ELINKEINOJEN PAIKALLISTALOUDELLISET VAIKUTUKSET INARIN KUNNASSA. Jussi Pirkonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELINKEINOJEN PAIKALLISTALOUDELLISET VAIKUTUKSET INARIN KUNNASSA. Jussi Pirkonen"

Transkriptio

1 Metsätieteellinen tiedekunta Faculty of Forestry ELINKEINOJEN PAIKALLISTALOUDELLISET VAIKUTUKSET INARIN KUNNASSA Jussi Pirkonen METSÄSUUNNITTELUN JA EKONOMIAN PRO GRADU JOENSUU 2005

2 Elinkeinojen paikallistaloudelliset vaikutukset Inarin kunnassa Jussi Pirkonen Joensuun yliopisto Metsätieteellinen tiedekunta Pro gradu työ, 60 sivua + liitteet Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Inarin kunnan elinkeinojen paikallistaloudellisia vaikutuksia vuosien välisenä ajanjaksona. Lähemmän tarkastelun kohteena tutkimuksessa olivat Metsähallituksen luontopalvelut, matkailu, Metsähallituksen metsätalous, yksityismetsätalous ja porotalous. Tutkimus tehtiin Rovaniemen metsäntutkimusasemalla maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta. Tutkimusaineistona käytettiin Tilastokeskuksen tilastoja Pohjois-Lapin seutukunnasta ja Inarin kunnasta. Inarin kunnan toimialojen panoskerrointen selvittämiseen käytettiin Tilastokeskuksen panos-tuotostutkimusta vuodelta Lisäksi aineistoa täydennettiin Inarin kunnan kotitalouksiin lähetetyllä kyselyllä sekä paikallisille elinkeinonharjoittajille tehdyillä tiedusteluilla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin panostuotosmenetelmään ja sosiaalitilinpitoanalyysiin perustuvaa paikallistalouden kokonaistuotosmallia. Mallin avulla voitiin vertailla toimialojen välisiä yhteyksiä sekä toimialojen aiheuttamia kokonaistulo- ja työllisyysvaikutuksia sekä kerrannaisvaikutuksia. Paikallistalouden merkittävin toimiala sekä työllisyydellä että kokonaistulolla mitattuna oli matkailu. Suurimmat kokonaistuotosyksikön kerrannaisvaikutukset aiheutuivat Metsähallituksen luontopalveluista ja metsätaloudesta. Paikallistalouden kerrannaisvaikutusten keskeisenä välittäjänä toimivat kotitaloudet. Metsähallituksen työllisistä yli 90 % oli paikallistalouden veronmaksajia, joten toiminnasta maksetut palkkatulot jäivät kotitalouksille ja siten kiertämään paikallistalouteen. Porotalouden asema paikallistalouden tulonmuodostuksessa ei ollut merkittävä. Toimialalla oli kuitenkin tärkeä rooli paikallistalouden työllisyyden kannalta, sekä alkuperäisen kulttuurin säilyttäjänä ja matkailutoiminnan yhtenä vetovoimatekijänä.

3 Effects of local sources of livelihood in the municipality of Inari Jussi Pirkonen University of Joensuu Faculty of Forestry Master of thesis, pages 60 + appendixes Abstract The objective of this study was to research the impacts of local sources of livelihood in the municipality of Inari. In this study I analysed five sources of livelihood, which were nature conservation carried out by Metsähallitus, tourism, forestry carried out by Metsähallitus, forestry practiced by private landowners and reindeer husbandry. The study was carried out at the Rovaniemi Research Station of the Finnish Forest Research Institute. The material used in this study was extracted from Statistics Finland. The data were separated at the regional and at the local level. Nationwide input-output analysis from 1995 was used in calculating local economics coefficients. Questionnaires were sent to households in the Inari area in order to assist in determining consumption. The material was supplemented with queries sent to some local businesses. The method used was a combination of normal input-output analysis and the social account matrix method. By using this model it was possible to compare the links between local businesses. The total income and employment effect were also investigated. The results show that the most important source of livelihood in the region of Inari was tourism. Tourism was the main employer, and the total income from tourism was also the highest. Nature conservation and forestry carried out by Metsähallitus had the greatest multiplicative effects. Household caused the main multiplicative effects in the local economy. As over 90 % of Metsähallitus employees were taxpayers in the local economy, income remained in the municipality and had positive effects in the multiplicative effects. The role of reindeer husbandry in income formation was not significant. However, this sector played the main role in preserving the cultural heritage and in supporting tourism in the region of Inari.

4 ALKUSANAT Lapin luonto luo outoa taikaa se on kaunis ja vertaamaton. Huiput vaarojen kauaksi hohtaa, ruska loistossaan kuin satu on. (Könönen 1965) Näin alkavat erään Lappia käsittelevän laulun sanat. Tuo synkkä, mutta silti niin valoisa maantieteellinen alue on valloittanut myös työn tekijän sydämen. Tästä syystä minulla on ollut suunnaton ilo saada olla mukana tutkimuksessa, jonka tutkimuskohteena on ollut Lapin elinkeinot ja luonnon hyödyntäminen. Tämän mahdollisuuden minulle antoi Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija Mikko Hyppönen Roveniemen tutkimusasemalta. Työni ohjaajana toimi Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimuskeskuksen tutkija Eero Vatanen, joka omalla ammattitaidollaan edesauttoi tutkimukseni tekoa. Lisäksi tahdon kiittää Rovaniemen tutkimusaseman tutkijoita, joilta olen saanut arvokkaita kommentteja ja neuvoja työni tekoon. Tämä työ tehtiin maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella. Roveniemellä Jussi Pirkonen

5 5 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimusalue Tutkimuksen tavoitteet TUTKIMUKSEN KOHTEENA OLEVAT PAIKALLISTALOUDEN ELINKEINOT Matkailu Metsätalous ja luonnonsuojelu Porotalous TUTKIMUSMENETELMÄT JA -AINEISTO Menetelmät Paikallistalouden tulonmuodostus Yleinen panos-tuotosmalli Kerrannaisvaikutukset Kokonaistuotosmalli Paikallinen panos-tuotosmalli Aineisto Perusaineisto Aineiston muokkaus TULOKSET Paikallistalouden kokonaistulot ja työlliset Elinkeinojen kerrannais- ja kokonaistuotosvaikutukset Toimialojen brutto- ja nettovaikutukset TULOSTEN TARKASTELU Paikallistalouden elinkeinojen tulevaisuus Tulosten luotettavuus YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET

6 6 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Pohjois-Suomessa useat elinkeinot ovat riippuvaisia herkän luonnon käytöstä. Näissä olosuhteissa luonnonsuojelun, matkailun sekä metsä- ja porotalouden edustajien näkemysten yhteensovittaminen on ollut ajoittain vaikeaa. Matkailutoiminnan laajentuminen ja keskittyminen tietyille alueille on luonut lisää paineita maankäyttömuotojen välille. Maankäyttömuotojen väliset ristiriidat ovat päätyneet jopa konfliktin asteelle (Saarela 2003). Ristiriidat johtuvat pääasiassa taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten näkemysten erilaisista näkökulmista. Ylä-Lapin alueella ristiriidat ovat voimakkaimmin heijastuneet metsätalouden harjoittajien ja poronomistajien välillä. Ylä-Lappiin kuuluvat Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnat. Nämä kolme kuntaa ovat saamelaisten kotiseutualuetta (Riissanen & Härkönen 2000). Tämän vuoksi alueen valtionmailla ei saa harjoittaa muuta toimintaa siten, että paikallisen väestön mahdollisuus porotalouden harjoittamiseen oleellisesti heikkenee (Poronhoitolaki 848/ ). Lain määrittelemä termi oleellisesta heikkenemisestä on hyvin tulkinnallinen, joten elinkeinojen keskinäiset positiiviset ja negatiiviset vaikutukset riippuvat tarkastelun suorittavan osapuolen omista intresseistä. Puuntuotanto ja porotalous aiheuttavat jonkin verran haittaa toisilleen. Porotalouden metsätaloudelle aiheuttamista haitoista puhuttiin jo 1900-luvun alussa, jolloin Aaltonen ja Lassila (1920) kiinnittivät huomiota porojen metsän uudistamiselle aiheuttamiin vahinkoihin. Ylä-Lapin elinkeinojen yhteensovittamisesta on tehty useita selvityksiä, joiden pohjalta on annettu maankäyttörajoituksia. Maa- ja metsätalousministeriö asetti vuonna 2002 selvitysmiehen, jonka tehtävänä oli kuulla Ylä-Lapin elinkeinojen harjoittajien intressiryhmiä ja laatia sen pohjalta raportti elinkeinojen merkityksestä alueelle. Raportin tuli pitää sisällään myös elinkeinojen taloudellista tarkastelua. Saarela (2003) toteaa raportissaan, että Ylä-Lapin alueelta ei ole olemassa tutkittua tietoa metsä- ja porotalouden paikallistaloudellisista vaikutuksista, eikä myöskään työllisyysvaikutuksia ole selvitetty. Maa- ja metsätalousministeriön asettama selvitysryhmä Ylä- Lapin metsä- ja porotalouden yhteensovittamisesta tarkasteli toimialojen suoria tulo-

7 7 vaikutuksia, eikä huomioinut toimialojen keskinäisiä kytköksiä ja sitä kautta syntyviä kerrannaisvaikutuksia (Saarela 2003). Tämä tutkimus, joka sai pro gradu muodon, tehtiin maa- ja metsätalousministeriön tilauksesta Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen yksikössä. Selvitys on osa laajempaa tutkimushanketta Pohjois-Lapin metsien kestävästä käytöstä. 1.2 Tutkimusalue Tutkimuksen kohteena ovat Inarin kunnan talous, sen rakenne ja eri elinkeinojen keskinäiset riippuvuudet kerrannaisvaikutusten muodossa. Inarin kunta sijaitsee Pohjois-Lapissa (kuva 1). Naapurikuntia ovat pohjoisessa Utsjoki, etelässä Sodankylä, lounaassa Kittilä ja lännessä Enontekiö. Inari on pinta-alaltaan Suomen suurin ja samalla suojelualuevaltaisin kunta. Peräti 78 % kunnan pinta-alasta on eri päätösten perusteella suojeltu. Kansallispuistojen osuus pinta-alasta on 15,5 %, erämaa-alueiden 34,6 %. Metsätalouskäytössä kunnan pinta-alasta on 24 %. Kunnan kokonaispinta-ala on km 2, josta maata on km 2 ja vettä km 2 (Inarin kunta 2004). Kuva 1. Inarin kunta sijaitsee Pohjois-Suomessa. Puuton alue (yli 450 metriä merenpinnan yläpuolella (mpy)) erottuu kartasta harmaana, ruskea alue on mpy ja vihreä alue on alle 280 mpy. Kasvillisuudeltaan Inari kuuluu pohjoisboreaaliseen metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen. Kunnan alueella on erotettavissa kolme erilaista pienilmastoaluetta. Suurin osa kunnasta on Metsä-Lappia, joka on Suomen mantereisinta aluetta. Vallitsevana puulajina on mänty, mutta myös koivua esiintyy paikoitellen. Kunnan pohjoisimmat osat kuuluvat merellisempään Tunturi-Lappiin, jonka ainoa puulaji on tunturikoivu. (Luhta 1999)

8 8 Inarin kunnan ilmasto on huomattavan leuto verrattuna samalla leveysasteella oleviin Pohjois-Amerikan, Grönlannin sekä Siperian osiin, koska Skandinavian pohjoisosia lämmittää Golf-virta. Tämän vuoksi Inarin kunnan elinkeinorakenne poikkeaa myös Venäjän ja Kanadan pohjoisten osien elinkeinorakenteesta. Ylä-Lappi lukeutuu yleisessä ilmastoluokituksessa lyhyt- ja kylmäkesäisen lumimetsäilmaston alueeseen, jolla kasvukauden hallat ovat tavallisia eikä kuivakausia esiinny. Alueen sisäinen ilmastollinen vaihtelu on kuitenkin huomattavaa, varsinkin alava Inarin allas ja osa Tenon laaksoa ovat ilmastollisesti muuta Ylä-Lappia suotuisampia alueita. (Luhta 1999) Termisen kasvukauden pituus on Inarissa vuorokautta, kun taas etelässä Ahvenanmaalla ylletään noin 180 vrk:n kasvukauteen. Kasvukauden tehoisan lämpötilan summa vaihtelee Inarin kunnan eteläosien noin asteesta pohjoisosien noin 450 asteeseen. Eteläisimmässä Suomessa ylletään paikoin jopa 1250 asteen tehoisan lämpötilan summaan kasvukaudella. (Luhta 1999) Inarin kunnan väkiluku lisääntyi vuoteen 1994, jonka jälkeen kunnan asukasluku on laskenut. Vuonna 2002 Inarissa oli 7217 asukasta, asukastiheyden ollessa vain 0,48 asukasta maaneliökilometriä kohden. Väestöstä yli puolet asuu kunnan keskustaajamassa Ivalossa. Saamelaisia väestöstä on noin kolmannes. Ikärakenteeltaan kunta ei poikkea muun Suomen ikärakenteesta. Vuonna 2002 kuntalaisista 17,2 % oli alle 15-vuotiaita, 68,7 % oli vuotiaita ja 14,1 % yli 65-vuotiaita. (Inarin kunta 2004) Inarin kunnassa alkutuotannolla ja palveluilla on suuri osuus koko maahan ja Lapin lääniin verrattuna (taulukko 1). Sekä poro- että metsätaloudella on huomattava paikallistaloudellinen ja työllistävä merkitys. Matkailutoiminnan kautta syntyy myös paljon palvelualan työpaikkoja, porotalouteen matkailun ohjelmapalveluina ja metsäsektorille luontopalveluina (Saarela 2003). Luontoon painottuvan matkailun kehittäminen edellyttää alkuperäisen luonnon säilyttämistä. Alueen elinkeinot eivät nykyisin tarjoa riittävästi työpaikkoja alueen työikäiselle väestölle. Kunnan työttömyysaste oli vuonna ,8 %, koko maan keskiarvon ollessa 10,1 % (TE keskus, Lappi 2004).

9 9 Taulukko 1. Ylä-Lapin, Lapin ja koko maan elinkeinorakenne (Lähde: Sandström ym. 2000). Elinkeinojen osuus alueen kokonaistuotannosta (%/v). Kunta Alkutuotanto Jalostus Palvelut Inari, % 10,4 9,8 76,7 Utsjoki, % 11,3 6,0 77,6 Enontekiö, % 12,5 5,8 76,8 Lappi, % 6,2 22,2 69,0 Koko maa, % 4,9 26,8 66,6 1.3 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on kuvata Inarin kunnan paikallistalouden tulonmuodostus ja kokonaistuotos toimialoittain. Lisäksi selvitetään toimialojen kokonaistuotoksien kerrannaisvaikutukset. Koko tutkimushankkeen kysymyksen asettelun kannalta tärkeimmät toimialat ovat Metsähallituksen luontopalvelut, matkailu, Metsähallituksen metsätalous, yksityismetsätalous ja porotalous Näitä toimialoja kutsutaan tutkimuksen kohteena oleviksi toimialoiksi. Näiden toimialojen lisäksi kunnan tilinpitomatriisissa otetaan huomioon kaikki kunnassa harjoitettavat elinkeinot joko sellaisinaan tai yhdisteltyinä muihin toimialoihin. Kotitalouksista muodostetaan oma toimiala. Tavoitteena on tarkastella toimialojen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia paikallistalouden brutto- ja nettorahavirtoihin ja työllisyyteen. Tutkimuksen avulla pyritään selvittämään Metsähallituksen luontopalveluiden, matkailun, Metsähallituksen metsätalouden, yksityismetsätalouden ja porotalouden vaikutusta paikallistalouden tulonmuodostukseen ja työllisyyteen. Välittömien paikallistaloudellisten vaikutusten lisäksi tarkastelun kohteena ovat välilliset vaikutukset. Toimialojen tuotokseen allokoitunut raha kiertää paikallistaloudessa aiheuttaen tuloa muille toimialoille. Tässä tutkimuksessa selvitetään toimialojen keskinäisiä vaikutuksia. Matkailun eräs vetovoimatekijä on paikallinen porotalous, mutta miten tämä vaikutus näkyy porotaloudessa. Vastaavasti poro- ja metsätaloutta harjoitetaan samoilla alueilla. Näillä alueilla metsää käsitellään osittain porotalouden ehdoilla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää: 1. paikallistalouden elinkeinojen suorat vaikutukset Inarin kunnan talouteen, 2. toimialojen työllisyysvaikutukset paikallistaloudessa, 3. toimialojen kerrannaisvaikutukset,

10 10 4. toimialojen aiheuttamat kokonaistuotoksen ja työllisyyden brutto- ja nettovaikutukset. Tutkimuksessa on tehty ero luonnonsuojelun ja luontopalveluiden välillä. Luontopalvelut käsittävät vain Metsähallituksen luontopalveluiden toimet. Luonnonsuojelulla tarkoitetaan kaikkia toimia, jotka liittyvät luonnonsuojeluun tai luonnonsuojelualueisiin. 2. TUTKIMUKSEN KOHTEENA OLEVAT PAIKALLISTALOUDEN ELINKEINOT 2.1 Matkailu Luontoon kohdistuvan matkailun yksi perusedellytys on kestävyys. Swarbrooken (1999) mukaan kestävä matkailu tarkoittaa matkailutoimintojen järjestämistä niin, että se tyydyttää matkailijoiden, paikallisväestön ja elinkeinonharjoittajien tarpeet sekä säilyttää tuleville sukupolville mahdollisuudet tyydyttää omat tarpeensa. Uusien matkailumuotojen ja suojelualueiden perustaminen jakaa matkailijavirran yhä laajemmalle alueelle. Matkailuyritysten kasvun taustalla on julkisen sektorin tuki tuotekehittelyssä ja elinkeinojen yhteensovittamisessa. Matkailuun tarvittavat tuotteet ovat luonnostaan olemassa alueella, jolla matkailusta voidaan tehdä elinkeino. Matkailuyrityksien tehtäväksi jää tuotteen syntymiseen vaadittavien välittömien edellytysten, kuten palvelujen ja ohjelman tuottaminen. Inarin kunnan alueelle sijaitseva Saariselän matkailukeskus on hyvä esimerkki matkailutuotteen olemassaolosta. Turistit saapuvat alueelle ihailemaan jylhiä tunturimaisemia ja luonnontilaista erämaata, eivätkä nauttimaan pelkästään matkailuyrityksen palvelutarjonnasta. Toki matkailuyritys tuo toiminnallaan alueelle uusia virkistyskäytön muotoja, joiden ansioista kävijämäärä kasvaa ja matkailijoiden mielenkiinto aluetta kohtaan säilyy tulevinakin vuosina. (Saarinen ja Järviluoma 2002) Saarinen (2001) on esittänyt menestyneen matkailukeskuksen syntyyn vaadittavat tekijät löytämisvaiheesta alueen syrjäytymiseen tai menestykseen. Matkailutuotetta luotaessa olennainen tekijä on alueen luonto, josta yksittäiset kulkijat nauttivat. Mat-

11 11 kailijamäärien lisääntyessä toiminnat organisoituvat ja paikallisen väestön ja matkailijoiden välinen vuorovaikutus lisääntyy. Samalla paikallistalouteen tuleva rahavirta kasvaa ja houkuttelee alueelle lisää yrittäjiä. Elinkeinon merkitys paikallistaloudelle on tässä vaiheessa jo hyvin voimakas. Nopean kasvun jälkeen alue menettää nopeasti suosiotaan, mikäli alueen palvelujen tarjontaa ei lisätä, ja luoda sitä kautta matkailijoille uusia elämyksiä vanhojen tilalle. Mikäli matkailijoiden mielenkiintoa ei kyetä pitämään yllä, siirtyvät he toisiin matkailukohteisiin, jolloin alueen matkailijamäärät laskevat ja matkailun paikallistaloudelliset vaikutukset työllisyyteen ja talouteen vähenevät. Inarin kunnassa tapahtuvasta matkailutoiminnasta valtaosa on keskittynyt Saariselän ympäristöön. Saariselän osuus kunnan alueen yöpymisvuorokausista oli 1980-luvun lopulla noin 57 prosenttia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Saariselän osuus yöpymisvuorokausista on noussut 79 prosenttiin. Samanaikaisesti ulkomaalaisten yöpymiset Inarissa ja erityisesti Saariselällä lisääntyivät selkeästi enemmän kuin suomalaisten. Inarin matkailun erityispiirre on kansainvälisyys. Kauppilan (1998) tekemä nelikenttäanalyysi paljastaa Inarin kuuluvan yhdessä kahdeksan muun kunnan kanssa ulkomaalaisten vapaa-ajan matkailun luokkaan. Vuonna 1989 Saariselällä kirjattiin yöpymistä. Vuonna 2002 yöpymisvuorokausia kirjattiin (Suomen matkailun kehitys 2003). Näiden lukujen ulkopuolelle jäävät retkeilijät, jotka majoittuvat kansallispuistossa autiotuvissa tai teltoissa. Inarin kunnan rekisteröidyt yöpymiset esitetään taulukossa 2. Taulukko 2. Rekisteröidyt yöpymiset Inarin kunnassa ja Saariselällä vuosina 1989, 1999 ja 2002 (Lähde: Suomen matkailun kehitys 2003). Inarin kunta Saariselkä Vuosi Kotimaiset, kpl Ulkomaiset, kpl Kotimaiset, % Ulkomaiset, % Yhteensä, kpl Matkailuyrittäjät uskovat Saariselän vetovoiman kestävän myös tulevaisuudessa. Puhdas luonto, eksoottinen sijainti Euroopan laidalla sekä elinkeinonharjoittajien kiinteä yhteistyö ovat osa elinkeinon tulevaisuuden olemassaoloa. Matkailutoimintaa

12 12 uhkaavina tekijöinä nähdään ainoastaan luonnonkatastrofit, elinkeinonharjoittajien yhteistyökyvyn lasku ja käytettävissä olevan luonnon kantokyvyn kestävyys matkailijamäärien lisääntyessä (Suomen matkailun kehitys 2003). Erityisesti luonnon kantokyvynkestävyys joutuu koetukselle, mikäli matkailunharjoittajien ennuste kävijämäärän kolminkertaistumisesta vuoteen 2020 mennessä pitää paikkansa (taulukko 3). Taulukko 3. Saariselän matkailukeskuksen tulevaisuuden kasvuennusteet (Lähde: Suomen matkailun kehitys 2003). Rekisteröidyt yöpymiset, kpl Työpaikat Saariselän matkailutulo henkilötyövuotta Vuosi Kotimaiset Ulkomaiset Yhteensä milj Metsätalous ja luonnonsuojelu Pohjoisessa metsätaloutta harjoitetaan muuhun Suomeen nähden poikkeuksellisissa olosuhteissa. Toimitaan laajoilla pinta-aloilla ja syrjäisillä seuduilla. Lisäksi lyhyt kasvukausi, laajat luonnonsuojelualueet sekä porotalous antavat oman leimansa Inarin metsätalouteen (Leikola 1979). Suomen Lapissa metsäraja ulottuu pohjoisemmaksi kuin missään muualla maailmassa. Yleensä pohjoisen havumetsärajan elinvoimaisin puulaji on kuusi, mutta Suomessa havumetsärajan muodostaa mänty (Hustich 1952). Tutkimuksin (Oinonen 1956 ja Hyppönen 2002) on todettu metsien uudistamisen olevan monessa suhteessa pohjoisessa Etelä-Suomea helpompaa. Tavanomaisista metsänhoitosuosituksista poiketen uudistetaan Lapissa myös kuusimetsien tuoreet kankaat usein männylle (Heikinheimo 1939, Hyppönen ym. 2003). Voimaperäiset harsintahakkuut 1950-luvulta aina 1980-luvulle saakka, muuttivat Lapin metsätaloutta ja luonnonoloja enemmän kuin mikään muu tekijä ihmistoiminnan aikana (Luhta 1999). Harsintahakkuista 1 johtuen metsien rakenne vinoutui ja muuttui repaleiseksi, vuosittaisten hakkuumäärien ylittäessä vuotuisen kasvun 1 Hakkuutapa, jossa hakattavaksi valitaan useimmiten suurimmat tietyt mitat täyttävät rungot. Käytetään myös nimitystä poimintahakkuut (Lähde: Metsäteollisuus ry 2004).

13 13 (Hyppönen 2002). Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien osuus koko metsämaan pinta-alasta lisääntyi voimakkaasti 1900-luvun jälkipuoliskolla (kuva 2). Lapin metsien käsittelyn valvonnan helpottamiseksi perustettiin suojametsälaki (Metsälaki 1093/ ). Lain tavoitteena oli estää metsärajan aleneminen sekä rajoittaa hakkuita metsänuudistumisen kannalta ongelmallisilla alueilla. Vasta luvulla alueittaiset hakkuumäärät säädettiin kestävälle pohjalle. Osallistava suunnittelu, kansalaismielipiteiden huomioiminen ja poronhoidon tarpeisiin reagoiminen olivat osa metsätalouden uutta suunnittelujärjestelmää Inarin alueella (Luhta 1999). % metsämaan pinta-alasta Aukea Siemenpuusto Pieni taimikko Varttunut taimikko Suojuspuusto Kehitysluokka Inarin kunta Lapin lääni Koko maa Kuva 2. Puuston kehitysluokkajakauma Inarissa, Lapin läänissä ja koko Suomessa (Lähde: Metinfo 2004). Inarin kunnan puuvarat ovat noin m 3. Inarin metsätalousalueen metsämaan puuston keskitilavuus (54 m 3 /ha) ei poikkea Lapin vastaavasta keskitilavuudesta. Suomen metsämaan keskitilavuus on huomattavasti suurempi (98 m 3 /ha). Inarin metsätalousalueen metsämaan hehtaarikohtainen tilavuus on muita metsämaan käyttömuotoja alhaisempi (taulukko 4). Syynä tähän on alueella harjoitettava hakkuutoiminta, joka vähentää vanhojen metsien osuutta ja laskee sitä kautta hehtaarikohtaista tilavuutta (Sandström ym. 2000). Inarin metsätalousalueen metsämaan vuotuinen kasvu on alle 1 m 3 /ha, kun koko maan vuosikasvu on 3,4 m 3 /ha (Sandström ym ja Metsätilastollinen vuosikirja 2003). Uudistuskypsyyden Ylä- Lapin metsät saavuttavat noin 200 vuoden iässä (Sandström ym. 2000).

