ELINKEINOJEN PAIKALLISTALOUDELLISET VAIKUTUKSET INARIN KUNNASSA. Jussi Pirkonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELINKEINOJEN PAIKALLISTALOUDELLISET VAIKUTUKSET INARIN KUNNASSA. Jussi Pirkonen"

Transkriptio

1 Metsätieteellinen tiedekunta Faculty of Forestry ELINKEINOJEN PAIKALLISTALOUDELLISET VAIKUTUKSET INARIN KUNNASSA Jussi Pirkonen METSÄSUUNNITTELUN JA EKONOMIAN PRO GRADU JOENSUU 2005

2 Elinkeinojen paikallistaloudelliset vaikutukset Inarin kunnassa Jussi Pirkonen Joensuun yliopisto Metsätieteellinen tiedekunta Pro gradu työ, 60 sivua + liitteet Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Inarin kunnan elinkeinojen paikallistaloudellisia vaikutuksia vuosien välisenä ajanjaksona. Lähemmän tarkastelun kohteena tutkimuksessa olivat Metsähallituksen luontopalvelut, matkailu, Metsähallituksen metsätalous, yksityismetsätalous ja porotalous. Tutkimus tehtiin Rovaniemen metsäntutkimusasemalla maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta. Tutkimusaineistona käytettiin Tilastokeskuksen tilastoja Pohjois-Lapin seutukunnasta ja Inarin kunnasta. Inarin kunnan toimialojen panoskerrointen selvittämiseen käytettiin Tilastokeskuksen panos-tuotostutkimusta vuodelta Lisäksi aineistoa täydennettiin Inarin kunnan kotitalouksiin lähetetyllä kyselyllä sekä paikallisille elinkeinonharjoittajille tehdyillä tiedusteluilla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin panostuotosmenetelmään ja sosiaalitilinpitoanalyysiin perustuvaa paikallistalouden kokonaistuotosmallia. Mallin avulla voitiin vertailla toimialojen välisiä yhteyksiä sekä toimialojen aiheuttamia kokonaistulo- ja työllisyysvaikutuksia sekä kerrannaisvaikutuksia. Paikallistalouden merkittävin toimiala sekä työllisyydellä että kokonaistulolla mitattuna oli matkailu. Suurimmat kokonaistuotosyksikön kerrannaisvaikutukset aiheutuivat Metsähallituksen luontopalveluista ja metsätaloudesta. Paikallistalouden kerrannaisvaikutusten keskeisenä välittäjänä toimivat kotitaloudet. Metsähallituksen työllisistä yli 90 % oli paikallistalouden veronmaksajia, joten toiminnasta maksetut palkkatulot jäivät kotitalouksille ja siten kiertämään paikallistalouteen. Porotalouden asema paikallistalouden tulonmuodostuksessa ei ollut merkittävä. Toimialalla oli kuitenkin tärkeä rooli paikallistalouden työllisyyden kannalta, sekä alkuperäisen kulttuurin säilyttäjänä ja matkailutoiminnan yhtenä vetovoimatekijänä.

3 Effects of local sources of livelihood in the municipality of Inari Jussi Pirkonen University of Joensuu Faculty of Forestry Master of thesis, pages 60 + appendixes Abstract The objective of this study was to research the impacts of local sources of livelihood in the municipality of Inari. In this study I analysed five sources of livelihood, which were nature conservation carried out by Metsähallitus, tourism, forestry carried out by Metsähallitus, forestry practiced by private landowners and reindeer husbandry. The study was carried out at the Rovaniemi Research Station of the Finnish Forest Research Institute. The material used in this study was extracted from Statistics Finland. The data were separated at the regional and at the local level. Nationwide input-output analysis from 1995 was used in calculating local economics coefficients. Questionnaires were sent to households in the Inari area in order to assist in determining consumption. The material was supplemented with queries sent to some local businesses. The method used was a combination of normal input-output analysis and the social account matrix method. By using this model it was possible to compare the links between local businesses. The total income and employment effect were also investigated. The results show that the most important source of livelihood in the region of Inari was tourism. Tourism was the main employer, and the total income from tourism was also the highest. Nature conservation and forestry carried out by Metsähallitus had the greatest multiplicative effects. Household caused the main multiplicative effects in the local economy. As over 90 % of Metsähallitus employees were taxpayers in the local economy, income remained in the municipality and had positive effects in the multiplicative effects. The role of reindeer husbandry in income formation was not significant. However, this sector played the main role in preserving the cultural heritage and in supporting tourism in the region of Inari.

4 ALKUSANAT Lapin luonto luo outoa taikaa se on kaunis ja vertaamaton. Huiput vaarojen kauaksi hohtaa, ruska loistossaan kuin satu on. (Könönen 1965) Näin alkavat erään Lappia käsittelevän laulun sanat. Tuo synkkä, mutta silti niin valoisa maantieteellinen alue on valloittanut myös työn tekijän sydämen. Tästä syystä minulla on ollut suunnaton ilo saada olla mukana tutkimuksessa, jonka tutkimuskohteena on ollut Lapin elinkeinot ja luonnon hyödyntäminen. Tämän mahdollisuuden minulle antoi Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija Mikko Hyppönen Roveniemen tutkimusasemalta. Työni ohjaajana toimi Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimuskeskuksen tutkija Eero Vatanen, joka omalla ammattitaidollaan edesauttoi tutkimukseni tekoa. Lisäksi tahdon kiittää Rovaniemen tutkimusaseman tutkijoita, joilta olen saanut arvokkaita kommentteja ja neuvoja työni tekoon. Tämä työ tehtiin maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella. Roveniemellä Jussi Pirkonen

5 5 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimusalue Tutkimuksen tavoitteet TUTKIMUKSEN KOHTEENA OLEVAT PAIKALLISTALOUDEN ELINKEINOT Matkailu Metsätalous ja luonnonsuojelu Porotalous TUTKIMUSMENETELMÄT JA -AINEISTO Menetelmät Paikallistalouden tulonmuodostus Yleinen panos-tuotosmalli Kerrannaisvaikutukset Kokonaistuotosmalli Paikallinen panos-tuotosmalli Aineisto Perusaineisto Aineiston muokkaus TULOKSET Paikallistalouden kokonaistulot ja työlliset Elinkeinojen kerrannais- ja kokonaistuotosvaikutukset Toimialojen brutto- ja nettovaikutukset TULOSTEN TARKASTELU Paikallistalouden elinkeinojen tulevaisuus Tulosten luotettavuus YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET

6 6 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Pohjois-Suomessa useat elinkeinot ovat riippuvaisia herkän luonnon käytöstä. Näissä olosuhteissa luonnonsuojelun, matkailun sekä metsä- ja porotalouden edustajien näkemysten yhteensovittaminen on ollut ajoittain vaikeaa. Matkailutoiminnan laajentuminen ja keskittyminen tietyille alueille on luonut lisää paineita maankäyttömuotojen välille. Maankäyttömuotojen väliset ristiriidat ovat päätyneet jopa konfliktin asteelle (Saarela 2003). Ristiriidat johtuvat pääasiassa taloudellisten, ekologisten ja sosiaalisten näkemysten erilaisista näkökulmista. Ylä-Lapin alueella ristiriidat ovat voimakkaimmin heijastuneet metsätalouden harjoittajien ja poronomistajien välillä. Ylä-Lappiin kuuluvat Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnat. Nämä kolme kuntaa ovat saamelaisten kotiseutualuetta (Riissanen & Härkönen 2000). Tämän vuoksi alueen valtionmailla ei saa harjoittaa muuta toimintaa siten, että paikallisen väestön mahdollisuus porotalouden harjoittamiseen oleellisesti heikkenee (Poronhoitolaki 848/ ). Lain määrittelemä termi oleellisesta heikkenemisestä on hyvin tulkinnallinen, joten elinkeinojen keskinäiset positiiviset ja negatiiviset vaikutukset riippuvat tarkastelun suorittavan osapuolen omista intresseistä. Puuntuotanto ja porotalous aiheuttavat jonkin verran haittaa toisilleen. Porotalouden metsätaloudelle aiheuttamista haitoista puhuttiin jo 1900-luvun alussa, jolloin Aaltonen ja Lassila (1920) kiinnittivät huomiota porojen metsän uudistamiselle aiheuttamiin vahinkoihin. Ylä-Lapin elinkeinojen yhteensovittamisesta on tehty useita selvityksiä, joiden pohjalta on annettu maankäyttörajoituksia. Maa- ja metsätalousministeriö asetti vuonna 2002 selvitysmiehen, jonka tehtävänä oli kuulla Ylä-Lapin elinkeinojen harjoittajien intressiryhmiä ja laatia sen pohjalta raportti elinkeinojen merkityksestä alueelle. Raportin tuli pitää sisällään myös elinkeinojen taloudellista tarkastelua. Saarela (2003) toteaa raportissaan, että Ylä-Lapin alueelta ei ole olemassa tutkittua tietoa metsä- ja porotalouden paikallistaloudellisista vaikutuksista, eikä myöskään työllisyysvaikutuksia ole selvitetty. Maa- ja metsätalousministeriön asettama selvitysryhmä Ylä- Lapin metsä- ja porotalouden yhteensovittamisesta tarkasteli toimialojen suoria tulo-

7 7 vaikutuksia, eikä huomioinut toimialojen keskinäisiä kytköksiä ja sitä kautta syntyviä kerrannaisvaikutuksia (Saarela 2003). Tämä tutkimus, joka sai pro gradu muodon, tehtiin maa- ja metsätalousministeriön tilauksesta Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen yksikössä. Selvitys on osa laajempaa tutkimushanketta Pohjois-Lapin metsien kestävästä käytöstä. 1.2 Tutkimusalue Tutkimuksen kohteena ovat Inarin kunnan talous, sen rakenne ja eri elinkeinojen keskinäiset riippuvuudet kerrannaisvaikutusten muodossa. Inarin kunta sijaitsee Pohjois-Lapissa (kuva 1). Naapurikuntia ovat pohjoisessa Utsjoki, etelässä Sodankylä, lounaassa Kittilä ja lännessä Enontekiö. Inari on pinta-alaltaan Suomen suurin ja samalla suojelualuevaltaisin kunta. Peräti 78 % kunnan pinta-alasta on eri päätösten perusteella suojeltu. Kansallispuistojen osuus pinta-alasta on 15,5 %, erämaa-alueiden 34,6 %. Metsätalouskäytössä kunnan pinta-alasta on 24 %. Kunnan kokonaispinta-ala on km 2, josta maata on km 2 ja vettä km 2 (Inarin kunta 2004). Kuva 1. Inarin kunta sijaitsee Pohjois-Suomessa. Puuton alue (yli 450 metriä merenpinnan yläpuolella (mpy)) erottuu kartasta harmaana, ruskea alue on mpy ja vihreä alue on alle 280 mpy. Kasvillisuudeltaan Inari kuuluu pohjoisboreaaliseen metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen. Kunnan alueella on erotettavissa kolme erilaista pienilmastoaluetta. Suurin osa kunnasta on Metsä-Lappia, joka on Suomen mantereisinta aluetta. Vallitsevana puulajina on mänty, mutta myös koivua esiintyy paikoitellen. Kunnan pohjoisimmat osat kuuluvat merellisempään Tunturi-Lappiin, jonka ainoa puulaji on tunturikoivu. (Luhta 1999)

8 8 Inarin kunnan ilmasto on huomattavan leuto verrattuna samalla leveysasteella oleviin Pohjois-Amerikan, Grönlannin sekä Siperian osiin, koska Skandinavian pohjoisosia lämmittää Golf-virta. Tämän vuoksi Inarin kunnan elinkeinorakenne poikkeaa myös Venäjän ja Kanadan pohjoisten osien elinkeinorakenteesta. Ylä-Lappi lukeutuu yleisessä ilmastoluokituksessa lyhyt- ja kylmäkesäisen lumimetsäilmaston alueeseen, jolla kasvukauden hallat ovat tavallisia eikä kuivakausia esiinny. Alueen sisäinen ilmastollinen vaihtelu on kuitenkin huomattavaa, varsinkin alava Inarin allas ja osa Tenon laaksoa ovat ilmastollisesti muuta Ylä-Lappia suotuisampia alueita. (Luhta 1999) Termisen kasvukauden pituus on Inarissa vuorokautta, kun taas etelässä Ahvenanmaalla ylletään noin 180 vrk:n kasvukauteen. Kasvukauden tehoisan lämpötilan summa vaihtelee Inarin kunnan eteläosien noin asteesta pohjoisosien noin 450 asteeseen. Eteläisimmässä Suomessa ylletään paikoin jopa 1250 asteen tehoisan lämpötilan summaan kasvukaudella. (Luhta 1999) Inarin kunnan väkiluku lisääntyi vuoteen 1994, jonka jälkeen kunnan asukasluku on laskenut. Vuonna 2002 Inarissa oli 7217 asukasta, asukastiheyden ollessa vain 0,48 asukasta maaneliökilometriä kohden. Väestöstä yli puolet asuu kunnan keskustaajamassa Ivalossa. Saamelaisia väestöstä on noin kolmannes. Ikärakenteeltaan kunta ei poikkea muun Suomen ikärakenteesta. Vuonna 2002 kuntalaisista 17,2 % oli alle 15-vuotiaita, 68,7 % oli vuotiaita ja 14,1 % yli 65-vuotiaita. (Inarin kunta 2004) Inarin kunnassa alkutuotannolla ja palveluilla on suuri osuus koko maahan ja Lapin lääniin verrattuna (taulukko 1). Sekä poro- että metsätaloudella on huomattava paikallistaloudellinen ja työllistävä merkitys. Matkailutoiminnan kautta syntyy myös paljon palvelualan työpaikkoja, porotalouteen matkailun ohjelmapalveluina ja metsäsektorille luontopalveluina (Saarela 2003). Luontoon painottuvan matkailun kehittäminen edellyttää alkuperäisen luonnon säilyttämistä. Alueen elinkeinot eivät nykyisin tarjoa riittävästi työpaikkoja alueen työikäiselle väestölle. Kunnan työttömyysaste oli vuonna ,8 %, koko maan keskiarvon ollessa 10,1 % (TE keskus, Lappi 2004).

9 9 Taulukko 1. Ylä-Lapin, Lapin ja koko maan elinkeinorakenne (Lähde: Sandström ym. 2000). Elinkeinojen osuus alueen kokonaistuotannosta (%/v). Kunta Alkutuotanto Jalostus Palvelut Inari, % 10,4 9,8 76,7 Utsjoki, % 11,3 6,0 77,6 Enontekiö, % 12,5 5,8 76,8 Lappi, % 6,2 22,2 69,0 Koko maa, % 4,9 26,8 66,6 1.3 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on kuvata Inarin kunnan paikallistalouden tulonmuodostus ja kokonaistuotos toimialoittain. Lisäksi selvitetään toimialojen kokonaistuotoksien kerrannaisvaikutukset. Koko tutkimushankkeen kysymyksen asettelun kannalta tärkeimmät toimialat ovat Metsähallituksen luontopalvelut, matkailu, Metsähallituksen metsätalous, yksityismetsätalous ja porotalous Näitä toimialoja kutsutaan tutkimuksen kohteena oleviksi toimialoiksi. Näiden toimialojen lisäksi kunnan tilinpitomatriisissa otetaan huomioon kaikki kunnassa harjoitettavat elinkeinot joko sellaisinaan tai yhdisteltyinä muihin toimialoihin. Kotitalouksista muodostetaan oma toimiala. Tavoitteena on tarkastella toimialojen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia paikallistalouden brutto- ja nettorahavirtoihin ja työllisyyteen. Tutkimuksen avulla pyritään selvittämään Metsähallituksen luontopalveluiden, matkailun, Metsähallituksen metsätalouden, yksityismetsätalouden ja porotalouden vaikutusta paikallistalouden tulonmuodostukseen ja työllisyyteen. Välittömien paikallistaloudellisten vaikutusten lisäksi tarkastelun kohteena ovat välilliset vaikutukset. Toimialojen tuotokseen allokoitunut raha kiertää paikallistaloudessa aiheuttaen tuloa muille toimialoille. Tässä tutkimuksessa selvitetään toimialojen keskinäisiä vaikutuksia. Matkailun eräs vetovoimatekijä on paikallinen porotalous, mutta miten tämä vaikutus näkyy porotaloudessa. Vastaavasti poro- ja metsätaloutta harjoitetaan samoilla alueilla. Näillä alueilla metsää käsitellään osittain porotalouden ehdoilla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää: 1. paikallistalouden elinkeinojen suorat vaikutukset Inarin kunnan talouteen, 2. toimialojen työllisyysvaikutukset paikallistaloudessa, 3. toimialojen kerrannaisvaikutukset,

10 10 4. toimialojen aiheuttamat kokonaistuotoksen ja työllisyyden brutto- ja nettovaikutukset. Tutkimuksessa on tehty ero luonnonsuojelun ja luontopalveluiden välillä. Luontopalvelut käsittävät vain Metsähallituksen luontopalveluiden toimet. Luonnonsuojelulla tarkoitetaan kaikkia toimia, jotka liittyvät luonnonsuojeluun tai luonnonsuojelualueisiin. 2. TUTKIMUKSEN KOHTEENA OLEVAT PAIKALLISTALOUDEN ELINKEINOT 2.1 Matkailu Luontoon kohdistuvan matkailun yksi perusedellytys on kestävyys. Swarbrooken (1999) mukaan kestävä matkailu tarkoittaa matkailutoimintojen järjestämistä niin, että se tyydyttää matkailijoiden, paikallisväestön ja elinkeinonharjoittajien tarpeet sekä säilyttää tuleville sukupolville mahdollisuudet tyydyttää omat tarpeensa. Uusien matkailumuotojen ja suojelualueiden perustaminen jakaa matkailijavirran yhä laajemmalle alueelle. Matkailuyritysten kasvun taustalla on julkisen sektorin tuki tuotekehittelyssä ja elinkeinojen yhteensovittamisessa. Matkailuun tarvittavat tuotteet ovat luonnostaan olemassa alueella, jolla matkailusta voidaan tehdä elinkeino. Matkailuyrityksien tehtäväksi jää tuotteen syntymiseen vaadittavien välittömien edellytysten, kuten palvelujen ja ohjelman tuottaminen. Inarin kunnan alueelle sijaitseva Saariselän matkailukeskus on hyvä esimerkki matkailutuotteen olemassaolosta. Turistit saapuvat alueelle ihailemaan jylhiä tunturimaisemia ja luonnontilaista erämaata, eivätkä nauttimaan pelkästään matkailuyrityksen palvelutarjonnasta. Toki matkailuyritys tuo toiminnallaan alueelle uusia virkistyskäytön muotoja, joiden ansioista kävijämäärä kasvaa ja matkailijoiden mielenkiinto aluetta kohtaan säilyy tulevinakin vuosina. (Saarinen ja Järviluoma 2002) Saarinen (2001) on esittänyt menestyneen matkailukeskuksen syntyyn vaadittavat tekijät löytämisvaiheesta alueen syrjäytymiseen tai menestykseen. Matkailutuotetta luotaessa olennainen tekijä on alueen luonto, josta yksittäiset kulkijat nauttivat. Mat-

11 11 kailijamäärien lisääntyessä toiminnat organisoituvat ja paikallisen väestön ja matkailijoiden välinen vuorovaikutus lisääntyy. Samalla paikallistalouteen tuleva rahavirta kasvaa ja houkuttelee alueelle lisää yrittäjiä. Elinkeinon merkitys paikallistaloudelle on tässä vaiheessa jo hyvin voimakas. Nopean kasvun jälkeen alue menettää nopeasti suosiotaan, mikäli alueen palvelujen tarjontaa ei lisätä, ja luoda sitä kautta matkailijoille uusia elämyksiä vanhojen tilalle. Mikäli matkailijoiden mielenkiintoa ei kyetä pitämään yllä, siirtyvät he toisiin matkailukohteisiin, jolloin alueen matkailijamäärät laskevat ja matkailun paikallistaloudelliset vaikutukset työllisyyteen ja talouteen vähenevät. Inarin kunnassa tapahtuvasta matkailutoiminnasta valtaosa on keskittynyt Saariselän ympäristöön. Saariselän osuus kunnan alueen yöpymisvuorokausista oli 1980-luvun lopulla noin 57 prosenttia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Saariselän osuus yöpymisvuorokausista on noussut 79 prosenttiin. Samanaikaisesti ulkomaalaisten yöpymiset Inarissa ja erityisesti Saariselällä lisääntyivät selkeästi enemmän kuin suomalaisten. Inarin matkailun erityispiirre on kansainvälisyys. Kauppilan (1998) tekemä nelikenttäanalyysi paljastaa Inarin kuuluvan yhdessä kahdeksan muun kunnan kanssa ulkomaalaisten vapaa-ajan matkailun luokkaan. Vuonna 1989 Saariselällä kirjattiin yöpymistä. Vuonna 2002 yöpymisvuorokausia kirjattiin (Suomen matkailun kehitys 2003). Näiden lukujen ulkopuolelle jäävät retkeilijät, jotka majoittuvat kansallispuistossa autiotuvissa tai teltoissa. Inarin kunnan rekisteröidyt yöpymiset esitetään taulukossa 2. Taulukko 2. Rekisteröidyt yöpymiset Inarin kunnassa ja Saariselällä vuosina 1989, 1999 ja 2002 (Lähde: Suomen matkailun kehitys 2003). Inarin kunta Saariselkä Vuosi Kotimaiset, kpl Ulkomaiset, kpl Kotimaiset, % Ulkomaiset, % Yhteensä, kpl Matkailuyrittäjät uskovat Saariselän vetovoiman kestävän myös tulevaisuudessa. Puhdas luonto, eksoottinen sijainti Euroopan laidalla sekä elinkeinonharjoittajien kiinteä yhteistyö ovat osa elinkeinon tulevaisuuden olemassaoloa. Matkailutoimintaa

12 12 uhkaavina tekijöinä nähdään ainoastaan luonnonkatastrofit, elinkeinonharjoittajien yhteistyökyvyn lasku ja käytettävissä olevan luonnon kantokyvyn kestävyys matkailijamäärien lisääntyessä (Suomen matkailun kehitys 2003). Erityisesti luonnon kantokyvynkestävyys joutuu koetukselle, mikäli matkailunharjoittajien ennuste kävijämäärän kolminkertaistumisesta vuoteen 2020 mennessä pitää paikkansa (taulukko 3). Taulukko 3. Saariselän matkailukeskuksen tulevaisuuden kasvuennusteet (Lähde: Suomen matkailun kehitys 2003). Rekisteröidyt yöpymiset, kpl Työpaikat Saariselän matkailutulo henkilötyövuotta Vuosi Kotimaiset Ulkomaiset Yhteensä milj Metsätalous ja luonnonsuojelu Pohjoisessa metsätaloutta harjoitetaan muuhun Suomeen nähden poikkeuksellisissa olosuhteissa. Toimitaan laajoilla pinta-aloilla ja syrjäisillä seuduilla. Lisäksi lyhyt kasvukausi, laajat luonnonsuojelualueet sekä porotalous antavat oman leimansa Inarin metsätalouteen (Leikola 1979). Suomen Lapissa metsäraja ulottuu pohjoisemmaksi kuin missään muualla maailmassa. Yleensä pohjoisen havumetsärajan elinvoimaisin puulaji on kuusi, mutta Suomessa havumetsärajan muodostaa mänty (Hustich 1952). Tutkimuksin (Oinonen 1956 ja Hyppönen 2002) on todettu metsien uudistamisen olevan monessa suhteessa pohjoisessa Etelä-Suomea helpompaa. Tavanomaisista metsänhoitosuosituksista poiketen uudistetaan Lapissa myös kuusimetsien tuoreet kankaat usein männylle (Heikinheimo 1939, Hyppönen ym. 2003). Voimaperäiset harsintahakkuut 1950-luvulta aina 1980-luvulle saakka, muuttivat Lapin metsätaloutta ja luonnonoloja enemmän kuin mikään muu tekijä ihmistoiminnan aikana (Luhta 1999). Harsintahakkuista 1 johtuen metsien rakenne vinoutui ja muuttui repaleiseksi, vuosittaisten hakkuumäärien ylittäessä vuotuisen kasvun 1 Hakkuutapa, jossa hakattavaksi valitaan useimmiten suurimmat tietyt mitat täyttävät rungot. Käytetään myös nimitystä poimintahakkuut (Lähde: Metsäteollisuus ry 2004).

13 13 (Hyppönen 2002). Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien osuus koko metsämaan pinta-alasta lisääntyi voimakkaasti 1900-luvun jälkipuoliskolla (kuva 2). Lapin metsien käsittelyn valvonnan helpottamiseksi perustettiin suojametsälaki (Metsälaki 1093/ ). Lain tavoitteena oli estää metsärajan aleneminen sekä rajoittaa hakkuita metsänuudistumisen kannalta ongelmallisilla alueilla. Vasta luvulla alueittaiset hakkuumäärät säädettiin kestävälle pohjalle. Osallistava suunnittelu, kansalaismielipiteiden huomioiminen ja poronhoidon tarpeisiin reagoiminen olivat osa metsätalouden uutta suunnittelujärjestelmää Inarin alueella (Luhta 1999). % metsämaan pinta-alasta Aukea Siemenpuusto Pieni taimikko Varttunut taimikko Suojuspuusto Kehitysluokka Inarin kunta Lapin lääni Koko maa Kuva 2. Puuston kehitysluokkajakauma Inarissa, Lapin läänissä ja koko Suomessa (Lähde: Metinfo 2004). Inarin kunnan puuvarat ovat noin m 3. Inarin metsätalousalueen metsämaan puuston keskitilavuus (54 m 3 /ha) ei poikkea Lapin vastaavasta keskitilavuudesta. Suomen metsämaan keskitilavuus on huomattavasti suurempi (98 m 3 /ha). Inarin metsätalousalueen metsämaan hehtaarikohtainen tilavuus on muita metsämaan käyttömuotoja alhaisempi (taulukko 4). Syynä tähän on alueella harjoitettava hakkuutoiminta, joka vähentää vanhojen metsien osuutta ja laskee sitä kautta hehtaarikohtaista tilavuutta (Sandström ym. 2000). Inarin metsätalousalueen metsämaan vuotuinen kasvu on alle 1 m 3 /ha, kun koko maan vuosikasvu on 3,4 m 3 /ha (Sandström ym ja Metsätilastollinen vuosikirja 2003). Uudistuskypsyyden Ylä- Lapin metsät saavuttavat noin 200 vuoden iässä (Sandström ym. 2000).

14 14 Taulukko 4. Inarin puuston tilavuus (m 3 ) maankäyttöluokittain ja metsämaan hehtaarikohtainen tilavuus (m 3 /ha) (Lähde: Sandström ym. 2000). Yhteensä Inari* Metsämaa m 3 Kitumaa m 3 Yhteensä m 3 metsämaalla m 3 /ha Metsätalousalue Metsätalousalue ympäristöarvoja Erämaat Suojelualueet Suojeluohjelmat Virkistysmetsät Kaavat Muut alueet Yhteensä *Mukana myös Lemmenjoen Kittilän puoleinen osa Inarin kunnan maa-alasta noin 91 % on valtion hallinnassa. Näiden alueiden hoidosta ja käytöstä vastaa Metsähallitus. Metsähallitus hallinnoi noin hehtaaria, joista noin hehtaaria sijaitsee metsätalousalueella. Loput pintaalasta kuuluu erilaisiin erämaa- ja suojelualueisiin. Metsähallituksen vuotuiset hakkuumäärät Inarin kunnan alueella ovat vaihdelleet m 3 välillä (Metsähallitus 2004a). Vuosien aikana Metsähallituksen hakkuutoiminta oli alueella vilkkaimmillaan (kuva3). Tuolloin vuotuiset hakkuumäärät olivat kasvua suuremmat (Luhta 1999 ja Metsähallitus 2004a). Metsähallituksen metsätalous työllistää vuositasolla noin 91 henkilöä. Metsähallituksen hakkuutoiminta Inarin alueella toteutetaan pääsääntöisesti metsurityönä. Metsähallituksen hakkuilla on ainoastaan yksi monitoimikone (Heikkuri 2004). Vuosittain Metsähallitus hakkaa noin hehtaarin alueella. Hakkuutoiminta on muuttunut vuodesta 1960 vuoteen 2000 huomattavasti. Kasvatushakkuiden pinta-ala on kasvanut vuodesta 1980 lähtien luvulla Inarin alueen hakkuupoistumasta noin 40 % oli hukkapuuta. Kemijärven sellutehtaan perustamisen (v. 1963) ansiosta Inarin alueen kuitupuun käyttö tehostui ja hakkuupoistumasta jäi enää noin 10 % hyödyntämättä vuonna 1971 (Metsähallitus 2004a).

15 kiintokuutiometriä kuorineen Vuodet Hukkapuu Muu puu Kuitupuu Järeä puu Vuosi Kuva 3. Metsähallituksen hakkuut Inarin kunnassa vuosien välisenä aikana puutavaralajeittain (Lähde: Metsähallitus 2004a). Yksityisten omistaman metsämaan pinta-ala on Inarissa noin ha. Yksityisiä metsänomistajia on noin 700, joista noin 500 on paikallistalouden veronmaksajia (Väisänen 2004). Inarin yksityismetsätaloudelle on ominaista yhteismetsien suuri osuus koko yksityismetsien pinta-alasta. Inarin alueella sijaitsee neljä yhteismetsää, joista kaksi on utsjokelaisten omistuksessa. Utsjokelaisten omistuksessa olevien yhteismetsien metsämaan pinta-ala on yhteensä noin hehtaaria. Inarilaisten omistuksessa olevien kahden yhteismetsän metsämaan pinta-ala on yhteensä noin hehtaaria (Lapin Metsäkeskus 1998). Yksityismetsien vuosittainen hakkuukertymä on vaihdellut m 3 välillä (Metinfo 2004). Metsätalouden maankäyttöä on rajoitettu Inarin alueella perustamalla suojelu- ja erämaa-alueita. Erämaa-alueiden käyttöä säädellään erämaalaissa (62/1991). Lain mukaan erämaa-alueiden tehtävä on alkuperäisen luonnon säilyttäminen ja paikalliskulttuurin elinolojen turvaaminen (62/ ). Erämaa-alueita ei ole kokonaisuudessaan suljettu metsätaloustoiminnan ulkopuolelle, vaan näillä alueilla tulee harjoittaa luonnonmukaista metsänhoitoa. Inarin alueella sijaitsee 6 erämaa-aluetta (taulukko 5). Näiden alueiden osuus kunnan pinta-alasta on yli 50 %. Inarin kunnan alueella sijaitsee myös kaksi kansallispuistoa. Kansallispuistojen perustamisesta säädetään mm. luonnonsuojelulaissa (luonnonsuojelulaki 1096/1996). Lain mukaan kansallispuiston saa perustaa vain valtion omistamalle maalle ja sillä

16 16 on oltava merkitystä yleisenä luonnonnähtävyytenä tai muutoin luonnontuntemuksen lisäämisen tai yleisen luonnonharrastuksen kannalta (Luonnonsuojelulaki 1096/ ). Suomen ehkä tunnetuin kansallispuisto on Urho Kekkosen kansallispuisto (UKK-puisto). UKK-puisto sijaitsee Saariselän matkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä. Puisto sijaitsee vain pieneltä osin Inarin kunnan alueella. Lemmenjoen kansallispuisto sen sijaan sijaitsee lähes kokonaisuudessaan Inarin alueella. Näiden kahden kansallispuiston muodostama pinta-ala kattaa noin 18 % koko Inarin kunnan pinta-alasta (taulukko 5). Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueiden aiheuttamia vaikutuksia paikallistalouteen on pidetty aikaisemmin kielteisinä. On sanottu, että alueen tehokas luonnonvarojen käyttö paikallisten hyväksi estyy samalla kun matkailijat pääsevät vapaasti nauttimaan luonnosta. Paikallisesta luonnosta saavat hyödyn muut kuin paikalliset asukkaat. Viimeaikoina paikalliset asukkaat ovat ymmärtäneet, että luonnonsuojelusta koituu heille taloudellista hyvinvointia (Naskali 2000). Taulukko 5. Erämaa- ja suojelualueiden pinta-alat Inarin kunnassa (Lähde: Sihvo 2002). Erämaa- ja suojelualueet Pinta-ala Inarissa ha Pinta-ala yhteensä ha Hammastunturin erämaa-alue Kaldoaivin erämaa-alue Muotkatunturin erämaa-alue Paistunturin erämaa-alue Sarmitunturin erämaa-alue Vätsärin erämaa-alue Lemmenjoen kansallispuisto Urho Kekkosen kansallispuisto Sammuttijängän-Vaijoenjängän soidensuojelualue Yhteensä Porotalous Laajamittaisen poronhoidon katsotaan alkaneen Suomen käsivarressa 1500-luvulla (Korpijaakko 1989). Ensimmäiset merkinnät poronhoidosta Inarin alueella löytyvät vuodelta 1855, jolloin kunnan kirjoilla oli yksi porosaamelaisperhe. Poronhoito oli tuolloin yleisempää Utsjoen ja Enontekiön kuntien alueella. Valtaosa poroista laidunsi kuitenkin Inarin alueella kuntien välisten raja-aitojen puuttuessa (Luhta 1999) luvun alkaessa enontekiöläisiä poromiehiä perheineen muutti Inariin, jolloin perustettiin myös ensimmäinen paliskunta.

17 17 Paliskunnan pääasiallinen tehtävä on poronhoidosta huolehtiminen ja poronhoitoa käsittelevien asioiden hoito. Jokainen poronomistaja kuuluu johonkin paliskuntaan. Poronhoidosta on kehittynyt asteittain myös saamelaiskulttuurin perusta (Luhta 1999). Kaikilla poromiehillä on paliskunnan sisällä yhtäläinen oikeus pitää laitumena sekä valtion että yksityisen maita. Porojen laiduntamisesta säädetään poronhoitolaissa 848/1990. Poronhoitoalueeseen kuuluu koko Lapin lääni Kemin ja Tornion kaupunkeja sekä Keminmaan kuntaa lukuun ottamatta. Myös osa Oulun läänistä kuuluu poronhoitoalueeseen. Tällä alueella valtion maata ei saa käyttää siten, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa porotaloudelle (Poronhoitolaki 848/ ). Nykypäivänä porotalous elää varsin stressaantuneessa ympäristössä, mikä aiheuttaa konflikteja sekä elinkeinon sisällä että poronhoidon ja muun yhteiskunnan välillä (Heikkinen 2002). Paliskunnilla on pääsääntöisesti kolmenlaisia ongelmia. Ongelmat liittyvät maankäyttömuotojen välisiin näkemyseroihin, yhteiskunnan asettamiin rajoitteisiin ja ilmastollisiin tekijöihin (Jääskö 2003). Metsätalous rajoittaa porojen käytettävissä olevien laidunten määrää. Uudistushakkuiden vaikutukset porotalouteen ovat sekä positiivisia että negatiivisia. Uudistusaloilla porojen talviravinnon saanti vaikeutuu tuulen tuiskuttaessa lumenpinnan kovaksi, estäen siten porojen talviravinnon hankkimisen kaivamalla. Oikein ajoitetut talvihakkuut kuitenkin lisäävät porojen talviravintoa lupon pudotessa hakkuiden yhteydessä maahan (Helle 1995). Luppolaitumien uusiutuminen vie aikaa noin sata vuotta (Saastamoinen 1982). Uudistushakkuualoille porot palaavat noin 4-10 vuoden kuluttua hakkuun päättymisestä. Harvennushakkuin tai taimikonhoidoin käsitellyille aloille porot palaavat nopeammin. Hakkuutoiminnan yhteydessä syntyvä hakkuutähde on pääsyynä käsiteltyjen alueiden laiduntamattomuuteen (Bostedt ym. 2003). Uudistusaloilla jäkälä- ja luppovarat pienenevät, mutta porojen kesäravintona käyttämän metsälauhan määrä lisääntyy (Kumpula 2002). Laidunintensiteetin on kuitenkin todettu kasvavan puuston tiheyden alentuessa (Sandström ym. 2000). Harvennushakkuut parantavat jäkälän esiintymistä, koska sammalet eivät kestä paljon valoa. Jäkälän kasvu on hyvin hidasta, joten toipuminen hakkuun aiheuttamasta rasituksesta vie aikaa. Nuori metsikkö ei ole jäkälälaitumena vanhan veroinen, joten porot kaivavat mieluummin vanhoissa metsissä (Helle 1995).

18 18 Porotalouden toimintaa ohjataan yhteiskunnan luomien rajoitteiden mukaan. Yhteiskunnan toimesta on asetettu suurimmat sallitut poromäärät paliskunnittain. Inarin alueella on kahdeksan paliskuntaa, joista jokaiselle maa- ja metsätalousministeriö on asettanut suurimmat sallitut eloporoluvut. Eloporoluvut määräytyvät talvilaidunten kunnon mukaan. Talvikautena paliskunnan alueella laiduntavien porojen määrä ei saa ylittää paliskunnan talvilaidunten kestävää tuottokykyä (Poronhoitolaki 848/ ). Poromäärien rajoittamisella pyritään ylilaidunnuksen ennaltaehkäisemiseen. Eloporoluvut määrätään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan (taulukko 6). Valtiovallan ja laidunten kantokyvyn lisäksi porotaloutta rajoittaa ilmasto. Ilmasto-olosuhteet ovat muuttuneet vuosien aikana. Vuosittaiset vaihtelut lumipeitteen paksuudessa tuovat oman vaikeutensa porojen talviseen ravinnonhankintaan (Turi 2002). Kaikista ongelmista huolimatta, joihin porotalouden harjoittajat ovat törmänneet tämän päivän yhteiskunnassa, porotalous on säilynyt merkittävänä elinkeinona Inarissa. Pääelinkeinonaan porotaloutta harjoittaa Inarin kunnassa noin 150 perhettä. Kaikkiaan kunnan alueella on noin 650 poronomistajaa (Alanko 2004). Taulukko 6. Paliskunnittaiset poromäärät ja poronomistajat vuodelta (Lähde: Poromieslehti ) Paliskunta Sallittu eloporomäärä Eloporot Teurasporot Poron omistajia Poroa/ omistaja Näätämö Muddusjärvi Vätsäri Paatsjoki Ivalo Hammastunturi Sallivaara Muotkatunturi Yhteensä

19 19 3. TUTKIMUSMENETELMÄT JA -AINEISTO 3.1 Menetelmät Paikallistalouden tulonmuodostus Paikallistaloudella tarkoitetaan tässä yhteydessä yhden kunnan määrittämää maantieteellistä ulottuvuutta. Tulo kiertää taloudessa (kunnassa ja seutukunnassa) kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin yksiköiden kesken. Talouteen tulee tuloja myös ulkopuolelta, samoin kuin tuloja virtaa alueelta ulos (Vatanen 2001). Tarkastelualueena kunta on varsin pieni yksikkö ja siten altis ulkoisille vaikutuksille (Susiluoto 1999). Tulonmuodostuksen kuvaukseen käytettävä panos-tuotosmalli on luonteeltaan puhdas kysyntämalli, jota kuluttajat, yritykset, julkinen sektori ja vienti ohjaavat. Perusmuodossaan alueellinen panos-tuotosmalli on staattinen. Kerrannaisvaikutuksia panos-tuotosmallissa ei voida jaksottaa ajallisesti, vaan kaikki vaikutukset tapahtuvat tarkasteluajankohdassa. Dynaamisen mallin aineistovaatimukset ovat huomattavasti suuremmat, joten on perusteltua käyttää staattista mallia (Susiluoto 1999). Paikallistalouden tulonmuodostukseen vaikuttava tekijä on talouden avoimuus. Siirryttäessä kohti pienempää talousyksikköä rahavirrat sisään- ja ulospäin lisääntyvät (Robison 1997). Paikallistalouden tulonmuodostuksen kiertokulkuun voidaan sisällyttää kotitaloudet, julkinen sektori ja investoinnit, jolloin rahavirtojen liikettä yli aluerajojen voidaan tarkkailla. Rose ja Stevens (1991) ovat esittäneet paikallistalouden tulonmuodostuksen ongelmakohtia. Tulovirtoja alueelta ulospäin aiheuttavat paikallistalouden asukkaat, jotka kohdistavat kulutuksensa alueen ulkopuolelle esimerkiksi lomamatkoina. Alueella käyvät turistit vastaavasti tuovat tuloa alueelle, vaikka eivät ole paikallistalouden veronmaksajia. Matkailusta paljon tuloja saavan paikallistalouden rahavirta on positiivinen. Tulonmuodostukseen vääristymää luovat myös henkilöt, jotka työskentelevät ja kuluttavat paikallistalouden alueella, mutta eivät ole paikallistalouden veronmaksajia. Vastakohtana edelliselle ovat henkilöt, jotka työskentelevät alueen ulkopuolella, mutta kuluttavat paikallistaloudessa. Kaikki edellä esitellyt ongelmat voidaan kuitenkin ottaa huomioon riittävän tarkasti paikallistalouden tulonmuodostusta kuvaavaa matriisia muokattaessa.

20 Yleinen panos-tuotosmalli Panos-tuotosmenetelmän avulla aluetalouksia voidaan tutkia kattavasti ja samalla nähdä ne koko kansantalouden osina. Menetelmän kehittäjänä pidetään Wassily Leontiefiä, jonka kansantalouksia käsittelevästä tutkimuksesta panos-tuotosmallin katsotaan syntyneen vuonna Ensimmäistä yleistä panos-tuotosmallia on käytetty aluetaloudellisessa tutkimuksessa 1950-luvulla, pioneereina olivat Leontief sekä aluetieteen perustaja Walter Isard. (Susiluoto 1999) Panos-tuotosanalyysit tehdään panos-tuotostaulukoiden avulla. Tarkastelun kohteena ovat toimialojen väliset hyödykevirrat. Hyödykevirtaa voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta. Tarkasteltaessa tarjonnan eli tuotannon näkökulmasta puhutaan tuotoksesta, kun tarkastelu kohdistetaan kysynnän eli käytön näkökulmaan puhutaan panoksesta (Forssell 1985, Susiluoto 1999). Leontiefin kehittämän kokonaistasapainotarkasteluun perustuvan mallin perusajatus on, että talous rakentuu sektoreista, jotka ottavat vastaan, muokkaavat ja luovuttavat aineellisia ja aineettomia hyödykevirtoja (Nenonen 1976). Panos-tuotostutkimuksessa voidaan erottaa kaksi osaa: panos-tuotostaulukot ja panos-tuotosmallit (taulukko 7). Panostuotostaulukot ovat kansantalouden tilinpitoa täydentävä ja tarkentava osa. Taulukosta nähdään hyödykkeiden virrat toimialojen välillä. Rivillä kuvataan toimialan tuotannon käyttö välituotteina muilla toimialoilla sekä lopputuotekäyttö. Sarakkeilla kuvataan toimialan toisilta toimialoilta hankkimat välituotepanokset sekä tuotannossa tarvittavien peruspanosten käyttö. Peruspanokseksi luetaan työpanos, pääomapanos, välilliset verot ja tuonti. (Forssell 1985, Nenonen 1976)

21 21 Taulukko 7. Panostaulukon yhteys panoskertoimiin (Lähde: Forssell 1985). PT-taulu Panoskerroin Toimiala Varsinainen maatalous Varsinainen maatalous Toimiala Varsinainen maatalous 5,80 0,59 2 Muu maatalous 0,84 0,09 3 Metsästys ja kalastus 0,00 0,00 4 Metsätalous 0,83 0,08 5 Mineraalien kaivu 2,34 0,24 6 Lihan- ja kalanjalostus 0,00 0,00 Tuotos perushintaan 9,81 1,00 Panos-tuotosmallissa oletetaan toimialojen kokonaistuotoksien olevan riippuvaisia tuotteisiin kohdistuvasta loppu- ja välituotekysynnästä. Lopputuotteiden valmistamiseen toimialat tarvitsevat tuotantoteknologiansa mukaisesti panoksia. Panos-tuotosmallissa aggregoidut toimialakohtaiset kokonaistuotokset ovat riippuvaisia lopputuotekysynnästä ja toimialojen keskinäisistä taloustoimista (panoskäytöstä) yhtälön (1) mukaisesti: X 1 = ( I A) Y, (1) missä X = toimialojen kokonaistuotokset (tulot), Y = toimialojen lopputuotekysyntä, (I-A) -1 = toimialojen keskinäisiä riippuvuuksia kuvaava kerrannaismatriisi, ns. Leontiefin käänteismatriisi. I = yksikkömatriisi ja A = panoskerroinmatriisi (A ij =Z ij /X j, Z ij on toimialan X i tuotoksen käyttö toimialan X j tuotantopanoksena). Mallin lähtökohta on, että talouden yksityiset toimialat tuottavat hyödykkeitä, joita talouden kaikki instituutiot käyttävät loppu- tai välituotteina. Osa toimialoista käyttää tuotantoprosessissaan muiden toimialojen tuotosta panoksenaan tuotteidensa valmistamiseen (Vatanen 2001).

22 Kerrannaisvaikutukset Panos-tuotosmallin rakenne ja panoskertoimet määrittävät toimialojen panoskerrointen käänteismatriisin (I-A) -1 eli Leontiefin matriisin, joka ilmaisee toimialojen kokonaistuotoksien ja lopputuotteiden kysynnän välisen riippuvuuden. Matriisin sarakkeen rivi ilmaisee tarvittavan tuotannon rivin toimialalta, jotta sarakkeen toimiala voi tuottaa yhden lopputuoteyksikön (Forssell 1985). Toimialan lopputuotteen kysynnän aiheuttaman tuotantotoiminnan kerrannaisvaikutus saadaan toimialan sarakesummana. Toimialan alkuperäinen kysynnän lisäys on yhden yksikön suuruinen, jonka vuoksi diagonaalielementti muodostuu suuremmaksi kuin yksi. Käänteismatriisin sarakkeiden summat eli tuotantokertoimet ilmaisevat taaksepäin suuntautuvia tuotannon kerrannaisvaikutuksia. Matriisiyhtälöin määriteltyinä toimialan kokonaistuotosvaikutukset (TM) eli tuotantokertoimet ovat Leontiefin käänteismatriisin sarakesummat ' ' 1 TM = e ( I A), (2) missä ' e on ns. summaus- eli yksikkövektori. Kerrannaisvaikutukset (ME) ovat kokonaisvaikutus vähennettynä lopputuoteyksikön oma vaikutus eli ME = TM e. (3) Välitön kerrannaisvaikutus (DME) on panoskerroinmatriisin A sarakesummat eli ' ' DME = e A. (4) Välilliset kerrannaisvaikutukset (IME) ovat kerrannaisvaikutukset (ME) vähennettynä välittömät kerrannaisvaikutukset (DME) eli IME = ME DME. (Vatanen 2001) (5) Kokonaistuotosmalli Leontiefin perusmallin oletuksen mukaan välituotteiden tuotanto perustuu lopputuotteiden kysyntään, koska lopputuotteiden valmistukseen käytetään välituotteita. Tästä johtuen toimialojen väliset suhteet voivat muodostua siten, että osa toimialoista tuottaa pelkästään välituotteita. Tällaisten toimialojen kokonaisvaikutuksia ei

