KOMISSION ASETUS (EY) N:o /.. neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta

Transkriptio

1 FI

2 KOMISSION ASETUS (EY) N:o /.. neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/ ja erityisesti sen 27 artiklan, on kuullut neuvoa-antavaa valtiontukikomiteaa, sekä katsoo seuraavaa: (1) Jotta voidaan helpottaa valtiontuki-ilmoitusten laatimista jäsenvaltioissa ja niiden arviointia komissiossa, on suotavaa laatia pakollinen ilmoituslomake, jonka olisi oltava mahdollisimman kattava, kuitenkin niin, että joistain voimassa olevaan tukeen tehtävistä muutoksista voidaan ilmoittaa yksinkertaistetulla ilmoitusjärjestelyllä. Tällaiset yksinkertaistetut järjestelyt voidaan hyväksyä ainoastaan, jos komissiolle on ilmoitettu säännöllisesti kyseisen voimassa olevan tuen täytäntöönpanosta. (2) Oikeusvarmuuden vuoksi on aiheellista tarkentaa, että pienistä lisäyksistä, jotka ovat enintään 20 prosenttia tukiohjelman alkuperäisestä talousarviosta ja jotka johtuvat ennen kaikkea inflaatiovaikutuksista, ei tarvitse ilmoittaa komissiolle, koska niiden ei pitäisi vaikuttaa komission alkuperäiseen arviointiin tuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille, edellyttäen, että muut tukiohjelman edellytykset säilyvät muuttumattomina. (3) Asetuksen (EY) N:o 659/ artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittaiset kertomukset kaikista voimassa olevista tukiohjelmista tai hyväksytyn tukiohjelman ulkopuolella myönnettävästä yksittäisestä tuesta, jonka osalta ei ehdollisessa päätöksessä ole asetettu erityistä raportointivelvollisuutta. (4) Jotta komissio voi täyttää tuen valvontaa koskevat velvollisuutensa, sen on saatava jäsenvaltioilta tarkat tiedot näiden voimassa olevien tukiohjelmien perusteella myöntämien tukien lajeista ja määristä. Kokemuksen mukaan on mahdollista yksinkertaistaa ja parantaa valtiontukien ilmoittamista komissiolle koskevia järjestelyjä, jotka vahvistetaan 2 päivänä elokuuta 1995 päivätyssä komission kirjeessä jäsenvaltioille EY:n perustamissopimuksen ja WTO-sopimuksen mukaisesta yhteisestä raportointi- ja ilmoitusmenettelystä. (5) Johdanto-osan 4 kappaleessa mainitun yhteisen raportointi- ja ilmoitusmenettelyn jakso B ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan ja säilyy näin ollen muuttumattomana. Jakso B kattaa tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO:n sopimuksen 25 artiklan ja vuoden 1994 GATT-sopimuksen XVI artiklan mukaiset tuki-ilmoituksia koskevat jäsenvaltioiden raportointivelvollisuudet, jotka hyväksyttiin 1 EYVL 83, , s. 1. 1

3 21 päivänä heinäkuuta Tämä tarkoittaa sitä, että komissio pyytää myös jatkossa jäsenvaltioilta ilmoitukset 133 artiklassa tarkoitetulle komitealle osoitetulla tiedonannolla neljä kuukautta ennen kuin ilmoitukset on toimitettava WTO:lle (tällä hetkellä 30 päivänä kesäkuuta joka toinen vuosi). Tässä tiedonannossa komissio viittaa jäsenvaltioiden aikaisempaan, sähköisessä muodossa olevaan ilmoitusasiakirjaan, joka sen jälkeen jäsenvaltioiden on vain pidettävä ajan tasolla ja lähetettävä komissiolle määräaikana. Komissio lähettää jaksossa B olevat tiedot WTO:lle yhtenä asiakirjana kaikkien jäsenvaltioiden puolesta. (6) Vuosittaisten kertomusten tietojen tarkoituksena on auttaa komissiota valvomaan tukien kokonaismääriä ja muodostamaan yleiskuva eri tukilajien vaikutuksista kilpailuun. Tämän vuoksi komissio voi pyytää jäsenvaltioita myös toimittamaan tapauskohtaisesti lisätietoja valituista aiheista. Aiheista keskustellaan etukäteen jäsenvaltioiden kanssa. (7) Vuosittaiset kertomukset eivät kata tietoja, jotka voivat olla tarpeen varmentamaan, että tietyt tukitoimenpiteet ovat yhteisön lainsäädännön mukaiset. Komissiolla olisi näin ollen säilyttävä mahdollisuus pyytää jäsenvaltioilta sitoumuksia tai liittää päätöksiin ehtoja lisätietojen toimittamiseksi. (8) Koska kalastusalalla tuen ilmoitus- ja raportointimenettelyyn sovelletaan erityissäännöksiä, kyseinen ala olisi suljettava tässä asetuksessa vahvistettujen ilmoitus- ja raportointisäännösten ulkopuolelle. (9) Asetuksen (EY) N:o 659/1999 mukaiset määräajat olisi laskettava määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä 3 päivänä kesäkuuta 1971 annetun neuvoston asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 2 mukaisesti täydennettynä tässä asetuksessa vahvistetuilla erityissäännöillä. Erityisesti on syytä täsmentää tekijät, jotka määräävät valtiontukimenettelyissä sovellettavien määräaikojen alkamisen. Sääntöjen menettelyllinen luonne huomioon ottaen tässä asetuksessa vahvistettuja sääntöjä olisi sovellettava määräaikoihin, jotka eivät ole umpeutuneet tämän asetuksen voimaantulopäivänä. (10) Takaisinperinnän tavoitteena on palauttaa tilanne, joka vallitsi ennen kuin tuki myönnettiin sääntöjenvastaisesti. Tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi etu olisi arvioitava puolueettomasti siitä hetkestä, jona tuki on ollut tuensaajayrityksen käytettävissä, kyseisen yrityksen myöhemmin tekemistä kaupallisista päätöksistä riippumatta. (11) Koska tehokkaan takaisinperinnän ennakkoedellytyksenä on tuensaajayrityksen toiminnan jatkuminen ja riittävä maksuvalmius, takaisinperintäkorko olisi vahvistettava riippumatta tuensaajayrityksen taloudellisesta tilanteesta tai muista olosuhteista. Näin ollen on aiheellista vahvistaa yksi ainoa korkoprosentti takaisinperintää varten jäsenvaltion kaikille avustuksille ja tuensaajayrityksille. (12) Yleisen rahoituskäytännön mukaisesti korko on aiheellista vahvistaa vuotuisena korkoprosenttina. 2 EYVL C 124, , s. 1. 2

4 (13) Valtiontuen voidaan katsoa alentavan tuensaajayrityksen keskipitkän aikavälin rahoitustarpeita. Tätä sovellettaessa ja yleisen rahoituskäytännön mukaisesti keskipitkä aikaväli voidaan katsoa viideksi vuodeksi. Tämän vuoksi takaisinperintäkorkona olisi käytettävä viideksi vuodeksi vahvistettavaa vuosikorkoa. (14) Pankkienvälisten liiketoimien määrään ja tiheyteen perustuva korko on johdonmukaisesti mitattavissa ja tilastollisesti merkittävä, ja näin ollen takaisinperintäkoron olisi perustuttava siihen. Pankkienvälistä swap-korkoa olisi kuitenkin mukautettava niin, että se heijastaa suuremman kaupallisen riskin yleistä tasoa pankkialan ulkopuolella. Komission olisi vahvistettava yksi ainoa takaisinperintäkorko kullekin jäsenvaltiolle pankkienvälistä swap-korkoa koskevien tietojen perusteella. Oikeusvarmuuden ja tasapuolisen kohtelun vuoksi on aiheellista vahvistaa tarkka menetelmä koron määrittelemiseksi ja säätää, että komissio julkaisee kullakin hetkellä sovellettavat takaisinmaksukorot sekä asiaankuuluvat aiemmin sovelletut korot. (15) Koska tavoitteena on palauttaa tilanne, joka vallitsi ennen kuin tuki myönnettiin sääntöjenvastaisesti, komission vahvistamalle takaisinperintäkorolle olisi yleisen rahoituskäytännön mukaisesti laskettava vuosittain korkoa korolle. Samasta syystä ensimmäisenä takaisinperintävuonna sovellettavaa korkoa olisi käytettävä kaikkina viitenä ensimmäisenä takaisinperintävuonna, kuudentena takaisinperintävuonna sovellettavaa korkoa olisi käytettävä seuraavat viisi vuotta ja niin edelleen. (16) Tätä asetusta olisi sovellettava takaisinperintäpäätöksiin, joista ilmoitetaan tämän asetuksen voimaantulon jälkeen, ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: 3

5 I LUKU Soveltamisala 1 artikla Tätä asetusta sovelletaan tukiin kaikilla aloilla EY:n perustamissopimuksen liitteessä I lueteltujen tuotteiden tuottamiseen, jalostamiseen tai kaupan pitämiseen liittyvä toiminta mukaan luettuna. Asetuksen II ja III lukua ei kuitenkaan sovelleta EY:n perustamissopimuksen liitteessä I lueteltujen kalastustuotteiden tuottamiseen, jalostamiseen tai kaupan pitämiseen liittyvään toimintaan. II LUKU Ilmoitukset 2 artikla Ilmoituslomakkeet Jotta asetuksen (EY) N:o 659/ artiklan 1 kohdan mukainen ilmoitus olisi voimassa, ilmoitus on tehtävä liitteessä I esitetyllä lomakkeella. Toimenpiteen arvioinnissa asetusten, suuntaviivojen, puitteiden ja muiden valtiontukea koskevien tekstien mukaisesti tarvittavat lisätiedot on annettava liitteen I liitteissä olevilla lisätietolomakkeilla. 3 artikla Ilmoitusten lähettäminen 1. Ilmoituksen allekirjoittaa jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jonka on varmistettava, että kaikki ilmoituslomakkeessa ja asiaankuuluvissa liitteissä pyydetyt aiheelliset tiedot ja asiakirjat toimitetaan asianmukaisesti. 2. Ilmoituksen lähettää komissiolle kyseisen jäsenvaltion pysyvä edustaja. Ilmoitus on osoitettava komission pääsihteerille. Jos jäsenvaltio aikoo käyttää asetuksissa, suuntaviivoissa, puitteissa tai muissa valtiontukeen sovellettavissa teksteissä vahvistettua erityismenettelyä, ilmoituksen jäljennös on osoitettava komission asiasta vastaavan pääosaston pääjohtajalle. Pääsihteeri ja pääjohtajat voivat nimittää yhteyshenkilöitä ilmoitusten vastaanottoa varten. 4

6 3. Kaikki myöhempi kirjeenvaihto on osoitettava komission asiasta vastaavan pääosaston pääjohtajalle tai tämän osoittamalle yhteyshenkilölle. 4. Komissio osoittaa kirjeenvaihtonsa kyseisen jäsenvaltion pysyvälle edustajalle tai muulle jäsenvaltion ilmoittamalle yhteyshenkilölle. 5. [Joulukuun 31 päivään 2004] saakka ilmoitus lähetetään komissiolle paperilla. Mahdollisuuksien mukaan jäsenvaltion on toimitettava ilmoitus myös sähköisesti. [Tammikuun 1 päivästä 2005] alkaen ilmoitusten toimittaminen sähköisesti on pakollista. Kaikki kirjeenvaihto, joka koskee [1 päivän tammikuuta 2005] jälkeen toimitettuja ilmoituksia, on lähetettävä sähköisesti. 6. Jäsenvaltioita kuultuaan komissio julkaisee viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2004 Euroopan unionin virallisessa lehdessä tarkemmat tiedot ilmoitusten sähköisestä lähettämisestä, mukaan luettuina osoitteet sekä luottamuksellisten tietojen suojaa koskevat tarpeelliset järjestelyt. 4 artikla Voimassa olevaan tukeen tehtäviä muutoksia koskeva yksinkertaistettu ilmoitusmenettely 1. Asetuksen N:o (EY) 659/ artiklan c kohtaa sovellettaessa voimassa olevan tuen muutoksella tarkoitetaan mitä tahansa muutosta, muuta kuin muodollista tai hallinnollista, joka ei vaikuta tukitoimenpiteen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille tehtyyn arviointiin. Voimassa olevan tukiohjelman alkuperäisen talousarvion kasvua enintään 20 prosentilla ei pidetä voimassa olevan tuen muutoksena. 2. Poiketen siitä, mitä 2 artiklassa säädetään, seuraavista muutoksista voimassa olevaan tukeen on ilmoitettava liitteessä II olevalla yksinkertaistetulla ilmoituslomakkeella: a) hyväksytyn tukiohjelman talousarvion korottaminen yli 20 prosenttia; b) voimassa olevan hyväksytyn tukiohjelman jatkaminen enintään kuudella vuodella talousarviota korottamalla tai korottamatta; c) hyväksytyn tukiohjelman soveltamisperiaatteiden tiukentaminen, tukiintensiteetin tai tukikelpoisten kustannusten alentaminen. Komissio yrittää mahdollisuuksien mukaan tehdä päätöksen yksinkertaistetulla ilmoituslomakkeella ilmoitetusta tuesta yhden kuukauden kuluessa. 3. Yksinkertaistettu ilmoitusmenettely ei koske muutoksia sellaisiin tukiohjelmiin, joista jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet 6 artiklan mukaisia vuosittaisia kertomuksia. 5

7 III LUKU Vuosittaiset kertomukset 5 artikla Vuosittaisten kertomusten muoto ja sisältö Jäsenvaltiot laativat asetuksen (EY) N:o 659/ artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vuosittaiset kertomukset voimassa olevista tukiohjelmista kultakin kalenterivuodelta tai sen osalta, jota ohjelma koskee, liitteessä IIIA olevan vakioidun kertomusmallin mukaisesti. EY:n perustamissopimuksen liitteessä I lueteltujen maataloustuotteiden tuotantoon, jalostukseen ja kaupan pitämiseen liittyviä voimassa olevia tukiohjelmia koskevat vuotuiset kertomukset on kuitenkin laadittava liitteessä IIIB olevan mallin mukaisesti. Ensimmäinen kohta ei kuitenkaan rajoita sellaisten mahdollisten lisäraportointivaatimusten soveltamista, joista säädetään asetuksen (EY) N:o 659/ artiklan 4 kohdan mukaisessa ehdollisessa päätöksessä, tai sellaisten sitoumusten soveltamista, jotka jäsenvaltiot ovat tehneet tuen hyväksymispäätöksen yhteydessä. 6 artikla Vuosittaisten kertomusten lähettäminen ja julkaiseminen 1. Kukin jäsenvaltio lähettää vuosittaiset kertomuksensa komissiolle sähköisessä muodossa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta vuonna, joka seuraa kertomuksessa käsiteltyä vuotta. 2. Komissio julkaisee vuosittain valtiontuen tulostaulun, joka sisältää edellisenä vuonna toimitetuissa vuosittaisissa kertomuksissa annettujen tietojen yhteenvedon. 7 artikla Vuosittaisten kertomusten asema Vuosittaisten kertomusten toimittaminen ei muodosta tukitoimenpiteen ilmoittamisvelvollisuuden täyttämistä ennen kuin toimenpiteet pannaan täytäntöön EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti eikä toimittaminen vaikuta asetuksen (EY) N:o 659/1999 III luvussa säädetyn menettelyn mukaisesti tehtävän väitettyä sääntöjenvastaista tukea koskevan tutkimuksen tulokseen. 6

8 IV LUKU Määräajat 8 artikla Määräaikojen laskeminen 1. Asetuksessa (EY) N:o 659/1999 säädetyt tai komission Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 88 artiklan mukaisesti vahvistamat määräajat on laskettava asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 ja tämän asetuksen 2 5 kohdassa vahvistettujen erityissääntöjen mukaisesti 3. Ristiriitatilanteissa sovelletaan tämän asetuksen säännöksiä. 2. Määräajat täsmennetään kuukausina tai työpäivinä. 3. Asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 3 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi komission toiminnalle asetettavan määräajan käynnistävä tekijä on ilmoituksen tai 3 Asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 olennaiset säännökset esitetään jäljempänä tiedoksi. Epäselvissä tapauksissa olisi tutustuttava alaviitteessä 2 mainittuun viralliseen toisintoon. 2 artikla 1. Tätä asetusta sovellettaessa 'yleisillä vapaapäivillä' tarkoitetaan kaikkia siinä jäsenvaltiossa tai yhteisön toimielimessä yleisiksi vapaapäiviksi määriteltyjä päiviä, jossa toimi on määrä suorittaa. Tätä varten jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle luettelo lainsäädännössään yleisiksi vapaapäiviksi määritellyistä päivistä. Komissio julkaisee jäsenvaltioiden toimittamat, yhteisön toimielimissä yleisiksi vapaapäiviksi määritellyillä päivillä täydennetyt luettelot Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. 2. Tätä asetusta sovellettaessa 'työpäivillä' tarkoitetaan kaikkia muita päiviä kuin yleisiä vapaapäiviä, sunnuntaipäiviä ja lauantaipäiviä. 3 artikla 1. (.) Jos päivinä, viikkoina, kuukausina tai vuosina ilmaistu määräaika lasketaan jonkin tapahtuman toteutumisesta tai toimen suorittamisesta lukien, päivää, jonka aikana tapahtuma toteutuu tai toimi suoritetaan, ei lueta kyseiseen määräaikaan. 2. Jollei 1 tai 4 kohdasta muuta johdu: a ) ( ) b) päivinä ilmaistu määräaika alkaa kulua määräajan ensimmäisen päivän ensimmäisen tunnin alussa ja päättyy sen viimeisen päivän viimeisen tunnin kuluttua umpeen; c) viikkoina, kuukausina tai vuosina ilmaistu määräaika alkaa kulua määräajan ensimmäisen päivän ensimmäisen tunnin alussa ja päättyy määräajan viimeisen viikon, kuukauden tai vuoden sen päivän viimeisen tunnin kuluttua umpeen, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa määräajan alkamispäivää. Jos kuukausina tai vuosina ilmaistun määräajan viimeisessä kuukaudessa ei ole päivää, jona määräajan tulisi päättyä, määräaika päättyy tuon kuukauden viimeisen päivän viimeisen tunnin kuluttua umpeen. 3. Kyseisiin määräaikoihin luetaan yleiset vapaapäivät, sunnuntait ja lauantait, jollei niitä nimenomaisesti ole jätetty ulkopuolelle tai jos määräajat on ilmaistu työpäivinä. 4. Jos muina kuin tunteina ilmaistun määräajan viimeinen päivä on yleinen vapaapäivä, sunnuntai tai lauantai, määräaika päättyy seuraavan työpäivän viimeisen tunnin kuluttua umpeen. Tätä säännöstä ei sovelleta tietystä päivämäärästä tai tapahtumasta taaksepäin laskettaviin määräaikoihin. 5. ( ) 7

9 myöhemmän kirjeenvaihdon vastaanottaminen tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdan ja 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti. [Tammikuun 1 päivän 2005] jälkeen toimitettujen ilmoitusten ja niihin liittyvän kirjeenvaihdon osalta käynnistävä tekijä on Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistuun osoitteeseen lähetetyn sähköisen ilmoituksen tai tiedonannon vastaanottaminen. 4. Asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 3 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden toiminnalle asetettavan määräajan käynnistävä tekijä on komission lähettämän asiaa koskevan ilmoituksen tai kirjeenvaihdon vastaanottaminen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti. 5. Asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 3 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi käynnistävä tekijä, joka aloittaa kolmansien osapuolten ja jäsenvaltioiden, joita menettely ei suoraan koske, määräajan esittää huomautuksia asetuksen (EY) N:o 659/ artiklan 1 kohdassa tarkoitetun muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen jälkeen, on Euroopan unionin virallisessa lehdessä esitettävän aloittamista koskevan ilmoituksen julkaiseminen. 6. Kaikki pyynnöt pidentää määräaikoja on perusteltava, ja ne on toimitettava kirjallisina määräajan vahvistavan osapuolen nimeämään osoitteeseen vähintään kymmenen työpäivää ennen määräajan umpeutumista. V LUKU Takaisinperittävän sääntöjenvastaisen tuen korko 9 artikla Korkoprosentin vahvistamismenetelmä 1. EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan vastaisesti myönnetyn valtiontuen takaisinperinnässä käytettävä vuotuinen korkoprosentti vahvistetaan kalenterivuosittain. Se on laskettava edellisen vuoden syys-, loka- ja marraskuun pankkienvälisten viiden vuoden swap-korkojen keskiarvon perusteella 75 peruspisteellä korotettuna. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi korottaa korkoprosenttia yli 75 peruspisteellä yhden tai useamman jäsenvaltion osalta. 2. Jos pankkienvälisten viiden vuoden swap-korkojen kolmen viime kuukauden keskiarvo 75 peruspisteellä korotettuna eroaa yli 15 prosenttia voimassa olevasta valtiontuen takaisinperintäkorosta, uutta korkoa sovelletaan seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä lähtien. 3. Korkoprosentti vahvistetaan kullekin jäsenvaltiolle erikseen tai kahdelle tai useammalle jäsenvaltiolle yhdessä. 4. Luotettavien tai samanarvoisten tietojen puuttuessa tai poikkeusoloissa komissio voi vahvistaa yleisesti sovellettavan valtiontuen takaisinperintäkoron yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle eri menetelmällä käytettävissään olevien tietojen perusteella. 8

10 10 artikla Julkaiseminen Komissio julkaisee voimassa olevat ja asiaankuuluvat aiemmat valtiontuen takaisinperintäkorot Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja tiedotusmielessä Internetissä artikla Koronlaskentamenetelmä 1. Sovellettava korko on se korko, jota sovellettiin sinä päivänä, jona sääntöjenvastainen tuki ensimmäistä kertaa saatettiin tuensaajan käyttöön. 2. Korolle lasketaan korkoa tuen takaisinperintään saakka. Edellisen vuoden aikana kertyneelle korolle lasketaan korkoa kunakin seuraavana vuonna. 3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua korkoa peritään keskeytyksettä tuen takaisinmaksuun saakka. Jos on kuitenkin kulunut yli viisi vuotta siitä, kun sääntöjenvastainen tuki ensimmäistä kertaa saatettiin tuensaajan käyttöön, korko lasketaan uudelleen viiden vuoden välein tuen takaisinperintään saakka ja perusteena käytetään koron uudelleenlaskemisen yhteydessä voimassa olevaa korkoprosenttia. VI LUKU Loppusäännökset 12 artikla Voimaantulo ja soveltaminen 1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 2. Asetuksen II lukua sovelletaan komissiolle [päivämäärä kolme kuukautta asetuksen hyväksymisestä] tai sen jälkeen toimitettuihin ilmoituksiin. 3. Asetuksen III lukua sovelletaan vuosittaisiin kertomuksiin, jotka koskevat [1 päivästä tammikuuta 2003] alkaen myönnettyä tukea. 4. Asetuksen IV lukua sovelletaan kaikkiin määräaikoihin, jotka oli vahvistettu mutta jotka eivät olleet umpeutuneet ennen tämän asetuksen voimaantuloa. 5. Asetuksen 9 ja 11 artiklaa sovelletaan kaikkiin takaisinperintäpäätöksiin, joista ilmoitetaan tämän asetuksen voimaantulon jälkeen. 4 Tällä hetkellä: 9

11 Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä [ ] Komission puolesta [ ] Komission jäsen 10