14 14 Taulukko 4. Inarin puuston tilavuus (m 3 ) maankäyttöluokittain ja metsämaan hehtaarikohtainen tilavuus (m 3 /ha) (Lähde: Sandström ym. 2000). Yhteensä Inari* Metsämaa m 3 Kitumaa m 3 Yhteensä m 3 metsämaalla m 3 /ha Metsätalousalue Metsätalousalue ympäristöarvoja Erämaat Suojelualueet Suojeluohjelmat Virkistysmetsät Kaavat Muut alueet Yhteensä *Mukana myös Lemmenjoen Kittilän puoleinen osa Inarin kunnan maa-alasta noin 91 % on valtion hallinnassa. Näiden alueiden hoidosta ja käytöstä vastaa Metsähallitus. Metsähallitus hallinnoi noin hehtaaria, joista noin hehtaaria sijaitsee metsätalousalueella. Loput pintaalasta kuuluu erilaisiin erämaa- ja suojelualueisiin. Metsähallituksen vuotuiset hakkuumäärät Inarin kunnan alueella ovat vaihdelleet m 3 välillä (Metsähallitus 2004a). Vuosien aikana Metsähallituksen hakkuutoiminta oli alueella vilkkaimmillaan (kuva3). Tuolloin vuotuiset hakkuumäärät olivat kasvua suuremmat (Luhta 1999 ja Metsähallitus 2004a). Metsähallituksen metsätalous työllistää vuositasolla noin 91 henkilöä. Metsähallituksen hakkuutoiminta Inarin alueella toteutetaan pääsääntöisesti metsurityönä. Metsähallituksen hakkuilla on ainoastaan yksi monitoimikone (Heikkuri 2004). Vuosittain Metsähallitus hakkaa noin hehtaarin alueella. Hakkuutoiminta on muuttunut vuodesta 1960 vuoteen 2000 huomattavasti. Kasvatushakkuiden pinta-ala on kasvanut vuodesta 1980 lähtien luvulla Inarin alueen hakkuupoistumasta noin 40 % oli hukkapuuta. Kemijärven sellutehtaan perustamisen (v. 1963) ansiosta Inarin alueen kuitupuun käyttö tehostui ja hakkuupoistumasta jäi enää noin 10 % hyödyntämättä vuonna 1971 (Metsähallitus 2004a).

15 kiintokuutiometriä kuorineen Vuodet Hukkapuu Muu puu Kuitupuu Järeä puu Vuosi Kuva 3. Metsähallituksen hakkuut Inarin kunnassa vuosien välisenä aikana puutavaralajeittain (Lähde: Metsähallitus 2004a). Yksityisten omistaman metsämaan pinta-ala on Inarissa noin ha. Yksityisiä metsänomistajia on noin 700, joista noin 500 on paikallistalouden veronmaksajia (Väisänen 2004). Inarin yksityismetsätaloudelle on ominaista yhteismetsien suuri osuus koko yksityismetsien pinta-alasta. Inarin alueella sijaitsee neljä yhteismetsää, joista kaksi on utsjokelaisten omistuksessa. Utsjokelaisten omistuksessa olevien yhteismetsien metsämaan pinta-ala on yhteensä noin hehtaaria. Inarilaisten omistuksessa olevien kahden yhteismetsän metsämaan pinta-ala on yhteensä noin hehtaaria (Lapin Metsäkeskus 1998). Yksityismetsien vuosittainen hakkuukertymä on vaihdellut m 3 välillä (Metinfo 2004). Metsätalouden maankäyttöä on rajoitettu Inarin alueella perustamalla suojelu- ja erämaa-alueita. Erämaa-alueiden käyttöä säädellään erämaalaissa (62/1991). Lain mukaan erämaa-alueiden tehtävä on alkuperäisen luonnon säilyttäminen ja paikalliskulttuurin elinolojen turvaaminen (62/ ). Erämaa-alueita ei ole kokonaisuudessaan suljettu metsätaloustoiminnan ulkopuolelle, vaan näillä alueilla tulee harjoittaa luonnonmukaista metsänhoitoa. Inarin alueella sijaitsee 6 erämaa-aluetta (taulukko 5). Näiden alueiden osuus kunnan pinta-alasta on yli 50 %. Inarin kunnan alueella sijaitsee myös kaksi kansallispuistoa. Kansallispuistojen perustamisesta säädetään mm. luonnonsuojelulaissa (luonnonsuojelulaki 1096/1996). Lain mukaan kansallispuiston saa perustaa vain valtion omistamalle maalle ja sillä

16 16 on oltava merkitystä yleisenä luonnonnähtävyytenä tai muutoin luonnontuntemuksen lisäämisen tai yleisen luonnonharrastuksen kannalta (Luonnonsuojelulaki 1096/ ). Suomen ehkä tunnetuin kansallispuisto on Urho Kekkosen kansallispuisto (UKK-puisto). UKK-puisto sijaitsee Saariselän matkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä. Puisto sijaitsee vain pieneltä osin Inarin kunnan alueella. Lemmenjoen kansallispuisto sen sijaan sijaitsee lähes kokonaisuudessaan Inarin alueella. Näiden kahden kansallispuiston muodostama pinta-ala kattaa noin 18 % koko Inarin kunnan pinta-alasta (taulukko 5). Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueiden aiheuttamia vaikutuksia paikallistalouteen on pidetty aikaisemmin kielteisinä. On sanottu, että alueen tehokas luonnonvarojen käyttö paikallisten hyväksi estyy samalla kun matkailijat pääsevät vapaasti nauttimaan luonnosta. Paikallisesta luonnosta saavat hyödyn muut kuin paikalliset asukkaat. Viimeaikoina paikalliset asukkaat ovat ymmärtäneet, että luonnonsuojelusta koituu heille taloudellista hyvinvointia (Naskali 2000). Taulukko 5. Erämaa- ja suojelualueiden pinta-alat Inarin kunnassa (Lähde: Sihvo 2002). Erämaa- ja suojelualueet Pinta-ala Inarissa ha Pinta-ala yhteensä ha Hammastunturin erämaa-alue Kaldoaivin erämaa-alue Muotkatunturin erämaa-alue Paistunturin erämaa-alue Sarmitunturin erämaa-alue Vätsärin erämaa-alue Lemmenjoen kansallispuisto Urho Kekkosen kansallispuisto Sammuttijängän-Vaijoenjängän soidensuojelualue Yhteensä Porotalous Laajamittaisen poronhoidon katsotaan alkaneen Suomen käsivarressa 1500-luvulla (Korpijaakko 1989). Ensimmäiset merkinnät poronhoidosta Inarin alueella löytyvät vuodelta 1855, jolloin kunnan kirjoilla oli yksi porosaamelaisperhe. Poronhoito oli tuolloin yleisempää Utsjoen ja Enontekiön kuntien alueella. Valtaosa poroista laidunsi kuitenkin Inarin alueella kuntien välisten raja-aitojen puuttuessa (Luhta 1999) luvun alkaessa enontekiöläisiä poromiehiä perheineen muutti Inariin, jolloin perustettiin myös ensimmäinen paliskunta.

17 17 Paliskunnan pääasiallinen tehtävä on poronhoidosta huolehtiminen ja poronhoitoa käsittelevien asioiden hoito. Jokainen poronomistaja kuuluu johonkin paliskuntaan. Poronhoidosta on kehittynyt asteittain myös saamelaiskulttuurin perusta (Luhta 1999). Kaikilla poromiehillä on paliskunnan sisällä yhtäläinen oikeus pitää laitumena sekä valtion että yksityisen maita. Porojen laiduntamisesta säädetään poronhoitolaissa 848/1990. Poronhoitoalueeseen kuuluu koko Lapin lääni Kemin ja Tornion kaupunkeja sekä Keminmaan kuntaa lukuun ottamatta. Myös osa Oulun läänistä kuuluu poronhoitoalueeseen. Tällä alueella valtion maata ei saa käyttää siten, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa porotaloudelle (Poronhoitolaki 848/ ). Nykypäivänä porotalous elää varsin stressaantuneessa ympäristössä, mikä aiheuttaa konflikteja sekä elinkeinon sisällä että poronhoidon ja muun yhteiskunnan välillä (Heikkinen 2002). Paliskunnilla on pääsääntöisesti kolmenlaisia ongelmia. Ongelmat liittyvät maankäyttömuotojen välisiin näkemyseroihin, yhteiskunnan asettamiin rajoitteisiin ja ilmastollisiin tekijöihin (Jääskö 2003). Metsätalous rajoittaa porojen käytettävissä olevien laidunten määrää. Uudistushakkuiden vaikutukset porotalouteen ovat sekä positiivisia että negatiivisia. Uudistusaloilla porojen talviravinnon saanti vaikeutuu tuulen tuiskuttaessa lumenpinnan kovaksi, estäen siten porojen talviravinnon hankkimisen kaivamalla. Oikein ajoitetut talvihakkuut kuitenkin lisäävät porojen talviravintoa lupon pudotessa hakkuiden yhteydessä maahan (Helle 1995). Luppolaitumien uusiutuminen vie aikaa noin sata vuotta (Saastamoinen 1982). Uudistushakkuualoille porot palaavat noin 4-10 vuoden kuluttua hakkuun päättymisestä. Harvennushakkuin tai taimikonhoidoin käsitellyille aloille porot palaavat nopeammin. Hakkuutoiminnan yhteydessä syntyvä hakkuutähde on pääsyynä käsiteltyjen alueiden laiduntamattomuuteen (Bostedt ym. 2003). Uudistusaloilla jäkälä- ja luppovarat pienenevät, mutta porojen kesäravintona käyttämän metsälauhan määrä lisääntyy (Kumpula 2002). Laidunintensiteetin on kuitenkin todettu kasvavan puuston tiheyden alentuessa (Sandström ym. 2000). Harvennushakkuut parantavat jäkälän esiintymistä, koska sammalet eivät kestä paljon valoa. Jäkälän kasvu on hyvin hidasta, joten toipuminen hakkuun aiheuttamasta rasituksesta vie aikaa. Nuori metsikkö ei ole jäkälälaitumena vanhan veroinen, joten porot kaivavat mieluummin vanhoissa metsissä (Helle 1995).