23 23 voida laskea, koska lopputuotekysyntää pidetään tarkastelun lähtökohtana. Toimialoittaisen kokonaistuotoksen kokonaisvaikutuksen laskemiseksi on johdettu ns. kokonaistuotosmalli, jossa toimialan tuotoksen arvioinnin lähtökohtana on lopputuoteyksikön sijaan kokonaistuotosyksikkö (Szyrmer 1992). Inarin kaltaisen pienen paikallistalouden toimialojen keskinäisiä riippuvuuksia kuvattaessa on perusteltua käyttää kokonaistuotosmallia yleisen panos-tuotosmallin sijaan. Pienten tarkasteluyksiköiden kokonaistuotokset tunnetaan huomattavasti paremmin kuin yleisen panos-tuotosmallin vaatimat lopputuotekysynnät (Vatanen 2001). Kokonaistuotosmalli voidaan esittää ns. TF -matriisin avulla, joka on Leontiefin matriisin muunnos. Siinä toimialojen kokonaistuotokset ovat riippuvaisia kokonaistuotoksesta, eikä lopputuotekysynnästä. Toimialan kokonaistuotosvaikutus itsensä kanssa on yksi ja muiden toimialojen vaikutus on aina pienempi kuin yksi (Vatanen 2001). Muunnos suoritetaan jakamalla Leontiefin matriisin sarakkeiden luvut saman matriisin diagonaaliluvuilla ^ TF = ( I A) (( I A) jj ), (6) ^ 1 1 missä ( I A) on Leontiefin käänteismatriisin ( I A) diagonaalivektorista jj muodostetun diagonaalimatriisin käänteismatriisi. TF-matriisia käytetään kerrannaisvaikutusten analysoinnissa kuten perinteistä Leontiefin käänteismatriisia. Ainoa ero kokonaistuotos- ja Leontiefin matriisin välillä on, että kokonaistuotosmallin tuotantokertoimet ovat pienempiä kuin yleisen Leontiefin mallin tuotantokertoimet (Vatanen 2001). Toimialan kokonaistuotoksen muille toimialoille aiheuttama kokonaistuotosvaikutus saadaan kertomalla TF matriisilla kokonaistuotoksista muodostettu diagonaalimatriisi ^ X. ^ R = ( TF) X, (7)

24 24 missä R on kokonaistuotosvaikutusmatriisi eli lyhyemmin tulosmatriisi. Tulosmatriisin diagonaalisoluissa ovat toimialojen kokonaistuotokset ja sarakkeet osoittavat, miten sarakkeen toimiala on edellyttänyt kokonaistuotosta muilta toimialoilta. Sarakesumma muodostaa toimialan kokonaisvaikutuksen. Saatu kokonaisvaikutus on toimialan aiheuttama bruttovaikutus, koska siinä ei huomioida muiden toimialojen vaikutusta toimialan kokonaistuotokseen. (Vatanen 2001) Tulosmatriisin rivit osoittavat muiden toimialojen vaikutukset jokaisen rivin toimialan kokonaistuotoksen muodostumiseen. Matriisin avulla voidaan eritellä toimialojen vaikutukset toisiinsa ja laskea toimialoittaiset nettovaikutukset tarkastelun kohteena olevassa taloudessa. Toimialojen nettovaikutusten summa on yhtä suuri toimialojen kokonaistuotosten kanssa. Nettovaikutukset (NX) lasketaan tulosmatriisin avulla. Toimialan kokonaistuotokseen lisätään sen aiheuttamat vaikutukset muille toimialoille (sarakesummat) ja vähennetään muiden toimialojen kokonaistuotoksien vaikutukset ao. toimialan kokonaistuotokseen (rivisumma). Mitä enemmän toimiala tarvitsee muiden toimialojen tuotteita välituotteiksi ja mitä enemmän se tuottaa määrällisesti lopputuotetta, sitä suurempi on toimialan nettovaikutus. (Vatanen 2001) NX ' ' = X ( e R) R e (8) Paikallinen panos-tuotosmalli Kansallista panos-tuotostaulua ei voida suoraan soveltaa paikallistasolle. Alueiden väliset tuotantorakenteet vaihtelevat paljon, joten kansallinen panos-tuotostaulu on eräänlainen keskiarvo monen eri alueen tuotantorakenteesta. Lisäksi siirryttäessä kohti pienempiä alue- ja paikallistalouksia, alueen ulkopuolelle suuntautuvan kaupan merkitys kasvaa (Miller ja Blair 1985). Paikallinen panos-tuotosmalli ei poikkea muodollisesti lainkaan koko kansantalouden mallista, koska se on molemmissa muotoa X = ( I A) 1 Y. Mallin edellyttämän aineiston rakentamisessa joudutaan useimmiten toimimaan eri tavalla paikallisten tietojen puutteellisuuden vuoksi. Kansallisista panoskertoimista voidaan johtaa alueen tuotantorakennetta vastaavat panoskertoimet (kuva 4). Tällöin on tiedettävä alueen toimialojen tuotanto sekä panosten ja lopputuotteiden kysyntä. Toimialojen poisto tai yhdisteleminen ei vaikuta

25 25 mallin ratkaisuun, vaan alueen kerrannaisvaikutusmatriisin kertoimiin ja matriisin sarakesummiin (Nenonen 1976). Maakuntakohtainen panostuotostutkimus Kunnan tuotantorakenteen kuvaava taulukko. aggregoidut toimialat Aggregoidaan maakunnan panos-tuotostaulun toimialat vastaamaan kunnan toimialoja. Kuva 4. Maakunnan panos-tuotostaulun aggregoiminen kunnan toimialarakenteen mukaiseksi. Kunnan panos-tuotostaulua laadittaessa oletetaan toimialojen tuotantotekniikan olevan samanlainen sekä maakunnassa että tarkastelun kohteena olevassa kunnassa. Tällöin toimialan kuntakohtainen tuotantotekniikkariippuvainen panoskerroin voi olla pienempi kuin toimialan maakunnan panoskerroin. Tällaisessa tilanteessa ostava toimiala tuo osan tai kaiken käyttämästään panoksesta kunnan ulkopuolelta, koska kunnan toimialat eivät tuota riittävästi tarvittavia panoksia. Muutos maakunnan panoskertoimista kunnan panoskertoimiksi tehdään ristikkäissijaintiosamäärän avulla. (Jensen ym. 1979, Vatanen 2001) X a m a ia i = i s m = k X ; i a, a 1,..., p, missä (9) k s ia s X i =, i a, (10) s X a missä X on toimialan kokonaistuotos, alaindeksi i viittaa kunnan perustoimialoihin (i=1,,40), alaindeksi a viittaa seutukunnan aggregoituihin toimialoihin (a=1,,p), yläindeksi s viittaa kuntaan ja m maakuntaan. Määritellyt seutukunnan ja maakuntien aggregoidut toimialat ovat kuntakohtaisten toimialojen yhteyksien lähtökohta. Maakunnan aggregoitujen toimialojen välituotekäytön avulla lasketaan maakunnan m uudet panoskertoimet ( ). A a

26 26 ^ m m m 1 A a = Z a ( X a ), (11) m m 1 missä ( ) on maakunnan aggregoitujen toimialojen välituotekäyttö, ja ( ) on Z a maakunnan aggregoitujen toimialojen kokonaistuotoksista muodostettu diagonaalimatriisin käänteismatriisi. Koska panoskertoimia ei ole olemassa seutukunta tai kuntatasolta, muodostetaan maakunnan panoskerrointen avulla kunnan panoskertoimet. (Jensen ym.1979, Vatanen 2001) X a ^ X X CiLQ ij =, (12) X X s i s j m i m j missä X kuvaa toimialan kokonaistuotosta, i on välituotetta myyvä toimiala, j on panosta ostava toimiala, s kuvaa seutukuntaa ja m maakuntaa. Ristikkäissijaintiosamäärän ollessa yhtä suuri tai suurempi kuin yksi, pystyy seutukunnan toimiala myymään riittävän määrän tuotosta ostavan toimialan panokseksi. Tällöin seutukunnan panoskerroinmatriisin alkion arvo saadaan suoraan maakunnan panoskertoimesta. Ristikkäissijaintiosamäärän ollessa pienempi kuin yksi ei seutukunnan myyvä toimiala voi tyydyttää ostavan toimialan panostarvetta, vaan osa panoksesta on tuotava seudun ulkopuolelta. Tällöin toimialan seutukunnan panoskerroin saadaan kertomalla ristikkäissijaintiosamäärä toimialan maakunnan panoskertoimella. Ristikkäissijaintiosamäärän ollessa pienempi kuin yksi myös seutukunnan panoskerroin on pienempi kuin maakunnan panoskerroin. a = a, kun CiLQ ij 1 (13) s ij m ij a = CiLQ a, kun CiLQ ij 1 (14) s ij ij m ij Seudun panoskerroinmatriisin avulla voidaan nyt laskea seutukunnan toimialojen välinen välituotematriisi, kun tiedetään seutukunnan toimialojen kokonaistuotokset. Z s ^ s s = A X, (15)

