Toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvio 2015
|
|
- Merja Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvio 2015
2 Sisällys 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS Toimintaympäristön muutokset Toimintaa ohjaava lainsäädäntö, koulutuksen järjestämisluvat ja näyttötutkintojen järjestämissopimukset Toiminnan rahoitus KUNTAYHTYMÄN TOIMINNANOHJAUS Jäsenkunnat Kuntayhtymän organisaatio Toimintaa ohjaavat sopimukset ja säännökset Perustehtävä, visio ja arvot Strateginen kehittäminen Strategiset toimenpiteet Pedagogiikka Sisäinen valvonta ja riskien hallinta KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET Koulutuspalvelut Savon ammatti- ja aikuisopisto Varkauden lukio Tuloskortti Työelämäpalvelut Savon ammatti- ja aikuisopisto Savon oppisopimuskeskus Tuloskortti Kehityspalvelut Tuloskortti Yhteiset palvelut Tuloskortti Tilapalvelut Tuloskortti TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Taloussuunnittelu Talousarvion laatimisen perusteet Poistot... 41
3 5.4 Talousarvion sitovuus Käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa Rahoitusosa Investointiosa Vuosien rakennusinvestoinnit Tuloslaskelmaosa Käyttötalousosa Rahoitusosa Tuloslaskelmaosa, koulutuspalvelut ja työelämäpalvelut Käyttötalousosa, koulutuspalvelut ja työelämäpalvelut Tuloslaskelmaosa, koulutuspalvelut Käyttötalousosa, koulutuspalvelut Tuloslaskelmaosa, työelämäpalvelut Käyttötalousosa, työelämäpalvelut Tuloslaskelmaosa, kehityspalvelut Käyttötalousosa, kehityspalvelut Tuloslaskelmaosa, yhteiset palvelut Käyttötalousosa, yhteiset palvelut Tuloslaskelmaosa, tilapalvelut Käyttötalousosa, tilapalvelut Investointiosa Liite 1 Henkilöstösuunnitelma Liite 2 Hankeluettelo Liite 3 Kuntayhtymän riskit Liite 4 Kuntayhtymän, koulutuspalvelujen tulosalueen ja työelämäpalvelujen tulosalueen tuloskorttien mittariseloste Liite 5 Kuntayhtymän tuloskortin mittareiden trendit
4 1 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS Savon koulutuskuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää merkittäviä toimenpiteitä, joilla vastataan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) toteuttaa toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen rakenteellisen uudistuksen, joka vaikuttaa koulutuksen järjestämisen toimintaedellytyksiin. Uudistus käsittää sekä rahoitusjärjestelmän että koulutuksen järjestämislupien uudistamisen. Uudistukset astuvat voimaan vuodesta 2017 alkaen, jolloin koulutukseen ohjautuva rahoitus ja koulutuksen järjestäjäverkko tulevat olemaan erilaisia kuin talousarviovuoden alkaessa. Näihin uudistuksiin Savon koulutuskuntayhtymän on onnistuttava vastaamaan siten, että jatkossakin ammattitaitoisen työvoiman saanti, osaaminen ja hyvinvointi kehittyvät koulutuksemme avulla Pohjois-Savossa. Rahoituksen perusteet muuttuvat lähes kokonaisuudessaan. Jatkossa on huolehdittava siitä, että tutkintoja ja tutkinnon osia tulee riittävästi ja riittävän nopeasti siten, että opiskelijat työllistyvät tai pääsevät jatko-opintoihin. Tulevaisuudessa rahoitus maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta tai paikoista. Rahoitusjärjestelmän muuttuminen edellyttää uuden ajattelu- ja toimintatavan hyväksymistä, ennakkoluulottomia toimintatapoja oppimisen tuottamiseksi ja entistä vahvempaa yhteistyötä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Mitä läheisempi yhteistyö meillä on Pohjois-Savon työ- ja elinkeinoelämän kanssa, sitä tuloksellisempaa koulutuksemmekin on. Myös uuden rahoitusjärjestelmän astuessa voimaan on varmistettava resurssit laadukkaalle opetukselle ja oppimiselle sekä oppimisympäristöjen kehittämiselle.
5 2 Koulutuksen järjestäjät joutuvat hakemaan vuonna 2015 uusia järjestämislupia. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) tekee päätökset uusista luvista vuoden 2016 aikana ja ne astuvat voimaan vuonna Tavoitteen mukaan koulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään ja se rakennetaan vahvoista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvelevat laajan alueen tai väestöpohjan koulutustarvetta ja järjestäjien työnjako alueella on selkeä. Koulutuksen järjestäjällä on oltava myös taloudelliset edellytykset koulutuksen järjestämiseen sekä vahva osaaminen, riittävä henkilöstö, toimivat pedagogiset prosessit ja oppimisympäristöt, tilat ja -välineet sekä työelämäja yhteistyösuhteet. Nämä asiat on Savon koulutuskuntayhtymän järjestämislupahakemuksissa perusteltava ja kuvattava. Nykyiset ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä lukiokoulutuksen järjestämisluvat kumotaan lainsäädännöllä. Tällä hetkellä Savon koulutuskuntayhtymällä on voimassaoleva laaja, oppisopimus huomioiden kaikki koulutusalat sisältävät ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämislupa koko Pohjois-Savon alueella ja kaikissa sen seutukunnissa. Lisäksi kuntayhtymällä on lukiokoulutuksen järjestämislupa Varkaudessa. Kuntayhtymä hakee vähintään nykyisenkaltaista, laajaa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämislupaa Pohjois-Savon alueelle. Mikäli omistajakunnat niin haluavat, on kuntayhtymä myös valmis keskustelemaan mahdollisuudesta hakea lukiokoulutukseen nykyistä laajempaa järjestämislupaa. Suunnitelmakautena OKM leikkaa