Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan muutos Luonnosvaiheen lausunnot ja niihin laaditut vastineet

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan muutos Luonnosvaiheen lausunnot ja niihin laaditut vastineet

2 Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan muutoksen luonnosvaiheen lausunnot ja niihin laaditut vastineet. Julkaisu A:67 ISBN (nide) ISBN (verkkojulkaisu) ISSN X Julkaisuvuosi 2018 Etelä-Pohjanmaan liitto

3 KUNTIEN LAUSUNNOT 4 NAAPURIMAAKUNTIEN LAUSUNNOT 14 VIRANOMAISTEN LAUSUNNOT 16 3

4 4 KUNTIEN LAUSUNNOT

5 Kunnan lausunto Alajärven kaupunki Etelä-Pohjanmaan liitto pyytää lausuntoa Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheen kaava-aineistosta. Kaava-aineisto on nähtävillä Lausunnot pyydetään toimittamaan Etelä-Pohjanmaan liittoon mennessä. Etelä-Pohjanmaan liiton vastine Vaihemaakuntakaava ll:ssa pohjoinen sisääntulotien varret on osoitettu merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön kohdemerkinnällä (km). Mainitun alueen vähittäiskaupan yhteenlasketuksi enimmäiskerrosalaksi on osoitettu k-m2 Pohjoisen sisääntulotien merkitys kaupan alueena on Alajärvelle tärkeä. Alueen maankäytön kehittämismahdollisuuksien turvaamiseksi tulee alueen enimmäisrakennusala korottaa k-m2:stä k-m2:ksi. ALAJÄRVEN KAUPUNGINHALLITUS Vaihemaakuntakaavan muutoksessa kumotaan ainoastaan keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoitukset sekä muutetaan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alarajat vastaamaan lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia. Kaavamuutos ei koske varsin tuoreen kaavaratkaisun muita merkintöjä ja määräyksiä kuten keskustojen ulkopuolisia KM- alueita ja liikenteen ja logistiikan merkintöjä. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alarajan nostaminen kuitenkin mahdollistaa entistä väljemmät kehittämisedellytykset myös keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Alavuden kaupunki Vaihemaakuntakaava II muutoksen kaavaluonnoksessa on tarkennettu maakuntakaavamerkintöjä ja - määräyksiä lakimuutoksen mukaisiksi. Seudullisesti merkittävän vähittäistavarakaupan alaraja on nousut 2000 kerrosala m2:stä 4000 kerrosala-m2:iin. Muutos mahdollistaa monipuolisemman kaupallisen palvelutarjonnan kehittämisen Alavudella. Keskustatoimintojen alueelta (c) on poistunut vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu enimmäiskerrosala (Alavus/20000 k-m2), joka mahdollistaa etenkin Kolistontien ja Himasen alueen toteutuksen asemakaavojen mukaisesti. Erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön alaraja on pysynyt edelleen 5000 kerrosalam2:ssä. Merkitään lausunto tiedoksi. 5

6 Vaihemaakuntakaavaluonnos ei koske keskustojen ulkopuolisia km merkintöjä eikä liikenteen ja logistiikan merkintöjä. Tuurin alue on osoitettu voimassa olevan vaihemaakuntakaava II:n mukaisesti merkitykseltään seudullista matkailua palvelevan vähittäiskaupan suuryksikön kohdemerkinnällä km-ma. Tuurin alueella vähittäiskaupan yhteenlaskettu enimmäiskerrosala pysyy k-m2:ssä ja seudullisesti merkittävää päivittäistavarakauppaa saa sijoittua alueelle enintään k-m2. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Merkittiin, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lasse Anttila, jäsen Anu Katajamäki ja valtuuston 4. varapuheenjohtaja Eila Koskinen poistuivat esteellisinä tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Esteellisyyden perusteet: Etelä-Pohjanmaan liiton hallituksen puheenjohtaja (Anttila) ja jäsen (Katajamäki, Koskinen). Merkittiin, että puheenjohtajana toimi tämän pykälän ajan kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Jari Latvala. Kauhajoen kaupunki Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus päätti käynnistää Etelä- Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan muutoksen. Muutoksen kohteena oleva, maakuntavaltuustossa hyväksytty vaihemaakuntakaava käsittelee kauppaa, liikennettä ja keskustatoimintoja. Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus päätti kokouksessaan asettaa II vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheen aineiston nähtäville ja pyytää siitä lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa määritellyiltä tahoilta. Vähittäiskaupan suuryksikköjen kokoa ja sijoittumista ohjaavan lainsäädännön muutokset astuivat voimaan ja aiheuttivat tarpeen tarkistaa Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavaa kaupan ja keskustatoimintojen teemojen osalta. Teemoja on tarkasteltu vain lainsäädännön aiheuttamien muutostarpeiden osalta, eikä varsin tuoreen 6

7 kaavaratkaisun perusteet muodostaneita selvityksiä olla päivitetty. Muutokset kohdistuvat kaavan yleiseen suunnittelumääräykseen, jossa määritellään seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alarajat, sekä keskustatoimintojen alueiden suunnittelumääräyksiin. Kaavamuutos ei koske keskustojen ulkopuolisia km-merkintöjä eikä liikenteen ja logistiikan merkintöjä. Kaavamuutoksen sisältö Kauhajoen osalta Kaavamääräyksiä on muutettu siten, että seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat vastaavat uudistettua lainsäädäntöä. Vähittäistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja nostetaan 2000 k-m2:sta 4000 k- m2 :iin. Kauhajoen keskusta-alueella päivittäistavarakaupan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat on voimassa olevassa vaihekaava 3000 k-m2, ja tämä merkintä poistuu, ts. alaraja nousee 4000 k-m2:een. Myös erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön alaraja nousee 4000 k-m2:iin (nykyisin 3000 k- m2). Kauhajoella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön alarajaksi jäisi edelleen 5000 k- m2. 7 Ote kaavaluonnoksen määräyksistä: Koko maakuntaa koskeva suunnittelumääräys : Seudullisesli merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi määritellään, ellei selvitysten perusteella taajamakohtai sesti muuta osoiteta : 2 i)äivittåistavamkaypqa vähittaistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryks1kön koon alarnja on 4000 k-m 2 r;1äi"ittillsta ar:akayf}ar S9YGYIMsesti merkilta"år SYYryJkM 11 kaer alaraja er JQQQ k m llla.järvea, Alel"Yå&R, KaYl:iajgei:i, Kay l=la"aa. K1:11:ikaR, baf}ybr,llmajeer; 'alas:jåa '9R, Se1AäjeeR, TeY ar 11 seka 4 1:ltar:iR kyraassa päivittäistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on Seinäjoella k-m 2 kaavakartalla osoitetulla kaupallisella vyöhykkeellä (km2) erikeista 11 ar:aka1:11:h1r se1,11;lyllest1 muk1ttä"8r syyfyks1k9r kaer alaraia QR JQQQ k m.; erikoist avarnkaupan seudullisesli merkittavan suuryksikön koon alarnja on 5000 k-m 2 A lajä rven. Alavuden, Kauhajoen, Kauha van, Kurikan. Lapuan. Ilmajoen. Jalasjär11en, Seinäjoen, Teuvan sek;) Åhttirin kunnassa erikoistavarnkaup an seuctullise sti merkittävö n suurykf;ikön koon alaraja on Seinäjoello k-m 2 knavakartalla osoitetulla kaupallisella vyöhykkeellä (km2) Edellä mainitut rajat ylittävä t kaupan 4-1uryksiköt osoitetaan maakuntakaavassa erikseen kerrosalamitoituk sineen Edelltl mainit tuja pienempia. paikallisesti merkittävin väh1ttaisknupan suuryks1kköjti on mal1doll1sta toteuttaa kunnan omaan suunnitteluun ja vnikutusten mv'iointiin perustuen Kaavaluonnoksessa keskustatoimintojen alueelta on poistettu enimmäismitoi-

8 tukset. Kauhajoella enimmäismitoitus oli k-m 2. Ote kaavaluonnoksen määräyksistä: Vähittäiskaupan suur;,:ksil<öiden yhteenlasketljt OQimmäiskerrosalat: Alajarvi k m"' KaYhava ' k m"' Ilmajoki 25 OQO k m Alavus k m Kt,Jrikka k m Jalasfärvi k m KauhajolrJ Ja ggg lt, m L3f)1::1a 30 OOQ k m;1 Ahtäri k m 11:lillo keskustatoimlntojen al1::1sills Bi saa sijoittaa tässä maakuntakaavassa k1:mtakohtaisesti määnteltyjä, seyg1:.111isesti merk1t:tävän vähittäiskaupan s1::1yryks1kön koon alarajan ylittäviä yksiköitä. Kohdemer kinnäuä osoitetun keskustatoimi tojen alueen sijaint i ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa siten, että alueesta muodostuu toiminnallisesti eheä keskustnhakuisiin toimintoihin painottuva koko naisuus. Aronkylässä säilyy km-merkintä, jonka enimmäismitoitukseksi jää kaavaan k-m 2. Lausunto Kauhajoen kaupungilla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Kaavanmuutos vastaa lakimuutoksesta johtuviin muutostarpeisiin, jotka olivat nähtävissä jo vaihekaava ll:sta hyväksyttäessä. Merkitään lausunto tiedoksi. Kauhavan kaupunki Vähittäiskaupan suuryksikköjen kokoa ja sijoittumista ohjaavan lainsäädännön muutokset ovat tulleet voimaan ja näin ollen aiheuttivat tarpeen tarkistaa Etelä- Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavaa kaupan ja keskustatoimintojen teemojen osalta. Nähtävillä olevassa kaavaluonnoksessa em. teemoja on tarkasteltu vain lainsäädännön aiheuttamien muutostarpeiden osalta, eikä varsin tuoreen kaavaratkaisun perusteet muodostaneita selvityksiä olla päivitetty. Muutokset kohdistuvat kaavan yleiseen suunnittelumääräykseen, jossa määritellään seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alarajat, sekä keskusta-toimintojen alueiden suunnittelumääräyksiin. Kaavamuutos ei koske keskustojen ulkopuolisia km merkintöjä eikä liikenteen ja logistiikan merkintöjä. Muutokset heijastuvat myös kaavaselostukseen, jossa kaavan vaikutusten arviointi on päivitetty osana kaavamuutosta. 8

9 Vaikutukset Kauhavan kaupungin kehitykseen Etelä- Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan muutoksen valmisteluvaiheen aineistossa Kauhavan keskustaajamaa koskee kaavamerkintä C, keskustatoimintojen alue (kohdemerkintä). Merkintä mahdollistaa alueelle seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamisen. Merkinnästä on poistettu vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu enimmäiskerrosala. Kortesjärven ja Ylihärmän keskusta-alueille on osoitettu keskustatoimintojen alakeskus kohdemerkinnät (ca). Ylihärmän alueelle on osoitettu keskustatoimintojen alakeskus kohdemerkintä (ca) sekä merkitykseltään seudullinen matkailua palveleva vähittäiskaupan suuryksikkö kohdemerkintä (km-ma). Em. merkintöihin ei ole osoitettu muutosta nähtävillä olevassa kaavaluonnoksessa. Merkitään lausunto tiedoksi. Vaihemaakuntakaavan muutoksen ehdotusvaiheessa kaavaratkaisua muutetaan siten, että enimmäismitoitukset kumotaan myös keskustatoimintojen alakeskuksien (ca) osalta. Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajan nostaminen 4000 k-m2 :een todennäköisesti kasvattaa myymälöiden kokoa ja mahdollistaa näin ollen monipuolisemman kaupan sijoittumisen myös Kauhavan kaupungin alueelle. Kauhavan kaupungilla ei ole huomautettavaa nähtävillä olevaan vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheen aineistoon. Lappajärven kunta Tekninen johtaja on ilmoittanut, että Lappajärven keskustan kohdalle on merkitty: "Keskustatoimintojen alue, kohdemerkintä (C)", kuten muillekin pienille kunnille. Kunnanhallitus päättää ilmoittaa, ettei sillä ole huomauttamista valmisteluvaiheen aineistosta. Hyväksyttiin. Lapuan kaupunki Kaupunginhallitus päättää, että Lapuan kaupunki katsoo laaditun Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan muutosluonnoksen olevan oikean suuntainen, sillä se antaa lisää kehittämismahdollisuuksia kaupungin kaupalliselle kehittämiselle Lapuan keskustatoi- 9 Merkitään lausunto tiedoksi. Merkitään lausunto tiedoksi.

10 mintojen alueella. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen keskustelun jälkeen. Merkitään lausunto tiedoksi. Merkittiin, että Riitta Kangasluoma poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo Seinäjoen kaupunki Maakuntavaltuusto hyväksyi II vaihemaakuntakaavan ja kaava on tullut voimaan Vaihemaakuntakaavan muutoksen laadinta käynnistyi maakuntahallituksen päätöksellä Liiton ilmoituksen mukaan muutokset kohdistuvat kaavan yleiseen suunnittelumääräykseen, jossa määritellään seudullisesti merkittävän kaupan alarajat, sekä keskustatoimintojen alueiden suunnittelumääräyksiin. Muutokset heijastuvat myös kaavaselostukseen, jossa kaavan vaikutusten arviointi päivitetään vastaamaan kaavamuutosta. Kaavamuutos ei koske II vaihemaakuntakaavan keskustojen ulkopuolisia km merkintöjä eikä liikenteen ja logistiikan merkintöjä. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistus tuli voimaan Lain muutoksessa vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja muuttui 2000 kerrosneliömetristä 4000 kerrosneliömetriin. Lisäksi poistettiin velvoite osoittaa maakuntakaavan keskustatoimintojen alueella vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitus ja velvoite ottaa huomioon kaupan laatu sijoittaessa vähittäiskaupan suuryksikkö muualle kuin keskusta-alueelle. Vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka olisi edelleen keskusta-alue. Suuryksikkö voitaisiin kuitenkin sijoittaa myös muualle edellyttäen, että kaupan palvelujen saavutettavuus otetaan sijoituksen perusteena huomioon. II vaihemaakuntakaavan muutoksen luonnokseen on osoitettu seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja lainmuutoksen mukaisesti kerrosneliömetriin. Tämän kokorajan alle jäävät seudullisesti merkittävät päivittäistavarakauppaa ja erikoistavarakuppaa koskevat alarajat (2000 ja 3000) on poistettu. 10

11 Kaavaluonnoksessa lainmuutoksen mahdollistama seudullisen vähittäiskaupan suuryksiköitä koskeva enimmäismitoitus on poistettu Keskustatoimintojen alue, kohdemerkintä (c) -merkintää koskien. Keskustatoimintojen alueella (C) enimmäismitoitusta ei ollutkaan. Keskustatoimintojen alakeskus, kohdemerkintä (ca) -merkintää koskien enimmäismitoitusta ei ole kuitenkaan poistettu. Seinäjoen kaupunki edellyttää että II vaihemaakunta kaavan muutoksen valmistelussa kaikilta keskustatoimintojen alueilta myös keskustatoimintojen alakeskusmerkinnän (ca) osalta poistetaan enimmäismitoitusraja. Seinäjoen kaupunkia koskien Keskustatoimintojen alakeskus, kohdemerkintä (ca) koskettaa Ylistaron, Peräseinäjoen ja Eskoon kaupunginosakeskuksia. Kaavaehdotuksessa tullaan poistamaan enimmäismitoitus myös keskustatoimintojen alakeskusten osalta. Kaavaselostus päivitetään huomioiden muutokset. Seinäjoen kaupungin näkemyksen mukaan Ylistaron ja Peräseinäjoen kaupunginosakeskukset vastaavat ympäristöineen useampaa nykyistä maakunnan kuntakeskusta ja Eskoon kaupunginosakeskus on hallituksen lain valmisteluperusteiden mukainen. Enimmäismitoituksen poistamista myös keskustatoimintojen alakeskuksilta tukee myös hyväksymiskäsittelyssä annettu maakuntavaltuuston ponsiesitys voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain valmistelun perusteluiden (HE 251/2016 vp) mukaan keskusta-alueella tarkoitettaan maakunnan, kunnan tai sen osan toiminnallisesti keskeistä aluetta, jossa sijaitsee tiiviisti ja monipuolisesti keskustahakuisia palvelutoimintoja, kuten erikoiskauppaa, päivittäistavara kauppaa, vapaa-ajan palveluja ja julkisia palveluja sekä merkittävässä määrin eri toimialojen työpaikkoja ja asutusta. Keskusta-alue on hyvin saavutettavissa ja sinne on hyvät liikenneyhteydet ympäröiviltä asuinalueilta. Keskusta-alue on kunnan keskustaajaman tai sen alakeskuksen osa-alue ja keskusta-aluetta ympäröi aina taajama-alue. Olemassa olevat keskustaalueet, niiden mahdolliset laajennusalueet sekä uudet keskusta-alueet voidaan osoittaa maakunta- ja yleiskaavassa keskustatoimintojen alueina. Seinäjoen kaupungilla ei muuta huomautettavaa. Merkitään lausunto tiedoksi. 11

12 Soinin kunta Kunnanhallitus tutustuu aineistoon ja nostaa lausuntoonsa esiin seuraavaa: Kaavakartassa painottuvat hyvin voimakkaasti Etelä Pohjanmaan läntiset alueet ja Seinäjoen seutukunta, mutta itäisille alueille on suunniteltu selkeästi heikomman statuksen keskittymiä, vaikka niiden taso ja potentiaali on vastaava kuin monessa esimerkiksi kohdemerkinnän merkitykseltään seudullinen matkailua palveleva vähittäiskaupan suuryksikkö saaneessa taajamassa. Kunnanhallituksen mielestä tätä tulee tarkastella uudelleen. Kaavaselostuksen luvun 3.3. osalta kunnanhallitus huomauttaa, ettei selostuksessa ole tunnistettu biotalousalueiksi esimerkiksi metsäbiomassaltaan vahvoja maakunnan reuna-alueita. Tätä olisi syytä päivittää, sillä metsäbiomassojen hyödyntäminen realisoituu jopa nopeammin kuin selostuksessa korostettujen pelto biomassojen alueilla. Kunnanhallitus korostaa, että kaupan alan osalta taustaselvitysten tulee olla uudempia kuin vuonna 2012 valmistuneita. Ne eivät kuvaa enää luotettavasti nykytilannetta ja kehitystä. Vaihemaakuntakaavan muutoksessa kumotaan ainoastaan keskustatoimintojen alueiden ja keskustatoimintojen alueiden alakeskusten enimmäismitoitukset sekä muutetaan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alarajat vastaamaan lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia. Kaavamuutos ei koske varsin tuoreen kaavaratkaisun muita merkintöjä kuten ja määräyksiä kuten keskustojen ulkopuolisia KMalueita ja liikenteen ja logistiikan merkintöjä. Biotaloutta käsitellään vaihemaakuntakaavassa III, huomioidaan palaute mahdollisuuksien mukaan vaihemaakuntakaavan III valmistelussa. Kaavamuutoksella reagoidaan lainsäädännössä tapahtuneisiin muutoksiin, eikä varsin tuoreen kaavaratkaisun selvityksiä tulla päivittämään muutoksen yhteydessä. Lisäksi kunnanhallitus korostaa, että on tarpeen määritellä kaupan alan yksiköiden merkitystä muilla kuin pinta-alaa kuvaavilla kriteereillä. Esimerkiksi verkkokaupan vahvistuminen on tehnyt monesta pienestä ja varsinkin erikoisliikkeestä lattiapinta-alaansa merkittävämmän toimijan, mikä taas on voinut taata elinvoimaisuutta myös pienemmissä taajamissa. Kunnanhallitus pitääkin hyvänä, että kaavaselostuksesta poistetaan erikoiskaupan pinta alojen alarajat ja nostetaan ylärajaa. Päätös: Hyväksyttiin. Merkitään tiedoksi. Maakuntakaavassa kaupan palveluverkon vaikutuksia arvioidaan ensisijaisesti palveluiden saavutettavuuden ja liikenteellisten vaikutusten perusteella. Verkkokaupan kasvu parantaa kaupallisten palveluiden saatavuutta ja mahdollistaa erikoiskaupan toimimisen myös pienemmissä taajamissa. Teuvan kunta 12

13 Valmistelijan esitys: Vähittäiskaupan suuryksikköjen kokoa ja sijoittumista ohjaavan lainsäädännön muutokset ovat astuneet voimaan 1. toukokuuta Muutokset aiheuttavat tarpeen tarkistaa Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavaa kaupan ja keskustatoimintojen teemojen osalta. Teemoja tarkastetaan vain lainsäädännön aiheuttamien muutostarpeiden osalta, eikä varsin tuoreen kaavaratkaisun perusteet muodostaneita selityksiä päivitetä. Muutokset kohdistuvat kaavan yleiseen suunnittelumääräykseen, jossa määritellään seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alarajat, sekä keskustatoimintojen alueiden suunnittelumääräyksiin. Maankäyttö- ja rakennuslakiin tehtyjen muutosten myötä vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja nostettiin 2000 kerrosneliömetristä 4000 kerrosneliömetriin, lisäksi poistettiin velvoite osoittaa maakuntakaavan keskustatoimintojen alueella vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus. Lakimuutokset eivät todennäköisesti aiheuta suoria muutoksia Teuvalla, mutta voivat vähitellen aiheuttaa muutoksia isommalla alueella, joilla saattaa olla vaikutusta kuntaamme. Kja Ehdotus: Teuvan kunnalla ei ole huomauttamista Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan muutoksen valmisteluvaiheen aineistosta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin Vimpelin kunta Kunnanhallitus päättää, että se ei anna lausuntoa Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan muutoksen valmisteluvaiheesta. Ähtärin kaupunki Kaupunginhallituksella ei ole huomautettavaa valmisteluvaiheen asiakirjoista. Merkitään lausunto tiedoksi. Merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi. 13

14 14 NAAPURIMAAKUNTIEN LAUSUNNOT

15 Naapurimaakunnan lausunto Pirkanmaan liitto Pirkanmaan liitolla ei ole huomautettavaa Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan muutoksen valmisteluvaiheen aineistosta Satakuntaliitto Satakuntaliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan II muutoksen valmisteluvaiheen aineistosta. Maankäyttö- ja rakennuslakiin tulleet vähittäiskaupan ohjausta koskevat muutokset edellyttävät nopeaa reagointia maakunnan liitoilta, jotta maakuntakaava voisi joustavasti edistää toimivan kilpailun edellytyksiä ja maakunnan elinvoimaisuutta. Satakuntaliitossa on vireillä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 laadinta, jossa käsitellään yhtenä teemana myös kauppaa erityisesti maankäyttö- ja rakennuslakiin tulleiden muutosten näkökulmasta. Tavoitteena on, että kaava etenee toiseen ehdotusvaiheeseen vuoden 2018 syksyn aikana ja hyväksymisvaiheeseen vuonna Satakuntaliitto on tarkastellut Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavaa erityisesti Satakuntaan kohdistuvien vaikutusten kannalta. Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaava on laadittu asiantuntevasti ja kaavaprosessi on edennyt sujuvasti ja asiantuntevasti eikä Satakuntaliitolla ole huomautettavaa Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheen aineistosta. Etelä-Pohjanmaan liiton vastine Merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi. 15

16 16 VIRANOMAISTEN LAUSUNNOT

17 Viranomaisen lausunto Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 2 (kauppa, liikenne, keskustatoimintojen alueet) on maakuntavaltuustossa hyväksytty vuonna Vaihemaakuntakaavaa ollaan tarkistamassa kaupan ja keskustatoimintojen osalta maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tulleen muutoksen perusteella ( /230). Muutokset kohdennetaan keskustatoimintojen alueille, joille ei enää osoiteta vähittäiskaupan enimmäismitoitusta. Koko maakuntakaavaa koskevaa suunnittelumääräystä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alarajasta korotetaan. HE:n esityksen MRL 251/2016 mukaan nykyisistä päivittäistavarakaupan yksiköistä koko maassa vain noin 4 % on erityisen sijainnin ohjauksen piirissä, kun suuryksikön kokoraja on yli 4000 k-m2 Maakuntakaavan muutoksen vaikutusten päälinjat on selkeästi tuotu selostuksen kohdassa 9 esille. Kun uusia selvityksiä ei ole tehty, jää jonkin verran epävarmaksi, miten sinänsä maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntakaavan uudistus vaikuttaa juuri Etelä-Pohjanmaan olosuhteissa. Sekä erikois- että päivittäistavarakaupan osalta ei esimerkiksi käy selville, kuinka monta vähittäiskaupan suuryksikköä (yli 4000 k-m2) maakunnassa on tällä hetkellä. Maakuntakaavan laadintatyön jatkuessa voidaan vielä harkita, onko maakuntakaavaan tarpeellista sisällyttää suunnittelusuosituksia myös vähittäiskaupan suuryksikköä pienempien yksikköjen sijoittamiselle. Edellä esitettyjä näkökulmia voidaan käsitellä viranomaisyhteistyön jatkuessa. Etelä-Pohjanmaan liiton vastine Kaavaselostuksen vaikutusten arviointia päivitetään ja täydennetään kaavaprosessin edetessä. Merkitään tiedoksi, käydään asiasta jatkokeskusteluja. Jatketaan viranomaisyhteistyötä kaavaprosessin edetessä. 17

18 18

19 19