1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS... 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 1 2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS... 5"

Transkriptio

1 1 Sisällysluettelo 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Maakunnan väestön ja aluetalouden kehitys Toimintaa ohjaava lainsäädäntö, koulutuksen järjestämisluvat ja näyttötutkintojen järjestämissopimukset Toiminnan rahoitus KUNTAYHTYMÄN TOIMINNANOHJAUS Jäsenkunnat Kuntayhtymän organisaatio Toimintaa ohjaavat sopimukset ja säännöt Perustehtävä, visio ja arvot Laatutyön periaatteet Strateginen kehittäminen Ennakointi Kehitysohjelma Henkilöstösuunnittelu Taloussuunnittelu Hankesuunnittelu Kestävä kehitys Sisäinen valvonta ja riskien hallinta KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET Koulutuspalvelut Savon ammatti- ja aikuisopisto Koulutustarjonta ja järjestämispaikkakunnat Työelämäpalvelut Varkauden lukio ja aikuislinja Koulutustarjonta ja järjestämispaikkakunta Pedagogiikka Tuloskortti Savon oppisopimuskeskus Koulutustarjonta Tuloskortti Hallinto- ja tukipalvelut Tuloskortti Kiinteistöyksikkö Tuloskortti TALOUSARVIO VUODELLE 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Talousarvion laatimisen perusteet Poistot Talousarvion sitovuus Käyttötalousosa Savon koulutuskuntayhtymä Koulutuspalvelut... 35

2 Savon oppisopimuskeskus Hallinto- ja tukipalvelut Kiinteistöyksikkö Tuloslaskelmaosa Rahoitusosa Investointiosa Vuosien rakennusinvestoinnit Tuloslaskelmaosa 40 Käyttötalousosa 43 Rahoitusosa 44 Tuloslaskelmaosa, koulutuspalvelut, oppisopimus ja hallinto- ja tukipalvelut 45 Käyttötalousosa, koulutuspalvelut, oppisopimus ja hallinto- ja tukipalvelut 46 Käyttötalousosa, koulutuspalvelujen tulosalue 47 Käyttötalousosa, Savon oppisopimuskeskuksen tulosalue 48 Käyttötalousosa, hallinto- ja tukipalvelujen tulosalue 49 Tuloslaskelmaosa, kiinteistöyksikkö (Muu taseyksikkö) 50 Käyttötalousosa, kiinteistöyksikkö (Muu taseyksikkö) 51 Investointiosa 53 LIITTEET Henkilöstösuunnitelma Kiinteistöohjelma Hankeluettelo Kuntayhtymän tuloskorin mittariseloste

3 1 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS Savon koulutuskuntayhtymä on täyttänyt 10 vuotta ja kuntayhtymän uusi vuosikymmen on nyt alkamassa. Savon koulutuskuntayhtymästä on muodostunut yksi Suomen suurimmista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä, mukaan lukien myös lukiokoulutus. Kuntayhtymä on maakunnallinen, monialainen ja eri koulutusmuodot sisältävä nuorten ja aikuisten koulutuksen järjestäjä ja työelämän kehittäjä. Suomessa ammatillinen koulutus on viimevuosina lisännyt vetovoimaisuuttaan, opiskelijamäärät ovat lisääntyneet ja yksikköhintarahoitus on noussut. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on toteuttanut koulutuksen järjestäjien rakenteellista uudistusta ja ilmoittanut edelleen jatkavansa ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisen toimeenpanoa. Tavoitteena on riittävän vahvojen ja alueellaan kokonaisvaltaisiin ammatillisiin koulutus- ja työelämän kehittämispalveluihin kykenevien koulutuksen järjestäjien muodostaminen. Opiskelumahdollisuuksien turvaaminen koko ikäluokalle on myös korostunut. Toisen asteen koulutus, ja erityisesti ammatillinen koulutus, kohtaa tulevana toiminta- ja taloussuunnitelmakautena suurimman murroksen kuin koskaan aikaisemmin. OKM on päättänyt koulutuksen järjestäjäkohtaisista perustutkintojen opiskelijamäärien leikkauksista, jotka Savon koulutuskuntayhtymän osalta ovat -15 vuonna 2014, -110 vuonna 2015 ja -110 vuonna Kuntayhtymän peruskoulutuksen järjestämislupa vuonna 2016 on siten yhteensä On tärkeää, että järjestämislupa vuosittain saavutetaan. OKM tulee arvioimaan täyttöasteen perusteella koulutuksen järjestäjän edellytykset toteuttaa luvassa määrätyt enimmäisopiskelijamäärät ja voi muuttaa tarvittaessa päätöstään jo vuonna 2014.

4 2 Opiskelijamääräleikkausten lisäksi valtionosuuksia leikataan vuosittain ja indeksikorotukset jäädytetään. Kun tarkastelemme kaikkien näiden valtion leikkaustoimenpiteiden vaikutusta Savon koulutuskuntayhtymään, on se vuosien aikana arviolta 8,5 10 miljoonaa euroa. Suunnitelmakauden tärkeimmäksi tehtäväksi tulee sopeuttaa toimintamme vakaalle pohjalle tulorahoituksen vähentymisen edellyttämällä tavalla siten, että se turvaa jatkossakin perustehtävämme Pohjois-Savossa ja luo myös edellytykset toimintamme kehittämiseen. Toimintaedellytysten osalta on edelleen huolehdittava, että rahoitus kohdistetaan suoraan koulutuksen järjestäjälle. Näiden lisäksi on vahvasti lähdettävä etsimään uusia perustehtävää edistäviä toimintamahdollisuuksia. Erityisesti aikuiskoulutuksessa on kasvun mahdollisuuksia, joka edellyttää myös uusia toimintamalleja. Joka tapauksessa on todennäköistä, että suunnitelmakauden aikana kuntayhtymässä joudumme käymään yhteistoimintaneuvotteluja valtion leikkaustoimenpiteiden johdosta. Talous asettaa tulevaisuudessa ison haasteen koulutuksen järjestämiseen. Jatkossa on tehtävä entistä tarkempia valintoja siitä, mitä koulutetaan (koulutus- ja opintoalat), missä koulutetaan (paikkakunnat ja toimipisteet), miten koulutetaan (pedagogiset järjestelyt) ja milloin koulutetaan (opiskelija- ja työelämätarpeet, tilojen käyttöaste). Nämä valinnat on pyrittävä tekemään hyvässä yhteistyössä kuntayhtymän omistajien, alueen työelämän ja henkilöstön kesken. Tämä työ käynnistetään heti talousarviovuonna. Päätökset tulevat vaikuttamaan kuntayhtymän organisaatioon, investointeihin ja strategisiin kehittämistoimenpiteisiin. Tässä yhteydessä kuntayhtymän säännöt on tarkoitus päivittää ja uudistaa. Organisoitumisessa tulee myös huomioida lainsäädännölliset suunnitelmat siitä, että kuntayhtymien on vuoden 2016 loppuun mennessä yhtiöitettävä työvoimakoulutus tai järjestettävä toiminta muulla tavoin, jottei toiminta vääristä kilpailua. Lisäksi työvoimakoulutus on KHO:n päätöksellä tulkittu arvonlisäverolliseksi. Suunnitelmakauden haasteellisuutta lisää kuntayhtymän investointitarpeiden selkeä lisääntyminen oppimisympäristöjen ajanmukaisuuden, toimivuuden ja terveellisyyden edistämiseksi. Tehdyn asiantuntijaselvityksen mukaan tulevien vuosien investointitarpeet ovat noin 90 miljoona euroa. Tähän kuntayhtymällä ei sen toimintaedellytyksiä vaarantamatta ole varaa. Jatkossa oppimista ja opetusta sekä niitä tukevat toiminnot on järjestettävä siten, että oppimisympäristöjen investointitarpeet ovat oleellisesti arvioitua pienemmät. Tässä työelämäyhteistyö ja työpaikalla tapahtuva oppiminen nousee keskeiseksi toimintatavaksi. Tulevaisuudessa myös kiinteistöjen käyttöasteita tulee parantaa. Kun perustehtävämme on ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen, tulee niukkeneva resurssi kohdistaa parhaalla mahdollisella tavalla oppimiseen ja opetukseen. Käyttöasteeltaan vähäisistä toimitiloista on syytä luopua ja tarvittaessa toimintoja tulee myös keskittää palvelujen turvaamiseksi. Kuopiossa on suunniteltu Savon koulutuskuntayhtymän, Kuopion kaupungin, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston kanssa opiskelijakampuksen rakentamista Savilahden alueelle. Kampus käsittäisi noin opiskelijan ja asukkaan ympäristön. Periaatteellinen päätös mahdollisesta uudisrakentamisesta sekä toimintojen keskittämisestä Kuopiossa Savilahden alueelle on tarpeen saada pikaisesti. Vaihtoehtona on nykyisten rakennusten peruskorjaaminen. Kiinteistöjen kiihtyvät peruskorjaustarpeet edellyttävät toimenpiteitä ja pitkäntähtäimen valintoja uudisrakentamisen ja peruskorjaamisen välillä. Varkauden osalta tavoitteena on luopua Varkauden lukion vuokratiloista ja lisätä omien tilojemme käyttöastetta. Oppimisen ja oppimisympäristöjen yhteiskäytön näkökulmasta Savon ammatti- ja aikuisopiston, Varkauden lukion ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteiskampuksen toteuttaminen on tavoiteltavaa, mikäli Osmajoentie 28:lle löytyy kiinteistöstä vastuunottava kuntayhtymän ulkopuolinen toimija. Ratkaisua etsitään yhdessä Varkauden kaupungin ja ammattikorkeakoulun kanssa.

5 3 Suonenjoen toimipisteeseen ei enää vuonna 2014 ole aloitusryhmiä nuorten opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa. Suonenjoen kiinteistöistä on tarkoitus luopua ja tarjota jäljellä oleville opiskelijoille mahdollisuutta jatkaa opiskeluaan kuntayhtymän muissa toimipisteissä, joko Varkaudessa tai Kuopiossa. Sisä-Savossa jatketaan tarpeen mukaan edelleen aikuiskoulutusta, samoin kuin oppisopimuskoulutusta ja nuorten työssäoppimista. Toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu siten, että siinä on huomioitu valtion leikkaustoimenpiteet ja sopeutettu toiminta tulorahoituksen edellyttämälle tasolle. Kasvava investointitarve pystytään suunnitelmien mukaan hoitamaan vuosina kuntayhtymän vuosikatteella ja omalla rahoituksella. Sen sijaan vuonna 2016 investointien kattamiseen tarvitaan jo lainarahaa. Läheinen yhteistyö alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa on toimintamme onnistumisen edellytys. On huolehdittava, että olemme haluttu yhteistyökumppani ja tähän työhön tulee suunnitelmakaudella panostaa. Kyky aistia työelämän muutoksia on avain tulokselliseen yhteistyöhön ja sen onnistumisella on suuri merkitys koko Pohjois-Savon hyvinvoinnille. Kuntayhtymän aktiiviset kansainväliset yhteydet voivat olla myös portti alueen työelämän kansainvälistymisen edistämiselle. Koulutusvienti tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia tulevaisuudessa sekä ammatilliselle että lukiokoulutuksellemme. Kuntayhtymä on hankkeiden välityksellä vahvasti mukana oman osaamisen, alueen työelämän ja maakunnan hyvinvoinnin kehittämisessä. Kehitystoiminta on jatkossakin tärkeää, mutta taloudellisten edellytysten kiristyessä ja uuden rakennerahastokauden alkaessa 2014 joudumme priorisoimaan hankkeisiin osallistumista oman perustehtävämme näkökulmasta. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa on tähän myös varauduttu. Kuntayhtymään tavoitteet toiminta- ja taloussuunnitelmassa on asetettu mittaritavoitteiksi tuloskortin (BSC) muotoon, joka käsittää talouden, asiakkuuden, prosessien ja henkilöstön näkökulmat. Tulosalueiden (koulutuspalvelut, oppisopimuskeskus, hallinto- ja tukipalvelut, kiinteistöyksikkö) tuloskorttitavoitteet on johdettu kuntayhtymän tavoitteista. Tavoitteiden saavuttamista ja kehittymistä tullaan seuraamaan säännöllisesti. OKM:n myöntämä tuloksellisuusrahoitus, joka vuoden 2014 osalta perustuu tarkastelujaksoon , tullee vähenemään. Tulosindeksin arvo, joka määräytyy koulutuksen vaikuttavuuden (90 %), opettajien muodollisen kelpoisuuden (7 %) ja henkilöstön kehittämismenojen (3 %) perusteella, on pienentynyt kolmena peräkkäisenä vuotena. Kuntayhtymän tuloskortin toiminnalliset mittaritavoitteet on pyritty asettamaan siten, että näiden toimintojen kehittämisen myötä tulosindeksi saadaan jatkossa muuttamaan suuntaa. Tunnistettu ja tunnustettu laadukas koulutus takaa hyvän tulevaisuuden. Valtioneuvoston hyväksymän tutkimuksen ja kehittämissuunnitelman mukaan kullakin koulutuksen järjestäjällä tulee olla toimiva laatujärjestelmä vuonna Toiminta- ja taloussuunnitelmaan on määritelty laatutyömme periaatteet. Savon koulutuskuntayhtymän tavoitteeksi on asetettu OKM:n laatupalkinnon saaminen vuonna Suunnitelmakautena koulutuksen järjestäjä kohtaa myös muita valtakunnallisesti asetettuja toiminnallisia tavoitteita. Merkittävä muutos on opiskelijaksi ottamisen perusteiden uudistaminen yhteishaussa. Hallitusohjelman mukaan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavalintoja uudistetaan niin, että peruskoulun päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat hakijat voidaan valita ensin. Oppilaitosta vaihtaville opiskelijoille ja aiemman tutkinnon suorittaneille vahvistetaan sen sijaan erillisvalintoja, ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintokoulutusta. Uudet valintaperusteet yh-

6 4 teishaussa tulee vaikuttamaan hakijoiden määrään ja laatuun. Tämä asettaa uusia haasteita oppimiselle ja opetukselle. Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän (TUTKE) uudistaminen sekä opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) käyttöönotto tulee edellyttämään uutta ajattelu- ja toimintatapaa. Lähtökohtana on oppimistuloksiin perustuva järjestelmä, jossa oppimistulokset määritellään tietoina, taitoina ja pätevyytenä. Jokaista tutkintoa ja sen jokaista opintokokonaisuutta tai tutkinnon osaa voidaan kuvata opintopisteiden määrällä. Opintoviikkokäsitteestä luovutaan. ECVET otetaan Suomessa käyttöön kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa vuonna 2014 ja sen käyttöönotto tehdään osana ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistä. Lukiokoulutuksessa uudistetaan opetussuunnitelman perusteet ja valtakunnallisia tavoitteita, mukaan lukien tuntijako. Lukiokoulutuksen rahoitusperusteet tullaan myös uudistamaan ja siihen sisällytetään myös tuloksellisuusrahoitusosuus. Ylioppilastutkintoon liittyen valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan asteittaista käyttöönottoa tutkinnon suorittamisessa. Opiskelijoiden mahdollisuutta olla mukana kuntayhtymän kehittämisessä ja päätöksenteon valmistelussa on tarkoitus lisätä. Hyvä opiskeluilmapiiri parantaa läpäisyastetta ja vähentää keskeyttämisiä. Hyvää opiskeluilmapiiriä on myös ylläpidettävä ja huollettava. Opiskelijakuntatoimintaa tuetaan ja opiskelijoita kannustetaan avoimeen vuorovaikutukseen kuntayhtymän henkilöstön kanssa. Kuntayhtymän tulevaisuus rakennetaan hyvässä yhteistyössä omistajien, henkilöstön, opiskelijoiden, työelämän ja sidosryhmien kanssa. Käynnistämme kuntayhtymän alueella seutukuntakierrokset. Tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta ja toimintojemme tunnettuutta jäsenkuntien alueella, kuunnella alueiden tarpeita sekä ideoida yhdessä tulevaisuutta alueiden ihmisten ja työelämän hyväksi. Jäsenkunnista Maaninka liittyy Kuopioon vuoden 2015 alusta. Hyvinvointimme kannalta on myös merkityksellistä, että alueemme yritykset, kunnat ja eri työyhteisöt käyttävät hyväksi osaamisensa kehittämisessä laadukkaita koulutuspalvelujamme. Kun alueen työelämä tunnistaa asiantuntemuksemme sekä kääntyy osaamistarpeissaan ensisijaisesti puoleemme, on myös kasvuun hyvä lähtökohta. Kuntayhtymän henkilöstö on kaikessa toiminnassamme avainasemassa. KEVA:n tekemän ennusteen mukaan kuntayhtymän palveluksesta arvioidaan jäävän suunnitelmakautena vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle noin 120 henkilöä. Henkilöstömme rakennetta on kuvattu liitteenä olevassa henkilöstösuunnitelmassa. Oman osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen sekä osaamisen hallinta nouseekin keskeiseksi tehtäväksemme. Muutoksia kohdatessa on ensiarvoisen tärkeää huolehtia myös henkilöstömme työkyvystä ja hyvinvoinnista. Kuntayhtymän viestintää ja tiedonkulkua kehitetään vuorovaikutteisemmaksi eri organisaatiotasojen ja tulosalueiden välillä käyttäen hyväksi myös nykyaikaista viestintätekniikkaa. Kaikki ideat tulevaisuutemme rakentamisessa, ammattitaidon ja osaamisen kehittämisessä alueellamme ovat arvokkaita. Henkilöstöä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti kuntayhtymän toiminnan kehittämiseen. Toivotan kaikille hyvää yhteistyötä, menestystä ja jaksamista tämän toiminta- ja taloussuunnitelman myötä. Esa Karvinen kuntayhtymän johtaja

7 5 2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS 2.1 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Valtioneuvoston hyväksymän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on, että Suomi sijoittuu tuolloin OECD-maiden kärkijoukkoon keskeisissä nuorten ja aikuisten osaamisvertailuissa, koulupudokkaiden vähyydessä sekä nuorten ja työikäisten korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden väestöosuudessa. Tulevina vuosina on odotettavissa osaavan työvoiman saatavuusongelmia. Osaavan työvoiman saatavuutta voidaan parantaa koulutusjärjestelmän toimintaa tehostamalla ja koulutustarjontaa suuntaamalla. Koulutuspolitiikan osalta tämä tarkoittaa koulutukseen käytettävän kokonaisajan ja keskimääräisen tutkinnon suorittamisiän laskemista tutkinnon suorittamiseen käytettävää aikaa lyhentämällä, nivel-

8 6 vaiheita lyhentämällä, tarpeetonta päällekkäiskoulutusta vähentämällä ja aikaisemman hankitun osaamisen tunnustamista tehostamalla, koulutuksen läpäisyn parantamista sekä koulutustarjonnan ja työvoiman kysynnän kohtaannon parantamista. Koulutustarjontaa suunnataan työelämän tarpeiden mukaisesti. Tällä hetkellä eräillä aloilla tarjotaan koulutus työmarkkinoiden tarvetta enemmän ja eräillä aloilla sitä vähemmän. Kuluvalla vuosikymmenellä koulutustarjonnan suuntaaminen tulee aiempaa keskeisemmäksi, koska työelämästä siirtyvien määrä tulee selvästi ylittämään sinne siirtyvien määrän. Koulutusaloista suurimmat vähennyspaineet ovat kulttuurialalla ja matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Suurimmat lisäystarpeet ovat ammatillisen peruskoulutuksen ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa ja sosiaali- ja terveysalalla. Elinikäistä oppimista edistetään. Se tarkoittaa oppimista kaiken ikäisenä ja kaikilla elämän alueilla. Eri tavoin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen lisää koulutus- ja tutkintojärjestelmän toimivuutta sekä yksilön motivaatiota ja etenemistä koulutuksessa ja työelämässä. Maahanmuuttajien koulutukseen osallistumista edistetään muun muassa kotoutuskoulutuksen tasoa ja laajuutta parantamalla. Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavassa koulutuksessa painotetaan ammatillisen koulutuksen edellyttämiä kielellisiä valmiuksia. Koulutuksen ja työelämän yhteyksiä vahvistetaan. Ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteet uudistetaan vahvistamaan työelämän pelisääntöjen tuntemusta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevaa osaamista. Opiskelijahuoltoa parannetaan. Tavoitteena on vahvistaa toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnin ylläpitämiseen tarvittavia opiskeluhuollon palveluja. Palveluja kehitetään suuntaamalla niitä nykyistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön ja opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäväksi. Lukiokoulutuksessa uudistetaan lukion rahoitusperusteet, lukion tavoitteet ja tuntijako sekä opetussuunnitelmat ja ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Ammatillisessa koulutuksessa keskeyttämistä vähennetään toteuttamalla ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma, ammatillista tutkintojärjestelmää kehitetään vahvistamalla ammatillisten perustutkintojen ja ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osaamisperusteisuutta tutkintojärjestelmästä muodostetaan työelämän osaamistarpeiden näkökulmasta selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus, ammatillisten tutkintojen nimet yhtenäistetään ja muodostetaan tutkintonimikkeet tutkintoihin, ammatilliseen koulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten asema ja sisältö selkiytetään, ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa vahvistetaan, rahoituksen kannustavuutta lisätään ja ohjausta yhtenäistetään sekä kansainvälistymistä edistetään.

9 7 2.2 Maakunnan väestön ja aluetalouden kehitys. Pohjois-Savon kehittymiseen vaikuttaa kaksi suurta kokonaisuutta, jotka ovat myös tiukasti sidoksissa toisiinsa. Toinen perustekijöistä on maakunnan väestön ja toinen on aluetalouden kehittyminen. Maakunnan väkiluku vuoden 2011 lopussa oli henkilöä. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan väestömäärä vuonna 2015 olisi henkilöä ja henkilöä vuonna (Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2012) Väestönkehitys Pohjois-Savossa on viime vuosina toteutunut hieman aiempia vuosia parempana. Seutukunnittain tarkasteltuna (Kuopion seutu, Ylä-Savo, Koillis-Savo, Sisä-Savo ja Varkauden seutu) trendiennusteen mukaan vain Kuopion seutukunta pystyy lisäämään väestöään, mutta muualla suuntaus on aleneva. Aiempaan ennusteeseen verrattuna (2009) Pohjois-Savon väestökehitys on aiempaa positiivisempi. Pohjois-Savon väestön ikärakenne on vanhusvoittoisempi kuin valtakunnassa keskimäärin ja ennusteiden mukaan nuorten ikäluokkien koot supistuvat nopeammin kuin maassa keskimäärin. Pohjois-Savon väestön koulutustaso myötäilee maan keskiarvoa ja on hieman sitä parempi. Perusasteen tutkinnon jälkeistä tutkintoa ilman olevan väestönosan osuus on maakunnassa koko maan keskiarvoa alhaisempi.

10 % ikäluokasta 8 100,0 Koulutustaso ikäluokittain, Pohjois-Savo 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Alin korkea-aste 40,0 30,0 20,0 Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste 10,0 0,0 Tilastokeskus: 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen ikäryhmän mukaan 2011 Koko maan kehitystä mukaillen ollaan työvoiman saatavuuden suhteen menossa kohti tilannetta, missä toisaalta vallitsee suhteellsien korkea työttömyys ja toisaalta työelämää vaivaa työvoimapula, joka tietyillä aloilla voi olla vaikea.

11 9 Ikäluokan 16v. kehitys Pohjois-Savon seutukunnittain Talouden kehittymisestä todetaan Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmassa (luonnos) seuraavasti: Pohjois-Savoon, Suomeen ja koko Eurooppaan kohdistuvat ulkoiset paineet pakottavat talouden jatkuvaan uudistamiseen innovoinnin, osaamiskeskittymien ja tuottavuuden avulla. Tällaisia paineita ovat mm. koveneva kustannus- ja innovaatiokilpailu, uusien osaamiskeskusten ja kasvualueiden nousu, uusien teknologioiden ja liiketoimintatapojen käyttöön otto sekä suhdannevaihtelut ja markkinoiden kysynnän rakenteelliset muutokset. Suomi on kymmenen vuoden ajan menettänyt asemaansa metsä- ja elektroniikkateollisuudessa ja myös suomalaisen puuraaka-aineen kilpailukyky kemiallisessa metsäteollisuudessa on uhattuna. Globaalit muutokset tarjoavat myös mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan ja pohjoissavolaisen osaamisen ja raaka-aineiden hyödyntämiseen. Tällaisia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi ilmaston muutoksen torjunta ja vesiteknologia, uudet puuhun perustuvat biopohjaiset raaka-aineet ja bioenergia sekä elintarvikkeet, uudet lääkkeet ja hoitoteknologiat. Savon koulutuskuntayhtymän toiminnan ennakoinnissa ja suunnittelussa on vahva yhteys maakunnan aluetaloudelliseen suunnitteluun ja talouden sekä väestön kehitykseen. Aluetalouden tavoitteet ja kehittymisen suunnat on analysoitu ja määritelty maakuntaohjelmassa ja sen toteutumista tukevassa maakuntasuunnitelmassa.

12 Toimintaa ohjaava lainsäädäntö, koulutuksen järjestämisluvat ja näyttötutkintojen järjestämissopimukset Toiminnassamme huomioitavia lakeja ovat: perusopetuslaki (628/1998), lukiolaki (629/1998), laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998), laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998), laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998), laki taiteen perusopetuksesta (633/1998), laki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta (634/1998), laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) ja laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) sekä lisäksi edellä mainittuihin lakeihin tehdyt muutokset ja lisäykset niiden säätämisen jälkeen. OKM on myöntänyt Savon koulutuskuntayhtymälle seuraavat toimintaamme ohjaavat koulutuksen järjestämisluvat: Koulutuksen järjestämislupa ammatillisessa peruskoulutuksessa (dnro 128/531/2013) - koulutusta voidaan järjestää jäsenkunnissa ja Pieksämäellä - vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä on enintään 5830 opiskelijaa vuonna 2014, enintään 5720 opiskelijaa vuonna 2015 ja enintään 5610 opiskelijaa vuonna erityiset koulutustehtävät: Maahanmuuttajille järjestettävä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen järjestäminen, Erityisopetus (30 opiskelijapaikkaa) ja Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus - voi järjestää ammatilliseen perustutkintoon johtavaa/valmistavaa oppisopimuskoulutusta - työnjohtokoulutuksen kokeilulupa kolmella opintoalalla - voi järjestää vammaisille opiskelijoille tarkoitettua valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta (enintään 100 opiskelijaa) - yhteistyövelvoite järjestää Metsäalan perustutkintoon johtavan metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelman koulutusta maksullisena palvelutoimintana yhteistyössä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa - lupa toimia kuorma- ja linja-auton kuljettajien perustason ammattipätevyyskoulutusta antavana koulutuskeskuksena Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa (dnro 214/531/2012) - voi järjestää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja muuta ammatillista lisäkoulutusta oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena kaikilla koulutusaloilla - opiskelijatyövuosien vuotuinen vähimmäismäärä on oppisopimusten vuotuinen vähimmäismäärä on työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä, jolla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille, tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja Lukiokoulutuksen järjestämislupa (dnro 45/530/2008) - kunta, jossa koulutusta järjestetään, on Varkauden kaupunki - lukiokoulutusta järjestetään Varkauden lukiossa, Varkauden lukion aikuislinjalla ja Savon ammatti- ja aikuisopistossa. Savon koulutuskuntayhtymällä on eri tutkintotoimikuntien kanssa järjestämissopimus 30 perustutkintoon, 79 ammattitutkintoon ja 40 erikoisammattitutkintoon. Järjestämissopimuksia on yhteensä 149 eri tutkintoon. Järjestämissopimuksessa on sitouduttu

13 11 järjestämään tutkinto tutkintotoimikunnan hyväksymän näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman mukaisesti, henkilökohtaistamaan tutkintoprosessit ja kehittämään omaa toimintaa näyttötutkinnon järjestäjänä. Kehittäminen kohdistuu erityisesti näyttötutkintotilaisuuksien järjestämiseen ja arviointiprosessien kehittämiseen siten, että yhteistyö työelämän kanssa syvenee. 2.4 Toiminnan rahoitus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä toimii osana kuntien valtionosuusjärjestelmää. Oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen rahoitus perustuu koulutuksen järjestäjien tilastointiajankohtina ilmoittamiin opiskelijamääriin. Rahoitus osoitetaan suoraan koulutuksen järjestäjälle. Valtion säästötoimenpiteiden johdosta ammatillisen koulutuksen kokonaispaikkaleikkaus valtakunnan tasolla vuosina on 1941 paikkaa. Kolmena tulevana vuonna koulutuksen yksikköhintarahoitusta vähennetään yhteensä n. 165,0 milj. euroa ja samaan aikaan julkinen rahoitus vähenee myös koulutuspaikkaleikkausten takia yhteensä n. 60,0 milj. euroa. Opiskelijakohtaista rahoitusta alennetaan 1,5 % vuonna 2014, 4,2 % vuonna 2015 ja 4,2 % vuonna 2016 kuluvan vuoden 2013 yksikköhinnoista. Hintoihin ei tehdä kustannusten noususta aiheutuvaa indeksitarkistusta. Savon koulutuskuntayhtymässä koulutuspaikkoja vähennetään yhteensä 235 vuosien aikana. Leikkausten johdosta vuonna 2014 vähenee 15 paikkaa, vuonna 2015 vähenee 110 paikkaa ja vuonna 2016 vähenee 110 paikkaa. Vähennysten jälkeen kokonaisopiskelijamäärä järjestämisluvan mukaan on 5610 opiskelijapaikkaa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjän yksikköhinta määräytyy ammatillisen koulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan ja koulutusalakohtaisten yksikköhintojen perusteella. Valtioneuvosto vahvistaa keskimääräisen yksikköhinnan. Ammatillisen peruskoulutuksen valtakunnallinen keskimääräinen yksikköhinta on ,06 euroa opiskelijaa kohti vuodelle 2014, hinnassa on huomioitu em. 1,5 %:n vähennys. Yksikköhinnat perustuvat koulutusmuodon keskimääräisiin valtakunnallisiin toteutuneisiin käyttökustannuksiin. Ammatillisen peruskoulutuksen koulutusaloittain laskettuja yksikköhintoja porrastetaan erityisen kalliiden koulutusten osalta. Koska porrastuksilla ei lisätä valtion ja kuntien rahoitusosuutta ammatilliseen peruskoulutukseen siitä, mitä keskimääräisillä yksikköhinnoilla saadaan, tasataan porrastukset kaikilta erillisillä tasauskertoimilla. Tasausta ei tehdä niihin korotuksiin eikä rahoituksiin, jotka perustuvat ammatillisen koulutuksen keskimääräiseen yksikköhintaan, esim. majoituskorotus ja vammaisten valmentava ja kuntouttava koulutus. Ammattiosaamisen näytöillä parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tehostetaan opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Ammattiosaamisen näytöt sijoittuvat koko koulutuksen ajalle ja ne ovat osa opetussuunnitelmaperusteista koulutusta ja opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset otetaan huomioon yksikköhintojen keskimääräisiä euromääriä vahvistettaessa.

14 12 Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintaa porrastetaan toiminnan tuloksellisuuden perusteella käyttäen koulutuksen järjestäjille laskettua tulosindeksiä. Opiskelijoiden työllistymistä, jatko-opintoihin sijoittumista, opintojen läpäisyä ja keskeyttämistä mitataan vaikuttavuusmittarilla. Tulosindeksiä laskettaessa vaikuttavuusmittarin painoarvo on 90 %, opettajien kelpoisuusmittarin painoarvo on 7 % ja henkilöstön kehittämismittarin painoarvo 3 %. Tuloksellisuuden perusteella jaetaan 3 % tulosindeksin laskennan piirissä olevien koulutuksen järjestäjien valtionosuuden laskennallista perustetta vastaavasta euromäärästä. Tuloksellisuuden perusteella porrastus tehdään neljälle viidesosalle tulosindeksin laskennassa mukana olevista koulutuksen järjestäjistä määräämällä se tulosindeksin arvo (pistemäärä), josta lähtien yksikköhintaa porrastetaan. Lukiokoulutuksen keskimääräiseksi yksikköhinnaksi valtioneuvosto on vahvistanut 6 425,98 euroa vuodelle Valtionosuusindeksi on jäädytetty vuodeksi 2014 ja yksikköhintaa on leikattu 4,2 % vuoden 2013 tasosta. Yksikköhintoja laskettaessa niiden opiskelijoiden määrästä, jotka opintonsa aloittaessaan ovat täyttäneet 18 vuotta, otetaan huomioon 58 % koulutuksen järjestäjälle lukion opiskelijaa kohden määrätystä yksikköhinnasta. Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta tai ammatillista lisäkoulutusta, joka järjestetään pääosin työpaikalla perustuen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen eli oppisopimukseen. Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa vuonna 2014 on (määrä vuonna 2013 on 21435) koko valtakunnan tasolla. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa ja muun oppisopimuksena toteutettavan ei tutkintotavoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinta on 2 360,73 euroa opiskelijaa kohden (samat kuin vuonna 2013). Ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoitus on ollut käytössä vuoden 2010 alusta osana oppisopimuskoulutuksena järjestetyn lisäkoulutuksen rahoitusta. Tulosrahoituksen osuus rahoitusvuodelle budjetoidusta rahoituksen kokonaismäärästä on n. 3 %. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen vuoden 2014 yksikköhinta on 63,13 % ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Vuonna 2014 yksikköhinta on 6 925,40 euroa. Valtion osuutta ja - avustusta oppisopimuskoulutukseen myönnetään euroa (valtion talousarvioesitys). Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen sekä niihin valmistavan koulutuksen sekä muun kuin näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen lisäkoulutuksen toteuttamiseen. Lisäkoulutuksena valtionosuusrahoitusta myönnetään myös ilman valmistavaa koulutusta, näyttötutkintoina suoritettavien ammatillisten perustutkintojen toteuttamiseen. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus määräytyy OMK:n vahvistamien opiskelijatyövuosien määrän ja opiskelijatyövuotta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella. Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionrahoituksen perusteena käytettävä opiskelijatyövuosi on 190 vähintään seitsemän tunnin mittaista työpäivää opiskelijaa kohden. Osana valtiontalouden tasapainottamista ammatillisen lisäkoulutuksen lisäsäästövelvoite vuonna 2014 on 4,1 milj. euroa, joka toteutetaan leikkaamalla ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa. Valtionosuusprosentit ovat omaehtoisessa koulutuksessa 85,60 % ja henkilöstökoulutuksessa 47,23 %.

15 13 Ammatillisessa lisäkoulutuksessa yksikköhintoja porrastetaan eri hintaryhmiin kuuluvassa koulutuksessa ja erityisopetuksessa. Yksikköhintoja porrastetaan tuloksellisuuden mukaan, tulosrahoitus lisätään erikseen omaehtoiseen ja henkilöstökoulutukseen. Vuodelle 2014 valtion osuutta ja avustusta ammatilliseen lisäkoulutukseen myönnetään talousarvioesityksen mukaan euroa, (säästö edelliseen vuoteen 4,1 milj. euroa). Määrärahaa saa käyttää enintään euroa työelämäpalvelutoiminnan ja koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin. Koulutuksen järjestäjä toteuttaa myös työvoimakoulutusta sekä yrityksille ja muille työyhteisöille suunnattuja omarahoitteisia henkilöstökoulutuksia. Työvoimakoulutus on työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaa koulutusta ensisijaisesti työttömille ja työttömyyden uhkaamille 20 vuotta täyttäneille henkilöille. Työvoimakoulutuksen tavoitteena on edistää työllisyyttä ja parantaa työhön sijoittumisedellytyksiä. Sekä työvoimakoulutukset että henkilöstökoulutukset koulutuksen järjestäjä saa toteutettavakseen kilpailutuksen kautta. Ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja säätelyjärjestelmiä uudistetaan siten, että ne muodostavat nykyistä selkeämmän ja yhtenäisemmän kokonaisuuden ja tukevat työelämävastaavuudelle, elinikäisen oppimisen edistämiselle, nuorisotakuun toteuttamiselle sekä koulutusjärjestelmän laadulle, tehokkuudelle ja tuloksellisuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Rahoitusjärjestelmän tulee tukea yksilöllisten opintopolkujen toteuttamista ja ammatillisen koulutuksen eri järjestämismuotojen joustavaa yhdistämistä. Toiminnan säätely- ja ohjausprosesseja tehostetaan ja selkeytetään kehittämällä sähköistä asiointia ja tietopohjaa.

16 14 3 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNANOHJAUS 3.1 Jäsenkunnat Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkuntia (18) ovat Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus ja Vesanto. 3.2 Kuntayhtymän organisaatio Yhtymävaltuusto Yhtymävaltuusto käyttää kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Yhtymävaltuustossa on 25 jäsentä, joista Kuopiosta neljä, Varkaudesta kolme, Iisalmesta ja Siilinjärveltä kaksi ja muista kunnista yksi jäsen kustakin jäsenkunnasta. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

17 15 Yhtymähallitus Hallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudesta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Hallitus valvoo yhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa. Yhtymähallituksessa on yhdeksän (9) jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet, jotka yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen. Tarkastuslautakunta Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, johon yhtymävaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten viisi (5) jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Sora-toimielin Kuntayhtymässä toimii ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukainen monijäseninen toimielin, joka päättää opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielin Kuntayhtymässä toimii ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukainen toimielin ammattiosaamisen näyttöjä varten. Kuntayhtymän organisaatiokaavio

18 Toimintaa ohjaavat sopimukset ja säännöt Kuntalain mukaan valtuusto hyväksyy hallinnon järjestämiseksi tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan eri viranomaisista ja niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä: kuntayhtymän perussopimus hallintosääntö toimintasääntö taloussääntö tarkastussääntö luottamushenkilöiden palkkiosääntö Edellisten lisäksi toimintaa ohjaa kehitysohjelmassa mainitut ohjelmat ja yhtymähallituksen erikseen antamat ohjeet (esim. talousarvion täytäntöönpano-ohjeet). 3.4 Perustehtävä, visio ja arvot Kuntayhtymän perustehtävä Koulutamme monipuolisia osaajia, joille luomme edellytykset menestyä työssä, jatkoopinnoissa ja elämässä sekä toimimme aktiivisesti koulutuksen ennakoijana, yrittäjyyden edistäjänä sekä työelämän kehittäjänä. Kuntayhtymän visio Valtakunnallisesti arvostettu huippukouluttaja vuonna 2016 Kuntayhtymän arvot Osaaminen terve ammattiylpeys, ammattitaito, asiakaslähtöisyys Yhteisöllisyys sitoutuminen ja vastuullisuus, luottamus ja avoimuus, tasa-arvo Ihmisyyden kunnioitus kunnioitus ja arvostus, erilaisuuden hyväksyminen, oikeudenmukaisuus 3.5 Laatutyön periaatteet Laatutyön periaatteet noudattavat OKM:n Ammatillisen koulutuksen laatustrategiaa Tavoitteena on saada OKM:n ammatillisen koulutuksen laatupalkinto vuonna Kuntayhtymän toimintajärjestelmän rakenne on EFQM:n (Euroopan laatupalkintomalli) mukainen. Toimintajärjestelmässä määritellään ja kuvataan ydin- ja tukiprosessit. Vuosittain toteutetaan itsearviointi ja joka toinen vuosi ulkoinen arviointi. Kuntayhtymässä sitoudutaan toimintajärjestelmän jatkuvaan kehittämiseen ja henkilöstöä palkitaan toiminnan laadun parantumisesta.

19 Strateginen kehittäminen Savon koulutuskuntayhtymässä toiminnanohjaus on kokonaisvaltainen toiminto, joka palvelee strategista suunnittelua, kehittämistä ja päätöksentekoa. Toiminnanohjauksessa käytettävän tiedon pitää olla ajantasaista, luotettavaa ja saatavilla. Toiminnanohjauksen tehtävänä on tehostaa prosesseja vastuita selkiyttämällä ja voimavarojen käyttöä ohjaamalla Ennakointi Laadullinen ennakointi perustuu toiminnan eri osa-alueilla toteutuvan laajan työelämä- ja sidosryhmäyhteistyön tuottamaan tietoon ja sen analysointiin. Määrällinen ennakointi perustuu sidosryhmäyhteistyön tuottaman tiedon sekä maakunnallisen että valtakunnallisen tilastotiedon analyysiin. Koulutuksen sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän tarpeiden ennakoinnissa Savon koulutuskuntayhtymä toimii tiiviisti Pohjois-Savon Liiton johdolla maakunnallisessa ennakointityöryhmässä, kehittäen ennakointiin liittyvän tiedon jakoa ja hyödyntämistä sekä laatimalla ennakointiin liittyviä alueellisia katsauksia. Suunnitelmakauden aikana käynnistetään ennakointitoiminnan osana maakunnallisen aikuiskoulutusstrategian toteuttaminen. Savon koulutuskuntayhtymä on mukana ammatillisen koulutuksen järjestäjien ennakointitoimijoiden verkostossa. Verkoston kautta saadaan kokemuksia ennakointimenetelmistä ja valtakunnallisten ennakointitietojen analysoimisesta sekä vaikutetaan valtakunnalliseen koulutustarjonnan mitoitukseen. Savon koulutuskuntayhtymä kerää erilaisten palautejärjestelmien kautta laadullisessa ennakoinnissa tarvittavaa tietoa opiskelijoilta, henkilökunnalta, työssäoppimispaikoista, yrityksiltä ja työyhteisöiltä sekä sidosryhmiltä (jäsenkunnat, julkisen sektorin toimijat, järjestöt). Kehitettyyn malliin perustuva alakohtainen ennakointikierros toteutetaan kahdella alalla Kehitysohjelma Strategisen suunnittelun päätehtävänä on ennakointi- ja palautetietoa hyödyntämällä laatia strateginen analyysi sekä toiminta- ja taloussuunnitelma. Strategisessa suunnittelussa arvioidaan ja täsmennetään kuntayhtymän johtamista ohjaavia perusteita, jonka seurauksena muodostuvat strategiana toimivat ymmärrettävät ja toteutuskelpoiset kehitysohjelmat. Kehitysohjelman sisältöä päivitetään toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten mukaan. Kehitysohjelma vuosille muodostuu ohjelmista, jotka on esitetty alla olevassa kuvassa. Ohjelmista ilmenee kehittämisen keskeiset tavoitteet ja yhteisesti sovitut toimintatavat tavoitteisiin pääsemiseksi.

20 18 Kehitysohjelma vuosille Henkilöstösuunnittelu Savon koulutuskuntayhtymän henkilöstösuunnitelman perustana on vuosille uudistetun kehitysohjelman osana oleva henkilöstöohjelma ja sen kolme keskeistä henkilöstöjohtamisen painopistealuetta: 1. turvalliset palvelussuhteen ehdot, aktiivinen yhteistoiminta ja sitoutuminen tulokselliseen toimintaan tekevät Savon koulutuskuntayhtymästä hyvän työnantajan, 2. turvallinen ja terveellinen työyhteisö edistää työkyvyn ylläpitämistä ja kehittymistä sekä 3. ennakoiva ja jatkuva henkilöstösuunnittelu tukee henkilöstön osaamisen kehittämistä ja työkyvyn edistämistä. Savon koulutuskuntayhtymässä toteutettavan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on varmistaa, että kuntayhtymän palveluja tuottaa riittävä määrä osaavaa henkilöstöä. Henkilöstösuunnittelu on osa vuotuista talouden suunnittelua ja myös henkilöstövoimavarojen johtamista ja suunnittelu käsittää strategian ja toiminnan vaatiman määrällisen ja laadullisen henkilöstötarpeen määrittelyn. Henkilöstösuunnittelun ydintä ovat henkilöstön määrän, laadun ja kohdentumisen määrittely tulevaisuuden haasteisiin. Henkilöstön määrällä tarkoitetaan

21 19 henkilöstön lukumäärää sekä rakennetta ja laadulla henkilöstön osaamista, koulutusta, palvelussuhteen muotoa ja muita vastaavia asioita. Kohdentumisen suunnittelu on ennakointia sen osalta, kuinka paljon eri tehtävissä ja toiminnoissa tarvitaan henkilöstöä ja miten tarve mahdollisesti muuttuu. Henkilöstösuunnitelman määrälliset ja rakenteelliset henkilöstöarviot on kerätty rehtoreilta ja muilta toimialueiden johtajilta ja päälliköiltä sekä tilivelvollisilta. Tätä henkilöstösuunnitelmaa täydentävät ja tarkentavat toimialuekohtaisesti tehdyt yksityiskohtaisemmat henkilöstösuunnitelmat, joihin on aloilla liitettävissä kehityskeskustelujen myötä syntyneiden määrällisten koulutustavoitteiden lisäksi myös tarkemmat laadulliset suunnitelmat. Henkilöstösuunnitelmassa olevat henkilöstömäärät ovat suunnitteluvaiheen arvioita ja tulevat tarkentumaan ja muuttumaan toiminnallisten tavoitteiden valmistuessa ja tarkentuessa, eivätkä ne ole pohjana mahdollisille yhteistoimintaneuvotteluille. Vaikka henkilöstösuunnittelu onkin ennen kaikkea toimenpiteiden suunnittelua ja varautumista toiminnan edellyttämiin henkilöstöä koskeviin muutoksiin, kattaa hyvä henkilöstösuunnittelu myös henkilöstövoimavaroista huolehtimisen Taloussuunnittelu Kuntayhtymässä on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvion käyttötalousosa ja investointiosa toimivat toiminnan ohjauksen välineinä. Kokonaistalouden näkökulmasta tarkasteltuna ohjausvälineinä toimivat talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelmaosa ja rahoitusosa. Talousarvion ja -suunnitelman tulee antaa oikea kuva kuntayhtymän taloudesta, osoittaa kuntayhtymän taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä keinot rahoitustarpeen kattamiseksi. Rahoitusosassa osoitetaan, miten talousarvio vaikuttaa kuntayhtymän maksuvalmiuteen, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainan lyhennyksiin sekä miten rahoitustarve katetaan ja kuinka suuri on rahoitusjäämä ja kuinka se katetaan. Rahoituksessa on varmistettava maksuvalmiuden riittävyys. Savon koulutuskuntayhtymässä vuoden 2014 osalta rahoitustarve pystytään kattamaan kassavaroilla Hankesuunnittelu Hanketoiminnalla kuntayhtymä kehittää koulutustaan sekä toteuttaa työ- ja elinkeinoelämän kehittämis- ja palvelutehtävää. Hanketoiminnan tavoitteena on

22 20 perustehtävän toteuttamisen edistäminen, oman osaamisen ja asiantuntemuksen ylläpito ja kehittäminen, maakunnan työ- ja elinkeinoelämää edistävä kehittämistoiminta ja verkostoitua ja hyödyntää kehittämisessä muita asiantuntijaorganisaatioita maakunnassa, kansallisesti ja kansainvälisesti. Priorisoitavia hankekokonaisuuksia ovat perustehtävää parhaiten edistävät hankkeet, hankkeet, joissa alueen työ- ja elinkeinoelämä mukana, perustehtävään liittyvää erikoisosaamista kehittävät ja ylläpitävät hankkeet, pedagogista kehittämistä edistävät hankkeet Oppimisen ja opetuksen kansainvälistymistä edistävät hankkeet ja ennakointia tukevat hankkeet Kestävä kehitys Tavoitteemme on, että kestävä kehitys näkyy kuntayhtymän kaikissa toiminnoissa; johtamisessa, opetuksessa, opiskelussa, oppimisympäristöissä sekä toimintakulttuurissa. Lisäksi tavoitteenamme on vahvistaa asemaamme alueellisena ja valtakunnallisena kestävän kehityksen edelläkävijänä, kehittäjänä ja yhteistyökumppanina. Kuntayhtymän eri toimipisteet kehittävät toimintaa kestävän kehityksen kriteerien mukaisesti sertifiointia tavoitellen. 3.7 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Sisäisen valvonta ja riskienhallinta kuntayhtymässä otetaan huomioon kaikissa johtamis- ja hallintomenettelyiden osa-alueissa. Yhtymähallituksen, johtavien viranhaltijoiden ja esimiesten vastuulla olevalla sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan järjestelmää, vastuullista suhtautumista ja kehittyneitä toimintatapoja, joilla edistetään tavoitteiden saavuttamista ja hyvän hallintotavan mukaista toimintaa. Riskienhallintaan kuuluu toimintaympäristön muutosten systemaattinen ja säännöllinen tarkastelu sekä vahvuuksien ja mahdollisuuksien aktiivinen hyödyntäminen. Uudet säännökset määrittelevät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan olennaiseksi osaksi johtamista. Toimiva sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat keskeinen osa kuntayhtymän suunnittelu- ja johtamisprosessia, jokapäiväistä johtamista, valvontaa ja raportointia. Kokonaisvaltainen riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa, jonka tarkoituksena on tukea kuntayhtymää sen perustehtävän laadukkaassa toteuttamisessa, strategian ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä opiskelijoiden, henkilöstön ja omaisuuden turvaamisessa erilaisilta riskeiltä. Kuntayhtymän säännöillä on osoitettu tehtävät, toimivaltuudet ja vastuut sekä vastuunalaisuus toiminnan johtamisesta, kehittämisestä, tuloksellisuudesta, sovittujen toimintatapojen ja hyvän hallintotavan noudattamisesta. Kuntayhtymän tuloskortissa asetetut tavoitteet ja strategiset kehittämistoimenpiteet ohjaavat toimintaa ja toimintatapojen kehittämistä prosessikuvausten lisäksi. Ne luovat lainsäädännön ja hyvän hallintotavan vaatimusten lisäksi kriteerit toiminnan, tavoitteiden saavuttamisen ja niitä uhkaavien riskien arvioinnille. Kuntayhtymän tuloskortin tavoitteiden toteutumisen riskejä on kartoitettu.

23 21 Kuntayhtymän sisäisen valvonnan tulee varmistaa - päätöksenteossa tiedon luotettavuus ja riittävyys, - toimintaperiaatteiden, suunnitelmien, ohjeiden, lakien ja määräysten noudattaminen mm. virheiden ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi, - opiskelijoiden, henkilöstön ja omaisuuden turvaaminen, - resurssien taloudellinen ja tarkoituksenmukainen käyttö, - tavoitteiden saavuttaminen ja tuloksellisuus ja - toimintojen tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus. Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kannalta olennaisten ja merkittävien riskien tunnistaminen ja hallinta tapahtuu kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion laadintaprosessissa sekä vuotuisen talousarvion käyttösuunnitelmien toteutus- ja seurantaprosessissa. Kuntayhtymä raportoi talouden ja toiminnan toteutumisesta yhtymävaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. Lisäksi yhtymähallitukselle raportoidaan säännöllisesti toiminnallisten ja taloudellisten tuloskorttitavoitteiden toteutumisesta. Kuntayhtymän sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa kehitetään vuosien aikana kuvaamalla niiden keskeiset menettelyt ja saattamalla ne osaksi johtamista ja toiminnanohjausta tulos- ja toimialueilla, uudistamalla hallintosääntö sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta ja saattamalla sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaohjeistus vastaamaan kuntalain uusia säännöksiä ja sisäisen tarkastuksen ammattistandardeja ja selkeyttämällä kuntayhtymän vastuunjakoa ja valvomalla toimintaohjeiden noudattamista. Sisäisellä valvonnalla ja riskienhallinnalla varmistetaan vuosien aikana, että toiminta- ja taloussuunnitelma on ohjauksen välineenä koko organisaatiossa ja että työelämäyhteydet ovat laadukkaat.

24 22 4 KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET Kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty alla olevassa taulukossa. Kuvaus mittareista ja mittareiden arvojen laskentaperusteet löytyvät liitteestä Kuntayhtymän tuloskortin mittariseloste. Tulosalueiden (koulutuspalvelut, oppisopimuskeskus, hallinto- ja tukipalvelut, kiinteistöyksikkö) tuloskorttitavoitteet on johdettu kuntayhtymän tavoitteista.

25 Koulutuspalvelut Savon ammatti- ja aikuisopisto Koulutustarjonta ja järjestämispaikkakunnat Savon ammatti- ja aikuisopistossa annetaan ammatillista koulutusta seuraavilla koulutusaloilla: - Kulttuuriala - Luonnontieteiden ala - Luonnonvara- ja ympäristöala - Matkailu-, ravitsemis- ja talousala - Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala - Tekniikan ja liikenteen ala - Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala - Humanistinen ja kasvatusala Savon ammatti- ja aikuisopistolla on toimipisteet seuraavilla paikkakunnilla: - Varkaus - Suonenjoki - Kuopio - Siilinjärvi (Toivala, Rissala) - Juankoski (Muuruvesi) - Iisalmi Aikuiskoulutusta järjestään tarpeen mukaan myös muissa jäsenkunnissa tai muilla paikkakunnilla. Opiskelijamäärätavoitteet talousarviovuotena 2014: Ammatillinen peruskoulutus Opiskelijatyövuodet TA 2013 TA 2014 TA 2013 TA 2014 Humanistinen ja kasvatusala 19 Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala (sis. Elintarvikealan) Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Erillisryhmät Yhteensä Opiskelijamäärätavoitteet yhteensä: TA 2013 TA 2014 Savon ammatti- ja aikuisopisto

26 Työelämäpalvelut Savon ammatti- ja aikuisopisto toimii edelläkävijänä maakunnan työikäisen aikuisväestön ja alueen työelämän kehittämisessä. Työelämän määrällisiä ja laadullisia osaamistarpeita ennakoidaan aktiivisesti ja tarjotaan osuvia koulutus- ja kehittämispalveluja oikea-aikaisesti. Työelämäpalveluiden keskeiset kehittämistoimenpiteet liittyvät asiakkuuksiin, omaan osaamiseen, kustannusrakenteeseen ja tuottavuuteen sekä oppimisympäristöihin. Kehittämistoimenpiteitä ovat asiakkuuksien lisääminen, asiakkaiden määrittäminen ja segmentointi, kokonaisvaltaisten palveluiden tuottaminen asiakkaille ja asiakkuuksien hoitamisen toimintamallin luominen, kumppanuussopimuksien aikaansaaminen sekä tunnettuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen, yhtenäisen toimintakulttuurin luominen, opettajuuden ja henkilökohtaistamisosaamisen kehittäminen ja oman organisaation osaamisen hyväksikäyttämisen lisääminen, työelämäpalveluiden tukipalveluprosessien tehostaminen ja tuottavuuden parantaminen ja kuntayhtymän oppimisympäristöjen joustava yhteiskäyttö Varkauden lukio ja aikuislinja Varkauden lukio ja aikuislinja järjestää ylioppilastutkintoon tähtäävää lukiokoulutusta nuorille ja aikuisille. Lisäksi lukion aikuislinja järjestää aineopintoja ja kahden tutkinnon opiskelijoiden lukiokoulutusta sekä tarvittaessa yrityskursseja. Varkauden lukion ja aikuislinjan pedagogisessa toiminnassa, kehittämisessä ja johtamisessa edellytetään työyhteisön jokaisen jäsenen sitoutumista kasvatus- ja opetusvastuuseen, yhteisiin arvoihin sekä avoimen ja keskustelevan ilmapiirin luomiseen Koulutustarjonta ja järjestämispaikkakunta Varkauden lukiossa on 128 aloituspaikkaa. Varkauden lukion aikuislinjalla aloituspaikkoja ei ole säännelty. Koulutusta järjestetään Varkauden kaupungissa. Opiskelijamäärätavoitteet talousarviovuotena 2014: TA 2013 TA 2014 Varkauden lukio

27 Pedagogiikka Ammatillisen koulutuksen lakiin, asetukseen ja määräyksiin on tulossa muutoksia. Muutokset perustuvat Euroopan unionissa valmisteltuihin ja hyväksyttyihin suosituksiin, joissa keskeinen on ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmä (ECVET, European Credits for Vocational Education and Training). Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistyön tavoitteena on luoda puitteet selkeämmälle ja entistä paremmin työelämän vaatimuksia vastaavalle tutkintorakenteelle sekä tutkintojen perusteiden uudistamiselle. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa ammatillisten tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä ja tutkinnon osiin perustuvaa rakennetta, mikä tukee joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista sekä edistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa. Ammatillinen perustutkinto on mahdollista suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena, jolloin keskeisenä osaamisen hallinnan osoittamistapana ovat ammattiosaamisen näytöt. Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa myös näyttötutkintojärjestelmän mukaisesti näyttötutkintona. Savon ammatti- ja aikuisopistossa tutkintojärjestelmän muutokseen liittyvät kehittämistoimenpiteet kohdistuvat koulutuksen suunnitteluun, opetuksen ja ohjauksen toteutukseen sekä arviointi-, palaute ja muutosmenettelyihin. Keskeistä on ajattelutapojen muutostarve, jonka toteutumiseksi tarvitaan opetushenkilöstön ja koulutuksen tukipalveluhenkilöstön osallistamista uudistustyöhön. Henkilöstön osaamisen kehittämisellä turvataan tuloksellinen toiminta jatkossakin. Ammatillisen peruskoulutuksen osaamisperusteisuuteen siirtymiseen valmistaudutaan vuoden 2014 aikana päivittämällä opetussuunnitelman yhteinen osa ja tutkintokohtaiset toteutussuunnitelmat ja oppilaitoskohtainen tiedotusmateriaali vastaamaan muuttuvia säädöksiä ja työelämäntarpeita. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen lähtökohtana on työelämälähtöinen toimintatapa. Tämän perustana on tiivis sidosryhmäyhteistyö maakunnan elinkeinoelämän kanssa. Yhteistyö ohjaa koulutuksen opetus- ja toteutussuunnitelmien sisältöjä sekä niiden toteutusta. Opetushenkilöstön työelämän tuntemusta ja kontakteja tuetaan sekä rohkaistaan työelämälähtöiseen toimintatapaan mm. ammatillisten neuvottelukuntien sekä muiden työelämäyhteistyöfoorumien yhteistyötä tiivistämällä. Savon ammatti- ja aikuisopiston ja Varkauden lukion tavoitteena on yhdessä sidosryhmien kanssa kantaa vastuuta nuorisotakuun toteutumisesta mm. siten, että jokainen peruskoulun päättävä sijoittuu johonkin jatkokoulutuspaikkaan. Koulutuksen järjestäjille asetettu nuoriso- ja koulutustakuun toteuttaminen edellyttää opetushenkilöstön osaamiselta, opetustoiminnalta, oppimisympäristöjen suunnittelulta sekä sidosryhmäyhteistyöltä uudenlaista ajattelutapaa sekä yhteistyön muotoja oppimisen toteutumiseksi. Savon ammatti- ja aikuisopistossa sekä Varkauden lukiossa opiskelijahuolto ymmärretään liittyväksi jokaisen opiskelijan kanssa työskentelevän tehtäviin. Kuraattoritoiminta sekä opiskeluterveydenhuollon toiminta tukee vahvasti opiskelijahuollollista työtä.

28 26 Erityisiä painopistealueita pedagogisen kehittämisen keskiössä ovat erilaiset ennaltaehkäisevät ja varhaisen puuttumisen sekä uraohjauksen toimintamallit, ryhmänohjaajien ohjaus ja huolenpitovalmiuksien lisääminen sekä opettajien keskinäisen vertaistukemisen vahvistaminen. Näillä toimenpiteillä puututaan opiskelijan opintojen laiminlyönteihin mm. runsaisiin poissaoloihin. Meneillään olevissa hankkeissa kehittyy erilaisia työssäoppimiseen ja työvaltaiseen oppimiseen liittyviä käytäntöjä. Kehittämistyössä korostuvat opintoihin kiinnittymisen tukemisen ja opintojen keskeyttämistä harkitsevien tunnistamiseen liittyvät toimintamallit. Eri paikkakunnilla kehitetään moniammatillisena verkostotyönä yhteistyökäytäntöjä ja toimintamalleja, joilla vahvistetaan opiskelukuntoa ja mahdollistetaan yksilölliset elämäntilanteet huomioivia joustavia opintopolkuja. Lisäksi tullaan aloittamaan lakisääteisten koulutuksen järjestäjiä ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevien suunnitelmien laatiminen opiskelijahuollon järjestämisen sekä oppilaitoksen ja kodin välisen yhteistyön osalta. Opiskelijoiden opintoja tukevia taitoja ja opintojen läpäisyä edistetään kehittämällä huolenpidon pedagogiikkaan liittyviä menettelytapoja ja käytänteitä. Lisätään henkilöstön valmiuksia opiskelijahuollon, ohjaus- ja erityisopetuksen suunnitelmien mukaiseen työskentelyyn ja opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Huolenpidon pedagogiikka on keskeinen osa oppilaitoksen pedagogista ohjelmaa, joka ohjaa tukipalveluita koskevien ohjeiden ja työmenetelmien laatimista ja päivittämistä. Opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen näkyy opintojen järjestelyissä ja toiminnan tuloksissa. Oppijakeskeisen pedagogiikan toteutumisen edistämiseksi ja muutoksen ohjaamiseksi tiedotetaan Savon ammatti- ja aikuisopiston opetushenkilöstöä ja koulutuksen esimiehiä tutkintojärjestelmään ja tutkintojen toimeenpanoon liittyvistä valtakunnallisista ja koulutuksen järjestäjän ajankohtaisista linjauksista ja päätöksistä, päivitetään Savon ammatti- ja aikuisopiston ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmat vastaamaan osaamisperusteisia tutkinnon perusteita huomioiden säädösmuutokset, lisätään opetushenkilöstön valmiuksia osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä oppimista tukevaan arviointiin sekä osaamisen arviointiin, ammattiosaamisen näyttöjen oppimistulostietoja ja koulutuksen järjestäjän palautekyselyissä sekä sisäisissä arvioinneissa saatua tietoa hyödynnetään opetussuunnitelma sekä osaamisen arviointien kehittämistyössä niin, että varmistetaan ammattiosaamisen näyttöjen laatuvaatimusten täyttyminen. Ammattiosaamisen toimielimen jäsenet toteuttavat laadunvalvontatehtävää jalkautumalla tutkintokohtaisesti ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointitilaisuuksiin, kehitetään oppijakeskeisiä pedagogisia menetelmiä sekä opettajien didaktista osaamista hyödyntäen opettajien työelämään tutustumisjaksoja ja opettajien pedagogisessa täydennyskoulutuksessa toteuttamia kehittämistehtäviä yksilölliset opintopolut mahdollistavat opintojen valinnaisuuden toteutumisen. Samalla ne tukevat uutta ammatillisen perustutkinnon muodostumisrakennetta

29 27 ja tehostavat omalta osaltaan koulutuksen läpäisyä. Mahdollistetaan opintojen suorittamista erilaisilla suoritustavoilla, kuten laajennettu työssäoppiminen ja verkko-oppiminen. Verkko-opetuksen toteuttamiselle luodaan yhteiset tavoitteet, joissa huomioidaan opiskelijoiden ja opettajien tarvitsema tietopuolinen tuki sekä teknisen tuen tarve. Verkko-opetuksen toteutuksessa hyödynnetään eri verkostojen, mm. ISO-verstaan, mahdollisuudet entistä tehokkaammin, kuntayhtymän oman lukion opintotarjonnan mahdollisuuksia hyödynnetään valinnaisten opintojen tarjonnassa sekä toteutuksessa, opiskelijahuollon suunnitelman mukaisia käytäntöjä toteutetaan kaikissa toimintayksiköissä, kansainvälisen toiminnan kokonaistavoitteena on tukea opiskelijoiden kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kansainvälisyysvalmiuksien kehittymistä sekä edistää suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä. Mahdollistetaan opiskelijoille kansainvälisiä kokemuksia, keskeisenä tavoitteena työssäoppiminen ja mahdollisuuksien mukaan ammattiosaamisen näyttöjen suorittaminen. varmistetaan laadukkaiden ja joustavien koulutuspalveluiden tarjonta ja vetovoimaisuus kehitetään opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointia ja osallistamista kuntayhtymän linjausten mukaisesti kehitetään kestävän kehityksen ja energiaosaamisen teemoja kehitetään tietoteknistä osaamista ja laitteistoa ja valmistaudutaan sähköiseen ylioppilastutkintoon.

30 Tuloskortti Koulutuspalveluiden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty alla olevassa taulukossa. 4.2 Savon oppisopimuskeskus Koulutustarjonta Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jolla on oma rahoitus. Oppisopimuskeskuksen tehtävänä on järjestää laadukasta ja asiakaskunnan tarpeita vastaavaa, ylläpitäjäorganisaation ja eri valvontatahojen mukaista, Opetushallituksen hyväksymää ja OKM:n rahoituskriteerit täyttävää työelämän kysyntälähtöistä oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutusta järjestetään tarpeen mukaan kaikilla koulutus- ja opintoaloilla sekä kaikkiin perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Oppisopimuskoulutuksen kysynnän arvioidaan suunnittelukaudella laskevan edelleen, sillä OKM:n myöntämien lisäkoulutuskiintiöiden määrän ennustetaan laskevan :llä kiintiöllä suunnittelukauden aikana. Tämä tarkoittaa vuositasolla voimassaolevaa oppisopimusta, joka on vuotuista oppisopimuspaikkaa.

31 29 Savon oppisopimuskeskus järjestää oppisopimuskoulutusta Pohjois-Savon maakunnan alueella. Opiskelijamäärätavoitteet talousarviovuotena 2014: TA 2013 TA 2014 Savon oppisopimuskeskus Tuloskortti Savon oppisopimuskeskuksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty alla olevassa taulukossa. 4.3 Hallinto- ja tukipalvelut Hallinto- ja tukipalvelut tuottavat kuntayhtymän perustehtävää edistäviä ja tukevia palveluja. Tukipalvelut jakautuvat seuraaviin toimialueisiin: henkilöstöpalvelut, ravintolapalvelut, taloushallintopalvelut, tietohallintopalvelut, toimisto- ja kirjastopalvelut sekä viestintä- ja markkinointipalvelut.

32 Tuloskortti Hallinto- ja tukipalveluiden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty alla olevassa taulukossa. 4.4 Kiinteistöyksikkö Savon koulutuskuntayhtymän Kiinteistöyksikkö aloitti toimintansa taseyksikkönä vuoden 2009 alusta. Lähtökohtana kiinteistöyksikön perustamiselle oli se, että taloudellinen eriytyminen omaksi taseyksiköksi lisäsi kustannustietoisuutta ja vastuuta kiinteistöjen käyttö- ja ylläpitoon liittyvissä asioissa. Kiinteistöyksikkö tuottaa kuntayhtymälle seuraavia palveluja: kiinteistönhallinta, energiapalvelut, siivouspalvelut (Siilinjärvi, Toivala, Muuruvesi, Suonenjoki: siivouspalveluista vastaa ravintolapalvelut), jätehuoltopalvelut, huoltopalvelut, ulkoaluepalvelut, kunnossapito- ja peruskorjauspalvelut, turvallisuus- ja vartiointipalvelut ja käyttöpalvelut. Toiminta- ja taloussuunnitelman liitteenä on Savon koulutuskuntayhtymän kiinteistöohjelma.

33 Tuloskortti Kiinteistöyksikön toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on esitetty alla olevassa taulukossa.

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-2017. Talousarvio 2015

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-2017. Talousarvio 2015 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-2017 Talousarvio 2015 Sisällys 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 1 2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS... 4 2.1 Toimintaympäristön muutokset... 4 2.2

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1. Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.2012 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 Kaupunginhallitus 263 12.10.2015 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 552/00.04.01/2015 KH 263 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus. Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus. Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 2 Tarkoitus Lain tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 Talousarvio 2016 2/2015 Sisällys 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 1 2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS... 3 2.1 Toimintaympäristön muutokset...

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Toimenpideohjelma vuosille

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat VALMA-muutokset Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat 5.11.2014 VALMA MUUTOSTEN TUULISSA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavien koulutusten kehittämisseminaari Hallitusneuvos Piritta Sirvio Opetus-

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Tutkintojen kehittäminen ja Ammatillinen koulutus valtionosuusrahoituksella, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo

Tutkintojen kehittäminen ja Ammatillinen koulutus valtionosuusrahoituksella, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo Tutkintojen kehittäminen ja Ammatillinen koulutus valtionosuusrahoituksella, kuljetusala Yli-insinööri Timo Repo A m m a t t i t a i t o Perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto Työkokemus

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014

Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014 Toisen asteen koulutuksen suuntaviivoja Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014 Reija Lepola, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä kuntayhtymän johtaja, rehtori Reija.lepola@sedu.fi 040 830 4256 KEHYSPÄÄTÖS

Lisätiedot

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten Hakijan perustiedot Virallinen nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 11.12.2012 Nuorisotakuu käynnistyy

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Kirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku

Kirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku Kirje OKM/49/592/2014 30.09.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, nuorten aikuisten osaamisohjelma 2015 ja nuorten aikuisten osaamisohjelman täydentävä haku 2014

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

LOMAKE 4. Ennakkotieto, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävän järjestämisluvan ja koulutustehtävän hakeminen

LOMAKE 4. Ennakkotieto, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävän järjestämisluvan ja koulutustehtävän hakeminen LOMAKE 4. Ennakkotieto, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävän järjestämisluvan ja koulutustehtävän hakeminen Taulukko 1. Hakijan perustiedot. Nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta.

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta. Muistio 1 (6) OAJ NÄKÖKULMIA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SOPEUTTAMINEN/ REFORMI Aikataulu Hallinto Saavutettavuuden turvaaminen ja opetuksen laatu edellyttävät, että

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan

Lisätiedot

Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus. 25.3.2010 Pasi Rentola

Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus. 25.3.2010 Pasi Rentola Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus 25.3.2010 Pasi Rentola 1 Ammatillisen koulutuksen volyymit Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 144 000 Opetussuunnitelmaperusteinen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo

Ammatillinen koulutus, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo Ammatillinen koulutus, kuljetusala Yli-insinööri Timo Repo Kuljettajatutkimuksen mukaan: Työni on... Yhteisöllistä (sosiaalista) Arvostettua 5 4 Fyysisesti (ruumiillisesti) raskasta Sopivan haasteellista

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (myöhemmin Kuntayhtymä ) järjestää ammatillisesta koulutuksesta, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä annettujen lakien

Lisätiedot

Ammatillinen perustutkintokoulutus

Ammatillinen perustutkintokoulutus Hallitus 80 16.12.2011 Luksian tuloksellisuusrahoitus 2012 KYH 80 Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuus otettiin ensimmäisen kerran osaksi yksikköhinnan määräytymisperustetta vuoden 2006 rahoituksessa.

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa. 9.12.2015 Arto Pekkala

Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa. 9.12.2015 Arto Pekkala Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa 9.12.2015 Arto Pekkala Rahoituksen leikkaukset Versio 3/2015 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Aikataulut?

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina 1995 2013 suoritettu yhteensä 153 486 ammatillista

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 21.5.2014 Sanna Penttinen Ammattikoulutuksen tutkintorakenne 52 perustutkintoa 190 ammattitutkintoa 132 erikoisammattitutkintoa Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

1(7) Luonnos versio 8. Strategia 2016-2019

1(7) Luonnos versio 8. Strategia 2016-2019 1(7) Strategia 2016-2019 2(7) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti. Edellisen hallituksen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään.

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998/631 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Soveltamisala ja tarkoitus 1 Määritelmä ja suhde muihin säädöksiin Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat

Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Näyttötutkinnot: tilastotietoja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma

Toisen asteen koulutuksen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma Toisen asteen koulutuksen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje ja toiselle asteelle ja vapaaseen sivistystyöhön kohdennetut menosäästöt Tavoitteena vahvat

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025 Tilaisuuden avaus ECVT Round Table 2015 Helsinki 10.12.2015 opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen osasto AMOS seija.rasku@minedu.fi Sipilän hallituksen visio:

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

KESU Kehityspäällikkö Marko Koskinen

KESU Kehityspäällikkö Marko Koskinen KESU -2016 13.6.2012 Kehityspäällikkö Marko Koskinen Mitoituksen periaatteita/ KT2016 Nuorisoikäluokan ennakoitu kehitys yhteiskunta- ja nuorisotakuun toteuttamisessa Toiselle asteelle siirtyvän keskimääräisen

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012. Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012

KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012. Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012 KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012 Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012 Tavoitteena on vähentää sukupuolten välisiä osaamisja koulutuseroja sekä sosioekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen osallistumiseen

Lisätiedot

Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020

Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 Ammatillisen koulutuksen johdon seminaari Tampere 2.10.2013 Opetusneuvos Seija Rasku KOPO/AM seija.rasku@minedu.fi Kataisen hallitusohjelma ja KESU 2011-2016

Lisätiedot

2012 Osavuosikatsaus 1-9

2012 Osavuosikatsaus 1-9 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto 212 Osavuosikatsaus 1-9 Mikkeli Pieksämäki Juva www.esedu.fi Sisältö OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 3.9.212... 3 1 Perustutkinto-opiskelijoiden määrän kehittyminen...

Lisätiedot

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 Kunnille ja kuntayhtymille on tullut vuoden 2014 alusta alkaen velvoite koulutussuunnitelman laadinnasta. Koulutussuunnitelmaa säätelevien lakien

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus Säädökset ja ohjeet Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 7 ) Koulutuksen järjestäjä

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Hallitus 11/2014. Torstai 11.12.2014 klo 10.00 11.20. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski

Hallitus 11/2014. Torstai 11.12.2014 klo 10.00 11.20. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 11/2014 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 11.12.2014 klo 10.00 11.20 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Mari Räkköläinen HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Turengin asema 17.1.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen Opetushallitus / Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen Valtion

Lisätiedot