27 missä s X^ diagonaalimatriisi, 27 on seutukunnan toimialojen kokonaistuotoksista muodostettu s A toimialojen välinen välituotematriisi. on seudun panoskerroinmatriisi ja s Z on seutukunnan Näin saatu matriisi kuvaa seutukunnan toimialojen välisiä suhteita. Tästä on edelleen siirryttävä kunnan talouden tarkasteluun. Kunnan panoskerrointen johtaminen on analoginen maakunnan ja seutukunnan johtamisen kanssa. Tällä tavoin johdetusta matriisista puuttuvat vielä toimialat, joita ei ole virallisissa tilastoissa esitetty toimialoina. Tällaisia toimialoja ovat mm. kotitaloudet, Metsähallituksen luonnonsuojelu, matkailu, metsätalouden jako valtion- ja yksityismetsätalouteen ja porotalous. Näiden toimialojen erottelu päätoimialoista tapahtuu kyseisten toimialojen kustannusrakenteiden selvityksillä, joiden avulla voidaan selvittää toimialojen panoskäytöt. Näiden toimialojen muodostaminen esitetään liitteessä Aineisto Perusaineisto Kuntakohtaisen tilinpitomatriisin laadinnan lähtökohtana oli Tilastokeskuksen alueellinen panos-tuotostutkimus vuodelta Alueellinen panos-tuotostutkimus pitää sisällään maakunnalliset panos-tuotostaulut 37 toimialan luokituksella. Panos-tuotostutkimus kuvaa maakunnittain toimialojen välisiä yhteyksiä vuonna 1995 (Tilastokeskus 2000). Tutkimuksessa käytettiin Lapin maakunnan tietoja. Pohjois-Lapin seutukunnan tietoja käytettiin hyväksi muokattaessa kuntakohtaisia tietoja toimialojen maksamista palkansaajakorvauksista ja yrittäjän voitosta. Seutukunta-aineistosta hyödynnettiin toimialoittaisia tietoja kokonaistuotoksesta, välituotekäytöstä, arvonlisäyksestä ja palkansaajakorvauksista (Tilastokeskus 2003e). Liitteessä 1 esitetään kunnan tilinpitomatriisin ja maakunnan panos-tuotostaulujen toimialojen väliset yhteydet. Kunnan tilinpitomatriisissa on 16 toimialaa. Näiden toimialojen tuotos- ja työllisyystiedot kasattiin kunnassa toimivista toimialoista (Tilastokeskus 2003g). Kunnan tilinpitomatriisiin muodostettiin Metsähallituksen luontopalveluille, matkailulle, Metsähallituksen metsätaloudelle, yksityismetsätaloudelle, porotaloudelle, julkiselle sektorille

28 28 ja kotitaloudelle toimialat, joiden kokonaistuotos, työllisyys ja panosrakenteet selvitettiin. Porotalouden, matkailun sekä metsätalouden panosrakenteet selvitti Alpo Ahonen (Ahonen 2004). Muiden toimialojen panosrakenteet johdettiin. Toimialarakenteita tarkennettiin julkisen sektorin ja kotitalouksien osalta. Julkisen sektorin toiminta pitää sisällään kunnan ja valtion toiminnan. Alueellisesta panostuotostutkimuksesta saatuja kuntakohtaisia tietoja tarkennettiin kunnan toimintakertomuksilla ja tilastokeskuksen tiedoilla kunnan toiminnasta (Inarin kunta 2000, 2001 ja 2002 ja Tilastokeskus 2003b). Näiden lisäksi tutkimuksessa käytettiin tietoja Kansaneläkelaitoksen tulonsiirroista alueelle (Laine 2004). Kotitalouksien tulot saatiin Tilastokeskuksen tulo- ja varallisuustilastosta, joka kuvaa tulonsaajien valtionveronalaisia tuloja ja veroja kunnittain (Tilastokeskus 2003d). Tutkimusta varten tehtiin Inarin kunnan asukkaille suunnattu kyselytutkimus. Kyselytutkimuksen tarkasteluyksikkönä oli kotitalous. Tutkimuksen perusjoukkoon valittiin satunnaisotannalla 1500 henkilöä, joiden kotikuntana oli Inari. Lisäksi otosjoukkoon kuuluvan täytyi olla täysi-ikäinen. Kyselyn lopulliseksi vastausprosentiksi saatiin 35,5 kahden postituskierroksen jälkeen. Kyselyn avulla selvitettiin luontaiselinkeinojen merkitys paikallistalouden asukkaille, tulojen muodostusta sekä tulojen käyttöä. Lisäksi kotitalouskyselyn avulla saatiin tietoa luontaiselinkeinojen työllisyysvaikutuksista. Kyselylomake on liitteenä 2. Liitteessä 3 on esitetty luontaiselinkeinojen tulovaikutukset. Tutkimuksessa käytettiin mm. seuraavia tietoja. 1. Tilastokeskuksen julkaisema panos-tuotostutkimus (Tilastokeskus 2000). 2. Tilastokeskuksen viralliset tilastot kunnasta: bruttokansantuote, työpaikkatilasto, kokonaistuotos (Tilastokeskus 2003b, 2003c, 2003d, 2003e ja 2003g). 3. Porotalouden, matkailun ja metsätalouden toimialojen johdetut panosrakenteet (Ahonen 2004). 4. Kunnan tili- ja toimintakertomus (Inarin kunta 2000, 2001 ja 2002). 5. Kela: tulonsiirrot kotitalouksille (Laine 2004). 6. Valtionavustukset (Inarin kunta 2000, 2001 ja 2002).

Luonnon käyttöön perustuvien elinkeinojen paikallistaloudelliset vaikutukset Inarissa

Luonnon käyttöön perustuvien elinkeinojen paikallistaloudelliset vaikutukset Inarissa Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Eero Vatanen Eero Vatanen, Jussi Pirkonen, Alpo Ahonen, Mikko Hyppönen ja Ilmo Mäenpää Luonnon käyttöön perustuvien elinkeinojen paikallistaloudelliset

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä Poronhoito muuttuvassa ympäristössä 13.11.2014 Mari Väänänen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL/ Kuvagalleria POROT-hanke Maankäytön suunnittelua palvelevan porotalouden paikkatietokannan rakentaminen

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen aikaiset aluetaloudelliset vaikutukset

Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen aikaiset aluetaloudelliset vaikutukset ANNI ISOJÄRVI Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen rakentamisen aikaiset aluetaloudelliset vaikutukset RAPORTTI / JOULUKUU 2013 TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA KOLLAJAN TEKOJÄRVEN JA VOIMALAITOKSEN RAKENTAMISEN

Lisätiedot

12 Lineaarialgebran sovelluksia

12 Lineaarialgebran sovelluksia Lineaarialgebran sovelluksia, Panos-tuotos -analyysi 1 12 Lineaarialgebran sovelluksia Tässä kappaleessa esitellään sovelluksia. Ainakin osa sovelluksista on luennoilla syytä käydä läpi niin varhain kuin

Lisätiedot

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Metsä Group Tutkimuksen tavoite 1) Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia puurakentamisen osuuden lisäämisellä olisi työllisyyteen? rakennustuotteiden

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Kietäväinen Asta, Vatanen Eero & Ronkainen Suvi. vaikutukset seka muut arvot: kohti kokonaisarvoa?

Kietäväinen Asta, Vatanen Eero & Ronkainen Suvi. vaikutukset seka muut arvot: kohti kokonaisarvoa? Kietäväinen Asta, Vatanen Eero & Ronkainen Suvi Porotalouden taloudelliset ja tyo llista va t vaikutukset seka muut arvot: kohti kokonaisarvoa? Lapin yliopisto Rovaniemi 2013 Asta Kietäväinen, Eero Vatanen

Lisätiedot

Tuotosmalli panos-tuotosanalyysin välineenä menetelmä, teoria ja paikallistaloudelliset sovellukset

Tuotosmalli panos-tuotosanalyysin välineenä menetelmä, teoria ja paikallistaloudelliset sovellukset Tuotosmalli panos-tuotosanalyysin välineenä menetelmä, teoria ja paikallistaloudelliset sovellukset Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 19 Eero vatanen Tuotosmalli panostuotosanalyysin

Lisätiedot

Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut

Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut Kuusamo luontomatkailukohteena FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut Kansallispuiston kokonaisarvon muodostuminen Kansallispuiston kokonaisarvo Käyttöarvot Ei-käyttöarvot Suorat käyttöarvot (virkistys,

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset

Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset Raportti 14.12.2009 asianro 3017/52/2009 Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset Metsähallitus, luontopalvelut yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Luontomatkailun mahdollisuudet Lapissa

Luontomatkailun mahdollisuudet Lapissa Luontomatkailun mahdollisuudet Lapissa Ville Hallikainen, erikoistutkija, dos. Päättäjien 33. Metsäakatemia, Pohtimolampi 27.9.2012 Luontomatkailun käsite Luontomatkailun käsitteen rajaus vaihtelee Luonto

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 24.5.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 24.5.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 24.5.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä

Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä Luontomatkailu, metsät ja hyvinvointi Metlan työraportteja 52: 139 152 Kansallispuistojen kasvava merkitys luontomatkailun kohteina ja aluekehittämisen välineinä Riikka Puhakka 1 Johdanto Kansallispuistoista

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Työryhmämuistio MMM 2003:15 Selvitys Ylä-Lapin metsä- ja porotalouden yhteensovittamisesta Helsinki 2003

Työryhmämuistio MMM 2003:15 Selvitys Ylä-Lapin metsä- ja porotalouden yhteensovittamisesta Helsinki 2003 Työryhmämuistio MMM 2003:15 Selvitys Ylä-Lapin metsä- ja porotalouden yhteensovittamisesta Helsinki 2003 Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriö asetti 3.5.2002 päätöksellään Dnro

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Miksi tutkimus tehtiin? Pro gradu-tutkielma Sodankylän kunnalla tarve tutkia matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia

Lisätiedot

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011 Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Matkailijoiden näkemyksiä Ylä-Lapin luonnon käytöstä

Matkailijoiden näkemyksiä Ylä-Lapin luonnon käytöstä Matkailijoiden näkemyksiä Ylä-Lapin luonnon käytöstä Vesa Luhta, Sinikka Rovanperä, Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen & Seija Tuulentie YLÄ-LAPIN METSIEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ -tutkimuksen loppuseminaari Saariselkä

Lisätiedot

Artikkelissa tarkastellaan Pallas-

Artikkelissa tarkastellaan Pallas- Pallas-Yllästunturin kansallispuiston investointien vaikutukset Tunturi-Lapin paikallistalouteen Eero Vatanen Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Mikko Hyppönen Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemi Artikkelissa tarkastellaan

Lisätiedot

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) MALLI 1. Varsinais-Suomen ja Turun seudun matkailutulo ja -työllisyys 2011-2012 MALLI 2. Satakunnan, sen

Lisätiedot

SUOMEN VIINITILOJEN TALOUDELLINEN MERKITYS TILALIKÖÖRIN MYYNNIN VAPAUTTAMISEN VAIKUTUS

SUOMEN VIINITILOJEN TALOUDELLINEN MERKITYS TILALIKÖÖRIN MYYNNIN VAPAUTTAMISEN VAIKUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KAUPPAKORKEAKOULU SUOMEN VIINITILOJEN TALOUDELLINEN MERKITYS TILALIKÖÖRIN MYYNNIN VAPAUTTAMISEN VAIKUTUS Kansantaloustiede Pro gradu-tutkielma 2011 Eveliina Kaitala JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

Lisätiedot

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa

Lisätiedot

Kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmä Paavo/Pasta

Kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmä Paavo/Pasta Kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmä Paavo/Pasta Martti Aarnio Metsähallitus, Luontopalvelut Suomen maailmanperintökohteiden hoitosuunnitelma/management Plan -koulu

Lisätiedot

Inarin matkailueurot ja -työpaikat

Inarin matkailueurot ja -työpaikat Nordia Tiedonantoja Numero 1/2008 Inarin matkailueurot ja -työpaikat Pekka Kauppila & (toim.) Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä

Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö hankeen loppuseminaari Saariselkä 26.3.2009 Heli Saarikoski, Jyri Mustajoki ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KERRANNAISVAIKUTUSTEN MALLINTAMINEN

ALUEELLISTEN KERRANNAISVAIKUTUSTEN MALLINTAMINEN TAMPEREEN YLIOPISTO Taloustieteiden laitos ALUEELLISTEN KERRANNAISVAIKUTUSTEN MALLINTAMINEN Kansantaloustiede Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2008 Ohjaaja: Jari Vainiomäki Kaisa Aaltonen Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Porotalouden tutkimusohjelma 2003 2007

Porotalouden tutkimusohjelma 2003 2007 tutkimusohjelma 2003 2007 tutkimusohjelma on tarkoitettu avuksi tutkijoille ja tutkimuksen rahoittajille. Sillä pyritään suuntaamaan ja vahvistamaan poron hyödyntämiseen liittyvää taloudellista ja yhteiskunnallista

Lisätiedot

Sara Lauri OULUN SATAMAN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET

Sara Lauri OULUN SATAMAN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Sara Lauri OULUN SATAMAN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Pro gradu -tutkielma Kansantaloustiede Marraskuu 2005 2 Sisällys Kuviot ja taulukot 1. JOHDANTO... 4 1.1 Tutkimuksen tausta... 4 1.2 Tutkimusongelma ja tutkimuksen

Lisätiedot

YLÄ-LAPIN METSÄKIISTAN RATKAISU TUTKIMUSTA JA POLITIIKKAA

YLÄ-LAPIN METSÄKIISTAN RATKAISU TUTKIMUSTA JA POLITIIKKAA YLÄ-LAPIN METSÄKIISTAN RATKAISU TUTKIMUSTA JA POLITIIKKAA Toimittanut Ulrica Gabrielsson Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskiviikkona 17.5.2006 keskustelutilaisuuden "Ylä-Lapin

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

Rovaniemen tutkimusasema 16.02.2005

Rovaniemen tutkimusasema 16.02.2005 Metsäntutkimuslaitos PÖYTÄKIRJA Rovaniemen tutkimusasema 16.02.2005 Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö -hankkeen n kokous 15.02.2005 Saariselällä 1) Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.30

Lisätiedot

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kestävä luontomatkailu Metsähallituksessa Metsähallitus edistää Kestävän luontomatkailun periaatteita kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Luonnon käyttöön perustuvat elinkeinot ja niiden väliset suhteet Ylä- Lapissa

Luonnon käyttöön perustuvat elinkeinot ja niiden väliset suhteet Ylä- Lapissa Metsätieteen aikakauskirja k a t s a u s Ville Hallikainen Ville Hallikainen, Timo Helle, Mikko Hyppönen, Arsi Ikonen, Mikko Jokinen, Arto Naskali, Seija Tuulentie ja Martti Varmola Luonnon käyttöön perustuvat

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ

PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ Jouko Kumpula Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Porontutkimusasema, Kaamanen Yhteistyökumppanit Alfred Colpaert 1, Marja Anttonen 2 ja Ari Tanskanen 1 1 Joensuun

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela

Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela Lähilämpöverkot - hankkeen tulosseminaari 27.10.2010 Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela Olli Lehtonen 1 & Lasse Okkonen 2 1 Geoinformatiikan laboratorio,

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa MMT Kii Korhonen Kokonaishyötyä valtion mailta monikäyttömetsätaloudella Metsähallituksen metsätalous hoitaa valtion monikäyttömetsiä

Lisätiedot

J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O Taloustieteiden tiedekunta

J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O Taloustieteiden tiedekunta J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O Taloustieteiden tiedekunta ALUEEN TUOTANTORAKENNE JA ALUEKEHITYS Panos-tuotostutkimus Keski-Suomen maakunnasta 1995 ja 2001 Kansantaloustiede Pro gradu -tutkielma

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa 1 Anju Asunta, Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle yksittäisistä

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN

EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN Pasi Holm, Tapani Yrjölä ja Suvi Rinta-Kiikka 25.6.2014 Johdanto Vuoden 2014 alusta lähtien yritysten oikeus

Lisätiedot

Kaivostoiminta ja louhinta merkittävin välituotekäytön tuoteryhmä vuonna 2012

Kaivostoiminta ja louhinta merkittävin välituotekäytön tuoteryhmä vuonna 2012 Kansantalous 2014 Panos-tuotos 2012 Kaivostoiminta ja louhinta merkittävin välituotekäytön tuoteryhmä vuonna 2012 Vuotta 2012 koskevien tarjonta- ja käyttötaulukoiden tietojen mukaan kaivostoiminta ja

Lisätiedot

YLÄ-LAPIN LUONNONHOITOALUE (voimassa 1.1.2001 lukien). Toimitusjohtajan päätös 3253/0000/2000, 16.8.2000

YLÄ-LAPIN LUONNONHOITOALUE (voimassa 1.1.2001 lukien). Toimitusjohtajan päätös 3253/0000/2000, 16.8.2000 YLÄ-LAPIN LUONNONHOITOALUE (voimassa 1.1.2001 lukien). Toimitusjohtajan päätös 3253/0000/2000, 16.8.2000 Liite 1. Ylä-Lapin luonnonhoitoalue vastaa alueensa luonnonvarojen asiakaslähtöisestä ja kestävästä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue

Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue KAUNISPÄÄN TUNTURIMAISEMAT Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Kunta: Inari Pinta-ala: 8 025,7 ha Maisemamaakunta ja -seutu: Metsä-Lapin

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

ARVIOLAUSUNTO 19.8.2014 METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa

ARVIOLAUSUNTO 19.8.2014 METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa " r 19.8.2014 METSÄSELVITYS OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto Lieksan sivutoimipaikka Urheilukatu 3 A 81700 Lieksa ARVIOLAUSUNTO Arvion kohde

Lisätiedot

CASH360 rahankäsittelyn palvelukokonaisuus

CASH360 rahankäsittelyn palvelukokonaisuus Voimakas luonnostaan CASH360 rahankäsittelyn palvelukokonaisuus Kysy lisää. Elinkeinoyhtiö InLike Oy Toimitusjohtaja Janne Seurujärvi janne.seurujarvi@inlike.fi +358 50 5122518 Inarin kunta Kunnanjohtaja

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastokeskus 19.4.2007 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori paavo.okko@tse.fi Näkökulmia aluetietoon Tutkimus Aluekehittäminen/alueintressin

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta 06.02.2013 Mikael Nordström Metsähallitus Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke Havaintoja korvausvaatimuksista ja halukkuudesta korvata maisemanhoidon kustannuksia maanomistajille Rukan matkailualueella ja hinnan / kustannuksen laskentaa Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa

Lisätiedot

Luonnonsuojelualueiden merkitys ja käyttö Suomen poronhoidossa

Luonnonsuojelualueiden merkitys ja käyttö Suomen poronhoidossa 1 Luonnonsuojelualueiden merkitys ja käyttö Suomen poronhoidossa Mauri Nieminen Loppuraportti 2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Porontutkimusasema, Kaamanen 31 2 KUVAILULEHTI Julkaisija Riista-

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston

Lisätiedot

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien käytön tulevaisuus Suomessa ohjausryhmän kokous Salon Suomusjärvellä 12.5.2009 Katja Lähtinen, Varttunut tutkija Metla,

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä

Lisätiedot