Taulukko A.1 BKT ja väestönkasvu koheesiomaissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taulukko A.1 BKT ja väestönkasvu koheesiomaissa"

Transkriptio

1 Taulukko A. BKT ja väestönkasvu koheesiomaissa Ajanjakso EL E IRL P EU3 EU2 2 EU5 2 Keskim. BKT:n muutos/vuosi, % 88 98,9 2,6 6,4 3,0 2,5,9 2, ,2 2,0 4,4 2,6 2,0,7, ,6 3, 8,5 3,4 3, 2,3 2,4 arvio ,6 3,9 8,7 3,3 3,8 2,8 2,9 Keskim. väestön muutos/vuosi, % ,5 0, 0,5 0,0 0,2 0,4 0, ,7 0, 0,2-0,2 0,2 0,6 0, ,3 0, 0,7 0,2 0,2 0,3 0,3 arvio ,6 0,,0 0,2 0,2 0,3 0,3 BKT/asukas (PPS), EU5= ,3 72,5 63,8 59,2 67,8 06,6 00, , 73, 66,3 59,4 68,4 06,4 00, ,4 74, 7, 58,5 68,6 06,4 00, , 78,7 74,7 63,8 73,0 05,2 00, ,9 77,0 78,4 64,8 72,3 05,3 00, ,2 78, 82,5 67,7 74,0 05,0 00, ,2 78, 90,7 69,5 74,4 04,9 00, , 78,4 93,3 70,9 75,0 04,8 00, ,9 79,5 94, 7, 75,9 04,6 00, ,0 80,0 03,8 74,3 76,6 04,5 00, ,0 8, 08,2 75,3 77,5 04,3 00, ,8 82,5 4,0 76, 78,7 04, 00,0 arvio ,3 83, 8,9 75,3 79,0 04,0 00,0 EL + E + P 2 Kasvuasteet ja : eivät sisällä Saksan uusia osavaltioita Lähde: Eurostat (kansalliset tilinpidot) ja laskelmat DG REGIO 29

2 Taulukko A.2 Bruttokansantuotteen (BKT/asukas, PPS) alueelliset erot jäsenmaissa keskihajonta indeksinä EU5=00 Jäsenmaa B 24,5 24,7 25, 25, 26,0 27, 25,9 25,3 25,7 25,7 25,7 D 38,6 35,8 32,4 3,3 26,7 26,7 26,5 26,8 D uusia osavaltioita lukuun ottamatta 2,0 2,0 2,8 22,7 23,0 22,8 23,4 2,6 22,3 22,2 22,3 EL 6, 6,5 6,3 6, 6,6 7,6 7,8 0,4 0,2 0, 0,2 E 3,9 4,9 4,9 6,0 5,9 5,2 5,9 7, 7,7 8,4 9, F 28,6 28,6 28,9 29,9 28,9 29,9 30,8 28,2 28,2 27,0 26,5 IRL 3,9 4,0 6,8 7,3 I 25,7 25,8 24,8 24,7 24,9 24,7 25,5 28,6 28,7 27,8 27,6 NL,5 0,6 0,6,8,3,5 0,8 3,4 4,3 5,4 5,8 A 27,5 27,0 27,5 28,6 28,7 30,3 28, 30,8 30,2 29,2 27,8 P 7,2 7,7 3,5 5,0 3,6 4,3 3,8 3,5 3,3 4,0 4,2 FIN 8, 7,7 7,9 7,7 5,4 7,0 7, 8,3 2,2 22,0 24,6 S 0,7 0,9 0,8 2,0 0,9 2,8,0 3, 4,0 6,2 7, UK 2,2 20,7 20,2 9,2 9,6 20,6 8,3 3,4 3,7 33,4 33,9 EU5 (alueittain) 29,4 28,6 27,7 27,5 28,5 28,4 28,3 28,3 uusia osavaltioita lukuun ottamatta 26,7 26,4 26,5 26,4 26,5 26,3 26,5 28, 28, 27,9 27,8 EU5 (jäsenvaltioittain) 3, 3,2 2,5 2,7 2,5,9,5,2 uusia osavaltioita lukuun ottamatta 5,9 5,3 5,4 5,5 5,6 4,6 4,6 4, 3,5 3,0 2,7 EU5 (jäsenvaltioiden sisällä) 24,5 23,8 23,4 23,0 24,5 24,7 24,8 25,0 uusia osavaltioita lukuun ottamatta 20,7 20,7 20,6 2,0 20,9 2,3 2,2 23,5 23,8 24,0 24, Vuoteen 994: BKT (ESA 79 lukemat) NUTS 2 alueille (v. 95); vuodesta 995 lukien: BKT (ESA 95 lukemat) NUTS 2 -alueille (v. 98) Lähde: Eurostat REGIO ja laskelmat DG REGIO 30

3 Taulukko A.3 Alueelliset erot jäsenvaltioiden bruttokansantuotteessa (BKT/asukas) ja työttömyydessä Jäsenvaltiot BKT/asukas Työttömyys Työllisyys (keskim. PPS (EU5=00) Alueelliset erot % työvoimasta Alueelliset erot vuotuinen (keskihajonta) (keskihajonta) muutos, %) B 03,2,3 24,5 25,7 7,2 8,8 2,7 3,3 4,3 0,3 DK 05,3 8,9 : : 7,6 5,6 : : : 0,3 D : 07,7 : 26,8 : 8,9 : 4,0 4,3 : D uusia osavaltioita lukuun ottamatta 4,8 6,3 2,0 22,3 5,7 6,9 2,0,7,8 0,6 EL 58, 66,0 6, 0,2 6,7,7,7 2,4 2,0 0,8 E 74,0 8, 3,9 9, 7,4 6, 5,4 5,4 5,7,3 F 08,4 98,6 28,6 26,5 9,3,4,8 2,0 2,5 0,4 IRL 65,9 08, : 7,3 4,9 5,9 : : 0,7 3,3 I 00,2 0, 25,7 27,6 0,0,7 6,6 6,2 7,9 0,2 L 39, 75,8 : :,7 2,4 : : : 2,6 NL 97,7 3,2,5 5,8 8,5 3,3,0 0,7 0,8,6 A 02,2,7 27,5 27,8 3, 4,0,2 0,9, 0,5 P 58,9 75,3 7,2 4,2 4,8 4,7 2,5,8,4 0,7 FIN 0,6 0,6 8, 24,6 3,8,5 2,0 2,5 3,2 -, S 09,7 02,4 0,7 7,,7 7,6 0,7,,6-0,9 UK 98,7 02,2 2,2 33,9 7,4 6, 3,6 2,4 2,6 0,2 EU5 00,0 00,0 26,7 28,3 8,4 9,4 5,2 6,0 5,5 0,5 EU5 vaihtelukertoimet 3 26,7 28,3 62, 54,0 58,6 Kansallinen tilastoaineisto 2 Tiedot vuoteen 994 saakka perustuvat vanhaan NUTS 2 -aluejakoon. Maiden välisten erojen muutos johtuu osittain NUTS-jaon muutoksista. Vaikutus on huomattava erityisesti Iso-Britannian ja Belgian, mutta myös Suomen ja Ruotsin luvuissa. 3 Vaihtelukerroin = keskihajonnan prosentti prosentista Lähde : Eurostat ja laskelmat DG REGIO 3

4 Taulukko A.4 Investoinnit (kiinteän bruttopääoman muodostus, KPM) ja BKT/asukas, EU27, 998 Investoinnit % BKT:stä BKT/asukas (EUR) KPM/asukas (EUR) L 27, DK 24, S 22, D 22, A 2, NL 22, FIN 2, F 20, B 20, UK 20, IRL 8, I 8, E 7, EL 7, P 6, CY 36, SI 29, CZ 27, HU 25, PL 24, SK 23, EE 2, LT 20, LV 9, RO 7, BG, Hakijamaat 24, EU5 9, Lähde: Euroopan komission palvelut 32

5 Taulukko A.5 Pysyvä köyhyys kotitaloustyypeittäin, Taloudellinen asema Indeksi, 00=keskimääräinen %-osuus kotitalouksista, jotka ovat köyhyysrajan alapuolella B DK D EL E F IRL I L NL P UK EU2 EU2 % kaikista Työlliset Työttömät Eläkeläiset Ei-aktiiviset Kotitaloustyyppi Yksin asuvat < 65 v Yksin asuvat 65 v Pariskunnat < 65 v. ilman lapsia Pariskunnat 65 v. ilman lapsia Yksinhuoltajat Pariskunnat, joilla huollettava lapsi Pariskunnat, joilla 2 huollettavaa lasta Pariskunnat, joilla 3 huollettavaa lasta Pariskunnat, joilla huoll. tai ei-huoll. lapsia Muut Koulutustaso Korkea-aste Keski-aste Ala-aste Pysyvä köyhyys on määritelty siten, että kotitalouden tulotaso on alle 60 % kyseisen maan mediaanitulotasosta jokaisena vuonna A, FIN ja S: ei tietoa saatavissa Korkein koulutustaso perheen päämiehellä ja/tai kumppanilla. Lähde: ECHP,

