Suomen Lähi-idän instituutin uutiskirje 2/2012

Transkriptio

1 Suomen Lähi-idän instituutin uutiskirje 2/2012 Tässä uutiskirjeessä: Johtajan katsaus: FIME akateeminen silta Lähi-itään FIME ja SLIY mukana Maailma kylässä -tapahtumassa Ilmoittautumisaikaa kollokvioon jatkettu Instituutin vuosi 2011 Instituutissa bloggataan: Walla! ja Ammanized Mia Anderssén-Löf valittu FIMEn tutkijavierailuohjelmaan Silmiä avaava opintomatka Libanoniin Instituutti Irakissa Hiekkamyrskyssä Kuolleellamerellä Tue instituuttia tee lahjoitus Johtajan katsaus: FIME akateeminen silta Lähi-itään Lähi-itä on tiedeinstituutin toimintaympäristönä haasteita täynnä. Se on ollut hyvin niiden suomalaisten yksityishenkilöiden, yliopistojen ja muiden instituutioiden tiedossa, jotka vuonna 1994 tekivät rohkean päätöksen perustaa Suomen Lähi-idän instituutin säätiö. Tavoitteena oli vahvistaa suomalaisten pitkäaikaista kiinnostusta Lähi-itää ja sen maita, kulttuureja ja kieliä kohtaan sekä suunnata tätä kiinnostusta akateemisen tutkimuksen ja asiantuntemuksen lisäämiseen. Vajaan parin vuosikymmenen aikana instituutti on kehittynyt osa-aikaisuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuvasta toiminnasta nykyiseksi tiedeinstituutiksi. Instituutin akateeminen toiminta keskittyy tutkimushankkeisiin, tutkijavierailuohjelmaan sekä kansainvälisiin seminaareihin ja konferensseihin. Arabian kielen opetus Suomessa on valitettavan vähäistä, joten instituutti on ottanut aiempaa aktiivisemman roolin arabian kielen opiskelumahdollisuuksien luomiseksi suomalaisille opiskelijoille Lähiidässä. Tästä esimerkkinä on toukokuun lopussa saapuva seitsemän arabian kielen opiskelijan ryhmä, joka keskittyy kuukaudeksi intensiiviseen puhekielen opiskeluun instituutin, Helsingin seudun kesäyliopiston ja Qasidin arabian kielen instituutin yhteishankkeessa. Instituutti on Lähi-idän tutkimusta edistävä säätiön ylläpitämä laitos, joka ei ole osa mitään yliopistoa mutta toimii läheisessä yhteistyössä usean suomalaisen yliopiston kanssa. Instituutti ei ole myöskään osa valtionhallintoa, vaikka toiminta on mahdollista vain opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavun turvin. Jo nämä sidossuhteet tekevät tiedeinstituutista kiinteän osan suomalaista yhteiskuntaa ja erityisesti sen tutkimus- ja koulutusjärjestelmää. Lähi-idässä toimiva tiedeinstituutti Rooman Villa Lanten sekä Ateenan ja Japanin instituuttien tavoin muodostaa akateemisen sillan suomalaiseen tieteeseen, sen kehittämiseen ja uuden tutkijasukupolven kasvattamiseen sekä suomalaisen tutkimuksen kansainvälistämiseen.

