Keski-Suomen skenaariot Pekka Hokkanen Aluekehitysjohtaja
|
|
- Jaana Jääskeläinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Keski- skenaariot 2050 Pekka Hokkanen Aluekehitysjohta
2 M I K S I U U D E T S K E N A A R I O T? 2013 laaditut skenaariot (Keski-Suomi 2040) vanhenivat, maailma muuttui nopeasti, tulevaisuuden näkymät lähenivät; esim. digitalous konfliktit Tulevaisuusnäkymä riittävän kauas! Jatkuva maakunnallinen tulevaisuustyö, seuranta, tulevaisuusryhmä Aluekehittäminen, strateginen suunnittelu (tuore MAO MAKA) Uusi maakunta maakuntastrategia 2
3 J O H D A N T O S k e n a a r i o t y ö n t a u s t a a Skenaariot ovat kuvauksia alueen ulkopuolisen toimintaympäristön vaihtoehtoisista tulevaisuuksista vuoteen Pohutuvat sekä Uudenmaan skenaarioihin 2050 sekä Huoltovarmuuden skenaarioihin Rakentuvat erilaisten epävarmuustekijöiden vaihtoehtoisten kehityskulkujen ympärille (tulevaisuustaulukko). Kaikille skenaarioille yhteisiä trendejä ovat mm. ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, kaupungistuminen, digitalisaatio, teknologian työn murros, palvelullistuminen. Skenaariotyön avulla ei ole pyritty yhden todennäköisimmän tulevaisuuden ennustamiseen, vaan strategisen attelun sekä tulevaisuuden ilmiöihin liittyvän näkemyksen kehittämiseen. Tarkoitus ei ole valita yhtä skenaariota muiden joukosta asettamalla skenaarioita todennäköisyys- tai preferenssijärjestykseen. Tulevaisuudessa todentuvat tapahtumakulut ovat usein yhdistelmiä eri skenaarioista. 3
4 P R O J E K T I N VA I H E E T Kick-off Projektiryhmän kokous (1) Valmistelu 1 Projektiryhmän kokous (1) klo Valmistelu 2 Projektiryhmän kokoukset (2) + Toritilaisuus 5.4. klo Toritilaisuus klo Yhteenveto Projektiryhmän kokous (1) + Esittely maakuntavaltuustolle klo Esittely maakuntavaltuustolle 1.6 Projektin käynnistäminen Tiedonhankinta: Muutostekijät skenaariokuvaukset Skenaarioiden lopputilanteet Skenaarioiden kuvaaminen konkretisointi Skenaarioiden vaikutukset toimin strategiaan Tulokset johtopäätökset Työpa 1 Työpa klo klo
5 S K E N A A R I O P R O J E K T I N E T E N E M I N E N 1: Fokus tiedonhankinta 2: Muutostekijöiden analysointi 3: Tulevaisuustaulukko Skenaariokysely Asiantuntihaastattelut Referenssiskenaariot Muut tausta-aineistot 4: Scenario Builder 5: Skenaarioiden konkretisoinnit 6: Skenaarioiden vaikutukset 5
6 K E S K I - S U O M E N S K E N A A R I O T S k e n a a r i o i d e n r a k e n t a m i s e s s a k ä y t e t t y t u l e v a i s u u s t a u l u k k o YHTEISKUNTA TALOUS TEKNOLOGIA TYÖ JA ELINKEINOT VÄESTÖ JA ASUMINEN LIIKENNE JA MATKAILU Yhteiskunnallinen sopiminen Väestöliikkeet maahanmuutto Euroopan Unionin kehitys kansantalous Julkisten palveluiden rahoitus Datan avoimuus, luotettavuus turvallisuus Osaaminen työn muutos biotalouden kehitys Hyvinvoinnin terveyden edistämisen edellytykset Alue- yhdyskuntarakenne Saavutettavuus, liikkuminen logistiikka matkailun kehityssuunnat Kansainvälisiä sopimuksia Resurssiniukkuus kansojen vaellus Taloudellinen vastaisku Mukaan maailmantalouden kasvuun Perinteinen julkisvetoinen rahoitusmalli Avointa julkista dataa Perinteinen palkkatyö pitää pintansa Luontoarvot korostuvat Pääkaupunkiseutu kansainvälisenä metropolina Yhteiskunta huolehtii hyvinvoinnista Älykäs liikenneverkosto Virtuaalielämykset luonnosta vieraantuminen Blokkiutumista kahdenvälisiä sopimuksia Kriisien rauhoittuminen Aasialähtöinen maastamuutto Federalisaatio liittovaltiokehitys Uusia alo toimintamalle Maakunnilla verotusoikeus Data harvojen käsissä Alustatalous luo freelancereita mikroyrittäjiä Biobuumi raaka-ainepula Suurten kasvukeskusten verkosto Personoitu omaehtoinen terveydenhoito Yhteydet muihin metropoleihin Paikallisia alusto yksilöllisiä matkailukokemuksia Yritysten koneiden ylikansallinen valtakausi Tasainen maahanmuutto länsimaihin elintason perässä Häilyvää harmoniaa Reformien kautta kilpailukykyä Yritykset kasvattavat rooliaan palveluiden rahoituksessa Yksilövetoinen tiedonhallinta Blokkiutuneet biomarkkinat Robotisaation aika kilpailu huippuosaajista Monikeskuksinen alueen vahvuuksiin perustuva rakenne Terveysdataa tekoälyn tekemiä päätöksiä Sähköistä liikkumista Erikoistuvat teema-alueet yhteisöllinen luontomatkailu Yhteisöjen renessanssi Maahanmuuton virrat kääntyvät uusiin nouseviin talouksiin Euroalueen hautaiset Uudistumiskyvyttömyys nollakasvu Yksilöiltä kerättävät käyttömaksut vakuutukset Kyberhyökkäykset kasvattavat suotoimia Yhteisöllistä tekemistä työ vapaa-aika sekoittuen Hautunut pientuotanto Pienet kylämäiset yhdyskunnat Kokonaisvaltainen hyvinvointi ennaltaehkäisy Tiukka taloustilanne oha liikkumista Matkailun rajoittaminen turvattomuus Yksilöiden väliset sopimukset lohkoketjun avulla EU:sta alueiden allianssiin Syvä lama uudet innovaatiot Arvoyhteisöjen rooli korostuu Totuuden jälkeinen aikakausi Kiinalaiset dominoivat Suuria sosiaalisia alueellisia ero Uudet teknologiat vähentävät liikkumistarvetta Ympäristötietoista vapaata liikkumista EU:n sisällä 6
7 Turvaton suoutuva yhteiskunta K E S K I - S U O M E N S K E N A A R I O T Yksilöiden maailmat T i i v i s t e l m ä Paikalliset arvoyhteisöt Tekoälyn, rahan idän dominanssi Kättä päälle -diplomatia Ilmastonmuutos konfliktit aiheuttavat voimakasta maahanmuuttoa Suomeen. Kyberhyökkäykset yleistyvät luottamuspulaa paikataan julkisella valvonnalla. Kasvava protektionismi heikentää EU:ta euroalue hajoaa. taloutta kannattelevat rakenteelliset uudistukset. Julkisten palveluiden legitimiteetti säilyy. Työn murroksessa palkkatyöhön perustuva malli pyritään säilyttämään. Heikentynyt tietoturva siitä aiheutuneet skandaalit vähentävät yksityisen sektorin luotettavuutta terveyspalveluiden tuottamisessa. Julkinen sektori kasvattaa rooliaan hyvinvoinnin terveyden edistäjänä. Väestö keskittyy suuriin kasvukeskuksiin. Energiatehokkaat joukkoliikenneratkaisut korostuvat. Yksilöiden välinen sopiminen (lohkoketjut) muuttaa radikaalisti yhteiskuntaa. Ihmiset aktivoituvat datan omistajina yksityisyydensuo korostuu. EU lähtee uuteen nosteeseen positiivisen talouskehityksen tukemana. talous kasvaa. Uusia digialo syntyy