TAUSTATIEDOTE. 1. Mitkä ovat Euroopan komission pääjohtajan/pääsihteerin tai varapääjohtajan/apulaispääsihteerin nimitystä koskevat ehdot?

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO TAUSTATIEDOTE Bryssel 25. maaliskuuta 2018 Euroopan komissio vahvistaa: Martin Selmayrin nimityksestä pääsihteeriksi päätettiin täysin kaikkien oikeudellisen säännösten mukaisesti Kysymyksiä ja vastauksia Pääsihteeri Alexander Italianerin ilmoitettua siirtymisestään eläkkeelle komission jäsenten kollegio päätti 21. helmikuuta 2018 yksimielisesti nimittää Martin Selmayrin komission uudeksi pääsihteeriksi. Päätös tehtiin puheenjohtaja Junckerin ehdotuksesta yhteisymmärryksessä komissaari Günther Oettingerin kanssa, ja päätöksestä oli kuultu komission ensimmäistä varapuheenjohtajaa Frans Timmermansia. Komissio toimi näin täysin EU:n henkilöstösääntöjen ja oman työjärjestyksensä mukaisesti. Seuraavassa esitetään yhteenveto tähän nimitykseen liittyvistä keskeisistä kysymyksistä ja vastauksista. 1. Mitkä ovat Euroopan komission pääjohtajan/pääsihteerin tai varapääjohtajan/apulaispääsihteerin nimitystä koskevat ehdot? Virkaan on kaksi muodollista vaatimusta: nimitettävän on kuuluttava vähintään palkkaluokkaan AD14 (vähintään kahden vuoden palvelus palkkaluokassa AD14) ja hänellä on oltava vähintään kahden vuoden kokemus ylemmästä johtotehtävästä johtajatasolla tai sitä korkeammalla tasolla. Seuraava taulukko vastaa henkilöstösääntöjen liitettä I. Pääsihteerin (tai apulaispääsihteerin) nimittämisperusteet Tehtävä: Pääjohtaja/ varapääjohtaja Nykyinen palkkaluokka AD16 AD15 Vaadittu virkaikä: Ei lisävaatimuksia Johtaja / AD15 Kaksi vuotta ylemmässä johtotehtävässä pääneuvonantaja AD14 Kaksi vuotta ylemmässä johtotehtävässä JA kaksi vuotta palkkaluokassa Kabinettipäällikkö AD16 Ei lisävaatimuksia AD15 Kaksi vuotta ylemmässä johtotehtävässä / kabinettipäällikkönä AD14 Kaksi vuotta ylemmässä johtotehtävässä / kabinettipäällikkönä JA kaksi vuotta palkkaluokassa Näiden muodollisten vaatimusten lisäksi hakijan on osoitettava sitoutumisensa Euroopan asiaan, hänellä on oltava erinomainen tuntemus komission toimintapolitiikoista MEMO/16/

2 ja prioriteeteista sekä sen hallinnollisista käytännöistä ja menettelyistä, hänellä on oltava vankka tausta johtamisessa ja viestinnässä, ammatillista kokemusta tiimien johtamisesta ja motivoinnista sekä erinomaiset analyyttiset taidot ja kykyä viestiä tehokkaasti sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Pääsihteerillä on lisäksi oltava puheenjohtajan ja koko komission jäsenten kollegion täysi luottamus. 2. Millainen on pääsihteerin nimitysmenettely? Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymissä EU:n henkilöstösäännöissä vahvistetaan pääsihteerin/apulaispääsihteerin virkaan nimittämiselle kaksi menettelytapaa. Molemmat ovat samantyyppisiä virkoja (palkkaluokka joko AD15 tai AD16 henkilöstösääntöjen liitteen I mukaisesti). Nämä kaksi tapaa ovat seuraavat: 1) kollegio tekee virkanimityksen sen jälkeen kun virkaa koskeva ilmoitus on julkaistu ja henkilöstösääntöjen 29 artiklan mukainen valintamenettely on saatettu päätökseen tai 2) virkamies siirretään virkaan yksikön edun vuoksi henkilöstösääntöjen 7 artiklan mukaisesti. 1. Kollegio tekee virkanimityksen viran julkaisemisen ja valintamenettelyn jälkeen (henkilöstösääntöjen 29 artikla). Valintamenettelyyn sisältyy koko päivän kestävä arviointikeskusvaihe (jonka toteuttaa ulkopuolinen konsultti) sekä komission korkean tason neuvoa-antavan nimityskomitean haastattelu, arviointi ja lausunto. Martin Selmayrin nimityksessä tämän komitean muodostivat komission pääsihteeri (joka oli palvelukseen ottava pääjohtaja), henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston pääjohtaja, henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston korkea-arvoinen virkamies (pysyvä esittelijä) ja komission määräajoin hyväksymästä luettelosta valittu pääjohtaja (esittelijä). Hakijan on tämän jälkeen läpäistävä asiasta vastaavan komission jäsenen ja budjetista ja henkilöstöstä vastaava komission jäsenen haastattelu. Viimeisessä vaiheessa komission jäsenten kollegio nimittää pääsihteerin/apulaispääsihteerin Siirtäminen virkaan yksikön edun vuoksi (henkilöstösääntöjen 7 artikla). Palkkaluokkaan AD15 tai AD16 kuuluvat virkamiehet, joilla on ylemmän johtotason virka tai jotka hoitavat ylemmän johtotason tehtävää, voidaan yksikön edun vuoksi siirtää toiseen ylemmän johtotason tehtävään komissiossa. Virkamiehen ei tällöin tarvitse osallistua 1 kohdassa kuvailtuun valintamenettelyyn, eikä virkaa tarvitse julkaista etukäteen. 1 Komission päätös C(2016)1881, annettu 4. huhtikuuta 2016, henkilöstösääntöjen perusteella nimittävälle viranomaiselle siirretyn toimivallan käytöstä. 2

3 Martin Selmayr nimitettiin komission pääsihteeriksi henkilöstösääntöjen 7 artiklan mukaisella menettelyllä. Komissio teki päätöksen yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksesta, yhteisymmärryksessä budjetista ja henkilöstöstä vastaavan komissaarin kanssa ja ensimmäistä varapuheenjohtajaa kuultuaan. 3. Kuinka komissio nimitti Martin Selmayrin pääsihteerikseen? Komission tavanomaisen menettelyn mukaisesti ja riittävän luottamuksellisuuden turvaamiseksi pääjohtaja- tai varapääjohtajatason ylemmät virkanimitykset esitellään aina suoraan kollegiolle samana päivänä jona kollegio päättää nimityksestä (tässä tapauksessa 21. helmikuuta). Budjetista ja henkilöstöstä vastaava komissaari esitteli joukon ylempien johtajien nimityksiä koskevia ehdotuksia yhteisymmärryksessä puheenjohtajan kanssa ja kuultuaan ensin palvelukseen ottavaa komissaaria ja asianomaisia varapuheenjohtajia. Näihin sisältyi päätös Martin Selmayrin nimityksestä Euroopan komission apulaispääsihteeriksi. Martin Selmayr oli hakenut tätä virkaa (jota koskeva ilmoitus oli julkaistu 31. tammikuuta 2018) ja hän osallistui henkilöstösääntöjen 29 artiklassa säädettyyn menettelyyn, johon sisältyi koko päivän kestänyt arviointikeskusvaihe, komission neuvoa-antavan nimityskomitean haastattelu, arviointi ja lausunto sekä haastattelut budjetista ja henkilöstöstä vastaavan komissaarin Günther Oettingerin ja puheenjohtaja Junckerin kanssa. Presidentti Juncker ilmoitti 20. helmikuuta komissaari Oettingerille pääsihteeri Alexander Italianerin päätöksestä jättää eläköitymiskirjeensä seuraavana aamuna (21. helmikuuta). Puheenjohtaja Juncker ilmoitti aikovansa ehdottaa tämän johdosta, että Martin Selmayr siirretään (henkilöstösääntöjen 7 artiklan mukaisesti) pääsihteerin virkaan. Komissaari Oettinger antoi ehdotukselle täyden tukensa ja kollegio hyväksyi sen yksimielisesti 21. helmikuuta. Kuten kaikissa tärkeissä komission päätöksissä, puheenjohtaja kuuli 20. helmikuuta myös ensimmäistä varapuheenjohtajaa Timmermansia, joka tuki ehdotusta. Tämä kuuleminen johtuu ensimmäisen varapuheenjohtajan erityisasemasta Junckerin komission kokoonpanossa. Ensimmäisellä varapuheenjohtajalla on myös erityinen yhteys pääsihteeriin, koska hän on vastuussa institutionaalisista asioista, paremmasta sääntelystä ja komission työohjelmasta. Kun komissaari Juncker sitten ehdotti 21. helmikuuta järjestetyssä kollegion kokouksessa Martin Selmayrin nimittämistä pääsihteeriksi henkilöstösääntöjen 7 artiklan mukaisesti, kaikki kollegion jäsenet hyväksyivät ehdotuksen yksimielisesti. 4. Kuinka on mahdollista, että Martin Selmayr ylennettiin kahdesti samassa kollegion kokouksessa? Mitään ylennystä ei tapahtunut. Martin Selmayr kuului palkkaluokkaan AD15 ennen 21. helmikuuta 2018 järjestettyä kokousta, ja hän on samassa palkkaluokassa edelleen. 3

4 5. Oliko Martin Selmayrilla riittävä pätevyys voidakseen tulla nimitetyksi apulaispääsihteeriksi ja pääsihteeriksi? Onko hänellä johtamiskokemusta? Martin Selmayr on AD15-palkkaluokan virkamies (tammikuusta 2017), jolla on kahdeksan vuoden kokemus ylemmistä johtotehtävistä komissiossa (entisen varapuheenjohtajan Viviane Redingin kabinettipäällikkönä, pääneuvonantajana talouden ja rahoituksen pääosastossa ja puheenjohtaja Junckerin kabinettipäällikkönä), joten ei ole epäilystäkään siitä, etteikö hänellä olisi riittävää pätevyyttä apulaispääsihteerin tai pääsihteerin tehtävään (molemmat ovat saman palkkaluokan tehtäviä, kuten sivun 1 taulukosta käy ilmi). Martin Selmayrin ura komissiossa: Martin Selmayr on itse asiassa osallistunut useisiin valintamenettelyihin urallaan Euroopan komissiossa: - Prodin komission aikana vuosina hän oli yksi 4 557:stä osallistumisedellytykset täyttävästä hakijasta hallintovirkamiesten kilpailussa COM/A/10/01 (Laki). Kilpailun läpäisi 156 hakijaa (3,4 prosenttia osallistujista), heidän joukossaan Martin Selmayr. Hänet valittiin 156 henkilön varallaololuettelosta, joka julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL C 54/5), ja hän aloitti työnsä Euroopan komissiossa marraskuussa Huhti-toukokuussa 2014 Martin Selmayr oli yksi 91 ehdokkaasta Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin pääneuvonantajan virkaan (johtajatason virka talouden ja rahoituksen pääosastossa). Hän läpäisi koko valintamenettelyn (henkilöstösääntöjen 29 artikla), johon sisältyi koko päivän kestänyt arviointikeskusvaihe, komission neuvoa-antavan nimityskomitean haastattelu, arviointi ja lausunto sekä talous- ja raha-asioista sekä eurosta vastaavan varapuheenjohtajan Olli Rehnin haastattelu. Tämän jälkeen Barroson komission jäsenten kollegio nimitti hänet pääneuvonantajaksi (johtajatason virka). - Martin Selmayr haki helmikuussa 2018 apulaispääsihteerin virkaan ja osallistui jälleen henkilöstösääntöjen 29 artiklassa säädettyyn menettelyyn, johon sisältyi koko päivän kestänyt arviointikeskusvaihe, komission neuvoa-antavan nimityskomitean haastattelu, arviointi ja lausunto sekä haastattelut budjetista ja henkilöstöstä vastaavan komissaarin Günther Oettingerin ja puheenjohtaja Junckerin kanssa. Hänet nimitettiin komission jäsenten kollegion yksimielisellä päätöksellä. 6. Olisiko Martin Selmayr voitu nimittää pääsihteerin virkaan ilman, että hänet nimitettiin ensin apulaispääsihteeriksi? Kyllä. Martin Selmayr oli palkkaluokan AD15 virkamies, joka toimi ylemmässä johtotehtävässä ja jolla oli kahdeksan vuoden kokemus tällaisista tehtävistä, joten hän täytti pääsihteerin viran kelpoisuusvaatimukset ja hänet oltaisiin voitu siirtää suoraan tähän tehtävään kollegion päätöksellä 7 artikla mukaista menettelyä noudattaen. Tässä tapauksessa häntä ei olisi pyydetty käymään läpi arviointikeskusvaihetta eikä komission neuvoa-antavan nimityskomitean haastattelua, arviointia ja lausuntoa. 4

5 7. Kuinka edeltävät kolme pääsihteeriä nimitettiin? Heidät nimitettiin aivan samalla tavoin kuin Martin Selmayr. David O Sullivan, Catherine Day ja Alexander Italianer siirrettiin kaikki pääsihteerin tehtävään yksikön edun vuoksi henkilöstösääntöjen 7 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Jokaisessa tapauksessa nimitys annettiin suoraan kollegion pääteettäväksi samana päivänä järjestetyssä kollegion kokouksessa. 8. Onko totta, että pääsihteerin virkaa tarjottiin hänelle jo vuonna 2017? Milloin Martin Selmayr sai tietää tästä? Tämä ei pidä paikkaansa. Martin Selmayrille aukeni konkreettinen mahdollisuus tulla pääsihteeriksi vasta 20. helmikuuta 2018 sen jälkeen kun komissaari Oettinger oli haastatellut häntä ja puheenjohtaja oli kuullut komissaari Oettingeria ja ensimmäistä varapuheenjohtajaa Timmermansia. Puheenjohtaja Juncker selitti 21. helmikuuta pitämässään lehdistötilaisuudessa, että kun Alexander Italianer tuli pääsihteeriksi vuonna 2015, hän kertoi puheenjohtajalle aikovansa jäädä eläkkeelle pian 1. maaliskuuta 2018 jälkeen. Puheenjohtaja keskusteli tästä tiedosta kabinettipäällikkönsä kanssa, kuten kaikista muista ylempää johtoa koskevista asioista. Puheenjohtaja ei jakanut tätä tietoa laajemmin, jottei olisi heikentänyt pääsihteeri Italianerin arvovaltaa hänen olleessaan virassa. Puheenjohtaja ja hänen kabinettipäällikkönsä toivoivat myös yhä voivansa suostutella pääsihteeri Italianerin pysymään virassaan 1. maaliskuuta 2018 jälkeen. Vuoden 2018 alussa pääsihteeri Italianer kuitenkin vahvisti pysyvänsä päätöksessään. Pääsihteeri Italianer lähetti aamulla 21. helmikuuta 2018 puheenjohtajalle virallisen kirjeen, jossa hän ilmoitti aikovansa jäädä eläkkeelle 31. maaliskuuta Lähettyään kirjeen hän ilmoitti asiasta komission jäsenten kollegiolle sen kokouksessa 21. helmikuuta. 9. Miksi muille 25 komissaarille ei ilmoitettu asiasta etukäteen? Tavanomaisen menettelyn mukaisesti ja riittävän luottamuksellisuuden turvaamiseksi pääjohtaja- tai varapääjohtajatason ylemmät virkanimitykset esitellään aina suoraan kollegiolle samana päivänä jona kollegio päättää nimityksestä. Komissaarien osallistuminen virkanimityksiin riippuu heidän salkuistaan. Kaikkia asianomaisia komission jäseniä kuullaan heidän vastuualueisiinsa kuuluvista ylempiä virkamiehiä ja organisatorisia asioita koskevista päätöksistä ennen niiden antamista komission hyväksyttäviksi. Tätä menettelyä sovellettiin kaikkiin ylempien johtohenkilöiden nimityksiin ja siirtoihin, joita ehdotettiin kollegiolle 21. helmikuuta

6 10. Onko totta, että komissaarit suostuivat Martin Selmayrin nimitykseen pääsihteeriksi ainoastaan siksi, että heille oli luvattu lisäkannustimia, kuten lisäeläkkeitä tai taloudellisia etuja virkakauden jälkeen? Tämä ei pidä paikkaansa. Komissiolla ei ollut eikä ole tällaisia suunnitelmia. Sillä ei ole oikeudellista toimivaltaa muuttaa komissaarien korvauksia. Komissaarien korvauksista säädetään EU:n korkean tason julkisen viran haltijoiden palkkajärjestelyistä 29 päivänä helmikuuta 2016 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) 2016/300. Asetus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 243 artiklaan ja 286 artiklan 7 kohtaan. Kummassakaan artiklassa ei määrätä komission aloiteoikeudesta. 11. Pitäisikö EU:n toimielinten muuttaa tapaa, jolla ne nimittävät ylemmät johtohenkilönsä? Komissio jakaa täysin tavoitteen, jonka mukaan eurooppalaisen julkishallinnon on oltava ensiluokkaista. Komissio on siksi valmis keskustelemaan muiden EU:n toimielinten kanssa siitä, pitäisikö EU:n henkilöstösääntöjen, joita sovelletaan kaikkiin EU:n toimielimiin, soveltamista muuttaa ja millä tavoin sitä voitaisiin edelleen kehittää ja vahvistaa. Tässä keskustelussa on pidettävä keskeisellä sijalla tarve rekrytoida, nimittää ja ylentää lahjakkaita virkamiehiä pätevyyden, osaamisen ja kokemuksen perusteella, sillä se on välttämätön edellytys, jotta kukin EU:n toimielin voi säilyttää riippumattomuuden omaa henkilöstöään koskevissa päätöksissä, päätöksentekoprosessit voidaan pitää vapaina ulkopuolisesta vaikuttamisesta ja eurooppalaisen julkishallinnon ylikansallisen henki voidaan säilyttää. Avoimuuden lisääminen on tärkeä periaate, mutta se ei saa johtaa siihen, että ylempiä johtohenkilöitä koskevista päätöksistä tulee jäsenvaltioiden ja/tai poliittisten puolueiden välisten neuvottelujen kohde, sillä tämä voisi, etenkin komission tapauksessa, vaarantaa sekä eurooppalaisen julkishallinnon ylikansallisen luonteen että tavoitteen saada rekrytoitua korkeasti pätevöityneitä ylempiä johtohenkilöitä. Komissio on valmis jatkamaan rakentavaa vuoropuhelua näistä kysymyksistä Euroopan parlamentin, neuvoston ja muiden EU:n toimielinten kanssa. Komissio aikoo tuoda tässä vuoropuhelussa esiin, että se on saanut hyviä kokemuksia arviointikeskusten ja ulkopuolisten asiantuntijoiden käytöstä ylempien johtohenkilöiden valintamenettelyissä, sillä ne tarjoavat hyödyllisen objektiivisen panoksen ylempien johtohenkilöiden pätevyyden, osaamisen ja kokemuksen arviointiin. 6