2 Suomalaisia tiedeyksiköitä ei ole tiedeinstituuttien lisäksi Suomen rajojen ulkopuolella. Rooman Villa Lante on näyttänyt esimerkkiä muille tiedeinstituuteille. Se on vuosikymmenien aikana osoittanut, mitä tiedeinstituutti kykenee pienillä voimavaroilla tuottamaan suomalaiseen tutkimukseen ja sen myötä yhteiskuntaan. Toukokuun lopulla perustettava tiedeinstituuttifoorumi lisää uudella tavalla tiedeinstituuttien välistä yhteistyötä. Lähi-idän osaamista, asiantuntemusta ja tietotaitoa tarvitaan pienessä Suomessa. Kaikki suomalaiset Lähiidän tutkijat eivät jää tutkijanuralle. Lähi-idän asiantuntijuutta ja kielitaitoa tarvitaan tiedotusvälineissä, ministeriöissä, yrityksissä ja kansainvälisissä järjestöissä. Suomella on pitkät perinteet YK-tehtävissä Lähiidässä ja suomalaista tutkija-asiantuntijuutta voi nykyistä enemmän hyödyntää nimenomaan erilaisissa YKtehtävissä. Suomen Lähi-idän instituutti, toisten tiedeinstituuttien tavoin, palvelee parhaimmillaan monipuolisesti suomalaista yhteiskuntaa ja muodostaa toimivan ja pysyvän sillan Suomen ja Lähi-idän välille. Instituutti ei voi kehittyä eikä toimia menestyksellisesti ilman vahvaa suomalaisten kumppanien, yliopistojen, tutkimuslaitosten, tutkijoiden ja opiskelijoiden yhteistyötä. Kysymys on yhteisestä edusta, yhteisestä hankkeesta ja yhteisestä tulevaisuudesta. FIME ja SLIY mukana Maailma kylässä -tapahtumassa Tulkaa käymään FIMEn ja instituutin ystäväyhdistyksen yhteisellä esittelypisteellä Maailma kylässä - tapahtuman Mahdollisuuksien tori -teltassa Maailma kylässä -teemoja ovat tänä vuonna demokratia, Lähi-itä ja ruoka, joten tapahtumasta on tulossa mielenkiintoinen. FIMEn ja SLIYn ohjelmassa on mm. Lähi-itä-aiheinen tietovisa ja oman nimen kirjoittamisen opettelua eri merkkijärjestelmillä. Lauantaina klo 17:40-18:10 Taiga-lavalla kääntäjä Sampsa Peltonen haastattelee antiikintutkija Jaakko Fröséniä, islamintutkija Susanne Dahlgrenia ja politiikantutkija Mika Aaltolaa. Tarjolla on lyhyitä ja ytimekkäitä analyysejä kepeällä otteella. Katso koko tapahtuman ohjelma: Ilmoittautumisaikaa kollokvioon jatkettu Tampereella Tampere-talossa elokuuta pidettävään Suomen II Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tutkimuksen kollokvioon on ilmoittautunut jo yli 40 esitelmän pitäjää. Ilmoittautumisaikaa esitelmien pitäjille jatketaan 20. toukokuuta asti ja ilman esitelmää kollokvioon osallistujille 31. heinäkuuta asti. Ilmoittautumiset lähetetään instituutin johtajalle osoitteeseen director@fime.fi. Kollokvio on jatkoa syyskuussa 2011 Helsingissä pidetylle ensimmäiselle Lähi-idän tutkimuksen kollokviolle. Toiseen kollokvioon on tulossa myös ulkomaalaisia esitelmien ja luentojen pitäjiä. Kollokvion pääasiallinen kieli on englanti, mutta osa esitelmistä on myös ranskaksi ja suomeksi. Ajankohtainen Syyria-paneeli järjestetään lauantaina 25. elokuuta. Siihen osallistuvat mm. Arab Reform Initiativen vt. johtaja Salam Kawakibi Pariisista, presidentti Hafez al-assadin pitkäaikaisena neuvonantaja toiminut Dr George Jabbour Damaskoksesta ja Lähi-idän instituutin johtaja Ari Kerkkänen. Kommenttipuheenvuoron pitää suurlähettiläs Harri Mäki-Reinikka.

3 Instituutin vuosi 2011 Vuosi 2011 oli FIMElle hyvin poikkeuksellinen toimintavuosi, jota leimasi kasvava levottomuus Syyriassa. Instituutin toimintaa levottomuudet eivät kuitenkaan halvaannuttaneet, vaan instituutti toimi aktiivisesti Syyrian ulkopuolella. Instituutin vuosikertomus 2011 on luettavissa instituutin nettisivuilla osoitteessa Painettua vuosikertomusta voi myös pyytää FIMEn toimistolta Instituutissa bloggataan: Walla! ja Ammanized Instituutin johtaja Ari Kerkkänen käsittelee uudessa Walla!-blogissaan monipuolisesti Lähi-itää ja sen tapahtumia. Walla!-blogi löytyy osoitteesta Instituutin harjoittelija Mirva Heleniuksen kuvablogista puolestaan löytyy pieniä visuaalisia tarinoita pääasiassa Ammanista mutta myös muualta Jordaniasta sekä matkoilta lähimaihin. Blogin osoite on Kuvat: Mirva Helenius Mia Anderssén-Löf valittu FIMEn tutkijavierailuohjelmaan TM Mia Anderssén-Löf, judaistiikan jatko-opiskelija Åbo Akademista, on valittu ensimmäiseksi FIMEn vierailevaksi tutkijaksi. Anderssén-Löfin tutkijavierailujakso alkaa 1. lokakuuta FIME tutkijavierailuohjelmaan on jatkuva haku. Tavoitteena on, että seuraava vieraileva tutkija voisi aloittaa vuoden 2013 alussa. Tutkijavierailuohjelman sijoitusmaana voi olla mikä tahansa Suomen Lähi-idän instituutin ja säätiön toimialueen maa, mukaan lukien Erbil Kurdistanin itsehallintoalueella Irakissa. Lisätietoja ohjelmasta instituutin johtajalta

4 Silmiä avaava opintomatka Libanoniin Instituutti järjesti yhteistyössä Helsingin yliopiston ja American University of Beirutin kanssa viikon kestäneen kurssin Libanonissa maaliskuun lopussa. Matkalle osallistui kymmenen Helsingin yliopiston opiskelijaa sekä professori Hannu Juusola ja tutkija Minna Saarnivaara. Kurssin teemoina olivat valtio, yhteiskunta, turvallisuus ja kansalaisuus Libanonissa. Teemoja käsiteltiin luennoilla ja opintokäynneillä. Instituutin kutsumina kurssin luennoitsijoina toimivat professorit François Burgat, Michaelle Browers ja Sari Hanafi, jotka käsittelivät niin shiiojen poliittista ajatusmaailmaa, arabikevättä kuin palestiinalaisten oikeuksia Libanonissa. Oli upeaa saada kasvot niille ihmisille, joiden tekstejä lukee, sekä niille joista kirjoitetaan ja joita tutkitaan, kertoo sosiaali- ja kulttuuriantropologian opiskelija Paula Sahlman. Opintokäynnit olivat monipuolisia ja antoivat laajan kuvan Libanonista. Opintokäynneistä silmiä avaavin oli käynti palestiinalaisten pakolaisleirillä Shatilassa, jossa opiskelijat kuulivat leirillä asuvien ajatuksia libanonilaisesta politiikasta ja elämästä pakolaisleireillä. Hämmentävimpiä käyntejä oli puolestaan retki Hizbollahin maamerkille Mleetaan, Etelä-Libanoniin. Maamerkin tarkoitus on korostaa Hizbollahin Isrealin vastaisen vastarinnan merkitystä Libanonissa. Se näytti opiskelijoille millaista propaganda voi olla käytännössä. Matkanjohtaja professori Hannu Juusolan mukaan matkassa tärkeintä oli, että opiskelijat saivat omakohtaisesti kokea Lähi-itää ja sen ongelmia. Olennaista oli myös pyrkimys lisätä instituutin, Helsingin yliopiston ja Lähi-idän yliopistojen välistä yhteistyötä, Hannula lisää. Toisen vuoden opiskelijan Sahlmanin mielestä opintomatka oli inspiroiva ja kiehtova. Tärkeintä oli perspektiivin saaminen opintoihin sekä kritiikin merkityksen ja tärkeyden kirkastuminen, Sahlman pohtii ja jatkaa: Lähi-itä vastaan länsimaat -asetelmapuhe on Suomessa melko yksipuolista ja asenteellistakin. Paikan päällä niin sanotun vastapuolen version näkeminen tarinasta oli vaikuttavaa. Uskon, että tämä auttaa asemoimaan itseä ja omia käsityksiä tarkemmin ja paremmin niin myöhemmissä opinnoissa kuin joskus tulevaisuudessa, kun näitä tietoja mahdollisesti soveltaa työelämässä. Instituutti Irakissa Suomen Lähi-idän instituutin säätiön hallituksen puheenjohtaja, professori Martti Nissinen, instituutin johtaja Ari Kerkkänen ja dosentti Raija Mattila kävivät tutustumismatkalla Pohjois-Irakissa, Kurdistanin hallintoalueen pääkaupungissa Erbilissä huhtikuussa. Matkan tarkoituksena oli selvittää, voisiko instituutti järjestää toimintaa Erbilissä. Erityisesti instituutin suunnitelmissa on kansainvälisen Erbilin historiaa käsittelevän kokouksen järjestäminen keväällä Oppaina olivat Ranskan instituutin (IFPO) edustajat tutkijat Hosham Dawod ja Jessica Giraud, joiden johdolla vierailtiin mm. restauroitavassa sitadellissa, muinaismuistohallinnossa, Salahaddin yliopistossa ja muinaisen Kilizin raunioilla.