opiskelijapaikkoja ja valtionosuuksia. Tärkeimmäksi tehtäväksi tulee sopeuttaa toimintamme kestävälle pohjalle tulorahoituksen vähentymisen edellyttämällä tavalla siten, että turvaamme jatkossakin perustehtävämme ja luomme myös edellytykset toimintamme kehittämiseen. Toimintatuottojen väheneminen on niin merkittävää, että henkilöstövaikutuksiltakaan ei vältytä. Haastetta lisää se, että vaikka valtionrahoitus vähenee, samanaikaisesti kuntayhtymän investointitarpeet lisääntyvät merkittävästi. Eri toimipisteissämme Kuopiossa, Varkaudessa, Siilinjärvellä, Iisalmessa ja Juankoskella on tarve suunnitella ja toteuttaa mittavia peruskorjaus-, purkamis- tai uudisrakennushankkeita. Hankkeiden suuruus riippuu myös strategisista valinnoista eri opintoalojen toteuttamispaikkakunnista. Samalla on pidettävä huolta koulutuksen saavutettavuudesta. Tavoitteena on kehittää nykyaikaiset, toimivat ja terveelliset oppimisympäristöt ja vähentää merkittävästi nykyistä rakennuskantaa. Organisaatiomme uudistuu vuodesta 2015 lähtien. Uudistuksella pyritään vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin ja strategisiin toimenpiteisiin. Jatkossa kuntayhtymässä on viisi tulosaluetta: koulutuspalvelujen, työelämäpalvelujen, yhteisten palvelujen, kehityspalvelujen ja tilapalvelujen tulosalueet. Koulutuspalvelut vastaavat nuorten opetussuunnitelmaperusteisesta ammatillisesta peruskoulutuksesta sekä lukiokoulutuksesta ja työelämäpalvelut näyttötutkintoperusteisesta ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Organisaatio kevenee ja huomioi selkeämmin koulutuksen kohderyhmät niiden omine haasteinen. Erityisesti työelämäpalvelujen tulosalueella on uusia kasvavia mahdollisuuksia. Opiskelijoiden mahdollisuutta olla mukana kuntayhtymän kehittämisessä ja päätöksenteon valmistelussa lisätään. Osallistuminen kuntayhtymän johtoryhmätyöskentelyyn, eri tulosalueiden johdon katselmuksiin ja oppimis-
6 3 ympäristöjen suunnitteluun avaa varmasti uusia ja tärkeitä näkökulmia. Opiskelijakuntatoimintaa tuetaan ja sitä tullaan vahvistamaan. Läheinen yhteistyö Pohjois-Savon työ- ja elinkeinoelämän kanssa on toimintamme onnistumisen edellytys. Kun alueen yritykset ja työyhteisöt tunnistavat koulutus- ja kehittämispalvelumme sekä kääntyvät osaamistarpeissaan ensisijaisesti puoleemme, on myös kasvuun hyvä lähtökohta. Kumppanuussopimukset ovat erinomainen väline syvällisen työelämäyhteistyön ja oman tulevaisuutemme rakentamisessa. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääminen sisältää myös ison mahdollisuuden sekä opiskelijoille että alueen työelämälle. Vuonna 2015 voimaan tuleva uusi tutkintojärjestelmä asettaa myös uusia haasteita toiminnallemme. Kuntayhtymän henkilöstö on kaikessa toiminnassamme avainasemassa. Tulevia muutoksia kohdatessa oman osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen sekä työkyvystä ja -hyvinvoinnista huolehtiminen on keskeinen tehtävä. Henkilöstöön liittyviä asioita on kuvattu henkilöstösuunnitelmassa. Toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu siten, että siinä on huomioitu valtion leikkaustoimenpiteet ja sopeutettu toiminta tulorahoituksen edellyttämälle tasolle. Suunnitelmien mukaan kasvava investointitarve pystytään hoitamaan vuosina kuntayhtymän tulorahoituksella ja säästöillä. Sen sijaan vuonna 2017 investointien kattamiseen tarvitaan jo uutta lainaa. Talousarviossa uuden tulosaluerakenteen mukaisten tuottojen ja kustannusten kohdentaminen on perustunut aikaisempaan arviointiin ja niiden oikeellisuus täsmentyy talousarviovuoden kuluessa. Tarvittaessa on varauduttava tekemään talousarviomuutoksia tulosaluekohtaisesti. Vaikka tulevaisuuteen liittyy useita ympäristömuutoksia, on monet asiat niistä omissa käsissämme. Vahva osaamisemme, tunnustettu laatumme ja omistajien tuki on erinomainen lähtökohta perustehtävämme hoitamisessa. Toivotan kaikille hyvää yhteistyötä, menestystä ja jaksamista tämän toiminta- ja taloussuunnitelman myötä. Esa Karvinen Kuntayhtymän johtaja
7 4 2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNAN- OHJAUS 2.1 Toimintaympäristön muutokset Koulutuksen toimintaympäristössä tapahtuu suuria muutoksia. Valtion ja kuntatalous supistuu ja Pohjois-Savon alueen työttömyysaste on korkealla tasolla. Työttömyysaste vaihtelee jäsenkuntien välillä. Samanaikaisesti työelämästä poistuu ikärakenteen vuoksi enemmän työntekijöitä kuin sinne tulee. Valtion myöntämä rahoitus koulutukseen vähenee ja rahoituksen perusteet muuttuvat. Rahoituksen perusteena opiskelijamäärän merkitys vähenee ja tutkintosuoritusten sekä koulutuksen vaikuttavuuden merkitys lisääntyy. Koulutuksen järjestäjien tuloksellisuutta ja laatua arvioidaan, järjestäjiä vertaillaan ja tuloksellisuuden onnistumisesta palkitaan. Toiminnan vaikuttavuuden ja rahoitusjärjestelmän muutoksen vuoksi nykyinen tulosrahoituksen trendi on käännyttävä toiseen suuntaan. Valtion taloudellinen tilanne ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen aiheuttaa myös ammatilliselle ja lukiokoulutukselle taloudellisia uhkia. Tarvitsemme toimintojen sopeuttamista perustehtävän turvaamiseksi ja kehittymiseksi alueellamme. On varmistettava, että koko henkilöstö ja luottamushenkilöt ymmärtävät hyvin talouden asettamat haasteet tulevaisuudessa.