julkisia toimintamalle uudistetaan. Keikkatalous mikroyrittäjyys syrjäyttävät perinteiset työsuhteet. Perustulo otetaan käyttöön. Julkisten palvelujen rahoitus perustuu enemmän yksilöiltä kerättäviin käyttömaksuihin. Yksilöt ovat aiempaa enemmän vastuussa omasta terveydestään, mikä eriarvoistaa väestöä. Väestö keskittyy pk-seudulle suurten kaupunkien välisiä yhteyksiä kehitetään erityisesti elinkeinoelämän tarpeisiin. Informaatiovaikuttaminen lisääntyy voimakkaasti luottamus julkisiin instituutioihin rapistuu. Valtion suurten alueiden rooli päätöksenteossa vähenee arvoyhteisöt korostuvat. Luottamuspula hallitsematon teknologiakehitys aiheuttavat maailmanlaajuisen rahoituskriisin. Suomi vajoaa lamaan. Etuuksia leikataan rankasti, mutta heikko tilanne synnyttää uusia innovaatioita. Palkkatyö vähenee automaation kiihtyessä työ muuttuu yhteisölliseksi tekemiseksi. Vapaaehtoistoiminta korostuu. Kansalaisten hyvinvointi- terveyserot kasvavat hyvinvointi on yhä riippuvaisempaa yhteisön keskinäisestä huolenpidosta. Teknologiakehitys tuotannon hautuminen mahdollistaa pienet kylämäiset yhdyskunnat. Liikkumisen tarve vähenee. Data keskittyy kiinalaisten teknologiajättien käsiin, jotka levittäytyvät myös länsimaihin. Länsimainen arvomaailma demokraattinen yhteiskuntamalli kyseenalaistetaan. Suurkaupunkien välille syntyy alueellisia alliansse, mikä heikentää EU:n ohusvoimaa. talous ei kykene uudistumaan työvoimaa muuttaa ulkomaille. Yritykset kasvattavat rooliaan palveluiden rahoituksessa. Robotisaatio vähentää työvoiman tarvetta huippuosaajista kilpaillaan. Julkisen sektorin rooli terveydenhuollossa vähenee merkittävästi. Suurkaupunkien välinen kilpailu kiihtyy väestö pakkautuu pkseudulle. Digitaaliseen infrastruktuuriin kansainvälisiin liikenneyhteyksiin panostetaan. Kansainvälisten instituutioiden asema vahvistuu suuryritysten valtaa rajoitetaan kansainvälisillä sopimuksilla. Ihmiset suhtautuvat luottavaisesti datan keräämiseen hyödyntämiseen. Tietokanto avataan kyberuhkien vähetessä. EU:n liittovaltiokehitys syvenee. Suomi pääsee mukaan maailmantalouden kasvuun nousee jälleen teknologian kärkimaaksi. Avoin data luo mahdollisuuksia työlle elinkeinoelämälle. Palkkatyö säilyy toimentulon lähteenä. Terveydenhuollon osalta pääpaino on sairauksien ennaltaehkäisyssä. Aasiasta nouseva maahanmuuttoaalto energian varastoinnin vallankumous mahdollistaa monikeskuksisen aluerakenteen. Sähköinen liikkuminen yleistyy voimakkaasti. KANSALLISVALTIOT YKSILÖT JA ASIANTUNTIJAT YHTEISÖT TEKNOLOGIA JA YRITYKSET EU JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ 7
8 S K E N A A R I O 1 T u r v a t o n j a s u o j a u t u v a y h t e i s k u n t a
9 K E S K I - S U O M E N S K E N A A R I O T T u r v a t o n j a s u o j a u t u v a y h t e i s k u n t a YHTEISKUNTA TALOUS TEKNOLOGIA TYÖ JA ELINKEINOT VÄESTÖ JA ASUMINEN LIIKENNE JA MATKAILU Yhteiskunnallinen sopiminen Väestöliikkeet maahanmuutto Euroopan Unionin kehitys kansantalous Julkisten palveluiden rahoitus Datan avoimuus, luotettavuus turvallisuus Osaaminen työn muutos biotalouden kehitys Hyvinvoinnin terveyden edistämisen edellytykset Alue- yhdyskuntarakenne Saavutettavuus, liikkuminen logistiikka matkailun kehityssuunnat Kansainvälisiä sopimuksia Resurssiniukkuus kansojen vaellus Taloudellinen vastaisku Mukaan maailmantalouden kasvuun Perinteinen julkisvetoinen rahoitusmalli Avointa julkista dataa Perinteinen palkkatyö pitää pintansa Luontoarvot korostuvat Pääkaupunkiseutu kansainvälisenä metropolina Yhteiskunta huolehtii hyvinvoinnista Älykäs liikenneverkosto Virtuaalielämykset luonnosta vieraantuminen Blokkiutumista kahdenvälisiä sopimuksia Kriisien rauhoittuminen Aasialähtöinen maastamuutto Federalisaatio liittovaltiokehitys Uusia alo toimintamalle Maakunnilla verotusoikeus Data harvojen käsissä Alustatalous luo freelancereita mikroyrittäjiä Biobuumi raaka-ainepula Suurten kasvukeskusten verkosto Personoitu omaehtoinen terveydenhoito Yhteydet muihin metropoleihin Paikallisia alusto yksilöllisiä matkailukokemuksia Yritysten koneiden ylikansallinen valtakausi Tasainen maahanmuutto länsimaihin elintason perässä Häilyvää harmoniaa Reformien kautta kilpailukykyä Yritykset kasvattavat rooliaan palveluiden rahoituksessa Yksilövetoinen tiedonhallinta Blokkiutuneet biomarkkinat Robotisaation aika kilpailu huippuosaajista Monikeskuksinen alueen vahvuuksiin perustuva rakenne Terveysdataa tekoälyn tekemiä päätöksiä Sähköistä liikkumista Erikoistuvat teema-alueet yhteisöllinen luontomatkailu Yhteisöjen renessanssi Maahanmuuton virrat kääntyvät uusiin nouseviin talouksiin Euroalueen hautaiset Uudistumiskyvyttömyys nollakasvu Yksilöiltä kerättävät käyttömaksut vakuutukset Kyberhyökkäykset kasvattavat suotoimia Yhteisöllistä tekemistä työ vapaa-aika sekoittuen Hautunut pientuotanto Pienet kylämäiset yhdyskunnat Kokonaisvaltainen hyvinvointi ennaltaehkäisy Tiukka taloustilanne oha liikkumista Matkailun rajoittaminen turvattomuus Yksilöiden väliset sopimukset lohkoketjun avulla EU:sta alueiden allianssiin Syvä lama uudet innovaatiot Arvoyhteisöjen rooli korostuu Totuuden jälkeinen aikakausi Kiinalaiset dominoivat Suuria sosiaalisia alueellisia ero Uudet teknologiat vähentävät liikkumistarvetta Ympäristötietoista vapaata liikkumista EU:n sisällä 9
10 S K E N A A R I O N K U VA U S 1. T u r v a t o n j a s u o j a u t u v a y h t e i s k u n t a Ilmastonmuutos konfliktit aiheuttavat voimakasta maahanmuuttoa Suomeen. Kyberhyökkäykset yleistyvät luottamuspulaa paikataan julkisella valvonnalla. Kasvava protektionismi heikentää EU:ta euroalue hajoaa. taloutta kannattelevat rakenteelliset uudistukset. Julkisten palveluiden legitimiteetti säilyy. Työn murroksessa palkkatyöhön perustuva malli pyritään säilyttämään. Heikentynyt tietoturva siitä aiheutuneet skandaalit vähentävät yksityisen sektorin luotettavuutta terveyspalveluiden tuottamisessa. Julkinen sektori kasvattaa rooliaan hyvinvoinnin terveyden edistäjänä. Väestö keskittyy suuriin kasvu-keskuksiin. Energiatehokkaat joukkoliikenneratkaisut korostuvat. 10
11 S K E N A A R I O N S Y Y- S E U R A U S S U H T E E T 1. T u r v a t o n j a s u o j a u t u v a y h t e i s k u n t a Skenaarion liikkeelle panevat voimat Juonen vaiheet: tapahtumat eri intressitahojen toimenpiteet Skenaarion lopputilanteen kuvaus Luonnonvarojen niukkuus ilmastonmuutoksen vaikutukset Pakolaisvirrat kohti Eurooppaa voimistuvat EU kriisiytyy Euroalue hajoaa EU muuttuu ravartioliittoumaksi Kansainväliset konfliktit kärjistyvät Nationalismi protektionismi vahvistuu Valtion roolia kasvatetaan Valtio- maakuntatasoinen ohus korostuu Turvaton suoutuva yhteiskunta Terrorismi laajenee Kyberrikollisuus internetin epäluotettavuus lisääntyvät Teknologinen kehitys hidastuu Heikko maailmantalous Suomessa tehdään rakenteellisia uudistuksia talouden nollakasvu tkuu Julkisen sektorin valtion velanotto kasvavat 11
12 S K E N A A R I O 2 Y k s i l ö i d e n m a a i l m a t
13 K E S K I - S U O M E N S K E N A A R I O T Y k s i l ö i d e n m a a i l m a t YHTEISKUNTA TALOUS TEKNOLOGIA TYÖ JA ELINKEINOT VÄESTÖ JA ASUMINEN LIIKENNE JA MATKAILU Yhteiskunnallinen sopiminen Väestöliikkeet maahanmuutto Euroopan Unionin kehitys kansantalous Julkisten palveluiden rahoitus Datan avoimuus, luotettavuus turvallisuus Osaaminen työn muutos biotalouden kehitys Hyvinvoinnin terveyden edistämisen edellytykset Alue- yhdyskuntarakenne Saavutettavuus, liikkuminen logistiikka matkailun kehityssuunnat Kansainvälisiä sopimuksia Resurssiniukkuus kansojen vaellus Taloudellinen vastaisku Mukaan maailmantalouden kasvuun Perinteinen julkisvetoinen rahoitusmalli Avointa julkista dataa Perinteinen palkkatyö pitää pintansa Luontoarvot korostuvat Pääkaupunkiseutu kansainvälisenä metropolina Yhteiskunta huolehtii hyvinvoinnista Älykäs liikenneverkosto Virtuaalielämykset luonnosta vieraantuminen Blokkiutumista kahdenvälisiä sopimuksia Kriisien rauhoittuminen Aasialähtöinen maastamuutto Federalisaatio liittovaltiokehitys Uusia alo toimintamalle Maakunnilla verotusoikeus Data harvojen käsissä Alustatalous luo freelancereita mikroyrittäjiä Biobuumi raaka-ainepula Suurten kasvukeskusten verkosto Personoitu omaehtoinen terveydenhoito Yhteydet muihin metropoleihin Paikallisia alusto yksilöllisiä matkailukokemuksia Yritysten koneiden ylikansallinen valtakausi Tasainen maahanmuutto länsimaihin elintason perässä Häilyvää harmoniaa Reformien kautta kilpailukykyä Yritykset kasvattavat rooliaan palveluiden rahoituksessa Yksilövetoinen tiedonhallinta Blokkiutuneet biomarkkinat Robotisaation aika kilpailu huippuosaajista Monikeskuksinen alueen vahvuuksiin perustuva rakenne Terveysdataa tekoälyn tekemiä päätöksiä Sähköistä liikkumista Erikoistuvat teema-alueet yhteisöllinen luontomatkailu Yhteisöjen renessanssi Maahanmuuton virrat kääntyvät uusiin nouseviin talouksiin Euroalueen hautaiset Uudistumiskyvyttömyys nollakasvu Yksilöiltä kerättävät käyttömaksut vakuutukset Kyberhyökkäykset kasvattavat suotoimia Yhteisöllistä tekemistä työ vapaa-aika sekoittuen Hautunut pientuotanto Pienet kylämäiset yhdyskunnat Kokonaisvaltainen hyvinvointi ennaltaehkäisy Tiukka taloustilanne oha liikkumista Matkailun rajoittaminen turvattomuus Yksilöiden väliset sopimukset lohkoketjun avulla EU:sta alueiden allianssiin Syvä lama uudet innovaatiot Arvoyhteisöjen rooli korostuu Totuuden jälkeinen aikakausi Kiinalaiset dominoivat Suuria sosiaalisia alueellisia ero Uudet teknologiat vähentävät liikkumistarvetta Ympäristötietoista vapaata liikkumista EU:n sisällä 13
14 S K E N A A R I O N K U VA U S 2. Y k s i l ö i d e n m a a i l m a t Yksilöiden välinen sopiminen (lohkoketjut) muuttaa radikaalisti yhteiskuntaa. Ihmiset aktivoituvat datan omistajina yksityisyydensuo korostuu. EU lähtee uuteen nosteeseen positiivisen talouskehityksen tukemana. talous kasvaa. Uusia digialo syntyy julkisia toimintamalle uudistetaan. Keikkatalous mikroyrittäjyys syrjäyttävät perinteiset työsuhteet. Perustulo otetaan käyttöön. Julkisten palvelujen rahoitus perustuu enemmän yksilöiltä kerättäviin käyttömaksuihin. Yksilöt ovat aiempaa enemmän vastuussa omasta terveydestään, mikä eriarvoistaa väestöä. Väestö keskittyy pk-seudulle suurten kaupunkien välisiä yhteyksiä kehitetään erityisesti elinkeinoelämän tarpeisiin. 14
15 S K E N A A R I O N S Y Y- S E U R A U S S U H T E E T 2. Y k s i l ö i d e n m a a i l m a t Skenaarion liikkeelle panevat voimat Juonen vaiheet: tapahtumat eri intressitahojen toimenpiteet Skenaarion lopputilanteen kuvaus Yksilöllisten arvojen individualismin vahvistuminen Asiantuntijuutta huippuosaamista arvostetaan Julkista sektoria kavennetaan (Suomi Oy) Yksityinen sektori tuottaa palvelut Digitaalisten palvelualustojen yleistyminen (alustatalous) Mikroyrittäjyys syrjäyttää perinteiset työsuhteet Omistamisen merkitys vähenee (palvelullistuminen) Siirtyminen matalaan perustuloon Toimintamalle uudistetaan radikaalisti Yhteiskunta, asuminen työ polarisoituvat Yksilöiden maailmat Lohkoketjuteknologian läpimurto Korkean teknologian T&K-toimintaan panostetaan high tech -ala nousee Vahva talouskasvu 15
16 S K E N A A R I O 3 P a i k a l l i s e t a r v o y h t e i s ö t
17 K E S K I - S U O M E N S K E N A A R I O T P a i k a l l i s e t a r v o y h t e i s ö t YHTEISKUNTA TALOUS TEKNOLOGIA TYÖ JA ELINKEINOT VÄESTÖ JA ASUMINEN LIIKENNE JA MATKAILU Yhteiskunnallinen sopiminen Väestöliikkeet maahanmuutto Euroopan Unionin kehitys kansantalous Julkisten palveluiden rahoitus Datan avoimuus, luotettavuus turvallisuus Osaaminen työn muutos biotalouden kehitys Hyvinvoinnin terveyden edistämisen edellytykset Alue- yhdyskuntarakenne Saavutettavuus, liikkuminen logistiikka matkailun kehityssuunnat Kansainvälisiä sopimuksia Resurssiniukkuus kansojen vaellus Taloudellinen vastaisku Mukaan maailmantalouden kasvuun Perinteinen julkisvetoinen rahoitusmalli Avointa julkista dataa Perinteinen palkkatyö pitää pintansa Luontoarvot korostuvat Pääkaupunkiseutu kansainvälisenä metropolina Yhteiskunta huolehtii hyvinvoinnista Älykäs liikenneverkosto Virtuaalielämykset luonnosta vieraantuminen Blokkiutumista kahdenvälisiä sopimuksia Kriisien rauhoittuminen Aasialähtöinen maastamuutto Federalisaatio liittovaltiokehitys Uusia alo toimintamalle Maakunnilla verotusoikeus Data harvojen käsissä Alustatalous luo freelancereita mikroyrittäjiä Biobuumi raaka-ainepula Suurten kasvukeskusten verkosto Personoitu omaehtoinen terveydenhoito Yhteydet muihin metropoleihin Paikallisia alusto yksilöllisiä matkailukokemuksia Yritysten koneiden ylikansallinen valtakausi Tasainen maahanmuutto länsimaihin elintason perässä Häilyvää harmoniaa Reformien kautta kilpailukykyä Yritykset kasvattavat rooliaan palveluiden rahoituksessa Yksilövetoinen tiedonhallinta Blokkiutuneet biomarkkinat Robotisaation aika kilpailu huippuosaajista Monikeskuksinen alueen vahvuuksiin perustuva rakenne Terveysdataa tekoälyn tekemiä päätöksiä Sähköistä liikkumista Erikoistuvat teema-alueet yhteisöllinen luontomatkailu Yhteisöjen renessanssi Maahanmuuton virrat kääntyvät uusiin nouseviin talouksiin Euroalueen hautaiset Uudistumiskyvyttömyys nollakasvu Yksilöiltä kerättävät käyttömaksut vakuutukset Kyberhyökkäykset kasvattavat suotoimia Yhteisöllistä tekemistä työ vapaa-aika sekoittuen Hautunut pientuotanto Pienet kylämäiset yhdyskunnat Kokonaisvaltainen hyvinvointi ennaltaehkäisy Tiukka taloustilanne oha liikkumista Matkailun rajoittaminen turvattomuus Yksilöiden väliset sopimukset lohkoketjun avulla EU:sta alueiden allianssiin Syvä lama uudet innovaatiot Arvoyhteisöjen rooli korostuu Totuuden jälkeinen aikakausi Kiinalaiset dominoivat Suuria sosiaalisia alueellisia ero Uudet teknologiat vähentävät liikkumistarvetta Ympäristötietoista vapaata liikkumista EU:n sisällä 17
18 S K E N A A R I O N K U VA U S 3. P a i k a l l i s e t a r v o y h t e i s ö t Informaatiovaikuttaminen lisääntyy voimakkaasti luottamus julkisiin instituutioihin rapistuu. Valtion suurten alueiden rooli päätöksenteossa vähenee arvoyhteisöt korostuvat. Luottamuspula hallitsematon teknologiakehitys aiheuttavat maailmanlaajuisen rahoituskriisin. Suomi vajoaa lamaan. Etuuksia leikataan rankasti, mutta heikko tilanne synnyttää uusia innovaatioita. Palkkatyö vähenee automaation kiihtyessä työ muuttuu yhteisölliseksi tekemiseksi. Vapaaehtoistoiminta korostuu. Kansalaisten hyvinvointi- terveyserot kasvavat hyvinvointi on yhä riippuvaisempaa yhteisön keskinäisestä huolenpidosta. Teknologiakehitys tuotannon hautuminen mahdollistaa pienet kylämäiset yhdyskunnat. Liikkumisen tarve vähenee. 18
19 S K E N A A R I O N S Y Y- S E U R A U S S U H T E E T 3. P a i k a l l i s e t a r v o y h t e i s ö t Skenaarion liikkeelle panevat voimat Juonen vaiheet: tapahtumat eri intressitahojen toimenpiteet Skenaarion lopputilanteen kuvaus Informaatiovaikuttaminen lisääntyy voimakkaasti Kielteinen suhtautuminen teknologiaan Ihmisten välinen vuorovaikutus korostuu Syntyy paikallisia yhteisöjä Hallitsematon teknologiakehitys robotisaatio Maailmanlaajuinen rahoituskriisi syvä lama Hyödykkeiden palveluiden kaminen vaihdanta yleistyy Elinkeinoelämä, asuminen sekä energian ruuan tuotanto hautuvat Paikalliset arvoyhteisöt Heikko talouskasvu valtioiden velkaantuminen Suomi kautuu alueellisesti ideologisesti Valtion suurten alueiden rooli päätöksenteossa vähenee Luottamus julkisiin instituutioihin rapistuu päätöksenteko paikallistuu Julkisen sektorin romahdus Kansalaisjärjestöjen vapaaehtoistoiminnan rooli korostuu 19
20 S K E N A A R I O 4 T e k o ä l y n, r a h a n j a i d ä n d o m i n a n s s i
21 K E S K I - S U O M E N S K E N A A R I O T T e k o ä l y n, r a h a n j a i d ä n d o m i n a n s s i YHTEISKUNTA TALOUS TEKNOLOGIA TYÖ JA ELINKEINOT VÄESTÖ JA ASUMINEN LIIKENNE JA MATKAILU Yhteiskunnallinen sopiminen Väestöliikkeet maahanmuutto Euroopan Unionin kehitys kansantalous Julkisten palveluiden rahoitus Datan avoimuus, luotettavuus turvallisuus Osaaminen työn muutos biotalouden kehitys Hyvinvoinnin terveyden edistämisen edellytykset Alue- yhdyskuntarakenne Saavutettavuus, liikkuminen logistiikka matkailun kehityssuunnat Kansainvälisiä sopimuksia Resurssiniukkuus kansojen vaellus Taloudellinen vastaisku Mukaan maailmantalouden kasvuun Perinteinen julkisvetoinen rahoitusmalli Avointa julkista dataa Perinteinen palkkatyö pitää pintansa Luontoarvot korostuvat Pääkaupunkiseutu kansainvälisenä metropolina Yhteiskunta huolehtii hyvinvoinnista Älykäs liikenneverkosto Virtuaalielämykset luonnosta vieraantuminen Blokkiutumista kahdenvälisiä sopimuksia Kriisien rauhoittuminen Aasialähtöinen maastamuutto Federalisaatio liittovaltiokehitys Uusia alo toimintamalle Maakunnilla verotusoikeus Data harvojen käsissä Alustatalous luo freelancereita mikroyrittäjiä Biobuumi raaka-ainepula Suurten kasvukeskusten verkosto Personoitu omaehtoinen terveydenhoito Yhteydet muihin metropoleihin Paikallisia alusto yksilöllisiä matkailukokemuksia Yritysten koneiden ylikansallinen valtakausi Tasainen maahanmuutto länsimaihin elintason perässä Häilyvää harmoniaa Reformien kautta kilpailukykyä Yritykset kasvattavat rooliaan palveluiden rahoituksessa Yksilövetoinen tiedonhallinta Blokkiutuneet biomarkkinat Robotisaation aika kilpailu huippuosaajista Monikeskuksinen alueen vahvuuksiin perustuva rakenne Terveysdataa tekoälyn tekemiä päätöksiä Sähköistä liikkumista Erikoistuvat teema-alueet yhteisöllinen luontomatkailu Yhteisöjen renessanssi Maahanmuuton virrat kääntyvät uusiin nouseviin talouksiin Euroalueen hautaiset Uudistumiskyvyttömyys nollakasvu Yksilöiltä kerättävät käyttömaksut vakuutukset Kyberhyökkäykset kasvattavat suotoimia Yhteisöllistä tekemistä työ vapaa-aika sekoittuen Hautunut pientuotanto Pienet kylämäiset yhdyskunnat Kokonaisvaltainen hyvinvointi ennaltaehkäisy Tiukka taloustilanne oha liikkumista Matkailun rajoittaminen turvattomuus Yksilöiden väliset sopimukset lohkoketjun avulla EU:sta alueiden allianssiin Syvä lama uudet innovaatiot Arvoyhteisöjen rooli korostuu Totuuden jälkeinen aikakausi Kiinalaiset dominoivat Suuria sosiaalisia alueellisia ero Uudet teknologiat vähentävät liikkumistarvetta Ympäristötietoista vapaata liikkumista EU:n sisällä 21
22 S K E N A A R I O N K U VA U S 4. T e k o ä l y n, r a h a n j a i d ä n d o m i n a n s s i Data keskittyy kiinalaisten teknologiajättien käsiin, jotka levittäytyvät myös länsimaihin. Länsimainen arvomaailma demokraattinen yhteiskuntamalli kyseenalaistetaan. Suurkaupunkien välille syntyy alueellisia alliansse, mikä heikentää EU:n ohusvoimaa. talous ei kykene uudistumaan työvoimaa muuttaa ulkomaille. Yritykset kasvattavat rooliaan palveluiden rahoituksessa. Robotisaatio vähentää työvoiman tarvetta huippuosaajista kilpaillaan. Julkisen sektorin rooli terveydenhuollossa vähenee merkittävästi. Suurkaupunkien välinen kilpailu kiihtyy väestö pakkautuu pkseudulle. Digitaaliseen infrastruktuuriin kansainvälisiin liikenneyhteyksiin panostetaan. 22
23 S K E N A A R I O N S Y Y- S E U R A U S S U H T E E T 4. T e k o ä l y n, r a h a n j a i d ä n d o m i n a n s s i Skenaarion liikkeelle panevat voimat Juonen vaiheet: tapahtumat eri intressitahojen toimenpiteet Skenaarion lopputilanteen kuvaus Teknologia kehittyy radikaalisti Robotisaatio tekoälyn kehitys nopeutuu Koneiden laitteiden keinoälyyn perustuva tkuva itseoppiminen Ubiikkiyhteiskunta realisoituu Valta keskittyy aasialaisille suuryrityksille Teknologian tuottama lisäarvo pääomat keskittyvät Ylikansallisia virtuaalisia heimo muodostuu Valtion kansalaisuuden roolin katoaminen Tekoälyn, rahan idän dominanssi Osaaminen, innovaatiot kasvu keskittyvät Aasiaan Yhteiskunta polarisoituu Euroopan kyvyttömyys uudistua EU:n talouskasvu eriytyy jää jälkeen Aasiasta Muuttoliike elinvoimaisiin metropoleihin Euroopan näivettyminen 23
24 S K E N A A R I O 5 K ä t t ä p ä ä l l e - d i p l o m a t i a
25 K E S K I - S U O M E N S K E N A A R I O T K ä t t ä p ä ä l l e - d i p l o m a t i a YHTEISKUNTA TALOUS TEKNOLOGIA TYÖ JA ELINKEINOT VÄESTÖ JA ASUMINEN LIIKENNE JA MATKAILU Yhteiskunnallinen sopiminen Väestöliikkeet maahanmuutto Euroopan Unionin kehitys kansantalous Julkisten palveluiden rahoitus Datan avoimuus, luotettavuus turvallisuus Osaaminen työn muutos biotalouden kehitys Hyvinvoinnin terveyden edistämisen edellytykset Alue- yhdyskuntarakenne Saavutettavuus, liikkuminen logistiikka matkailun kehityssuunnat Kansainvälisiä sopimuksia Resurssiniukkuus kansojen vaellus Taloudellinen vastaisku Mukaan maailmantalouden kasvuun Perinteinen julkisvetoinen rahoitusmalli Avointa julkista dataa Perinteinen palkkatyö pitää pintansa Luontoarvot korostuvat Pääkaupunkiseutu kansainvälisenä metropolina Yhteiskunta huolehtii hyvinvoinnista Älykäs liikenneverkosto Virtuaalielämykset luonnosta vieraantuminen Blokkiutumista kahdenvälisiä sopimuksia Kriisien rauhoittuminen Aasialähtöinen maastamuutto Federalisaatio liittovaltiokehitys Uusia alo toimintamalle Maakunnilla verotusoikeus Data harvojen käsissä Alustatalous luo freelancereita mikroyrittäjiä Biobuumi raaka-ainepula Suurten kasvukeskusten verkosto Personoitu omaehtoinen terveydenhoito Yhteydet muihin metropoleihin Paikallisia alusto yksilöllisiä matkailukokemuksia Yritysten koneiden ylikansallinen valtakausi Tasainen maahanmuutto länsimaihin elintason perässä Häilyvää harmoniaa Reformien kautta kilpailukykyä Yritykset kasvattavat rooliaan palveluiden rahoituksessa Yksilövetoinen tiedonhallinta Blokkiutuneet biomarkkinat Robotisaation aika kilpailu huippuosaajista Monikeskuksinen alueen vahvuuksiin perustuva rakenne Terveysdataa tekoälyn tekemiä päätöksiä Sähköistä liikkumista Erikoistuvat teema-alueet yhteisöllinen luontomatkailu Yhteisöjen renessanssi Maahanmuuton virrat kääntyvät uusiin nouseviin talouksiin Euroalueen hautaiset Uudistumiskyvyttömyys nollakasvu Yksilöiltä kerättävät käyttömaksut vakuutukset Kyberhyökkäykset kasvattavat suotoimia Yhteisöllistä tekemistä työ vapaa-aika sekoittuen Hautunut pientuotanto Pienet kylämäiset yhdyskunnat Kokonaisvaltainen hyvinvointi ennaltaehkäisy Tiukka taloustilanne oha liikkumista Matkailun rajoittaminen turvattomuus Yksilöiden väliset sopimukset lohkoketjun avulla EU:sta alueiden allianssiin Syvä lama uudet innovaatiot Arvoyhteisöjen rooli korostuu Totuuden jälkeinen aikakausi Kiinalaiset dominoivat Suuria sosiaalisia alueellisia ero Uudet teknologiat vähentävät liikkumistarvetta Ympäristötietoista vapaata liikkumista EU:n sisällä 25
26 S K E N A A R I O N K U VA U S 5. K ä t t ä p ä ä l l e - d i p l o m a t i a Kansainvälisten instituutioiden asema vahvistuu suuryritysten valtaa rajoitetaan kansainvälisillä sopimuksilla. Ihmiset suhtautuvat luottavaisesti datan keräämiseen hyödyntämiseen. Tietokanto avataan kyberuhkien vähetessä. EU:n liittovaltiokehitys syvenee. Suomi pääsee mukaan maailmantalouden kasvuun nousee jälleen teknologian kärkimaaksi. Avoin data luo mahdollisuuksia työlle elinkeinoelämälle. Palkkatyö säilyy toimentulon lähteenä. Terveydenhuollon osalta pääpaino on sairauksien ennaltaehkäisyssä. Aasiasta nouseva maahanmuuttoaalto energian varastoinnin vallankumous mahdollistaa monikeskuksisen aluerakenteen. Sähköinen liikkuminen yleistyy voimakkaasti. 26
27 S K E N A A R I O N S Y Y- S E U R A U S S U H T E E T 5. K ä t t ä p ä ä l l e - d i p l o m a t i a Skenaarion liikkeelle panevat voimat Juonen vaiheet: tapahtumat eri intressitahojen toimenpiteet Skenaarion lopputilanteen kuvaus Ilmastonmuutoksen vaikutukset voimistuvat Kansainvälisen sopimisen renessanssi Tyytymättömyys elinoloihin Aasiassa Massamuutto Aasiasta Eurooppaan Terrorismi alueelliset kriisit lisääntyvät EU ottaa roolin edelläkävijänä kv-sopimisen veturina EU-vetoisen YK:n Naton valta kasvaa (Suomi Natoon) EU:sta liittovaltio Kättä päälle -diplomatia Venäjän USA:n riitaisuus Venäjän heikko talous Maailmantalouden kasvu kiihtyy EU:n innovaatiotuet toimintamallien uudistus Energiateknologian kehitys etenee radikaalisti uudistukset nousu teknologiainnovaatioiden kärkeen Energiavallankumous (aurinkovoima) 27
28 S K E N A A R I O I S TA R I I P P U M AT T O M AT V Ä LT T Ä M Ä T T Ö M Ä T T O I M E N P I T E E T
29 K E S K I - S U O M E N S K E N A A R I O T S k e n a a r i o i s t a r i i p p u m a t t o m a t v ä l t t ä m ä t t ö m ä t t o i m e n p i t e e t Keskeisiä teemo toimenpiteitä, joilla vahvistetaan asukkaiden hyvinvointia alueen menestystä riippumatta siitä, mikä skenaario lähtee toteutumaan. Maakunnan elinvoimaisuus Teknologiakehityksen edelläkävijyys Uudenlaisten paikallisten innovaatioiden tukeminen kokeilutoiminnan edistäminen Laadukkaan tiedon datan liikkuvuuden parantaminen liiketoiminnan kehittämisen tueksi asiakastarpeen ymmärtämiseksi (ml. ennakoivat hyvinvointi- terveyspalvelut) Teknologisen huippuosaamisen vahvistaminen laamittaisempi hyödyntäminen (ml. aivotutkimus, kyberturvallisuus) Teknologian ihmislähtöisestä kehittämisestä huolehtiminen Uudenlaisen osaamispääoman hallinta Tulevaisuuden osaamistarpeiden maakunnan keskeisiin vahvuuksiin linkittyvien kyvykkyyksien ennakointi vahvistaminen (ml. innovaatioalustat, virtuaalisuus, hankinta- kilpailutusosaaminen) Monialaisten, kansainvälisten innovaatioympäristöjen kehittäminen osaamisverkostojen hyödyntäminen Moniosaajuuden kehittäminen elinikäisen oppimisen vahvistaminen Koulutusrakenteiden -muotojen uudistaminen (monialaisen osaamisen strategia, uudelleenkoulutus, oppimisyhteisöt) Elinkeinoelämän työn uusiin muotoihin vastaaminen Alueellisten verkkoalustojen kehittäminen (esim. liikkuminen, osaaminen, yhteisöllisyys, uudet sote-ratkaisut) Pienyrittäjien -verkostojen sekä monitoimijuuden tukeminen Joustavien työtapojen -tilojen kehittäminen etätyön mahdollistaminen 29
30 K E S K I - S U O M E N S K E N A A R I O T S k e n a a r i o i s t a r i i p p u m a t t o m a t v ä l t t ä m ä t t ö m ä t t o i m e n p i t e e t Keskeisiä teemo toimenpiteitä, joilla vahvistetaan asukkaiden hyvinvointia alueen menestystä riippumatta siitä, mikä skenaario lähtee toteutumaan. Saavutettavuus elinympäristö Resurssiviisaan vastuullisen maakunnan kehittäminen Kiertotalouden resurssivirtojen tehokkaan käytön vahvistaminen sekä niihin liittyvien uudenlaisten liiketoimintaratkaisujen edistäminen Olemassa olevan aluerakenteen infran tehokkaampi hyödyntäminen (esim. tilojen yhteiskäyttö) Yhdyskunnan toimintojen rakenteiden sekoittumisen tukeminen (esim. työ, tuotanto, asuminen, palvelut, vapaa-aika) Toiminnan avoimuuden, joustavuuden vastuullisuuden korostaminen (ml. kulutuskäyttäytymiseen vaikuttaminen) Toimivien nopeiden yhteyksien turvaaminen Reuna-alueiden saavutettavuuden varmistaminen (tiedon liikkuminen, koulutus, liityntäliikenne, kimppakyytisovellukset) Kannusterahoituksen tarjoaminen tarvittavien palveluiden rakentumisen mahdollistamiseksi Toimivien tietoliikenneyhteyksien varmistaminen koko maakunnan alueelle Puhtaasta luonnonympäristöstä kilpailuetu Puhtaan terveellisen elinympäristön ylläpitäminen korostaminen vetovoimatekijänä (ml. veden- ilmanlaadun sekä hilisuuden mittaaminen todentaminen digitaalisesti) Luonnon virkistyskäyttöön lähimatkailuun panostaminen (hilisuuden rauhoittumisen tarjoaminen kaupungistuvalle väestölle) 30
31 K E S K I - S U O M E N S K E N A A R I O T S k e n a a r i o i s t a r i i p p u m a t t o m a t v ä l t t ä m ä t t ö m ä t t o i m e n p i t e e t Keskeisiä teemo toimenpiteitä, joilla vahvistetaan asukkaiden hyvinvointia alueen menestystä riippumatta siitä, mikä skenaario lähtee toteutumaan. Hyvinvointi osallisuus Hyvinvoinnin turvaaminen työn teknologian murroksessa Kokonaisvaltaisen ennaltaehkäisevän terveydenhuollon edistäminen Terveysteknologian korkean asiantuntijuustason ylläpitäminen Hyvinvointi- terveysteknologian luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen (ml. virtuaaliympäristöt, etä- itsehoito) Eriarvoistumisen syrjäytymisen ehkäiseminen (esim. maahanmuutto, kaavoitus, koulutus, teknologiaosaaminen) Paikallinen päätöksenteko yhteiskehittäminen Asukkaiden matalan kynnyksen osallistumisen mahdollistaminen (esim. osallistumisalustat, asukasraadit, henkilökohtainen budjetointi, yritys- järjestöyhteistyö) Palvelujen yhteiskehittämisen edistäminen (esim. ikääntyvien henkilöiden laajempi osallistaminen) Toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen joustavat ratkaisut Uusyhteisöllisyyden edistäminen Kansalaisaktiivisuuden sekä omaehtoisen toiminnallisuuden organisoitumisen mahdollistaminen (esim. paikalliset alustat verkostot, uudenlaiset yhteistyömallit mm. järjestö- hallitustoiminnassa) Yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen Maahanmuuttajien osallisuuden yhdenvertaisuuden tukeminen 31
32 S K E N A A R I O I D E N VA I K U T U K S E T J A T O I M E N P I T E E T E s i m e r k k i ( f o k u s o i v a t k y s y m y k s e t ) Skenaario X: Skenaarion nimi a) Maakunnan elinvoima b) Saavutettavuus elinympäristö c) Asukkaiden hyvinvointi osallisuus Vaikutukset Mitkä ovat maakunnan vahvuudet houkutella yrityksiä/asukkaita tässä skenaariossa? Miten Keski-Suomi pärjää tässä skenaariossa? (haastaa strategisia kärkiä) Millainen on maakunnan saavutettavuus tässä skenaariossa? Kuvaile millaista on fyysinen ympäristö miten siellä liikutaan? Millainen on reuna-alueiden tulevaisuus? Entä ympäristön puhtaus, terveellisyys, turvallisuus? Kuvaile mitkä tekijät vaikuttavat tässä skenaariossa asukkaiden hyvinvointiin osallisuuteen? Millaiset edellytykset maakunnallisella toimilla on asukkaiden hyvinvoinnin terveyden edistämiseen? Kuvaile maakunnan roolia palvelujen tuottana/järjestäjänä/mahdollistana tässä skenaariossa: Ketkä tuottavat tarjoavat palvelu? Millaisille palveluille on kysyntää tässä skenaariossa? Toimenpiteet Mitä ratkaisu maakunnan eri toimijoiden tulee tehdä tässä skenaariossa, jotta alue voi menestyä? Millä toimenpiteillä elinvoiman kasvun edellytyksiä tulee luoda? Mitä ratkaisu maakunnan tulee tässä skenaariossa tehdä saavutettavuuden elinympäristön kehittämiseksi? Mitkä toimenpiteet korostuvat? Mitä ratkaisu maakunnan tulee tehdä asukkaiden hyvinvoinnin osallisuuden edistämiseksi? Mitkä toimenpiteet ovat erityisen tärkeitä? 32
33 S K E N A A R I O L Ä H T Ö I N E N T O I M I N TAY M P Ä R I S T Ö N S E U R A N TA
34 S E U R A N TA P R O S E S S I J A T Y Ö K A L U J A 1: Seurannan lähtökohdat 2: Toimintaympäristöanalyysi 3: Tulevaisuustaulukon tilannekuva Keski- skenaariot: Skenaariologiikat, tulevaisuustaulukko, keskeiset epävarmuustekijät trendit Seurannan teemojen kohteiden valinta Toimintaympäristön seuranta analysointi skenaariotyössä tunnistetuista näkökulmista Tilannetulkinta tulevaisuustaulukosta: Minkä kehitysvaihtoehdon suuntaan olemme matkalla? 4: Skenaarioiden toteutuminen 5: Toimintaympäristön tilannekuva 6: Vaikutusten analysointi Merkkien etsiminen eri skenaarioiden toteutumisesta: skenaariokuvaukset, juonet kvantifioinnit Tilannekuvan yhteisen näkemyksen määrittely Vaikutusten analysointi, skenaariokohtaisten varautumissuunnitelmien välttämättömien toimenpiteiden päivittäminen 34
35
Pekka Hokkanen Aluekehitysjohtaja. Keski-Suomi tulevaisuutta tekemässä skenaarioiden näkymiä 2050
Pekka Hokkanen Aluekehitysjohtaja Keski-Suomi tulevaisuutta tekemässä skenaarioiden näkymiä 2050 Skenaariotyön taustaa Skenaariot ovat kuvauksia alueen ulkopuolisen toimintaympäristön vaihtoehtoisista
S K E N A A R I O K U VA U K S E T
KESKI- S U O M E N S K E N A A R I O T S K E N A A R I O K U VA U K S E T 17.4.2018 Päivitetty versio julkaistavaksi KESKI- S U O M E N S K E N A A R I O T 2 0 5 0 S k e n a a r i o i d e n r a k e n t
Keski-Suomen skenaariot Skenaariokuvaukset, kesäkuu 2018
Keski- skenaariot 2050 Skenaariokuvaukset, kesäkuu 2018 1 Miksi uudet skenaariot? Keski- pitkän aikavälin tulevaisuusskenaarioiden laatiminen käynnistettiin: maakunnallisen ennakoinnin aluekehittämisen
Keski-Suomen skenaariot Varautuminen ja toimenpiteet, kesäkuu 2018
Keski-Suomen skenaariot 2050 Varautuminen ja toimenpiteet, kesäkuu 2018 1 Skenaariokohtaiset varautumissuunnitelmat 2 S k e n a a r i o k o h t a i s e t v a r a u t u m i s s u u n n i t e l m a t SKENAARIO
Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste
JYU. Since 1863. Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste siirtyy Aasiaan. Globalisaatioprosessin
TULEVAISUUDEN VAIHTOEHDOT VUOTEEN 2050
TULEVAISUUDEN VAIHTOEHDOT VUOTEEN 2050 Teollisuuden Metsänhoitat - Kesäopintopäivät 16.8.2017 Metsä Group, Revontulenpuisto 2 C, Espoo Kimmo Kivinen ROHKEUTTA KOHDATA EPÄVARMUUS Rohkeus on valinta halu
H U O LT O VA R M U U D E N S K E N A A R I O T JA P R O S E S S I
H U O LT O VA R M U U D E N S K E N A A R I O T JA P R O S E S S I O S A 1 2 S K E N A A R I O P R O J E K T I N F O K U S H U O L T O V A R M U U D E N S K E N A A R I O T 2 0 3 0 1. Miten turvaamme yhteiskunnan
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE
Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa 17.4.2018, Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Esityksen rakenne Sote-järjestöjen toimintaympäristön muutos Järjestöjen
Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA TOIMINTALINJA Aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitto
IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA TOIMINTALINJA 15.5.2018 Aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitto Tavoitellaan : satakuntalaisten palvelujen turvaamiseksi, hyvinvoinnin edistämiseksi, IHMISLÄHTÖISIÄ
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Hallitus
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS
MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu
Päätösseminaari Pirjo Ståhle
Päätösseminaari 10.6.2019 Pirjo Ståhle Näkökulmamme Uudenmaan TKI lisäarvon, ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta, mm. Mitkä ovat Uudenmaan TKI-toiminnan reunaehdot: lainsäädäntö ja strategiat Miltä TKI-toiminta
Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana
Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana Miksi pk-palveluntuottajakenttää kannattaa kehittää juuri nyt? - Sote-alan toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, vaikka tulevista uusista
TULEVAISUUDEN VAIHTOEHDOT VUOTEEN 2050
TULEVAISUUDEN VAIHTOEHDOT VUOTEEN 2050 Teollisuuden Metsänhoitat - Kesäopintopäivät 16.8.2017 Metsä Group, Revontulenpuisto 2 C, Espoo Kimmo Kivinen ROHKEUTTA KOHDATA EPÄVARMUUS Rohkeus on valinta halu
KYMENLAAKSON SKENAARIOT 2040
KYMENLAAKSON TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI KYMENLAAKSON SKENAARIOT 2040 1 SKENAARIOIDEN TIIVISTELMÄT Kymenlaakson skenaariot 2040 1. Yhteisöllisyyden vastuulla 2. Tehokkuuden armoilla 3. Yhteisymmärryksen
Vastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Suomi globaalissa yhteisössä Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta
Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä
Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntaliitto @ViVaNieminen 1. Hyvinvoinnin edistäminen indikaattoreista toimenpiteisiin 2. Hyvinvointiennakointi
OSAAMISPROFIILIKYSELY IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA
OSAAMISPROFIILIKYSELY Maakuntaohjelman 2018 2021 kehittämislinjaukset tuovat esille ne asiat, joissa Satakunta erottuu osaamisellaan. Osaamisprofiilin tavoitteena täsmentää: Mikä on ainutlaatuista satakuntalaista
Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä
Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu Teknologinen kehitys Ilmastonmuutos Suomesta
Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,
Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle 10. Rakennetun
Maakuntaohjelma
Maakuntaohjelma 2018-2021 Maakuntavaltuusto 4.12.2017 Laatija: Heli Rintala Maakuntaohjelman asemointi Uudet toimintatavat, Maakuntakaava Edunvalvonta Maakuntaohjelma 2014 2017 EP on hyvinvoivien ihmisten
Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä. 8.4.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto
Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä 8.4.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta visiotyö Parlamentaarinen työryhmä Kevät 2016 OLEMME TÄSSÄ Muutokset mahdollisia Käynnistys
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa
Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Sisältö - Maaseutu2030 tulevaisuustyö - Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan yhdeksän erityistavoitetta - Laajat toimenpiteet
Foresight Friday Kohti jaettua ymmärrystä suomalaisen työn tulevaisuudesta
Foresight Friday 3.3.2017 Kohti jaettua ymmärrystä suomalaisen työn tulevaisuudesta #FSightFriday #ennakointi #tulevaisuudentyö @Tyontulevaisuus @VTTFinland @Ennakointi @SitraFund Ohjelma Tulevaisuusselonteko
MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?
15.3. MAAHANMUUTTAJAT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Kalle Nieminen, asiantuntija Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Megatrendit Kestävyyskriisi
Smart Tampere
Smart Tampere 06.04.2017 SRV/Studio Libeskind Kestävän kehityksen älykaupunki Älykkään, kestävän kehityksen kaupungin tavoite on parantaa kaupunkilaisten elämänlaatua, kaupungin palveluiden ja toimintojen
Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
TRAFI sidosryhmätapaaminen
TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä
Tietopolitiikan valmistelun tilanne O-P Rissanen JUHTA
Tietopolitiikan valmistelun tilanne 31.1.2018 O-P Rissanen 24.1.2018 JUHTA Suomen tilanne 2018 Julkisen hallinnon perusrekisterit ovat pääasiassa hyvässä kunnossa Luottamus on edelleen korkealla tasolla
Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta 3.10.2017 Paula Laine Johtaja, ennakointi ja strategia Sitra
Työn murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta
Työn murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta 25.5.2018 Työn murros on jo täällä työn murros, automatisaatio, robotisaatio, tekoäly Annamme talouskasvun tyrehtyä nykyisen
Uudenmaan tulevaisuuskuva Kyselyn tulokset
Uudenmaan tulevaisuuskuva 2050 Kyselyn tulokset Johdanto kyselyn tuloksiin VASTAUSPROSENTTI Uudenmaan tulevaisuuskuvaan liittyvä kysely lähetettiin sähköpostin välityksellä 154 henkilölle, joista Uudenmaan
Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto
Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä 16.9.2016 5.9.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunnan ennakointiprosessi 2016 Alustukset Puheenvuorot Katsaukset Megatrendit SWOT
RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin
RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski-Suomeen Jyväskylä 13.1.2016 Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry Murroskartta Kaupan murros
Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta
Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 Aluekehityksen tilannekuva Aluekehityksen tilannekuva on
Liisa Hakala Johtaja TTO /TY
27.9.2018 Liisa Hakala Johtaja TTO /TY MITEN TYÖN MUUTOS HAASTAA VALTION TYÖNTEKIJÄT SISÄLTÖ Työn muutoksen elementtejä Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko Millaisia työelämävalmiuksia muuttuvassa työelämässä
Kaikkien osaaminen käyttöön
Kaikkien osaaminen käyttöön miksi aihe on Sitralle ja Suomelle keskeinen ja miten Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailu vie asiaa eteenpäin? Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 13.12.2016 Kaikkien osaaminen
Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta 7.11.2017 Paula Laine Johtaja, ennakointi ja strategia Sitra TYÖN JA
Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?
Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta? Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros 2017 1 11.9.2017 - 2 11.9.2017 - 3 11.9.2017 - 4 11.9.2017 - 5 11.9.2017
Elinvoimaa monialaisista maakunnista
Elinvoimaa monialaisista maakunnista Kasvupalvelu-uudistus TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi alvelulla edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä
Ennakoiva ja tiedolla johdettu kunta työpajan tulokset. USO 5 Uuden sukupolven organisaatiot
Ennakoiva ja tiedolla johdettu kunta 27.3.2019 - työpajan tulokset USO 5 Uuden sukupolven organisaatiot 2019-2020 Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija @Tujappi 27.3.2019 Viisi tärkeintä muutosajuria
Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo
Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,
Keski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
KV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle
KV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle Kalle Nieminen, Sitra @nieminenkalle Miten haaste on valittu? 1. 2. 3. Kysyimme suomalaisilta, mikä haaste Suomen on ratkaistava?
Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
Click to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä
Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja tehostamalla,
Tampere Grow. Smart. Together.
Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun
Nyt kokeilemaan! Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto
Nyt kokeilemaan! Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto 1 Kuntaliiton strategia Perustehtävä TEEMME KUNTIEN KANSSA KUNTALAISILLE KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA. Kuntaliitto vaikuttaa paikallisten ja
VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
Korkeakoulutuksen haasteet
Korkeakoulutuksen haasteet Prof. (ma.) Maria Kääriäinen Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö Työn murros Työ verkostoitunutta, kompleksista, dynaamista ja vaikeasti ennustettavaa Työn
Click to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi
Kaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus
Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Hallituksen esityksessä Maakuntalaiksi 35 :ssä säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden
Kohti seuraavaa sataa
Kohti seuraavaa sataa Suomen keskeiset kysymykset 2020-luvulla 8.12.2017 POSTERINÄYTTELYN TULOKSIA Keskeiset kysymykset TOP 10 Miten irtikytketään hyvinvointi luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä ja
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
Tulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Tulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Teollisuus A Liikenne tie, rautatie, meri, lento palvelu,
Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet. Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Mitä on kiertotalous? Kiertotaloudessa tuotteet ovat pitkäikäisiä ja materiaalit kiertävät arvoa säilyttäen.
Kilpailu tulevaisuuden Suomelle
Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen
STEAn strategia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten tulevaisuus. Kristiina Hannula, johtaja, STEA lokakuu 2018
STEAn strategia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten tulevaisuus Kristiina Hannula, johtaja, STEA lokakuu 2018 26.10.2018 1 STEA uudistaa avustusstrategiansa Yhteistyössä Kevät-kesän 2018 aikana
Satakunta Koordinaattori Sari Uoti
Satakunta 13.11.2018 Koordinaattori Sari Uoti Maakuntaohjelma 2018-2021 Kehittämisteemat Toimintalinja 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Teollisuuden uudistuminen
Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016
Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET
Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.
Mikä? Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki. Soteuttamot ovat avoimia tapahtumia, joissa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajat
Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta
Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja
Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
Vetovoimaa ja osaamista Live Delphin yhteenveto
Vetovoimaa ja osaamista Live Delphin yhteenveto Kuopio 1.11.2017 TODENNÄKÖISYYS 1. Vetovoimaisuus -teesi: Vuonna 2025 useampi kuopiolainen käy töissä seutukunnissa, kuin sieltä käydään töissä Kuopiossa.
Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Rovaniemi
Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa Keskustelutilaisuus Rovaniemi 14.2.2017 Teemaryhmät Mikä on opetuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön tulevaisuuden kunnassa? Millaisia ovat haasteet? Mitä
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka, kestävä kehitys ja digitalisaatio. Ulla Heinonen Gaia Consulting
Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka, kestävä kehitys ja digitalisaatio Ulla Heinonen Gaia Consulting Gaian taustaselvitys Suomen kansainvälisen luonnonvarapolitiikan suuntaamiseksi Määrittelyt & Tavoitteet
Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula
Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa Kristiina Kumpula 30.3.2017 Ihmisoikeudet voivat Suomessa varsin hyvin Paljon hyvää on tapahtunut viime vuosina: - Vammaissopimuksen ratifiointi - Seksuaalivähemmistöjen
Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto
Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta 11/2018 Kaisa Oksanen VNK Tunnistaa ja nostaa esiin tulevan päätöksenteon kannalta tärkeitä ja huomiota vaativia asioita Rakentaa pitkän aikavälin
Liisa Hakala. Johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö
1.2.2019 Liisa Hakala Johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö TYÖELÄMÄ MUUTTUU - Kenen vastuulla työhyvinvoinnin kehittäminen on tulevaisuudessa? SISÄLTÖ Missä työhyvinvointia kehitetään? Työhyvinvoinnin
Smart Tampere Tero Blomqvist
Smart Tampere Tero Blomqvist 26.04.2017 SRV/Studio Libeskind Kestävän kehityksen älykaupunki Älykkään, kestävän kehityksen kaupungin tavoite on parantaa kaupunkilaisten elämänlaatua, kaupungin palveluiden
Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys
Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä Opastavan päätösseminaari 4.4.2017 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Järjestämislailla säädetään,
Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma
Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista
Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava
Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Tausta Pohjautuu 40 ARTTU2-kunnalle tehtyyn kyselyyn Kuntien poliittisten johtamis-
NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset
NYKYINEN SUUNTA Joukkoliikenteen uudet mobiilipalvelut helpottavat matkustamista Luonto ja virkistysreitit ovat suosittuja liikkumispaikkoja Auto on kätevin tapa liikkua. Kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteelläkin
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö
Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
OKM:n ohjeistus vuodelle 2019
OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
Kehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia
Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia 2017 2021 SISÄLTÖ 4 Arvot 6 Slogan 8 Strategiakartta Missio Visio Strategia 10 Kärkiteemat Laukaassa 14 Tavoitteet, seuranta & mittaaminen
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 johtaja Taru Kuosmanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset tulevalle Nykyinen strategia
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe