Toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvio 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-2017. Talousarvio 2015"

Transkriptio

1 Toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvio 2015

2 Sisällys 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS Toimintaympäristön muutokset Toimintaa ohjaava lainsäädäntö, koulutuksen järjestämisluvat ja näyttötutkintojen järjestämissopimukset Toiminnan rahoitus KUNTAYHTYMÄN TOIMINNANOHJAUS Jäsenkunnat Kuntayhtymän organisaatio Toimintaa ohjaavat sopimukset ja säännökset Perustehtävä, visio ja arvot Strateginen kehittäminen Strategiset toimenpiteet Pedagogiikka Sisäinen valvonta ja riskien hallinta KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET Koulutuspalvelut Savon ammatti- ja aikuisopisto Varkauden lukio Tuloskortti Työelämäpalvelut Savon ammatti- ja aikuisopisto Savon oppisopimuskeskus Tuloskortti Kehityspalvelut Tuloskortti Yhteiset palvelut Tuloskortti Tilapalvelut Tuloskortti TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Taloussuunnittelu Talousarvion laatimisen perusteet Poistot... 41

3 5.4 Talousarvion sitovuus Käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa Rahoitusosa Investointiosa Vuosien rakennusinvestoinnit Tuloslaskelmaosa Käyttötalousosa Rahoitusosa Tuloslaskelmaosa, koulutuspalvelut ja työelämäpalvelut Käyttötalousosa, koulutuspalvelut ja työelämäpalvelut Tuloslaskelmaosa, koulutuspalvelut Käyttötalousosa, koulutuspalvelut Tuloslaskelmaosa, työelämäpalvelut Käyttötalousosa, työelämäpalvelut Tuloslaskelmaosa, kehityspalvelut Käyttötalousosa, kehityspalvelut Tuloslaskelmaosa, yhteiset palvelut Käyttötalousosa, yhteiset palvelut Tuloslaskelmaosa, tilapalvelut Käyttötalousosa, tilapalvelut Investointiosa Liite 1 Henkilöstösuunnitelma Liite 2 Hankeluettelo Liite 3 Kuntayhtymän riskit Liite 4 Kuntayhtymän, koulutuspalvelujen tulosalueen ja työelämäpalvelujen tulosalueen tuloskorttien mittariseloste Liite 5 Kuntayhtymän tuloskortin mittareiden trendit

4 1 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS Savon koulutuskuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää merkittäviä toimenpiteitä, joilla vastataan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) toteuttaa toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen rakenteellisen uudistuksen, joka vaikuttaa koulutuksen järjestämisen toimintaedellytyksiin. Uudistus käsittää sekä rahoitusjärjestelmän että koulutuksen järjestämislupien uudistamisen. Uudistukset astuvat voimaan vuodesta 2017 alkaen, jolloin koulutukseen ohjautuva rahoitus ja koulutuksen järjestäjäverkko tulevat olemaan erilaisia kuin talousarviovuoden alkaessa. Näihin uudistuksiin Savon koulutuskuntayhtymän on onnistuttava vastaamaan siten, että jatkossakin ammattitaitoisen työvoiman saanti, osaaminen ja hyvinvointi kehittyvät koulutuksemme avulla Pohjois-Savossa. Rahoituksen perusteet muuttuvat lähes kokonaisuudessaan. Jatkossa on huolehdittava siitä, että tutkintoja ja tutkinnon osia tulee riittävästi ja riittävän nopeasti siten, että opiskelijat työllistyvät tai pääsevät jatko-opintoihin. Tulevaisuudessa rahoitus maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta tai paikoista. Rahoitusjärjestelmän muuttuminen edellyttää uuden ajattelu- ja toimintatavan hyväksymistä, ennakkoluulottomia toimintatapoja oppimisen tuottamiseksi ja entistä vahvempaa yhteistyötä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Mitä läheisempi yhteistyö meillä on Pohjois-Savon työ- ja elinkeinoelämän kanssa, sitä tuloksellisempaa koulutuksemmekin on. Myös uuden rahoitusjärjestelmän astuessa voimaan on varmistettava resurssit laadukkaalle opetukselle ja oppimiselle sekä oppimisympäristöjen kehittämiselle.

5 2 Koulutuksen järjestäjät joutuvat hakemaan vuonna 2015 uusia järjestämislupia. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) tekee päätökset uusista luvista vuoden 2016 aikana ja ne astuvat voimaan vuonna Tavoitteen mukaan koulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään ja se rakennetaan vahvoista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvelevat laajan alueen tai väestöpohjan koulutustarvetta ja järjestäjien työnjako alueella on selkeä. Koulutuksen järjestäjällä on oltava myös taloudelliset edellytykset koulutuksen järjestämiseen sekä vahva osaaminen, riittävä henkilöstö, toimivat pedagogiset prosessit ja oppimisympäristöt, tilat ja -välineet sekä työelämäja yhteistyösuhteet. Nämä asiat on Savon koulutuskuntayhtymän järjestämislupahakemuksissa perusteltava ja kuvattava. Nykyiset ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä lukiokoulutuksen järjestämisluvat kumotaan lainsäädännöllä. Tällä hetkellä Savon koulutuskuntayhtymällä on voimassaoleva laaja, oppisopimus huomioiden kaikki koulutusalat sisältävät ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämislupa koko Pohjois-Savon alueella ja kaikissa sen seutukunnissa. Lisäksi kuntayhtymällä on lukiokoulutuksen järjestämislupa Varkaudessa. Kuntayhtymä hakee vähintään nykyisenkaltaista, laajaa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämislupaa Pohjois-Savon alueelle. Mikäli omistajakunnat niin haluavat, on kuntayhtymä myös valmis keskustelemaan mahdollisuudesta hakea lukiokoulutukseen nykyistä laajempaa järjestämislupaa. Suunnitelmakautena OKM leikkaa opiskelijapaikkoja ja valtionosuuksia. Tärkeimmäksi tehtäväksi tulee sopeuttaa toimintamme kestävälle pohjalle tulorahoituksen vähentymisen edellyttämällä tavalla siten, että turvaamme jatkossakin perustehtävämme ja luomme myös edellytykset toimintamme kehittämiseen. Toimintatuottojen väheneminen on niin merkittävää, että henkilöstövaikutuksiltakaan ei vältytä. Haastetta lisää se, että vaikka valtionrahoitus vähenee, samanaikaisesti kuntayhtymän investointitarpeet lisääntyvät merkittävästi. Eri toimipisteissämme Kuopiossa, Varkaudessa, Siilinjärvellä, Iisalmessa ja Juankoskella on tarve suunnitella ja toteuttaa mittavia peruskorjaus-, purkamis- tai uudisrakennushankkeita. Hankkeiden suuruus riippuu myös strategisista valinnoista eri opintoalojen toteuttamispaikkakunnista. Samalla on pidettävä huolta koulutuksen saavutettavuudesta. Tavoitteena on kehittää nykyaikaiset, toimivat ja terveelliset oppimisympäristöt ja vähentää merkittävästi nykyistä rakennuskantaa. Organisaatiomme uudistuu vuodesta 2015 lähtien. Uudistuksella pyritään vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin ja strategisiin toimenpiteisiin. Jatkossa kuntayhtymässä on viisi tulosaluetta: koulutuspalvelujen, työelämäpalvelujen, yhteisten palvelujen, kehityspalvelujen ja tilapalvelujen tulosalueet. Koulutuspalvelut vastaavat nuorten opetussuunnitelmaperusteisesta ammatillisesta peruskoulutuksesta sekä lukiokoulutuksesta ja työelämäpalvelut näyttötutkintoperusteisesta ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Organisaatio kevenee ja huomioi selkeämmin koulutuksen kohderyhmät niiden omine haasteinen. Erityisesti työelämäpalvelujen tulosalueella on uusia kasvavia mahdollisuuksia. Opiskelijoiden mahdollisuutta olla mukana kuntayhtymän kehittämisessä ja päätöksenteon valmistelussa lisätään. Osallistuminen kuntayhtymän johtoryhmätyöskentelyyn, eri tulosalueiden johdon katselmuksiin ja oppimis-

6 3 ympäristöjen suunnitteluun avaa varmasti uusia ja tärkeitä näkökulmia. Opiskelijakuntatoimintaa tuetaan ja sitä tullaan vahvistamaan. Läheinen yhteistyö Pohjois-Savon työ- ja elinkeinoelämän kanssa on toimintamme onnistumisen edellytys. Kun alueen yritykset ja työyhteisöt tunnistavat koulutus- ja kehittämispalvelumme sekä kääntyvät osaamistarpeissaan ensisijaisesti puoleemme, on myös kasvuun hyvä lähtökohta. Kumppanuussopimukset ovat erinomainen väline syvällisen työelämäyhteistyön ja oman tulevaisuutemme rakentamisessa. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääminen sisältää myös ison mahdollisuuden sekä opiskelijoille että alueen työelämälle. Vuonna 2015 voimaan tuleva uusi tutkintojärjestelmä asettaa myös uusia haasteita toiminnallemme. Kuntayhtymän henkilöstö on kaikessa toiminnassamme avainasemassa. Tulevia muutoksia kohdatessa oman osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen sekä työkyvystä ja -hyvinvoinnista huolehtiminen on keskeinen tehtävä. Henkilöstöön liittyviä asioita on kuvattu henkilöstösuunnitelmassa. Toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu siten, että siinä on huomioitu valtion leikkaustoimenpiteet ja sopeutettu toiminta tulorahoituksen edellyttämälle tasolle. Suunnitelmien mukaan kasvava investointitarve pystytään hoitamaan vuosina kuntayhtymän tulorahoituksella ja säästöillä. Sen sijaan vuonna 2017 investointien kattamiseen tarvitaan jo uutta lainaa. Talousarviossa uuden tulosaluerakenteen mukaisten tuottojen ja kustannusten kohdentaminen on perustunut aikaisempaan arviointiin ja niiden oikeellisuus täsmentyy talousarviovuoden kuluessa. Tarvittaessa on varauduttava tekemään talousarviomuutoksia tulosaluekohtaisesti. Vaikka tulevaisuuteen liittyy useita ympäristömuutoksia, on monet asiat niistä omissa käsissämme. Vahva osaamisemme, tunnustettu laatumme ja omistajien tuki on erinomainen lähtökohta perustehtävämme hoitamisessa. Toivotan kaikille hyvää yhteistyötä, menestystä ja jaksamista tämän toiminta- ja taloussuunnitelman myötä. Esa Karvinen Kuntayhtymän johtaja

7 4 2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNAN- OHJAUS 2.1 Toimintaympäristön muutokset Koulutuksen toimintaympäristössä tapahtuu suuria muutoksia. Valtion ja kuntatalous supistuu ja Pohjois-Savon alueen työttömyysaste on korkealla tasolla. Työttömyysaste vaihtelee jäsenkuntien välillä. Samanaikaisesti työelämästä poistuu ikärakenteen vuoksi enemmän työntekijöitä kuin sinne tulee. Valtion myöntämä rahoitus koulutukseen vähenee ja rahoituksen perusteet muuttuvat. Rahoituksen perusteena opiskelijamäärän merkitys vähenee ja tutkintosuoritusten sekä koulutuksen vaikuttavuuden merkitys lisääntyy. Koulutuksen järjestäjien tuloksellisuutta ja laatua arvioidaan, järjestäjiä vertaillaan ja tuloksellisuuden onnistumisesta palkitaan. Toiminnan vaikuttavuuden ja rahoitusjärjestelmän muutoksen vuoksi nykyinen tulosrahoituksen trendi on käännyttävä toiseen suuntaan. Valtion taloudellinen tilanne ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen aiheuttaa myös ammatilliselle ja lukiokoulutukselle taloudellisia uhkia. Tarvitsemme toimintojen sopeuttamista perustehtävän turvaamiseksi ja kehittymiseksi alueellamme. On varmistettava, että koko henkilöstö ja luottamushenkilöt ymmärtävät hyvin talouden asettamat haasteet tulevaisuudessa.

8 5 Jäsenkuntien määrä vähenee kuntarakenneuudistuksen vuoksi. Jäsenkuntien yhteenlaskettu väestömäärä pysyy ennallaan tai on lievästi kasvava. Jäsenkunnista suurin väestön kasvu määrällisesti kohdistuu Kuopioon. Useimmissa Pohjois-Savon kunnissa väestön määrä vähenee. Myös nuorten ikäluokka vähenee. (kuvat 1 ja 2) Pohjois-Savon maakunta 10, Etelä-Savon maakunta 21, Pohjois-Karjalan maakunta Etelä-Karjalan maakunta 14,31 16, Muutos% (neg.) Kymenlaakson maakunta 18, Kuva vuotiaiden määrällinen kehitys Itä-Suomessa. Väestoennuste Pohjois-Savon maakunta 12, Etelä-Savon maakunta 20, Pohjois-Karjalan maakunta Etelä-Karjalan maakunta 14,67 13, Muutos% (neg.) Kymenlaakson maakunta 13, Kuva vuotiaiden määrällinen kehitys Itä-Suomessa. Väestöennuste Ammatillisen koulutuksen tarve nuorten osalta ikäluokkakehityksen vuoksi ei kasva ja aikuisten keskuudessa koulutuksen tarve lisääntyy eläköitymisen ja ammattien muuttumisen vuoksi. Ammatillisen koulutuksen määrälliseen lisäämiseen ja

9 6 sisällölliseen kehittämiseen vaikuttavat oma osaaminen, alueen työ- ja elinkeinoelämässä tapahtuvat muutokset sekä tarve saada kaikille peruskoulunsa päättäville jatko-opintopaikka. Toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen rakenneuudistus tullaan toteuttamaan. Koulutuksen järjestämisluvat tullaan uusimaan ja järjestäjäverkkoa tiivistetään. Todennäköisesti suuret koulutuksen järjestäjät, kuten Savon koulutuskuntayhtymä, vahvistuvat entisestään ja koulutusvastuu sekä vastuu nuorisotakuun toteuttamisesta lisääntyy. Koulutuksen järjestäjille tulee yhtiöittämisvelvoite osalle toimintoja. Kuntayhtymän toimipisteverkkoa tiivistetään, toimintoja keskitetään ja tilojen käyttöastetta tehostetaan. Kuntayhtymän tuleviin investointeihin liittyvät ratkaisut ovat vaativia. Yhteistyö koulutuksen järjestäjien ja koulutustasojen välillä lisääntyy. Tutkintojärjestelmä uudistuu ja joustavuus lisääntyy. Ammatilliselta koulutukselta edellytetään yhä läheisempää yhteistyötä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa sekä kykyä vastata työelämän kiihtyviin muutoksiin. Uusia ammatteja syntyy ja vanhoja poistuu. Ammatillinen koulutus nähdään kasvavassa määrin alueen työ- ja elinkeinoelämän voimavarana, kehittäjänä ja osaavan työvoiman turvaajana. Työelämä kansainvälistyy ja se edellyttää ammatilliselta sekä lukiokoulutukselta uudenlaisia kansainvälistymisvalmiuksia. Työelämävalmiuksien omaksumisen merkitys jo opiskeluaikana lisääntyy. Ammattien ja ammattitaitojen uudistuminen edellyttää muutosvalmiutta ammatillisessa koulutuksessa ja sen opetussuunnitelmissa. Kestävän kehityksen merkitys vahvistuu. Ammatillisen opettajan työ muuttuu oppilaitoskeskeisestä opetuksesta yhä enemmän työtilanteissa ja työpaikalla tapahtuvaan oppimisen ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin. Aikaisemman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen merkitys lisääntyy. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö lisääntyy oppimisessa. Ammatillinen koulutus on yhä enemmän kokonaisuus, joka edellyttää järjestäjältä joustavaa kykyä palvella sekä työelämään siirtyvien että työssä olevien koulutustarpeita. Asiakkuuksien kokonaisvaltaiset osaamisen kehittämisratkaisut ja kumppanuuksien rakentaminen kilpailutekijöinä lisääntyy. Nuorten arvopohjan muutokset vaikuttavat oppimiseen ja opetukseen. Opiskelijoiden odotukset ja vaatimukset opiskeluympäristön toiminnallisille puitteille ja opetusjärjestelyjen laadulle lisääntyvät. Yksilöllisten opintopolkujen joustavuuden tarve sekä opiskelijoiden tarve vaikuttaa koulutuksen järjestämiseen lisääntyy. Opiskelupaikan valintaan vaikuttaa entistä enemmän koulutuksenjärjestäjän maine ja julkisuuskuva. 2.2 Toimintaa ohjaava lainsäädäntö, koulutuksen järjestämisluvat ja näyttötutkintojen järjestämissopimukset Toiminnassamme huomioitavia lakeja ovat perusopetuslaki (628/1998), lukiolaki (629/1998), laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998), laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998), laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998), laki taiteen

10 7 perusopetuksesta (633/1998), laki valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta (634/1998), laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) ja laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) sekä lisäksi edellä mainittuihin lakeihin tehdyt muutokset ja lisäykset niiden säätämisen jälkeen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Savon koulutuskuntayhtymälle seuraavat toimintaamme ohjaavat koulutuksen järjestämisluvat: Koulutuksen järjestämislupa ammatillisessa peruskoulutuksessa (dnro 200/531/2013) - koulutusta voidaan järjestää jäsenkunnissa ja Pieksämäellä - koulutusta voidaan järjestää seuraavilla koulutusaloilla: kulttuuriala; yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala; luonnontieteiden ala; tekniikan ja liikenteen ala; luonnonvara- ja ympäristöala; sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala - vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä on enintään 5720 opiskelijaa vuonna 2015 ja enintään 5610 opiskelijaa vuonna erityiset koulutustehtävät: Maahanmuuttajille järjestettävä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen järjestäminen, Erityisopetus erityisenä koulutustehtävänä (30 opiskelijapaikkaa) ja Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus - voi järjestää ammatilliseen perustutkintoon johtavaa/valmistavaa oppisopimuskoulutusta myös muualla kuin jäsenkunnissa - voi järjestää kotitalousopetusta myös muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena - lupa välinehuoltoalan perustutkinnon, sosiaali- terveys- ja liikunta-alan perustutkinnon perustason ensihoidon osaamisalan ja tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon hyvinvointiteknologiaan painottuvan osaamisalan kokeilukoulutuksiin saakka - voi järjestää vammaisille opiskelijoille tarkoitettua valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta (enintään 100 opiskelijaa) - velvoite aktiivisten toimenpiteiden käynnistämiseen ministeriön suositusten ( , dnro 5/500/2009 ja , dnro 1/500/2011) mukaisten järjestäjäfuusioiden aikaan saamiseksi - lupa toimia kuorma- ja linja-auton kuljettajien perustason ammattipätevyyskoulutusta antavana koulutuskeskuksena Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa (dnro 214/531/2012) - voi järjestää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja muuta ammatillista lisäkoulutusta oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena kaikilla koulutusaloilla myös muualla kuin jäsenkunnissa - opiskelijatyövuosien vuotuinen vähimmäismäärä on oppisopimusten vuotuinen vähimmäismäärä on työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä, jolla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille, tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja

11 8 Lukiokoulutuksen järjestämislupa (dnro 45/530/2008) - lupa järjestää lukiokoulutusta Varkauden kaupungissa Kuntayhtymällä on eri tutkintotoimikuntien kanssa järjestämissopimus näyttötutkintoperusteisiin 31 perustutkintoon, 81 ammattitutkintoon ja 42 erikoisammattitutkintoon. Järjestämissopimuksia on yhteensä 154 eri näyttötutkintoon. Järjestämissopimuksessa on sitouduttu järjestämään tutkinto tutkintotoimikunnan hyväksymän näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman mukaisesti, henkilökohtaistamaan tutkintoprosessit ja kehittämään omaa toimintaa näyttötutkinnon järjestäjänä. Kehittäminen kohdistuu erityisesti näyttötutkintotilaisuuksien järjestämiseen ja arviointiprosessien kehittämiseen siten, että yhteistyö työelämän kanssa syvenee. Kuntayhtymä valmistautuu ja toimii aktiivisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen rakenneuudistuksessa. Uudistukseen sisältyvät mm. ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen, oppisopimuskoulutuksen uudistaminen, ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen, lukioiden rahoitusperusteiden uudistaminen, perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen yhtenäistäminen ja ylioppilastutkinnon sähköistäminen. Valtioneuvoston tavoitteena on, että järjestäjäverkon uudistus astuu voimaan Kuntayhtymä valmistautuu järjestämislupien uudelleen hakemiseen vuonna Toiminnan rahoitus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä toimii osana kuntien valtionosuusjärjestelmää. Oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen rahoitus perustuu vielä tällä hetkellä koulutuksen järjestäjien tilastointiajankohtina ilmoittamiin opiskelijamääriin. Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ja järjestäjäverkko uudistetaan, tavoitteena on yhteensä 260 milj. euron julkisen rahoituksen vähennys. Ammatillista perus- ja lisäkoulutusta koskevasta säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistamisesta hallitus antaa esityksen syksyllä 2014, ja lainsäädäntö tulee voimaan Rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella luovutaan ja toisen asteen koulutukseen kohdennettava valtion rahoituksen kokonaismäärä muutetaan valtion talousarvioon perustuvaksi. Rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se tukee nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista. Jatkossa maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Rahoitusjärjestelmän uudistamiseen liittyen lukiokoulutuksen erityisen koulutustehtävän lisärahoitus puolitetaan ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtion rahoitus lakkautetaan vuodesta 2015 lukien. Vuodesta 2017 alkaen lopetetaan valtionosuusrahoitus lukiokoulutuksen aineopintoihin ylioppilastutkinnon suorittaneilta, rajataan lukion sekä ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteisesta opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus enintään kolmeen vuoteen, lopetetaan valtion rahoitus

12 9 ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintoon tai sen osaan johtamattomaan koulutukseen sekä luovutaan erikoisoppilaitosten rahoituksesta nykyisessä muodossa. Rahoitusjärjestelmän esitetään tulevan voimaan vuonna 2017, jolloin uusia rahoituksen määräytymisperusteita sovelletaan ensimmäisen kerran. Valtion säästötoimenpiteiden johdosta ammatillisen koulutuksen kokonaispaikkaleikkaus valtakunnan tasolla vuosina on 1941 paikkaa. Opiskelijakohtaista rahoitusta on alennettu 1,5 % vuonna 2014, vuonna 2015 alennus on 1,35 % kuluvan vuoden yksikköhinnoista ja arvion mukaan vuonna 2016 yksikköhintoja alennetaan 4,2 % vuoden 2013 tasosta. Vuoden 2015 yksikköhintoja leikataan arvioitua vähemmän, koska valtionosuusperusteisiin on tehty 1,1 %:n indeksikorotus. Vuoden 2016 hintoihin ei tämän hetken tiedon mukaan tehdä kustannusten noususta aiheutuvaa indeksitarkistusta. Vuodelle 2017 yksikköhintoja leikataan arviolta vähintään 15 % vuoden 2013 tasosta. Kuntayhtymässä ammatillisen peruskoulutuksen paikkoja vähennetään yhteensä 235 vuosien aikana. Leikkausten johdosta vuonna 2014 väheni -15 paikkaa, vuonna 2015 vähenee -110 paikkaa ja vuonna 2016 vähenee -110 paikkaa. Vähennysten jälkeen kokonaisopiskelijamäärä järjestämisluvan mukaan on opiskelijapaikkaa. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinta määräytyy ammatillisen koulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan ja koulutusalakohtaisten yksikköhintojen perusteella. Valtioneuvosto vahvistaa keskimääräisen yksikköhinnan. Valtionosuuden määräytymisperusteena käytetty ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on ,22 euroa opiskelijaa kohti vuodelle Yksikköhinnat perustuvat koulutusmuodon keskimääräisiin valtakunnallisiin toteutuneisiin käyttökustannuksiin. Ammatillisen peruskoulutuksen koulutusaloittain laskettuja yksikköhintoja porrastetaan erityisen kalliiden koulutusten osalta. Koska porrastuksilla ei lisätä valtion ja kuntien rahoitusosuutta ammatilliseen peruskoulutukseen siitä, mitä keskimääräisillä yksikköhinnoilla saadaan, tasataan porrastukset kaikilta erillisillä tasauskertoimilla. Tasausta ei tehdä niihin korotuksiin eikä rahoituksiin, jotka perustuvat ammatillisen koulutuksen keskimääräiseen yksikköhintaan (esim. majoituskorotus ja vammaisten valmentava ja kuntouttava koulutus). Ammattiosaamisen näytöillä parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tehostetaan opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Ammattiosaamisen näytöt sijoittuvat koko koulutuksen ajalle ja ne ovat osa opetussuunnitelmaperusteista ammatillista peruskoulutusta ja opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset otetaan huomioon yksikköhintojen keskimääräisiä euromääriä vahvistettaessa. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintaa porrastetaan toiminnan tuloksellisuuden perusteella käyttäen koulutuksen järjestäjille laskettua tulosindeksiä. Opiskelijoiden työllistymistä, jatko-opintoihin sijoittumista, opintojen läpäisyä ja keskeyttämistä mitataan vaikuttavuusmittarilla. Tulosindeksiä laskettaessa

13 10 vaikuttavuusmittarin painoarvo on 90 %, opettajien kelpoisuusmittarin painoarvo on 7 % ja henkilöstön kehittämismittarin painoarvo on 3 %. Tuloksellisuuden perusteella jaetaan 3 % tulosindeksin laskennan piirissä olevien koulutuksen järjestäjien valtionosuuden laskennallista perustetta vastaavasta euromäärästä. Tuloksellisuuden perusteella porrastus tehdään neljälle viidesosalle tulosindeksin laskennassa mukana olevista koulutuksen järjestäjistä määräämällä se tulosindeksin arvo (pistemäärä), josta lähtien yksikköhintaa porrastetaan. Lukiokoulutuksen keskimääräiseksi yksikköhinnaksi valtioneuvosto on vahvistanut 6 004,44 euroa vuodelle Yksikköhintaa on leikattu 6,56 % (421,54 euroa/opiskelija) vuoden 2014 tasosta. Yksikköhintoja laskettaessa niiden opiskelijoiden määrästä, jotka opintonsa aloittaessaan ovat täyttäneet 18 vuotta, otetaan huomioon 58 % koulutuksen järjestäjälle lukion opiskelijaa kohden määrätystä yksikköhinnasta. Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta tai ammatillista lisäkoulutusta, joka järjestetään pääosin työpaikalla perustuen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen eli oppisopimukseen. Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä valtakunnallisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa vuonna 2015 on (määrä vuonna 2014 oli ). Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 268,70 euroa ja muun oppisopimuksena toteutettavan ei tutkintotavoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinta on 2 360,73 euroa opiskelijaa kohden (samat kuin vuonna 2013). Ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoitus on ollut käytössä vuoden 2010 alusta osana oppisopimuskoulutuksena järjestetyn lisäkoulutuksen rahoitusta. Tulosrahoituksen osuus rahoitusvuodelle budjetoidusta rahoituksen kokonaismäärästä on n. 3 %. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen vuoden 2015 yksikköhinta on 63,13 % ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Vuonna 2015 yksikköhinta on 6 838,90 euroa. Valtion osuutta ja - avustusta oppisopimuskoulutukseen myönnetään valtakunnallisesti arvion mukaan euroa ( euroa vuonna 2014, mitoituksessa on otettu huomioon ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksesta aiheutuva kuntien rahoitusosuuden kasvun vaikutus valtionosuuksiin). Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen sekä niihin valmistavan koulutuksen sekä muun kuin näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen lisäkoulutuksen toteuttamiseen. Valtionosuusrahoitusta myönnetään myös ilman valmistavaa koulutusta, näyttötutkintoina suoritettavien ammatillisten perustutkintojen toteuttamiseen. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus määräytyy opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamien opiskelijatyövuosien määrän ja opiskelijatyövuotta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella. Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionrahoituksen perusteena käytettävä opiskelijatyövuosi on 190 vähintään seitsemän tunnin mittaista työpäivää opiskelijaa kohden.

14 11 Ammatillisessa lisäkoulutuksessa yksikköhintoja porrastetaan eri hintaryhmiin kuuluvassa koulutuksessa ja erityisopetuksessa. Yksikköhintoja porrastetaan tuloksellisuuden mukaan, tulosrahoitus lisätään erikseen omaehtoiseen koulutukseen ja henkilöstökoulutukseen. Vuodelle 2015 valtion osuutta ja -avustusta ammatilliseen lisäkoulutukseen myönnetään valtion talousarvioesityksen mukaan euroa, (säästö edelliseen vuoteen 5,0 milj. euroa). Määrärahaa saa käyttää enintään euroa työelämäpalvelutoiminnan ja koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin. Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen myönnetään euroa (arviomääräraha). Koulutuksen järjestäjä antaa myös työvoimakoulutusta sekä yrityksille kohdennettuja koulutuksia, jotka yritykset itse rahoittavat. Työvoimakoulutus on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) rahoittamaa koulutusta ensisijaisesti yli 20-vuotiaille työttömille ja työttömyysuhanalaisille henkilöille, mutta myös työssäkäyvät voivat hakeutua koulutuksiin. Tavoitteena on antaa koulutusta, joka parantaa työhön sijoittumisedellytyksiä. Sekä työvoimakoulutukset että henkilöstökoulutukset koulutuksen järjestäjä saa toteutettavakseen kilpailutuksen kautta.

15 12 3 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNANOHJAUS 3.1 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkuntia (17) ovat Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus ja Vesanto. 3.2 Kuntayhtymän organisaatio Yhtymävaltuusto Yhtymävaltuusto käyttää kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Yhtymävaltuustossa on vuoden 2015 alusta 24 jäsentä, joista Kuopiosta neljä, Varkaudesta kolme, Iisalmesta ja Siilinjärveltä kaksi ja muista kunnista yksi jäsen kustakin jäsenkunnasta. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

16 13 Yhtymähallitus Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudesta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa. Yhtymähallituksessa on yhdeksän (9) jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet, jotka yhtymävaltuusto valitsee toimikaudekseen. Tarkastuslautakunta Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, johon yhtymävaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten viisi (5) jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Sora-toimielin Kuntayhtymässä toimii ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukainen monijäseninen toimielin, joka päättää opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielin Kuntayhtymässä toimii ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukainen toimielin ammattiosaamisen näyttöjä varten.

17 14 Kuntayhtymän organisaatiokaavio Kuva 3. Savon koulutuskuntayhtymän organisaatio alkaen. 3.3 Toimintaa ohjaavat sopimukset ja säännökset Kuntalain mukaan yhtymävaltuusto hyväksyy hallinnon järjestämiseksi tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan eri viranomaisista ja niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Kuntayhtymän toimintaa ohjaavat seuraavat yhtymävaltuuston hyväksymät sopimukset ja säännöt: kuntayhtymän perussopimus hallintosääntö Lisäksi toimintaa ohjaavat yhtymähallituksen erikseen antamat ohjeet (mm. talousarvion täytäntöönpano-ohjeet).

18 Perustehtävä, visio ja arvot Perustehtävä Lisäämme nuorten ja aikuisten osaamista, vastaamme alueen työelämän osaamistarpeisiin ja kehitämme alueen työelämää. Edistämme työllisyyttä, yrittäjyyttä ja hyvää elämää. Visio Huippukouluttaja 2020 Visio on saavutettu, kun kuntayhtymä on tuloksellisuuskriteereissä suurten ja monialaisten koulutuksen järjestäjien 10 %:n kärjessä ja kuntayhtymälle on myönnetty valtakunnallinen laatupalkinto. Arvo Luottamus Missä onnistumalla saavutamme visiomme? huolehtimalla oppimisen edellytyksistä ja opiskelijoiden hyvinvoinnista opetuksen ja opetusjärjestelyjen korkealla laadulla aktiivisilla ja toimivilla alueellisilla työ- ja elinkeinoelämäsuhteilla jatkuvaan ammattitaidon kehittämiseen johtavilla aktiivisilla kansallisilla ja kansainvälisillä verkostoilla perustehtävän tuloksellista toteuttamista palvelevalla kuntayhtymän organisaatiorakenteella henkilöstön osaamisella ja hyvällä yhteistyökyvyllä johtajuuden terävöittämisellä, pedagogisen johtajuuden ja henkilöstö-johtamisen kehittämisellä tuloksellisen koulutus- ja kehittämistoiminnan varmistavalla talouden hallinnalla toiminnan suunnittelua, kehittämistä ja johtamista ohjaavalla tuloskortilla 3.5 Strateginen kehittäminen Strategiset toimenpiteet Kuntayhtymän strategiset toimenpiteet on rakennettu laajassa yhteistyössä omistajien, henkilöstön ja opiskelijoiden kesken. Kuntayhtymän yhtymähallitus päätti strategisista toimenpiteistä keväällä Strategiset toimenpiteet on jaoteltu tuloskortin mukaisiin talous-, asiakas-, prosessi- ja henkilöstönäkökulmiin. Näillä toimenpiteillä pyritään varmistamaan perustehtävässä onnistuminen ja vision saavuttaminen.

19 16 Talous Perustehtävässä onnistumalla varmistamme sen, että kuntayhtymän talous pysyy kunnossa. Kuntayhtymä ei tarvitse jäsenkuntiensa taloudellista tukea. Tarvittaessa sopeutamme toimintamme niin, että talous pysyy aina kunnossa. Kehitämme johdon ja muun henkilöstön taloustietoisuutta. Vahvistamme taloudellista riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa. Vähennämme kuntayhtymän toimitilat lähes puoleen nykyisistä toimitiloista tavoitteena kiinteistökustannusten merkittävä vähentäminen. Kehitämme oppimisympäristöjä tukevaisuuden tarpeita vastaaviksi sekä varmistamme terveelliset ja turvalliset toimitilat. Laadimme kuntayhtymälle hankintastrategian, jonka tavoitteena on vähentää hankintakustannuksia suhteessa ulkoisiin toimintatuottoihin. Oppimisen ja opetuksen tulee liittyä kaikkiin toimintoihin ja olla läpinäkyvää. Tarkastelemme asuntolatoiminnan ylläpitämistä eri toimipisteiden osalta ennakoidun tarpeen perusteella. Jatkamme Kuopion asuntolatoimintaa yhteistyössä Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:n kanssa. Uudistamme asumispalveluohjaajan toimenkuvan. Keskitämme oman kirjastopalvelutoiminnan yhteen toimipisteeseen alkaen. Muualla oppimiseen tarvittava tiedonhankinta järjestyy muilla tavoin. Asiakas Järjestämme ammatillisen koulutuksen alueen työ- ja elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta. Lisäämme alueen työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä kuntayhtymän kaikilla tulosalueilla. Järjestämme saman opintoalan ammatillista peruskoulutusta vähintään yhdessä Pohjois-Savon toimipisteessä, mikäli se on työ- ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaista ja kannattavaa. Vähennämme ammatillisen peruskoulutuksen paikkoja koulutuksen järjestämisluvan mukaisesti. Vähentäminen pohjautuu vaikuttavuuskriteeristöön. Kehitämme opiskelijoiden työelämävalmiuksia osaksi ammattitaitoa. Vahvistamme opiskelijakunnan osallistumista ja vaikuttamista kuntayhtymän päätöksentekoon. Kehitämme työ- ja elinkeinoelämän palautejärjestelmän. Lisäämme tutkintojen ja tutkinnon osien suoritusten määrää vuositasolla.

20 17 Teemme pitkäjänteisiä kumppanuussopimuksia alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Otamme käyttöön kuntayhtymän kaikkia tulosalueita yhdistävän markkinointinimen. Selvitämme Pohjois-Savon koulutusmarkkinat ja kilpailijat. Lisäämme aikuiskoulutuksen volyymiä. Prosessit Organisoimme toimintamme uudelleen tukemaan paremmin perustehtävän toteuttamista. Toteutamme ammatillisesta peruskoulutuksesta vähintään 50 % työpaikalla tapahtuvana oppimisena jälkeen alkavissa perustutkinnoissa. Tätä ennen lisäämme työpaikalla tapahtuvaa oppimista tavoitteen saavuttamiseksi. Luomme työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen yhteiset käytänteet. Siirrymme opintoaloilla päivittäiseen kahteen vuoroon tai viikoittaiseen vuorottelujärjestelmään tietopuolisen opetuksen ja työpaikalla tapahtuvan opetuksen välillä. Otamme käyttöön kesälukukauden. Lanseeraamme avoimen ammattiopiston. Täsmennämme hankkeiden käynnistämiselle kriteerit ja hankkeiden tulee edistää perustehtävää. Esitämme hankkeiden tulokset tuloskortin näkökulmissa. Varmistamme koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmien ajantasaisuuden ja opetuksen toteuttamisen opetussuunnitelmien mukaisesti. Vahvistamme koulutuksen järjestäjän toiminnan laadun kehittämistyötä. Tavoitteena on saada valtakunnallinen laatupalkinto. Järjestämme opetuksen ja ohjauksen siten, että opiskelupaikan saaneet suorittavat tutkinnon ja tutkinnon osat säännönmukaisessa ajassa. Parannamme opintojen läpäisyä ja keskeyttämisen ehkäisyä. Päivitämme toimintaympäristön kuvauksen vuosittain. Lisäämme koulutuksen järjestäjien välistä sekä kansainvälistä yhteistyötä perustehtävässä onnistumiseksi. Luomme opiskelijoille edellytykset toimia kansainvälisissä työympäristöissä edistäen alueemme työ- ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Kehitämme koulutusvientiä. Lisäämme nuorten koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa tilojen ja laitteiden yhteiskäyttöä.

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014

Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014 Toisen asteen koulutuksen suuntaviivoja Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014 Reija Lepola, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä kuntayhtymän johtaja, rehtori Reija.lepola@sedu.fi 040 830 4256 KEHYSPÄÄTÖS

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Toimenpideohjelma vuosille

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 Talousarvio 2016 2/2015 Sisällys 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 1 2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS... 3 2.1 Toimintaympäristön muutokset...

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus. Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus. Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 2 Tarkoitus Lain tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Kirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku

Kirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku Kirje OKM/49/592/2014 30.09.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, nuorten aikuisten osaamisohjelma 2015 ja nuorten aikuisten osaamisohjelman täydentävä haku 2014

Lisätiedot

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat VALMA-muutokset Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat 5.11.2014 VALMA MUUTOSTEN TUULISSA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavien koulutusten kehittämisseminaari Hallitusneuvos Piritta Sirvio Opetus-

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 Kirje OKM/62/592/2015 16.09.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain

Lisätiedot

Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset

Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset Opetusneuvos Tarja Riihimäki KEHYSPÄÄTÖS 2015-2018 Keskeiset sopeutustoimet Ammatillinen

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten Hakijan perustiedot Virallinen nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma

Toisen asteen koulutuksen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma Toisen asteen koulutuksen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje ja toiselle asteelle ja vapaaseen sivistystyöhön kohdennetut menosäästöt Tavoitteena vahvat

Lisätiedot

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 Kaupunginhallitus 263 12.10.2015 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 552/00.04.01/2015 KH 263 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjäverkon uudistamisen tilannekuva

Koulutuksen järjestäjäverkon uudistamisen tilannekuva Koulutuksen järjestäjäverkon uudistamisen tilannekuva Porvoo 25.11.2014 Tarja Koskimäki ylitarkastaja ammatillisen koulutuksen vastuualue Ammatillisen peruskoulutuksen menosäästöt Ammatillisen aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.3.2017 Keskeiset uudistukset Yksi laki ammatillisesta koulutuksesta: osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja elinikäinen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

TEHOA NÄYTTÖTUTKINTOPROSESSIIN SEMINAARI 19.11.2014. Muutoksen tuulet näyttötutkintojärjestelmässä Arto Pekkala

TEHOA NÄYTTÖTUTKINTOPROSESSIIN SEMINAARI 19.11.2014. Muutoksen tuulet näyttötutkintojärjestelmässä Arto Pekkala TEHOA NÄYTTÖTUTKINTOPROSESSIIN SEMINAARI 19.11.2014 Muutoksen tuulet näyttötutkintojärjestelmässä Arto Pekkala Kevään 2014 kehyspäätöksessä tehdyt ja muut leikkaukset Ammatillisen perus ja lisäkoulutuksen

Lisätiedot

Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta,

Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta, EV 92/998 vp - HE 50/998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 50/998 vp eräiden opetustointa koskevien

Lisätiedot

Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään

Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään Valtakunnallinen lukioseminaari Pro Lukio ry 1 KESU 2011-16 ja 2. asteen koulutus suuntasiko KESU rakenneuudistusta 2014? Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Rakenneuudistukset lukiokoulutus Helsinki

Rakenneuudistukset lukiokoulutus Helsinki Rakenneuudistukset lukiokoulutus Helsinki 6.11.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpano Lukiokoulutuksen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen ja vapaan

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 160/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus

Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus Savon koulutuskuntayhtymän perussopimus Voimaan 1.1.2017 alkaen Koulutus tekee hyvää! www.sakky.fi SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Perussopimus Sisällysluettelo 1 luku...1 Jäsenkunnat ja tehtävät...1 1...1...1

Lisätiedot

LOMAKE 4. Ennakkotieto, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävän järjestämisluvan ja koulutustehtävän hakeminen

LOMAKE 4. Ennakkotieto, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävän järjestämisluvan ja koulutustehtävän hakeminen LOMAKE 4. Ennakkotieto, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävän järjestämisluvan ja koulutustehtävän hakeminen Taulukko 1. Hakijan perustiedot. Nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 19.9.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Taustalla maailmantalouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky Korkea työttömyys sekä valtion ja kuntien alijäämät johtuvat

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (myöhemmin Kuntayhtymä ) järjestää ammatillisesta koulutuksesta, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä annettujen lakien

Lisätiedot

SASKY koulutuskuntayhtymä. Ammatillisen koulutuksen reformi

SASKY koulutuskuntayhtymä. Ammatillisen koulutuksen reformi SASKY koulutuskuntayhtymä Ammatillisen koulutuksen reformi A.Kakkuri 8.5.2017 Yksi lainsäädäntö - Nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta yhdistetään uudeksi

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus uudistuvat Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA Jukka Lehtinen Opetusneuvos OKM/Ammatillisen koulutuksen vastuualue AMKEn laivaseminaari 24. 26.3.2015 Agendalla Uudistuvat valmentavat koulutukset Koulutukseen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus uudistuvat Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI - TILANNEKATSAUS. Ammatillinen koulutus ajassa -seminaari Helsinki Opetusneuvos Seija Rasku

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI - TILANNEKATSAUS. Ammatillinen koulutus ajassa -seminaari Helsinki Opetusneuvos Seija Rasku AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI - TILANNEKATSAUS Ammatillinen koulutus ajassa -seminaari Helsinki 5.4.2017 Opetusneuvos Seija Rasku Miksi ammatillinen koulutus uudistetaan? Työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeet

Lisätiedot

Valtionavustusten ja valtionosuuksien haku

Valtionavustusten ja valtionosuuksien haku Kirje OKM/73/592/2016 14.10.2016 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustushaku maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen ja nuorten aikuisten osaamisohjelman jatkava haku Valtionavustusten ja valtionosuuksien

Lisätiedot

Ammatillinen perustutkintokoulutus

Ammatillinen perustutkintokoulutus Hallitus 80 16.12.2011 Luksian tuloksellisuusrahoitus 2012 KYH 80 Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuus otettiin ensimmäisen kerran osaksi yksikköhinnan määräytymisperustetta vuoden 2006 rahoituksessa.

Lisätiedot

Ammattipätevyyslainsäädäntö

Ammattipätevyyslainsäädäntö Kuljettajien ammattipätevyys Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyyslainsäädäntö Laki 273/2007 Asetus 640/2007 Myös ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö ja Okm kirje 2015 OKM/232/531/2015 Trafi jatkokoulutuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Lisätiedot

1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 1 2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS... 5

1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 1 2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS... 5 1 Sisällysluettelo 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 1 2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS... 5 2.1 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma... 5 2.2 Maakunnan väestön ja aluetalouden

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Nuorisotakuu Pasi Rentola

Nuorisotakuu Pasi Rentola Nuorisotakuu 3.9.2013 Pasi Rentola Hallitusohjelma: Jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka

Lisätiedot

Rahoituksen määräytyminen ja erityiskysymyksiä ammatillisessa peruskoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa

Rahoituksen määräytyminen ja erityiskysymyksiä ammatillisessa peruskoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa Rahoituksen määräytyminen ja erityiskysymyksiä ammatillisessa peruskoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa Erityisasiantuntija Lea Juhola Helsinki 5.3.2013 Tampere 7.3.2013 Kuopio 12.3.2013 Oulu 14.3.2013

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki Rakenneuudistus toinen aste Helsinki 25.9.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta /2011 Laki

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta /2011 Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2011 1511/2011 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

Laki. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009)

Lisätiedot

Perustelut valmentavan koulutuksen hakemukselle

Perustelut valmentavan koulutuksen hakemukselle LIITE Perustelut valmentavan koulutuksen hakemukselle Viite: Dno 129/531/2014,4.12.2014 Luvan hakeminen ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen ja/tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle päätetyt opetustoimen

Lisätiedot

Eduskunnan sivistysvaliokunta

Eduskunnan sivistysvaliokunta Muistio P. Väisänen-Haapanen 14.10.2013 3746/90/2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttaminen ja väliaikainen muuttaminen, vapaasta sivistystyöstä

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA Amkesu Antti Markkanen Opetushallitus Rahoitus-yksikkö - Rahoitustaso ja sen muutokset - Uudet rahoitusperusteet - Kehittämishaasteita/keskustelun

Lisätiedot

AMMATTITTAITOINEN POHJOIS-KARJALA

AMMATTITTAITOINEN POHJOIS-KARJALA AMMATTITTAITOINEN POHJOIS-KARJALA Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä maakunnan ammattitaidon ja osaamisen kehittäjänä 28.3.2017 Esa Karvinen Kuntayhtymän johtaja PKKY 13 pohjoiskarjalaista omistajakuntaa

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2016 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Talousarvio Taloussuunnitelma

Talousarvio Taloussuunnitelma Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017-2019 Koulutus tekee hyvää! www.sakky.fi Sisällys 1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 1 2 VALTAKUNNALLINEN JA MAAKUNNALLINEN TOIMINNANOHJAUS... 4 2.1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina 1995 2013 suoritettu yhteensä 153 486 ammatillista

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2016 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Vantaan kaupungin lausunto

Vantaan kaupungin lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo@minedu.fi, rahoitus@minedu.fi OKM/26/010/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää Vantaan kaupungilta lausuntoa hallituksen esityksestä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksesta ja laeiksi

Lisätiedot

Laki. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Rahoituksen periaatteet. Määritelmä. HE 186/1996 vp. EV 207/1996 vp -

Laki. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Rahoituksen periaatteet. Määritelmä. HE 186/1996 vp. EV 207/1996 vp - EV 207/1996 vp - HE 186/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 186/1996 vp ammatillisen

Lisätiedot

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään.

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998/631 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Soveltamisala ja tarkoitus 1 Määritelmä ja suhde muihin säädöksiin Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ LVI-koulutus 2018 -seminaari MS Viking Mariella to 28.9.2017 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Työelämäyhteistyön monet muodot Ammatillisten

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus. 25.3.2010 Pasi Rentola

Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus. 25.3.2010 Pasi Rentola Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus 25.3.2010 Pasi Rentola 1 Ammatillisen koulutuksen volyymit Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 144 000 Opetussuunnitelmaperusteinen

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala OPETUSHALLITUS PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Rahoitus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Irja

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot