HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS PÄÄTÖS 16/ osasto (H 15/7479) käräjätuomari Pekka Jantunen L 14/54509

Transkriptio

1 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS PÄÄTÖS 16/ osasto (H 15/7479) käräjätuomari Pekka Jantunen L 14/ ASIA I Kantaja Vastaaja ja asiaan osallinen Hakija Asia Vireille Lahtinen, Ville Aarne edustajanaan isä Jarno Juhani Lahtinen A585L Loukusa, Mervi Anneli Lahtinen, Jarno Juhani Lapsen elatusapu ym ASIA II Kantaja Hakija Vastaaja ja asiaan osallinen Asia Lahtinen, Ville Aarne edustajanaan äiti Mervi Anneli Loukusa A585L Loukusa, Mervi Anneli Lahtinen, Jarno Juhani Lapsen elatusapu ym. Vireille SELOSTUS ASIASTA Tausta Jarno Lahtisella ja Mervi Loukusalla on yhteinen lapsi, syntynyt Ville Lahtinen. Ville Lahtisen huollosta ja tapaamisoikeudesta vahvistetun sopimuksen mukaan lapsen huolto on uskottu molemmille vanhemmille yhteisesti ja lapsi asuu äitinsä luona. Lapsen tapaamisoikeudesta on vahvistettu sopimus , jonka mukaan lapsi on vuoroviikoin isänsä ja äitinsä luona. Lapsen elatuksesta on vahvistettu sopimus, jonka mukaan Jarno Lahtinen maksaa lapselle elatusapua 118,15 euroa kuukaudessa. Edellä mainitussa, vahvistetussa lapsen tapaamisoikeutta koskevassa sopimuksessa, joka on vahvistettu vain tapaamisoikeuden osalta, lapsen vanhemmat ovat sopineet, että isä ei ole velvollinen maksamaan äitinsä luona asuvalle lapselle elatusapua tämän

2 sopimuksen puitteissa. 2 Jarno Lahtinen ja Mervi Loukusa ovat keskenään sopineet siitä, että Ville Lahtisen kirjat siirretään toistaiseksi isän luokse. Perusteena ja ehtona tälle on ollut esikoulu- ja peruskoulupaikan hakeminen Munkkiniemen koulupiirin alueella. Jarno Lahtisen omasta ja lapsen puolesta esittämät vaatimukset Jarno Lahtinen on vaatinut, että 1. Lapsen huollosta vahvistettua sopimusta muutetaan siten, että Ville Lahtinen määrätään asumaan isänsä Jarno Lahtisen luona, 2. Ville Lahtiselle vahvistetaan oikeus tavata äitiään siten kun hänen oikeudekseen tavata isäänsä on vahvistetulla sopimuksella määrätty, 3. Mervi Loukusa velvoitetaan suorittamaan Ville Lahtiselle elatusapua kuukausittain etukäteen 545 euroa lukien ja saakka ja sen jälkeen 475,74 euroa kuukaudessa. Lisäksi Jarno Lahtinen on vaatinut hylkäämään Mervi Loukusan vaatimukset vahvistettujen sopimusten muuttamisesta siten, että lapsi määrätään yksin Loukusan huoltoon ja siten, että isän oikeutta tavata lasta Loukusan hakemuksesta ilmenevin tavoin rajoitetaan. Lisäksi Jarno Lahtinen on vaatinut Loukusan elatusapua koskevan vaatimuksen hylkäämistä. Jarno Lahtinen on todennut, että lapsi oli lähtien asunut hänen luonaan vanhempien tekemän vahvistamattoman sopimuksen mukaisesti. Lapsi oli jo vuodesta 2007 lähtien ollut ajallisesti enemmän isänsä luona vuoroviikkoisesta tapaamisoikeudesta huolimatta. Jarno Lahtinen oli myös ollut lapsen päävastuullinen huoltaja tämän koko elämän ajan. Koska lapsen asuminen isänsä luona on vakiintunut olosuhde, tulee se päätöksellä vahvistaa. Asialla on Jarno Lahtiselle huomattava merkitys siksi, että lapsilisä maksetaan sille vanhemmalle, jonka luona lapsi virallisesti asuu. Mikäli lapsen asuminen määrätään äidille, joutuu Jarno Lahtinen taloudellisista syistä muuttamaan nykyisestä asuinpaikastaan ja lapsen vuosikymmenen jatkunut vuoroviikkoinen tapaamisoikeus ei enää onnistuisi. Jarno Lahtinen on työkyvytön sairastumisensa vuoksi. Hänen heikko taloudellinen tilanteensa johtuu sairaudesta. Kirjoillaolo isän luona varmistaa lapsen koulupiirin ja sosiaalisen ympäristön sekä mahdollistaa laajat tapaamisoikeudet äidin ja lapsen välille. Lapsi on ilmaissut omana mielipiteenään jatkaa nykyistä asumis- ja tapaamisoikeusmallia. Lahtinen on vastustanut Loukusan esittämää toissijaista tapaamisoikeusvaatimusta. Tapaamisoikeudesta tulee määrätä siten, että se on vaadittua laajempi. Lapsen oikeus tavata äitiään/isäänsä tulee kaikissa olosuhteissa säilyttää sellaisena kuin sitä on yli vuosikymmen

3 Mervi Loukusan esittämät vaatimukset 3 noudatettu. Mikäli lapsi määrätään asumaan äidillä, on tapaamisoikeus isän kanssa säilytettävä vuoroviikkoisena. Jarno Lahtinen on huoltoa koskevan Loukusan vaatimuksen osalta todennut, ettei yksinhuollolle ollut mitään syytä. Lapsi on ollut koko elämänsä vanhempiensa yhteishuollossa eikä vanhemmilla ole huollon piiriin kuuluvia erimielisyyksiä. Vanhemmilla on eron jälkeen ollut jatkuvia erimielisyyksiä ja heidän välisensä kommunikaatio on ollut ajoittain hankalaa. Kaikki lapsen asiat on erimielisyyksistä huolimatta kuitenkin hoidettu asianmukaisesti. Lapsen tai vanhempien olosuhteissa ei huollon osalta ollut tapahtunut mitään sellaista olosuhdemuutosta, jonka perusteella huollosta tehtyä sopimusta voitaisiin muutta. Jarno Lahtinen on lapsen elatuksen tarpeeksi ilmoittanut 533,70 euroa, joka muodostuu yleisistä kuluista 345, asumiskuluista 167, harrastuskuluista 149 ja vakuutuksesta 16,70 euroa vähennettynä lapsilisällä 144 euroa kuukaudessa. Jarno Lahtinen on elatuskyvykseen ilmoittanut -419 euroa kuukaudessa. Lahtinen sai työmarkkinatukea 761 euroa kuukaudessa. Hänen yleiset kulunsa olivat 564 euroa ja osuutensa asumiskustannuksista 561 euroa (vuokra 1316,56 vähennettynä asumistuella 588 euroa ja lapsen osuudella asumiskuluihin). Vakuutuksesta Lahtinen maksoi 25 euroa kuukaudessa. Jarno Lahtinen on myöntänyt Loukusan puolesta lapsen elatuksesta esitetyn laskelman oikeaksi koskien elatusapua lapsen asuessa äitinsä luona muuten paitsi autoedun osalta. Lahtinen on katsonut, että Loukusan elatuskykyyn tuli laskea hänen autoetunsa kokonaisuudessaan. Loukusalla oli niin halutessaan mahdollisuus hankkia halvemman hintaluokan autoetu eikä autoedun arvoa tullut laskelmassa puolittaa. Lahtinen on antamassaan lausumassa ilmoittanut elatuskyvykseen 82 euroa kuukaudessa, joka muodostui nettotuloista 1500 euroa kuukaudessa vähennettynä yleisillä kuluilla 590 euroa, asumiskuluilla 803 euroa ja vakuutuksen kustannuksilla 25 euroa kuukaudessa. Loukusa on omasta ja Ville Lahtisen puolesta vaatinut, että 1. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ja vahvistettuja sopimuksia muutetaan siten, että lapsi määrätään yksin äitinsä huoltoon ja, että hänen oikeudestaan tavata isäänsä annetaan määräys, jonka mukaan isä tapaa lastaan ja pitää tätä luonaan parillisten viikkojen perjantaista kello 18 sunnuntaihin kello 18 sekä koulun lomien aikana ja juhlapyhinä Loukusan hakemuksesta ilmenevinä aikoina ja, että 2. Jarno Lahtinen velvoitetaan maksamaan lapselle elatusapua

4 lukien 51 euroa kuukaudessa kunnes lapsi täyttää 18 vuotta tai asiasta toisin määrätään. Elatusavun jäädessä isän puutteellisen elatuskyvyn vuoksi alle elatustuen määrän se tulee todeta oikeuden ratkaisussa. 3. Mikäli lapsi määrättäisiin asumaan isällään, lomatapaamisista tulee määrätä samalla tavoin kun Loukusa on vaatinut isän ja lapsen tapaamisoikeudeksi ja viikonlopuista niin, että äiti tapaa ja pitää lasta luonaan parittomina viikkoina keskiviikosta koulusta maanantaiaamusta kouluun. 4. Loukusa on vaatinut Lahtisen velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa ,80 eurolla laillisine korkoineen. Loukusa on todennut, että vanhempien yhteistyökyvyn puuttumisen vuoksi lapsen asioiden hoitaminen ei onnistunut. Riitaa vanhemmilla oli lapsen kirjoillaolosta isän luona ja lapsen pankkitilin varojen käytöstä. Erimielisyyttä oli ollut jo ennen kouluikää päivähoitopaikan hakemisesta. Myös perheneuvolaan turvautumisen tarpeesta oli ollut erimielisyyttä ja ongelmia aiheutti myös vanhempien erilaiset käsitykset todellisuudesta sekä isän dominoiva asenne. Nämä seikat puolsivat äidin yksinhuoltoa. Yhteistyökyvyn puuttuminen, vanhempien erilaiset käsitykset todellisuudesta ja isän dominoiva asenne puolsivat myös asumista äidin luona ja laajan tapaamisoikeuden kaventamista Loukusan vaatimalla tavalla. Lapsen ilmeisen lojaaliteettiristiriidan johdosta lapsen kannanottoja huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyen ei voitu ottaa ratkaisun pohjaksi. Loukusa on ilmoittanut lapsen elatuksen tarpeeksi 511 euroa kuukaudessa (344 yleiset kulut, 245 asumiskulut ja 17 vakuutus, vähennettynä lapsilisällä 95 euroa). Loukusa on ilmoittanut elatuskyvykseen euroa kuukaudessa (sisältäen puolet 845 euroa autoedun arvosta) ja lausumassaan (mistä lähtien?) euroa kuukaudessa (sisältää puolet autoedun arvosta 830 euroa per kuukausi). Loukusa on todennut, että mikäli Lahtinen on työkykyinen, on hänen hakeuduttava töihin ja elatuskyky on laskettava työtulojen tai laskennallisten työtulojen mukaan. Lahtisen asumiskulut ovat kohtuuttoman suuret. Kohtuulliset asumiskulut tulisivat työttömyysaikana katetuksi asumistuella ja toimeentulotuella, joten niitä ei tule huomioida elatuskykylaskelmassa. Elatuskyvyn perustuessa työmarkkinatukeen 761 euroa kuukaudessa ja yleisten kulujen ollessa 594 euroa kuukaudessa Lahtisen elatuskyky on 167 euroa kuukaudessa. Lapsen asuessa isällään elatustarve olisi 249 euroa kuukaudessa (349-95) ja elatusapu 217 euroa kuukaudessa, josta luonapitovähennyksen jälkeen elatusavuksi tulisi enintään 168 euroa kuukaudessa. TODISTEET Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston päivätty

5 olosuhdeselvitys 5 Lahtisen kirjalliset todisteet 1. Vireilletuloilmoitus Päätös työmarkkinatuesta Kansaneläkelaitoksen päätös kuntoutuksesta 4. Vuokranmaksutosite 5. Päätös kuntoutustuesta 6. Lastensuojeluilmoitus ja lastensuojelutarpeen selvitys Lastensuojelun muistiinpanot Lastensuojelun alkuarvioinnin yhteenveto Sähköpostiviesti Sähköpostiviesti Lääkärinlausunto Artikkeli Töölöläisessä 13. Sähköpostiviesti Hoitokertomus Tilisopimus Käyttöoikeusilmoitus Tiliote Nordean vastaus Lasku kuittia Lahtisen henkilötodistelu 1. Jarno Lahtinen henkilökohtaisesti 2. Ristimäki, Kristo 3. Viertola, Kristiina

6 6 Loukusan kirjalliset todisteet Loukusan henkilötodistelu 4. Rouhiainen, Johanna 5. Helenius, Kristiina 6. Parviainen, Ronja 7. Nummenpää, Milla 1. sähköposti Jarno Lahtiselta palkkalaskelma, vuokratosite, yhteenveto vakuutuskirjasta, sähkölasku 3. sähköpostivaihto lastensuojelun merkinnät isän käytöksestä päämieheni entistä miesystävää kohtaan 5. isän tekemä aiheeton lastensuojeluilmoitus 6. lastensuojeluilmoitus ja lastensuojelutarpeen selvitys lastensuojelun muistiinpanot ; 8. lastensuojelun alkuarvioinnin yhteenveto isän tekemän aiheettoman lastensuojeluilmoituksen jälkeen 9. Helsingin käräjäoikeuden tuomio Ulosottoviraston maksukehotus Sähköpostiviesti Sähköpostiviesti Lääkärinlausunto Tuloste Wilma-keskustelusta 15. Sähköpostiviesti ja tiliote 1. Mervi Loukusa henkilökohtaisesti 2. Maritte Autti 3. Riikka Korhonen

7 7 4. Sanna Kivinen KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 12 :n mukaan sosiaalilautakunnan vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen tai päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet taikka jos tähän muutoin on aihetta. Saman lain 10 1 momentin mukaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia on ratkaistava ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Tässä tarkoituksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, miten huolto ja tapaamisoikeus parhaiten toteutuvat vastaisuudessa. Lain 11 :n mukaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa on selvitettävä lapsen omat toivomukset ja mielipide, sikäli kuin se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista, jos vanhemmat eivät ole asiassa yksimieliset, jos lapsi on muun henkilön kuin huoltajansa hoidettavana, taikka jos tätä muutoin on pidettävä lapsen edun kannalta aiheellisena. Nyt käsiteltävässä olevassa asiassa 11-vuotiaan Ville Lahtisen kummatkin vanhemmat ovat vaatineet lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta vahvistetun sopimuksen muuttamista. Vahvistetun sopimuksen mukaan vanhempien yhteisessä huollossa oleva lapsi asuu äitinsä luona ja isällä on vuoroviikkoinen tapaamisoikeus lapseen. Jarno Lahtinen on vaatinut lapsen määräämistä asumaan hänen luonaan ja lapselle vahvistettavaksi oikeutta tavata äitiä vuoroviikkoina. Lapsen äiti Mervi Loukusa on puolestaan vaatinut lapsen määräämistä yksin hänen huoltoonsa ja isän tapaamisoikeuden rajoittamista edelläkerrotuin tavoin. Mitä ensinnä tulee Lahtisen vaatimuksensa perusteeksi esittämään väitteeseen siitä, että hän olisi ollut lapsen päävastuullinen huoltaja koko lapsen elämän ajan ja lapsi olisi vuodesta 2007 lähtien asunut enemmän isänsä luona, käräjäoikeus toteaa, ettei asiassa esitetyn henkilötodistelun perusteella väite pidä paikkaansa. Lahtinen on oikeudessa tosin itse kertonut, että hän oli lapsen synnyttyä ollut lapsen pääasiallinen hoitaja ja Lahtisen muutettua 18 kuukaudeksi opiskelemaan Australiaan lapsen ollessa vuoden ikäinen, lapsi oli ollut kuukausia hänen luonaan. Lahtinen on kertonut myös, että vuodesta 2007 alkaen vuoroviikkoisen asumisen aikana lapsi oli ollut myös äitiviikoilla päivät isänsä luona, josta äiti oli noutanut lapsen töidensä jälkeen. Mervi Loukusa on kuitenkin kertonut, että he olivat yhdessä Lahtisen kanssa hoitaneet lapsen vauvana eikä Lahtisen Australiassa opiskelunkaan aikana Lahtinen ollut pääasiallisesti hoitanut lasta. Lapsi oli ollut Australiassa isänsä luona viiden viikon ajan. Lahtisen serkun Kristo Ristimäen laatiman, nyt käsiteltävässä asiassa

8 8 muutosvaatimuksen kohteena olevan huolto- ja tapaamisoikeussopimuksen vahvistamisen jälkeisen ajan lapsi oli asunut Loukusan luona. Lahtisen esittämät kertomukset Loukusan monista työmatkoista eivät pitäneet paikkansa. Loukusa oli työskennellyt 15 vuotta samassa työpaikassa. Hänen työaikansa oli seitsemän tuntia päivässä ja työmatkoja hänellä oli vuosittain kaksi ulkomaille ja saman verran kotimaassa. Lapsen hoidossa Loukusa ei ollut joutunut pitkään aikaan turvautumaan isään ja tarvittaessa Loukusan äiti hoiti lasta. Ainakin vuodesta 2010 lähtien Ville oli ollut yhtä paljon kummankin vanhempansa luona. Jarno Lahtisen sisko Kristiina Viertola on todistajana kertonut huomanneensa joidenkin puhelinkeskustelujen aikana Villen olleen isänsä luona iltapäivisin myös äitiviikoilla. Myös todistaja Johanna Rouhiainen on kertonut nähneensä Villen pelaavan tennistä isänsä kanssa myös äitiviikolla. Todistaja Maritte Autti on kertonut tunteneensa Mervi Loukusan vuodesta 2007 ja tavanneensa tätä viimeisen kolmen vuoden aikana kuukausittain. Loukusa oli pyytänyt häneltä muutamia kertoja vuodessa apua Villen hoitamisessa. Jarno Lahtista Autti oli tavannut usein eräässä kahvilassa, jossa Lahtinen kävi päivittäin kahvilla. Näiden tapaamisten aikana Lahtinen oli Autille kertonut kovalla äänellä ainakin viisi kertaa Mervin kyvystä hoitaa arkea Villen syntymästä lähtien. Lahtinen oli kertonut, että mikäli Auttia ja hänen äitiään ei olisi, niin Mervi ei kykenisi hoitamaan lasta. Tämä ei pitänyt lainkaan paikkansa. Autti ei ollut ymmärtänyt, miksi Lahtinen tällaisia asioita kertoi. Myös ulkopuoliset olivat kahvilassa kuulleet nämä jutut. Autti on arvellut, että näissä jutuissa oli kysymys jonkinlaisesta manipuloinnista. Lahtinen oli myös kertonut, ettei Loukusa olisi tullut toimeen lapsen kanssa ilman Lahtista. Loukusan aiempien puheiden pohjalta Autille oli tullut käsitys, että Lahtisen puheet olivat perättömiä. Todistaja Riitta Korhonen, joka on vuodesta 2013 lähtien ollut Loukusan työtoveri, on kertonut että Villen vanhempien ristiriidat oli alkaneet heti Villen syntymän jälkeen ja Lahtinen oli sanonut, että Mervi ei kykenisi hoitamaan Villeä, vaikka Mervi kykeni hänestä huolehtimaan. Lahtinen oli palattuaan Australiasta tehnyt perättömän lastensuojeluilmoituksen ja hankkinut lapselle päiväkotipaikan Riihimäeltä, vaikka lapsella oli paikka jo Helsingissä. Lapsi oli käynyt jonkin aikaa samanaikaisesti kahta päiväkotia. Ville Lahtista on olosuhdeselvityksen laatimisen yhteydessä kuultu, jolloin hän on kertonut käyvänsä nykyään harvoin äidin luona isäviikoilla ja päinvastoin. Käräjäoikeus katsoo ylläolevan henkilötodistelun osoittavan, että Ville Lahtinen on vuonna 2007 tapaamisoikeudesta vahvistetun sopimuksen mukaisesti tavannut isäänsä vuoroviikoin. Näyttämättä on jäänyt, että hän olisi viettänyt aikaa isänsä luona juurikaan tätä enemmän. Jarno Lahtisen kertomus ei ole tästä riittävä näyttö ottaen huomioon, että se on

9 9 ristiriidassa Loukusan ja todistajien Autti ja Korhonen kertomusten sekä Ville Lahtisen olosuhdeselvityksen tekijöille kertoman kanssa. Jarno Lahtisen kuulustuttamien todistajien kertomukset lapsen oleskelusta äitiviikolla isänsä kanssa tenniskentällä tai kotona iltapäivisin koulun jälkeen eivät näiden tapahtumien satunnaisuuden vuoksi tue Jarno Lahtisen väitettä. Näyttämättä on myös jäänyt, että Jarno Lahtinen olisi ollut lapsen päävastuullinen huoltaja. Käräjäoikeus toteaa, että lapsi on vanhempiensa sopimuksen mukaisesti vuodesta 2010 lähtien merkitty väestötietorekisteriin asuvaksi isänsä luona. Syynä tähän on ollut esikoulu- ja päiväkotipaikan hakeminen isän asuinalueelta. Tämä seikka ei anna aihetta lapsen asumista koskevan vahvistetun sopimuksen muuttamiseen, koska Loukusa on ilmoittanut, että lapsen asumisella äitinsä luona ei ole vaikutusta lapsen oikeuteen jatkaa nykyisessä koulussaan. Käräjäoikeus katsoo, että Jarno Lahtisen taloudelliset vaikeudet eivät ole hyväksyttävä peruste lapsen asumista koskevan vahvistetun sopimuksen muuttamiselle. Olosuhdeselvityksestä ilmenee, että Jarno Lahtinen on vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa ja kykenemätön maksamaan tuloihinsa nähden ylisuurta vuokraansa. Lahtisen vuokran suuruus ja tulojen vähäisyys huomioiden ei olisi edes teoriassa mahdollista lapsen elatusavulla mahdollistaa Lahtisen asumista nykyisessä vuokra-asunnossaan. Lapsen asumisesta koskevan vahvistetun sopimuksen muuttamiselle ei ole yllämainituista syistä perusteita. Perusteita ei ole myöskään isän ja lapsen tapaamista koskevan vahvistetun sopimuksen muuttamiselle siten, että vuoroviikkoista tapaamisoikeutta rajoitettaisiin. Loukusa ei ole näyttänyt, että olosuhteet sopimuksen vahvistamisen jälkeen olisivat tältä osin muuttuneet siten, että tapaamisoikeutta pitäisi rajoittaa. Kuten edellä on todettu, tapaamiset ovat toteutuneet sopimuksen vahvistamisen jälkeen eli lähes yhdeksän vuoden ajan sopimuksen mukaisesti. Lapsi on myös olosuhdeselvityksen laatijoille selkeästi ilmoittanut toivovansa, että kaikki jatkuisi ennallaan koskien hänen asumistaan ja toisen vanhemman tapaamista. Asiassa ei ole osoitettu, että tämä toive ei vastaisi lapsen vapaata tahtoa. Käräjäoikeus katsoo kuitenkin, että vanhempien riitaisten välien vuoksi on lapsen edun mukaista, että tapaamisoikeudesta vahvistettua sopimusta täsmennetään koulun lomien ja juhlapyhien osalta Loukusan hakemuksessa vaaditulla tavalla. Olosuhdeselvityksen mukaan selvitystyöskentelyn aikana oli käynyt selväksi, etteivät vanhemmat kykene rakentavaan yhteistyöhön Villeä koskevissa asioissa. Olosuhdeselvityksen mukaan Villen tilanne ei rauhoitu, mikäli vanhemmat eivät lopeta keskenäistä riitelyään ja keskity yhdessä edistämään Villen hyvinvointia. Käräjäoikeus toteaa, että lapsen vanhempien välit ovat olleet riitaiset jo lapsen syntymästä lähtien

10 10 eikä esitetyn selvityksen perusteella ole pääteltävissä välien parantuvan. Erimielisyyksiä, joita he eivät ole kyenneet keskenään sopimaan on syntynyt lapsen kirjoilla olosta isän luona, lapsilisistä ja pankkitilin käytöstä. Käräjäoikeus katsoo, että vanhempien välit ovat niin riitaiset, etteivät ne ole voineet olla vaikuttamatta lapsen hyvinvointiin. Lapsen tilanteen rauhoittamiseksi on siten lapsen edun mukaista määrätä lapsi yksin äitinsä huoltoon. Lapsen yleiset kustannukset ovat 345, osuus äidin asumiskustannuksista 245 ja vakuutusmaksu 17 euroa eli yhteensä 607 euroa kuukaudessa. Lapsen elatuksen tarve on siten 95 euroa lapsilisän vähentämisen jälkeen 512 euroa kuukaudessa. Asiassa on riidatonta, että Jarno Lahtisen nettotulot ovat olleet asti euroa ja sen jälkeen 761 euroa kuukaudessa. Asiassa esitetyn lääkärinlausunnon mukaan Lahtinen on työkyvytön. Näyttämättä on siten jäänyt, että Lahtisella olisi mahdollisuus sanottua suurempiin ansiotuloihin. Lahtisen yleiset kulut ovat 594 euroa kuukaudessa ja asumiskustannukset asumistuen vähentämisen jälkeen saakka 1.043,56 euroa ja siitä lähtien 728,56 euroa kuukaudessa. Käräjäoikeus katsoo esitetyn selvityksen perusteella, ettei Lahtisella ole eikä asian vireillä olon aikana ole ollut elatuskykyä. Oikeudenkäymiskaaren 21:2 :n nojalla Loukusa saa kärsiä oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. PÄÄTÖSLAUSELMA Ville Lahtisen huollosta ja tapaamisoikeudesta vahvistettua sopimusta muutetaan siten, että Ville Lahtisen huolto uskotaan yksin Mervi Loukusalle. Ville Lahtisen oikeudesta tavata isäänsä Jarno Lahtista vahvistettua sopimusta täydennetään siten, että lapsella on oikeus tavata isäänsä lomien ja juhlapyhien aikana seuraavasti: - koulun syyslomalla parillisina vuosina viimeisen koulupäivän illasta kello 18 koulun alkua edeltävään iltaan kello 18 (äidillä vastaavasti parittomina vuosina); - koulun joululoman ensimmäinen puolikas parittomina vuosina ja toinen puolikas parillisina (äidillä vastaavasti vuorovuosin) - ensimmäinen puolikas alkaa viimeisen koulupäivän iltana kello 18, päättyy loman puolivälissä olevana päivänä (pariton päivä kuuluu ensimmäiseen puolikkaaseen) kello 18, josta alkaa toinen puolikas, joka päättyy koulun alkua edeltävänä iltana kello 18 - koulun hiihtolomalla parillisina vuosina perjantaista kello 18 seuraavan viikon sunnuntaihin kello 18; - pääsiäisenä Kiirastorstaista kello 18 toiseen pääsiäispäivään kello 18 ja

11 - koulun kesälomalla kaksi kahden viikon jaksoa - äiti määrää parillisina ja isä parittomina vuosina oman luonapitonsa ajan 30.3 mennessä, jolloin toinen ilmoittaa oman luonapitonsa mennessä - isän viikkotapaamisia ei toteuteta äidin vuosilomaluonapidon aikana Käräjäoikeus vahvistaa, että Jarno Lahtisella on velvollisuus maksaa puuttuvasta elatuskyvystään johtuen elatusapua Ville Lahtiselle lukien 0 euroa kuukaudessa, kunnes asiasta toisin sovitaan tai määrätään. Valtion varoista maksetaan asianajaja Anu Koivulle palkkioksi Jarno Lahtisen avustamisesta 6.766,80 euroa (sis. alv ,70) ja palkkioksi Ville Lahtisen avustamisesta 920,70 euroa (sis. alv. 178,20), mitkä määrät jäävät valtion vahingoksi. Muut asiassa esitetyt vaatimukset hylätään. 11 Muutoksenhaku Käräjäoikeuden ratkaisuun saa hakea muutosta Helsingin hovioikeudelta valittamalla oikeudenkäymiskaaren 25 luvussa säädetyssä järjestyksessä tai korkeimmalta oikeudelta ennakkopäätösvalituksella oikeudenkäymiskaaren 30 a luvussa säädetyssä järjestyksessä. Tyytymättömyyttä on ilmoitettava seitsemän päivän kuluessa ratkaisun antamisesta. käräjätuomari Pekka Jantunen