8 5 Jäsenkuntien määrä vähenee kuntarakenneuudistuksen vuoksi. Jäsenkuntien yhteenlaskettu väestömäärä pysyy ennallaan tai on lievästi kasvava. Jäsenkunnista suurin väestön kasvu määrällisesti kohdistuu Kuopioon. Useimmissa Pohjois-Savon kunnissa väestön määrä vähenee. Myös nuorten ikäluokka vähenee. (kuvat 1 ja 2) Pohjois-Savon maakunta 10, Etelä-Savon maakunta 21, Pohjois-Karjalan maakunta Etelä-Karjalan maakunta 14,31 16, Muutos% (neg.) Kymenlaakson maakunta 18, Kuva vuotiaiden määrällinen kehitys Itä-Suomessa. Väestoennuste Pohjois-Savon maakunta 12, Etelä-Savon maakunta 20, Pohjois-Karjalan maakunta Etelä-Karjalan maakunta 14,67 13, Muutos% (neg.) Kymenlaakson maakunta 13, Kuva vuotiaiden määrällinen kehitys Itä-Suomessa. Väestöennuste Ammatillisen koulutuksen tarve nuorten osalta ikäluokkakehityksen vuoksi ei kasva ja aikuisten keskuudessa koulutuksen tarve lisääntyy eläköitymisen ja ammattien muuttumisen vuoksi. Ammatillisen koulutuksen määrälliseen lisäämiseen ja
9 6 sisällölliseen kehittämiseen vaikuttavat oma osaaminen, alueen työ- ja elinkeinoelämässä tapahtuvat muutokset sekä tarve saada kaikille peruskoulunsa päättäville jatko-opintopaikka. Toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen rakenneuudistus tullaan toteuttamaan. Koulutuksen järjestämisluvat tullaan uusimaan ja järjestäjäverkkoa tiivistetään. Todennäköisesti suuret koulutuksen järjestäjät, kuten Savon koulutuskuntayhtymä, vahvistuvat entisestään ja koulutusvastuu sekä vastuu nuorisotakuun toteuttamisesta lisääntyy. Koulutuksen järjestäjille tulee yhtiöittämisvelvoite osalle toimintoja. Kuntayhtymän toimipisteverkkoa tiivistetään, toimintoja keskitetään ja tilojen käyttöastetta tehostetaan. Kuntayhtymän tuleviin investointeihin liittyvät ratkaisut ovat vaativia. Yhteistyö koulutuksen järjestäjien ja koulutustasojen välillä lisääntyy. Tutkintojärjestelmä uudistuu ja joustavuus lisääntyy. Ammatilliselta koulutukselta edellytetään yhä läheisempää yhteistyötä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa sekä kykyä vastata työelämän kiihtyviin muutoksiin. Uusia ammatteja syntyy ja vanhoja poistuu. Ammatillinen koulutus nähdään kasvavassa määrin alueen työ- ja elinkeinoelämän voimavarana, kehittäjänä ja osaavan työvoiman turvaajana. Työelämä kansainvälistyy ja se edellyttää ammatilliselta sekä lukiokoulutukselta uudenlaisia kansainvälistymisvalmiuksia. Työelämävalmiuksien omaksumisen merkitys jo opiskeluaikana lisääntyy. Ammattien ja ammattitaitojen uudistuminen edellyttää muutosvalmiutta ammatillisessa koulutuksessa ja sen opetussuunnitelmissa. Kestävän kehityksen merkitys vahvistuu. Ammatillisen opettajan työ muuttuu oppilaitoskeskeisestä opetuksesta yhä enemmän työtilanteissa ja työpaikalla tapahtuvaan oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin. Aikaisemman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen merkitys lisääntyy. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö lisääntyy oppimisessa. Ammatillinen koulutus on yhä enemmän kokonaisuus, joka edellyttää järjestäjältä joustavaa kykyä palvella sekä työelämään siirtyvien että työssä olevien koulutustarpeita. Asiakkuuksien kokonaisvaltaiset osaamisen kehittämisratkaisut ja kumppanuuksien rakentaminen kilpailutekijöinä lisääntyy. Nuorten arvopohjan muutokset vaikuttavat oppimiseen ja opetukseen. Opiskelijoiden odotukset ja vaatimukset opiskeluympäristön toiminnallisille puitteille ja opetusjärjestelyjen laadulle lisääntyvät. Yksilöllisten opintopolkujen joustavuuden tarve sekä opiskelijoiden tarve vaikuttaa koulutuksen järjestämiseen lisääntyy. Opiskelupaikan valintaan vaikuttaa entistä enemmän koulutuksenjärjestäjän maine ja julkisuuskuva. 2.2 Toimintaa ohjaava lainsäädäntö, koulutuksen järjestämisluvat ja näyttötutkintojen järjestämissopimukset Toiminnassamme huomioitavia lakeja ovat perusopetuslaki (628/1998), lukiolaki (629/1998), laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998), laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998), laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998), laki taiteen
10 7 perusopetuksesta (633/1998), laki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta (634/1998), laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) ja laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) sekä lisäksi edellä mainittuihin lakeihin tehdyt muutokset ja lisäykset niiden säätämisen jälkeen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Savon koulutuskuntayhtymälle seuraavat toimintaamme ohjaavat koulutuksen järjestämisluvat: Koulutuksen järjestämislupa ammatillisessa peruskoulutuksessa (dnro 200/531/2013) - koulutusta voidaan järjestää jäsenkunnissa ja Pieksämäellä - koulutusta voidaan järjestää seuraavilla koulutusaloilla: kulttuuriala; yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala; luonnontieteiden ala; tekniikan ja liikenteen ala; luonnonvara- ja ympäristöala; sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala - vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä on enintään 5720 opiskelijaa vuonna 2015 ja enintään 5610 opiskelijaa vuonna erityiset koulutustehtävät: Maahanmuuttajille järjestettävä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen järjestäminen, Erityisopetus erityisenä koulutustehtävänä (30 opiskelijapaikkaa) ja Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus - voi järjestää ammatilliseen perustutkintoon johtavaa/valmistavaa oppisopimuskoulutusta myös muualla kuin jäsenkunnissa - voi järjestää kotitalousopetusta myös muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena - lupa välinehuoltoalan perustutkinnon, sosiaali- terveys- ja liikunta-alan perustutkinnon perustason ensihoidon osaamisalan ja tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon hyvinvointiteknologiaan painottuvan osaamisalan kokeilukoulutuksiin saakka - voi järjestää vammaisille opiskelijoille tarkoitettua valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta (enintään 100 opiskelijaa) - velvoite aktiivisten toimenpiteiden käynnistämiseen ministeriön suositusten ( , dnro 5/500/2009 ja , dnro 1/500/2011) mukaisten järjestäjäfuusioiden aikaan saamiseksi - lupa toimia kuorma- ja linja-auton kuljettajien perustason ammattipätevyyskoulutusta antavana koulutuskeskuksena Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa (dnro 214/531/2012) - voi järjestää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja muuta ammatillista lisäkoulutusta oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena kaikilla koulutusaloilla myös muualla kuin jäsenkunnissa - opiskelijatyövuosien vuotuinen vähimmäismäärä on oppisopimusten vuotuinen vähimmäismäärä on työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä, jolla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille, tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja
11 8 Lukiokoulutuksen järjestämislupa (dnro 45/530/2008) - lupa järjestää lukiokoulutusta Varkauden kaupungissa Kuntayhtymällä on eri tutkintotoimikuntien kanssa järjestämissopimus näyttötutkintoperusteisiin 31 perustutkintoon, 81 ammattitutkintoon ja 42 erikoisammattitutkintoon. Järjestämissopimuksia on yhteensä 154 eri näyttötutkintoon. Järjestämissopimuksessa on sitouduttu järjestämään tutkinto tutkintotoimikunnan hyväksymän näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman mukaisesti, henkilökohtaistamaan tutkintoprosessit ja kehittämään omaa toimintaa näyttötutkinnon järjestäjänä. Kehittäminen kohdistuu erityisesti näyttötutkintotilaisuuksien järjestämiseen ja arviointiprosessien kehittämiseen siten, että yhteistyö työelämän kanssa syvenee. Kuntayhtymä valmistautuu ja toimii aktiivisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen rakenneuudistuksessa. Uudistukseen sisältyvät mm. ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen, oppisopimuskoulutuksen uudistaminen, ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen, lukioiden rahoitusperusteiden uudistaminen, perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen yhtenäistäminen ja ylioppilastutkinnon sähköistäminen. Valtioneuvoston tavoitteena on, että järjestäjäverkon uudistus astuu voimaan Kuntayhtymä valmistautuu järjestämislupien uudelleen hakemiseen vuonna Toiminnan rahoitus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä toimii osana kuntien valtionosuusjärjestelmää. Oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen rahoitus perustuu vielä tällä hetkellä koulutuksen järjestäjien tilastointiajankohtina ilmoittamiin opiskelijamääriin. Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ja järjestäjäverkko uudistetaan, tavoitteena on yhteensä 260 milj. euron julkisen rahoituksen vähennys. Ammatillista perus- ja lisäkoulutusta koskevasta säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistamisesta hallitus antaa esityksen syksyllä 2014, ja lainsäädäntö tulee voimaan Rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella luovutaan ja toisen asteen koulutukseen kohdennettava valtion rahoituksen kokonaismäärä muutetaan valtion talousarvioon perustuvaksi. Rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se tukee nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista. Jatkossa maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Rahoitusjärjestelmän uudistamiseen liittyen lukiokoulutuksen erityisen koulutustehtävän lisärahoitus puolitetaan ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtion rahoitus lakkautetaan vuodesta 2015 lukien. Vuodesta 2017 alkaen lopetetaan valtionosuusrahoitus lukiokoulutuksen aineopintoihin ylioppilastutkinnon suorittaneilta, rajataan lukion sekä ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteisesta opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus enintään kolmeen vuoteen, lopetetaan valtion rahoitus
12 9 ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintoon tai sen osaan johtamattomaan koulutukseen sekä luovutaan erikoisoppilaitosten rahoituksesta nykyisessä muodossa. Rahoitusjärjestelmän esitetään tulevan voimaan vuonna 2017, jolloin uusia rahoituksen määräytymisperusteita sovelletaan ensimmäisen kerran. Valtion säästötoimenpiteiden johdosta ammatillisen koulutuksen kokonaispaikkaleikkaus valtakunnan tasolla vuosina on 1941 paikkaa. Opiskelijakohtaista rahoitusta on alennettu 1,5 % vuonna 2014, vuonna 2015 alennus on 1,35 % kuluvan vuoden yksikköhinnoista ja arvion mukaan vuonna 2016 yksikköhintoja alennetaan 4,2 % vuoden 2013 tasosta. Vuoden 2015 yksikköhintoja leikataan arvioitua vähemmän, koska valtionosuusperusteisiin on tehty 1,1 %:n indeksikorotus. Vuoden 2016 hintoihin ei tämän hetken tiedon mukaan tehdä kustannusten noususta aiheutuvaa indeksitarkistusta. Vuodelle 2017 yksikköhintoja leikataan arviolta vähintään 15 % vuoden 2013 tasosta. Kuntayhtymässä ammatillisen peruskoulutuksen paikkoja vähennetään yhteensä 235 vuosien aikana. Leikkausten johdosta vuonna 2014 väheni -15 paikkaa, vuonna 2015 vähenee -110 paikkaa ja vuonna 2016 vähenee -110 paikkaa. Vähennysten jälkeen kokonaisopiskelijamäärä järjestämisluvan mukaan on opiskelijapaikkaa. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinta määräytyy ammatillisen koulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan ja koulutusalakohtaisten yksikköhintojen perusteella. Valtioneuvosto vahvistaa keskimääräisen yksikköhinnan. Valtionosuuden määräytymisperusteena käytetty ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on ,22 euroa opiskelijaa kohti vuodelle Yksikköhinnat perustuvat koulutusmuodon keskimääräisiin valtakunnallisiin toteutuneisiin käyttökustannuksiin. Ammatillisen peruskoulutuksen koulutusaloittain laskettuja yksikköhintoja porrastetaan erityisen kalliiden koulutusten osalta. Koska porrastuksilla ei lisätä valtion ja kuntien rahoitusosuutta ammatilliseen peruskoulutukseen siitä, mitä keskimääräisillä yksikköhinnoilla saadaan, tasataan porrastukset kaikilta erillisillä tasauskertoimilla. Tasausta ei tehdä niihin korotuksiin eikä rahoituksiin, jotka perustuvat ammatillisen koulutuksen keskimääräiseen yksikköhintaan (esim. majoituskorotus ja vammaisten valmentava ja kuntouttava koulutus). Ammattiosaamisen näytöillä parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tehostetaan opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Ammattiosaamisen näytöt sijoittuvat koko koulutuksen ajalle ja ne ovat osa opetussuunnitelmaperusteista ammatillista peruskoulutusta ja opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset otetaan huomioon yksikköhintojen keskimääräisiä euromääriä vahvistettaessa. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintaa porrastetaan toiminnan tuloksellisuuden perusteella käyttäen koulutuksen järjestäjille laskettua tulosindeksiä. Opiskelijoiden työllistymistä, jatko-opintoihin sijoittumista, opintojen läpäisyä ja keskeyttämistä mitataan vaikuttavuusmittarilla. Tulosindeksiä laskettaessa
13 10 vaikuttavuusmittarin painoarvo on 90 %, opettajien kelpoisuusmittarin painoarvo on 7 % ja henkilöstön kehittämismittarin painoarvo on 3 %. Tuloksellisuuden perusteella jaetaan 3 % tulosindeksin laskennan piirissä olevien koulutuksen järjestäjien valtionosuuden laskennallista perustetta vastaavasta euromäärästä. Tuloksellisuuden perusteella porrastus tehdään neljälle viidesosalle tulosindeksin laskennassa mukana olevista koulutuksen järjestäjistä määräämällä se tulosindeksin arvo (pistemäärä), josta lähtien yksikköhintaa porrastetaan. Lukiokoulutuksen keskimääräiseksi yksikköhinnaksi valtioneuvosto on vahvistanut 6 004,44 euroa vuodelle Yksikköhintaa on leikattu 6,56 % (421,54 euroa/opiskelija) vuoden 2014 tasosta. Yksikköhintoja laskettaessa niiden opiskelijoiden määrästä, jotka opintonsa aloittaessaan ovat täyttäneet 18 vuotta, otetaan huomioon 58 % koulutuksen järjestäjälle lukion opiskelijaa kohden määrätystä yksikköhinnasta. Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta tai ammatillista lisäkoulutusta, joka järjestetään pääosin työpaikalla perustuen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen eli oppisopimukseen. Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä valtakunnallisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa vuonna 2015 on (määrä vuonna 2014 oli ). Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa ja muun oppisopimuksena toteutettavan ei tutkintotavoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinta on 2 360,73 euroa opiskelijaa kohden (samat kuin vuonna 2013). Ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoitus on ollut käytössä vuoden 2010 alusta osana oppisopimuskoulutuksena järjestetyn lisäkoulutuksen rahoitusta. Tulosrahoituksen osuus rahoitusvuodelle budjetoidusta rahoituksen kokonaismäärästä on n. 3 %. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen vuoden 2015 yksikköhinta on 63,13 % ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Vuonna 2015 yksikköhinta on 6 838,90 euroa. Valtion osuutta ja - avustusta oppisopimuskoulutukseen myönnetään valtakunnallisesti arvion mukaan euroa ( euroa vuonna 2014, mitoituksessa on otettu huomioon ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksesta aiheutuva kuntien rahoitusosuuden kasvun vaikutus valtionosuuksiin). Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen sekä niihin valmistavan koulutuksen sekä muun kuin näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen lisäkoulutuksen toteuttamiseen. Valtionosuusrahoitusta myönnetään myös ilman valmistavaa koulutusta, näyttötutkintoina suoritettavien ammatillisten perustutkintojen toteuttamiseen. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus määräytyy opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamien opiskelijatyövuosien määrän ja opiskelijatyövuotta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella. Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionrahoituksen perusteena käytettävä opiskelijatyövuosi on 190 vähintään seitsemän tunnin mittaista työpäivää opiskelijaa kohden.
14 11 Ammatillisessa lisäkoulutuksessa yksikköhintoja porrastetaan eri hintaryhmiin kuuluvassa koulutuksessa ja erityisopetuksessa. Yksikköhintoja porrastetaan tuloksellisuuden mukaan, tulosrahoitus lisätään erikseen omaehtoiseen koulutukseen ja henkilöstökoulutukseen. Vuodelle 2015 valtion osuutta ja -avustusta ammatilliseen lisäkoulutukseen myönnetään valtion talousarvioesityksen mukaan euroa, (säästö edelliseen vuoteen 5,0 milj. euroa). Määrärahaa saa käyttää enintään euroa työelämäpalvelutoiminnan ja koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin. Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen myönnetään euroa (arviomääräraha). Koulutuksen järjestäjä antaa myös työvoimakoulutusta sekä yrityksille kohdennettuja koulutuksia, jotka yritykset itse rahoittavat. Työvoimakoulutus on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) rahoittamaa koulutusta ensisijaisesti yli 20-vuotiaille työttömille ja työttömyysuhanalaisille henkilöille, mutta myös työssäkäyvät voivat hakeutua koulutuksiin. Tavoitteena on antaa koulutusta, joka parantaa työhön sijoittumisedellytyksiä. Sekä työvoimakoulutukset että henkilöstökoulutukset koulutuksen järjestäjä saa toteutettavakseen kilpailutuksen kautta.
15 12 3 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNANOHJAUS 3.1 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkuntia (17) ovat Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus ja Vesanto. 3.2 Kuntayhtymän organisaatio Yhtymävaltuusto Yhtymävaltuusto käyttää kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Yhtymävaltuustossa on vuoden 2015 alusta 24 jäsentä, joista Kuopiosta neljä, Varkaudesta kolme, Iisalmesta ja Siilinjärveltä kaksi ja muista kunnista yksi jäsen kustakin jäsenkunnasta. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
16 13 Yhtymähallitus Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudesta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa. Yhtymähallituksessa on yhdeksän (9) jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet, jotka yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen. Tarkastuslautakunta Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, johon yhtymävaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten viisi (5) jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Sora-toimielin Kuntayhtymässä toimii ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukainen monijäseninen toimielin, joka päättää opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielin Kuntayhtymässä toimii ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukainen toimielin ammattiosaamisen näyttöjä varten.
17 14 Kuntayhtymän organisaatiokaavio Kuva 3. Savon koulutuskuntayhtymän organisaatio alkaen. 3.3 Toimintaa ohjaavat sopimukset ja säännökset Kuntalain mukaan yhtymävaltuusto hyväksyy hallinnon järjestämiseksi tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan eri viranomaisista ja niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Kuntayhtymän toimintaa ohjaavat seuraavat yhtymävaltuuston hyväksymät sopimukset ja säännöt: kuntayhtymän perussopimus hallintosääntö Lisäksi toimintaa ohjaavat yhtymähallituksen erikseen antamat ohjeet (mm. talousarvion täytäntöönpano-ohjeet).
