja mikäli mahdollista ennen virantoimituksen alkamista virkasuhteeseen ottamisesta pöytäkirjanote tai muu kirjallinen viranhoitomääräys. Tämän lisäksi työnantajan on annettava viranhaltijalle vähintään kuukauden kestävässä virkasuhteessa selvitys keskeisistä virkasuhteen ehdoista, jolleivät ne ilmene annetusta viranhoitomääräyksestä. Selvitys on annettava viimeistään ensimmäisen täyden palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, ja siitä tulee ilmetä ainakin: 1) virkanimike; 2) virkasuhteen kestoaika; 3) mahdollinen määräaikaisuuden peruste tai ilmoitus siitä, että kysymys on 9 a :ssä tarkoitetusta pitkäaikaistyöttömän palkkaamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen; 4) mahdollinen koeaika; 5) virkapaikka virkasuhteen alkaessa; 6) virantoimituksen alkamisajankohta; 7) pääasialliset tehtävät tai niiden määräytymisperuste; 8) palkkauksen perusteet sekä palkanmaksukausi;

78 9) osa-aikaisen virkasuhteen säännöllinen työaika tai, jos viranhaltijaan ei sovelleta työaikaa, työmäärän suhteellinen osuus viran täydestä työmäärästä; 10) vuosiloman määräytyminen. Viranhoitomääräyksen seurakunnan ja seurakuntayhtymän papin virkaan ja lehtorin virkaan antaa tuomiokapituli. Selvityksen keskeisistä virkasuhteen ehdoista antaa työnantaja. Viranhoitomääräys seurakunnan ja seurakuntayhtymän papin viran väliaikaiseksi hoitajaksi voidaan antaa myös oman viran ohella. KJ 6:13 Kirkkoherran tehtävänä on johtaa kirkkolain 4 luvun mukaista seurakunnan toimintaa. Kirkkoherra on vastuussa jumalanpalveluksen, pyhien sakramenttien, kirkollisten toimitusten ja sananjulistuksen oikeasta hoitamisesta sekä yksityisen sielunhoidon harjoittamisesta. Kirkkoherran tulee myös valvoa, että seurakunnan muuta toimintaa kuten kristillistä kasvatusta ja opetusta, diakoniaa sekä evankelioimis- ja lähetystyötä harjoitetaan kirkon tunnustuksen ja tehtävän mukaisesti. Kirkkoherra vastaa kirkkoherranviraston toiminnasta ja seurakunnan arkistosta. Kirkkoherra on seurakunnan jumalanpalveluksissa, kirkollisissa toimituksissa ja muussa hengellisessä työssä sekä kirkkoherranvirastossa toimivien viranhaltijoiden ja työntekijöiden ylin esimies. Kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto voi päättää, että kirkkoherran alainen viranhaltija tai työntekijä toimii päätöksessä mainittujen kirkkoherran alaisten muiden viranhaltijoiden tai työntekijöiden esimiehenä. Kirkkoneuvoston puheenjohtajana kirkkoherra valvoo kirkkoneuvoston päätösten noudattamista ja laillisuutta seurakunnan hallinnossa ja taloudenhoidossa. Mitä kirkkoherran tehtävistä säädetään tai määrätään, koskee myös sitä, joka määrätään virkaa hoitamaan. KL 10:1 Tehtävät Kirkkoneuvoston asiana on, jollei toisin ole säädetty tai määrätty, 1) yleisesti johtaa seurakunnan toimintaa, edistää sen hengellistä elämää ja muutoinkin toimia seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi; 2) päättää kirkolliskokouksen määräämissä rajoissa kirkollisten kirjojen käyttöön ottamisesta; 3) johtaa seurakunnan hallintoa sekä seurakunnan talouden ja omaisuuden hoitoa; 4) huolehtia kirkkovaltuuston päätösten täytäntöönpanosta; ja 5) valvoa seurakunnan etua, edustaa seurakuntaa sekä tehdä sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet. Kirkkoneuvoston on valmisteltava kirkkovaltuustossa käsiteltävät asiat. Asioita, jotka koskevat valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä, kirkkoneuvoston ei kuitenkaan tarvitse valmistella.

79 KL 9:1 Päätösvalta ja sen siirtäminen Kirkkovaltuusto käyttää seurakunnan päätösvaltaa, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Ohje- tai johtosäännöllä voidaan kirkkovaltuuston päätösvaltaa siirtää säännössä mainittavissa asioissa kirkkoneuvostolle, sen jaostoille sekä johtokunnille. Päätösvaltaa ei kuitenkaan saa siirtää 1) asioissa, joista kirkkovaltuuston on tämän lain, kirkkojärjestyksen, niiden perusteella annettujen täytäntöönpanomääräysten taikka yleisen lain tai asetuksen nimenomaisen säännöksen mukaan päätettävä; 2) asioissa, joissa päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistö tai joissa päätös on alistettava; tai 3) lainan ottamisessa tai uudistamisessa taikka sen maksuajan pidentämisessä, jollei kysymyksessä ole tilapäisen tarpeen vuoksi otettava laina. 13 KL 10:4 Johtokunnat. Viranhaltijan ja luottamushenkilön toimivalta Kirkkovaltuusto voi asettaa enintään toimikaudekseen kirkkoneuvoston avuksi sen alaisia johtokuntia, joiden tehtävät määritellään kirkkovaltuuston antamissa johtosäännöissä. Kirkkoneuvoston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle sekä kirkkoneuvoston alaiselle viranhaltijalle voidaan ohje- tai johtosäännössä antaa valta ratkaista kirkkoneuvostolle kuuluvia säännössä mainittavia asioita, joiden merkitys ei ole sellainen, että asian käsittelemistä kirkkoneuvostossa on pidettävä tarpeellisena. Asiaa, jota 3 :n 3 momentin mukaan ei saa antaa kirkkoneuvoston jaoston ratkaistavaksi, ei voida antaa johtokunnan päätettäväksi eikä edellä 2 momentissa mainitun luottamushenkilön tai viranhaltijan ratkaistavaksi. KJ 6 luku 8 Jollei ohje- tai johtosäännöllä toisin määrätä, myöntää: 1) kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto virkavapauden ja vuosiloman seurakunnan muun kuin papin viran haltijalle; 2) yhteinen kirkkoneuvosto virkavapauden, vuosiloman ja vapaa-ajan kaikille seurakuntayhtymän viranhaltijoille; 3) kirkkoherra vuosiloman ja vapaa-ajan sekä enintään kahden kuukauden pituisen virkavapauden seurakunnan papin viran haltijalle; 4) tuomiokapituli: a) vuosiloman, virkavapauden ja vapaa-ajan kirkkoherralle; b) yli kahden kuukauden virkavapauden seurakunnan muulle papin viran haltijalle; c) virkavapauden ja vuosiloman tuomiokapitulin viranhaltijalle; 5) kirkkohallitus virkavapauden ja vuosiloman kirkkohallituksen viranhaltijalle.

80 15 KL 10:4 Johtokunnat. Viranhaltijan ja luottamushenkilön toimivalta Kirkkovaltuusto voi asettaa enintään toimikaudekseen kirkkoneuvoston avuksi sen alaisia johtokuntia, joiden tehtävät määritellään kirkkovaltuuston antamissa johtosäännöissä. Kirkkoneuvoston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle sekä kirkkoneuvoston alaiselle viranhaltijalle voidaan ohje- tai johtosäännössä antaa valta ratkaista kirkkoneuvostolle kuuluvia säännössä mainittavia asioita, joiden merkitys ei ole sellainen, että asian käsittelemistä kirkkoneuvostossa on pidettävä tarpeellisena. Asiaa, jota 3 :n 3 momentin mukaan ei saa antaa kirkkoneuvoston jaoston ratkaistavaksi, ei voida antaa johtokunnan päätettäväksi eikä edellä 2 momentissa mainitun luottamushenkilön tai viranhaltijan ratkaistavaksi. KL 25:3 Pöytäkirjan pitäminen nähtävänä Pöytäkirja sellaisesta toimielimen tai viranhaltijan päätöksestä, josta seurakunnan jäsen saa tehdä oikaisuvaatimuksen tai valituksen, on pidettävä siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen tarkistamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten, kuin siitä on seurakunnan tai seurakuntayhtymän ilmoitustaululla ennakolta ilmoitettu. Vaalin tuloksen vahvistamista koskeva hiippakunnan vaalilautakunnan tai tuomiokapitulin pöytäkirja siihen liitettyine valitusosoituksineen pidetään yleisesti nähtävänä tuomiokapitulin ilmoitustaululla. Alistus- ja valitusviranomaisen päätös siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään yleisesti nähtävänä samalla tavalla kuin kirkkoneuvoston pöytäkirja. Pöytäkirja tai päätös on pidettävä yleisesti nähtävänä vähintään oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekemiselle varatun ajan. 16 KL 10:5 Ratkaisuvallan siirtäminen Kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja voi ohjesäännössä määrätyn ajan kuluessa siirtää johtokunnan ja 4 :ssä mainitun luottamushenkilön tai viranhaltijan päättämän asian kirkkoneuvoston käsiteltäväksi. Kirkkoneuvosto voi tällöin kumota päätöksen tai muuttaa sitä taikka palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi. 17 KL 25:4, 1 Seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle tiedoksi annettava haaste tai muu tiedoksianto on toimitettava seurakunnassa kirkkovaltuuston puheenjohtajalle tai kirkkoherralle sekä seurakuntayhtymässä yhteisen kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajalle. Haaste tai tiedoksianto voidaan antaa myös viranhaltijalle, joka ohjesäännössä on määrätty ottamaan niitä vastaan.

81 18 KJ 15:6 Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys hallinnosta, toiminnasta, taloudesta, sisäisestä valvonnasta sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on annettava myös tietoja sellaisista toimintaan ja talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei tehdä selkoa tuloslaskelmassa, taseessa ja tilinpäätöksen liitetiedoissa. Toimintakertomuksessa selostetaan oleelliset asiat konsernin toiminnasta ja taloudesta sekä niiden kehityksestä tilikauden aikana. Jos taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan toiminta- ja taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Toimintakertomuksessa on myös annettava luettelo tehdyistä aloitteista ja toimenpiteistä niiden johdosta.

82 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA YHTEISEN SEURAKUNTATYÖN JOHTOSÄÄNTÖ Punaisella muutoksia ysp:n johtosääntöön, joita päätetty kirkkovaltuustossa , 10 LISÄYKSIÄ KELTAISELLA, POISTOJA YLIVIIVATULLA KELTAISELLA Hyväksytty Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuustossa, x 1 LUKU YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ JA SEN JOHTOKUNTA 1 Seurakunnallisen toiminnan koordinointia, kehittämistä ja kokoseurakunnallisia erityistoimintoja sekä Taulumäen kirkon toiminnan järjestämistä varten Jyväskylän seurakunnassa on yhteisen seurakuntatyön kokonaisuus. Sen toimintaa johtavat yhdessä yhteisen seurakuntatyön johtaja (I kappalainen) ja kirkkovaltuuston nimeämä johtokunta tässä johtosäännössä määriteltyjen tehtäviensä pohjalta. Yhteisessä seurakuntatyössä on kolme tiimiä: kasvatuksen, messun ja musiikin sekä mission ja palvelun tiimi. Kunkin tiimin työntekijöiden esimiehenä toimii oman viran ohella tiiminvetäjä, jonka kirkkoherra nimeää yhteisen seurakuntatyön johtajan esittelystä kyseisen tiimin työntekijöistä kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että vähintään neljän vuoden välein tehtävä ilmoitetaan haettavaksi tiimin työntekijöille. Tiiminvetäjän pääasiallisena tehtävänä on toimia oman tiiminsä henkilöstön henkilöstö- ja taloushallinnollisena lähiesimiehenä. Tehtävänkuvan yksityiskohdista päättää kirkkoherra nimeämisen yhteydessä. Yhteisessä seurakuntapalvelussa on johtajan viran ohella muita virkoja kirkkovaltuuston erillisten päätösten mukaisesti. Kirkkovaltuusto osoittaa talousarviossa määrärahat yhteisen seurakuntatyön käytettäviksi. Johtokunta ohjaa määrärahojen käyttöä tässä johtosäännössä mainitulla tavalla. 2 Kirkkovaltuusto valitsee toimikaudekseen kirkkoneuvoston alaiseen yhteisen seurakuntatyön johtokuntaan puheenjohtajan ja seitsemän Jyväskylän seurakunnan seurakuntavaaleissa vaalikelpoista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Johtokunta valitsee keskuudestaan toimikaudekseen varapuheenjohtajan. Kirkkoherralla ja kirkkoneuvoston keskuudestaan toimikaudekseen valitsemalla edustajalla sekä yhteisen seurakuntatyön johtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus johtokunnan kokouksissa. Lisäksi johtokunta voi kutsua kokouksiinsa seurakunnan työntekijän, viran- tai toimenhaltijan tai muun asiantuntijan. 2 LUKU JOHTOKUNNAN KOKOUS JA ASIOIDEN KÄSITTELY 3 Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai milloin vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten.

83 Kutsu johtokunnan jäsenille on lähetettävä kirjallisesti viimeistään viisi päivää ennen kokousta ja kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Tieto kokouksesta on samalla tavalla toimitettava kaikille muille, kirkkoherralle, kirkkoneuvoston keskuudestaan valitsemalle edustajalle sekä niille viran- ja toimenhaltijoille joilla on oikeus olla kokouksessa läsnä ja käyttää siinä puhevaltaa. Kokouskutsu ja muut kokousasiakirjat lähetetään pääsääntöisesti sähköisesti. Johtokunta voi ottaa kiireellisen asian päätettäväksi, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa tai vaikka kokousta ei olisi kutsuttu koolle 2. momentissa mainitussa määräajassa. 4 Asioiden käsittelystä säädetään tarkemmin kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä sekä hallintolaissa ja laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Kokouksen sujuvan kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asiassa rajoittaa jäsenten puheenvuorojen pituutta. 5 Johtokunta päättää asiat esittelystä. Johtokunnassa käsiteltävät asiat esittelee yhteisen seurakuntatyön johtaja ja hänen ollessaan esteellinen tai estynyt kirkkoherran määräämä Jyväskylän seurakunnan viranhaltija. Päätettävää asiaa koskeva kirjallinen selonteko perusteltuine ehdotuksineen on toimitettava etukäteen johtokunnan jäsenille ja muille kokoukseen kutsutuille sekä lisäksi varajäsenille. Jos asian kiireellisyys sitä vaatii, esittelyyn liittyvä kirjallinen aineisto päätösehdotuksineen voidaan antaa kokouksessa. Vähäisenä pidettävä asia, joka on laadultaan sellainen, ettei se edellytä kirjallista esittelyä, voidaan kuitenkin esitellä suullisesti. 6 Kokouksen pöytäkirjaa pitää johtokunnan tähän tehtävään valitsema sihteeri, joka voi olla johtokunnan jäsen tai Jyväskylän seurakunnan työntekijä. yhteisen seurakuntatyön viranhaltija. Pöytäkirjaan merkitään suoritetut äänestykset ja tehdyt päätökset sekä puheenjohtajan määräämät muut käsittelyyn liittyvät seikat. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa tarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, johtokunta kokouksessaan. Jos pöytäkirjan tarkastajat ja puheenjohtaja eivät ole yksimielisiä pöytäkirjan sisällöstä, johtokunta tarkastaa pöytäkirjan seuraavassa kokouksessa. Johtokunnan pöytäkirjan ja siihen liittyvien asiakirjojen julkisuudesta, nähtävillä pitämisestä ja valitusosoituksen antamisesta ja päätösten tiedoksi saattamisesta on voimassa, mitä kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä säädetään. Johtokunnan pöytäkirjanotteen todistaa oikeaksi johtokunnan puheenjohtaja, johtokunnan sihteeri, yhteisen sihteeripalveluiden tiimin työntekijä, kirkkoherranviraston hallintosihteeri, yhteisen seurakuntatyön toimistosihteeri tai hallintopalvelujen hallintosihteeri. Kirkkoneuvoston ohjesäännön mukaan johtokunta lähettää viiden päivän kuluessa tiedon päätöksistään kirkkoneuvoston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle. Jos kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja saattaa johtokunnan päättämän asian kirkkoneuvoston käsiteltäväksi, vaatimus tulee ilmoittaa johtokunnalle viiden päivän 2

84 kuluessa siitä, kun asia on saatettu kirkkoneuvoston puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tietoon. 3 LUKU JOHTOKUNNAN TEHTÄVÄT JA RATKAISUVALTA 7 Johtokunnan tehtävänä on 1) johtaa yhdessä yhteisen seurakuntatyön johtajan kanssa yhteisen seurakuntatyön toimintaa; 2) käsitellä ja hyväksyä kirkkoneuvostolle esitettäväksi yhteisen seurakuntatyön toiminta- ja taloussuunnitelma; 3) seurata yhteisen seurakuntatyön talous- ja toimintasuunnitelman toteutumista; 4) käsitellä ja hyväksyä kirkkoneuvostolle esitettäväksi yhteisen seurakuntatyön toimintakertomus; 5) tehdä kirkkoneuvostolle seurakuntatyötä koskevia ehdotuksia; 6) valmistella ja saattaa kirkkoneuvoston hyväksyttäväksi lähetystyötä koskevat pitkäaikaisia taloudellisia sitoumuksia sisältävät puitesopimukset sekä ystävyysseurakuntasuhteita ja kansainvälisen vastuuseen liittyviä projektihankkeita koskevat sopimukset; 7) päättää kirkkoneuvoston erikseen hyväksymien lähetystyön järjestökohtaisten lähetti- ja kohdesopimusten yhteissummien puitteissa lähetystyötä koskevista järjestökohtaisista sopimusmuutoksista, joista ei koidu muutoksia kirkkoneuvoston hyväksymiin taloudellisiin sitoumuksiin; 8) osallistua yhteisen seurakuntatyön muiden kuin 8 :n kohdassa 8 tarkoitettujen työntekijöiden valinnan valmisteluun; 9) antaa kirkkoneuvoston pyytämät lausunnot; 10) käsitellä johtokunnalle osoitetut aloitteet; 11) suorittaa muut kirkkoneuvoston sille antamat tehtävät Yhteisen seurakuntatyön johtokunnan jäsenellä ja seurakuntalaisella on oikeus tehdä aloitteita johtokunnalle sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa vastaavasti kuin kirkkoneuvoston jäsenen ja seurakunnan jäsenen aloiteoikeudesta kirkkoneuvostossa säädetään kirkkojärjestyksen 9 luvun 2 :ssä ja 7 luvun 9 :n 1 momentissa. 8 Johtokunta: 1) päättää talousarviossa johtokunnan käyttöön erittelemättömänä varattujen määrärahojen käytöstä; 2) päättää toimialaansa kuuluvista hankinnoista ja palveluiden ostosta hankintasäännön ja kirkkoneuvoston talousarvion soveltamisohjeissa kutakin vuotta varten vahvistamien hankintarajojen määräämissä rajoissa. 3) päättää talousarvioon tehtävistä muutoksista kirkkovaltuuston hyväksymien sitovuusohjeiden puitteissa; 4) valitsee seurakunnan edustajat kirkon virallisten lähetysjärjestöjen ja kirkon ulkomaanavun vuosikokouksiin; 5) päättää yhteisen seurakuntatyön talousarvioon varatuilla määrärahoilla kustannettuun toimintaan liittyvistä maksuista ja maksuvapautuksista ellei kirkkovaltuuston hyväksymissä ohje- tai johtosäännöissä asian ratkaisuvallasta ole toisin todettu; ja ellei kirkkoneuvosto ole päättänyt kyseistä asiaa koskevasta yhteisestä menettelystä; 6) asettaa työryhmiä yhteisen seurakuntatyön toiminnan ja sen suunnittelun tueksi; 7) hyväksyy Taulumäen kirkon kolehtisuunnitelman. 8) valitsee yhteisen seurakuntatyön työntekijät pappeja lukuun ottamatta 3

85 4 LUKU YHTEISEN SEURAKUNTATYÖN JOHTAJA 9 Yhteisen seurakuntatyön johtajana toimivan kappalaisen tehtävänä on: 1) johtaa yhteisen seurakuntatyön toimintaa yhdessä johtokunnan kanssa; 2) toimia yhteiseen seurakuntatyöhön nimettyjen työntekijöiden sekä yhteisen sihteeripalveluiden tiimin työntekijöiden esimiehenä; 3) hyväksyä yhteisen seurakuntatyön työntekijöiden tehtävänkuvaukset ja työntekijöiden välinen työnjako ottaen huomioon kirkkoneuvoston päätökset tehtävien pääsisällöstä ja kirkkoherran työnjohdollisen, kirkkojärjestyksen 6 luvun 13 mukaisen vastuun kirkkoherran päätökset papiston työnjaosta, kuitenkin niin, että palkkaukseen vaikuttavat muutokset tehtävässä vahvistaa kirkkoherra tai kirkkoneuvosto toimivaltansa puitteissa; 4) koordinoida yhteisen seurakuntatyön työntekijöiden valinnan valmistelua sekä toimia valmistelijana yhteisen seurakuntatyön työntekijöitä koskevissa henkilöstöhallinnollisissa asioissa; 5) toimia esittelijänä yhteisen seurakuntatyön johtokunnan kokouksessa; 6) toimia puheenjohtajana yhteisen seurakuntatyön työntekijäkokouksessa, kun on kyse virka- ja työehtosopimuksessa tarkoitetusta työpaikkakokouksesta; 7) hyväksyä antaa yhteisen seurakuntatyön työntekijöiden matkapyynnöt lle matkamääräykset; 8) nimetä yhteisen seurakuntatyön työntekijä leirin tai retken ohjelma- ja turvallisuusvastuussa olevaksi leirin johtajaksi sekä hyväksyä yhteisen seurakuntatyön leiri-, retki- ja viikkotoiminnan turvallisuusasiakirjat; 8) esitellä valmistella kirkkoherran päätettäväksi yhteisen seurakuntatyön henkilöstön osalta viransijaisen tai muun määräaikaisen työntekijän tai tilapäisen viran- tai toimenhaltijan palkkaaminen myönnettyjen määrärahojen puitteissa enintään sellaiseksi ajaksi, josta päättäminen on kirkkoneuvoston ohjesäännöllä kirkkoherralle delegoitu; 9) esitellä kirkkoherran päätettäväksi sihteeripalveluiden tiimin vakituisten työntekijöiden valinta sekä yli vuoden määräajaksi otettavien sihteeripalveluiden tiimin määräaikaisten työntekijöiden valinta 10) 9) vastata yhteisen seurakuntatyön toiminta- ja taloussuunnitelman sekä toimintakertomuksen laatimisesta johtokunnan käsittelyä varten; 11) 10) valvoa yhdessä johtokunnan kanssa toiminta- ja taloussuunnitelman noudattamista; 12) 11) koordinoida yhteisen seurakuntatyön työntekijöiden vapaa-ajan ja työvuorojen suunnittelua päättää yhteisen seurakuntatyön viran- ja toimenhaltijoiden vapaapäivien sijoittelusta, jollei asia kuulu muulle viranomaiselle; 13) 12) hyväksyä osaltaan yhteisen seurakuntatyön laskut sekä valvoa yhteisen seurakuntatyön varojen käyttöä; 14) 13) toimeenpanna kirkkoneuvoston, johtokunnan tai kirkkoherran toimivaltansa puitteissa tekemät toimintaa koskevat päätökset; 15) 14) osallistua johtoryhmän ja kirkkoneuvoston työskentelyyn sekä johtavien työntekijöiden kokouksiin; 16) 15) osallistua työterveyden toimintasuunnitelman valmisteluun ja yhdessä hallintojohtajan kanssa työterveyshuollon kanssa käytäviin neuvotteluihin työyhteisön tilasta; 17) 16) koordinoida esimiehille annettavaa tukea ja koulutusta työhyvinvoinnin asioissa; 18) 17) toimia puheenjohtajana seurakunnan koulutusasioita suunnittelevassa, valmistelevassa ja seuraavassa työryhmässä; 4

86 19) 18) toimia kirkkoherran ensisijaisena varahenkilönä; 20) 19) antaa hallintoelinten pyytämät yhteistä seurakuntatyötä koskevat lausunnot, ellei lausuntoa ole pyydetty yhteisen seurakuntatyön johtokunnalta; 21) 20) koordinoida ja valvoa Taulumäen kirkon käyttöä ja päättää, mikä toiminta katsotaan seurakunnan ulkopuolisen tahon ja seurakunnan yhdessä järjestämäksi 22) 21) 20) suorittaa muut kirkkoherran papiston työnjakoa koskevien päätösten mukaiset tai esimiehen määräämät tehtävät. Tämä johtosääntö astuu voimaan

87 SOPIMUS Liite 7 KESKI-SUOMEN SEURAKUNTIEN KEHITYSVAMMAISTYÖN YHTEISTOIMINNASTA Allekirjoittaneet Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Jämsän, Karstulan, Keuruun, Kinnulan, Konneveden, Kyyjärven, Laukaan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Pihtiputaan, Saarijärven, Toivakan, Uuraisten, Viitasaaren ja Äänekosken seurakunnat sopivat kehitysvammaistyön hoitamisesta yhteistoimin kirkkolaissa (KL 12:1) tarkoitetulla tavalla seuraavaa: TARKOITUS 1 Seurakuntien kehitysvammaistyöllä tarkoitetaan tässä sopimuksessa hengellistä työtä, mitä tehdään Keski-Suomen alueella olevien kehitysvammaisten ja heidän perheittensä sekä heidän kanssaan toimivien parissa. Keski-Suomen alueella oleva seurakunta tai seurakuntayhtymä voi liittyä sopimukseen hyväksymällä sen. HALLINTO 2 Edellä 1 :ssä mainittua työtä varten on kirkkojärjestyksessä (KJ 11:1) tarkoitettu Äänekosken seurakunnan johtokunta, johon valitaan jäsenet neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Äänekosken seurakunnan kirkkovaltuusto ja suurimman sopijaseurakunnan Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuusto valitsevat aina kumpikin yhden jäsenen. Muista sopijaseurakunnista aakkosjärjestyksessä kerrallaan seitsemän seurakunnan tai seurakuntayhtymän kirkkovaltuustot tai yhteiset kirkkovaltuustot valitsevat samaksi ajaksi yhden jäsenen seuraavasti: vuosiksi edustajan valitsevat Pihtiputaan, Saarijärven, Toivakan, Uuraisten, Viitasaaren, Hankasalmen ja Joutsan seurakunnat. Seuraaviksi kausiksi valitaan aakkosjärjestyksessä seuraavien sopijaseurakuntien jäsenet. Äänekosken seurakunnan kirkkoherra kuuluu johtokuntaan itseoikeutettuna jäsenenä. Asiantuntijajäseninä johtokuntaan kutsutaan myös seuraavien yhteisöjen edustajat: Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiö Ammattiopisto Spesia Keski-Suomen kehitysvammaisten tuki ry Vuorotellen joku muu alueella toimiva kehitysvammaisten tukiyhdistys Asiantuntijajäsenillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Viranhaltija toimii johtokunnan sihteerinä ja asioitten esittelijänä. Kullakin jäsenellä tulee olla varajäsen. Seurakuntien valitsemien jäsenten vaalikelpoisuudesta on voimassa mitä kirkkolaissa (KL 23:2) säädetään.

88 3 Johtokunta valitsee toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa keskuudestaan toimikaudekseen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 4 Johtokunnan päätökset on saatettava viivytyksettä sopijaseurakuntien kirkkoneuvostojen ja yhteisten kirkkoneuvostojen tietoon. 5 Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat seurakuntien puolesta tehtävät sopimukset allekirjoittavat, ellei johtokunta toisin päätä, johtokunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja pöytäkirjan pitäjä kaksi yhdessä. Johtokunta edustaa sopijaseurakuntia ja tekee niiden puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet sopimuksen piiriin kuuluvissa asioissa. 6 Tässä sopimuksessa tarkoitettua työtä varten on kehitysvammaistyön papin päätoiminen virka. Viranhaltijalla tulee olla sairaalasielunhoitajan erikoistumiskoulutus tai hänen tulee suostua siihen. Viranhaltijan palkkaus määräytyy Kirkon yleisen virkaehtosopimuksen mukaan noudattaen sairaalasielunhoitajan palkkausta. 7 Tässä sopimuksessa tarkoitettu viranhaltija on Äänekosken seurakunnan henkilökuntaa. Viranhaltijan virkapaikka on Äänekosken seurakunnan alueella Äänekosken seurakunnan kirkkoherran tarkemmin päättämällä tavalla. TALOUS 8 Tässä sopimuksessa tarkoitetun työn kustannukset jaetaan seurakuntien kesken osuuksien mukaan, jotka määräytyvät seurakuntien ja seurakuntayhtymien väkiluvun mukaisessa suhteessa. Seurakunnan on suoritettava maksuosuutensa viimeistään toukokuun loppuun mennessä. Maksun viivästyessä siitä on maksettava 16% vuotuinen viivästyskorko. Äänekosken seurakunnan taloustoimisto huolehtii tästä sopimuksesta aiheutuvasta rahatoimesta ja kirjanpidosta sekä tilintarkastajat tilintarkastuksesta. 9 Tässä sopimuksessa tarkoitetun työn kustannuseriä ovat: 1. Viranhaltijan palkkausmenot 2. Toimintamenot 3. Johtokunnan jäsenten kokouspalkkiot ja matkakustannukset

89 10 Äänekosken seurakunnan talousjohtaja valmistelee ja viranhaltija esittelee johtokunnalle edellisen vuoden tilinpäätöksen ja seuraavan vuoden talousarvion. Ne asiat, jotka koskevat esittelijäksi määrättyä viranhaltijaa henkilökohtaisesti siten, että hän on esteellinen, esittelee Äänekosken seurakunnan kirkkoherra. 11 Seurakunnan tai seurakuntayhtymän maksuvelvollisuutta tai saatavaa koskeva vaatimus on esitettävä kolmen vuoden kuluessa siitä päivästä, jolloin maksuosuus oli erääntynyt tai saatava olisi ollut suoritettava, uhalla, että oikeus siihen on menetetty. MUITA MÄÄRÄYKSIÄ 12 Tähän sopimukseen perustuva vaatimus, josta ei ole päästy sopimukseen, on käsiteltävä hallintoriitaasiana Vaasan hallinto-oikeudessa. 13 Mikäli seurakunta tai seurakuntayhtymä haluaa irtisanoa tämän sopimuksen, on se tehtävä johtokunnalle yhtä vuotta ennen sen kalenterivuoden alkua, josta irtisanominen halutaan voimaan, ja on samalla kertaa esitettävä kaikki eroamisesta mahdollisesti aiheutuvat vaatimukset. Eroavalla sopijapuolella ei ole oikeutta saada jako-osuutta tähän sopimukseen perustuvasta varallisuudesta. Jos enemmän kuin puolet seurakunnista haluaa purkaa tämän sopimuksen, on johtokunnan selvitettävä siihen perustuvat varat ja velat sekä tehtävä, hankittuaan siitä tilintarkastajien lausunnon, jakoehdotus tai ehdotus velkojen kattamiseksi maksuosuuksien suhteessa. Kun enemmän kuin puolet seurakunnista ja seurakuntayhtymistä on hyväksynyt johtokunnan ehdotuksen, katsotaan sopimus purkautuneeksi ja johtokunnan on kolmen kuukauden kuluessa suoritettava selvitystoimet loppuun. 14 Tämä sopimus tulee voimaan 1.päivänä tammikuuta 2019.

90 KESKI-SUOMEN SEURAKUNTIEN KEHITYSVAMMAISTYÖN YHTEISJOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Liite 8 Vahvistettu Äänekosken seurakunnan kirkkovaltuustossa --- HALLINTO 1 Keski-Suomen alueella tehtävää seurakuntien kehitysvammaistyötä varten on kirkkojärjestyksessä (KJ 11:1) tarkoitettu Äänekosken seurakunnan johtokunta, jonka kokoonpano on määritelty seurakuntien hyväksymässä yhteistoimintasopimuksessa. 2 Johtokunta valitsee toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa keskuudestaan toimikaudekseen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jos jäsen kuolee, menettää vaalikelpoisuutensa tai muusta syystä joutuu eroamaan ennen toimikauden päättymistä, on uusi jäsen valittava hänen tilalleen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi. Jos johtokunnan jäsen on tilapäisesti estynyt tilapäisesti hoitamasta tehtäväänsä, hänen on viipymättä ilmoitettava estymisestään varajäsenelleen. 3 Kutsu johtokunnan kokoukseen on toimitettava viisi päivää ennen kokousta ja kokouskutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Jos asia on kiireellinen, johtokunta voi päättää ottaa sen käsiteltäväksi, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. 4 Johtokunta on päätösvaltainen, kun läsnä on enemmän kuin puolet seurakuntien valitsemista jäsenistä. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, tai milloin vähintään neljäsosa seurakuntien valitsemista jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää, ilmoittamansa asian käsittelyä varten. 5 Johtokunnan sihteerinä toimii viranhaltija, ellei johtokunta toisin päätä. Kokoukseen voidaan kutsua kuultavaksi määrättyä asiaa käsiteltäessä seurakuntien viranhaltija tai muu asiantuntija. 6 Johtokunta tekee päätöksensä yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa. Pöytäkirjaan merkitään saapuvilla olevat jäsenet, käsitellyt asiat, suoritetut äänestykset ja tehdyt päätökset. Eri mieltä olevalla jäsenellä on oikeus saada mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Jos eriävän mielipiteen esittäjä haluaa mielipiteensä perusteltuna pöytäkirjaan, on hänen annettava se kirjallisesti pöytäkirjan pitäjälle ennen pöytäkirjan tarkastamista.

91 7 Johtokunnan pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkistetaan heti tai sen tarkistaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua jäsentä. Pöytäkirjan otteen todistaa oikeaksi kokouksen puheenjohtaja tai pöytäkirjanpitäjä tai se henkilö, jonka johtokunta siihen määrää. Pöytäkirjan sijaan kokouksesta voidaan kirjoittaa muistio, jos käsiteltävät asiat ovat sen luonteisia. Puheenjohtaja ja sihteeri hyväksyvät ja allekirjoittavat muistion. 8 Johtokunnan päätökset on saatettava viivytyksettä sopijaseurakuntien kirkkoneuvostojen ja yhteisten kirkkoneuvostojen tietoon. 9 Johtokunnan kirjeet allekirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. TEHTÄVÄT 10 Johtokunnan tehtävänä on, ellei toisin ole säädetty tai määrätty: 1. Suunnitella ja kehittää Keski-Suomen seurakuntien kehitysvammaisten ja heidän perheittensä sekä henkilöstön keskuudessa tehtävää hengellistä työtä. 2. Seurata alan yleistä kehitystä ja pitää yhteyttä sopijaseurakuntiin, hiippakuntaan, kirkon kehitysvammaistyöhön, alan toimintayksiköihin ja niiden työntekijöihin, tukiyhdistyksiin ja alan muihin järjestöihin sekä tehdä esityksiä työajan kehittämiseksi. 3. Tukea viranhaltijaa hänen työssään. 4. Julistaa virka haettavaksi ja suorittaa ehdollepano Äänekosken seurakunnan kirkkoneuvostoa varten, joka nimittää viranhaltijan ehdollepanon mukaisesti ja pyytää valitulle virkamääräyksen. Kirkkoneuvosto myös vapauttaa viranhaltijan virasta johtokunnan esityksestä. Kirkkoneuvosto voi palauttaa esityksen johtokunnalle uudelleen valmisteltavaksi. 5. Huolehtia viranhaltijan täydennyskoulutuksesta ja muusta ammattitaidon kehittämisestä. 6. Valmistella viranhaltijan johtosääntö Äänekosken seurakunnan kirkkoneuvoston hyväksyttäväksi. 7. Laatia edellisen vuoden toimintakertomus määräaikaan mennessä ja huolehtia sen sekä tilinpäätöksen lähettämisestä sopijaseurakunnille tiedoksi. 8. Laatia seuraavaa vuotta varten toimintasuunnitelma ja talousarvio ja jättää ne määräaikaan mennessä Äänekosken seurakunnan kirkkoneuvostolle sekä lähettää hyväksytty talousarvio sopijaseurakunnille tiedoksi. 9. Edustaa sopijaseurakuntia ja tehdä niiden puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet Keski- Suomen seurakuntien kehitysvammaistyön yhteistoiminnasta solmitun sopimuksen piiriin kuuluvissa asioissa. 10. Suorittaa muut Keski-Suomen seurakuntien kehitysvammaistyön yhteistoiminnasta solmitun sopimuksen toteuttamisesta aiheutuvat tehtävät.

92 11 Keski-Suomen seurakuntien kehitysvammaistyötä varten on kehitysvammaistyön papin päätoiminen virka. Viranhaltijasta on muuten voimassa mitä seurakuntien yhteistoimintasopimuksessa ja viranhaltijan johtosäännössä on määrätty.

93 KESKI-SUOMEN KEHITYSVAMMAISTYÖN PAPIN JOHTOSÄÄNTÖ Vahvistettu Äänekosken seurakunnan kirkkoneuvostossa --- Liite 9 1 Viranhaltijan tehtävänä on Keski-Suomen alueen seurakuntien yhteisen kehitysvammaistyön johtokunnan alaisena ja yhteistyössä Keski-Suomen alueen kehitysvamma-alan toimijoiden, seurakuntien ja tukiyhdistysten kanssa järjestää, hoitaa ja kehittää kehitysvammaisten ja heidän perheittensä parissa tehtävää hengellistä työtä. Tässä tarkoituksessa viranhaltijan tulee: 1. Pitää yhteyttä alueen seurakuntiin, aktivoida ja tukea niitä työalaansa koskevissa kysymyksissä sekä huolehtia siitä, että muihin seurakuntiin kuuluvat kehitysvammaiset ja heidän perheensä saavat kirkkokuntansa mukaista opetusta ja sielunhoitoa, 2. yhteistyössä seurakuntien kanssa suunnitella ja järjestää kehitysvammaisille kirkkopyhiä, rippikouluja, leirejä, kerhoja ja muuta vapaa-ajan toimintaa, 3. vahvistaa ja tukea saavutettavuutta (kirkko on kaikkien kirkko) kirkossa ja seurakunnissa, 4. osallistua alueiden perhe- ja palvelukotien, asumisyksiköiden sekä muun henkilökunnan työpaikkakoulutukseen ja sen järjestämiseen ja olla muutenkin henkilökunnan tukena erityisesti työalaansa liittyvissä kysymyksissä. 5. osallistua koulujen, työ- ja päivätoimintojen ja muiden toimintayksiköiden työntekijöiden kanssa opetus- ja ohjaustehtäviin erityisesti kristillisyyteen liittyvissä asioissa, 6. osallistua seurakuntien työntekijöiden, vapaaehtoisten työntekijöiden ja alan opiskelijoiden kouluttamiseen kehitysvammaistyötä koskevissa kysymyksissä, 7. järjestää seurakuntien ja muiden yhteisöjen vierailuja toimintayksiköihin niiden johdon hyväksymällä tavalla sekä yhteistyössä näiden kanssa pitää yleisö- ym. tilaisuuksia myönteisen asenteen luomiseksi kehitysvammaisia henkilöitä kohtaan, 8. pitää palvelukotien ym. yksiköiden asukkaille, oppilaille, opiskelijoille ja henkilökunnalle erilaisia hengellisiä tilaisuuksia sekä järjestää ja toimittaa tarpeen mukaan kirkollisia toimituksia kehitysvammaisille ja heidän perheilleen sekä eri toimintayksiköiden henkilökunnalle, 9. olla ilmoitettuina aikoina tavoitettavissa puhelimen ja sähköpostin kautta ja tehdä tarvittaessa kotikäyntejä, 10. pitää yhteyttä hiippakunnan ja koko kirkon kehitysvammaisten hengellistä työtä tekeviin elimiin ja alan järjestöihin, 11. valmistella toimintasuunnitelma ja toimintakertomus sekä osallistua talousarvion valmisteluun ja antaa työtä johtaville elimille tarvittavat tiedot toiminnastaan, 12. valmistella ja esitellä johtokunnalle työhönsä kuuluvat asiat sekä panna johtokunnan päätökset täytäntöön, 13. huolehtia johtokunnan sihteerin tehtävistä sekä muista hallinnollisista ja käytännöllisistä tehtävistä, 14. huolehtia muista johtokunnan hänelle määräämistä sekä kirkkolain mukaan papille kuuluvista tehtävistä.

94 2 Tästä johtosäännöstä huolimatta säilyvät Keski-Suomen seurakuntien muiden työntekijöiden velvollisuudet oman seurakuntansa kaikkia kehitysvammaisia, heidän perheitään ja heidän kanssaan toimivia kohtaan. 3 Viranhaltija on velvollinen suostumaan tähän johtosääntöön mahdollisesti myöhemmin tehtäviin muutoksiin.

95

96 0 Viestinnän kehittämisprosessin raportti Hallintojohtaja Anu Lajunen Viestintäpäällikkö Marjo Rönnkvist Kirkkoherra Arto Viitala

97 1 1) Työryhmän toimeksianto Kirkkoneuvosto päätti , 162 käynnistää viestinnän kehittämisprosessin, jonka ohjaajina ja raportoijina kirkkoneuvostolle toimivat kirkkoherra, hallintojohtaja ja viestintäpäällikkö siten, että raportti kehittämisprosessista ehdotuksineen tuodaan käsiteltäväksi kirkkoneuvoston budjettiseminaarissa Aiemmin kirkkoneuvosto oli jo kesäkuun kokouksessaan ( , 137 ) käsitellyt Jyväskylän seurakunnan viestinnän tilannetta ja viestinnän vuoden 2019 talousarvion näkymiä. Viestinnän resurssien osalta oli tällöin todettu, että edessä on joko merkittäviä toimintojen supistuksia tai vaihtoehtoisesti resurssien kasvattamista. Viestinnän kehittämisprosessin käynnistämiselle antoi lisäksi aiheen myös se, että vuoden 2018 toiminta- ja taloussuunnitelmassa yksi kirkkovaltuuston hyväksymistä kolmesta painopisteestä on viestinnän kehittäminen, viestintä laajasti ymmärrettynä. Viestinnän kehittämisprosessin sisällöksi todettiin kirkkoneuvoston päätöksessä seuraavat osa-alueet: otetaan huomioon organisaation kehittämistyöryhmän keväällä 2018 luottamushenkilöille tekemässä kyselyssä saatu monipuolinen viestintää koskeva palaute otetaan huomioon alkusyksyyn 2018 sijoittuva suurten seurakuntien ja seurakuntayhtymien yhteistyössä toteuttama ns. tunnettuustutkimus, jonka alustavien tulosten odotetaan olevan käytössä lokakuun kuluessa hyödynnetään ulkoasu-uudistuksen yhteydessä mainostoimiston syksyllä 2017 laatima katsaus Jyväskylän seurakuntaan ja sen viestinnälliseen ilmeeseen pyydetään palautetta viestinnästä myös ainakin osalta seurakunnan työntekijöitä käsitellään seurakunnan viestinnän sisällöllisiä kysymyksiä Jyväskylän seurakunnalle laaditun strategian, siinä mainitun perustehtävän, tavoitteen, suuntaviivojen ja arvojen valossa pyydetään viestintää koskevaa vertailuaineistoa neljältä, kokoluokaltaan jokseenkin Jyväskylän seurakunnan kokoiselta seurakuntayhtymältä (Kuopio, Lahti, Oulu ja Tampere) pyydetään näkemyksiä muutamilta viestinnän ammattilaisilta (esim. yliopistolta, median edustajilta) Jyväskylän seurakunnan viestinnän kokonaisuuden (tai jonkin osa-alueen) nykytilanteesta sekä kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista laaditaan selvitys Henki ja elämä -lehden vuoden aineiston jakautumisesta eri tyyppisiin sisällöllisiin osa-alueisiin sisällytetään raporttiin myös kokonaiskuvaus Jyväskylän seurakunnan viestinnän eri osaalueista ja niiden kustannuksista sekä vaihtoehtoisia esityksiä tulevien vuosien budjetoinnista Käsillä olevaan raporttiin on pääosin voitu sisällyttää kirkkoneuvoston päätöksessä edellytetyt osa-alueet. Yhdessä muiden suurten seurakuntatalouksien ja Kirkon tutkimuskeskuksen kanssa toteutetun tunnettuustutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan ole ehtineet valmistua siinä aikataulussa, että ne voitaisiin liittää tähän raporttiin. Kirkkoneuvoston budjettiseminaariin mennessä saadaan kuitenkin informoitavaksi joitakin ennakkotietoja tutkimuksesta. Johtoryhmän välikäsittely jäi aikataulusyistä toteutumatta.

98 2 2) Viestintä seurakunnan perustehtävän toteuttajana Jyväkylän seurakunnalla on vuonna 2016 hyväksytty strategia "Rohkeasti hengellinen, reilusti välittävä", jonka mukaan tehtävämme on: Rohkaisemme uskomaan Jumalaan ja elämään kirkon yhteydessä. Huolehdimme lähimmäisistämme ja luomakunnasta. Strategian sisältö voidaan tiivistää sanoihin hengellinen ja välittäminen. Usko Jumalaan ja rakkaus lähimmäisiin sekä luomakuntaan sävyttää seurakunnan vuorovaikutusta. Seurakunnan viestinnän keskeinen tunnus Henki ja elämä seurakunnan lehden nimi - tiivistää osuvasti seurakunnan kahdella tavalla painottuvan perustehtävän. Jyväskylän seurakunnan tavoitteeksi (visio) on puolestaan asetettu: Evankeliumi tavoittaa kaikki. Toiminnassamme välittyvät ilo ja toivo. Kaikkien tavoittamisessa monipuolisesti toteutetulla viestinnällä on keskeinen rooli. Viestintää kehitettäessä ja viestinnän roolia seurakunnan perustehtävän toteuttamisessa arvioitaessa täytyy muistaa, että kaikki seurakunnan vuorovaikutus on myös viestintää. Sanallisen viestinnän, kirjoituksen ja puheen, ohella viestintää ovat sanattomat viestit: esimerkiksi ilmeet, eleet, symbolit, kosketus ja tuoksut. Viestintä on tietenkin myös kuuntelua ja muuta havainnointia sekä viestien tulkintaa ja merkitysten antamista havainnoille. Teot, niin hyvät kuin huonot sekä usein myös tekemättä jättäminen, jättävät aina jälkiä eli viestejä. Viestintä siis liittyy kaikkiin seurakunnan kohtaamisiin niin kasvokkain kuin kauempaa yhteyttä pitäen. Laajasti ymmärtäen seurakunnan viestintään kuuluu olennaisena osana myös se, millaisia viestejä ihmiset jakavat arjessa keskenään seurakunnasta, hengellisyydestä ja välittämisen teemoista. Yksityisen elämänpiirin ohella seurakunnan äänen tulee kuulua ja seurakunnan tulee kuulla ihmisiä esimerkiksi oppilaitoksissa, työpaikoilla, yhdistyksissä, kauppakeskuksissa, sosiaalisessa mediassa, kaikkialla siellä, missä ihmiset jo ovat ja käyvät myös katsomuksellista keskustelua. Kirkko on viestintäyhteisö. Kirkon tehtävän voi sanoittaa monella tavalla, mutta aina sen ytimessä on viestintä: ilosanoman välittäminen, ihmisten puhutteleminen ja yhteisön rakentaminen. (evl.fi - sakasti, viestintä) 3) Poimintoja kirkon viestintäohjelmasta Seuraavassa eräitä poimintoja Suomen ev.-lut. kirkon viestintäohjelmasta, joka julkaistiin 2016 ja on kokonaisuudessaan luettavissa verkko-osoitteessa: Viestintä muuttuu jatkuvasti, otamme muutoksen aloitteellisesti huomioon. Puhumme rohkeasti Jumalasta ja kirkon sanomasta tässä ajassa Kerromme kirkosta ja sen työstä ajankohtaisesti, monipuolisesti ja mielenkiintoisesti. Muistamme kansankielisyyden - käytämme viestinnässämme ymmärrettävää ja tilanteeseen sopivaa kieltä.

99 3 Olemme läsnä sosiaalisessa mediassa, rohkeasti kristittyinä niin kirkon edustajina kuin yksityishenkilöinäkin. Tarjoamme myös verkossa mahdollisuuksia kokemukselliseen uskon harjoittamiseen Pidämme kirkon toiminnan avoimena ja hallinnon läpinäkyvänä. Olemme kaikki viestijöitä, valmiita vuorovaikutukseen. Teemme yhteistyötä yli seurakunta- ja hallintorajojen. Tiedotamme myös valmisteilla olevista asioista. Liitämme viestinnän osaksi kirkon henkilöstökoulutusta Tarjoamme luottamushenkilöille viestintäkoulutusta Huolehdimme kriisiviestintävalmiudesta 4) Poimintoja kirkon Kohtaamisen kirkko strategiasta Kirkollisen viestinnän perusteita ja tavoitteita on pohdittu laajasti myös 2014 julkaistussa Suomen ev.-lut. kirkon strategiassa vuoteen 2020: H_Kohtaamisen_kirkko_sisus_KORJ.pdf. Seuraavassa joitakin poimintoja aineistosta. Yhä useampi muodostaa käsityksensä kirkosta tiedotusvälineissä käydyn keskustelun pohjalta. Tilanne edellyttää kirkolliselta viestinnältä osallistumista keskusteluun sekä kykyä ennakointiin ja nopeaan reagointiin. Ihmisten tavoittaminen edellyttää läsnäoloa useissa medioissa Kristillinen sanoma ei saa eriytyä arkitodellisuudesta, vaan sen tulee tarjota todellisuuteen uusi, avartava näkökulma. Tavoittaaksemme jokaisen välitämme sanomaa ennakkoluulottomasti ja vuorovaikutteisesti myös uusilla viestimillä. Kenet seurakuntamme viestintä tavoittaa? Ketkä jäävät tavoittamatta? Mihin välineisiin panostamme? Miten perustelemme valintojamme? Viestintä puhuttelee sekä tunteita että älyä ja haastaa toimimaan. Jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää monimuotoisen viestinnän ja sisältöjen hallintaa. Rakenteita ja toimintatapoja on kehitettävä aktiivisesti muutoksia ennakoiden. Toimintatavoista, jotka eivät toimi, on uskallettava luopua. 5) Seurakunnan viestinnän tehtävät rajattu näkökulma Viestintä on mukana kaikessa seurakunnan toiminnassa, mutta viestintää voidaan tarkastella myös rajatummin etenkin seurakunnan painettujen ja digitaalisten viestintävälineiden käytön näkökulmasta ja etenkin ottaen huomioon Jyväskylän seurakunnan viestintätiimille yhteistyössä muiden vastuunkantajien kanssa - kuuluvat tehtävät. Tästä näkökulmasta viestinnän tehtäviä ovat: tehdä seurakunnan olemassaolo näkyväksi käsitellä kirkon hengelliseen sanomaan liittyviä aiheita kiinnostavalla ja ymmärrettävällä tavalla

100 4 kertoa välittämiseen kannustaen yksilöiden, yhteiskunnan ja koko luomakunnan kannalta tärkeistä aiheista luoda ihmisille mahdollisuuksia tulla kuulluksi, antaa palautetta, käydä keskustelua ja kokea yhteyttä seurakunnassa jakaa tietoa seurakunnan toiminnasta ja hallinnosta niin omien viestinkanavien kautta kuin muuta mediaa palvellen antaa viestinnällistä asiantuntemusta seurakunnan toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen tukea työyhteisön ja luottamushenkilöiden välistä tiedonkulkua ja muuta vuorovaikutusta luoda seurakunnalle yhtenäistä ja myönteistä yleisilmettä niin graafisista kuin muista mielikuvia luovista seikoista huolehtien 6) Kenelle ja kenen kanssa viestitään? Jyväskylässä on noin asukasta ja noin seurakunnan jäsentä. Paitsi seurakunnan omien jäsentietojen myös muiden tilastotietojen sekä erilaisten kyselytutkimusten avulla voidaan hahmottaa pääpiirteitä siitä, millaista väestöä kaupungissamme asuu. Seurakunnalla on käytössään Kotimaa-yhtiöiden tuottamaa ns. Jäsen 360 -dataa. Siinä suomalaiset on asuinaluekohtaisesti ryhmitelty tilastotietojen ja kyselytutkimusten aineistojen nojalla neljään pääryhmään suhtautumisessaan kirkkoon. Tulokset on syytä ymmärtää pelkistetyiksi ja suuntaa-antaviksi, mutta sellaisina varteenotettaviksi. Ryhmät tyypillisine piirteineen ja niiden edustajien arvioidut osuudet Jyväskylässä ovat seuraavat: 1) Irralliset 51 % jyväskyläläisistä alle 45-vuotiaita kaupunkilaisia löyhä side uskontoon ja kirkkoon osallistuvat vähän seurakunnan toimintaan miehiä 57 %, naisia 43 % noin 35 % sanoo olevansa uskonnottomia, 50 % luterilaisia 2) Maltilliset 17 % jyväskyläläisistä suurelta osin miehiä (jopa yli 90 %) vuotiaita perinteinen käsitys uskonnosta ja kirkosta osallistuvat seurakunnan toimintaan painottavat niin kirkon hengellistä tehtävää kuin myös auttamista noin 15 % sanoo olevansa uskonnottomia, 65 % luterilaisia 3) Avomieliset 10 % jyväskyläläisistä suurelta osin naisia (noin 85 %) vuotiaita

101 5 liberaaleja henkisiä etsijöitä korostavat kirkon auttamistyötä ja suvaitsevaisuutta osallistuvat harvoin seurakunnan toimintaan noin 20 % sanoo olevansa uskonnottomia, 65 % luterilaisia 4) Uskolliset 22 % jyväskyläläisistä yli 45-vuotiaita, useat myös yli 65-vuotiaita enemmistö naisia (73 %) perinteitä ja kirkon oppia arvostavia osallistuvat aktiivisesti seurakunnan toimintaan painottavat kirkon hengellistä tehtävää noin 13 % sanoo olevansa uskonnottomia (!), 80 % luterilaisia Jäsen 360 data antaa myös tietoja eri ryhmien suhtautumisesta seurakunnan viestintään. Nämäkään tiedot eivät siis koske ihan suoraan Jyväskylän seurakunnan viestintäkanavia, vaan kertovat, mitä nämä eri ryhmät Suomessa kerätyn kokonaistiedon perusteella ajattelevat. Seurakuntalehti on uskollisten ryhmää lukuun ottamatta kaikille ryhmille tärkein seurakunnan viestintäkanava ja yhteensä 27 % pitää sitä tärkeimpänä (vähiten irralliset 25 %, eniten avomieliset 40 %, maltilliset 35 % ja uskolliset 30 %). Uskollisille tärkein (30 %) kanava ovat muut sanoma- ja paikallislehdet. Seurakunnan verkkosivujen merkitys on Jäsen 360 datan nojalla varsin pieni, sillä enimmillään 15 % irrallisista pitää sitä tärkeimpänä seurakunnan viestinnän kanavana ja muut tätä vähemmän (uskolliset vähiten 9 %). Selvää on, että etenkin irrallisten ryhmä muodostaa Jyväskylän seurakunnassa suuren kohtaamisen haasteen niin viestinnälle kuin muullekin toiminnalle. Nimenomaan vuotiaat ovat selkeästi suurin ryhmä myös kirkosta eroavissa. Jyväskylän seurakunnan strategian yksi suuntaviiva kuuluu: Viemme hyvää sanomaa lähelle ja kauas ja tämä lause voidaan ymmärtää niin maantieteellisesti kuin henkisesti. Seurakunnan tulee puhutella lähellä olevia eli usein osallistuvia seurakuntalaisia, mutta myös sellaisia jotka eivät osallistu seurakunnan kokoontumisiin. Etenkin viestintäkanavien välityksellä seurakuntayhteydessä voi löytää paikkansa merkittävästi laajempi kaupunkilaisten joukko kuin pelkästään kokoavan toiminnan myötä. Ns. joukkoviestinnän ohella on tärkeä sijansa myös erilaisille kohderyhmille suunnatulla viestinnällä. Kirkon jäsenrekisterijärjestelmä Kirjuri tarjoaa tähän useita mahdollisuuksia. Kirjeet ja tulevaisuudessa yhä useammin myös sähköiset viestit voidaan kohdistaa henkilökohtaisesti esim. tietylle ikäluokalle tai tietyn asuinalueen jäsenille. Laajoja kohderyhmiä ovat myös esimerkiksi rippikoululaiset ja kirkollisissa toimituksissa asianosaisina tai läheisinä olleet. Tällaisessa viestinnässä on luonnollisesti noudatettava tietosuojasäädöksiä. Sosiaalinen media ja sähköinen media kaiken kaikkiaan tarjoaa paljon mahdollisuuksia kohdennettuun viestintään ja tietyn ryhmän keskinäiseen vuorovaikutukseen.

102 6 7) Jyväskylän seurakunnan viestintätiimi ja -kanavat Viestintäyksikössä työskentelee viestintäpäällikön lisäksi neljä tiedottajaa. Näiden lisäksi tiimissä on ollut vuoden 2017 keväästä asti siviilipalvelusmies ensimmäisellä pääpaino oli videoiden tekemisessä, mutta hän myös valokuvasi ja kirjoitti lehtijuttuja. Nykyisellä siviilipalvelusmiehellä pääpaino on valokuvauksessa. Viestintätiimin vastuulla ovat etenkin seuraavat viestinkanavat ja viestinnän osa-alueet: Henki&elämä-lehti, joka ilmestyy 20 kertaa vuodessa. Lehti on luettavissa myös näköislehtenä nettisivuilla ja yksittäisiä lehtijuttuja jaetaan seurakuntien yhteisellä verkkolehtialustalla (Lehteri.fi). Henki&elämällä on myös oma Facebook-sivu ja YouTube-tili. seurakunnan ulkoiset nettisivut jyvaskylanseurakunta.fi seurakunnan työyhteisön sisäisen viestinnän nettisivusto eli intra Jyväskylän seurakunnan Facebook-sivut, joilla viestintätiimi pääkäyttäjänä sekä Instagram-, Twitter-tilit. seurakunnan ilmoitusliikenne Keskisuomalaiseen. Näiden lisäksi viestinnän väki huolehtii seurakunnan ilmoittelusta diginäytöillä, busseissa ja muualla katukuvassa, tekee julisteita ja esitteitä sekä hoitaa paikalliset ja valtakunnalliset markkinointikampanjat. Viestintä koordinoi suurten yleisötapahtumien suunnittelua seurakunnan näkyvyyden osalta, auttaa seurakunnan omien tapahtumien viestinnän suunnittelussa, tukee alueseurakuntien ja työmuotojen viestintää sekä huolehtii seurakunnan visuaalisesta ilmeestä. Se myös tekee tiedotteet, hoitaa mediayhteyksiä ja muita yhteistyösuhteita, kantaa vastuuta kriisiviestinnästä sekä usein hoitaa erilaiset seurakuntaa koskevat tutkimukset ja selvitykset. Henkilökunnan ja tilojen kuvaus kuuluu myös viestinnän tehtäviin, samoin kuin henkilökunnan viestintäkoulutus. Viestinnän vastuulla ovat myös mediaseuranta, av-tuotteiden tekeminen ja yrityslahjojen hankkiminen koko seurakunnan tarpeisiin. Jyväskylän seurakunnan viestinnässä on pyritty viime vuodet tekemään aiempaa näkyvämpää viestintää. Tiedottavasta otteesta on haluttu siirtyä monipuolisempaan viestintään, jolla toivotaan tavoitettavan aiempaa laajempia yleisöjä. Ennen kaikkea viestintää on ryhdytty suuntaamaan niille kaupunkilaisille, joiden kirkkosuhde on ohut. Tässä raportissa kuvatut strategiset linjaukset viestinnän tehtävästä käsitellä niin hengellisyyttä kuin välittämisen teemoja ovat tietysti lähtökohtana niin seurakuntalehden kuin muunkin viestinnällisen sisällön tuottamiselle. Viestintäyksikkö toteutti kesällä tätä raporttia varten alustavan tarkastelun Henki&elämän sisältöjen jakautumisesta erilaisiin aiheisiin: 24 juttua, joissa selkeästi lähtökohtana hengellinen aihe 42 henkilöhaastattelua (osassa sivutaan myös hengellisiä teemoja) 22 juttua elämän käännekohdista (osassa sivutaan myös hengellisiä teemoja) 25 juttua seurakunnan/kirkon toiminnasta 12 juttua hallinnosta

103 7 32 uutisartikkelia (pääosin seurakunnan hallinnosta) 50 muuta artikkelia yleisistä tai ajankohtaisista aiheista 8) Palautetta Jyväskylän seurakunnan viestinnästä Luottamushenkilöt Luottamushenkilöorganisaatiota tarkasteleva työryhmä toteutti sähköpostitse toukokuussa 2018 kyselyn kaikille Jyväskylän seurakunnan luottamushenkilöille. Vastauksia saatiin 85. Kyseisen työryhmän raportti ja kyselyn tulokset on käsitelty kirkkoneuvostossa. Seuraavassa kyselyn tulokset tiivistetysti viestintää koskevan kysymyksen osalta (tiivistelmä on suora lainaus em. työryhmän loppuraportista). Kysyttäessä kuinka seurakunnan viestintää tulisi kehittää luottamushenkilöiden toiminnan tukena korostui vastauksissa toiveet sähköisten kanavien käytöstä viestinnässä (11 mainintaa). Viidessä vastauksessa toivottiin luottamushenkilöille pääsyä seurakunnan intraan ja muutoin toivottiin yleisesti sähköpostitse ja verkossa tiedottamista ja viestimistä. Paljon (8 vastausta) toivottiin myös viestinnän lisäämistä joko määrän, avoimuuden tai ajoissa olemisen suhteen, yksilöidysti esimerkiksi lähettäen mediaan menevät tiedotteet myös luottamushenkilöille sähköisesti. Useissa (4) vastauksissa toivottiin seurakunnan viestinnän saamista luottamuselinten alaisuuteen. Lisäksi toivottiin luottamushenkilöiden tekemistä tutummiksi seurakuntalaisille (3 mainintaa), yhteistyön lisäämistä ja yhteistyön parantamista viestinnän viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja seurakuntalaisten välillä. Esitettiin myös toiveita seurakunnan Henki & Elämä -lehteen liittyen. Monet totesivat myös asioiden olevan hyvin nykyisellään. Työntekijät Jyväskylän seurakunnalle toteutettiin viestintää koskeva nettikysely lokakuun 2018 alussa. Vastaajia oli 128. Viestinnän osa-alueista parhaat arvosanat saivat Henki&elämä, Keskisuomalaisen viikkoilmoitus sekä ulkoinen viestintä yleisesti ottaen. Huonoimmat arvosanat annettiin sisäiselle viestinnälle ja seurakunnan nettisivuille. Seurakunnan työntekijät pitävät tärkeimpänä ulkoisen viestinnän kanavana seurakunnan nettisivuja (47%) ja toiseksi tärkeimpänä Henki&elämää (35%). Ulkoisen viestinnän selkeästi suurin ongelma on työntekijöiden mielestä sekavuus (46%). Sisäisen viestinnän tärkein kanava on työntekijöiden mielestä intra (67%) ja toiseksi tärkein sähköposti (21%). Myös sisäisen viestinnän suurimmaksi ongelmaksi koetaan sekavuus. Silloinkin, kun tietoa on riittävästi, sitä on intrasta vaikea löytää. Toisten mielestä tietoa on liian niukasti (17%), toisten mielestä liikaa (11%). Useammassa palautteessa todettiin myös, että intraa ei lueta säännöllisesti. Työntekijät kaipaavat viestinnän apua eniten tapahtumien markkinointiin (38%)

104 8 Useissa vastauksissa nostettiin esiin se, että työntekijöillä ei ole itsellään osaamista eikä aikaa tapahtumien markkinointiin mukaan lukien esitteiden tekeminen. Toisaalta monissa vastauksissa tiedostettiin viestintätiimin vähäiset resurssit niin osallistua tapahtumien markkinointiin kuin muutenkin vastata kaikkiin viestinnän haasteisiin. Viestinnän ammattilaiset Myös joukolle viestinnän ammattilaisia toteutettiin nettikysely. Vastauksia saatiin kuudelta henkilöltä. Kyselyn mukaan moni viestintäkanavistamme on ammattilaisille melko vieras. Henki&elämälehteä ja sen tapaa käsitellä niin arkisia kuin seurakuntaan liittyviä aiheita arvostetaan korkealle. Seurakunnan ulkoiset nettisivut saavat myös tässä kyselyssä kritiikkiä. Sivut eivät palauteen mukaan avaudu riittävästi sellaiselle katsojalle, joka ei tajua seurakunnan hallinnollista rakennetta. Sivujen nähdään myös keskittyvän liiaksi informoimaan tapahtumista. Jos tapahtumat eivät lähtökohtaisesti kiinnosta, on anti ohut. Mielenkiintoisimman annin koetaan löytyvän klikkaamalla nettisivujen kautta Henki&elämä -lehden juttuihin. Seurakunnan mainonnasta ammattilaisten palaute on pelkistettynä: Rehellisesti sanottuna en osaa sanoa, missä olisin nähnyt seurakunnan mainontaa. Ammattilaisten palautteessa toivotaan myös lisää rohkeutta yhteiskunnan asioiden käsittelyyn, kosketusta ihmisten arjen iloihin ja ongelmiin, suvaitsevaisuutta, laajaa katsantoa. Kaikkea sitä mikä puhuttelee muitakin kuin kirkon vakiokävijöitä. Mainostoimiston kokoamat näkemykset Mainostoimisto M1 suunnitteli Jyväskylän seurakunnan graafisen ilmeen uudistuksen. Työ aloitettiin syksyllä Ensimmäisessä vaiheessa M1 teki kyselyn työntekijöistä, luottamushenkilöistä ja seurakuntalaisista kootulle joukolle. Kyselyllä selvitettiin muun muassa käsityksiä seurakunnan vahvuuksista ja heikkouksista, mahdollisuuksia ja uhkia sekä mielikuvia seurakunnasta ja sen viestinnästä. Vastaajat näkivät seurakunnan suuruuden sekä vahvuutena että heikkoutena. Suuruus on monipuolisuutta, puitteita ja olosuhteita monipuoliseen toimintaan. Heikkoudeksi suuruus nähtiin muun muassa siinä, että tieto ei kulje alueseurakuntien välillä. Useammassa vastauksessa todettiin, että päällekkäisiä ja samankaltaisia tapahtumia järjestetään useammassa paikassa. Katsooko kukaan kokonaisuutta? Tuijottavatko alueseurakunnat liikaa omaa napaa? Sitäkin kritisoitiin, että Järjestämme liikaa pieniä ja perinteisiä tapahtumia, joissa käy vähän ihmisiä. Eli työntekijät tekevät toimintaa välillä melkein toisilleen. Vetovoimatekijöiksi koettiin raikas ilme ja näkyvyys kaupunkikuvassa ja ihmisten arjessa lehden ja netin kautta. Nähtiin, että seurakunta tulee nykyihmistä lähelle, ja on avarakatseinen. Toisaalta arvosteltiin sitä, että seurakunta näkyy mediassa liiaksi byrokratian ja hallinnon kautta. Kaivattiin muutosta, mutta samalla epäiltiin, että sitä ei uskalleta tehdä:

105 9 Tehdään kaikki niin kuin viime vuonna. Välillä tuntuu, että seurakunta on toiselta planeetalta kuin ympäröivä kaupunki vaikka seurakunta pitäisi olla osa sitä. Seurakuntaa kuvailtiin muun muassa adjektiiveilla suuri, kankea, jähmeä, kasvoton, tehoton ja hajanainen. Sekä toisaalta adjektiiveilla virkeä, pyrkivä, kokeilunhaluinen, lämmin, monipuolinen, ihmisystävällinen ja yhdistävä. Viestinnässä kritiikkiä sai tapahtumakeskeisyys, hengellisen sisällön vähyys, ja sähköisten kanavien vähäinen/vääränlainen käyttö. Jyväskylän seurakunnan some-viestintä on tylsää ja suurin osa tykkäyksistä on työntekijöiden tykkäyksiä. Kehujakin tuli. Viestintä on runsasta. Viestintä todella monipuolista, ihmisen arjen huomioivaa. Viestimiä on käytössä kiitettävästi. Vastausten perusteella M1 hahmotteli uutta graafista ilmettä seuraavasti: Seurakunta on mukana ihmisen elämässä koko elämänkaaren matkan kaikkine vaiheineen syntymästä kuolemaan asti. Seurakunnan näkökenttä elämän koko kirjoon on laaja. Tästä lähtökohdasta syntyi 360 -ajatus. Seurakunta on kuin rinnalla kulkeva ystävä läsnä ja tavoitettavissa ikään, sukupuoleen, etniseen taustaan tai elämäntilanteeseen katsomatta. Seurakunnan keskiössä on kristillinen usko Jumalaan. Seurakunnan arvot ovat kuin kompassin neula, joka osoittaa suunnan. Seurakunnan tehtävä on toimia kahteen suuntaan: vertikaalisesti rohkaisten uskomaan Jumalaan ja palvellen hengellisiä tarpeita, horisontaalisesti huolehtia lähimmäisistä ja luomakunnasta. Näiden akseleiden väliin muodostuu läsnäolon ja välittämisen kehä. Visuaalisen ilmeen suunnittelua ohjaa mielikuva siitä, että seurakunta on keskellä elämää. Sen toiminnan piiriin kuuluvat kaikki ja kaikilla on pääsy seurakunnan yhteyteen. Sosiaalisen median koulutuksessa ilmenneitä näkemyksiä Viestintätiimi osallistui syksyllä 2018 Avidlyn järjestämään sosiaalisen median koulutukseen. Kouluttajien johdolla tehtiin Jyväskylän seurakunnan sosiaalisen median käytöstä seuraavia havaintoja: - Seurakunnan Facebook-sivuilta puuttuu yhtenäinen linja. Vastuunjako sisällöstä on määrittelemättä. - Tarpeen on myös Facebook-sivujen nimien harmonisoiminen, jotta palvelujen ja tekemisen löydettävyys paranee - Seurakunnan Facebook-sivut ovat hyvin tapahtumailmoitusvetoisia. Facebook soveltuu tähän, mutta se on myös erinomainen keino muistuttaa kaikesta muustakin mitä seurakunnalla on annettavana. - Facebookin käyttö lähinnä ilmoitustauluna jättää hyödyntämättä vuorovaikutuksen mahdollisuuden. Sen pitäisi olla kohtaamisten ja keskustelujen paikka.

106 10 Tunnettuustutkimus Jyväskylän seurakunta on toteuttanut kesällä ja alkusyksystä 2018 yhdessä muiden suurten seurakuntatalouksien ja Kirkon tutkimuskeskuksen kanssa tunnettuustutkimuksen, jossa puhelinhaastatteluin on selvitetty ihmisten mielipiteitä ja kokemuksia kirkosta ja seurakunnasta. Tulokset eivät ole ehtineet valmistua siinä aikataulussa, että ne voitaisiin liittää tähän raporttiin. Kirkkoneuvoston budjettiseminaariin mennessä saadaan kuitenkin informoitavaksi joitakin ennakkotietoja tutkimuksesta. Johtopäätöksiä palautteista Luottamushenkilöiden tiedonsaantia etenkin sähköisten kanavien avulla tulee parantaa. Meillä on 17 toimielintä ja lisäksi viranhaltijat tekevät vuosittain pitkälti toista tuhatta päätöstä. Mistä kaikesta ja kenelle tiedotetaan? Domus-asianhallintajärjestelmä antaa hyvät mahdollisuudet siihen, että jokainen luottamushenkilö pääsee katsomaan kaikki päätökset. Kaikesta tiedottaminen kaikille sähköpostitse on mahdotonta. On syytä harkita, että mediatiedotteita lähetetään luottamushenkilöille sähköpostitse erikseen sovittavalla jakelulla. Kaikki mediatiedotteet ovat jo nyt tuoreeltaan luettavissa seurakunnan julkisilla nettisivuilla. Työntekijöiden mielestä kiireisimmät kehittämiskohteet ovat ulkoiset nettisivut ja intra. Molempien sivujen alusta on uusittu hiljattain ja molemmissa on käytetty kirkon yhteistä ulkoasua ja jäsentelyä. Ulkoisilla nettisivuilla asiakasnäkökulmaa pitää huomioida nykyistä paremmin. Intrassa kiireistä kehittämistä vaatii olemassa olevan aineiston ryhmittely käyttäjiä paremmin palvelevaksi. Seurakunnan some-kanavien (Facebook, Instagram ym.) löydettävyys paranee, kun ne nimetään yhdenmukaisesti. 9) Vertailua viestinnän resursseista suurten seurakuntatalouksien kesken Työryhmä sai tietoja henkilöstöstä, määrärahoista ja eräistä muista seikoista seurakuntayhtymistä Lahdesta (seurakunnan jäseniä noin ), Kuopiosta (89 500), Vantaalta ( ), Tampereelta ( ) ja Oulusta ( ). Seuraavassa näiden vertailua Jyväskylän seurakuntaan (jäseniä noin ). Henkilöstö - Lahdessa 5 virkaa. - Kuopiossa 3-4 virkaa, tilanne elää. - Jyväskylässä 5 virkaa. - Vantaalla toimitus (4 yhtymässä + 7 tiedottajaa seurakunnissa + toimitus) - Tampereella 11 virkaa (12 henkilötyövuotta) - Oulussa 10 virkaa (6 yhtymän viestinnässä+ 4 Rauhan Tervehdys seurakuntalehdessä, joka yhteinen muutamien naapuriseurakuntien kanssa). Määrärahat TA 2018

107 11 - Lahdessa toimintakulut , josta henkilöstökulujen osuus Kuopiosta saadut luvut eivät ole vertailukelpoisia. - Jyväskylässä , josta henkilöstökulujen osuus Vantaalla 1,43 miljoonaa, josta Kirkko&kaupunki-lehden osuus noin miljoona. Yhtymän viestintä noin , josta henkilöstökulut noin Seurakuntien viestintäkulut eivät sisälly näihin. - Tampereella toimintakulut miljoona euroa, josta henkilöstökulut noin Lehden osuus kuluista euroa. - Oulussa viestinnän kokonaiskulut ovat 1,78 miljoonaa, josta Rauhan Tervehdys lehden osuus noin miljoona. Yhtymän viestinnän henkilöstökulut noin (ei sisällä lehden toimituksen henkilöstökuluja). Käytössä olevat kanavat, painopisteet sekä muuta kuvailua - Lahdessa Kirkonseutu 21 kertaa/vuodessa. Journalistisen aineiston osuus lehdessä pienehkö. - Kuopiosta ei saatu vertailukelpoisia lukuja, mutta siellä on vuodesta 2014 lähtien tehty merkittäviä säästöjä. Lehden ilmestymistä harvennettu vuodesta 2014 ensin 22 lehdestä 18 numeroon vuodessa, ja siitä vielä nykyiseen 11 lehteen vuodessa. - Vantaalla lehden ilmoitusmyynti tuo kassaan euroa. - Tampereella kaksi seurakuntaa tekee graafisen materiaalinsa itse. Silta-lehden ilmestymistiheyttä harvennettiin 2014 siten, että aiemmin 22 kertaa vuodessa ilmestynyt lehti ilmestyy nyt vain 11 kertaa vuodessa. Tällä säästettiin , muuten viestinnän budjetti on pysynyt vuosia jokseenkin samana. - Oulussa Rauhan Tervehdys ilmestyy 41 kertaa vuodessa. Yhtymän viestintätiimi ei käytännössä tee lehteä lainkaan. Vertailuryhmästä Vantaan, Tampereen ja Oulun resurssit viestintään ovat edellä todetun valossa aivan eri luokkaa, asukasluku ja jäsenmääräkin huomioon ottaen. Lahti ja Kuopio ovat resursseiltaan Jyväskylän kanssa jokseenkin samassa sarjassa, joskin Kuopion luvuista ei saatu riittävän vertailukelpoista tietoa. 10) Koostetta kehittämishaasteista ja -toimista Edellä on käynyt ilmi, että viestintä on laajasti ymmärrettynä osa jokseenkin kaikkea seurakunnan toimintaa. Näin ollen viestintään ja vuorovaikutustaitoihin liittyviä kehittämishaasteitakin on otettava huomioon kaikessa toiminnan johtamisessa ja vastuunkantajien kouluttamisessa. Työyhteisön toiminta sekä myös luottamushenkilöorganisaation toiminta ovat luonteeltaan paljolti sisäisestä viestinnästä riippuvaisia. Myös viestintäyksikön ensisijaisella vastuulla olevan toiminnan on voitu edellä todeta olevan hyvin monipuolista. Tässä raportissa ei ole mahdollista käsitellä yksityiskohtaisesti kunkin

108 12 osa-alueen kehittämistarpeita. Seuraavia arvioita nykyisestä toiminnasta ja viestintäkanavista sekä niihin liittyvistä kehittämishaasteista on syytä kootusti mainita: Henki ja elämä -lehti lehden peruslinjaa, jossa painottuu toisaalta etenkin niiden tavoittaminen, jotka eivät osallistu aktiivisesti seurakunnan kokoavaan toimintaan ja toisaalta myös seurakunnan tapahtumista ja palveluista informoiminen, ei ole tarpeen kehittää toisenlaiseksi myös lehteä niin sen journalistista osuutta kuin tapahtumista ja palveluista informoimisen osuutta - kehitetään jatkuvasti niiden painopisteiden mukaisesti, jotka tässäkin raportissa mainitaan Ulkoiset nettisivut (jyvaskylanseurakunta.fi) nykyiseen kirkon yhteiseen Lukkari-alustaan tukeutuen on määrätietoisesti kehitettävä asiakaslähtöistä, selkeää ja ajankohtaista sisältöä nettisivujen palautemahdollisuuksia, palveluiden varausjärjestelmiä, ilmoittautumismahdollisuuksia, chat-palveluita ja muuta vuorovaikutuksellisuutta kehitetään Sisäinen sähköinen viestintä työyhteisön intrassa toteutetaan pikimmiten aineiston ryhmittely käyttäjiä paremmin palvelevaksi työyhteisöä koulutetaan intran käyttöön ja jokaiselta työntekijältä edellytetään säännöllistä intran käyttöä intran ajankohtaisuutta (tietoa esim. hallinnosta) ja vuorovaikutuksellisuutta kehitetään ja luodaan sellaisia menettelyjä, että työntekijät saavat nopeasti vastauksia kysymyksiinsä ja palautteisiinsa luottamushenkilöiden osaltaan intraa vastaava portaali otetaan käyttöön Domusasianhallintajärjestelmässä vuonna 2019 ja luottamushenkilöt perehdytetään sen käyttämiseen kevään 2019 kuluessa; myös tässä toiminnossa kehitetään ajankohtaisuutta, vuorovaikutuksellisuutta ja vastausten saamista kysymyksiin ja palautteisiin sisäisen viestinnän painopiste on selkeästi em. alustoissa (intra ja Domus), mutta mediatiedotteita tai muita kiireisiä viestejä lähetetään luottamushenkilöille myös sähköpostitse kulloinkin erikseen sovittavalla jakelulla Sosiaalinen media seurakunnan läsnäoloa sosiaalisessa mediassa niin yhteisönä kuin yksittäisten työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja muiden seurakuntalaisten välityksellä tulee vahvistaa ja tästä aiheesta on järjestettävä koulutuksia olemassa olevien ja mahdollisten uusien seurakunnan some-kanavien (Facebook, Instagram ym.) löydettävyyttä on parannettava ja lukuisien eri sivujen koordinointia kehitettävä

109 13 Viestintätiimi viestintätiimin työtä tukemaan palkataan seurakuntaan graafinen osaaja ja ratkaisuna tähän on ensisijaisesti vuonna 2019 aloittava kokoseurakunnallinen sihteeripalvelutiimi määrärahavarauksilla on turvattava viestintätiimille mahdollisuus riittävien ulkoisten viestinnällisten palveluiden käyttöön (mm. taitto ja lehden avustajaien käyttö) seurakunnan mainonta ja markkinointi vaativat kehittämistä, ja tämä vaatii myös taloudellista resurssia 11) Vaihtoehtoiset mallit 2019 talousarviolle Jyväskylän seurakunnan viestintäyksikön toimintakuluihin (toiminnan nettomenot ilman vakituisen henkilöstön palkkauskuluja) on vuodelle 2018 budjetoitu euroa. Tämä määräraha ei riitä nykyisen laajuisen toiminnan kaikkiin välttämättömiinkään menoihin. Budjettivajetta on jo aiempina vuosina voitu jossain määrin paikata muilla 198- kustannuspaikan (Kokoseurakunnalliset työalat) määrärahoilla, mutta tämäkään menettely ei ole jatkossa juurikaan mahdollista. Seuraavassa on arvio viestintäyksikön vastuulla olevan nykyisen laajuisen toiminnan määrärahatarpeista vuodelle Henki&elämä -seurakuntalehden painatus & jakelu 20 numeroa (noin 10 % hinnankorotus vuoteen 2018 nähden) - lehden taitto 20 numeroa lehden avustajapalkkiot (jutut + kuvat) 20 numeroa viestintätiimin (5 työntekijää + siviilipalvelusmies) puhelinpalvelut (puhelimet, puhelut, nettiyhteydet) - ilmoitukset (nykyinen Keskisuomalaisen viikkoilmoitus) - viestintätiimin (5 työntekijää) matka- ja majoituskustannukset mainonta- ja markkinointi (mm. näyteikkunoiden diginäytöt, enkeliheijastimet, piparikampanja, yhteistyö urheiluseurojen kanssa) - it-ohjelmistot (mm. kuvankäsittely- ja taitto-ohjelmat) - toimistotarvikkeet (mm.kopiopaperi) - Gramex- ja Teostomaksut Jouluradio Kirkon Mediasäätiö liikelahjat (lahjat eri yksiköiden yhteistyökumppaneille, puhujavieraille yms.) - muut aineet, tarvikkeet ja tavarat (esim. valokuvaustarvikkeet) - toimintakulut yhteensä toimintatuotot: euroa (seurakuntalehden ilmoitusmyynti) - toimintakate euroa Edellä olevan arvion nojalla viestinnän budjettivaje 2019 olisi jopa noin euroa. Seuraavassa on alustavia tarkasteluja siitä, mitä vaihtoehtoja menojen olennaiseen karsimiseen on olemassa. Vaihtoehtona on tietysti myös tulojen kasvattaminen, mutta esimerkiksi ilmoitusmyynnin tuottojen lisääminen ei ole yrityksistä huolimatta tuottanut tulosta. Tuottoja ei ole mielekästä kasvattaa myöskään siten, että viestintä laskuttaisi

110 14 sisäisesti seurakunnan muita yksiköitä viestinnän palveluista ja ilmoitustilasta. Henki&elämä -lehti on ilmestynyt 16-sivuisena 20 kertaa vuodessa. Sopimus mahdollistaa ilmestymismäärän harventamiseen 18 numeroon sekä sivumäärän pienentämisen 12 sivuun. Kahden vuosittaisen numeron vähentämisellä säästettäisiin paino- ja jakelukuluja nykyhinnoilla noin euroa. Ilmestymistiheyden harventaminen vaikuttaisi merkittävästi tapahtumatietojen julkaisurytmiin. Lehden ajankohtaisuus vähenisi. Nyt on ollut pikemminkin painetta lisätä ilmestymismäärää kesätauko on todettu liian pitkäksi. Sivumäärän pienentäminen säästäisi kuluja vuositasolla vajaat euroa. Mainostilaa ei Kotimaan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti voi vähentää, joten vähennys tehtäisiin käytännössä joko journalistisesta sisällöstä tai tapahtumasivuista. Journalistisen osuuden pieneneminen puolestaan vähentäisi lehden kiinnostavuutta ja vaikeuttaisi ilmoitusmyyntiä. Lehteen kohdistuvat supistukset vaikuttaisivat suoraan erityisesti irrallisten kohderyhmän tavoittamiseen eli niihin, joita seurakunnan perinteinen kokoava toiminta ei houkuttele. Taitto ulkoistettiin, koska henkilöstöresurssien vähentämisen myötä taittoon ei viestinnässä ollut enää mahdollisuutta. Taitto on ammattimaista ja yhteistyö sujuu hyvin. Jos lehti taitettaisiin omin voimin, se vaatisi noin puolen viran työpanoksen. Avustajia käytetään kahdesta syystä. Toisaalta juttuaiheisiin ja kirjoitustyyliin saadaan vaihtelua, kun juttuja kirjoittaa toisinaan muutkin kuin oma väki. On myös niin, että apua on ollut pakko hankkia talon ulkopuolelta, kun oma tiimi ei aina ehdi. Säästöä on saatu muiden seurakuntalehtien kanssa toteutetulla juttuvaihdolla. Omien tiedottajien tekemiä juttuja annetaan maksutta toisten käyttöön, ja joitakin juttuja hankitaan avustajilta yhteishankintana avustajalle saadaan yhdessä maksettua tavallista parempi korvaus, mutta maksajaa kohden summa pienenee. Ammattikuvaajan käyttö, ja sen myötä valokuvien laatu, vaikuttaa merkittävästi lehden ilmeeseen. Viime ja tänä vuonna säästöä on saatu, kun ammattikuvaajan tarvetta on ajoittain voitu korvata kuvaavan siviilipalvelusmiehen käytöllä. Avustajille maksetaan noin euroa per lehti summa on varsin pieni. Keskisuomalaisen tv-liitteen viikkoilmoitus maksaa euroa vuodessa. Seurakunnan erillisilmoitusten kuluja Keskisuomalaisessa saatiin pienennettyä, kun muutama vuosi sitten siirryttiin yhteiseen, näkyvään, viikkoilmoitukseen. Ilmoituksen yksi ongelma on se, että suurin osa Keskisuomalaisen printtilehden lukijoista on muualla kuin Jyväskylässä. Lehden levikki Jyväskylässä on noin , kun Henki&elämän painosmäärä on noin Todennäköisesti seurakunnan ilmoituksen Keskisuomalaisesta lukevat paljolti samat, toimintaan säännöllisesti osallistuvat seurakuntalaiset, jotka seuraavat myös Henki&elämän tapahtumasivuja. Ilmoituksen lopettamisella voi olla seurauksena se, että alueseurakunnan palaavat entisenkaltaisiin erillisilmoituksiin. Mikäli Henki&elämä-lehden ilmestymistiheyttä karsittaisiin, paine muista lehdistä ostettavaan ilmoitustilaan kasvaa. Säännöllistä ilmoittelua mielekkäämpää voisi olla näkyvien erillisilmoitusten laittaminen seurakunnan suurten tapahtumien tai juhlapyhien aikaan (esim. Hoosiannaa huomenna). Kirkon Mediasäätiö on 24 evankelis-luterilaisen seurakunnan ja seurakuntayhtymän sekä kirkkohallituksen vuonna 2005 perustama säätiö. Jyväskylän kaupunkiseurakunta oli yksi Kirkon Mediasäätiön perustajajäsenistä. Säätiön tarkoituksena on Suomen evankelisluterilaisen kirkon arvoperustalta tukea ja edistää uskontoa ja elämänkatsomusta

111 15 käsittelevien ohjelmien tekemistä, levittämistä ja esittämistä valtakunnallisissa medioissa. Säätiön perustamisvaiheessa seurakunta sitoutui maksamaan 0,17 euroa per jäsen. Summaa on vuosien mittaan leikattu niin, että kun vuonna 2010 maksettiin euroa, ja vuonna 2013 summa oli vielä euroa, sen jälkeen on maksettu enää euroa. Esimerkiksi Kuopiossa vastaava summa on euroa. Jouluradio on Kirkon Mediasäätiön tavoin suurten seurakuntien yhteisiä hankkeita. On ajateltu, että yhdessä saadaan isompaa näkyvyyttä ja isompia yleisöjä, niin, että kulut ovat yksin tehtyä pienempiä. Molempien hankkeiden kautta tavoitetaan hyvin nimenomaan suurta yleisöä. Kansallisen radiotutkimuksen Jouluradiolle mittaama viikkotavoittavuusluku laski edellisestä tuotantokaudesta vajaat neljä prosenttia. Jouluradio kasvatti kuitenkin tavoittavuuttaan erityisesti vuotiaiden keskuudessa edelliseen tuotantokauteen verrattuna. Kanavaperheen verkkosivuilla oli 1,5 miljoonaa käyntiä, mikä vastaa edellisten vuosien tasoa. Yksittäisiä vierailijoita oli viime kaudella , yhteensä 129 maasta. Johtopäätöksiä ja ehdotuksia mahdollista säästökohteista Ensimmäisenä leikkauslistalle voitaisiin laittaa Keskisuomalaisen ilmoittelu. Jos viikoittainen ilmoittelu vaihdettaisiin satunnaiseen, näkyvään ilmoitteluun, voitaisiin ilmoituskuluissa säästää euroa vuodessa. Todellisten säästöjen aikaansaaminen koko seurakunnan tasolla edellyttää, että alueet eivät lisää omaa erillisilmoitteluaan Keskisuomalaisessa. Näkyvyyttä erilaisissa kanavissa ja tapahtumissa tulisi lisätä. Mainonta ja markkinointi kuitenkin vaatisi nykyistä enemmän rahaa. Seurakunnan ilmeen uudistaminen ja sen myötä toivottavasti lisääntyvä markkinoinnin yhtenäistäminen auttaa näkyvyyden parantamisessa. Kun henkilöstöstä ja taloudellisista resursseista on viime vuodet säästetty, tämä näkyy väkisin tekemisen laadussa ja määrässä. Edellä kuvatun palautteen nojallakin on selvää, että seurakunnassa olisi tarvetta erilaisille osaajille, joita tiedottamiseen nojanneessa ajassa ei ehkä kaivattu. Nyt tarvittaisiin muun muassa graafikkoa, markkinoinnin osaajaa ja tapahtumatuottajaa. Mikäli tällä hetkellä budjettivalmistelussa vuodelle 2019 varattuun vuoden 2018 tason mukaiseen määrärahaan eli euroon täytyy tähdätä, on luonnollisesti edellä mainituista määrärahaehdotuksista tingittävä kautta linjan säästötavoitteeseen päästäisiin esimerkiksi seuraavin toimin: o Lehden ilmestymismäärä pienennetään 18 numeroon (säästöä noin ) o Lehden sivumäärä pienennetään pääosin 12 sivuun (säästöä noin ) o Keskisuomalaisen ilmoitukset karsitaan pääosin (säästöä viestintäyksikön menoihin noin ) o Lehden avustajapalkkioita vähennetään euroon (säästöä ) o Mainontaan ja markkinointiin varataan vain 5000 euroa (säästöä ) o Viestintäyksikkö ei kustanna mediasäätiön tukea, vaan se ratkaistaan osana muita avustuksia l (säästöä 5000 euroa) o Viestintäyksikkö ei hanki liikelahjoja (säästöä 2000 euroa) Vaihtoehdoksi jää lisäksi tarvittaessa se, että viestintäyksikkö ei kustanna jouluradiota (säästöä tulisi tällöin 7000 euroa)

112 BUD - Tuloslaskelma - Raamiraportti Viestintä 2019 Jyväskylän yleinen segmentti 1/ JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA Viestintä, Lehti TP Toim.tuotot TP Toim.kulut TP Toim.tuotot TP Toim.kulut TA Toim.tuotot TA Toim.kulut Viestintä, Lehti Talousarvio 2019 Talousarvio 2018 Tilinpäätös 2017 Toteuma Marraskuu 2018 Ylitys/alitus Toteuma-% Toteuma Marraskuu Lehtimyyntituotot , % Lehtien tilaustuotot , % Muut myyntituotot , % 260 Myyntituotot , % Puhelintuotot , % Ilmoitustuotot , % Muut maks.ja korv , % 0 Muut maksutuotot , % Maksutuotot , % TOIMINTATUOTOT , % Asiantuntijapalkkiot , % Muut palkat, palkk , % Raamin palkat ja palkkiot , % Henkilöstökulut yhteensä , % Postipalvelut , % Puhelinpalvelut , % Painatukset , % Ilmoitukset , % It-palvelut , % Matkakust.kotim.virk , % Matkakust.kotim.koul , % Matkakorv.muille , % Majoituspalv.henk , % Rav.palv.henk , % Rav.palv.muut , % Koulutuspalv.henk , % Asiantuntijapalvelut , % Kuva-ja taittopalv , % Main.ja markk.palv , % Mus.- ja ohj.palvel , % -149

113 BUD - Tuloslaskelma - Raamiraportti Viestintä 2019 Jyväskylän yleinen segmentti 2/ JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA Viestintä, Lehti Talousarvio 2019 Talousarvio 2018 Tilinpäätös 2017 Toteuma Marraskuu 2018 Ylitys/alitus Toteuma-% Toteuma Marraskuu KiEL:n alaiset ostop , % Gramex- ja Teostom , % Muut palvelut , % 0 Palvelujen ostot , % Kalusteet , % It-tarvikkeet , % It-ohjelmistot , % Muut koneet ja laitt , % Toimistotarvikkeet , % Tulost.-ja kop.mater , % Työväl.ja työkalut , % Kukat , % Lehdet , % Lahjaes.ja huomionos , % Muut ain.tarv. ja ta , % Ostot tilikauden aikana , % Aineet, tarvikkeet ja tavarat , % Muut avustukset , % Annetut avustukset , % TOIMINTAKULUT , % TOIMINTAKATE ULKOINEN , % S.ruokapalv.kulut , % S.muut kulut , % -53 Palvelun ostot - sisäiset , % S.vuokrak.srk.työ , % 0 Vuokrakulut - sisäiset , % 0 TOIMINTAKATE SISÄISET , % -103 TOIMINTAKATE YHTEENSÄ , % VUOSIKATE , % Sisäiset vyörytyserät , % 0 TILIKAUDEN TULOS , % YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ , %

114 BUD - Tuloslaskelma - Raamiraportti Viestintä 2019 Jyväskylän yleinen segmentti 1/ JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA Viestintä TP Toim.tuotot TP Toim.kulut TP Toim.tuotot TP Toim.kulut TA Toim.tuotot TA Toim.kulut Viestintä Talousarvio 2019 Talousarvio 2018 Tilinpäätös 2017 Toteuma Marraskuu 2018 Ylitys/alitus Toteuma-% Toteuma Marraskuu Muut myyntituotot , % 260 Myyntituotot , % Puhelintuotot , % Muut maks.ja korv , % 0 Muut maksutuotot , % 18 Maksutuotot , % 18 TOIMINTATUOTOT , % Muut palkat, palkk , % Raamin palkat ja palkkiot , % Henkilöstökulut yhteensä , % Postipalvelut , % Puhelinpalvelut , % Ilmoitukset , % It-palvelut , % Matkakust.kotim.virk , % Matkakust.kotim.koul , % Matkakorv.muille , % Majoituspalv.henk , % Rav.palv.henk , % Rav.palv.muut , % Koulutuspalv.henk , % Asiantuntijapalvelut , % Main.ja markk.palv , % Mus.- ja ohj.palvel , % Gramex- ja Teostom , % Muut palvelut , % 0 Palvelujen ostot , % Kalusteet , % It-tarvikkeet , % It-ohjelmistot , %

115 BUD - Tuloslaskelma - Raamiraportti Viestintä 2019 Jyväskylän yleinen segmentti 2/ JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA Viestintä Talousarvio 2019 Talousarvio 2018 Tilinpäätös 2017 Toteuma Marraskuu 2018 Ylitys/alitus Toteuma-% Toteuma Marraskuu Muut koneet ja laitt , % Toimistotarvikkeet , % Tulost.-ja kop.mater , % Työväl.ja työkalut , % Kukat , % Lehdet , % Lahjaes.ja huomionos , % Muut ain.tarv. ja ta , % 0 Ostot tilikauden aikana , % Aineet, tarvikkeet ja tavarat , % Muut avustukset , % Annetut avustukset , % TOIMINTAKULUT , % TOIMINTAKATE ULKOINEN , % S.ruokapalv.kulut , % S.muut kulut , % -53 Palvelun ostot - sisäiset , % S.vuokrak.srk.työ , % 0 Vuokrakulut - sisäiset , % 0 TOIMINTAKATE SISÄISET , % -103 TOIMINTAKATE YHTEENSÄ , % VUOSIKATE , % Sisäiset vyörytyserät , % 0 TILIKAUDEN TULOS , % YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ , %

116 BUD - Tuloslaskelma - Raamiraportti Viestintä 2019 Jyväskylän yleinen segmentti 1/ JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA Lehti TP Toim.tuotot TP Toim.kulut TP Toim.tuotot TP Toim.kulut TA Toim.tuotot TA Toim.kulut Lehti Talousarvio 2019 Talousarvio 2018 Tilinpäätös 2017 Toteuma Marraskuu 2018 Ylitys/alitus Toteuma-% Toteuma Marraskuu Lehtimyyntituotot , % Lehtien tilaustuotot , % 0 Myyntituotot , % Ilmoitustuotot , % Muut maksutuotot , % Maksutuotot , % TOIMINTATUOTOT , % Asiantuntijapalkkiot , % Muut palkat, palkk , % Raamin palkat ja palkkiot , % Henkilöstökulut yhteensä , % Painatukset , % Ilmoitukset , % It-palvelut , % Matkakorv.muille , % Asiantuntijapalvelut , % Kuva-ja taittopalv , % Main.ja markk.palv , % KiEL:n alaiset ostop , % -100 Palvelujen ostot , % Muut ain.tarv. ja ta , % Ostot tilikauden aikana , % Aineet, tarvikkeet ja tavarat , % TOIMINTAKULUT , % TOIMINTAKATE ULKOINEN , % TOIMINTAKATE YHTEENSÄ , % VUOSIKATE , % Sisäiset vyörytyserät , % 0 TILIKAUDEN TULOS , % YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ , %

117 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Viranhaltijapäätös 282/2018 Kaupunkirakenteen toimiala Tonttipäällikkö D/2783/ /2018 Tilusvaihto kiinteistöillä ja , Seppälänkangas. Asian valmistelija Jyrki Arasalo, puh Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän seurakunta ovat neuvotelleet tilusvaihdosta Seppälänkankaalla vahvistetun asemakaavan N:o 19:097 ja hyväksytyn tonttijaon mukaisen EH-tontin muodostamiseksi. Tilusvaihto koskee kaupungin osalta noin 620 m²:n suuruisen kiinteistön luovuttamista kokonaisuudessaan, ja Jyväskylän seurakunnan osalta noin 613 m²:n suuruisen määräalan luovuttamista tontista Neuvotteluissa on sovittu, ettei vaihdosta suoriteta korvauksia. Tilusvaihdosta ei allekirjoiteta erillistä tilusvaihtosopimusta, vaan se toteutetaan kiinteistötoimituksessa. Kaupunkirakennelautakunnan ja sen alaisten jaostojen toimintasäännön 4 :n mukaan päätösvalta asiassa kuuluu tonttipäällikölle. Päätös Päätän, että kaupunki tekee oheisen liitekartan mukaisen vapaaehtoisen tilusvaihdon Jyväskylän seurakunnan kanssa. Asemakaavan mukaisen EH-tontin muodostamiseksi Jyväskylän kaupunki luovuttaa Jyväskylän seurakunnalle noin 620 m²:n suuruisen kiinteistön ja Jyväskylän seurakunta luovuttaa Jyväskylän kaupungille noin 613 m²:n suuruisen määräalan tontista Vaihdettavien alueiden pinta-alaerosta huolimatta vaihdosta ei makseta korvauksia. Liitteet Kartta Päätöksentekijä Paula Hartman Tonttipäällikkö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Asiakirja on koneellisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. Jyväskylän kaupungin tuottamissa palveluissa henkilötietoja käsitellään lainmukaisesti ja rekisteröidyn kannalta läpinäkyvästi. Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä: Päätös yleisesti nähtävänä Jyväskylän kaupungin verkkosivuilla. ALLEKIRJOITETTU KONEELLISESTI :48 Hartman Paula, tonttipäällikkö 1

118 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Viranhaltijapäätös 282/2018 Kaupunkirakenteen toimiala Tonttipäällikkö D/2783/ /2018 Tiedoksi Jyväskylän seurakunta / Maritta Lukkarinen Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö / Tuula Häkkinen MUUTOKSENHAKUOHJEET Oikaisuvaatimusohje, kunnallisasiat Oikaisuvaatimusviranomainen Päätökseen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksena seuraavalta viranomaiselta: Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennelautakunta PL 193 Vapaudenkatu 32 (käyntiosoite) Jyväskylä kirjaamo@jyvaskyla.fi p. (014) fax. (014) Aukioloaika: klo 8-15 Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuksen saa tehdä - asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä - kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen maksu Oikaisuvaatimuskäsittely on maksutonta. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on jätettävä yllä mainitulle viranomaiselle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai erilliseen tiedoksiantotodistukseen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan, katsotaan asiakirja annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi Jyväskylän kaupungin verkkosivuille Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. ALLEKIRJOITETTU KONEELLISESTI :48 Hartman Paula, tonttipäällikkö 2

119 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Viranhaltijapäätös 282/2018 Kaupunkirakenteen toimiala Tonttipäällikkö D/2783/ /2018 Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Oikaisuvaatimuksen muoto, sisältö ja liitteet Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin sen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Oikaisuvaatimus on sen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Kirjelmässä on mainittava oikaisuvaatimuksen tekijän, ja jos hän ei ole allekirjoittaja, myös allekirjoittajan nimi, asuinkunta ja postiosoite sekä puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen viranomaiselle Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava yllä mainitulle valitusviranomaiselle kaupungin kirjaamon aukioloaikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin (faksin tai sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. Lisätietoja Päätös on lainvoimainen oikaisuvaatimusajan jälkeen, ellei siihen ole haettu muutosta eikä sitä ole otettu ylemmän toimielimen käsiteltäväksi. Päätöksen tiedoksianto Jyväskylän seurakunta / Maritta Lukkarinen Päätös lähetetty tiedoksi sähköpostitse asianosaisen suostumuksella Tiedoksiantaja: Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö / Jyrki arasalo ALLEKIRJOITETTU KONEELLISESTI :48 Hartman Paula, tonttipäällikkö 3