5 Kurdistanin hallintoalueen suhteellisen hyvä turvallisuustilanne on houkutellut alueelle runsaasti arkeologisia tutkimusryhmiä erityisesti nyt, kun kaivaukset Syyriassa ovat pysähdyksissä. Erbilin varhaista historiaa käsittelevälle kokoukselle on siis tilausta. Eikä Erbil ole pelkkää historiaa, se on mitä suurimmassa määrin nykyhetkessä kiinni oleva kiihkeästi modernisoituva kaupunki. Öljytulot mahdollistavat nopean kehityksen ja kasvava talous vahvistaa kurdien identiteettiä. Instituutin tutkijavierailuohjelmasta kiinnostuneiden kannattaa siis vierailukohdetta harkitessaan pitää mielessä myös Kurdistan ja Erbil. Hiekkamyrskyssä Kuolleellamerellä Suomen Lähi-idän instituutti on vuodesta 2008 lähtien samaistettu niin vahvasti Damaskoksen vanhassa kaupungissa sijaitsevaan Zeitunan taloon, että moni Suomessa on luullut Syyrian väkivaltaisuuksien halvaannuttaneen instituutin toiminnan kokonaan. Tämä ei onneksi pidä paikkaansa. Viime vuotta voi hyvällä syyllä pitää kriisivuotena instituutille, mutta kuten tästä uutiskirjeestä käy hyvin ilmi, instituutti toimii nykyään täysipainoisesti Ammanista käsin. Instituuttisäätiön puheenjohtajan Martti Nissisen, varapuheenjohtajan Teija Tiilikaisen ja asiamiehen Anu Leinosen vieraillessa Jordaniassa huhtikuussa he saattoivatkin keskittyä strategiseen suunnitteluun ja nauttia tutustumisesta uuteen ympäristöön. Amman on hyvä toimipiste, sillä siellä on aktiivinen, kansainvälinen tutkijayhteisö ja Lähi-idän mittakaavassa suhteellisen vapaa akateeminen toimintaympäristö. Suomen instituutti hyötyy yhteistyöstä suurempien ulkomaalaisten tiedeinstituuttien kuten amerikkalaisen ACORin ja British Institute Ammanin kanssa. Molemmat toimivat samalla idealla kuin Suomen Lähi-idän instituutti, mutta aivan toisenlaisilla resursseilla. Syyrian väkivaltaisuuksien puhjettua pelättiin myös Jordanian vakauden puolesta. Toisin kuin Syyria, Jordania kuitenkin lähti toteuttamaan varovaista uudistusohjelmaa kuninkaansa Abdullahin johdolla ja on onnistunut säästymään laajamittaiselta mellakoinnilta ja väkivaltaisuuksilta. Lähi-idän yleinen epävakaus ja Jordanian muutamat mielenosoitukset ovat kuitenkin pelottaneet pois matkailijoita, mikä on vakava takaisku turismista merkittävän osan ulkomaantuloistaan saavalle maalle. Tämä on harmi, sillä Jordaniassa on matkailijalle paljon nähtävää ja ainakin tämän matkan jännittävimmät hetket koostuivat lievästä hiekkamyrskystä ja illan pimenemisestä kesken vuoristoista pikkutietä pitkin tehtyä matkaa. Nyt onkin ennakkoluulottomalle matkailijalle oiva tilaisuus varata kohtuuhintainen matka Jordaniaan, käydä uimassa Kuolleessameressä ja tutustua nabatealaiseen kalliokaupunkiin Petraan, yhteen uusista maailman seitsemästä ihmeestä. Tue instituuttia tee lahjoitus Suomen Lähi-idän instituutin toiminta rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä valtionavustuksella, eri tarkoituksiin saaduilla hankerahoituksilla, suomalaisten säätiöiden avustuksilla ja yksityishenkilöiden antamilla lahjoituksilla. Tule mukaan tukemaan suomalaista tiedettä ja läsnäoloa Lähiidässä.

6 Voit tukea suomalaista Lähi-idän tutkimusta tekemällä merkkipäivä- tai muun lahjoituksen joko instituutin ystäväyhdistykselle tai suoraan instituuttia ylläpitävälle Suomen Lähi-idän instituutin säätiölle. Lahjoituksen voi tehdä pankkitilillemme Sampo IBAN: FI BIC/SWIFT: DABAFIHH Merkitse maksuun viestiksi oma nimesi ja teksti lahjoitus.