18 Perustehtävä, visio ja arvot Perustehtävä Lisäämme nuorten ja aikuisten osaamista, vastaamme alueen työelämän osaamistarpeisiin ja kehitämme alueen työelämää. Edistämme työllisyyttä, yrittäjyyttä ja hyvää elämää. Visio Huippukouluttaja 2020 Visio on saavutettu, kun kuntayhtymä on tuloksellisuuskriteereissä suurten ja monialaisten koulutuksen järjestäjien 10 %:n kärjessä ja kuntayhtymälle on myönnetty valtakunnallinen laatupalkinto. Arvo Luottamus Missä onnistumalla saavutamme visiomme? huolehtimalla oppimisen edellytyksistä ja opiskelijoiden hyvinvoinnista opetuksen ja opetusjärjestelyjen korkealla laadulla aktiivisilla ja toimivilla alueellisilla työ- ja elinkeinoelämäsuhteilla jatkuvaan ammattitaidon kehittämiseen johtavilla aktiivisilla kansallisilla ja kansainvälisillä verkostoilla perustehtävän tuloksellista toteuttamista palvelevalla kuntayhtymän organisaatiorakenteella henkilöstön osaamisella ja hyvällä yhteistyökyvyllä johtajuuden terävöittämisellä, pedagogisen johtajuuden ja henkilöstö-johtamisen kehittämisellä tuloksellisen koulutus- ja kehittämistoiminnan varmistavalla talouden hallinnalla toiminnan suunnittelua, kehittämistä ja johtamista ohjaavalla tuloskortilla 3.5 Strateginen kehittäminen Strategiset toimenpiteet Kuntayhtymän strategiset toimenpiteet on rakennettu laajassa yhteistyössä omistajien, henkilöstön ja opiskelijoiden kesken. Kuntayhtymän yhtymähallitus päätti strategisista toimenpiteistä keväällä Strategiset toimenpiteet on jaoteltu tuloskortin mukaisiin talous-, asiakas-, prosessi- ja henkilöstönäkökulmiin. Näillä toimenpiteillä pyritään varmistamaan perustehtävässä onnistuminen ja vision saavuttaminen.
19 16 Talous Perustehtävässä onnistumalla varmistamme sen, että kuntayhtymän talous pysyy kunnossa. Kuntayhtymä ei tarvitse jäsenkuntiensa taloudellista tukea. Tarvittaessa sopeutamme toimintamme niin, että talous pysyy aina kunnossa. Kehitämme johdon ja muun henkilöstön taloustietoisuutta. Vahvistamme taloudellista riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa. Vähennämme kuntayhtymän toimitilat lähes puoleen nykyisistä toimitiloista tavoitteena kiinteistökustannusten merkittävä vähentäminen. Kehitämme oppimisympäristöjä tukevaisuuden tarpeita vastaaviksi sekä varmistamme terveelliset ja turvalliset toimitilat. Laadimme kuntayhtymälle hankintastrategian, jonka tavoitteena on vähentää hankintakustannuksia suhteessa ulkoisiin toimintatuottoihin. Oppimisen ja opetuksen tulee liittyä kaikkiin toimintoihin ja olla läpinäkyvää. Tarkastelemme asuntolatoiminnan ylläpitämistä eri toimipisteiden osalta ennakoidun tarpeen perusteella. Jatkamme Kuopion asuntolatoimintaa yhteistyössä Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:n kanssa. Uudistamme asumispalveluohjaajan toimenkuvan. Keskitämme oman kirjastopalvelutoiminnan yhteen toimipisteeseen alkaen. Muualla oppimiseen tarvittava tiedonhankinta järjestyy muilla tavoin. Asiakas Järjestämme ammatillisen koulutuksen alueen työ- ja elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta. Lisäämme alueen työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä kuntayhtymän kaikilla tulosalueilla. Järjestämme saman opintoalan ammatillista peruskoulutusta vähintään yhdessä Pohjois-Savon toimipisteessä, mikäli se on työ- ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaista ja kannattavaa. Vähennämme ammatillisen peruskoulutuksen paikkoja koulutuksen järjestämisluvan mukaisesti. Vähentäminen pohjautuu vaikuttavuuskriteeristöön. Kehitämme opiskelijoiden työelämävalmiuksia osaksi ammattitaitoa. Vahvistamme opiskelijakunnan osallistumista ja vaikuttamista kuntayhtymän päätöksentekoon. Kehitämme työ- ja elinkeinoelämän palautejärjestelmän. Lisäämme tutkintojen ja tutkinnon osien suoritusten määrää vuositasolla.
20 17 Teemme pitkäjänteisiä kumppanuussopimuksia alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Otamme käyttöön kuntayhtymän kaikkia tulosalueita yhdistävän markkinointinimen. Selvitämme Pohjois-Savon koulutusmarkkinat ja kilpailijat. Lisäämme aikuiskoulutuksen volyymiä. Prosessit Organisoimme toimintamme uudelleen tukemaan paremmin perustehtävän toteuttamista. Toteutamme ammatillisesta peruskoulutuksesta vähintään 50 % työpaikalla tapahtuvana oppimisena jälkeen alkavissa perustutkinnoissa. Tätä ennen lisäämme työpaikalla tapahtuvaa oppimista tavoitteen saavuttamiseksi. Luomme työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen yhteiset käytänteet. Siirrymme opintoaloilla päivittäiseen kahteen vuoroon tai viikoittaiseen vuorottelujärjestelmään tietopuolisen opetuksen ja työpaikalla tapahtuvan opetuksen välillä. Otamme käyttöön kesälukukauden. Lanseeraamme avoimen ammattiopiston. Täsmennämme hankkeiden käynnistämiselle kriteerit ja hankkeiden tulee edistää perustehtävää. Esitämme hankkeiden tulokset tuloskortin näkökulmissa. Varmistamme koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmien ajantasaisuuden ja opetuksen toteuttamisen opetussuunnitelmien mukaisesti. Vahvistamme koulutuksen järjestäjän toiminnan laadun kehittämistyötä. Tavoitteena on saada valtakunnallinen laatupalkinto. Järjestämme opetuksen ja ohjauksen siten, että opiskelupaikan saaneet suorittavat tutkinnon ja tutkinnon osat säännönmukaisessa ajassa. Parannamme opintojen läpäisyä ja keskeyttämisen ehkäisyä. Päivitämme toimintaympäristön kuvauksen vuosittain. Lisäämme koulutuksen järjestäjien välistä sekä kansainvälistä yhteistyötä perustehtävässä onnistumiseksi. Luomme opiskelijoille edellytykset toimia kansainvälisissä työympäristöissä edistäen alueemme työ- ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Kehitämme koulutusvientiä. Lisäämme nuorten koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa tilojen ja laitteiden yhteiskäyttöä.
7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS
7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan
Lisätiedot5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS
22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää
Lisätiedot5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS
22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää
Lisätiedot5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS
22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää
Lisätiedot5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS
5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen
Lisätiedot5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS
5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen
Lisätiedot5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS
5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää
LisätiedotToisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat
Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014
Toisen asteen koulutuksen suuntaviivoja Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014 Reija Lepola, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä kuntayhtymän johtaja, rehtori Reija.lepola@sedu.fi 040 830 4256 KEHYSPÄÄTÖS
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund
Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Toimenpideohjelma vuosille
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 Talousarvio 2016 2/2015 Sisällys 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 1 2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS... 3 2.1 Toimintaympäristön muutokset...
LisätiedotKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA
21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9
LisätiedotNäyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen
Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen
LisätiedotAMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta
LisätiedotLukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat
Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta
Lisätiedot5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS
5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää
LisätiedotPERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014
OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite
LisätiedotAmmatillisen lisäkoulutuksen rahoitus. Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere
Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 2 Tarkoitus Lain tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön
LisätiedotAMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO
Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa
LisätiedotKirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku
Kirje OKM/49/592/2014 30.09.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, nuorten aikuisten osaamisohjelma 2015 ja nuorten aikuisten osaamisohjelman täydentävä haku 2014
LisätiedotLukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014
Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON
LisätiedotAmmatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen
LisätiedotAmmattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.
Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä
LisätiedotKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA
07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain
LisätiedotVALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat
VALMA-muutokset Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat 5.11.2014 VALMA MUUTOSTEN TUULISSA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavien koulutusten kehittämisseminaari Hallitusneuvos Piritta Sirvio Opetus-
LisätiedotOmistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.
Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:
LisätiedotLIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.
LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotJärjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi
Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen
LisätiedotPilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset
Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset Opetusneuvos Tarja Riihimäki KEHYSPÄÄTÖS 2015-2018 Keskeiset sopeutustoimet Ammatillinen
LisätiedotJärjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi
Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.3.2017 Keskeiset uudistukset Yksi laki ammatillisesta koulutuksesta: osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja elinikäinen
LisätiedotLOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten
LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten Hakijan perustiedot Virallinen nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotKirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016
Kirje OKM/62/592/2015 16.09.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten
LisätiedotÄänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018
Kaupunginhallitus 263 12.10.2015 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 552/00.04.01/2015 KH 263 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä
LisätiedotKoulutuksen järjestäjäverkon uudistamisen tilannekuva
Koulutuksen järjestäjäverkon uudistamisen tilannekuva Porvoo 25.11.2014 Tarja Koskimäki ylitarkastaja ammatillisen koulutuksen vastuualue Ammatillisen peruskoulutuksen menosäästöt Ammatillisen aikuiskoulutuksen
LisätiedotToisen asteen koulutuksen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma
Toisen asteen koulutuksen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje ja toiselle asteelle ja vapaaseen sivistystyöhön kohdennetut menosäästöt Tavoitteena vahvat
LisätiedotAmmatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki
Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014
LisätiedotJärjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään
Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään Valtakunnallinen lukioseminaari Pro Lukio ry 1 KESU 2011-16 ja 2. asteen koulutus suuntasiko KESU rakenneuudistusta 2014? Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta
LisätiedotTEHOA NÄYTTÖTUTKINTOPROSESSIIN SEMINAARI 19.11.2014. Muutoksen tuulet näyttötutkintojärjestelmässä Arto Pekkala
TEHOA NÄYTTÖTUTKINTOPROSESSIIN SEMINAARI 19.11.2014 Muutoksen tuulet näyttötutkintojärjestelmässä Arto Pekkala Kevään 2014 kehyspäätöksessä tehdyt ja muut leikkaukset Ammatillisen perus ja lisäkoulutuksen
LisätiedotSAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yksi Suomen suurimmista ammatillisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestäjistä n. 8000 opiskelijaa Henkilöstöä n. 850 Koulutamme ammattilaisia neljällä eri paikkakunnalla
LisätiedotLaki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta,
EV 92/998 vp - HE 50/998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 50/998 vp eräiden opetustointa koskevien
LisätiedotParhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas
Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni
LisätiedotAmmatillisen lisäkoulutuksen rahoitus
Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen
LisätiedotRakenneuudistukset lukiokoulutus Helsinki
Rakenneuudistukset lukiokoulutus Helsinki 6.11.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpano Lukiokoulutuksen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen ja vapaan
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta
Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys Petri Sotarauta 28.11.2017 2 #AMISREFORMI REFORMI PÄHKINÄNKUORESSA Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva ja
LisätiedotSavon koulutuskuntayhtymän perussopimus
Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus Voimaan 1.1.2017 alkaen Koulutus tekee hyvää! www.sakky.fi SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Perussopimus Sisällysluettelo 1 luku...1 Jäsenkunnat ja tehtävät...1 1...1...1
LisätiedotLaki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 160/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut
LisätiedotLukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus uudistuvat
Lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus uudistuvat Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta
Lisätiedot4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet
4. LUKIOKOULUTUS 4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen
LisätiedotLOMAKE 4. Ennakkotieto, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävän järjestämisluvan ja koulutustehtävän hakeminen
LOMAKE 4. Ennakkotieto, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävän järjestämisluvan ja koulutustehtävän hakeminen Taulukko 1. Hakijan perustiedot. Nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero
LisätiedotSASKY koulutuskuntayhtymä. Ammatillisen koulutuksen reformi
SASKY koulutuskuntayhtymä Ammatillisen koulutuksen reformi A.Kakkuri 8.5.2017 Yksi lainsäädäntö - Nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta yhdistetään uudeksi
LisätiedotAmmatillisen lisäkoulutuksen rahoitus
Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 19.9.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen
LisätiedotRovaniemen koulutuskuntayhtymä
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (myöhemmin Kuntayhtymä ) järjestää ammatillisesta koulutuksesta, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä annettujen lakien
LisätiedotAJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA
AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA Jukka Lehtinen Opetusneuvos OKM/Ammatillisen koulutuksen vastuualue AMKEn laivaseminaari 24. 26.3.2015 Agendalla Uudistuvat valmentavat koulutukset Koulutukseen
LisätiedotHallituksen rakennepoliittinen ohjelma
Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Taustalla maailmantalouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky Korkea työttömyys sekä valtion ja kuntien alijäämät johtuvat
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotAmmatillinen perustutkintokoulutus
Hallitus 80 16.12.2011 Luksian tuloksellisuusrahoitus 2012 KYH 80 Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuus otettiin ensimmäisen kerran osaksi yksikköhinnan määräytymisperustetta vuoden 2006 rahoituksessa.
LisätiedotLukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus uudistuvat
Lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus uudistuvat Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto
Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin
LisätiedotArviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,
LisätiedotAmmattipätevyyslainsäädäntö
Kuljettajien ammattipätevyys Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyyslainsäädäntö Laki 273/2007 Asetus 640/2007 Myös ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö ja Okm kirje 2015 OKM/232/531/2015 Trafi jatkokoulutuksen
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI - TILANNEKATSAUS. Ammatillinen koulutus ajassa -seminaari Helsinki Opetusneuvos Seija Rasku
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI - TILANNEKATSAUS Ammatillinen koulutus ajassa -seminaari Helsinki 5.4.2017 Opetusneuvos Seija Rasku Miksi ammatillinen koulutus uudistetaan? Työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeet
LisätiedotValtionavustusten ja valtionosuuksien haku
Kirje OKM/73/592/2016 14.10.2016 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustushaku maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen ja nuorten aikuisten osaamisohjelman jatkava haku Valtionavustusten ja valtionosuuksien
LisätiedotAjankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund
Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös
Lisätiedot10. VAPAA SIVISTYSTYÖ
10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön
LisätiedotPERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä
OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta
Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite
LisätiedotAmmatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus
2013 Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos
LisätiedotAjankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista
Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen
Lisätiedot20. (29.60) Ammatillinen koulutus
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä
LisätiedotLaki. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009)
LisätiedotOulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI
Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA
LisätiedotRakenneuudistus toinen aste Helsinki
Rakenneuudistus toinen aste Helsinki 25.9.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien
LisätiedotNuorisotakuu Pasi Rentola
Nuorisotakuu 3.9.2013 Pasi Rentola Hallitusohjelma: Jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka
Lisätiedot1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 1 2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS... 5
1 Sisällysluettelo 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 1 2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS... 5 2.1 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma... 5 2.2 Maakunnan väestön ja aluetalouden
LisätiedotAjankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa
Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta /2011 Laki
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2011 1511/2011 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä
LisätiedotHyvinvointipäivät Elise Virnes Ammatillisen koulutuksen osasto
Hyvinvointipäivät 10.12.2015 Elise Virnes Ammatillisen koulutuksen osasto Osaaminen ja koulutus: kymmenen vuoden tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja
LisätiedotPerustelut valmentavan koulutuksen hakemukselle
LIITE Perustelut valmentavan koulutuksen hakemukselle Viite: Dno 129/531/2014,4.12.2014 Luvan hakeminen ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen ja/tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotYhtymähallitus Yhtymähallitus JÄRJESTÄMISLUPAPÄÄTÖS 2018
Yhtymähallitus 101 04.10.2017 Yhtymähallitus 119 07.11.2017 JÄRJESTÄMISLUPAPÄÄTÖS 2018 YHALL 04.10.2017 101 Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt ammatillisen koulutuksen järjestäjille 11.5.2017
LisätiedotRahoituksen määräytyminen ja erityiskysymyksiä ammatillisessa peruskoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa
Rahoituksen määräytyminen ja erityiskysymyksiä ammatillisessa peruskoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa Erityisasiantuntija Lea Juhola Helsinki 5.3.2013 Tampere 7.3.2013 Kuopio 12.3.2013 Oulu 14.3.2013
LisätiedotAmmattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo
Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa
LisätiedotNuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon
LisätiedotAMMATTITTAITOINEN POHJOIS-KARJALA
AMMATTITTAITOINEN POHJOIS-KARJALA Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä maakunnan ammattitaidon ja osaamisen kehittäjänä 28.3.2017 Esa Karvinen Kuntayhtymän johtaja PKKY 13 pohjoiskarjalaista omistajakuntaa
LisätiedotHE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle päätetyt opetustoimen
LisätiedotEduskunnan sivistysvaliokunta
Muistio P. Väisänen-Haapanen 14.10.2013 3746/90/2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttaminen ja väliaikainen muuttaminen, vapaasta sivistystyöstä
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA Amkesu Antti Markkanen Opetushallitus Rahoitus-yksikkö - Rahoitustaso ja sen muutokset - Uudet rahoitusperusteet - Kehittämishaasteita/keskustelun
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen Ylijohtaja Mika Tammilehto 12.12.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Henkilökohtaistaminen VANKILAOPETUS
LisätiedotTalousarvio Taloussuunnitelma
Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017-2019 Koulutus tekee hyvää! www.sakky.fi Sisällys 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 1 2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS... 4 2.1 Toimintaympäristön
LisätiedotPERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä
OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2016 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus
Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina 1995 2013 suoritettu yhteensä 153 486 ammatillista
LisätiedotUUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona
LisätiedotPäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/141/531/2017, ja Pop & Jazz Konservatorion Säätiö sr:n vastine 11.8.
Päätös OKM/141/531/2017 6.10.2017 Pop & Jazz Konservatorion Säätiö sr Arabiankatu 2 00560 HELSINKI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/141/531/2017, ja Pop & Jazz Konservatorion
LisätiedotPERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä
OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2016 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön
LisätiedotLukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa
Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat
LisätiedotHankkeen nimi Lyhyt sisältö ja vaikuttavuuskuvaus Kansalainen Yritys Järjestö Hallinto
Opetus- ja kulttuuriministeriö Säädösten sujuvoittaminen Syysistuntokausi 2017 Pääasiallinen kohderyhmä Hankkeen nimi Lyhyt sisältö ja vaikuttavuuskuvaus Kansalainen Yritys Järjestö Hallinto Sisältääkö
Lisätiedot