6 Taulukko A.6 Perifeerisyyden mukaisesti luokiteltuja alueita kuvaavat indikaattorit, EU27, 998/999 Indikaattori Yksikkö Keskusalueet Perifeeriset alueet Muut alueet Yhteensä Kokonaisväestö tuhansia % kaikista 33,2 4,3 25,5 00,0 Maa-alue neliökilometrejä % kaikista 4,0 64,9 2, 00,0 Väestöntiheys asukkaita/km² Väestönkasvu, vuotuinen %-muutos 0,4 0,0 0,3 0,2 Väestö ikäryhmittäin % kaikista <5 8, 8,2 5,9 7, ,7 67,7 67, 67,2 >65 5,2 4, 7,0 5,2 Työttömyysaste % työvoimasta Yhtensä 7,,6 9,7 9,6 Naiset 7,4 3,4,7 0,9 Nuoret,5 25,5 8, 9,0 Pitkäaikaistyöttömyys % työttömistä 45,3 46,0 45,2 45,6 BKT/asukas 2 PPS Indeksi, keskiarvo=00 28, 67,0 6,8 00,0 BKT/asukas 2 EUR Indeksi, keskiarvo=00 42,0 5,0 24,8 00,0 BKT (EUR) % kaikista 47,2 2, 3,8 00,0 BKT/työlliset 4 EUR Työllisyysaste Indeksi, keskiarvo=00 32,2 54,0 24,5 00,0 % 6 64 vuotiaista Yhteensä 2 67, 58,7 6,8 62,3 Naiset 5 59,0 49,2 52,6 53,4 Miehet 5 75,2 68, 7, 7,3 Työllisyys toimialoittain 2 % kokonaistyöllisyydestä Maatalous 2,2 6,3 4,4 8,4 Teollisuus 29, 30,4 30,2 29,9 Palvelut 68,7 53,4 65,4 6,8 Koulutusaste, vuotiaat 6 % kaikista Ala-aste 25,6 38, 35, 33,0 Keskiaste 50,0 46,0 46,8 47,6 Korkea-aste 24,3 5,9 8,2 9,4 Yritysten T&K -menot 7 % BKT:stä,9,0,5,6 Yritysten T&K -menot % kaikista T&K -menoista 69,8 54,3 62,4 65,8 Moottoriteiden ja kaksikaistaisten teiden pituus 2,3 Rautatiestön pituus Yhdistelmäindeksi (väestö+maa-alue) Yhdistelmäindeksi (väestö+maa-alue) 24,8 48,5 40,5 00,0 33,4 9,8 8, 00,0 Sähköistetyt rautatiet % kaikista 49,5 38,2 48,7 44, Kaksoisraiteelliset rautatiet % kaikista 54,0 22,0 4,0 35,8 Rikkidioksidipäästöt (SO 2 ) Indeksi, EU27= Typpidioksidipäästöt (NO 2 ) Ammoniumpäästöt (NH 3 ) SO 2,NO 2 ja NH 3 keskim. päästöt Kaupungistumisen, liikenteen ja intensiivisen Indeksi, EU27= maatalouden aiheuttama ympäristöpaine 8 Työllisyyttä, työttömyyttä ja koulutustasoa koskeva aineisto on vuodelta 999, muut tiedot ovat vuodelta 998 (joistakin maista aiemmilta vuosilta). Koko aineistosta puuttuu Ranskan ulkoalueet; perifeerisiin alueisiin on luettu Tšekin tasavalta. Naisia ja nuoria koskeva aineisto ei sisällä Kyproksen ja Maltan tietoja; pitkäaikaistyöttömiä koskevasta aineistosta puuttuvat Kypros, Malta ja Liettua. 2 MT Pl.:tä lukuun ottamatta 3 CY Pl.:tä lukuun ottamatta 4 SI Pl.:tä lukuun ottamatta 5 BG, CY ja MT Pl.:tä lukuun ottamatta 6 Lukuun ottamatta BG, CY, LT, MT ja SK 7 Lukuun ottamatta Korsika (F), L, S, BG, CY, EE, MT, PL ja RO 8 PL. Baltian maat, Slovenia, Kypros ja Malta. Lähde: Eurostat, kansalliset tilastoviranomaiset; ympäristötiedot: EMEP/MSC-W, INDUROT - ESDP tutkimusohjelma, laskelmat DG REGIO 34

7 Taulukko A.7 Kehityksen keskukset USA:ssa BKT/asukas Pinta-ala Väestö BKT Indeksi, USA=00 % koko USA:n luvuista Itärannikko 6,0 5,0 9,3 22,3 Suurten järvien eteläpuoli 08,2 4,0 6,2 6,7 Etelä (Texas) 02,8 7,3 7,3 7,5 Länsirannikko 05,5,8 6, 6,9 Muut yhteensä 09,6 28, 48,8 53,5 Muut osavaltiot 90,9 7,9 5,2 46,5 USA Yhteensä+ 00,0 00,0 00,0 00,0 Lähde: US DoC-BEA ja laskelmat DG REGIO 35

8 Taulukko A.8 Indikaattorit kaupungistumisasteen mukaan jäsenvaltioittain 999 Välialueet Yhteensä Välialueet Kaupunkiseudut Maaseutualueet Kaupunkiseudut Maaseutualueet Yhteensä Työttömyysaste (% työvoimasta) Naisten työttömyysaste (% naistyövoimasta) B,0 6,0 6,6 8,6 B 2,2 7,8 9,9 0,3 DK 5,5 4,5 5,3 5, DK 5,5 5,3 6,7 5,9 D 9,7 7,0 0,0 8,9 D 9,3 7,9,7 9,3 EL 3,5 9,9 7,3,7 EL 20,3 6,9 2,0 8,2 E 5,6 6,2 5,5 5,7 E 22,0 24,9 24, 23, F 3,3,6 0,9 2, F 4,2 3,9 3,9 4,0 IRL 5,5 : 5,8 5,7 IRL 4,6 : 6,2 5,5 I 2,9 0, 2,0,7 I 6,9 5, 8,0 6,4 L 3,4 2,0,8 2,4 L 4,2 2,8 3,3 3,3 NL 3,6 3,7 4,2 3,6 NL 4,4 5,6 6,3 4,9 A 5,9 3,8 4, 4,7 A 5,5 4,7 4,2 4,8 P 6, 3, 4,4 4,6 P 6, 4,2 6,3 5,4 FIN 8,9 3, 2,9,7 FIN 8,6 3,8 4,4 2,5 S 6,2 6,3 8,3 7,6 S 5,3 5,5 7,7 6,9 UK 6,9 4,7 5,5 6, UK 5,8 4,3 4,7 5,2 EU5 0, 7,8 9,9 9,4 EU5,2 9,9 2,4, Pitkäaikaistyöttömyys (% kokonaistyöttömyydestä) Osallistumisaste (% vuotiaista) B 63,5 53,6 6,9 60,5 B 64, 65, 64,7 64,6 DK 9,6 8, 22,3 20,3 DK 8,9 80, 79,9 80,6 D 52,2 49,0 49,8 50,8 D 70,2 7,2 73,5 7,2 EL 56, 5,4 53,3 55,3 EL 6,5 63,7 67,7 62,9 E 5,2 47,4 36, 46,3 E 63,0 6,4 6, 62, F 42,0 40,0 33,2 38,7 F 68,3 68,3 69,5 68,8 IRL : : : : IRL 68,2 : 65,3 66,4 I 67, 57, 48,5 60,6 I 59,3 59,7 60,0 59,6 L 28,9 4,5 8,2 32,3 L 64,8 6,5 64,3 63, NL 38,2 36,9 36,5 37,7 NL 74,0 73,2 7,5 73,6 A 39,9 29,2 20,5 3,2 A 73,0 70,5 70,9 7,6 P 4,8 39,5 40,2 40,9 P 70,7 7,8 69,6 70,9 FIN 2,8 23,5 2,9 22,3 FIN 79,6 77,2 74,7 76,4 S 22,5 34,4 29,8 29, S 77,8 79,2 77,6 76,4 UK 30,9 24, 32,2 29,6 UK 74,0 77,9 75,0 75,2 EU5 48,7 45,7 37,7 45,3 EU5 68,3 68,7 69,4 68,6 Nuorisotyöttömyys (% 5 24 v. työvoimasta) Palvelualan työllisyys (% kokonaistyöllisyydestä) B 27,2 7, 23,6 22,6 B 76,6 66,4 70,8 7,8 DK 0,8 8,2 0,5 0,0 DK 8, 67,7 6,5 69,8 D 0,3 7,3 8,4 8,9 D 68,8 58,8 57,3 63,3 EL 34,5 28,4 24,8 3,7 EL 72,9 53,8 28,4 60,9 E 3, 29,6 26,5 29,5 E 69,9 60,3 48,0 62,0 F 26,8 27, 25,9 26,5 F 78,5 68,9 59,5 69,4 IRL 8,2 : 8,5 8,4 IRL 75,4 : 55,6 63,4 I 38,2 28,2 3,5 32,9 I 69,7 56,4 56, 62,2 L 8,6 6,4 3,5 6,8 L 78,5 77, 70,0 76,0 NL 6,8 8,4 7,5 7,4 NL 79,0 67,5 65,3 74,5 A 8,3 5, 4,8 5,9 A 74,5 6,8 56, 64,2 P,4 5,9, 9, P 64,2 44, 50,0 53,6 FIN 20,7 30,0 32,7 28,6 FIN 78,7 7,9 58,5 66,0 S 6,2 2,6 6,9 6,3 S 83,8 75,8 68,0 72,3 UK 3,6 0,4,3 2,5 UK 74,3 70,2 67,6 72,3 EU5 9,4 6,0 8,7 8,3 EU5 72,9 62,2 57,7 66,3 Lähde: Eurostat, Työvoimatutkimus 36

9 Taulukko A.9 Indikaattorit kaupungistumisasteen ja bruttokansantuotteen (BKT/as) mukaan 999 Työttömyysaste (% työvoimasta) Välialueet Kaupunkiseudut Maaseutualueet Yhteensä BKT/asukas (PPS), EU5=00 < 75 7, 5,2 5,6 6,2 Naisten työttömyysaste (% naistyövoimasta) ,3 7,7 9,5 9,4 00 8,0 5,3 5,7 6,9 EU5 0, 7,8 9,9 9,4 BKT/asukas (PPS), EU5=00 < 75 20,8 2,0 2,0 20,9 Nuorisotyöttömyys (% työvoimasta, vuotiaat) 75 00, 9,2,4 0,7 00 8,7 6,7 7,5 8,0 EU5,2 9,9 2,4, BKT/asukas (PPS), EU5=00 < 75 33,4 28,7 24,2 29,3 Pitkäaikaistyöttömyys (% kokonaistyöttömyydestä) ,5 6,0 20,5 8,9 00 4,6 0,6 0,5 2,8 EU5 9,4 6,0 8,7 8,3 BKT/asukas (PPS), EU5=00 < 75 60,7 54,6 44,3 54,4 Osallistumisaste (% väestöstä, vuotiaat) ,8 42,0 34, 38, ,5 40,5 33,0 43,7 EU5 48,7 45,7 37,7 45,3 BKT/asukas (PPS), EU5=00 < 75 62,7 62,3 65,8 63,5 Osa-aikatyöllisyys (% koko työllisyydestä) ,9 70,2 70,2 69, ,7 70, 7,0 70,0 EU5 68,3 68,7 69,4 68,6 BKT/asukas (PPS), EU5=00 < 75 0,2 9,8 9,6 9,9 BKT/asukas -aineisto on vuodelta998 Lähde: Eurostat, LFS ,2 20,9 8,6 9,8 00 8,2 7,7 6,9 7,9 EU5 7,6 7,6 6,2 7,3 37

10 Taulukko A.0 Työttömien ja työllisten määrän muutos toimialoittain kaupunkiseuduilla, Työttömyys Työllisyys Keskimääräinen vuosimuutos, % Maatalous Teollisuus Palvelut Yhteensä B 0,5-8,9-2,7,7 0,5 DK -4,3-3, -,3,7, D,8-3,4-2,4 0,4-0,5 EL 7,7-4,7 0, 2,3,6 E -8,3 0,4 3,8 3,4 3,5 F 0,8-4,4-0,5,2 0,8 IRL -8,,0 4,6 6,4 5,9 I -0,6-6,4-0,9, 0, L : : : : : NL -6,4-2,6,9 3, 2,8 A 3,4 4,9-3,2 0,4-0,5 P -3,6-8,0-3,7-6,5-5,6 FIN -8,6,6 4,2 3,6 3,7 S -5,2 2,3-5,9-0,9 -,8 UK -8,2 0,0-0,8,8, EU5-3, -6,4-0,8,3 0,6 Lähde: Eurostat, LFS Taulukko A. Työttömien ja työllisten määrän muutos toimialoittain, Keskimääräinen vuosimuutos, % Työttömyys Työllisyys Maatalous Teollisuus Palvelut Yhteensä B 2, -2,0 3,0 2,6 7,4 DK -8,0-5,8 0,7, 0,4 D 5,4-2,9-0,4 2,5,0 EL 2,4-6,6,3 0,2-3,7 E -6,5-3,8 3,4 4,0 2,0 F 2, -2,8 0,7,3 0,7 IRL -9,9-6,2 7,4 7,0 5,0 I,3-7,4,5,3 0,2 L : : : : : NL -5,4-5,0,4 3,6 2, A 2,3-7,0 -,7,3-0,8 P -2,3-4,7 9,8 8,2 5, FIN -5,7-2,9 4,2 4,6 3,5 S -0,5-7,7 0,0 0,7 0, UK -7,2-8,0,2 0,6 0,2 EU5-0,6-4,8,2 2,,0 Lähde: Eurostat, LFS 38

11 Taulukko A.2 Raja-alueiden sosioekonomiset indikaattorit Indikaattorit EU5 Hakijamaat EU27 Yhteensä Muut kuin raja-alueet Yhteensä Raja-alueet (Interreg 3A) Raja-alueet (taso 3) Muut kuin raja-alueet Rajat Yhteiset Muut Kaikki Kaikki Yhteiset Muut Yhteensä EU5:n rajat hakijamaiden ulkorajat 2 yhteiset yhteiset rajat hakija- ulkorajat 2 sisällä rajat hakija- rajat EU:n maiden kanssa maiden kanssa kanssa kanssa Yhteensä 39 Väestö Tuhansia (997) % kokonaismäärästä 00,0 75, 24,9 7,8 2,8 4,3 3,3 6,2 30,4,2 57,8 42,2 00,0 : keskimääräinen muutos/vuosi, % 0,3 0,2 0,3 0,4 0,2 0,3 0,2 : : : : : -0, 0,2 Pinta-ala neliökilometrejä % kokonaismäärästä 00,0 60,9 39, 27,4 2,9 8,8 3,7 8, 33,6 4,4 66, 33,9 00,0 : Väestöntiheys (km²) Työttömyysaste (999, %) BKT/asukas (PPS, 998, EU26 = 00) Maankäyttö (lukuun ottamatta. FIN, S, CY, MT) keinotekoinen maanpinta (rakennetut alueet jne.) % kokonaismaa-alasta maatalousmaa % kokonaismaa-alasta Moottoriteiden pituus Yhdistetty indikaattori (väestö ja maa-ala) (Indeksi EU27=00) 9,4 9,4 9,3 8,5 9,4 3,0 9,0 : : : : : 0,3 9, , 4,3 3,6 3,6 3,9 3, 3,9 3, 4,3 3,8 3,9 4,5 4, 4, 56,5 58,7 5,5 52,3 52,3 46,3 52,3 5, 59,2 54,5 56, 59,5 57,3 56,8 2,9 24,7 5, 28, 94,9 75,8 97,8 27,7 7,6 20,2 20,7 26,0 22,7 00,0 EU:n raja-alueita lukuun ottamatta 2 EU:n ja hakijamaiden yhteisiä raja-aluealueita lukuun ottamatta Raja-alueet: EU-:lle NUTS 3 -tason alueet, jotka kuuluvat INTERREG 3A -ohjelmaan; Hakijamaille: NUTS 3 -tason raja-alueet. (Puola: vanhat tason 3 alueet, uusia ei vielä määritelty). Moottoritiet: sisältää myös muut pääväylät Lähde: Eurostat, INS, Corine Land Cover, laskelmat DG REGIO Toinen taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus Tilastoliite

12 Taulukko A.3 Vuoristoiset ja arktiset alueet: tavoitteisiin ja 2 kuuluvat alueet, % koko vuoristoalueista Tavoite 6,5 Siirtymäkauden alueet ja erikoisalueet 3, Tavoite 2 24,7 Siirtymäkauden alueet 5,8 Muut kuin tavoitealueet 4,9 Yhteensä vuoristoalueet 00,0 Vuoristoalueet, % koko EU5:n maa-alasta 38,8 Lähde: DG AGRI-SIG, DG REGIO-GIS Taulukko A.5 Euroopan Unionin rannikkoalueet Rannikkoalueiden maa-ala km² % jäsenvaltioiden kokonaismaa-alasta B DK D EL E F IRL I L 0 0 NL A 0 0 P FIN S Taulukko A.4 Väestö vuoristoalueilla Väestö 998 tuhansia % kaikista UK EU Rannikkoalueiden määritelmä: DG ENV (määritelmä perustuu meren läheisyyteen ja maanpinnan korkeuteen). Lähde: DG ENV, Eurostat, DG REGIO BKT/as (PPS) 998, indeksi, EU5=00 < , , , , ,9 Yhteensä ,0 Työttömyys (%), 999 < 4, ,2 4,7 9,4 (EU5 keskiarvo) , 9,4 4, ,3 4, 8, ,3 8, , Yhteensä ,0 NUTS 3 -alueet, joiden pinta-alasta yli 50 % on vuoristoista (epäsuotuisten alueiden määritelmä - DG AGRI) Lähde: DG AGRI, Eurostat, DG REGIO-GIS 40

13 Taulukko A.6 Saaristojen väestö ja tavoite - ja 2 -alueet, Saarien kokonaisväestö Rakennerahastoalueiden saaristoväestö % koko saarien väestöstä tuhansia % jäsenmaiden kok.väestöstä Tavoite Siirtymäkausi Tavoite 2 Yhteensä tav. 2 tav B 0 0,0 : : : : DK 66,3 0,0 0,0 95, 95, D 88 0,2 64,9 0,0 35, 00,0 EL 265 2,3 00,0 0,0 0,0 00,0 E ,8 66,0 0,0 2,5 78,5 F 653 2,8 8,3 5,,6 98,0 IRL 3 0, 80,8 9,2 0,0 00,0 I ,3 99,5 0,0 0,5 99,9 L 0 0,0 : : : : NL 23 0, 0,0 0,0 0,0 0,0 A 0 0,0 : : : : P 489 5,0 00,0 0,0 0,0 00,0 FIN 05 2, 6,0 0,0 58,8 74,8 S 3,3 0,0 0,3 95,7 96,0 UK 307 0,5 23,4 33,2 0, 56,8 EU ,7 87,4 2,6 4,7 94,7 Saarien luettelo (EU2) perustuu Eurostatin 'Portrait of the islands' -julkaisuun. Suomessa ja Ruotsissa arviot perustuvat luetteloon saaristokunnista sekä asutuista saarista, joilla ei ole maayhteyttä. 2 Siirtymäkauden tuki vähintään vuoteen 2005 ja Ruotsin pohjoisrannikon erityisalueet. 3 Sisältää siirtymäkauden tuen tavoite - ja erityisohjelmista. Lähde: Eurostat, DG REGIO 4

14 42 Taulukko A.7 Saaria kuvaavat indikaattorit Alue Väestö 998 Maa-ala Väestöntiheys 998 Väestön muutos BKT/as. (PPS) 998 tuhansia km² as./km² Muutos/vuosi, % EU5=00 Yhteensä % Työttömyysaste (999) Naiset % Nuoret % Saavutettavuus (teitse, painotettu BKT:llä) Bornholms Amt 44, ,0-0,3 88,7 8,6 0,7 6,7 9,9 Ionia Nisia 202, ,9 0,9 55,7 5,5 8, 20,7 2,0 Voreio Aigaio 83, ,8-0,6 60,8,3 5,6 30,,2 Notio Aigaio 270, ,2 0,9 76,9 7,3,6 5,7 2, Kriti 563, ,5 0,6 66,8 7,3,5 9,9 2,0 Islas Baleares 736, ,0, 99,5 7,2 0,5 4,9 7, Canarias 589, ,5 0,9 77, 4,4 20,5 29,8 : Corse 259, ,9 0,5 77,0 4,3 8,8 24,8 9,3 Guadeloupe 437, ,7,2 52,4 : : : : Martinique 40, ,9,3 59,8 : : : : Réunion 689, ,6,7 50,0 : : : : Sicilia 5 03, ,5 0,4 65,2 24,8 36,2 60,2 9,9 Sardegna 658, ,8 0, 76,3 2,9 3,7 56,7 7,0 Açores 244, ,9 0,4 52,0 3,7 6,5 7,6 : Madeira 259, ,7 0,4 57,5 3,4 4,4 7,0 : Åland 25, ,7 0,5 22,2 2, 2,4 : 7,0 Gotlands Län 57, ,4 0, 9,9 7,3 6,7 5,2 5,5 Isle of Wight 27, ,6 0, 76,7 7,8 6,6 7,4 86,9 Isle of Anglesey 65,4 75 9,5 : 67,9 9,5 9, 7,8 57,6 Comhairle Nan Eilan (Western Isles) EU5=00 27, ,9-0,7 77, 8,9 5,9 2,2,9 Orkney Islands 9, ,8 0,0 82,0 3,6 3,7 6,4,0 Shetland Islands 22, ,9 0,3 4,0 3,3 3,0 6,7 0,7 EU ,4 0,3 00,0 9,4,0 7,8 00,0 Saaret vastaavat joko NUTS 3, NUTS 2 tai NUTS -alueita Lähde: Eurostat, IRPUD Toinen taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus Tilastoliite

15 Taulukko A.8 Tuottavuus toimialoittain ja maittain, 998 BKT/työlliset (EUR) Maatalous Teollisuus, rakentaminen Jakelu, HORECA, liikenne Liiketoiminta, rahoituspalvelut Julkiset palvelut 2 Yhteensä EU5 : : : : : B DK D EL E F IRL I L NL A P FIN S UK : : : : : BG : : : : : CY CZ : : : : : 0 76 EE HU : : 340 LT LV MT : : : : : PL RO SI : : : : : : SK BKT jaettuna toimialojen kesken niiden jalostusarvon mukaan Hotellit, ravintolat, majoitus 2 Julkinen hallinto, terveydenhuolto, koulutus, muut palvelut Lähde: Eurostat, laskelmat DG REGIO 43

16 44 Taulukko A.9 Pääomakanta, 989 ja 999 Väestö (000) NettoPOK/ as. NettoPOK/ työlliset Nettopääomakanta Bruttopääomakanta Brutto- POK/as. Väestö (000) NettoPOK/ as. Milj. EUR (vuoden 999 hinnoissa) NettoPOK/ työlliset B DK D EL E F IRL I L NL A P FIN Nettopääomakanta Bruttopääomakanta Brutto- POK/as. Toinen taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus Tilastoliite S UK EU Lähde: Euroopan komission palvelut

17 Taulukko A.20 (a) Rahtiliikenne Satamaliikenne (pääsatamat) miljoonia tonneja Muutos, % Rotterdam, NL ,0 306,6, Antwerpen, B ,9 9,8 7, Marseille, F ,3 93,4-0,9 Hamburg, D ,5 76,3-0,3 Le Havre, F ,7 66,4,3 London, UK ,7 56,4,2 Amsterdam, NL ,5 55,7 -,4 Tees & Hartelp,, UK ,2 5,5 0,4 Trieste, I ,4 47,2,7 Genova, I ,9 45,9 0,0 Forth ports, UK , 44,4 3,0 Wilhemshaven, D ,4 43,8 20,5 Algeciras, E ,3 42, 2,9 Dunkerque, F ,5 39,2 7,3 Bremen B'haven, D ,0 34,5,5 Southampton, UK , 34,3 3,6 Zeebrugge, B ,4 33,3 2,7 Götheborg, S ,3 30,7,2 Liverpool, UK ,8 30,3 -,6 Milford Haven, UK ,5 28,8-6,6 Bilbao, E ,4 26,4 8,0 Tarragona, E ,8 25,5-7, Dublin, IRL ,8 8,5 0, Thessaloniki, EL ,4 3,7 2,4 Kobenhavn, DK ,8,9 0,4 Lisboa, P 9 4 4,5,3-2,5 Helsinki, FIN 4 5 8,3 0,7-4,8 Yllä mainitut satamat yhteensä ,3 Singapore 327,5 32,3-4,6 Pireus, EL: ei tietoa Lähde: Institute of Shipping Economics and Logistics, Bremen Taulukko A.20 (b) Kuljetettu rahti liikennetyypeittäin, milj. tonnia/ km muutos/ vuosi, % Tiet ,8 Rautatiet ,7 Sisävedet ,4 Kanavat ,9 Meriväylät (EU:n sisäiset) ,0 Yhteensä ,8 Lähde: EUROSTAT, ECMT, UIC, kansalliset tilastot 45

18 Taulukko A.20 (c) Konttiliikenne satamissa 000 TEU Muutos , % Rotterdam, NL ,4 Hamburg, D ,3 Antwerpen, B ,0 Felixstowe, UK ,8 Gioia Tauro, I ,7 Bremen B'haven, D ,7 Algeciras, E ,4 Le Havre, F ,3 Genoa, I ,3 Barcelona, E ,7 Valencia, E ,8 Zeebrugge, B ,8 La Spezia, I ,8 Southampton, UK ,5 La Spezia, EL ,4 Marseille, F ,2 Götheborg, S , Liverpool, UK ,6 Helsinki, FIN ,8 Copenhagen, DK ,8 Kymmenen suurinta yht ,3 Singapore , Hong Kong ,6 TEU = standardoitu konttiyksikkö, standard container unit (20 jalan kontti) Lähde: Containerisation International Yearbook, Port of Rotterdam Taulukko A.20 (d) Konttiliikenteen palvelujen operaattorit, 998 Kuljettaja/huolitsija Maa Käytössä olevat kontit TEU Maersk DK Evergreen Taiwan P&O Nedlloyd UK/NL Mediterranean Shipping CH/I Hanjin Shipping Co, Korea Sea-Land USA Cosco Kiina APL Singapore/USA NYK Japani MOL Japani Vuonna 999 Maersk ja Sea-Land yhdistyivät TEU = standardoitu konttiyksikkö, standard container unit (20 jalan kontti) Lähde: Containerisation International Yearbook, Port of Rotterdam 46

19 Taulukko A.2 T&K -indikaattorit EU:ssa Indikaattori B DK D EL E F IRL I L NL A P FIN S UK EU5 Koheesiomaat BKT/as., PPS, EU=00, Muut jäsenmaat T&K -bruttomenot (% BKT:stä),84,93 2,29 0,5 0,90 2,9,40,02 : 2,04,49 0,63 2,89 3,77,82,86 0,85,98 EU5= : Yritysten T&K -menot (% BKT:stä),3,2,55 0,3 0,47,36,03 0,55 :, 0,84 0,4,94 2,87,2,8 0,43,27 EU5= : Yritysten osuus, % bruttomenoista 7,4 62,6 67,8 25,6 52, 62,0 73,7 53,7 : 54, 55,9 22,5 67,2 76,2 65,8 63,7 50,5 64,3 T&K -työntekijät, % kaikista 2,22,99,48 0,75,02,46,7 0,8 :,45,6 0,6 2,43 2,35,28,27 0,9,34 EU5= : Yksityissektorin T&K -työntekijät, % 0,63,00 0,84 0, 0,26 0,7 0,50 0,30 : 0,6 0,47 0,08,29,2 0,60 0,59 0,22 0,66 kaikista 2 EU5= : Europpalaiset patenttihakemukset/milj. asukasta, keskiarvo , paitsi B, EL, IRL, NL, P: 997; A: , paitsi P: 997; F, I, NL: 996; B, IRL: 995; EL, A, UK: 993 Lähde: Eurostat Toinen taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus Tilastoliite

20 Taulukko A.22 Hintojen hajautuminen EU:ssa (yleissektoreittain) Sektori Hajontakerroin (%) Kokonaishintataso 6 5 Teollisuus 5 9 Sähkö, kaasu ja vesi Rakentaminen Palvelut 26 9 Tukku- ja vähittäiskauppa Hotellit ja ravintolat 2 8 Liikenne, varastointi ja kommunikaatio 26 8 Lähde: Komission palvelut Taulukko A.23 Teollisuus ryhmiteltynä keskittymisen tason ja muutosten suhteen (vuosien keskiarvo verrattuna vuosien keskiarvoon) Keskittyneet alat, jotka ovat säilyneet keskittyneinä Moottoriajoneuvot Moottoripyörät Lentokoneet Elektroninen konetekniikka Kemiantuotanto (NEC) Öljy- ja hiilituotteet Hajautuneet alat, jotka ovat keskittyneet Tekstiili Vaatetus Nahka ja nahkatuotteet Huonekalut Liikennevälineet (NEC) Jalkineet Teolliset kemikaalit Lääketeollisuus Öljyjalosteet Kumituotteet Muovituotteet Keskittyneet alat, joiden keskittyneisyys on vähentynyt Juomat Tupakka Toimisto- ja ohjelmointikoneet Mekaaninen konetekniikka Radio, tv ja kommunikaatio Instrumenttitekniikka Hajautuneet alat, jotka ovat säilyneet hajautuneina Elintarvikkeet Puunjalostus Paperi ja paperituotteet Julkaisuala ja painotuotteet Metallituotteet Ei-metalliset mineraalit (NEC) Laivanrakennus Jäljelle jäävät teollisuudenalat Savi- ja posliinituotteet Lasi- ja lasituotteet Rauta ja teräs Muut metallit (ei-rautapitoiset) Rautateiden välineistö Muu teollisuustuotanto Lähde: Midelfart-Knarvik, H-K, Overman, H, Redding, S, Venables, A.J, The location of European industry, DG ECFIN, Economic Paper No. 42, Brussels,

21 Taulukko A.24 EMOTR-tuet jäsenvaltioittain (laskevassa järjestyksessä), Alhaisin Milj. EUR % Milj. EUR % Milj. EUR % L 3 0,0 L 7,3 0,0 L 7,4 0,0 P 56,7 0,6 P 478,,4 FIN 575,7,5 B 72,4 2,7 B 298,7 3,7 P 637,4,6 IRL 080,3 4, DK 334,7 3,8 S 770, 2,0 Korkein Milj. EUR % Milj. EUR % Milj. EUR % NL 3 83,6 4,5 E 4 75,7 2,0 I 4 29,2 0,7 I 4 346,9 6,5 I 4 765,4 3,7 E 5 293,5 3,7 D 4 903,9 8,6 D 4 976,2 4,3 D 5 553,0 4,3 F 6 9,5 23,5 F 8 84,8 23,6 F 9 007,2 23,2 Euroopan unioni EU ,2 00 EU ,2 00 EU ,9 00 Lähde: 28th financial report of the EAGGF-Guarantee Taulukko A.25 EMOTR-tuet suhteessa maatalouden työllisten määrään jäsenvaltioittain (laskevassa järjestyksessä), , tuhansia EUR Alhaisin x 000 EUR x 000 EUR x 000 EUR P 0,2 P 0,8 P,3 L 0,5 L,5 I 2,5 EL,5 I 2,5 L 3,5 E,6 E 3,8 EL 4,4 Korkein x 000 EUR x 000 EUR x 000 EUR D 5,9 F 7,3 F 9,2 B 7,4 NL 9,9 S 9,6 DK,5 DK 4,4 B, NL 6,2 B 4,8 DK 4,6 Euroopan unioni EU2 3,0 EU2 4,7 EU5 5,7 Lähde: 28th financial report of the EAGGF-Guarantee ja maatalouden kirjanpidot 49

22 Taulukko A.26 Yhteisen maatalouspolitiikan nettotulonsiirrot, 993 ja 998 Milj. EUR vuoden 985 hinnoissa EUR mn EUR/asukas EUR/AWU B-L -789,6-743,5-04,9-0, , ,9 D -5 92, -4 03,7-0,5-77, , , I ,7-969,8-74, ,4-20,9 NL -42,6-323,2-3,9-32,6-80,5-423,9 A : -82,4 : -6, : -624,5 P -246,4-07,2-34, ,6-2 FIN : -4,6 : -2,8 : -338,6 S : -323, : -57,7 : ,7 UK ,6-82,2-56,7-48,4-5 72,4-4 73,7 DK 548,4 395,7 47, , ,4 EL 90,6 892,2 59, ,5 535,6 E 96,2 3, 7,0 52,6 76,5 79 F 282,6 33,8 6,8 30,5 252, 55,7 IRL 944, , , AWU=vuosityöyksikkö, annual work unit (ts. kokoaikaisen työntekijät vuoden työtunnit) Lähde: DG REGIO:n tutkimus 50

23 Taulukko A suurinta ja pienintä keskimääräistä kokoyksikön ja maatalouden työllisyyden aluetta, 997 Eurooppalainen kokoyksikkö / 993 % työllisistä yhteensä Eurooppalainen kokoyksikkö / 993 % työllisistä yhteensä Voreio Aigaio (EL) 3,7-8,0 24,2 West Midlands (UK) 48,6 29,0,9 Centro (P) 3,7,0 3,9 Centre (F) 49,2 26,0 6,5 Attiki (EL) 3,8-23,0,0 Nord-Pas-de-Calais (F) 50,8 29,0 2,9 Dytiki Makedonia (EL) 4,0 22,0 23,4 Danmark (DK) 57,2 8,0 3,7 Ipeiros (EL) 4, -2,0 30,3 Yorkshire and Humberside (UK) 62,6 29,0,5 Madeira (P) 4, 4,0 2,5 South East (UK) 65,5 45,0,7 Valle d Aosta (I) 4,2 2,0 6,6 Oost-Nederland (NL) 68,6 25,0 4,2 Galicia (E) 4,2-2,0 22,2 Champagne-Ardenne (F) 7, 5,0 7,6 Nisia Ionia (EL) 4,4-28,0 26,7 East Midlands (UK) 75,9 36,0,8 Asturias (E) 4,5-29,0, Picardie (F) 78,6 24,0 5,3 Notio Aigaio (EL) 4,5 3,0 0,2 Noord-Nederland (NL) 84,2 2,0 4,9 Molise (I) 4,6 4,0 5,5 Zuid-Nederland (NL) 86, 25,0 3,7 Kriti (EL) 4,7-0,0 37,8 Sachsen (D) 87,3 28,0 2,9 Abruzzi (I) 4,8-0,0 8,9 Ile-de-France (F) 89,3 27,0 0,4 Sterea Ellada (EL) 4,8 -,0 3,8 Brandenburg (D) 95, -6,0 5,3 Dytiki Ellada (EL) 5,0-7,0 4,5 West-Nederland (NL) 00,4 8,0 2,8 Lazio (I) 5, -6,0 4,6 Thüringen (D) 03,7-9,0 3,9 Norte (P) 5,2 37,0,6 East Anglia (UK) 07,2 45,0 3,5 Calabria (I) 5,3 22,0 3, Mecklenburg-Vorpommern (D) 59,5 6,0 6,5 Baleares (E) 5,3 6,0 2,3 Sachsen-Anhalt (D) 65,6 5,0 4,4 EU5 6,7 7,0 5,0 Lihavoidulla merkityillä alueilla maatalouden työllisyys ylittää EU:n keskitason. Europpalainen kokoyksikkö mittaa taloudellista kokoa tulonmuodostuksen suhteen. Lähde : Eurostat (Survey on the structure of agricultural holdings ja LFS) 997 Taulukko A.28 Maatilojen keskikoko, hehtaareja Ennen transitiota Osuustilat Valtion tilat 2 Muut kollektiivitilat 3 Yksityiset tilat 4 Nykyisin Ennen transitiota Nykyisin Nykyisin Ennen transitiota Nykyisin Bulgaria : 0,4,4 Viro : : 449 0,2 9,8 Unkari ,3 3,0 Liettua : : : 372 0,5 7,6 Latvia : ,4 23,6 Puola ,6 7,0 Slovakia ,3 7,7 Tšekin tasavalta ,0 34,0 Romania : 0,5 2,7 Slovenia : : : 3,2 4,8 Ennen transitiovaihetta olleet kollektiivitilat, nykyisin muutettu osuustiloiksi tai tuottajien yksityisiksi yhdistyksiksi. 2 Aiemmat valtiontilat, nykyisin valtiontiloja ja yrityksiä, jotka ovat joko valtion omistuksessa tai tarkkailussa. 3 Nykyisin osakeyhtiöitä tai muita talousyksikköjä 4 Aiemmat yksityistilat, nykyisin yksityisesti hoidettuja (osa-aikaisia) Lähde: DG AGRI:n tutkimus 5

24 Taulukko A.29 Komission suositukset jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaan vuodelle 200 B DK D EL E F IRL I L NL A P FIN S UK EU Pitkäaikaistyöttömyys x x x x x x x 7 Tilastollinen järjestelmä x Työllisyyteen osallistuminen x x x x x 5 Verotus- ja tukijärjestelmä x x x x x x x 7 Varhennettu eläkkeellejäänti x Elinikäinen oppiminen x x x x x x x 7 Ammattitaidon erot x x 2 Koulutukseen osallistuminen x Hallinnollinen taakka x x x 3 Työvoiman rahoitukselliset paineet x x x x x x x 7 Kumppanuus-lähestymistapa x x x x 4 Sukupuolten erityisohjelmat x x x x x x 6 Sukupuolten väliset erot x x 2 Työ ja perhe x Toimenpiteiden yhdistelmä x x x x 4 Yhteensä Lähde: DG EMPL Taulukko A.30 Kalastuksesta eniten riippuvaiset alueet (NUTS 3) Maa Alue NUTS 3 Riippuvuusaste (Työlliset, % kokonaistyöllisyydestä) Kalastus Jalostus Kalanviljely Yhteensä Työpaikkojen määrä kalastuksessa (saalistus) E Pontevedra 6,8,6 3,9 5, EL Lesvos 9,6 0, 0, 9, E Huelva 7,0,7 0,2 9, EL Lefkada 8,5 0,0 0,3 8,8 660 EL Samos 8,2 0, 0, 8,3 40 P Algarve 4,8 0,5 0, 8, EL Cyclades 7,9 0,0 0,0 8, E A Coruña 2,,0 2,8 7, EL Chios 6,3 0,0 0,8 7, 920 E Taragona 5,4 0, 0,4 6, E Cadiz 4,2 0,5 0,2 5, P Açores 4,4,2 0,0 5, EL Cephalonia 4,6 0,0 0,8 5,4 570 E Girona 4,7 0,3 0, 5, I Trapani 3,3 0,2 0, 5, EL Chalkidiki 5,0 0,0 0,0 5,0 660 UK Highlands and Islands,9,0,3 4, D Cuxhaven 0,5 3,4 0,0 4, 280 F Finistère,6,2 0,2 3, EL Dodecanèse 3,6 0,0 2,2 3, Numerot osoittavat vähimmäisriippuvuusastetta, koska alaa koskevaa aineistoa ei ole saatavissa kaikilta alueilta Lähde: DG Kalastus 52

25 Taulukko A.3 Tavoite -tukialueiden väestö ja tuen laajuus, ja Väestö tuhatta Tuki/asukas/vuosi, EUR, 999 hinnoissa Väestö tuhatta Tuki/asukas/vuosi, EUR, vuoden 999 hinnoissa B DK D EL E F IRL I L NL A P FIN S UK EU sisältää tavoite 6 -alueet ei sisällä siirtymäkauden tavoite -alueita Lähde: DG REGIO Taulukko A.32 Tavoite 2 alueiden väestö ja tuen laajuus, ja Väestö tuhatta Tuki/asukas/vuosi, EUR, vuoden 999 hinnoissa Väestö tuhatta Tuki/asukas/vuosi, EUR, vuoden999 hinnoissa B DK D EL E F IRL I L NL A P FIN S UK EU sisältää tavoite 2 ja 5b -alueet Lähde: DG REGIO 53

26 Taulukko A.33 Kansallinen rahoitus sekä rakenne- ja koheesiorahastojen tuki, Kansallinen rahoitus yhteensä EU:ssa (milj. EUR, vuosikeskiarvo) Vuosikeskiarvo Kansallinen tuki alueille, yhteensä (milj. EUR, käypään hintaan) Alueet Art. 87(3)(a) Alueet Vuosikeskiarvo 2 Art. 87(3)(c) Rakenne- ja koheesiorahastojen tuet yht. (milj. EUR, vuoden 994 hinnoissa) Tavoite Tavoite 2/5b E EL IRL P Yht. EU A B DK D F FIN I L NL S UK Yht. EU Artikla 87(3)(a) perussopimuksessa kattaa tuen, jolla edistetään jälkeenjääneiden alueiden taloudellista kehitystä; artikla 87(3)(c) kattaa tuen, jolla edistetään tiettyjen alueiden tai taloudellisten toimintojen kehitystä 2 Sisältää yhteisöaloitteet Lähde: DG COMP, DG REGIO 54

27 Taulukko A.34 Euroopan investointipankin myöntämät lainat, Yhteensä alueellinen kehittäminen % Yhteensä alueellinen, josta: Liikenne Telekommunikaatio Rakennetukialueille (milj. EUR) Tavoitealueiden ja toimialojen mukainen jakautuma Vesi/jätteet Energia Muu infrastruktuuri Infrastruktuuri yhteensä Maat./ teoll./ palvelut Yhteensä yksittäiset lainat Koulutus/ terveydenhuolto Yhteisölainat Yhteensä % 3% 5% 4% 4% 64% 2% % 77% 23% 00% Tav., 6 (milj. EUR) % 30% 6% 4% 8% 5% 63% 3% 0% 77% 23% 00% Tav. 2, 5b (milj. EUR) % 32% 2% 7% % 4% 56% % 2% 70% 30% 00% Muut alueelliset lainat Yhteensä Alueellinen kehittäminen, % kokonaisuudesta 64% 9% 52% 7% 72% 69% 90% 78% 70% 5% 65% Alueellisen kehittämisen osuus yhteisölainoissa on laskettu rakennetukialueilla asuvan väestön perusteella Lähde: EIP Taulukko A.35 Rakennerahastot: rahoituksen toteutuminen tavoitteittain ja jäsenvaltioittain, B DK D EL E F IRL I L NL A P FIN S UK EU5 Tav. Sidottu (%) Maksettu (%) Tav. 2 Sidottu (%) Maksettu (%) Tav. 3 Sidottu (%) Maksettu (%) Tav. 4 Sidottu (%) Maksettu (%) Lähde: DG REGIO Toinen taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus Tilastoliite

28 56 Taulukko A.36 Rakennerahastojen tuki tavoite -alueen kehittämismenoissa, ja (sisältää siirtymäkauden tuet) Milj. EUR, vuoden 999 hinnoissa B D EL E F IRL I NL P UK A FIN S EU3 % Infrastruktuuri ,8 Liikenne ,7 Informaatio- ja ,6 kommunikaatioteknologia Energia ,3 Ympäristö ja vesi ,5 Terveys- ja sosiaaliala ,7 Inhimillinen kehittäminen ,5 Koulutus ,9 Harjoittelu ,4 Muu 69 Tuottava ympäristö ,0 Teollisuus ja palvelut ,9 T&K-investoinnit ,5 Maatalous, maas.keh., kalastus ,2 Matkailu ,4 Muut ,6 Yhteensä ,0 A: (sisältää siirtymäkauden tuet) B D EL E F IRL I NL P UK A FIN S EU3 % Infrastruktuuri ,3 Liikenne ,9 Informaatio- ja ,6 kommunikaatioteknologia Energia ,3 Ympäristö ja vesi ,6 Terveys- ja sosiaaliala ,9 Inhimillinen kehittäminen ,9 Koulutus ,3 Harjoittelu ,7 Muu Tuottava ympäristö ,8 Teollisuus ja palvelut ,5 T&K-investoinnit ,5 Maatalous, maas.keh., kalastus ,6 Matkailu ,3 Muut ,9 Yhteensä ,0 Sisältää EAKR:n osa-rahoittaman koulutusinfrastruktuurin Lähde: DG REGIO Toinen taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus Tilastoliite

29 Taulukko A.37 Rakennerahastot: liikenneprojektien toteutumisen edistyminen, vuoden 999 keskivaihe Irlanti Portugali Espanja Italia Kreikka Tavoite Saavutettu % Tavoite Saavutettu % Tavoite Saavutettu % Tavoite Saavutettu % Tavoite Saavutettu % Tiet Uudet (km) , Parannetut (km) Rautatiet Uudet (km) Parannetut (km) Satamat Parannetut, kpl Lentokentät Parannetut, kpl Metro Järj. parannukset, kpl 69 Lähde: Thematic evaluation of the effects of Structural Funds on transport infrastructure, European Commission, 2000 Toinen taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus Tilastoliite

30 Taulukko A.38 Rakennerahastojen tuki pk-yrityksille, arvio, ja pk-yritystuki (miljardia EUR) % tuesta pk-yritystuki (miljardia EUR) % tuesta Tavoite 5,74 5 3,6 4 Tavoite 2 2,5 3, ,37 35 Tavoite 5b,4, ,6 3 Tavoite ,23 25 Yhteensä 9,64 0, ,35 8 Kattaa vain rakennerahastotuet, jotka on kirjattu toimenpideohjelmiin, yhtenäisiin ohjelma-asiakirjoihin ja yhteisön tukikehyksiin. Lähde: SME thematic evaluation (999) Taulukko A.39 Yritystukien menot toimenpidetyypin mukaan, Toimenpide Milj. EUR % Suora taloudellinen tuki ,9 Rahoitukselliset järjestelyt 570 2,7 Yrityspalvelut ,6 Innovaatiot, teknologian siirto 2 499,7 Infrastruktuurin tukeminen ,0 Koulutus ,9 Toimialakohtaiset toimenpiteet 96 5,6 Muut 850 8,7 Yhteensä Lähde: SME thematic evaluation (999) Taulukko A.40 Tutkimus-, teknologia- ja kehittämisinvestointeihin ohjatut rakennerahastovarat Tavoitteet ja 6 Tavoite 2 Milj. EUR Milj. EUR B 0 38 DK - 5 D 545,6 34 EL 694,5 - E F 65,7 322 IRL 337,2 - I 89,6 6 L - 0 NL - 0 A 3 20 P 978,6 - FIN 22,5 35 S 24,7 28 UK 42,6 322 EU 4,7,2 A ja S: 995 ja 999 ZENIT-ADE, Thematic evaluation of RTDI Objective 2 (999) Lähde: CIRCA Group, Thematic evaluation of RTDI and Structural Funds Objectives and 6 (999) 58

31 Taulukko A.4 Ympäristön kehittämiseen ohjatut rakennerahastovarat Milj. EUR, 994 hinnat Veden jakelu ja käsittely 6 970,5 Kaupunki- ja teolliset ympäristöt, luonnonsuojelu 057,6 Jätteenkeräys ja -käsittely 224,9 Tutkimus, koulutus ja muut 75,0 Tavoite -alueet yhteensä 8 328,0 Jätteen talteenotto, käsittely ja puhdistusmenetelmät 20,8 Kaupunki- ja teollisuusalueiden puhdistus 62,0 Koulutus ja muut toimenpiteet 24,2 Tavoite 2 -alueet yhteensä 397,0 Luonnonympäristöjen, maaseudun ja biodiversiteetin hallinnointi 400,5 Talteenotto/käsittely (puhdistusmenetelmät, teollinen jäte) 26,2 Metsätalous 03,8 Tavoite 5 -alueet yhteensä 720,5 Lähde: DG REGIO Taulukko A.42 Yhteisön toimenpitein perustettujen työpaikkojen perustamiskulut tavoite 2 -alueilla ja Alueiden määrä Bruttotyöpaikat/milj. EUR Tasoitettu keskiarvo milj. EUR B DK D E 6-44 F I L NL A FIN S UK Yhteensä A ja S: Lähde: Tavoite 2 -alueiden yhtenäisasiakirjat 59

32 60 Taulukko A.43 Rakennepolitiikan vaikutus: ennustetut tulokset vuosille Ero perustasoon ilman tukitoimenpiteitä, % Kreikka Espanja Irlanti Portugali Herminin malli BKT 5, 6,2,4,5 2,4 0,7,2,8,2 6,4 6,0,8 Yksityinen kulutus 3, 6,7,5 0,8 2,5 0,6 0,8,2 0,5 6,2 5,8,6 Kiinteät investoinnit 27,0 23,2,6 4,4 4,4 0,3 5,8 2,7 0,6 20,2 4,0 0,6 Työllisyys 4,7 3,9-0,3,2,6 0,2,0 0,5 0, 4,7 2,9 0,0 Hintataso,7 4,4 0,7 0,5, -0,3 0,5 0,0-0,4 0,6 0,4-0,4 Julkinen alijäämä 0, -0, 0,0 0, -0, -0, 0,3 0,0 0,0 0,2 0,2 0,2 Kauppatase -,6 -,6 0,0-0,6-0,6 0, -0,6 0, 0,3-2,4 -,2 0,2 Kreikka Espanja Irlanti Portugali Quest II -malli Toinen taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus Tilastoliite BKT,2 2,4 2,6 0,6 0,9,0 0,6 0,5 0,5 0,8 2,0 2,2 Yksityinen kulutus,2,9 2,0 0,5 0,8 0,8 0,6 0,4 0,,,4,3 Yksityiset investoinnit -,6-0,5 2,8 0,2 0, 0,9 0,9 0,3-0, -,2-0,8 0,7 Työllisyys 0,3 0,3 0,3 0, 0, 0, 0,2 0,0-0, 0,2 0,3 0,3 Hintataso 0,8 -,0-2,2 0,2-0,4-0,9 0,3 0,0-0,4 0,5 -,3-2, Julkinen alijäämä, 0, -0,8 0,4 0, -0,3,2 0,6 0,0,5 0,2-0,8 Kauppatase -0,7-0,8-0,2-0,4-0,5-0,2-0,6-0,4-0, -, -,0-0, Huom. Julkinen alijäämä ja kauppatase ovat prosenttiyksikköjä suhteessa bruttokansantuotteeseen; julkisessa alijäämässä miinusmerkkiset lukemat merkitsevät pienempää vajetta, positiiviset suurempaa E: vain yksityiset investoinnit Lähde: Komission palvelut

33 Taulukko A.44 Maatalouden kehittämiseen ohjatut EMOTR-tuet Toimenpide EMOTR-tuet Yhteensä Milj. EUR % Milj. EUR % a Tilojen investoinnit 333,8 5, ,2 7,4 b Nuoret viljelijät 69,2 4, ,3 4,3 c Koulutus 204,8 0,8 582,8 0,9 d (i) Varhaiseläkkeet / tavoite -alueet 663,5 2,7 849,9 2,9 d (ii) Varhaiseläkkeet / muut alueet 238,2,0 50,5 0,8 e (i) LFA/AER / tavoite -alueet 924,0 3,8 3 85,8 5,0 e (ii) LFA/AER / muut alueet 4 63,9 8, ,4 9,9 f (i) Maatalouden ympäristötuki / tavoite 2 288,4 9,4 3 97,7 6, f (ii) Maatalouden ympäristötuki / muut alueet 7 33,5 30, ,9 26,2 g Maat.tuotteiden prosessi ja markkinointi 9,3 4,9 4 28,0 6,7 h (i) Maat.maan metsittäminen / tavoite 446,6,8 92,,4 h (ii) Maat.maan metsittäminen / muut alueet 672,4 2,7 287,8 2,0 i (i) Muut metsätaloustoimenpiteet / tavoite 0,0 0,0 2,6 0,0 i (ii) Muut metsätaloustoimenpiteet / muut alueet 776, 3,2 2 2,3 3,5 j Maanparannus 25,9 0, 7,8 0, k Peltojen paketointi 468,0,9 599,2 2,5 l Maatila-avustukset, tilojen hallinnointi 7,0 0,3 60,5 0,3 m Laatutuotteiden markkinointi 22,7 0,5 344,2 0,5 n Peruspalvelut 43,6 0,6 399,7 0,6 o Maaseutukylien uudistus ja kehittäminen 472,2,9 428,6 2,2 p Monipuolistaminen 24,5,0 694,6, q Maatalouden vesivarojen huolto 32,2 0,5 532,3 0,8 r Infrastruktuuri 24,2,0 725,7, s Matkailu ja käsityöllisyys 9,2 0,5 387, 0,6 t Ympäristönsuojelu 405,7,7 097,,7 u Maataloustuotannon säilyttäminen 35,4 0,6 79,5,2 v Rahoitusjärjestelyt 8,9 0,0 29,2 0,0 Yhteensä ,3 00, ,7 00,0 Epäsuotuisat alueet (Less favoured areas) / alueet, joiden käytölle on ympäristörajoitteita (areas with environmental restrictions). Lähde: DG AGRI 6

34 62 Taulukko A.45 Täydentävyys tavoite -alueilla: väestö ja vuosittaiset kulut lukuun ottamatta EU:n tukirahoitusta Keskimääräiset vuosikulut Milj. EUR, koko taulukossa vuoden 999 hinnoissa ohjelma-ajanjakso ohjelma-ajanjakso ohjelma-ajanjakso Alueiden väestö 989 (milj.) EUR/asukas % BKT:stä 99 Keskimääräiset vuosikulut Alueiden väestö (milj.) EUR/asukas % BKT:stä 997 Keskimääräiset vuosikulut Alueiden väestö 999 (milj.) EUR/asukas B 942, ,5 906, ,4 939,3 73 0,4 DK , , ,0 D , , ,4 65, ,5 593,2 EL , 526 5, , , , ,0 E , , , , , ,3 F , , , , , ,7 IRL 344 3, , , , , ,6 I ,6 926, , 764, ,3 05,7 L , , ,0 NL 27 0, , ,2 79 0, 40 0, , A ,3 53 0, 38 0,3 53 0, 38 0, , P , , , , , ,5 FIN , , , ,8 899, 836 0,7 % BKT:stä 200 Toinen taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus Tilastoliite S ,5 6 5, ,5 6 5, , , UK 829,6 43 0, ,4 54 0, , 780 0,4 EU ,6 02, ,2 892, ,7 938, Sisältää siirtymäkauden. 2 Alueiden väestö viittaa alueisiin, jotka kuuluivat tavoite - ja 6 -alueisiin Lukemat ovat arvioita; ne on otettu vuosilta , jotta vertailtavuus menetelmien muuttuessa säilyisi. 4 Väliaikatietoja. Lähde: Laskelmat DG REGIO. Aineisto ei ole täysin vertailukelpoinen maiden välillä.

35 Taulukko A.46 Yhteisön tuet KI le suunnatussa SAPARD-ohjelmassa Toimenpide Yhteisön tuet miljardia EUR Maatilojen investoinnit 797 Tuotanto ja markkinointi 940 Laatu ja kontrollointi 42 Maatalous ja ympäristö 89 Monipuolistaminen 42 Tuottajaryhmät 47 Kyläuudistus 72 Maanparannus 46 Koulutus 7 Maaseutuinfrastruktuuri 753 Vesihuolto 50 Metsätalous 6 Tekninen apu 93 Komission tekninen apu 73 Lähde: Komission palvelut Taulukko A.47 Sidottujen varausten viitteellinen jako jäsenvaltioittain vuosille , 2 Siirtymäkauden tuki Tavoite Tavoiteohjelmat 2 Siirtymäkauden tuki Tavoite 2 3 KOR (lukuun ottamatta tavoite :tä) milj. EUR, vuoden 999 hinnoissa Yhteisöaloitteet Koheesiorahasto Yhteensä 3 B DK D EL E F IRL I L NL A P FIN S UK Yhteensä Sisältää PEACE -rahastovarat ( ). 2 Sisältää Ruotsin rannikkoalueiden erikoisohjelman. 3 Tämä kokonaissumma on vähemmän kuin 23 miljardia EURoa, koska mukaan ei ole luettu yhteisöaloiteohjelmien ja innovatiivisten toimenpiteiden verkostoihin suunnattua tukea. Lähde: Euroopan Komission palvelut 63

Tilastoliite osaan 1 KOLMAS TALOUDELLISTA JA SOSIAALISTA YHTEENKUULUVUUTTA KOSKEVA KERTOMUS 65

Tilastoliite osaan 1 KOLMAS TALOUDELLISTA JA SOSIAALISTA YHTEENKUULUVUUTTA KOSKEVA KERTOMUS 65 Tilastoliite osaan 1 65 A1.1 Työllisyys nykyisen EUn alueella, 1996 ja 2002 Työllisyysaste (% työikäisestä väestöstä) 1996 2002 EU15 59,9 64,2 Muut jäsenvaltiot 61,7 65,1 Koheesiomaat 51,5 60,2 Kreikka

Lisätiedot

Kartta 1: Asukas- ja aluekohtainen BKT (OVS), 2000. Index, EU-25 = 100 < 30 30-50 50-75 75-100 100-125 >= 125 MT: 1999. Source: Eurostat.

Kartta 1: Asukas- ja aluekohtainen BKT (OVS), 2000. Index, EU-25 = 100 < 30 30-50 50-75 75-100 100-125 >= 125 MT: 1999. Source: Eurostat. Canarias (E) Guadeloupe Martinique Guyane Re R egiogis g io GIS Kartta 1: Asukas- ja aluekohtainen BKT (OVS), 2000 Index, EU-25 = 100 < 30 30-50 50-75 75-100 100-125 >= 125 MT: 1999 Source: Eurostat 0

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 1 päivänä heinäkuuta 1999, rakennerahastojen tavoite n:o 1 -alueiden luettelosta kaudeksi

KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 1 päivänä heinäkuuta 1999, rakennerahastojen tavoite n:o 1 -alueiden luettelosta kaudeksi L 194/53 KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 1 päivänä heinäkuuta 1999, rakennerahastojen tavoite n:o 1 -alueiden luettelosta kaudeksi 2000 2006 (tiedoksiannettu numerolla K(1999) 1770) (1999/502/EY) EUROOPAN YHTEISÖJEN

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/ / / / / / / / / 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE - Belgia 88 102 109

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2016 2 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 305 2402 BE -

Lisätiedot

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta 2014-2017 Erasmus+ lähtevän liikkuvuuden kehitys 2014-2017 2014-2015 2015-2016 2016-2017 4239 4580 4772 1360 1322 1442 1052 1027 985 925 977 970 Opiskelijaliikkuvuus

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien

Lisätiedot

TAULUKKO I: YMP MONIVUOTISESSA RAHOITUSKEHYKSESSÄ (EU-28)

TAULUKKO I: YMP MONIVUOTISESSA RAHOITUSKEHYKSESSÄ (EU-28) YHTEINEN MAATALOUSPOLITIIKKA LUKUINA Alla olevissa taulukoissa esitetään yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) eri osa-alueiden tilastotietoja seuraavasti: jäsenvaltioiden maatalous ja elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

TAULUKKO I: YMP MONIVUOTISESSA RAHOITUSKEHYKSESSÄ (EU-28) (LUKUUN OTTAMATTA MUKAUTUKSIA)

TAULUKKO I: YMP MONIVUOTISESSA RAHOITUSKEHYKSESSÄ (EU-28) (LUKUUN OTTAMATTA MUKAUTUKSIA) YHTEINEN MAATALOUSPOLITIIKKA LUKUINA Alla olevissa taulukoissa esitetään yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) eri osa-alueiden tilastotietoja seuraavasti: jäsenvaltioiden maatalous ja elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI EU:n budjetti vuonna 2006: yhteensä 121 mrd. euroa Maataloustuet: 43,3 mrd. euroa Muut menot: 3,6 mrd. euroa Hallintomenot: 6,7 mrd. euroa Rahoitus EU:n ulkopuolelle: 5,5 mrd. euroa Muut sisäiset politiikat:

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 1/2018 4.4.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2018 4.12.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2018 28.2.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 10/2018 2.1.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2019 30.4.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019 Naiset ja miehet työelämässä Syyskuu 2019 Naiset ja miehet työelämässä Työllisyys Työllisyysaste (%) Suomessa heinäkuussa 2018-2019 % 100 2018/07 2019/07 90 80 74,1 74,5 75,4 75,9 72,8 73,1 70 60 50 40

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2017 3.5.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2016 6.3.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 5/2017 31.7.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2017 4.12.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Esityksen on tehnyt Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta EY julkisesti saatavilla olevan tilasto- ja tilinpäätöstiedon pohjalta vuonna 2017. Suomessa

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän tukea ja kohdentavat sen paremmin

Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän tukea ja kohdentavat sen paremmin IP/07/1919 Bryssel 13. joulukuuta 2007 Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän ja kohdentavat sen paremmin Euroopan komission viimeisin valtiontukien tulostaulu osoittaa

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan

LIITTEET. asiakirjaan ROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.11.201 COM(201) 906 final ANNEXES 1 to LIITTEET asiakirjaan LUONNOS KOMISSION JA NVOSTON YHTEISEKSI TYÖLLISYYSRAPORTIKSI - oheisasiakirja komission tiedonantoon vuotuisesta kasvuselvityksestä

Lisätiedot

Aluetilinpito

Aluetilinpito Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo

Lisätiedot

I.4 Todellista yhdentymistä määräävät tekijät

I.4 Todellista yhdentymistä määräävät tekijät Tuottavuus, kilpailukyky ja taloudellinen suorituskyky Kilpailukyky nähdään usein avaintekijänä politiikan onnistumiselle tai epäonnistumiselle. Kirjaimellisesti käsite tarkoittaa tuottajien keskinäistä

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS

LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4..3 COM(3) 856 final ANNEXES to 3 LIITE asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS Euroopan unionin solidaarisuusrahasto Vuosikertomus FI FI LIITE I: VUONNA SOVELLETTAVAT SUURKATASTROFIEN

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2016 Kauppa 20% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus 9% Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät ja haasteet

Suomen talouden näkymät ja haasteet Suomen talouden näkymät ja haasteet Vesa Vihriälä 11.1.2013 Sisältö Kasvu jäänyt heikoksi, tuottavuus notkahtanut Suomella lyhyen ajan kilpailukykyongelma, vaikka rakenteellinen kilpailukyky hyvä Julkinen

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

TAULUKKO I: EU:N JÄSENVALTIOIDEN KALASTUSLAIVASTOT VUONNA 2014 (EU28)

TAULUKKO I: EU:N JÄSENVALTIOIDEN KALASTUSLAIVASTOT VUONNA 2014 (EU28) EUROOPAN UNIONIN KALASTUSALA LUKUINA Seuraavissa taulukoissa on yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) eri osa-alueiden perustilastotietoja seuraavasti: jäsenvaltioiden kalastuslaivastot vuonna 2014 (taulukko

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

Kotitalouksien velkaantuneisuus. Elina Salminen, Analyytikko

Kotitalouksien velkaantuneisuus. Elina Salminen, Analyytikko Kotitalouksien velkaantuneisuus Elina Salminen, Analyytikko 19.4.2017 Lähde: Macrobond Kotitalouksien velkaantumisasteen kehitys maltillista 150 % % 12,5 125 10,0 7,5 100 5,0 75 2,5 50 0,0 25-2,5 0 2000

Lisätiedot

Suomen talous vahvistumassa

Suomen talous vahvistumassa Suomen Pankki Suomen talous vahvistumassa Pardian seminaari 31.10.2017 31.10.2017 1 Suomen vuotuinen kasvuvauhti on nyt ohittanut euroalueen, mutta takamatka on huomattava 120 Bruttokansantuote Suomi Euroalue

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2014 C(2014) 7461 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.10.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet

Kymenlaakso ennusteet Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet ValokuvaT Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Väestön ikäjakauma Kymenlaaksossa (suunnite, Iitti mukana) 3 Väestön

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.10.2015 COM(2015) 523 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahasto (EKR): maksusitoumuksia, maksuja ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia koskevat ennusteet

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-7) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 28.9.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-5) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.7.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-1) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 29.3.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-3) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-2) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot