KYMENLAAKSON SKENAARIOT 2040

Transkriptio

1 KYMENLAAKSON TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI KYMENLAAKSON SKENAARIOT

2 SKENAARIOIDEN TIIVISTELMÄT Kymenlaakson skenaariot Yhteisöllisyyden vastuulla 2. Tehokkuuden armoilla 3. Yhteisymmärryksen ehdoilla IHMINEN TALOUS YHTEISKUNTA Globalisaatio on kääntynyt eriytymisen suuntaan Epävakaassa maailmassa maat ovat sisäänpäin kääntyneitä, protektionismi vallitsee ja EU on heikentynyt ja euroalue on hajonnut. Merkkejä Golf virran kääntymisestä, ääri-ilmiöt pahenevat Investoinnit vähenevät, biotalousmarkkinoilla menee huonosti ja Suomen vienti on laskenut Lähituotanto korostuu ja teollisuutta palannut takaisin halpatyövoimamaista Palveluliiketoiminnan merkitys kasvanut, työvoiman liikkuvuus vähentynyt ja huippuosaajat lähteneet ulkomaille Hyvinvointivaltion kustannuksia ei kyetä kattamaan verovaroin ja kolmannen sektorin rooli kasvanut Yhteisöt ja perheet ottavat vastuuta hoivasta, toisaalta yksinäiset ovat syrjäytymisvaarassa. Liikkumisen tarve ja logistiikka on vähentynyt. Infrastruktuuri heikentynyt. Kylämäiset erilaistuvat yhteisöt vahvistuvat. Internet eriytyy. Jatkuva talouskasvun tavoittelu loppuu. Idän teknologiajäteillä ja keskusjohtoisilla mailla on huomattavasti valtaa maailmassa. Länsimaiset arvot ja demokraattinen yhteiskuntarakenne on kyseenalaistettu. Kiina omistaa suomalaista infrastruktuuria. Kiinalaiset sijoittavat Suomen biotalouteen, jota seuraa biobuumi ja raaka-ainepula. Tiede- ja teknologiayhteisöt keskittyvät maantieteellisesti. Metropolit ja megapolit vetävät. Maaseutu autioituu. Teknologiamurros ja luova tuho. Polarisoituneen maailman huippuosaajista kilpaillaan. Terveydenhuollon kahdet markkinat, teknologian turvin toteutetut kattavat peruspalvelut kaikille, ja huippuosaajille/varakkaille personoidut erikoispalvelut. Yksilöt ovat aiempaa enemmän vastuussa omasta hyvinvoinnistaan, mikä on eriarvoistanut väestöä. Voimakasta kilpailua huippuosaajista, muut ovat alustojen armoilla. Maailmantalouden kasvua on vauhdittanut vapaakauppa. Kaakkois-Suomen ja Venäjän välille muodostuu yhteinen työssäkäyntialue Työntekijän ja työnantajan välisen suhteen merkitys on vähentynyt ja kansalaispalkka on uusi turva monimuotoisilla työmarkkinoilla. Suomen aluerakenne perustuu useiden kasvukeskustojen verkostoon. Ihmiset suhtautuvat luottavaisesti datan jakamiseen ja hyödyntämiseen. Tietokantoja avataan kyberuhkien vähetessä. Terveysdataa jaetaan ja terveydenhuollon keskeisin tehtävä on sairauksien ennaltaehkäisy. Ilmastonmuutoksen torjunta ja ympäristön tilan parantaminen on keskeinen päätöksentekoa ja elinkeinoelämää ohjaava tekijä. 2

3 SKENAARIOIDEN TIIVISTELMÄT 2 Tehokkuuden armoilla GLOBALISAATIO/VAPAA KAUPPA/AVOIMUUS IHMINEN YHTEISÖLLISYYS TEKNOLOGIA REVOLUUTIO YHTEISKUNTA LÄHELLÄ ETÄÄLLÄ 1 YHTEISÖLLISYYS Yhteisöllisyyden vastuulla GLOBALISAATIO/VAPAA KAUPPA/AVOIMUUS TEKNOLOGIA REVOLUUTIO TEKNOLOGIA KEHITYKSEN HIDATUMINEN PROTEKTIONISMI NATIONALISMI INDIVISUALISMI 3 Yhteisymmärryksen ehdoilla YHTEISÖLLISYYS GLOBALISAATIO/VAPAA KAUPPA/AVOIMUUS TEKNOLOGIA REVOLUUTIO LÄHELLÄ ETÄÄLLÄ TALOUS LÄHELLÄ ETÄÄLLÄ TEKNOLOGIA KEHITYKSEN HIDATUMINEN PROTEKTIONISMI NATIONALISMI INDIVISUALISMI 2 TEKNOLOGIA KEHITYKSEN HIDATUMINEN PROTEKTIONISMI NATIONALISMI INDIVISUALISMI COPYRIGHT 3 CAPFUL

4 ELINKEINOT JA TYÖ HYVINTOINTI JA VÄESTÖ YMPÄRISTÖ JA SAAVUTETTAVUUS SKENAARIO 1: LOPPUTILANNE 2040 Yhteisöllisyyden vastuulla Geopoliittisesti epävakaassa maailmassa protektionismi vallitsee ja Globalisaatio on kääntynyt eriytymisen suuntaan. Maailmantalouden heikko tilanne ajaa kansanvaltiot suojelemaan kotimaisia tuottajia suojatullein ja pakottein. Nationalismin nousu ja EU:n talousvaikeudet johtavat useisiin irtiottoihin Unionista. Venäjän ja Suomen välinen kauppa hankaloituu ja kansainväliset investoinnit vähenevät. Heikko taloustilanne laskee biotaloustuotteiden hintoja ja vienti sakkaa. Omavaraisuus ja huoltovarmuus korostuvat protektionistisen päätöksenteon vallitessa ja suomalaista tuotantoa suositaan. Paikallisruoan tuotanto ja jalostus vahvistuvat ja maakuntien merkitys maataloustuotteiden ja luonnonvarojen tuottajana kasvaa. Globaali logistiikka supistuu etenkin lentoliikenteen osalta, mikä painottaa maan sisäisen järjestelmän ja toimivan infrastruktuurin merkitystä. Teollisuuden raaka-aineiden saatavuus nousee kriittisen tärkeäksi ja lähituotanto yleistyy. Valmistavaa teollisuutta palaa ulkomailta Suomeen. Kansainvälinen yhteistyö mm. kyberturvallisuuden osalta takkuilee ja valtiot ottavat entistä vahvemman roolin tiedonhallinnassa ja esim. Kiina ja Venäjä kehittävät omia internet-järjestelmiään. Myös yksilöt suhtautuvat skeptisesti omien tietojensa levittämiseen. Luottamus teknologiaan on koetuksella ja eri viiteryhmien ääriajattelu vahvistuu. Ihmiskontakti korostuu vastaiskuna teknologiakehitykselle ja palveluliiketoiminnan merkitys kasvaa. Hoivapalvelut työllistävät merkittävän osan työikäisistä. Paikallisesti tarjotut palvelut ja lokaalit innovaatiot luovat uusia mahdollisuuksia. Hyvinvointivaltion kasvavia kustannuksia ei kyetä rahoittamaan julkisin varoin. Kolmas sektori ottaa vastuuta palveluiden järjestämisestä vapaaehtoistoiminnan lisääntyessä. Uusia kumppanuusratkaisuja ja innovaatioita syntyy alueellisten organisaatioiden, yritysten ja kansalaisten välille. Lähiyhteisöjen, kuten perheiden rooli kasvaa merkittävästi. Kansalaisten terveyserot kasvavat eri alueiden ja väestöryhmien välillä. Syrjäytyneiden määrä lisääntyy. Heikon taloustilanteen vuoksi panostusta liikenneinfrastruktuuriin vähennetään ja keskusten sisäisten ja niiden välisten yhteyksien kehittäminen on entistä enemmän alueiden ja kaupunkien vastuulla. Suomen ja Venäjän välinen rajaliikenne supistuu ja erityisesti Venäjältä tulevat matkustajavirrat vähenevät. Suurimpien kasvukeskusten suuntautumisen sijaan aluerakenne muotoutuu enemmän pieniin kylämäisiin yhdyskuntiin. Tätä kehitystä tukevat niin arvojen ja asenteiden, asumisen kuin työn tekemisen muutokset sekä uudet teknologiset innovaatiot. Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän paikallistuminen vähentää ihmisten ja tavaroiden liikkumisen merkitystä. Muuttoliike maaseudulta pois hidastuu. Ilmastonmuutoksen seurauksena Golf-virran lämmittävä vaikutus heikkenee. Sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt ja tulvat yleistyvät. IHMINEN 4

5 SKENAARIO 2: LOPPUTILANNE 2040 Tehokkuuden armoilla ELINKEINOT JA TYÖ HYVINTOINTI JA VÄESTÖ Keskusjohtoiset nopealiikkeiset idän valtiot, kuten Venäjä ja Kiina valloittavat maailmaa strategisin yritysostoin ja investoinnein. Tehokkuuden ja tuottavuuden tavoittelu ohjaa päätöksentekoa. Teknologia kehittyy nopeasti ja maailmantalous kasvaa yrityslähtöisessä ja idän teknologiajättien dominoimassa maailmassa. Suuri osa yksilöiden ja organisaatioiden tuottamasta datasta keskittyy näiden valtiojohtoisten teknologiajättien haltuun. Tämä aiheuttaa jännitteitä, ristiriitoja ja konflikteja maiden välillä. Biobuumin vallitessa biopohjaisia tuotteita arvostetaan ja metsäintegraattien ympärille muodostuu monimuotoista liiketoimintaa, uutta työtä ja vahvoja ekosysteemejä. Kehitystä rajoittaa kuitenkin voimakas raaka-ainepula. Kiinalaiset yritykset kiinnostuvat biotalousalasta ja sen raaka-aineista ja hankkivat omistukseensa olemassa olevia tehtaita. Uusien teknologioiden avulla logistiikkaketjut optimoidaan nykyistä paljon tehokkaammiksi. Laivaliikenteen merkitys laskee lentoliikenteen lisääntyessä merkittävästi. Autonomisten ratkaisujen yleistyessä teknologiayritysten rooli alalla kasvaa ja työvoiman tarve laskee. Automatisointi etenee useilla aloilla ja tekoälyn avulla suoritetaan entistä haastavampia tehtäviä. Suomen koulutustaso ei pysy kehityksen tahdissa. Tilanne johtaa työmarkkinoiden polarisointiin ja tuloerot kasvavat. Huippuosaajista kilpaillaan. Koulutusta pyritään joustavoittamaan kaikin keinoin. Hyvinvointi on kasvavissa määrin riippuvainen sosiaalisesta asemasta ja varallisuudesta. Yksittäiset ihmiset ja kuluttajat ottavat kasvavissa määrin vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Yksityisen sektorin merkitys kasvaa ja terveydenhoidossa korostuvat personoidut ratkaisut ja tekoälyn hyödyntäminen. Hyvinvointia uhkaa lisäksi voimakas hybridivaikuttaminen erilaisten intressitahojen toimesta, mikä näkyy kasvavana epäluulona ihmisten ja instituutioiden välillä. TALOUS YMPÄRISTÖ JA SAAVUTETTAVUUS Kaupungistumisaste on korkea ja erityisesti pääkaupunkiseudun metropolialue vahvistuu. Urbaani ja kansainvälinen asuinympäristö saa ihmiset muuttamaan pääkaupunkiseudulle kuihtuvista maakunnista. Työ- ja opiskelumahdollisuudet ovat keskittyneitä suurkaupunkeihin ja osaajat muuttavat kasvavissa määrin myös Suomen ulkopuolelle. Suomessa panostetaan erityisesti digitaaliseen infrastruktuuriin, kaupunkien raideliikenteeseen ja maayhteyksiin kansainvälisen liikenteen lentoasemille. Myös Idän intressit Suomen logistiikkaan lisääntyvät ja Kiina sijoittaa suomalaisiin infrastruktuurihankkeisiin (esim. Helsinki-Tallinna tunneli, Rantarata, seudun satamat). Matkustajavirrat Venäjältä ja Aasiasta kasvavat ja ostosmatkailu rajalla lisääntyy. 5

6 SKENAARIO 3: LOPPUTILANNE 2040 Yhteisymmärryksen ehdoilla ELINKEINOT JA TYÖ HYVINTOINTI JA VÄESTÖ YMPÄRISTÖ JA SAAVUTETTAVUUS Maailmantaloutta vauhdittaa vapaakaupan suosio. Venäjästä ja Kiinasta tulee avoimempia maiden hallintojen heikentyessä (esim. internetin tiukat rajoitteet poistuvat, Google rantautuu maihin). Kaupankäynti sekä yhteistyö EUmaiden kanssa lisääntyy. Luottamus maiden välillä perustuu kansainvälisiin sopimuksiin ja yhteisymmärrykseen tarvittavista toimenpiteistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Perinteisen työnantaja-työntekijä suhteen ja ammatin merkitys vähenee, ihmisiltä odotetaan joustavuutta. Alustatalous luo työtä, jota tehdään myös työttömyysjaksojen aikana ja omien töiden rinnalla. Kansalaispalkka luo turvaa uusilla monimuotoisilla työmarkkinoilla. Syntyy kansallisia ja paikallisia alustoja joilla töitä tehdään. Työttömyysjaksot nähdään jatkuvan oppimisen ja uudelleen kouluttautumisen mahdollisuutena. Biomarkkinoita leimaa luontoarvojen korostuminen ja vahva ympäristötietoisuus. Puunkäyttö rakennusmateriaalina lisääntyy. Puhdas luonto ja puhtaat kasvuolosuhteet korostuvat myös ruoantuotannossa. Suomen taloudella menee vahvasti ja yhteiskunnan keskeiset palvelut ja infrastruktuuri ovat julkisen toimijan vastuulla. Julkisen sektorin toimijat ovat onnistuneet uudistamaan toimintamallejaan ja palvelullistamaan toimintaansa. Internet on aidosti globaali ja kansainväliset nettipalvelut hallitsevat. Oman datan jakamisesta on tehty helppoa ja teknologiaan luotetaan. Rajapinnat ovat avoinna parempien ja personoidumpien palveluiden takaamiseksi. Terveysdataa jaetaan ja sairauksien ennaltaehkäisy on viety niin pitkälle, että perinteiset terveyskeskukset menettävät merkitystään. Kotirobotiikka ja tekoäly mahdollistavat (iäkkäiden) etähoidon ja eri toimijat kouluista hyvinvointikeskuksiin pääsevät käsiksi kansalaisten henkilökohtaiseen dataan, hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kansainvälinen muuttoliike suuntautuu tasaisesti eri maiden välillä. Suomen aluerakenne perustuu useiden kasvukeskustojen verkostoon. Nopeat raideliikenteen yhteydet sekä etätyön yleistyminen laajentavat huomattavasti ihmisten perinteistä työssäkäyntialuetta. Alustatalouden mahdollistaessa paikasta riippumattoman työnteon asuinpaikka valitaan muiden kriteerien mukaan ja muut alueiden tarjoamat mahdollisuudet korostuvat (luonto, palvelut, viihtyvyys). Biotaloustoimijoiden menestyminen näkyy Kymenlaaksossa myös logistiikan vilkastumisena. Afrikan maiden talouskasvu johtaa satamaliiketoiminnan ja Itämeren merkityksen kasvuun. Vuoteen 2040 mennessä alueelle on onnistuttu saavuttamaan ympäristölle suotuisia muutoksia ympäristöpoliittisin keinoin ja uusien teknologisten innovaatioiden avulla. YHTEISKUNTA 6