18 18 Porotalouden toimintaa ohjataan yhteiskunnan luomien rajoitteiden mukaan. Yhteiskunnan toimesta on asetettu suurimmat sallitut poromäärät paliskunnittain. Inarin alueella on kahdeksan paliskuntaa, joista jokaiselle maa- ja metsätalousministeriö on asettanut suurimmat sallitut eloporoluvut. Eloporoluvut määräytyvät talvilaidunten kunnon mukaan. Talvikautena paliskunnan alueella laiduntavien porojen määrä ei saa ylittää paliskunnan talvilaidunten kestävää tuottokykyä (Poronhoitolaki 848/ ). Poromäärien rajoittamisella pyritään ylilaidunnuksen ennaltaehkäisemiseen. Eloporoluvut määrätään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan (taulukko 6). Valtiovallan ja laidunten kantokyvyn lisäksi porotaloutta rajoittaa ilmasto. Ilmasto-olosuhteet ovat muuttuneet vuosien aikana. Vuosittaiset vaihtelut lumipeitteen paksuudessa tuovat oman vaikeutensa porojen talviseen ravinnonhankintaan (Turi 2002). Kaikista ongelmista huolimatta, joihin porotalouden harjoittajat ovat törmänneet tämän päivän yhteiskunnassa, porotalous on säilynyt merkittävänä elinkeinona Inarissa. Pääelinkeinonaan porotaloutta harjoittaa Inarin kunnassa noin 150 perhettä. Kaikkiaan kunnan alueella on noin 650 poronomistajaa (Alanko 2004). Taulukko 6. Paliskunnittaiset poromäärät ja poronomistajat vuodelta (Lähde: Poromieslehti ) Paliskunta Sallittu eloporomäärä Eloporot Teurasporot Poron omistajia Poroa/ omistaja Näätämö Muddusjärvi Vätsäri Paatsjoki Ivalo Hammastunturi Sallivaara Muotkatunturi Yhteensä

19 19 3. TUTKIMUSMENETELMÄT JA -AINEISTO 3.1 Menetelmät Paikallistalouden tulonmuodostus Paikallistaloudella tarkoitetaan tässä yhteydessä yhden kunnan määrittämää maantieteellistä ulottuvuutta. Tulo kiertää taloudessa (kunnassa ja seutukunnassa) kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin yksiköiden kesken. Talouteen tulee tuloja myös ulkopuolelta, samoin kuin tuloja virtaa alueelta ulos (Vatanen 2001). Tarkastelualueena kunta on varsin pieni yksikkö ja siten altis ulkoisille vaikutuksille (Susiluoto 1999). Tulonmuodostuksen kuvaukseen käytettävä panos-tuotosmalli on luonteeltaan puhdas kysyntämalli, jota kuluttajat, yritykset, julkinen sektori ja vienti ohjaavat. Perusmuodossaan alueellinen panos-tuotosmalli on staattinen. Kerrannaisvaikutuksia panos-tuotosmallissa ei voida jaksottaa ajallisesti, vaan kaikki vaikutukset tapahtuvat tarkasteluajankohdassa. Dynaamisen mallin aineistovaatimukset ovat huomattavasti suuremmat, joten on perusteltua käyttää staattista mallia (Susiluoto 1999). Paikallistalouden tulonmuodostukseen vaikuttava tekijä on talouden avoimuus. Siirryttäessä kohti pienempää talousyksikköä rahavirrat sisään- ja ulospäin lisääntyvät (Robison 1997). Paikallistalouden tulonmuodostuksen kiertokulkuun voidaan sisällyttää kotitaloudet, julkinen sektori ja investoinnit, jolloin rahavirtojen liikettä yli aluerajojen voidaan tarkkailla. Rose ja Stevens (1991) ovat esittäneet paikallistalouden tulonmuodostuksen ongelmakohtia. Tulovirtoja alueelta ulospäin aiheuttavat paikallistalouden asukkaat, jotka kohdistavat kulutuksensa alueen ulkopuolelle esimerkiksi lomamatkoina. Alueella käyvät turistit vastaavasti tuovat tuloa alueelle, vaikka eivät ole paikallistalouden veronmaksajia. Matkailusta paljon tuloja saavan paikallistalouden rahavirta on positiivinen. Tulonmuodostukseen vääristymää luovat myös henkilöt, jotka työskentelevät ja kuluttavat paikallistalouden alueella, mutta eivät ole paikallistalouden veronmaksajia. Vastakohtana edelliselle ovat henkilöt, jotka työskentelevät alueen ulkopuolella, mutta kuluttavat paikallistaloudessa. Kaikki edellä esitellyt ongelmat voidaan kuitenkin ottaa huomioon riittävän tarkasti paikallistalouden tulonmuodostusta kuvaavaa matriisia muokattaessa.

20 Yleinen panos-tuotosmalli Panos-tuotosmenetelmän avulla aluetalouksia voidaan tutkia kattavasti ja samalla nähdä ne koko kansantalouden osina. Menetelmän kehittäjänä pidetään Wassily Leontiefiä, jonka kansantalouksia käsittelevästä tutkimuksesta panos-tuotosmallin katsotaan syntyneen vuonna Ensimmäistä yleistä panos-tuotosmallia on käytetty aluetaloudellisessa tutkimuksessa 1950-luvulla, pioneereina olivat Leontief sekä aluetieteen perustaja Walter Isard. (Susiluoto 1999) Panos-tuotosanalyysit tehdään panos-tuotostaulukoiden avulla. Tarkastelun kohteena ovat toimialojen väliset hyödykevirrat. Hyödykevirtaa voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta. Tarkasteltaessa tarjonnan eli tuotannon näkökulmasta puhutaan tuotoksesta, kun tarkastelu kohdistetaan kysynnän eli käytön näkökulmaan puhutaan panoksesta (Forssell 1985, Susiluoto 1999). Leontiefin kehittämän kokonaistasapainotarkasteluun perustuvan mallin perusajatus on, että talous rakentuu sektoreista, jotka ottavat vastaan, muokkaavat ja luovuttavat aineellisia ja aineettomia hyödykevirtoja (Nenonen 1976). Panos-tuotostutkimuksessa voidaan erottaa kaksi osaa: panos-tuotostaulukot ja panos-tuotosmallit (taulukko 7). Panostuotostaulukot ovat kansantalouden tilinpitoa täydentävä ja tarkentava osa. Taulukosta nähdään hyödykkeiden virrat toimialojen välillä. Rivillä kuvataan toimialan tuotannon käyttö välituotteina muilla toimialoilla sekä lopputuotekäyttö. Sarakkeilla kuvataan toimialan toisilta toimialoilta hankkimat välituotepanokset sekä tuotannossa tarvittavien peruspanosten käyttö. Peruspanokseksi luetaan työpanos, pääomapanos, välilliset verot ja tuonti. (Forssell 1985, Nenonen 1976)

21 21 Taulukko 7. Panostaulukon yhteys panoskertoimiin (Lähde: Forssell 1985). PT-taulu Panoskerroin Toimiala Varsinainen maatalous Varsinainen maatalous Toimiala Varsinainen maatalous 5,80 0,59 2 Muu maatalous 0,84 0,09 3 Metsästys ja kalastus 0,00 0,00 4 Metsätalous 0,83 0,08 5 Mineraalien kaivu 2,34 0,24 6 Lihan- ja kalanjalostus 0,00 0,00 Tuotos perushintaan 9,81 1,00 Panos-tuotosmallissa oletetaan toimialojen kokonaistuotoksien olevan riippuvaisia tuotteisiin kohdistuvasta loppu- ja välituotekysynnästä. Lopputuotteiden valmistamiseen toimialat tarvitsevat tuotantoteknologiansa mukaisesti panoksia. Panos-tuotosmallissa aggregoidut toimialakohtaiset kokonaistuotokset ovat riippuvaisia lopputuotekysynnästä ja toimialojen keskinäisistä taloustoimista (panoskäytöstä) yhtälön (1) mukaisesti: X 1 = ( I A) Y, (1) missä X = toimialojen kokonaistuotokset (tulot), Y = toimialojen lopputuotekysyntä, (I-A) -1 = toimialojen keskinäisiä riippuvuuksia kuvaava kerrannaismatriisi, ns. Leontiefin käänteismatriisi. I = yksikkömatriisi ja A = panoskerroinmatriisi (A ij =Z ij /X j, Z ij on toimialan X i tuotoksen käyttö toimialan X j tuotantopanoksena). Mallin lähtökohta on, että talouden yksityiset toimialat tuottavat hyödykkeitä, joita talouden kaikki instituutiot käyttävät loppu- tai välituotteina. Osa toimialoista käyttää tuotantoprosessissaan muiden toimialojen tuotosta panoksenaan tuotteidensa valmistamiseen (Vatanen 2001).

22 Kerrannaisvaikutukset Panos-tuotosmallin rakenne ja panoskertoimet määrittävät toimialojen panoskerrointen käänteismatriisin (I-A) -1 eli Leontiefin matriisin, joka ilmaisee toimialojen kokonaistuotoksien ja lopputuotteiden kysynnän välisen riippuvuuden. Matriisin sarakkeen rivi ilmaisee tarvittavan tuotannon rivin toimialalta, jotta sarakkeen toimiala voi tuottaa yhden lopputuoteyksikön (Forssell 1985). Toimialan lopputuotteen kysynnän aiheuttaman tuotantotoiminnan kerrannaisvaikutus saadaan toimialan sarakesummana. Toimialan alkuperäinen kysynnän lisäys on yhden yksikön suuruinen, jonka vuoksi diagonaalielementti muodostuu suuremmaksi kuin yksi. Käänteismatriisin sarakkeiden summat eli tuotantokertoimet ilmaisevat taaksepäin suuntautuvia tuotannon kerrannaisvaikutuksia. Matriisiyhtälöin määriteltyinä toimialan kokonaistuotosvaikutukset (TM) eli tuotantokertoimet ovat Leontiefin käänteismatriisin sarakesummat ' ' 1 TM = e ( I A), (2) missä ' e on ns. summaus- eli yksikkövektori. Kerrannaisvaikutukset (ME) ovat kokonaisvaikutus vähennettynä lopputuoteyksikön oma vaikutus eli ME = TM e. (3) Välitön kerrannaisvaikutus (DME) on panoskerroinmatriisin A sarakesummat eli ' ' DME = e A. (4) Välilliset kerrannaisvaikutukset (IME) ovat kerrannaisvaikutukset (ME) vähennettynä välittömät kerrannaisvaikutukset (DME) eli IME = ME DME. (Vatanen 2001) (5) Kokonaistuotosmalli Leontiefin perusmallin oletuksen mukaan välituotteiden tuotanto perustuu lopputuotteiden kysyntään, koska lopputuotteiden valmistukseen käytetään välituotteita. Tästä johtuen toimialojen väliset suhteet voivat muodostua siten, että osa toimialoista tuottaa pelkästään välituotteita. Tällaisten toimialojen kokonaisvaikutuksia ei

23 23 voida laskea, koska lopputuotekysyntää pidetään tarkastelun lähtökohtana. Toimialoittaisen kokonaistuotoksen kokonaisvaikutuksen laskemiseksi on johdettu ns. kokonaistuotosmalli, jossa toimialan tuotoksen arvioinnin lähtökohtana on lopputuoteyksikön sijaan kokonaistuotosyksikkö (Szyrmer 1992). Inarin kaltaisen pienen paikallistalouden toimialojen keskinäisiä riippuvuuksia kuvattaessa on perusteltua käyttää kokonaistuotosmallia yleisen panos-tuotosmallin sijaan. Pienten tarkasteluyksiköiden kokonaistuotokset tunnetaan huomattavasti paremmin kuin yleisen panos-tuotosmallin vaatimat lopputuotekysynnät (Vatanen 2001). Kokonaistuotosmalli voidaan esittää ns. TF -matriisin avulla, joka on Leontiefin matriisin muunnos. Siinä toimialojen kokonaistuotokset ovat riippuvaisia kokonaistuotoksesta, eikä lopputuotekysynnästä. Toimialan kokonaistuotosvaikutus itsensä kanssa on yksi ja muiden toimialojen vaikutus on aina pienempi kuin yksi (Vatanen 2001). Muunnos suoritetaan jakamalla Leontiefin matriisin sarakkeiden luvut saman matriisin diagonaaliluvuilla ^ TF = ( I A) (( I A) jj ), (6) ^ 1 1 missä ( I A) on Leontiefin käänteismatriisin ( I A) diagonaalivektorista jj muodostetun diagonaalimatriisin käänteismatriisi. TF-matriisia käytetään kerrannaisvaikutusten analysoinnissa kuten perinteistä Leontiefin käänteismatriisia. Ainoa ero kokonaistuotos- ja Leontiefin matriisin välillä on, että kokonaistuotosmallin tuotantokertoimet ovat pienempiä kuin yleisen Leontiefin mallin tuotantokertoimet (Vatanen 2001). Toimialan kokonaistuotoksen muille toimialoille aiheuttama kokonaistuotosvaikutus saadaan kertomalla TF matriisilla kokonaistuotoksista muodostettu diagonaalimatriisi ^ X. ^ R = ( TF) X, (7)

24 24 missä R on kokonaistuotosvaikutusmatriisi eli lyhyemmin tulosmatriisi. Tulosmatriisin diagonaalisoluissa ovat toimialojen kokonaistuotokset ja sarakkeet osoittavat, miten sarakkeen toimiala on edellyttänyt kokonaistuotosta muilta toimialoilta. Sarakesumma muodostaa toimialan kokonaisvaikutuksen. Saatu kokonaisvaikutus on toimialan aiheuttama bruttovaikutus, koska siinä ei huomioida muiden toimialojen vaikutusta toimialan kokonaistuotokseen. (Vatanen 2001) Tulosmatriisin rivit osoittavat muiden toimialojen vaikutukset jokaisen rivin toimialan kokonaistuotoksen muodostumiseen. Matriisin avulla voidaan eritellä toimialojen vaikutukset toisiinsa ja laskea toimialoittaiset nettovaikutukset tarkastelun kohteena olevassa taloudessa. Toimialojen nettovaikutusten summa on yhtä suuri toimialojen kokonaistuotosten kanssa. Nettovaikutukset (NX) lasketaan tulosmatriisin avulla. Toimialan kokonaistuotokseen lisätään sen aiheuttamat vaikutukset muille toimialoille (sarakesummat) ja vähennetään muiden toimialojen kokonaistuotoksien vaikutukset ao. toimialan kokonaistuotokseen (rivisumma). Mitä enemmän toimiala tarvitsee muiden toimialojen tuotteita välituotteiksi ja mitä enemmän se tuottaa määrällisesti lopputuotetta, sitä suurempi on toimialan nettovaikutus. (Vatanen 2001) NX ' ' = X ( e R) R e (8) Paikallinen panos-tuotosmalli Kansallista panos-tuotostaulua ei voida suoraan soveltaa paikallistasolle. Alueiden väliset tuotantorakenteet vaihtelevat paljon, joten kansallinen panos-tuotostaulu on eräänlainen keskiarvo monen eri alueen tuotantorakenteesta. Lisäksi siirryttäessä kohti pienempiä alue- ja paikallistalouksia, alueen ulkopuolelle suuntautuvan kaupan merkitys kasvaa (Miller ja Blair 1985). Paikallinen panos-tuotosmalli ei poikkea muodollisesti lainkaan koko kansantalouden mallista, koska se on molemmissa muotoa X = ( I A) 1 Y. Mallin edellyttämän aineiston rakentamisessa joudutaan useimmiten toimimaan eri tavalla paikallisten tietojen puutteellisuuden vuoksi. Kansallisista panoskertoimista voidaan johtaa alueen tuotantorakennetta vastaavat panoskertoimet (kuva 4). Tällöin on tiedettävä alueen toimialojen tuotanto sekä panosten ja lopputuotteiden kysyntä. Toimialojen poisto tai yhdisteleminen ei vaikuta

25 25 mallin ratkaisuun, vaan alueen kerrannaisvaikutusmatriisin kertoimiin ja matriisin sarakesummiin (Nenonen 1976). Maakuntakohtainen panostuotostutkimus Kunnan tuotantorakenteen kuvaava taulukko. aggregoidut toimialat Aggregoidaan maakunnan panos-tuotostaulun toimialat vastaamaan kunnan toimialoja. Kuva 4. Maakunnan panos-tuotostaulun aggregoiminen kunnan toimialarakenteen mukaiseksi. Kunnan panos-tuotostaulua laadittaessa oletetaan toimialojen tuotantotekniikan olevan samanlainen sekä maakunnassa että tarkastelun kohteena olevassa kunnassa. Tällöin toimialan kuntakohtainen tuotantotekniikkariippuvainen panoskerroin voi olla pienempi kuin toimialan maakunnan panoskerroin. Tällaisessa tilanteessa ostava toimiala tuo osan tai kaiken käyttämästään panoksesta kunnan ulkopuolelta, koska kunnan toimialat eivät tuota riittävästi tarvittavia panoksia. Muutos maakunnan panoskertoimista kunnan panoskertoimiksi tehdään ristikkäissijaintiosamäärän avulla. (Jensen ym. 1979, Vatanen 2001) X a m a ia i = i s m = k X ; i a, a 1,..., p, missä (9) k s ia s X i =, i a, (10) s X a missä X on toimialan kokonaistuotos, alaindeksi i viittaa kunnan perustoimialoihin (i=1,,40), alaindeksi a viittaa seutukunnan aggregoituihin toimialoihin (a=1,,p), yläindeksi s viittaa kuntaan ja m maakuntaan. Määritellyt seutukunnan ja maakuntien aggregoidut toimialat ovat kuntakohtaisten toimialojen yhteyksien lähtökohta. Maakunnan aggregoitujen toimialojen välituotekäytön avulla lasketaan maakunnan m uudet panoskertoimet ( ). A a

26 26 ^ m m m 1 A a = Z a ( X a ), (11) m m 1 missä ( ) on maakunnan aggregoitujen toimialojen välituotekäyttö, ja ( ) on Z a maakunnan aggregoitujen toimialojen kokonaistuotoksista muodostettu diagonaalimatriisin käänteismatriisi. Koska panoskertoimia ei ole olemassa seutukunta tai kuntatasolta, muodostetaan maakunnan panoskerrointen avulla kunnan panoskertoimet. (Jensen ym.1979, Vatanen 2001) X a ^ X X CiLQ ij =, (12) X X s i s j m i m j missä X kuvaa toimialan kokonaistuotosta, i on välituotetta myyvä toimiala, j on panosta ostava toimiala, s kuvaa seutukuntaa ja m maakuntaa. Ristikkäissijaintiosamäärän ollessa yhtä suuri tai suurempi kuin yksi, pystyy seutukunnan toimiala myymään riittävän määrän tuotosta ostavan toimialan panokseksi. Tällöin seutukunnan panoskerroinmatriisin alkion arvo saadaan suoraan maakunnan panoskertoimesta. Ristikkäissijaintiosamäärän ollessa pienempi kuin yksi ei seutukunnan myyvä toimiala voi tyydyttää ostavan toimialan panostarvetta, vaan osa panoksesta on tuotava seudun ulkopuolelta. Tällöin toimialan seutukunnan panoskerroin saadaan kertomalla ristikkäissijaintiosamäärä toimialan maakunnan panoskertoimella. Ristikkäissijaintiosamäärän ollessa pienempi kuin yksi myös seutukunnan panoskerroin on pienempi kuin maakunnan panoskerroin. a = a, kun CiLQ ij 1 (13) s ij m ij a = CiLQ a, kun CiLQ ij 1 (14) s ij ij m ij Seudun panoskerroinmatriisin avulla voidaan nyt laskea seutukunnan toimialojen välinen välituotematriisi, kun tiedetään seutukunnan toimialojen kokonaistuotokset. Z s ^ s s = A X, (15)

27 missä s X^ diagonaalimatriisi, 27 on seutukunnan toimialojen kokonaistuotoksista muodostettu s A toimialojen välinen välituotematriisi. on seudun panoskerroinmatriisi ja s Z on seutukunnan Näin saatu matriisi kuvaa seutukunnan toimialojen välisiä suhteita. Tästä on edelleen siirryttävä kunnan talouden tarkasteluun. Kunnan panoskerrointen johtaminen on analoginen maakunnan ja seutukunnan johtamisen kanssa. Tällä tavoin johdetusta matriisista puuttuvat vielä toimialat, joita ei ole virallisissa tilastoissa esitetty toimialoina. Tällaisia toimialoja ovat mm. kotitaloudet, Metsähallituksen luonnonsuojelu, matkailu, metsätalouden jako valtion- ja yksityismetsätalouteen ja porotalous. Näiden toimialojen erottelu päätoimialoista tapahtuu kyseisten toimialojen kustannusrakenteiden selvityksillä, joiden avulla voidaan selvittää toimialojen panoskäytöt. Näiden toimialojen muodostaminen esitetään liitteessä Aineisto Perusaineisto Kuntakohtaisen tilinpitomatriisin laadinnan lähtökohtana oli Tilastokeskuksen alueellinen panos-tuotostutkimus vuodelta Alueellinen panos-tuotostutkimus pitää sisällään maakunnalliset panos-tuotostaulut 37 toimialan luokituksella. Panos-tuotostutkimus kuvaa maakunnittain toimialojen välisiä yhteyksiä vuonna 1995 (Tilastokeskus 2000). Tutkimuksessa käytettiin Lapin maakunnan tietoja. Pohjois-Lapin seutukunnan tietoja käytettiin hyväksi muokattaessa kuntakohtaisia tietoja toimialojen maksamista palkansaajakorvauksista ja yrittäjän voitosta. Seutukunta-aineistosta hyödynnettiin toimialoittaisia tietoja kokonaistuotoksesta, välituotekäytöstä, arvonlisäyksestä ja palkansaajakorvauksista (Tilastokeskus 2003e). Liitteessä 1 esitetään kunnan tilinpitomatriisin ja maakunnan panos-tuotostaulujen toimialojen väliset yhteydet. Kunnan tilinpitomatriisissa on 16 toimialaa. Näiden toimialojen tuotos- ja työllisyystiedot kasattiin kunnassa toimivista toimialoista (Tilastokeskus 2003g). Kunnan tilinpitomatriisiin muodostettiin Metsähallituksen luontopalveluille, matkailulle, Metsähallituksen metsätaloudelle, yksityismetsätaloudelle, porotaloudelle, julkiselle sektorille

28 28 ja kotitaloudelle toimialat, joiden kokonaistuotos, työllisyys ja panosrakenteet selvitettiin. Porotalouden, matkailun sekä metsätalouden panosrakenteet selvitti Alpo Ahonen (Ahonen 2004). Muiden toimialojen panosrakenteet johdettiin. Toimialarakenteita tarkennettiin julkisen sektorin ja kotitalouksien osalta. Julkisen sektorin toiminta pitää sisällään kunnan ja valtion toiminnan. Alueellisesta panostuotostutkimuksesta saatuja kuntakohtaisia tietoja tarkennettiin kunnan toimintakertomuksilla ja tilastokeskuksen tiedoilla kunnan toiminnasta (Inarin kunta 2000, 2001 ja 2002 ja Tilastokeskus 2003b). Näiden lisäksi tutkimuksessa käytettiin tietoja Kansaneläkelaitoksen tulonsiirroista alueelle (Laine 2004). Kotitalouksien tulot saatiin Tilastokeskuksen tulo- ja varallisuustilastosta, joka kuvaa tulonsaajien valtionveronalaisia tuloja ja veroja kunnittain (Tilastokeskus 2003d). Tutkimusta varten tehtiin Inarin kunnan asukkaille suunnattu kyselytutkimus. Kyselytutkimuksen tarkasteluyksikkönä oli kotitalous. Tutkimuksen perusjoukkoon valittiin satunnaisotannalla 1500 henkilöä, joiden kotikuntana oli Inari. Lisäksi otosjoukkoon kuuluvan täytyi olla täysi-ikäinen. Kyselyn lopulliseksi vastausprosentiksi saatiin 35,5 kahden postituskierroksen jälkeen. Kyselyn avulla selvitettiin luontaiselinkeinojen merkitys paikallistalouden asukkaille, tulojen muodostusta sekä tulojen käyttöä. Lisäksi kotitalouskyselyn avulla saatiin tietoa luontaiselinkeinojen työllisyysvaikutuksista. Kyselylomake on liitteenä 2. Liitteessä 3 on esitetty luontaiselinkeinojen tulovaikutukset. Tutkimuksessa käytettiin mm. seuraavia tietoja. 1. Tilastokeskuksen julkaisema panos-tuotostutkimus (Tilastokeskus 2000). 2. Tilastokeskuksen viralliset tilastot kunnasta: bruttokansantuote, työpaikkatilasto, kokonaistuotos (Tilastokeskus 2003b, 2003c, 2003d, 2003e ja 2003g). 3. Porotalouden, matkailun ja metsätalouden toimialojen johdetut panosrakenteet (Ahonen 2004). 4. Kunnan tili- ja toimintakertomus (Inarin kunta 2000, 2001 ja 2002). 5. Kela: tulonsiirrot kotitalouksille (Laine 2004). 6. Valtionavustukset (Inarin kunta 2000, 2001 ja 2002).

Luonnon käyttöön perustuvien elinkeinojen paikallistaloudelliset vaikutukset Inarissa

Luonnon käyttöön perustuvien elinkeinojen paikallistaloudelliset vaikutukset Inarissa Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Eero Vatanen Eero Vatanen, Jussi Pirkonen, Alpo Ahonen, Mikko Hyppönen ja Ilmo Mäenpää Luonnon käyttöön perustuvien elinkeinojen paikallistaloudelliset

Lisätiedot

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Liisa Saarenmaa MMM 11.12.2014 16.12.2014 1 Tausta MMM tilasi Metlalta Ylä-Lapin metsien kestävä käyttötutkimushankkeen vuonna 2003. Hanke käynnistyi

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet: Packalen, T., Salminen O., Hirvelä, H. & Härkönen,

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa Rovaniemi 2.2.2016 MMT Kirsi-Marja Korhonen Valtion maiden metsätalous on erityistä! Metsätalouden toiminnan keskeinen erityispiirre ovat Metsähallituslain

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja lla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty seuraavia

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Julkistustilaisuus 30.5.2017, Ravintola Loisteen Kaarre Marja Knuuttila ja Eero Vatanen #ruokatyötä340tuhannelle #ruokaketju Ruoka-ala (ruokaketju)

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä Poronhoito muuttuvassa ympäristössä 13.11.2014 Mari Väänänen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL/ Kuvagalleria POROT-hanke Maankäytön suunnittelua palvelevan porotalouden paikkatietokannan rakentaminen

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen aikaiset aluetaloudelliset vaikutukset

Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen aikaiset aluetaloudelliset vaikutukset ANNI ISOJÄRVI Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen aikaiset aluetaloudelliset vaikutukset RAPORTTI / JOULUKUU 2013 TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Kymenlaakson metsäbiotalous

Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.

Lisätiedot

KEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

KEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Suomen suurin paliskunta Pinta-ala 5600 km2 150 poronomistajaa Suurin sallittu

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Kietäväinen Asta, Vatanen Eero & Ronkainen Suvi. vaikutukset seka muut arvot: kohti kokonaisarvoa?

Kietäväinen Asta, Vatanen Eero & Ronkainen Suvi. vaikutukset seka muut arvot: kohti kokonaisarvoa? Kietäväinen Asta, Vatanen Eero & Ronkainen Suvi Porotalouden taloudelliset ja tyo llista va t vaikutukset seka muut arvot: kohti kokonaisarvoa? Lapin yliopisto Rovaniemi 2013 Asta Kietäväinen, Eero Vatanen

Lisätiedot

12 Lineaarialgebran sovelluksia

12 Lineaarialgebran sovelluksia Lineaarialgebran sovelluksia, Panos-tuotos -analyysi 1 12 Lineaarialgebran sovelluksia Tässä kappaleessa esitellään sovelluksia. Ainakin osa sovelluksista on luennoilla syytä käydä läpi niin varhain kuin

Lisätiedot

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Metsä Group Tutkimuksen tavoite 1) Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia puurakentamisen osuuden lisäämisellä olisi työllisyyteen? rakennustuotteiden

Lisätiedot

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut

Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut Kuusamo luontomatkailukohteena FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut Kansallispuiston kokonaisarvon muodostuminen Kansallispuiston kokonaisarvo Käyttöarvot Ei-käyttöarvot Suorat käyttöarvot (virkistys,

Lisätiedot

Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö-hankkeen nykytila ja muutamia ehdotuksia tarkasteluihin

Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö-hankkeen nykytila ja muutamia ehdotuksia tarkasteluihin Skenaariot (A. Ahtikoski) LIITE 3. (5 s.) Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö-hankkeen nykytila ja muutamia ehdotuksia tarkasteluihin * nykytilanne (syyskuu 2006) lähtökohdaksi valittiin ke 13.9. kokouksessa

Lisätiedot

Porotalouden merkitys paikallistaloudelle

Porotalouden merkitys paikallistaloudelle Porotalouden merkitys paikallistaloudelle Asta Kietäväinen Lapin yliopisto, Arktinen keskus Pauliina Kietäväinen Esitelmän kulku - Tutkimushankkeesta - Työllisyys ja pakallistalous - Muut merkitykset -

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli

MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen 2.6.2016 (c) Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 1 Matkailun merkitys

Lisätiedot

Tuotosmalli panos-tuotosanalyysin välineenä menetelmä, teoria ja paikallistaloudelliset sovellukset

Tuotosmalli panos-tuotosanalyysin välineenä menetelmä, teoria ja paikallistaloudelliset sovellukset Tuotosmalli panos-tuotosanalyysin välineenä menetelmä, teoria ja paikallistaloudelliset sovellukset Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 19 Eero vatanen Tuotosmalli panostuotosanalyysin

Lisätiedot

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa Konnevesi 14.3.2017 Maija Mikkola 2 Mikä on Metsähallitus? valtion liikelaitos, jolla on sekä liiketoimintaa että julkisia hallintotehtäviä liiketoimintaa Metsähallitus

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Pääjohtaja Pentti Hyttinen 11.10.2016 Valtion maat ja vedet 9 121 000 hehtaaria maa-alueita. 3 417 000 hehtaaria vesialueita. Valtion

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Luontomatkailun mahdollisuudet Lapissa

Luontomatkailun mahdollisuudet Lapissa Luontomatkailun mahdollisuudet Lapissa Ville Hallikainen, erikoistutkija, dos. Päättäjien 33. Metsäakatemia, Pohtimolampi 27.9.2012 Luontomatkailun käsite Luontomatkailun käsitteen rajaus vaihtelee Luonto

Lisätiedot

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Mikkeli 5.6.2015 Etelä-Savon

Lisätiedot

Kartta kullanhuuhdonta-alueista (kartan mittakaava ohjeellinen) Maanmittauslaitos HL2012:0076 Kulta-Eskortti Hirsimaa Petri Selvitys kullanhuuhdontaluvan HL2012:0076 mahdollisista myöntämisen esteistä

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki Alueellinen panos-tuotos tutkimus 2002 Iltapäiväseminaari 4.10.2006 Helsinki Esityksen rakenne!1. Valmistuneet tiedot maakunnittain!2. Muutamia perustietoja!3. Tuloksia!4. Miten käsiksi tietoihin!5. Sovelluskohde:

Lisätiedot

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö HE 9/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi, kuuleminen eduskunnan valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostossa 24.2.2016 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset

Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset Raportti 14.12.2009 asianro 3017/52/2009 Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset Metsähallitus, luontopalvelut yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä

Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä Luontomatkailu, metsät ja hyvinvointi Metlan työraportteja 52: 139 152 Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä Riikka Puhakka 1 Johdanto Kansallispuistoista

Lisätiedot

Työryhmämuistio MMM 2003:15 Selvitys Ylä-Lapin metsä- ja porotalouden yhteensovittamisesta Helsinki 2003

Työryhmämuistio MMM 2003:15 Selvitys Ylä-Lapin metsä- ja porotalouden yhteensovittamisesta Helsinki 2003 Työryhmämuistio MMM 2003:15 Selvitys Ylä-Lapin metsä- ja porotalouden yhteensovittamisesta Helsinki 2003 Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriö asetti 3.5.2002 päätöksellään Dnro

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 24.5.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 24.5.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 24.5.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011 Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) MALLI 1. Varsinais-Suomen ja Turun seudun matkailutulo ja -työllisyys 2011-2012 MALLI 2. Satakunnan, sen

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KERRANNAISVAIKUTUSTEN MALLINTAMINEN

ALUEELLISTEN KERRANNAISVAIKUTUSTEN MALLINTAMINEN TAMPEREEN YLIOPISTO Taloustieteiden laitos ALUEELLISTEN KERRANNAISVAIKUTUSTEN MALLINTAMINEN Kansantaloustiede Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2008 Ohjaaja: Jari Vainiomäki Kaisa Aaltonen Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 2011 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Savossa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Savossa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Savossa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Miksi tutkimus tehtiin? Pro gradu-tutkielma Sodankylän kunnalla tarve tutkia matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia

Lisätiedot

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Lauri Suihkonen, Terhi Koskela, Riitta Hänninen ja Maarit Kallio Metsäntutkimuslaitos Metlan monimuotoisuustutkimuksen

Lisätiedot

PANOS-TUOTOSMALLIT. Olavi Rantala ETLA

PANOS-TUOTOSMALLIT. Olavi Rantala ETLA PANOS-TUOTOSMALLIT Olavi Rantala ETLA 19.11.2013 Panos-tuotosmalli Esimerkkitapauksena kahden toimialan kansantalouden panos-tuotosriippuvuudet: Y1 = a11y1 + a12y2 + b11c + b12g + b13k + b14x Y2 = a21y1

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN YHTEENSOVITTAMINEN YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari TUTKIMUKSEN TARKOITUS Selvittää paikallisten

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

SUOMEN VIINITILOJEN TALOUDELLINEN MERKITYS TILALIKÖÖRIN MYYNNIN VAPAUTTAMISEN VAIKUTUS

SUOMEN VIINITILOJEN TALOUDELLINEN MERKITYS TILALIKÖÖRIN MYYNNIN VAPAUTTAMISEN VAIKUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KAUPPAKORKEAKOULU SUOMEN VIINITILOJEN TALOUDELLINEN MERKITYS TILALIKÖÖRIN MYYNNIN VAPAUTTAMISEN VAIKUTUS Kansantaloustiede Pro gradu-tutkielma 2011 Eveliina Kaitala JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

Lisätiedot

Inarin matkailueurot ja -työpaikat

Inarin matkailueurot ja -työpaikat Nordia Tiedonantoja Numero 1/2008 Inarin matkailueurot ja -työpaikat Pekka Kauppila & (toim.) Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla Ville Hallikainen Tutkimukseen osallistuneet: Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Timo Helle, Eero Mattila, Kari Mikkola, Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

YLÄ-LAPIN METSÄKIISTAN RATKAISU TUTKIMUSTA JA POLITIIKKAA

YLÄ-LAPIN METSÄKIISTAN RATKAISU TUTKIMUSTA JA POLITIIKKAA YLÄ-LAPIN METSÄKIISTAN RATKAISU TUTKIMUSTA JA POLITIIKKAA Toimittanut Ulrica Gabrielsson Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskiviikkona 17.5.2006 keskustelutilaisuuden "Ylä-Lapin

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot