Kirkkonummi KIRDno / Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2019

Transkriptio

1 Kirkkonummi KIRDno / Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2019 Hallituksen esitys

2 Kuvat: LUVY ry Kansikuvassa: Vesistöasiantuntija Tiina Asp Hiidensalmella tarkastamassa ankeriasrysää (Sini Pöytäniemi). Ankerias Porlan vanhalla kalanviljelylaitoksella LUVYn henkilöstöä virkistyspäivänä Fiskarsissa (Aki Mettinen). Billnäsin pato (Tiia Palm). Taitto: Tiia Palm Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö rf Länsi-Louhenkatu 31, PL 51, Lohja, Västra Louhigatan 31, PB 51, Lojo puh./tel. (019) , faksi/fax (019) Y-tunnus

3 Sisältö 1 Yleistä Yhdistys ja jäsenistö Visio ja strategia Hallinto ja henkilöstö Yhdistyksen kokoukset ja hallinto Yhdistyksen sisäinen hallinto Henkilöstö Aatteellinen toiminta Vesien-, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon yleinen edistäminen Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry Vuoden vesien- tai ympäristönsuojelijan nimeäminen Tutkimusprojektit Vesistö- ja rannikkovesitutkimus Yhteistarkkailut Pienemmät vesistötarkkailut Kalataloudelliset tarkkailut Pohjavesitutkimukset ja muut asiantuntijapalvelut Yhteistarkkailut Muut pohjavesitarkkailut ja pohjavesipalvelut Jätevesitutkimus Puhdistamoiden toiminnan tarkkailu Koulutus- ja kehitystyö Hankepalvelut Haja-asutusalueiden jätevesien käsittely VillageWaters Vesistövisio Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkosto Hola Lake -hanke Verkostoilla tehoa vesienhoitoon (Vyyhti) Talous...17

4

5 1 Yleistä Yhdistys on yhteistyö- ja asiantuntijajärjestö, jonka tehtävänä on edistää vesien- ja ympäristönsuojelua sekä ympäristöterveydenhuoltoa toimialueellaan. Yhdistys toimii jäsenistönsä apuna ja asiantuntijana sekä vesistöjen että koko elinympäristön hoitoa koskevissa asioissa. Vuosi 2019 on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 44. toimintavuosi. Merkittävimpänä toiminnallisena muutoksena huomioitu yhdistyksen laboratorioliiketoiminnan yhtiöittäminen vuoden 2019 alusta. Perustettu yhtiö LUVYLab Oy Ab on sekä Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n että Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n omistama. Yhdistys vastaa edelleen muusta tutkimusliiketoiminnasta eli yhdistys myy edelleen tutkimuspalveluita kuten näytteenottoa ja raportointia ja tarvittava analytiikka hankitaan em. yhtiöltä. Yhdistyksen strategia päivitettiin vuoden 2016 aikana ja se on voimassa vuoteen Strategian mukaan yhdistyksen perustehtävä on toteuttaa verkostomaista yhteistyötä ja palveluntuotantoa vesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Yhdistyksen visio vuoteen 2021 on: Yhdistyksen toiminta jakaantuu aatteelliseen ja liiketoiminnalliseen osuuteen. Aatteellista työtä on esimerkiksi yhdistyksen osallistuminen seudulliseen vesien- ja ympäristönsuojelutyöhön kokousten ja työryhmien välityksellä. Aatteellisen toiminnan alla myös tuetaan alueellisesti tärkeitä hankkeita. Liiketoiminnan alla on yhdistyksen tilaustutkimustoiminta ja hanketoiminta. Yhdistyksen toiminnan painopistealueita vuonna 2019 ovat: Aatteellinen toiminta Neuvonnan antaminen yhdistyksen toimialaan liittyvissä kysymyksissä yhdistyksen resurssien puitteissa. Yhteisten palaverien järjestäminen jäsenistön eri ryhmille (ympäristönsuojelu, vesi- ja viemärilaitokset/teollisuusjäsenet). Alueen vesiensuojelua, ympäristönsuojelua ja ympäristöterveyttä edistävien hankkeiden synnyn edistäminen. Alueen vesien tilaan liittyvien tietojen kokoaminen ja edelleen kehittäminen koko aluetta hyödyntäväksi tietolähteeksi mm. nettiosoitteissa ja Sivusto uudistetaan vuoden 2019 aikana. Haja-asutuksen jätevesiyhteistyön jatkaminen kuntien yhteisenä aatteellisena projektina. Siirtymäaika päättyy vuoden 2019 aikana. Hiidenveden kunnostushankkeen , Freshabit Life IP -hankkeen , Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostohankkeen sekä Vyyhti-hankkeen omarahoitus jäsenmaksuvaroista. Vuoden 2019 aikana peritään Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry:n jäsenmaksu korotettuna. Korotettu jäsenmaksu toimii omarahoituksena Liiton VESY-Suomi hankkeessa, jonka tarkoituksena on synnyttää uusia alueellisia vesiensuojeluyhdistyksiä Suomeen. 5

6 Vuoden 2018 keväällä esitettiin kunnille Länsi-Uudenmaan vesienhoidon yhteistyön visiota ja strategiaa hyväksyttäväksi. Vision ja strategian jalkauttamista tehdään vuoden 2019 aikana osana Vyyhti-hanketta. Siuntionjoen vesistöalueen kunnille on myös esitetty sitoutumista 6-vuotiseen Siuntionjoen kunnostustyöhön visiona Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki Kuntien päätöksenteko on vielä kesken eikä em. hanketta ole vielä sisällytetty yhdistyksen talousarvioon. Liiketoiminta Yhdistyksen laboratorioliiketoiminta yhtiöitetään vuoden 2019 alusta. Uuteen yhtiöön LUVYLab Oy Ab tuli toiseksi omistajaksi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, joka omistaa 50,01 % yhtiöstä yhdistyksen omistaessa loput yhtiöstä. Yhdistys tuottaa edelleen ympäristönsuojeluun, vesiensuojeluun ja ympäristöterveyteen liittyviä asiantuntijapalveluita ja hankkii tarvittavat analyysipalvelut osin omistamastaan yhtiöstä. Alueellisesti tärkeiden vesistöjen ja pohjavesien tilan seurannan toteuttaminen laajoina yhteistarkkailuina ja pienempien vesistöjen ja pohjavesialueiden tutkimukset ja selvitykset alan kehitys ja asiakkaiden tarpeet huomioiden. Jätevedenpuhdistamoiden toiminnan tarkkailun jatkaminen tavoitteena puhdistamoiden hyvä toimivuus ja sen myötä lupaehtojen täyttyminen. Useiden alueellisesti merkittävien hankkeiden koordinointi, joista merkittävimpinä Freshabit EU-Life IP- ja Hiidenveden kunnostushanke sekä uusien vesiensuojelullisesti tärkeiden hankkeiden kehittäminen ja rahoituksen hakeminen. Vuoden 2019 toiminnan arvioidaan olevan liikevaihdoltaan pienempi kuin vuonna 2018 lähinnä laboratoriotoiminnan yhtiöittämisen vaikutuksesta. 2 Yhdistys ja jäsenistö Yhdistyksen tehtävänä on edistää vesien- ja ympäristönsuojelua sekä ympäristöterveydenhuoltoa toimialueellaan. Yhdistys on luonteeltaan yhteistyö- ja asiantuntijajärjestö, joka tarkoituksensa toteuttamiseksi kokoaa alasta kiinnostuneet keskitettyyn ja yhtenäiseen ympäristönsuojelutyöhön. Yhdistyksen jäsenistö vuoden 2018 lokakuussa: Kunnat 8 osuus äänimäärästä 65 % Teollisuus % Muut jäsenet 36 6 % Kunniajäsen 2 Yhteensä % Yhdistyksen ja jäsenistön yhteistyön perusteita voidaan hahmottaa muun muassa seuraavasti: Kunnallishallinnolla on vastuu oman alueensa kaikinpuolisesta kehittämisestä, johon sisältyy muun muassa vesien ja muun ympäristön tilan seuranta ja ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen sekä ympäristön suojelua ja ympäristöterveyttä koskevien asetusten ja määräysten toimeenpano. 6

7 Teollisuus on velvollinen olemaan selvillä oman toimintansa ympäristövaikutuksista ja oman toimintansa ympäristö- ja ympäristöterveysvaikutusten seuraamisesta. Hyvin hoidettu ympäristönsuojelu on teollisuuden tärkeä kilpailutekijä. Paikallisten suojeluyhdistysten ja kalatalousyhteisöjen sekä muiden pienempien toimijoiden tekemä ympäristönsuojelutyö on tärkeää ja tuloksellista, sillä yleensä hoidettavana on oma lähivesistö. Paikallisella tasolla yhteiskunnan ja viranomaisten toimintamahdollisuudet ovat melko rajatut, joten vastuu vesistöjen kunnosta kuuluu siltä osin myös vesistön käyttäjille. 3 Visio ja strategia Yhdistyksen päivitetty visio ja strategia hyväksyttiin yhdistyksen syyskokouksessa marraskuussa Yhdistyksen visio ja strategia vuoteen 2021 Painopisteet vuodelle 2019 CRM-järjestelmän hyödyntäminen projektien omakustannushintojen laskennassa, kannattavuuden seurannassa ja kustannusten karsimisessa. Yhdistyksen markkinointisuunnitelman laatiminen, materiaalin uudistaminen ja myyntityöhön panostaminen. Tämä siirretty vuodelta 2018 osin vuodelle 2019 yhtiöjärjestelyistä johtuen. Toiminnan kehittämisen strategiatyön aloittaminen. 4 Hallinto ja henkilöstö 4.1 Yhdistyksen kokoukset ja hallinto Yhdistyksen varsinainen kokous pidetään kahdesti vuodessa. Maalis-huhtikuun kevätkokous päättää edellisen vuoden toiminnan hyväksymisestä ja loka-marraskuun syyskokous päättää seuraavan vuoden toiminnasta ja taloudesta sekä tulevien vuosien suuntaviivoista. Yhdistyksen jäsenkokouksia on perinteisesti järjestetty jäsenten tiloissa siten, että samalla on mahdollisuus tutustua myös jäsenten toimintaan. Yhdistyksen hallitus ohjaa yhdistyksen toimintaa ja tukee osaltaan henkilöstön työtä. Hallitus käsittää puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja 10 jäsentä sekä kullekin nimetyt henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen kunkin jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 7

8 Vaalitoimikunnan tehtäviin kuuluu tehdä esitykset hallituksen jäsenistä vapautuville hallituspaikoille sekä esitys valittavista tilintarkastajista. Vaalitoimikunnan jäsenet valitaan jäsenten keskuudesta kevätkokouksessa. Työvaliokunnan asettaa hallitus vuosittain keskuudestaan auttamaan hallitusasioiden valmistelussa ja hoidossa. Työvaliokunnan henkilömäärä on ollut neljä: hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä kaksi muuta jäsentä. Tilintarkastuksen suorittavat kaksi yhdistyksen syyskokouksen valitsemaa tilintarkastajaa tai varatilintarkastajaa. Työryhmiä ja jaostoja asetetaan tarpeen mukaan valmistelemaan ajankohtaisia asioita. Yhdistyksen sääntöjen mukaan hallitus voi delegoida päätösvaltaansa työvaliokunnalle ja toiminnanjohtajalle yhdistyksen toimintasäännöllä. Yhdistyksen toimintasääntö hyväksyttiin hallituksessa joulukuussa Yhdistyksen sisäinen hallinto Yhdistyksen toiminta jakautuu aatteelliseen ja liiketaloudelliseen toimintaan. Liiketaloudellinen toiminta jakautuu vuoden 2019 alusta kahteen osastoon: tutkimuspalvelut ja hankepalvelut. Kustannukset ja tuotot kohdennetaan todellisten kulujen ja ajankäytön perusteella oikealle seurantakohteelle. Yhdistyksen hallinto ja käytössä olevat järjestelmät tukevat palveluiden tuottamista kannattavasti tuottamalla tietoa mm. omakustannehinnoista sekä projektien kannattavuudesta. Sisäisiä kustannuksia seurataan erillisten sisäisten projektien kautta. Tavoitteena on saada asiakkuudet ja projektit paremmin kannattaviksi. Laboratorioyhtiö toimii edelleen nykyisissä vuokratiloissa ja hankkii yhdistyksen hallinnon palveluita palvelusopimuksella. Yhdistyksellä on johtoryhmä, johon kuuluu esimiesten lisäksi luottamusmies ja luottamusvaltuutettu. Määrävälein pidetään koko henkilökunnan kokouksia sekä lisäksi eri osastojen kokouksia ja tarvittavia muita ryhmiä/tiimejä. Työsuojelun edistämiseksi kokoontuu työsuojelutoimikunta. Ryhmiä uudistetaan tarpeen mukaan. Esimiehet käyvät henkilöstön kanssa kehityskeskustelut vähintään kerran vuodessa, jonka yhteydessä tarkistetaan mm. vastuukuvausten ajantasaisuus ja käydään palautekeskustelu työsuorituksesta. Kehityskeskustelujen pohjalta päätetään resurssien mukaan myös henkilökohtaisista palkanlisistä ja osaamisen kehittämisestä. Vuonna 2018 uusittu työhyvinvointikysely toteutetaan jatkossa joka vuosi. Pyrkimyksenämme on hoitaa asiakkaidemme tilausten hallintaan liittyviä asioita kokonaisvaltaisesti. Uuden CRM-järjestelmän käyttöönoton myötä kaikki asiakkaan toimeksiannot löytyvät keskitetysti samasta paikasta. 4.3 Henkilöstö Yhdistyksen henkilöstö käsittää vuoden 2019 alkaessa 17 vakinaista ja kaksi määräaikaista työntekijää. Osa vuoden mittaan palkattavista määräaikaisista työntekijöistä työskentelee vain osan vuotta. Vakinaisen henkilökunnan työpanos on 9,2 htv pienempi kuin vuoden 2018 budjetissa johtuen laboratorioliiketoiminnan yhtiöittämisestä. Määräaikaisen henkilökunnan työpanos talousarviossa on 3,1 htv pienempi kuin vuoden 2018 budjetissa. Määräaikaisen henkilöstön ja projektityövoiman käyttö jatkuu vuonna Lyhytaikaista määräaikaista henkilöstöä käytetään yleensä mm. hankkeissa ja lomitustyövoimana sekä pohjaeläinten poiminnassa. 8

9 Vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön sijoittuminen osastoittain ja työpanokset vuoden 2019 alussa: Henkilökunta osastoittain Vakinainen HALLINTO Toiminnanjohtaja Talous/hallintopäällikkö Toimistosihteeri HALLINTO Yhteensä TUTKIMUS Tutkimuspäällikkö Vesistöasiantuntija Puhdistamoinsinööri Pohjavesiasiantuntija Ympäristöasiantuntija Kenttämestari TUTKIMUS Yhteensä HANKKEET Hankepäällikkö Hankekoordinaattori HANKKEET Yhteensä YHTEENSÄ Vakinainen htv Määräaikainen htv 1,00 1,00 2,00 4,00 0,00 1,00 3,60 1,00 1,00 1,00 2,00 9,60 0,00 2,00 0,70 1,40 2,70 1,40 16,30 1,40 Henkilöstön osalta tavoitteena on, että avaintehtäviin on palkattu omat asiantuntijat yhdistyksen palvelukseen. Avaintehtävien osalta tavoitteena on, että loma- ja muissa poikkeustilanteissa työtehtävät voidaan hoitaa mahdollisimman hyvin yhdistyksen sisäisillä järjestelyillä. Muiden kuin avaintehtävien osalta tullaan hyödyntämään yhdistyksen ulkopuolisia erikoisalojen taitajia asiakkaiden palvelun turvaamiseksi ja toiminnan ylläpitämiseksi sekä kehittämiseksi. Yhdistyksen IT-järjestelmiä ylläpidetään ja kehitetään siten, että se vastaa toimeksiantojen ja toiminnan kehittämisen vaatimuksia. Kuva. LUVYn henkilöstöä virkistyspäivää viettämässä Fiskarsissa (Aki Mettinen). 9

10 5 Aatteellinen toiminta 5.1 Vesien-, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon yleinen edistäminen Yhdistyksen aatteellisen työn päämääränä on vesien- ja ympäristönsuojelun sekä ympäristöterveydenhuollon yleinen edistäminen yhdistyksen toimialueella. Lähtökohtana on suunnata yhdistyksen toiminta ja voimavarat Länsi-Uudenmaan alueen vesien- ja ympäristönsuojelua sekä ympäristöterveyttä edistävällä tavalla. Aatteellinen työ ja yhdistyksen harjoittama liiketoiminta liittyvät toisiinsa siten, että liiketoiminta tukee aatteellisen työn päämääriä ja toisaalta aatteellisen työn ansiosta yhdistys on hyvin selvillä toimialueensa vesistöjen tilasta ja muista ympäristönsuojelullisista asioista. Yhdistyksen perustamisesta lähtien tärkeimpänä toiminnan painopistealueena on ollut vesiensuojelun edistäminen. Yhdistys jäsenistöineen kantaa yhteistä vastuuta alueen vesien tilasta. Yhdistyksen tavoitteena aatteellisessa toiminnassa on edistää riittävän tiedon saamista vesien tilasta sekä koota alueen toimijat keskusteluun vesiensuojelun edistämiseksi tarvittavista toimista. Tämän toteuttaminen edellyttää riittävää tietoa alueen vesistöistä sekä ajanmukaisia seurantaohjelmia. Yhdessä jäsenkuntien kanssa pyritään edistämään tiedon hankintaa myös pienvesien tilasta. Vuonna 2010 julkistetusta nettisivustosta löytyy alueen vesien tilasta koottua tietoa. Sivusto uudistetaan vuoden 2019 aikana ja sitä kehitetään ja ylläpidetään yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Aatteellisena toimintana pyritään edistämään uusien vesien tilaa parantavien hankkeiden syntymistä alueella ja hankkeiden valmistelutyötä rahoitetaan pienellä panostuksella jäsenmaksuvaroin. Lisäksi alueellisesti merkittävimpien hankkeiden yhdistyksen omarahoitus katetaan jäsenmaksuvaroista. Tällaisia hankkeita ovat Hiidenveden kunnostushanke, Freshabit-hanke, Vyyhti-hanke ja Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkosto -hanke. Yhdistys koordinoi näitä hankkeita ja ne on sisällytetty talousarvioon liiketoiminnan puolelle arvonlisäverovelvollisena toimintana. Jäsentoiminnan kehittämiseksi pidetään kehittämispalavereita yhdistyksen eri jäsenryhmien kanssa. Yhdistys osallistuu aktiivisesti myös alueen vesienhoitosuunnitelmatyöhön Uudenmaan ELY-keskuksen vetämissä työryhmissä. Kuva. Vihdin Enäjärvi (Tiina Asp). 10

11 Yhdistyksen kevätkokous hyväksyi periaatteen siitä, että jäsenten yhteisten projektien rahoitus ja kustannustenjako esitetään aina kevätkokouksen yhteydessä. Vuoden 2018 kevätkokous antoi yhdistykselle valtuudet esittää kuntajäsenille projektirahoituksen varaamista vapaaehtoisena lisäjäsenmaksuna hajaasutuksen jätevesiyhteistyön strategian toimeenpanoon. Valtaosa kuntajäsenistä on hyväksynyt yhdistyksen esityksen ja haja-asutuksen jätevesiyhteistyö on sisällytetty yhdistyksen talousarvioon arvonlisäverollisena toimintana. Lisäksi kunnille on esitetty sitoutumista Länsi-Uudenmaan vesienhoidon visioon ja strategiaan, joka pyrkii määrätietoisesti parantamaan alueemme vesien tilaa mm. hankkeistamalla. Aatteelliseksi työksi luetaan seuraavat asiakokonaisuudet: Vesiensuojeluun, ympäristönsuojeluun ja ympäristöterveydenhuoltoon liittyvä neuvonta toimintaalueella. Edistämistoimintaan liittyvien kokousten ja työryhmien toiminta ja osallistuminen julkisten tahojen asettamien työryhmien ja ohjausryhmien toimintaan. Osallistuminen kohtuullisessa määrin jäsenistön vesiensuojelua, ympäristönsuojelua ja ympäristöterveydenhuoltoa koskeviin kokouksiin, tilaisuuksiin ja ajankohtaistapahtumiin sekä muihin messuihin ja näyttelyihin ja kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvaan alojen tiedotustoimintaan. Vesien- ja ympäristönsuojelun sekä ympäristöterveydenhuollon edistämiseksi, hankkeiden käynnistämiseksi ja ylläpitämiseksi tarvittavat kohtuulliset oma-aloitteiset toimet kuten vesistöjen kunnostushankkeet, vesien- ja ympäristönsuojelun sekä ympäristöterveydenhuollon edistämishankkeet ja paikallisten vesien- tai ympäristönsuojeluyhdistysten toiminnan tukeminen. Yhdistyksen hallinto ja siihen liittyvät kokoukset valmisteluineen. Haja-asutuksen jätevesiyhteistyön jatkaminen aatteellisena projektina (hankkeen sisältö tarkemmin kohdassa 7.1). Vesientila-nettisivuston kehittäminen ja ylläpito. 5.2 Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry kuuluu alueellisten vesiensuojeluyhdistysten kattojärjestönä toimivaan Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:hyn, jonka perustehtävänä on jäsenyhdistystensä valtakunnallinen edunvalvonta ja vesiensuojelun edistäminen kansallisella tasolla. Liiton käytännön työ tehdään paljolti työryhmittäin, joista useimmissa yhdistys on mukana. Liiton kautta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry voi valtakunnallisesti edistää hyviksi havaitsemiaan vesien- ja ympäristönsuojeluhankkeita. Vuoden 2019 liiton jäsenmaksu peritään korotettuna liiton hankkeen omarahoituksen turvaamiseksi. Liiton hankkeen tavoitteena on laajentaa alueellisten vesiensuojeluyhdistysten toimintaa Suomessa. 5.3 Vuoden vesien- tai ympäristönsuojelijan nimeäminen Yhdistys nimeää vuosittain Vuoden vesiensuojelijan tai vaihtoehtoisesti Vuoden ympäristönsuojelijan. Tunnustuksen edellytyksenä on, että nimettävä henkilö, yhdistys tai organisaatio on harjoittanut merkittävää ympäristönsuojelullista työtä tai toimintaa Länsi-Uudenmaan alueella. 11

12 6 Tutkimusprojektit Yhdistyksen tutkimusprojekteihin kuuluvat keskeisimpinä sektoreina pinta- ja pohjavesien sekä rannikkovesien vedenlaadun tutkimukset, kalasto-, pohjaeläin-, kasviplankton- ja kasvillisuusseurannat sekä jätevesitutkimukset. Yhdistys suorittaa asiakkailleen myös muita toimeksiantoja kuten tarkkailuohjelmien uusimista, lupahakemuksien tekemistä erilaisia suunnittelutoimeksiantoja ja koulutuspalveluita. 6.1 Vesistö- ja rannikkovesitutkimus Yhteistarkkailut Yhteistarkkailuna tehtävän vesistötutkimuksen tarkoituksena on hankkia tietoa vesistön tilasta ja kuormituksen vaikutuksista. Yhteistarkkailut kattavat laajoja vesistökokonaisuuksia ja perustuvat enimmäkseen lupaehtojen velvoitteisiin. Yhteistarkkailuun osallistumalla vesistön kuormittajat saavat yhteisvoimin hankittua enemmän tutkimustietoa ja yleensä myös pienemmin kustannuksin kuin täyttämällä ainoastaan oman toimintansa tarkkailuvelvoitteen. Yhteistarkkailun kautta kaikki osapuolet saavat myös paremman kokonaiskuvan vesistön tilasta. Kunkin yhteistarkkailun työskentelyä ohjaa yhteistarkkailutyöryhmä, johon kuuluu kuormittajien edustajia, ympäristöviranomaisia ja yhdistyksen edustajia. Osana yhteistarkkailua tehdään määrävälein myös biologisia seurantoja kuten kalastotutkimuksia, pohjaeläinseurantaa tai kasvillisuuskartoituksia. Yhdistys pyrkii edelleen huolehtimaan yhteistarkkailuiden toteutuksesta toiminta-alueellaan ja kehittämään tarkkailua uusien vaatimusten edellyttämällä tavalla. Tällä hetkellä on meneillään useiden yhteistarkkailuohjelmien päivittäminen muuttunutta kuormitustilannetta vastaavaksi. Tutkimuspisteitä vähennetään kuormittajien ja kuormituksen vähentyessä ja samoin yhteistarkkailuja ollaan yhdistämässä isommiksi kokonaisuuksiksi. Ensimmäisenä yhdistettiin Siuntionjoen ja Pikkalan yhteistarkkailut, jonka alueen yhteenvetoraportti valmistui vuoden 2017 lopulla. Lohjanjärven ja Mustionjoen sekä Pohjanpitäjänlahden tarkkailuja ollaan myös esitetty yhdistettäväksi ja ensimmäinen yhteinen raportti valmistuu vuoden 2018 lopulla. Fagervikenin yhteistarkkailu päättyi Inkoon voimalaitoksen lopetettua toimintansa Pienemmät vesistötarkkailut Pienemmillä vesistötarkkailuilla selvitetään pienempien, rajattujen vesistönosien kuntoa tai yhden ainoan kuormittajan vaikutusta vesistöön. Pienemmät vesistötarkkailut liittyvät usein jonkin yksittäisen päästölähteen, kuten kaatopaikan, suljetun kaatopaikan, maa-ainesten ottoalueen, ruoppausten, kauppapuutarhan, turvesuon tai maanläjitysalueen vesistövaikutusten seurantaan. Suurin osa näistä perustuu velvoitteisiin, mutta myös vapaaehtoiselta pohjalta tehtävien tarkkailujen osuus on merkittävä ja kasvaa koko ajan. Monet Länsi-Uudenmaan kunnat selvittävät myös alueellaan sijaitsevien järvien vedenlaatua ja ekologista tilaa esim. kymmeneksi vuodeksi laadittujen seurantaohjelmien mukaan. Länsi-Uudenmaan vesienhoidon visiossa ja strategiassa on esitetty kunnille pienten vesien tilan seurantaa yhteistarkkailuna siltä osin kun tutkimuspisteet eivät jo sisälly alueen yhteistarkkailuihin. Yhdistys pyrkii edelleen edistämään kuntakohtaisten tietojen kokoamista vesien tilasta tehdyistä tutkimuksista sekä kuntakohtaisten vesistöjen seurantaohjelmien laatimista Kalataloudelliset tarkkailut Määrävuosin toistuvat kalataloudelliset tarkkailut palvelevat vesistön yleistä biologista seurantaa ja niiden avulla arvioidaan kuormituksen vaikutusta kalastoon ja kalastukseen. Kalataloudelliset tutkimukset perustu- 12

13 vat pääosin kalataloudellisiin velvoitteisiin ja ne tehdään viranomaisen hyväksymien ohjelmien mukaisesti. Yhdistyksen tavoitteena on monipuolisen kalastotutkimuksen vahvistaminen ja tutkimusvalmiuksien lisääminen toimialueella. Kalastotutkimukset jatkuvat yhdistyksen toimesta edellisten vuosien tapaan. Kuva. Vesistöasiantuntija Jorma Valjus kartoittamassa hauenpoikasia Vihdin Enäjärvellä (Tiina Asp). 6.2 Pohjavesitutkimukset ja muut asiantuntijapalvelut Pohjavesien suojelun ja riskien hallinnan merkitys kasvaa edelleen. Kokonaisnäkemyksen muodostamiseksi pohjavesien tilasta tarvitaan vesistöjen tarkkailun tapaan yhteistarkkailua. Näiden asioiden hallitsemiseksi tarvitaan asiantuntemusta erityisesti Länsi-Uudenmaan alueella, jolla on merkittävät pohjavesivarannot sekä runsaasti riskitoimintoja pohjavesialueilla. Pohjavesiasiantuntijoiden osaamista hyödynnetään myös kehittämällä uusia palveluita asiakkaiden tarpeiden mukaan Yhteistarkkailut Yhteistarkkailuna tehtävän pohjavesitutkimuksen tarkoituksena on hankkia alueellista tietoa pohjaveden tilasta ja siinä tapahtuvista muutoksista. Yhteistarkkailuilla pyritään seuraamaan laajoissa pohjavesimuodostumissa tapahtuvia vedenlaadun muutoksia. Länsi-Uudenmaan alueella on useita toimijoita, joilla on velvollisuus seurata pohjaveden laatua ja pinnankorkeutta. Lisäksi kuntien vedenottamoilla on raaka- ja käyttöveden laatuun sekä vedenoton vaikutuksiin liittyviä velvoitteita. Yhteistarkkailuun osallistumalla tarkkailuvelvolliset saavat yhteisvoimin hankittua enemmän tutkimustietoa ja yleensä myös pienemmin kustannuksin kuin täyttämällä ainoastaan oman toimintansa tarkkailuvelvoitteen. Yhteistarkkailun kautta kaikki osapuolet saavat myös paremman kokonaiskuvan pohjaveden tilasta. Lisäksi vedenottamoiden raakaveden laadun turvaamiseksi on erittäin tärkeää seurata vedenlaatua jo pohjaveden muodostumisalueella ennakoivasti. Yhdistys on vastannut vuonna 2005 käynnistyneestä Lohjanharjun pohjavesialueen yhteistarkkailusta ja pyrkii edistämään yhteistarkkailuajattelua myös toimialueen muiden pohjavesien seurannassa. Hangossa suoritetaan pohjavesien yhteistarkkailua muutamien teollisuuslaitosten kesken. Yhteistarkkailu laajeni vuonna 2017, kun siihen liitettiin Hangon kaupungin kunnostetun lietekaatopaikan pohjavesitarkkailu. Yhdistys on aktiivisesti mukana muiden alueiden yhteistarkkailun käynnistämisessä ja koordinoinnissa. Vuonna 2017 käynnistyi pohjavesien yhteistarkkailu Raaseporin kahdella vedenhankinnan kannalta tärkeällä riskipohjavesialueella ja se jatkuu ja laajenee vuonna Muut pohjavesitarkkailut ja pohjavesipalvelut Pohjaveden laadun- ja pinnankorkeuden seurantaa tehdään myös yksittäisille toimijoille mm. lupavelvoitteiden mukaisesti. Näillä seurannoilla selvitetään yleensä yksittäisen toimijan vaikutusta pohjaveteen. Pohjavesitarkkailut voivat liittyä esim. vedenottamon, maa-ainesoton, teollisuuden, kaatopaikan tai maanläjitysalueen pohjavesivaikutusten seurantaan. Yksittäisten pohjavesitarkkailujen toimeksiantojen ennakoidaan pysyvän ennallaan. 13

14 Asiakkaiden tarpeiden mukaan tarjotaan myös muita pohjavesiriskien hallitsemiseen liittyviä palveluita kuten riskikartoituksia, ympäristölupahakemusten pohjavesi- ja maaperäselvitysten laadintaa ja lausuntopalveluita. 6.3 Jätevesitutkimus Jätevedenpuhdistamoiden kuormitustarkkailujen tavoitteena on todeta luparajojen saavuttaminen ja auttaa jäsenistöä käyttämään puhdistamoita vesiensuojelun kannalta mahdollisimman hyvin. Paras mahdollinen puhdistustulos vesistön kannalta on vahvistettu perustavoitteeksi myös ympäristöluvissa. Tavoite on vahvistettu edelleen Suomen solmimissa kansainvälisissä vesisopimuksissa: BAT parhaan käytettävissä olevan tekniikan hyödyntäminen ja BEP parhaan ympäristökäytännön noudattaminen. Kohoavat puhdistusvaatimukset tuovat myös taloudellisia perusteita puhdistamoiden käytön edelleen kehittämiseen. Säästöjä saavutetaan, kun uudet vaatimukset tai osa niistä pystytään saavuttamaan olemassa olevia laitoksia entistä tehokkaammin käyttäen. Yhdistys jatkaa puhdistamoyhteistyötä aikaisempien vuosien tapaan Puhdistamoiden toiminnan tarkkailu Tarkkailu tapahtuu puhdistamoiden ja yhdistyksen yhteistyönä. Perusaineistona ovat puhdistamoiden päivittäiset käyttömittaukset ja yhdistyksen toimesta sovituin väliajoin tehtävät vesitutkimukset. Tarkkailut ovat pääosin jätevesilupien edellyttämiä velvoitetarkkailuja. Työhön sisältyy myös prosessinsäätöön liittyvää kehitystyötä ja kokemusten välittämistä alueen puhdistamoiden välillä. Yhdistyksen tekemässä puhdistamoiden toiminnan tarkkailussa ovat mukana melkein kaikki toiminta-alueen kuntapuhdistamot, golfkenttien, koulutuskeskusten tms. pienpuhdistamoita ja teollisuuden puhdistamoita. Vuonna 2019 tarkkailun kohteita on yhteensä noin 30. Jätevesien käsittelyn keskittäminen on vähentänyt tarkkailtavien puhdistamojen määrää Koulutus- ja kehitystyö Puhdistamonhoitajien neuvottelu- ja koulutuspäivät järjestettiin viimeksi vuonna 2017 ja seuraavan kerran koulutuspäivät järjestetään vuonna 2019 yhteistyössä sisaryhdistysten kanssa. 7 Hankepalvelut Yhdistyksen hanketoiminnalla pyritään parantamaan Länsi-Uudenmaan vesien tilaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa yhdistyksen vision ja strategian mukaisesti yhdessä onnistuen. 7.1 Haja-asutusalueiden jätevesien käsittely Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskeva asetus työllistää yhdistystä myös vuonna Yhdistyksen tavoitteena on toimia niin, että Länsi-Uudenmaan haja-asutusalueiden jätevesikäsittely olisi kunnittain mahdollisimman yhdenmukainen ja palvelisi vesiensuojelun päämääriä mahdollisimman hyvin. Haja-asutuksen jätevesiyhteistyötä on tehty kuntien kanssa yhteistyönä vuodesta 2005 lähtien. Vuosina kiinteistökohtaiseen jätevesineuvontaan on saatu kuntien rahoituksen lisäksi valtionavustusta. Vuoden 2018 hanke jatkuu toukokuuhun 2019 ja se on huomioitu talousarvioesityksessä. Kiinteistökohtaisen jätevesineuvonnan rahoitusesitys vuodelle 2019 on tällä hetkellä kuntien käsittelyssä ja osa kunnista on jo hyväksynyt jatkorahoituksen. Vuoden 2019 neuvonnan avustuksien ennakoidaan tulevan haettaviksi syksyllä 2018 ja yhdistyksen talousarviossa on varauduttu neuvonnan ja hankkeiden jatkamiseen nykyisessä laajuudessa omalla toiminta-alueella sekä yhteistyössä liittojen kanssa joillakin alueilla muualla 14

15 Suomessa. Haja-asutuksen jätevesille on omat nettisivut osoitteessa ja Jätevesiasetuksen siirtymäaika on päättymässä vuoden 2019 syksyllä ja neuvonnan valtionrahoituksen oletetaan päättyvän tämän jälkeen. 7.2 VillageWaters VillageWaters-hankkeen tavoitteena on etsiä ja jakaa kokemuksia parhaista haja-asutusalueiden jätevesiratkaisuista Itämeren maiden välillä. Hankkeessa kehitetään digitaalinen palvelu, joka auttaa asukkaita ja kyläyhteisöjä valitsemaan sopivimman ratkaisun jätevesien käsittelyyn. Palvelua varten hankkeessa kartoitetaan ja arvioidaan markkinoilla olevia ratkaisuja ja niiden soveltuvuutta erilaisiin olosuhteisiin. Tietoa ja käytännön kokemuksia saadaan pilottikylistä. Suomen pilottikylä on Raaseporin Gennarbyssä, jossa asukkaat osuuskunnaksi järjestäytymällä liittävät kiinteistönsä kunnalliseen vesihuoltoon. Automaattisen vedenlaatumittauksen sekä vesistössä ja pohjavedestä otetuin näyttein seurataan uudistamisen mahdollisia vaikutuksia ympäristöön. Hankkeen kesto on kolme vuotta ( ) ja sen päätoimet alueellamme tapahtuivat Hanke on kansainvälinen (Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Puola) ja sitä johtaa Luonnonvarakeskus. Muut kotimaiset partnerit ovat Sykli ja Novago. Hanke päättyy alkuvuodesta Vesistövisio Karjaanjoen valuma-alueen kuntien (Raasepori, Lohja, Vihti, Karkkila, Loppi) kanssa allekirjoitettiin sopimus Lohikalat Karjaanjokeen vesistövisio asiakirja. Sopimus kattaa vuodet ja sisältää Hiidenveden kunnostuksen jatkamisen, Life IP Freshabit -hankkeen koordinoinnin sekä vesistövisioon sisältyvän muun toiminnan koordinoinnin. Hiidenveden kunnostus Hiidenveden kunnostuksen jatkamisesta tehtiin sopimus rahoittajien kanssa vuosille Hankkeen vuoden 2019 toiminta on budjetoitu rahoittajille tehtyjen esitysten mukaisesti. Yhdistys osallistuu koordinointityön lisäksi hankkeeseen osoittamalla hankkeelle työpanosta reilu euroa vuodessa lähinnä toiminnanjohtajan työpanoksen muodossa. Omarahoitus katetaan jäsenmaksuvaroista. Hiidenveden kunnostushankkeen nettisivut löytyvät osoitteesta Hankkeen sivujen alta löytyvät linkit myös muihin liitännäishankkeisiin. Freshabit-hanke Freshabit-hankkeen ( ) tavoitteena on Natura-arvojen turvaaminen Karjaanjoella ja erityisesti raakun elinolosuhteiden parantaminen erilaisin keinoin mm. rakentamalla kalateitä Mustionjoen patoihin. Hankkeen pääkoordinaattorina Suomessa on Metsähallitus ja Länsi-Uudellamaalla hanketta koordinoi yhdistyksemme. Hankkeen kumppaneina ovat Raaseporin kaupunki ja Jyväskylän yliopisto sekä rahoittajina EU:n lisäksi Lohjan kaupunki ja Koskienergia Oy. Hanke on budjetoitu yhdistyksen talousarvioon hankesuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Yhdistys osallistuu hankkeeseen osoittamalla hankkeelle työpanosta noin euroa vuodessa lähinnä toiminnanjohtajan työpanoksen muodossa. Omarahoitus katetaan jäsenmaksuvaroista. Muut vesistövision toimet Muina vesistövision toimina kerätään tarvittavaa lisärahoitusta kalateiden rakentamiseen ja edistetään Karjaanjoen säännöstelyn kehittämistä ilmastomuutos huomioon ottaen. Valtio myönsi kalateiden rakentamiseen kärkihankerahoitusta yli 1 milj. euroa ja rakentaminen saatiin käyntiin keväällä Mustionkosken säännöstelyn muutosta on valmisteltu Uudenmaan ELY-keskuksen johdolla vuoden 2018 aikana, ja lupamuutos tulee vireille tulevan talven aikana. 15

16 7.4 Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkosto Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkosto -hanke kokoaa alueelliset vesistötoimijat yhteen ja ylläpitää tehokasta tiedon ja osaamisen vaihtoa tahojen välillä. Hankkeen tarkoituksena on olla käynnistys ja lähtölaukaus, jonka avulla eri toimijoille tarjoutuu mahdollisuus nähdä, osallistua ja kokeilla monenlaisia tapahtumia, tapoja toimia ja löytää omaan toimintaan sopivimmat tavat verkostotoimintaan. Toiminnan ytimen muodostaa kaikille alueen vesistötoimijoille avoin foorumi, joka toteuttaa koulutuksia, retkiä ja aktiivista viestintää. Hankkeen viidessä pilottikohteessa mallinnetaan kunnostusprosessin kulkua ja toteutetaan vapaaehtoisvoimin käytännön vesiensuojelutoimenpiteitä. Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa ja se toteutetaan ajalla Hanke saa osarahoituksen Leader-ryhmä Ykkösakseli ry:n kautta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Hola Lake -hanke Länsi-Uusimaa Hola Lake on yleishyödyllinen vesienhoidon kehittämis- ja yhteistyöhanke. Hankkeessa vahvistetaan paikallisten toimijoiden osallistumista järvikunnostukseen, tuetaan kotimaisen kalan käyttöä ja kartutetaan tietoa kohdejärvien kalakantojen tilasta. Kohdejärvinä ovat Hiidenvesi, Lohjanjärvi ja Vihdin Enäjärvi. Hanke toteutetaan vuosina ja sen paikallisena yhteistyökumppanina on Vihdin Enäjärven suojeluyhdistys Vesy ry. Hanke liittyy kansainväliseen yhteistyöhön, jota toteutetaan Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön ja Pyhäjärvi-instituutin Hola Lake -hankkeiden sekä Ruotsin Osbyn kunnan kanssa. Hankkeen omarahoituksesta vastaa Hiidenveden kunnostushanke. Kuva. Ankeriastutkimusta Porlassa Verkostoilla tehoa vesienhoitoon (Vyyhti) Ympäristöministeriön vesien- ja merenhoidon sekä ravinteiden kierrätysohjelman (Raki2) kärkihankkeena vuosina toteutettava Verkostoilla tehoa vesienhoitoon -hankkeen tavoitteena on kehittää maakunnallisia vesienhoidon verkostoja, aktivoida ja tukea vesistöaluekohtaisia vesienhoidon verkostoja sekä kehittää Vesistökunnostajan karttapalvelua verkostotoimijoiden työkaluksi ja tiedonvälityskanavaksi. Länsi-Uudenmaan alueella hankkeessa kuntien ympäristösektorin kanssa laaditun Länsi-Uudenmaan vesistövision jalkauttamiseksi laaditaan yhteistyössä alueen kuntien ja muiden vesistötoimijoiden kanssa kuntakohtaiset toimenpideohjelmat, jotka sisältävät vesistöjen tilan seurannan, kunnostustarpeiden mukaan priorisoidun aikataulun kunnostussuunnittelulle ja kunnostusten toteutukselle ja rahoitukselle. Hankkeen hallinnoijana ja päätoteuttajana toimii ProAgria Oulu ry, osatoteuttajina hankekonsortiossa ovat Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n lisäksi mukana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/Vesistöyksikkö sekä Suomen ympäristökeskuksen Tietokeskus. 16

17 8 Talous Yhdistyksen talous koostuu aatteellisesta toiminnasta (vesien- ja muun ympäristönsuojelun sekä ympäristöterveydenhuollon edistäminen) ja tähän liittyvästä tutkimus- ja liiketoiminnasta. Aatteellinen toiminta katetaan jäsenmaksuilla ja vastaavasti tutkimus- sekä liiketoiminta veloitetaan omakustannusperiaatteella siten, että yleis-, käyttö- sekä toiminnan kehittämis- ja investointikulut tulevat katetuiksi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n liiketoiminta kuuluu tuloverotuksen piiriin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunakin verovuonna verottaja vahvistaa yhdistyksen tilinpäätöksen perusteella joko voiton tai tappion. Yhdistystä verotetaan yhteisöverokannan mukaisesti. Vuoden 2019 talousarviota laadittaessa on pyritty toteuttamaan yhdistyksen strategiaa ja visiota. Vuoden 2019 talousarvio on laadittu muun muassa seuraavin perustein: Henkilöstön määrä käsittää vuoden 2019 alkaessa 17 vakituista ja kaksi määräaikaista työntekijää sekä kesätyöntekijät/harjoittelijat. Perusmaksuyksiköiden lukumäärät tarkistetaan ja yksikön hinta pidetään ennallaan 33 eurossa. Viimeksi perusmaksuyksikön hintaa on korotettu vuodelle Tuntiveloitushintoja korotetaan keskimäärin 2 % vuodelle IT-hankkeen projektikustannukset sekä ohjelmistojen lisenssien leasingvuokrat on sisällytetty vuoden 2019 talousarvioon. IT-järjestelmän projektikustannukset käsitellään vuoden 2019 talousarviossa pitkävaikutteisina menoina, jotka poistetaan tasapoistoina viitenä vuotena ( ). Yhdistyksen talousarvioesityksessä myyntihintoja esitetään korotettavaksi keskimäärin kahdella prosentilla. Alihankintana hankittavien laboratoriopalveluiden hinnat pysyvät pääosin ennallaan. Palkkakustannuksiin on budjetoitu 1,6 prosentin korotus sekä yleiskustannuksia kuten tilavuokria on korotettu 2 %. Yhdistyksen tutkimuksen tilauskanta on arvioitu hieman vuotta 2018 suuremmaksi. Toiminnan kannattavuus on jatkuvan seurannan kohteena ja toimintaa pyritään tehostamaan edelleen sekä parantamaan kannattavuutta. Hallinnon kulut mukaan lukien toimitilavuokrat jaetaan sisäisessä laskennassa eri toimialojen kustannusseurantaan. Hankkeiden osalta sisäiset kustannukset käsitellään hankerahoittajan hyväksymällä tavalla. Vuoden 2019 aikana yhdistyksen toiminnan pääpaino on perustoiminnan lisäksi myynnin- ja markkinoinnin kehittämisessä ja uuden IT-järjestelmän tuomien mahdollisuuksien hyödyntämisessä eli omakustannehintojen arvioinnissa, projektien kannattavuuden seurannassa sekä sisäisten kulujen karsimisessa. 17

18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Liite 1 Talousarvio Tuloslaskelma Toteutunut Talousarvio Talousarvio VARSINAISEN TOIMINNAN TULOSLASKELMA Varsinaisen toiminnan tulot Jäsenmaksut Tulot yhteensä Varsinaisen toiminnan kulut Palkka- ja hlösivukulut Muut kulut Kulut yhteensä VARSINAISEN TOIMINNAN TULOS LIIKETOIMINNAN TULOSLASKELMA Tuotot Laboratorio Tutkimus Ympäristöpalvelut Hallinto Tuotot yhteensä Kulut Varsinaiset tutkimusmenot Henkilöstökulut Toimitilakulut ja kalustokulut Muut kulut Tarvikehankinnat Ulkopuoliset palvelut Yhteensä Palkat Henkilösivukulut Yhteensä Toimitilakulut Kone- ja kalustokuut Yhteensä Vap.ehtoiset sos.kulut Matkakulut Ajoneuvokulut Atk-kulut Myynnin ja markkinoinnin kulut Hallintopalvelut Hallinnon kulut Liiketoiminnan muut kulut Yhteensä Kulut yhteensä LIIKETOIMINNAN TULOS SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINNAN TULOS YHDISTYKSEN TULOS POISTOT TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN VEROT TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ INVESTOINNIT Toteutunut Talousarvio Talousarvio Kalusto- ja tutkimusvälinehankinnat Atk-ohjelmat