Tavallisen hyvä kasvattaja - iloa perhepäivähoidon arkeen. Vaasa Petteri Mikkola

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tavallisen hyvä kasvattaja - iloa perhepäivähoidon arkeen. Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola"

Ville Hänninen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Tavallisen hyvä kasvattaja - iloa perhepäivähoidon arkeen Vaasa Petteri Mikkola

2 Lapsen kohtaaminen, lähtökohtia Tieto kiintymyskäyttäytymisestä Tieto perusturvallisuuden merkityksessä Tieto sosiaalisista tarpeista Lapsen tunnetilojen tunnistaminen ja ymmärtäminen Omien tunteiden, havaintojen ja käsityksien tutkiminen Oman kasvatustyylin ja lapsikäsityksen tunnistaminen Arjen kohtaamisissa heräävien erilaisten tunteiden tunnistaminen ja käsitteleminen Intuition kuunteleminen, tietäminen ei tietäminen

havaintojen ja käsityksien tutkiminen Oman kasvatustyylin ja lapsikäsityksen tunnistaminen Arjen

3 Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla

4 - Kun yksi lapsi saa lohdutusta, auttaa se myös muita lapsia ei siis ole muilta pois! - Pienet lapset eivät pysty säätelemään itseään joutuessaan epämukavuustilaan ja heidän käyttäytymisensä alkaa muuttua reaktiiviseksi. Kieltämisen, moittimisen tai ryhmästä poistamisen sijasta lapsi pitää houkutella uuteen yhteyteen, koska hän ei siihen itse pysty. - Ihmisten välinen luonnollinen side on tehokkain säröjen korjaaja. Siten ryhmässä on erinomaisen paljon mahdollisuuksia yhteyden korjaamiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyyn. Erilaisuuden kanssa opitaan elämään ja erilaisuutta opitaan pitämään vahvuutena. - Toivo ja sen ylläpitäminen on yksi elämän kantavista voimista. Se kannattaa yli epävarmojen ja ahdistavien hetkien. Toivo on osa ihmismielen toimintaa, jonka ylläpitämiseksi tarvitaan joustavia aivorakenteita. Tämänkin taidon voi oppia ja se on itse asiassa yhteyden palautumisen ennakointia. Jukka Mäkelä ja Nina Sajaniemi Positiivisen psykologian voima 2014

Kieltämisen, moittimisen tai ryhmästä poistamisen sijasta lapsi pitää houkutella uuteen yhteyteen, koska hän ei siihen itse pysty. - Ihmisten välinen luonnollinen side on tehokkain säröjen korjaaja.

5 Arvokas elämä (Frank Martela) Itsensä toteuttaminen: Vapaaehtoisuus, se mitä pääsen tekemään kumpuaa itsestäni ja saan toteuttaa itseäni. Tuo esiin sitä, kuka olen ihmisenä. Kyvykkyys, saan asioita aikaiseksi ja osaan tehdä. Olen taitava, hallitsen ja asiat menevät eteenpäin. Kehityn ja opin lisää. Toisiin ihmisiin: Läheisyys, ympärillä on ihmisiä joista välitän ja minusta välitetään. Syvä yhteys lähellä oleviin ihmisiin. Esim. vanhainkodissa vanhukset eivät pysty toteuttamaan itseään vaan arvokkuus syntyy siitä, miten heidät kohdataan. On vaikeaa pitää itseään arvokkaana, jos ympäröivä yhteisö ei arvosta. Hyvän tekeminen, kokemus siitä, että se mitä teen tuottaa hyvää muille. Ei ainakaan tuota pahaa muille.

Toisiin ihmisiin: Läheisyys, ympärillä on ihmisiä joista välitän ja minusta välitetään. Syvä yhteys lähellä oleviin ihmisiin. Esim.

6 Miten ryhmässäsi autetaan lasta? Luomaan leikkejä lasten kesken Liittymään ryhmän jäseneksi Ratkaisemaan ristiriitatilanteita Jakamaan leluja ja materiaaleja yhdessä Keskustelemaan toisten kanssa Vuorottelemaan Auttamaan toisia Tekemään yhdessä ja yhteistyössä Kunnioittamaan erilaisuutta Huomaamaan ja huomioimaan toisten tunteita Lohduttamaan

ristiriitatilanteita Jakamaan leluja ja materiaaleja yhdessä Keskustelemaan toisten

7 Leikkipedagogiikan kehittäminen Pienten lasten leikki: - Lähestytään usein leikkitaitojen kautta: yksin >rinnakkain >yhdessä > rooli- ja sääntöleikit - Vuorovaikutuksessa syntyvä sosiaalinen ja kulttuurinen toiminta - Leikin merkityksen ymmärtäminen, aikataulut ja arvostus > aikuisen rooli leikissä ja leikin mahdollistajana. Aikuinen antaa luvan leikkiä. Miten avaamme mahdollisuuksia leikille, emmekä rajoita? Lapsi liittyy kulttuuriin > ajattelu, käsitteet > kieli >leikki - Aikuisen leikkisyys > uteliaisuus, leikinlasku, nauraminen, iloisuus - Lapsen leikki > yksin, ryhmässä > ikäjako, ryhmän pysyvyys, mistä lapsi voi selviytyä. - Tiloja ja välineitä > leikkiin kutsuva ympäristö, sisätilat, piha, ympäristö. Esine ei viritä leikkiä vaan tarina, joka tuo esineelle merkityksen - Sisältöä leikkiin >lasten kokemusmaailma, tarinat ja sadut.

Miten avaamme mahdollisuuksia leikille, emmekä rajoita?

8 Leikin taustatekijät ja edellytykset Miten huomioidaan ja tuetaan työn suunnittelussa: Leikkiaika- ja rauha Leikkitilat ja välineet Ryhmäjako, vuorovaikutus Kokemukset ja mallit leikin rakennusaineksina Miten leikkiympäristönne mahdollistaa leikin eri kehitysvaiheissa sekä leikin erilaisten ominaisuuksien toteutumisen sisällä ja ulkona: toiminnallisuus tarinallisuus yhteisöllisyys oivaltavuus luovuus Miten aikuinen ohjaa, havainnoi, tukee, osallistuu leikkiin? Miten jokaiselle lapselle turvataan leikkikaveri? Miten leikki ja leikillisyys näkyy arkisissa tilanteissa: pukeminen, odottelu ym. (Vantaan kaupunki, Pakillinen työkaluja)

toteutumisen sisällä ja ulkona: toiminnallisuus tarinallisuus yhteisöllisyys oivaltavuus luovuus Miten aikuinen ohjaa, havainnoi, tukee, osallistuu leikkiin?

9 - Aikuisen rooli leikin edellytysten luojana, havainnoitsijana ja osallistujana: Leikin taustatekijät työnsuunnittelu - Lasten ja aikuisten sitoutuminen leikkiin, leikin jatkuvuus ja kehittyminen vrt. aikuinen ei sitoudu laulu- tai liikuntahetken pitämiseen. - Leikin haasteellisuus lapselle ja aikuiselle: Leikissä lapsi esittää leikkitekoja (toiminnallisia ketjuja) leikkivälineillä, tietyssä roolissa, vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja rakentaa samaan aikaan tarinaa, johon ei ole olemassa tarkkaa käsikirjoitusta. Leikki ei siis ole helppoa! - Lapsen sosiaalinen rooli aina aikuisen vastuulla > kaikkien kanssa leikitään > aikuisen tehtävänä ohjata ja varmistaa, ei voi jättää lapsen vastuulle! - Seilaavat lapset seilaavat aikuiset. Aikuinen tehtävänä kiinnittää, eikä seilata. Leikkiä ohjataan eikä valvota!

- Leikin haasteellisuus lapselle ja aikuiselle: Leikissä lapsi esittää leikkitekoja (toiminnallisia ketjuja) leikkivälineillä, tietyssä roolissa, vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja rakentaa samaan

10 - Hyvä työilmapiiri tulee yhteisen, selkeän perustehtävän kautta Yhteinen ymmärrys työn merkityksistä ja sisällöistä Työkulttuuri luodaan puheella PPH yhteistyö on osa hyvää pedagogiikkaa Jokaisen työntekijän vastuulla vahvistaa sujuvaa yhteistyötä ei lisätä jännitteitä! Jaettu johtajuus Oman ammatillisuuden kannattelu jokaisen työntekijän vastuulla. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot.

pedagogiikkaa Jokaisen työntekijän vastuulla vahvistaa sujuvaa yhteistyötä ei lisätä jännitteitä!

11 Minkälaisia konflikteja olen kohdannut? Miten itse toimin konfliktitilanteessa? Miten puutun epäkohtiin? Jos en puutu, niin mikä vie voimani puuttua? Mitä olemme saaneet ratkaistua ja miten päässeet eteenpäin?

12 Vaatii työyhteisöltä Sitoutumista vuorovaikutukseen ja yhteiseen pedagogiikkaan - Miten varmistamme, ettei velttoa pedagogiikkaa, jolloin aikuisten ammatillisuus valuu mukavuusalueelle, kodinomaiseen oleskeluun, eikä tarjoa lapsen psyykeelle ja ryhmäprosessin ohjaukselle sellaista kannattelua, jota lapsi tarvitsisi. - Ryhmäyttäminen aina aikuisen vastuulla - Seilaavat aikuiset Toiminnan suunnittelu ja ymmärrys kokonaisuudesta - Kun toimimme yhdessä niin pienryhmille, pysyvyyttä (rauhaa) ja muutosta (liittäminen), aikuisen roolit oltava selkeät - Kenen ehdoilla: aikuinen ( olisi kiva ) vai lapsen ja ryhmän tarpeet? - Koskaan ei voi ihan tarkkaan tietää, mitä työ tuo tullessaan mielikuvat työstä oltava riittävän joustavia! - Logistiikka ja tilojen hyödyntäminen sisätilat, piha ja ympäristö joustavasti ja monipuolisesti käyttöön. Viitsinkö ja jaksanko aktiivinen aikuinen sisällä ja ulkona!

- Ryhmäyttäminen aina aikuisen vastuulla - Seilaavat aikuiset Toiminnan suunnittelu ja ymmärrys kokonaisuudesta - Kun toimimme yhdessä niin pienryhmille, pysyvyyttä (rauhaa) ja muutosta

Samankaltaiset tiedostot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen