Keski-Suomen skenaariot Skenaariokuvaukset, kesäkuu 2018

Transkriptio

1 Keski- skenaariot 2050 Skenaariokuvaukset, kesäkuu

2 Miksi uudet skenaariot? Keski- pitkän aikavälin tulevaisuusskenaarioiden laatiminen käynnistettiin: maakunnallisen ennakoinnin aluekehittämisen strategisen suunnittelun sekä maakunta- sote-uudistuksen (mm. uuden maakunnan strategian) valmistelun tarpeisiin. Maakunnan edelliset skenaariot laadittiin vuonna 2013 Keski-Suomi strategiatyön yhteydessä. Maailman nopeissa muutoksissa tulevaisuuden näkymät lähentyivät useat mm. digitalouteen konflikteihin liittyvät tekijät toteutuivat. Lisäksi yksityiskohtaisemman tietämyksen lisääntyessä todettiin tarvetta skenaarioiden uudistamiselle. 2

3 Skenaariotyön taustaa Skenaariot ovat kuvauksia alueen ulkopuolisen toimintaympäristön vaihtoehtoisista tulevaisuuksista vuoteen Skenaariot rakentuvat erilaisten epävarmuustekijöiden vaihtoehtoisten kehityskulkujen ympärille (kts. tulevaisuustaulukko). Kaikille skenaarioille yhteisiä trendejä ovat mm. ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, kaupungistuminen, digitalisaatio, teknologian työn murros, palvelullistuminen. Skenaariotyön avulla ei ole pyritty yhden todennäköisimmän tulevaisuuden ennustamiseen, vaan strategisen attelun sekä tulevaisuuden ilmiöihin liittyvän näkemyksen kehittämiseen. Tarkoitus ei ole valita yhtä skenaariota muiden joukosta asettamalla skenaarioita todennäköisyys- tai preferenssijärjestykseen. Tulevaisuudessa todentuvat tapahtumakulut ovat usein yhdistelmiä eri skenaarioista. Skenaariot pohutuvat sekä Uudenmaan skenaarioihin 2050 sekä Huoltovarmuuden skenaarioihin Keski- skenaariotyötä on konsultoinut Capful Oy. 3

4 Projektin vaiheet Kick-off Projektiryhmän kokous (1) Valmistelu 1 Projektiryhmän kokous (1) klo Valmistelu 2 Projektiryhmän kokoukset (2) + Keski- Torikokous 5.4. klo Torikokous klo Yhteenveto Projektiryhmän kokous (1) + Esittely maakuntavaltuustolle klo Esittely maakuntavaltuustolle 1.6 Projektin käynnistäminen Tiedonhankinta: Muutostekijät skenaariokuvaukset Skenaarioiden lopputilanteet Skenaarioiden kuvaaminen konkretisointi Skenaarioiden vaikutukset toimian strategiaan Tulokset johtopäätökset Työpa 1 Työpa klo klo Projektiryhmässä oli edustettuina Keski- liitto, Keski- Ely-keskus Keski- sairaanhoitopiiri. Työpajoihin osallistettiin Keski- tulevaisuusryhmä, Keski- maakunta- sote-uudistuksen johtoryhmä sekä Keski- maakuntahallitus. Keski- Torikokouksessa skenaariotyötä tuotiin tutuksi skenaarioiden vaikutuksia arvioitiin noin 300 osallistun voimin. 4

5 Johdanto skenaarioiden lukuohje Seuraavilla sivuilla esiteltävät Keski- toimintaympäristön skenaariot ovat kuvauksia alueen ulkopuolisen toimintaympäristön vaihtoehtoisista tulevaisuuksista vuoteen Skenaariotyössä on identifioitu useita epävarmuustekijöitä, joiden vaihtoehtoisten tilojen hahmottamisen yhdistelemisen pohlle skenaariot ovat rakentuneet. Näitä tunnistettu epävarmuustekijöitä ovat olleet esimerkiksi: yhteiskunnallinen sopiminen, datan avoimuus luotettavuus, julkisten palveluiden rahoitus, aluerakenne, saavutettavuus, osaaminen työn muutos, biotalouden kehitys, matkailun kehityssuunnat. Tämän lisäksi jokaisessa skenaariossa on otettu huomioon läpileikkaaviksi perusoletuksiksi mm. trendit: ilmastonmuutos, kaupungistuminen, ikääntyminen monikulttuurisuus. Skenaariotyön avulla ei ole pyritty yhden todennäköisimmän tulevaisuuden ennustamiseen, vaan Keski- toimijoiden strategisen attelun, tulevaisuuteen liittyvän näkemyksen vuorovaikutuksen kehittämiseen. Skenaarioiden pohlta ei yritetä väittää mitä tulee varmasti tapahtumaan toimintaympäristössä vaan niiden tarkoituksena on vahvistaa edellytyksiä ymmärtää ankohtaisia ilmiöitä niiden vaihtoehtoisia kehityskulku sekä parantaa alueen toimijoiden reagointikykyä muutosvalmiutta. Kuvatut skenaariot voivat tuntua eri henkilöiden mielestä enemmän tai vähemmän todennäköisiltä. Tarkoitus ei kuitenkaan ole valita yhtä skenaariota muiden joukosta asettamalla skenaarioita todennäköisyys- tai preferenssi-järjestykseen, vaan tarkastella skenaarioiden muodostamaa kokonaisuutta. Tulevaisuudessa todentuvat tapahtumakulut ovat usein yhdistelmiä eri skenaarioista. Antoisia lukuhetkiä! Materiaalin kuvat: 5

6 S k e n a a r i o i d e n r a k e n t a m i s e s s a k ä y t e t t y t u l e v a i s u u s t a u l u k k o YHTEISKUNTA TALOUS TEKNOLOGIA TYÖ JA ELINKEINOT VÄESTÖ JA ASUMINEN LIIKENNE JA MATKAILU Yhteis-kunnallinen sopiminen Väestöliikkeet maahan-muutto Euroopan Unionin kehitys kansantalous Julkisten palveluiden rahoitus Datan avoimuus, luotettavuus turvallisuus Osaaminen työn muutos biotalouden kehitys Alue- yhdyskuntarakenne Hyvinvoinnin terveyden edistämisen edellytykset Saavutet-tavuus, liikkuminen logistiikka matkailun kehityssuunnat Kansainvälisiä sopimuksia Resurssi-niukkuus kansojen vaellus Taloudellinen vastaisku Mukaan maailmantalouden kasvuun Perinteinen julkisvetoinen rahoitusmalli Avointa julkista dataa Perinteinen palkkatyö pitää pintansa Luontoarvot korostuvat Pääkaupunkiseutu kansainvälisenä metropolina Yhteiskunta huolehtii hyvinvoinnista Älykäs liikenneverkosto Virtuaalielämykset luonnosta vieraantuminen Blokkiutumista kahdenvälisiä sopimuksia Kriisien rauhoittuminen Aasia-lähtöinen maastamuutto Federalisaatio liittovaltiokehitys Uusia alo toimintamalle Maakunnilla verotusoikeus Data harvojen käsissä Alustatalous luo freelancereita mikroyrittäjiä Biobuumi raaka-ainepula Suurten kasvukeskusten verkosto Personoitu omaehtoinen terveydenhoito Yhteydet muihin metropoleihin Paikallisia alusto yksilöllisiä matkailukokemuksia Yritysten koneiden ylikansallinen valtakausi Tasainen maahanmuutto länsimaihin elintason perässä Häilyvää harmoniaa Reformien kautta kilpailukykyä Yritykset kasvattavat rooliaan palveluiden rahoituksessa Yksilövetoinen tiedonhallinta Blokkiutuneet biomarkkinat Robotisaation aika kilpailu huippuosaajista Monikeskuksinen alueen vahvuuksiin perustuva rakenne Terveysdataa tekoälyn tekemiä päätöksiä Sähköistä liikkumista Erikoistuvat teemaalueet yhteisöllinen luontomatkailu Yhteisöjen renessanssi Maahan-muuton virrat kääntyvät uusiin nouseviin talouksiin Euroalueen hautaiset Uudistumiskyvyttömyys nollakasvu Yksilöiltä kerättävät käyttömaksut vakuutukset Kyberhyökkäykset kasvattavat suotoimia Yhteisöllistä tekemistä työ vapaa-aika sekoittuen Hautunut pientuotanto Pienet kylämäiset yhdyskunnat Kokonaisvaltainen hyvinvointi ennaltaehkäisy Tiukka taloustilanne oha liikkumista Matkailun rajoittaminen turvattomuus Yksilöiden väliset sopimukset lohkoketjun avulla EU:sta alueiden allianssiin Syvä lama uudet innovaatiot Arvoyhteisöjen rooli korostuu Totuuden jälkeinen aikakausi Kiinalaiset dominoivat Suuria sosiaalisia alueellisia ero Uudet teknologiat vähentävät liikkumistarvetta Ympäristötietoista vapaata liikkumista EU:n sisällä 6

7 S k e n a a r i o i d e n t i i v i s t e l m ä t Turvaton suoutuva yhteiskunta Yksilöiden maailmat Paikalliset arvoyhteisöt Tekoälyn, rahan idän dominanssi Kättä päälle -diplomatia Ilmastonmuutos konfliktit aiheuttavat voimakasta maahanmuuttoa Suomeen. Kyberhyökkäykset yleistyvät luottamuspulaa paikataan julkisella valvonnalla. Kasvava protektionismi heikentää EU:ta euroalue hajoaa. taloutta kannattelevat rakenteelliset uudistukset. Julkisten palveluiden legitimiteetti säilyy. Työn murroksessa palkkatyöhön perustuva malli pyritään säilyttämään. Heikentynyt tietoturva siitä aiheutuneet skandaalit vähentävät yksityisen sektorin luotettavuutta terveyspalveluiden tuottamisessa. Julkinen sektori kasvattaa rooliaan hyvinvoinnin terveyden edistäjänä. Väestö keskittyy suuriin kasvukeskuksiin. Energiatehokkaat joukkoliikenneratkaisut korostuvat. Yksilöiden välinen sopiminen (lohkoketjut) muuttaa radikaalisti yhteiskuntaa. Ihmiset aktivoituvat datan omistajina yksityisyydensuo korostuu. EU lähtee uuteen nosteeseen positiivisen talouskehityksen tukemana. talous kasvaa. Uusia digialo syntyy julkisia toimintamalle uudistetaan. Keikkatalous mikroyrittäjyys syrjäyttävät perinteiset työsuhteet. Perustulo otetaan käyttöön. Julkisten palvelujen rahoitus perustuu enemmän yksilöiltä kerättäviin käyttömaksuihin. Yksilöt ovat aiempaa enemmän vastuussa omasta terveydestään, mikä eriarvoistaa väestöä. Väestö keskittyy pk-seudulle suurten kaupunkien välisiä yhteyksiä kehitetään erityisesti elinkeinoelämän tarpeisiin. Informaatiovaikuttaminen lisääntyy voimakkaasti luottamus julkisiin instituutioihin rapistuu. Valtion suurten alueiden rooli päätöksenteossa vähenee arvoyhteisöt korostuvat. Luottamuspula hallitsematon teknologiakehitys aiheuttavat maailmanlaajuisen rahoituskriisin. Suomi vajoaa lamaan. Etuuksia leikataan rankasti, mutta heikko tilanne synnyttää uusia innovaatioita. Palkkatyö vähenee automaation kiihtyessä työ muuttuu yhteisölliseksi tekemiseksi. Vapaaehtoistoiminta korostuu. Kansalaisten hyvinvointi- terveyserot kasvavat hyvinvointi on yhä riippuvaisempaa yhteisön keskinäisestä huolenpidosta. Teknologiakehitys tuotannon hautuminen mahdollistaa pienet kylämäiset yhdyskunnat. Liikkumisen tarve vähenee. Data keskittyy kiinalaisten teknologiajättien käsiin, jotka levittäytyvät myös länsimaihin. Länsimainen arvomaailma demokraattinen yhteiskuntamalli kyseenalaistetaan. Suurkaupunkien välille syntyy alueellisia alliansse, mikä heikentää EU:n ohusvoimaa. talous ei kykene uudistumaan työvoimaa muuttaa ulkomaille. Yritykset kasvattavat rooliaan palveluiden rahoituksessa. Robotisaatio vähentää työvoiman tarvetta huippuosaajista kilpaillaan. Julkisen sektorin rooli terveydenhuollossa vähenee merkittävästi. Suurkaupunkien välinen kilpailu kiihtyy väestö pakkautuu pkseudulle. Digitaaliseen infrastruktuuriin kansainvälisiin liikenneyhteyksiin panostetaan. Kansainvälisten instituutioiden asema vahvistuu suuryritysten valtaa rajoitetaan kansainvälisillä sopimuksilla. Ihmiset suhtautuvat luottavaisesti datan keräämiseen hyödyntämiseen. Tietokanto avataan kyberuhkien vähetessä. EU:n liittovaltiokehitys syvenee. Suomi pääsee mukaan maailmantalouden kasvuun nousee jälleen teknologian kärkimaaksi. Avoin data luo mahdollisuuksia työlle elinkeinoelämälle. Palkkatyö säilyy toimentulon lähteenä. Terveydenhuollon osalta pääpaino on sairauksien ennaltaehkäisyssä. Aasiasta nouseva maahanmuuttoaalto energian varastoinnin vallankumous mahdollistaa monikeskuksisen aluerakenteen. Sähköinen liikkuminen yleistyy voimakkaasti. KANSALLISVALTIOT YKSILÖT JA ASIANTUNTIJAT YHTEISÖT TEKNOLOGIA JA YRITYKSET EU JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ 7

8 Skenaariokuvaukset 8

9 1. Tu r v a t o n j a s u o j a u t u v a y h t e i s k u n t a YHTEISKUNTA TALOUS TEKNOLOGIA TYÖ JA ELINKEINOT VÄESTÖ JA ASUMINEN LIIKENNE JA MATKAILU Yhteis-kunnallinen sopiminen Väestöliikkeet maahan-muutto Euroopan Unionin kehitys kansantalous Julkisten palveluiden rahoitus Datan avoimuus, luotettavuus turvallisuus Osaaminen työn muutos biotalouden kehitys Alue- yhdyskuntarakenne Hyvinvoinnin terveyden edistämisen edellytykset Saavutet-tavuus, liikkuminen logistiikka matkailun kehityssuunnat Kansainvälisiä sopimuksia Resurssi-niukkuus kansojen vaellus Taloudellinen vastaisku Mukaan maailmantalouden kasvuun Perinteinen julkisvetoinen rahoitusmalli Avointa julkista dataa Perinteinen palkkatyö pitää pintansa Luontoarvot korostuvat Pääkaupunkiseutu kansainvälisenä metropolina Yhteiskunta huolehtii hyvinvoinnista Älykäs liikenneverkosto Virtuaalielämykset luonnosta vieraantuminen Blokkiutumista kahdenvälisiä sopimuksia Kriisien rauhoittuminen Aasia-lähtöinen maastamuutto Federalisaatio liittovaltiokehitys Uusia alo toimintamalle Maakunnilla verotusoikeus Data harvojen käsissä Alustatalous luo freelancereita mikroyrittäjiä Biobuumi raaka-ainepula Suurten kasvukeskusten verkosto Personoitu omaehtoinen terveydenhoito Yhteydet muihin metropoleihin Paikallisia alusto yksilöllisiä matkailukokemuksia Yritysten koneiden ylikansallinen valtakausi Tasainen maahanmuutto länsimaihin elintason perässä Häilyvää harmoniaa Reformien kautta kilpailukykyä Yritykset kasvattavat rooliaan palveluiden rahoituksessa Yksilövetoinen tiedonhallinta Blokkiutuneet biomarkkinat Robotisaation aika kilpailu huippuosaajista Monikeskuksinen alueen vahvuuksiin perustuva rakenne Terveysdataa tekoälyn tekemiä päätöksiä Sähköistä liikkumista Erikoistuvat teemaalueet yhteisöllinen luontomatkailu Yhteisöjen renessanssi Maahan-muuton virrat kääntyvät uusiin nouseviin talouksiin Euroalueen hautaiset Uudistumiskyvyttömyys nollakasvu Yksilöiltä kerättävät käyttömaksut vakuutukset Kyberhyökkäykset kasvattavat suotoimia Yhteisöllistä tekemistä työ vapaa-aika sekoittuen Hautunut pientuotanto Pienet kylämäiset yhdyskunnat Kokonaisvaltainen hyvinvointi ennaltaehkäisy Tiukka taloustilanne oha liikkumista Matkailun rajoittaminen turvattomuus Yksilöiden väliset sopimukset lohkoketjun avulla EU:sta alueiden allianssiin Syvä lama uudet innovaatiot Arvoyhteisöjen rooli korostuu Totuuden jälkeinen aikakausi Kiinalaiset dominoivat Suuria sosiaalisia alueellisia ero Uudet teknologiat vähentävät liikkumistarvetta Ympäristötietoista vapaata liikkumista EU:n sisällä 9

10 Skenaarion syy-seuraussuhteet 1. T u r v a t o n j a s u o j a u t u v a y h t e i s k u n t a Skenaarion liikkeelle panevat voimat Juonen vaiheet: tapahtumat eri intressitahojen toimenpiteet Skenaarion lopputilanteen kuvaus Luonnonvarojen niukkuus ilmastonmuutoksen vaikutukset Pakolaisvirrat kohti Eurooppaa voimistuvat EU kriisiytyy Euroalue hajoaa EU muuttuu ravartioliittoumaksi Kansainväliset konfliktit kärjistyvät Nationalismi protektionismi vahvistuu Valtion roolia kasvatetaan Valtio- maakuntatasoinen ohus korostuu Turvaton suoutuva yhteiskunta Terrorismi laajenee Kyberrikollisuus internetin epäluotettavuus lisääntyvät Teknologinen kehitys hidastuu Heikko maailmantalous Suomessa tehdään rakenteellisia uudistuksia talouden nollakasvu tkuu Julkisen sektorin valtion velanotto kasvavat 10

11 T E K N O L O G I A T A L O U S Y H T E I S K U N T A Skenaarion kuvaus 1. T u r v a t o n j a s u o j a u t u v a y h t e i s k u n t a Hallitsematon maahanmuutto lisää protektionismia Kansainväliset konfliktit ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt Pohjois-Afrikassa Lähi-Idässä johtavat suuriin kansanvaelluksiin Eurooppaan Suomeen. Vastareaktiona kansallismielisyys protektionismi saavat yhä enemmän lansia kansainvälisten sopimusten ohusvoima liudentuu. Terrorismi lisääntyy myös Pohjoismaissa. Jatkuva pakolaisvirta, yleistynyt informaatiovaikuttaminen nationalismin nousu aiheuttavat yhteen sovittamattomia erimielisyyksiä valtioiden välille. EU heikentyy euroalue hajoaa. Myös Suomi eristäytyy yhteisestä sopimisesta. Erityisesti suurten kaupunkien kasvukeskusten rooli suhteessa valtioihin kasvaa kaupunkien pystyessä tekemään vahvempia sopimuksia toimeenpanemaan niitä riitaisia protektionistisia valtioita tehokkaammin. Rakenteelliset uudistukset kannattelevat taloutta taloutta kurittanut pitkällinen taantuma johtaa vihdoin yhteisymmärrykseen rakenteellisten uudistusten tarpeellisuudesta. Reformipolitiikka parantaa kannattavuutta vientiä. Elinkeinorakenne säilyy kuitenkin melko perinteisenä kotimaista teollisuutta tuetaan voimakkaasti. Työllisyys lisääntyy maltillisesti. Julkisten palveluiden legitimiteetti säilyy. Palveluiden tehokkuudelle asetetaan kuitenkin entistä enemmän vaatimuksia maakuntien määrää supistetaan. Palveluiden tasoa laatua säädellään alueellisten tarpeiden mukaan. Maakunnat kilpailevat työvoimasta yritystoiminnasta mm. verotuksen keinoin. Kyberhyökkäykset yleistyvät julkinen valvonta lisääntyy Sekavassa tilanteessa kyberriskit kärjistyvät kyberhyökkäykset yleistyvät. Tietomurrot koettelevat niin julkisia kuin yksityisiä toimijoita suotoimia vahvistetaan. Tietoturvaan liittyvien ongelmien vuoksi julkiset instituutiot ottavat entistä vahvemman roolin tiedonhallinnassa turvallisuuden lisäämiseksi avoimen datan määrää rajoitetaan. Luottamus yhteiskunnan sisällä on koetuksella luottamuspulaa yritetään paikata valvontateknologian avulla. 11

12 L I I K E N N E J A M A T K A I L U V Ä E S T Ö J A A S U M I N E N T Y Ö J A E L I N K E I N O T Skenaarion kuvaus Perinteinen työsuhde palkkatyö pitävät pintansa 1. T u r v a t o n j a s u o j a u t u v a y h t e i s k u n t a Protektionismi, heikko taloustilanne yleistyvät kyberhyökkäykset rruttavat teknologiakehitystä siihen liittyvää työn murrosta. Automatisaatio korvaa rutiinitöitä lähinnä valmistavassa teollisuudessa palkkatyö pyritään takaamaan mahdollisimman monelle. Etä- osa-aikatyö sekä yrittäjämäiset työsuhteet lisääntyvät työhön liittyvää sääntelyä uudistetaan. Yksilöiltä edellytetään aikaisempaa enemmän joustavuutta oman osaamisen päivittämistä. Kansainvälisten suhteiden ongelmallisuudesta johtuen metsätaloustuotteiden vienti vähenee heikko taloustilanne kotimaassa supistaa markkinoita. Heikentyneet kansainväliset yhteydet epävarma tuonti johtavat myös ruoan lähituotannon vahvistumiseen. Keski-Suomessa tuotetun vähän prosessoidun ruoan kysyntä kasvaa. Monipuolistunut väestö keskittyy suuriin kasvukeskuksiin Kasvaneen maahanmuuton heikon taloustilanteen myötä palvelut keskittyvät kaupunkeihin suurimpien maakuntien kasvukeskuksiin. Kaupungistumisaste on korkea myös Jyväskylän asukasmäärä kasvaa merkittävästi. Reuna-alueet tyhjenevät niiden palvelutaso laskee. Heikentynyt tietoturva siitä aiheutuneet skandaalit vähentävät yksityisen sektorin luotettavuutta terveyspalveluiden tuottamisessa. Tämän myötä julkinen sektori ottaa aiempaa suuremman roolin ihmisten hyvinvoinnin terveyden edistäjänä. Valtion budjetista merkittävä osa käytetään terveyspalvelujen tuottamiseen rahoittamiseen. Energiatehokas joukkoliikenne korostuu matkailu paikallistuu Tiukassa taloustilanteessa julkisia varo kohdistetaan erityisesti vanhojen rakenteiden kunnossapitoon sekä teollisuuden vaatimaan raideliikenteeseen. Maakunnille kaupungeille siirretään aiempaa enemmän vastuuta liikenneyhteyksien kehittämisestä. Energiatehokas joukkoliikenne korostuu yhteyksiä karsitaan rankasti myös Keski- reuna-alueilla; niiden asukkaat ovat yhä enemmän yksityisautoilun taksipalveluiden varassa. Merkittävästi lisääntyneet sään ääri-ilmiöt, valtioiden sulkeutuminen kyberriskien kasvaminen rajoittavat matkailua. Myös Suomeen tulevien matkailijoiden määrä laskee selvästi Euroopan epävakaan turvallisuustilanteen vuoksi. Matkustamisen hohto himmenee ihmiset tekevät lyhyitä matko lähinnä omilla lähialueillaan pienellä budjetilla. 12

13 2. Y k s i l ö i d e n m a a i l m a t YHTEISKUNTA TALOUS TEKNOLOGIA TYÖ JA ELINKEINOT VÄESTÖ JA ASUMINEN LIIKENNE JA MATKAILU Yhteis-kunnallinen sopiminen Väestöliikkeet maahan-muutto Euroopan Unionin kehitys kansantalous Julkisten palveluiden rahoitus Datan avoimuus, luotettavuus turvallisuus Osaaminen työn muutos biotalouden kehitys Alue- yhdyskuntarakenne Hyvinvoinnin terveyden edistämisen edellytykset Saavutet-tavuus, liikkuminen logistiikka matkailun kehityssuunnat Kansainvälisiä sopimuksia Resurssi-niukkuus kansojen vaellus Taloudellinen vastaisku Mukaan maailmantalouden kasvuun Perinteinen julkisvetoinen rahoitusmalli Avointa julkista dataa Perinteinen palkkatyö pitää pintansa Luontoarvot korostuvat Pääkaupunkiseutu kansainvälisenä metropolina Yhteiskunta huolehtii hyvinvoinnista Älykäs liikenneverkosto Virtuaalielämykset luonnosta vieraantuminen Blokkiutumista kahdenvälisiä sopimuksia Kriisien rauhoittuminen Aasia-lähtöinen maastamuutto Federalisaatio liittovaltiokehitys Uusia alo toimintamalle Maakunnilla verotusoikeus Data harvojen käsissä Alustatalous luo freelancereita mikroyrittäjiä Biobuumi raaka-ainepula Suurten kasvukeskusten verkosto Personoitu omaehtoinen terveydenhoito Yhteydet muihin metropoleihin Paikallisia alusto yksilöllisiä matkailukokemuksia Yritysten koneiden ylikansallinen valtakausi Tasainen maahanmuutto länsimaihin elintason perässä Häilyvää harmoniaa Reformien kautta kilpailukykyä Yritykset kasvattavat rooliaan palveluiden rahoituksessa Yksilövetoinen tiedonhallinta Blokkiutuneet biomarkkinat Robotisaation aika kilpailu huippuosaajista Monikeskuksinen alueen vahvuuksiin perustuva rakenne Terveysdataa tekoälyn tekemiä päätöksiä Sähköistä liikkumista Erikoistuvat teemaalueet yhteisöllinen luontomatkailu Yhteisöjen renessanssi Maahan-muuton virrat kääntyvät uusiin nouseviin talouksiin Euroalueen hautaiset Uudistumiskyvyttömyys nollakasvu Yksilöiltä kerättävät käyttömaksut vakuutukset Kyberhyökkäykset kasvattavat suotoimia Yhteisöllistä tekemistä työ vapaa-aika sekoittuen Hautunut pientuotanto Pienet kylämäiset yhdyskunnat Kokonaisvaltainen hyvinvointi ennaltaehkäisy Tiukka taloustilanne oha liikkumista Matkailun rajoittaminen turvattomuus Yksilöiden väliset sopimukset lohkoketjun avulla EU:sta alueiden allianssiin Syvä lama uudet innovaatiot Arvoyhteisöjen rooli korostuu Totuuden jälkeinen aikakausi Kiinalaiset dominoivat Suuria sosiaalisia alueellisia ero Uudet teknologiat vähentävät liikkumistarvetta Ympäristötietoista vapaata liikkumista EU:n sisällä 13

14 Skenaarion syy-seuraussuhteet 2. Y k s i l ö i d e n m a a i l m a t Skenaarion liikkeelle panevat voimat Juonen vaiheet: tapahtumat eri intressitahojen toimenpiteet Skenaarion lopputilanteen kuvaus Yksilöllisten arvojen individualismin vahvistuminen Asiantuntijuutta huippuosaamista arvostetaan Julkista sektoria kavennetaan (Suomi Oy) Yksityinen sektori tuottaa palvelut Digitaalisten palvelualustojen yleistyminen (alustatalous) Mikroyrittäjyys syrjäyttää perinteiset työsuhteet Omistamisen merkitys vähenee (palvelullistuminen) Siirtyminen matalaan perustuloon Toimintamalle uudistetaan radikaalisti Yhteiskunta, asuminen työ polarisoituvat Yksilöiden maailmat Lohkoketju-teknologian läpimurto Korkean teknologian T&K-toimintaan panostetaan high tech -ala nousee Vahva talouskasvu 14

15 T E K N O L O G I A T A L O U S Y H T E I S K U N T A Skenaarion kuvaus Yksilöiden asiantuntijoiden yhteiskunnallinen rooli korostuu 2. Y k s i l ö i d e n m a a i l m a t Yksilöiden välinen sopiminen kaupankäynti muuttaa radikaalisti valtioiden suurten organisaatioiden roolia. Lohkoketjutyylisten teknologioiden avulla sopimuksia pystytään toteuttamaan varmentamaan entistä enemmän yksilötasolla. Hautettu verkko haastaa suuret välikätenä toimivat teknologiajätit yksilöiden muodostamien ylikansallisten yhteisöjen rooli kasvaa. Länsimaihin suuntautuva maahanmuutto maltillistuu kansainvälisten konfliktien laantuessa. Luottamus Euroopan Unionin sisäiseen yhteistyöhön kasvaa se lähtee uuteen nosteeseen positiivisen talouskehityksen tukemana. EU kasvattaa vaikutusvaltaansa myös jäsenmaiden aiemmin omassa ohuksessa olleiden maahanmuutto- työpolitiikan saralla. EU:n maineen talouden kohentuessa euroalue laajenee. Vahvan talouskasvun aika Euroopassa Suomessa talous kasvaa EU:n positiivisen talouskehityksen tukemana. Digitalisaatiokehitys johtaa uusien alojen nousuun tunnettuus digiosaajien maana kasvaa (ml. terveysteknologia). Yksityisen julkisen sektorin toimintamalle uudistetaan yhteiskunta sopeutuu nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Julkisia palveluita rahoitetaan yhä enemmän yksilöiltä perittävillä maksuilla käyttöön perustuvat maksut yleistyvät (esim. tietullit). Julkisen infrastruktuurin peruspalveluiden käyttöä mitataan entistä tarkemmin kehittyneen teknologian avulla. Kehityksen seurauksena yksilöiden ottamat vakuutukset erilaiset joukkorahoitusratkaisut lisääntyvät. Yksilön vapaus vastuu korostuvat. Uudet teknologiat mullistavat arvoketju kuluttamista Yksilöt aktivoituvat datansa omistajina panostavat entistä enemmän yksityisyytensä suoamiseen. Yksittäisten ihmisten omistajuutta omaan dataansa vahvistetaan myös lainsäädännöllä. Lohkoketjuteknologia yleistyy tietovarantojen suoamisessa tiedonhallinnan ympärille syntyy uudenlaisia palvelu. Henkilödatan arvo tunnistetaan sillä käydään kauppaa yksilöiden organisaatioiden välillä. 15

16 L I I K E N N E J A M A T K A I L U V Ä E S T Ö J A A S U M I N E N T Y Ö J A E L I N K E I N O T Skenaarion kuvaus Palvelullistuminen alustatalous muuttavat työn tekemistä 2. Y k s i l ö i d e n m a a i l m a t Palvelullistuminen kiihtyy alusta- keikkatalous syrjäyttää monet perinteiset työsuhteet työn teettämisen tapana. Mikroyrittäjyys yleistyy toimeentulo pilkkoutuu digitaalisten alustojen muodostaessa projektiluontoisten tehtävien markkinapaikko. Työn muutokseen vastataan ottamalla käyttöön yleinen perustulo siirtämällä verotusta transaktioiden pääomavirtojen verottamiseen. Myös perintö- varallisuusveroa korotetaan polarisaation ehkäisemiseksi. vienti biotalouden alalla lisääntyy biopohisten tuotteiden kysynnän kasvaessa globaalisti. Myös Keski-Suomessa tehdään merkittäviä investointe metsäintegraattien ympärille alan työvoiman tarve alueella kasvaa. Kilpailun lisääntyessä puun hinta nousee raaka-aineesta tulee lopulta jopa pulaa. Vanhimmat tehtaat eivät kykene kilpailemaan puutavaran hankinnasta koneita joudutaan sulkemaan. Väestö keskittyy pääkaupunkiseudulle yksilön vastuu korostuu Väestönkasvu keskittyy vahvasti pääkaupunkiseudulle. Asumiskustannukset Keski-Suomessa laskevat samalla kun Helsingin metropolialueen imu kasvaa. Julkisen ohuksen aluepolitiikan roolia vähennetään markkinat ohavat alueiden infrastruktuurin kehittämistä. Maakuntaan syntyy erikoistuneita hintatasoltaan eriytyneitä alueita. Myös terveydenhuolto kuluttajistuu itse- etähoito yleistyvät merkittävästi teknologiakehityksen siivittämänä. Omaa terveydentilaa mitataan monitoroidaan yleisesti tietoa myydään esim. vakuutusyhtiöille. Yksilöt ovat aiempaa enemmän vastuussa omasta terveydestään, mikä eriarvoistaa väestöä entisestään. Liike-elämä sanelee liikenteen kehittämistä matkailu yksilöllistyy Talouden kasvaessa Suomessa investoidaan voimakkaasti kaupunkiseutujen välisiin yhteyksiin, elinkeinoelämän raaka-aine- tavarakuljetusten edellytyksiin sekä kansainvälisen kaupan logistiikan tarpeisiin. Suomi on yhdistetty kiinteämmin muihin Pohjoismaiden pääkaupunkeihin Eurooppaan. Maaseutujen liikenneyhteydet heikkenevät samalla, kun väestöä muuttaa kaupunkiseuduille. Julkisen rahoituksen keventyessä tienkäyttömaksut yleistyvät. Matkailun osalta paikalliset alustat itsepalvelu korostuvat. Henkilödatan käyttö mahdollistaa matkailupalveluiden räätälöinnin ihmiset arvostavat entistä yksilöidympiä kokemuksia. 16

17 3. P a i k a l l i s e t a r v o y h t e i s ö t YHTEISKUNTA TALOUS TEKNOLOGIA TYÖ JA ELINKEINOT VÄESTÖ JA ASUMINEN LIIKENNE JA MATKAILU Yhteis-kunnallinen sopiminen Väestöliikkeet maahan-muutto Euroopan Unionin kehitys kansantalous Julkisten palveluiden rahoitus Datan avoimuus, luotettavuus turvallisuus Osaaminen työn muutos biotalouden kehitys Alue- yhdyskuntarakenne Hyvinvoinnin terveyden edistämisen edellytykset Saavutet-tavuus, liikkuminen logistiikka matkailun kehityssuunnat Kansainvälisiä sopimuksia Resurssi-niukkuus kansojen vaellus Taloudellinen vastaisku Mukaan maailmantalouden kasvuun Perinteinen julkisvetoinen rahoitusmalli Avointa julkista dataa Perinteinen palkkatyö pitää pintansa Luontoarvot korostuvat Pääkaupunkiseutu kansainvälisenä metropolina Yhteiskunta huolehtii hyvinvoinnista Älykäs liikenneverkosto Virtuaalielämykset luonnosta vieraantuminen Blokkiutumista kahdenvälisiä sopimuksia Kriisien rauhoittuminen Aasia-lähtöinen maastamuutto Federalisaatio liittovaltiokehitys Uusia alo toimintamalle Maakunnilla verotusoikeus Data harvojen käsissä Alustatalous luo freelancereita mikroyrittäjiä Biobuumi raaka-ainepula Suurten kasvukeskusten verkosto Personoitu omaehtoinen terveydenhoito Yhteydet muihin metropoleihin Paikallisia alusto yksilöllisiä matkailukokemuksia Yritysten koneiden ylikansallinen valtakausi Tasainen maahanmuutto länsimaihin elintason perässä Häilyvää harmoniaa Reformien kautta kilpailukykyä Yritykset kasvattavat rooliaan palveluiden rahoituksessa Yksilövetoinen tiedonhallinta Blokkiutuneet biomarkkinat Robotisaation aika kilpailu huippuosaajista Monikeskuksinen alueen vahvuuksiin perustuva rakenne Terveysdataa tekoälyn tekemiä päätöksiä Sähköistä liikkumista Erikoistuvat teemaalueet yhteisöllinen luontomatkailu Yhteisöjen renessanssi Maahan-muuton virrat kääntyvät uusiin nouseviin talouksiin Euroalueen hautaiset Uudistumiskyvyttömyys nollakasvu Yksilöiltä kerättävät käyttömaksut vakuutukset Kyberhyökkäykset kasvattavat suotoimia Yhteisöllistä tekemistä työ vapaa-aika sekoittuen Hautunut pientuotanto Pienet kylämäiset yhdyskunnat Kokonaisvaltainen hyvinvointi ennaltaehkäisy Tiukka taloustilanne oha liikkumista Matkailun rajoittaminen turvattomuus Yksilöiden väliset sopimukset lohkoketjun avulla EU:sta alueiden allianssiin Syvä lama uudet innovaatiot Arvoyhteisöjen rooli korostuu Totuuden jälkeinen aikakausi Kiinalaiset dominoivat Suuria sosiaalisia alueellisia ero Uudet teknologiat vähentävät liikkumistarvetta Ympäristötietoista vapaata liikkumista EU:n sisällä 17

18 Skenaarion syy-seuraussuhteet 3. P a i k a l l i s e t a r v o y h t e i s ö t Skenaarion liikkeelle panevat voimat Juonen vaiheet: tapahtumat eri intressitahojen toimenpiteet Skenaarion lopputilanteen kuvaus Informaatiovaikuttaminen lisääntyy voimakkaasti Kielteinen suhtautuminen teknologiaan Ihmisten välinen vuorovaikutus korostuu Syntyy paikallisia yhteisöjä Hallitsematon teknologiakehitys robotisaatio Maailmanlaajuinen rahoituskriisi syvä lama Hyödykkeiden palveluiden kaminen vaihdanta yleistyy Elinkeinoelämä, asuminen sekä energian ruuan tuotanto hautuvat Paikalliset arvoyhteisöt Heikko talouskasvu valtioiden velkaantuminen Suomi kautuu alueellisesti ideologisesti Valtion suurten alueiden rooli päätöksenteossa vähenee Luottamus julkisiin instituutioihin rapistuu päätöksenteko paikallistuu Julkisen sektorin romahdus Kansalaisjärjestöjen vapaaehtoistoiminnan rooli korostuu 18

19 T E K N O L O G I A T A L O U S Y H T E I S K U N T A Skenaarion kuvaus Yhteiskunnallinen päätöksenteko paikallistuu 3. P a i k a l l i s e t a r v o y h t e i s ö t Kasvava informaatiovaikuttaminen hallitsematon teknologiakehitys vähentää radikaalisti kansalaisten luottamusta julkisiin instituutioihin yrityksiin. Yhteiskunnallinen sopiminen paikallistuu uudentyyppinen yhteisömalli mahdollistuu teknologiakehityksen hautuneen rakenteen myötä. Valtioiden suurten alueiden rooli päätöksenteossa vähenee pienten kyläyhteisöjen uudelleen syntyessä. Päätöksenteon siirtyessä yhä vahvemmin eri kokoisille alueellisille yhteisöille, EU:n legitimiteettiä kyseenalaistetaan sen ohusvoima on maltillinen. Monien valtioiden sisällä alueiden väliset taloudelliset kulttuurilliset eroavuudet vahvistuvat. Suoraa kansanvaltaa lisätään alueellisilla kansanäänestyksillä uusilla digitaalisilla toimintamalleilla. Maailmanlaajuinen rahoituskriisi koettelee hyvinvointivaltiota Informaatiovaikuttamisesta johtuva luottamuspula, uudet virtuaaliset valuutat automaation aiheuttama massatyöttömyys kaatavat kansainvälisen rahoitusjärjestelmän. Heikko talouskehitys sekä maamme korkea velkaantumisaste vievät syvään lamaan mahdollisuus tuottaa julkisrahoitteisia palvelu romahtaa. Niukkuus luo kuitenkin uusia innovaatioita degrowth-tyyppinen attelu saa lansia; pääoman materian ei enää nähdä olevan hyvinvoinnin merkkejä, vaan sosiaaliset suhteet, tiivis yhteisö yhteiset arvot näyttäytyvät niitä tavoiteltavampana. Julkista sääntelyä puretaan paikalliset ratkaisut sallitaan. Verorahoitteisten palvelujen tuotanto supistuu yhteiskunnan peruspalvelujen rahoitus perustuu osittain kolmannen sektorin yksityisiltä toimijoilta saamaan rahoitukseen. Vapaaehtoinen toiminta, vaihdanta palveluiden kaminen lisääntyvät. Datan rooli päätöksenteossa kyseenalaistetaan Ihmisten luottamus julkisiin instituutioihin yrityksiin heikkenee esimerkiksi kasvaneen informaatiovaikuttamisen, datavarantojen korruptoinnin hallitsemattoman teknologiakehityksen vuoksi. Dataan perustuvat päätökset ratkaisut kyseenalaistetaan henkilökohtaiset kokemukset vuorovaikutus korostuvat. Arvoyhteisöjen rooli vahvistuu ihmisten turvautuessa ensisiisesti omiin sosiaalisiin verkostoihinsa. Samalla ääriattelu voimistuu objektiiviset faktat menettävät merkitystään. Erimielisyydet konfliktit ryhmien välillä lisääntyvät. 19

20 L I I K E N N E J A M A T K A I L U V Ä E S T Ö J A A S U M I N E N T Y Ö J A E L I N K E I N O T Skenaarion kuvaus Automatisaatiokehitys johtaa yhteisölliseen työn tekemiseen 3. P a i k a l l i s e t a r v o y h t e i s ö t Automaation kehitys kiihtyy työvoiman tarve vähenee kaikilla toimialoilla. Perinteisen palkkatyön sista työ koostuu pääosin ihmisistä muodostuvan verkoston välisistä kollektiivisista palveluksista yhteisestä tekemisestä. Ero vapaa-aikaan on häilyvä. Merkityksellinen tekeminen yhteisöön sopeutuminen korostuu yhteiskuntarauhaa ylläpidettäessä. Laman myötä biotaloustuotteiden hinta putoaa monet toimit joutuvat lopettamaan toimintansa. Metsäpohisen energian kysyntä kuitenkin kasvaa, kun epävarmassa tilanteessa päätetään panostaa energian hautuneeseen pientuotantoon. Lähellä tuotettua ruokaa perustuotteita arvostetaan, mikä lisää paikallistuotannon kysyntää. Yhteisöllisyys korostuu asumisessa kuluttamisessa Väestön arvot muuttuvat yhteisöllisyys korostuu myös aluerakenteessa. Suomeen muodostuu pieniä kylämäisiä yhdyskuntia, joita lähituotannon kasvu kehittyneet energian pientuotannon ratkaisut tukevat. Alueet eriytyvät kaupungistumiskehitys hidastuu. Rakentamisessa sallitaan vapaat ratkaisut asumismuodot -yhteisöt erilaistuvat. Kansalaisten hyvinvointi- terveyserot kasvavat. Terveyspalvelu tarjoavat yhä useammin yhteisöjen omat lääkärit sekä luonnonmukaisuutta korostavat naturopaatit perinteiset kansanparantat. Informaatiovaikuttamisen seurauksena lääke- rokotevastaisuus yleistyy. Taloudellisten mahdollisuuksien lisäksi arvot ohavat terveysvalinto hyvinvointi on yhä riippuvaisempaa yhteisön keskinäisestä huolenpidosta. Alueiden välille syntyy suuria terveysero. Liikkumis- kuljetustarpeet vähenevät työn muutoksen myötä Yhteiskunnan elinkeinoelämän paikallistuminen vähentää ihmisten tavaroiden liikkumisen merkitystä. Virtuaalitapaamiset, 3D-tulostaminen muut lähituotannon mahdollistavat teknologiset ratkaisut yleistyvät. Vastuullisuus ympäristöystävällisyys korostuvat vähentyneet liikkumistarpeet hoidetaan päästöttömillä pienkulkuneuvoilla. Ajoneuvojen yhteiskäyttö kollektiivinen liikkuminen lisääntyy. Matkailun osalta pääpaino on luontomatkailussa voimakkaasti erikoistuvissa teema-alueissa. Ihmiset matkustavat tietynlaisten arvojen ympärille rakentuneiden yhteisöjen yhteisen tekemisen perässä. Tilojen yhteiskäyttö hyvinvointimatkailu lisääntyvät. 20

21 4. Te k o ä l y n, r a h a n j a i d ä n d o m i n a n s s i YHTEISKUNTA TALOUS TEKNOLOGIA TYÖ JA ELINKEINOT VÄESTÖ JA ASUMINEN LIIKENNE JA MATKAILU Yhteis-kunnallinen sopiminen Väestöliikkeet maahan-muutto Euroopan Unionin kehitys kansantalous Julkisten palveluiden rahoitus Datan avoimuus, luotettavuus turvallisuus Osaaminen työn muutos biotalouden kehitys Alue- yhdyskuntarakenne Hyvinvoinnin terveyden edistämisen edellytykset Saavutet-tavuus, liikkuminen logistiikka matkailun kehityssuunnat Kansainvälisiä sopimuksia Resurssi-niukkuus kansojen vaellus Taloudellinen vastaisku Mukaan maailmantalouden kasvuun Perinteinen julkisvetoinen rahoitusmalli Avointa julkista dataa Perinteinen palkkatyö pitää pintansa Luontoarvot korostuvat Pääkaupunkiseutu kansainvälisenä metropolina Yhteiskunta huolehtii hyvinvoinnista Älykäs liikenneverkosto Virtuaalielämykset luonnosta vieraantuminen Blokkiutumista kahdenvälisiä sopimuksia Kriisien rauhoittuminen Aasia-lähtöinen maastamuutto Federalisaatio liittovaltiokehitys Uusia alo toimintamalle Maakunnilla verotusoikeus Data harvojen käsissä Alustatalous luo freelancereita mikroyrittäjiä Biobuumi raaka-ainepula Suurten kasvukeskusten verkosto Personoitu omaehtoinen terveydenhoito Yhteydet muihin metropoleihin Paikallisia alusto yksilöllisiä matkailukokemuksia Yritysten koneiden ylikansallinen valtakausi Tasainen maahanmuutto länsimaihin elintason perässä Häilyvää harmoniaa Reformien kautta kilpailukykyä Yritykset kasvattavat rooliaan palveluiden rahoituksessa Yksilövetoinen tiedonhallinta Blokkiutuneet biomarkkinat Robotisaation aika kilpailu huippuosaajista Monikeskuksinen alueen vahvuuksiin perustuva rakenne Terveysdataa tekoälyn tekemiä päätöksiä Sähköistä liikkumista Erikoistuvat teemaalueet yhteisöllinen luontomatkailu Yhteisöjen renessanssi Maahan-muuton virrat kääntyvät uusiin nouseviin talouksiin Euroalueen hautaiset Uudistumiskyvyttömyys nollakasvu Yksilöiltä kerättävät käyttömaksut vakuutukset Kyberhyökkäykset kasvattavat suotoimia Yhteisöllistä tekemistä työ vapaa-aika sekoittuen Hautunut pientuotanto Pienet kylämäiset yhdyskunnat Kokonaisvaltainen hyvinvointi ennaltaehkäisy Tiukka taloustilanne oha liikkumista Matkailun rajoittaminen turvattomuus Yksilöiden väliset sopimukset lohkoketjun avulla EU:sta alueiden allianssiin Syvä lama uudet innovaatiot Arvoyhteisöjen rooli korostuu Totuuden jälkeinen aikakausi Kiinalaiset dominoivat Suuria sosiaalisia alueellisia ero Uudet teknologiat vähentävät liikkumistarvetta Ympäristötietoista vapaata liikkumista EU:n sisällä 21

22 Skenaarion syy-seuraussuhteet 4. T e k o ä l y n, r a h a n j a i d ä n d o m i n a n s s i Skenaarion liikkeelle panevat voimat Juonen vaiheet: tapahtumat eri intressitahojen toimenpiteet Skenaarion lopputilanteen kuvaus Teknologia kehittyy radikaalisti Robotisaatio tekoälyn kehitys nopeutuu Koneiden laitteiden keinoälyyn perustuva tkuva itseoppiminen Ubiikkiyhteiskunta realisoituu Valta keskittyy aasialaisille suuryrityksille Teknologian tuottama lisäarvo pääomat keskittyvät Ylikansallisia virtuaalisia heimo muodostuu Valtion kansalaisuuden roolin katoaminen Tekoälyn, rahan idän dominanssi Osaaminen, innovaatiot kasvu keskittyvät Aasiaan Yhteiskunta polarisoituu Euroopan kyvyttömyys uudistua EU:n talouskasvu eriytyy jää jälkeen Aasiasta Muuttoliike elinvoimaisiin metropoleihin Euroopan näivettyminen 22

23 T E K N O L O G I A T A L O U S Y H T E I S K U N T A Skenaarion kuvaus Älykkäät koneet kiinalaisyritykset vallan keskiössä 4. T e k o ä l y n, r a h a n j a i d ä n d o m i n a n s s i Raaka-aineiden arvon nousu vahvistaa Aasian talouksien kilpailukykyä entisestään. Data keskittyy kiinalaisten suuryritysten käsiin (mm. Tencent, Baidu, Alibaba), jotka levittäytyvät myös länsimaihin. Kiinalaisrahoitteiset sijoitukset strategiset omistukset länsimaissa lisääntyvät. Länsimainen arvomaailma demokraattinen yhteiskuntamalli kyseenalaistetaan. Alueellisia yhteenliittymiä syntyy vauraampien teknologiakehityksen eturintamassa olevien valtioiden suurkaupunkien välille, mikä heikentää EU:n ohusvoimaa. Suomi toimii porttina idän lännen välillä. Globaalit monialaiset teknologiayritykset vahvistavat asemiaan informaation omistajina, (esim. kiinalaisten alustatalousyritysten synergiaedut suurten datamäärien yhdistämisestä palvelukokonaisuuksiksi) yksilöiden vaikutusvalta henkilökohtaisen tiedon hallintaan heikkenee. Puolueettoman puhtaasti datasta lostetun tiedon sekä itseään tkuvasti kehittävän tekoälyn avulla ohtaan pitkälti myös yhteiskunnallista päätöksentekoa. Yritysten valta, virtuaaliset yhteisöt e-kansalaisuudet vähentävät valtion perinteisen kansalaisuuden merkitystä Uudistuskyvyttömyys rapauttaa taloutta yhteiskunnan palvelut yksityistyvät kansantalous ei pysty uudistumaan riittävän nopeasti eikä tarvittavia uudistuksia ei saada aikaiseksi poliittisen yhteisymmärryksen puutteessa. Talouskasvu tkuu nollan tuntumassa investoinnit vähenevät. Työllisyystilanne heikkenee koko maassa osaavaa työvoimaa muuttaa työn perässä elinvoimaisempiin Aasian metropoleihin. Veropoh kutistuu eikä julkinen sektori kykene ylläpitämään nykyisenkaltaista palvelutasoa. Yksityiset toimit toteuttavat suuressa määrin julkishallinnon suunnittelemia palveluita. Kaupunkien kasvukeskusten ulkopuolella palvelutaso heikkenee palveluiden keskittyessä kustannussyistä väestömäärältään merkittävimmille alueille. Koneiden aika ubiikkiyhteiskunta ovat todellisuutta Verkkoon kytkeytyneet tuotteet, laitteet IT-ratkaisut luovat reaaliaikaisen digitaalisen ekosysteemin. Ubiikki-yhteiskunta realisoituu teknologia sulautuu koteihin, ihmisiin, ympäristöön kuluttamiseen. Yhä suurempi osa sekä organisaatioista että yksilöistä jää nopean teknologiakehityksen vauhdista, datan hyödyntämiseen liittyvä osaaminen kumuloituu entistä harvemmalle joukolle. Pienempien yritysten valtioiden on vaikeaa toimia ilman yhteistyötä kiinalaisten teknologiajättien kanssa, jotka toimivat valtavien datamäärien portinvartijoina. 23

24 L I I K E N N E J A M A T K A I L U V Ä E S T Ö J A A S U M I N E N T Y Ö J A E L I N K E I N O T Skenaarion kuvaus Robotisaation aikakaudella kilpaillaan erikoistuneista huippuosaajista 4. T e k o ä l y n, r a h a n j a i d ä n d o m i n a n s s i Älykkäät koneet järjestelmät korvaavat nopeasti ihmiset niin perinteisissä tuotanto- kuin asiantuntitehtävissä. Työvoiman hinnan merkitys laskee tuotantoa palautetaan kotimaihin ( bot-shoring ). Työtä ostetaan yksittäisinä suorituksina silloin, kun robotit eivät osaa sitä tehdä tai jos ihmistyö on edullisempaa. Hypertuottava globaalisti toimiva asiantuntieliitti tuottaa suurimman osan taloudellisesta arvosta työmarkkinoilla kilpaillaan erikoistuneista huippuosaajista. Teknologian tuottama lisäarvo pääomat keskittyvät erityisesti aasialaisille suuryrityksille tuloerot kasvavat huimasti. Heikon taloustilanteen myötä suomalainen biotalous ei ole tuottavaa. Tehtaita patentte myydään kiinalaissomisteisille yrityksille alan päätöksenteko karkaa pois Suomesta. Aasian maat kasvattavat myös omistuspohansa Suomessa ostamalla metsä- peltoalueita vähäväkisiltä alueilta. Paikallinen elintarviketuotanto heikkenee markkinoilla jyräävät globaalit yritykset. sisällä ihmiset pakkautuvat pääkaupunkiseudulle eriarvoisuus lisääntyy Suurkaupunkien välinen kilpailu kiihtyy metropolien merkitys kasvaa globaalisti. Suomessa väestö pakkautuu pääkaupunkiseudulle, missä mahdollisuuksia on muita alueita enemmän. Julkishallinnon keventämiseksi kuntien määrää on tkuvasti vähennetty lopulta alueiden kehittäminen jätetään markkinoiden hoidettavaksi. Julkisen ohuksen puute johtaa eriarvoistumiseen pääkaupunkiseudun muun välillä synnyttää aiempaa segregoituneempia alueita. Julkisen sektorin rooli terveydenhuollossa vähenee merkittävästi julkiset terveyspalvelut kuihtuvat väestön edelleen ikääntyessä huoltosuhteen heikentyessä. Suuret terveys- hyvinvointiyritykset tarjoavat dataan geenitietoon perustuvia automatisoitu ennakoivia palveluita. Tekoälyratkaisut yleistyvät voimakkaasti fyysiset lääkärikäynnit vähenevät. Tieto oha liikkumista kuljettamista tehokkaasti Suomessa panostetaan erityisesti digitaaliseen infrastruktuuriin yhteyksiin kansainvälisen liikenteen lentokentille. Kiinalaisrahoitteiset infrahankkeet yleistyvät tie-, raide- lentoyhteyksiä Aasiaan vahvistetaan. Liikkumismuoto välineitä optimoidaan tehokkaasti dataa hyödyntämällä autonominen liikenne kelulogistiikka on arkipäivää. Matkailussa korostuvat luontoelämysten sian entistä enemmän virtuaalitodellisuuden aistikokemusten tarjoamat kokemukset. Kansainvälinen matkailu suuntautuu erityisesti Aasiasta Eurooppaan Suomeen. Myös matkailussa liiketoimintaa dominoivat globaalit ketjut itsepalvelun automaation yleistyessä työvoiman tarve alalla vähenee merkittävästi. 24

25 5. K ä t t ä p ä ä l l e - d i p l o m a t i a YHTEISKUNTA TALOUS TEKNOLOGIA TYÖ JA ELINKEINOT VÄESTÖ JA ASUMINEN LIIKENNE JA MATKAILU Yhteis-kunnallinen sopiminen Väestöliikkeet maahan-muutto Euroopan Unionin kehitys kansantalous Julkisten palveluiden rahoitus Datan avoimuus, luotettavuus turvallisuus Osaaminen työn muutos biotalouden kehitys Alue- yhdyskuntarakenne Hyvinvoinnin terveyden edistämisen edellytykset Saavutet-tavuus, liikkuminen logistiikka matkailun kehityssuunnat Kansainvälisiä sopimuksia Resurssi-niukkuus kansojen vaellus Taloudellinen vastaisku Mukaan maailmantalouden kasvuun Perinteinen julkisvetoinen rahoitusmalli Avointa julkista dataa Perinteinen palkkatyö pitää pintansa Luontoarvot korostuvat Pääkaupunkiseutu kansainvälisenä metropolina Yhteiskunta huolehtii hyvinvoinnista Älykäs liikenneverkosto Virtuaalielämykset luonnosta vieraantuminen Blokkiutumista kahdenvälisiä sopimuksia Kriisien rauhoittuminen Aasia-lähtöinen maastamuutto Federalisaatio liittovaltiokehitys Uusia alo toimintamalle Maakunnilla verotusoikeus Data harvojen käsissä Alustatalous luo freelancereita mikroyrittäjiä Biobuumi raaka-ainepula Suurten kasvukeskusten verkosto Personoitu omaehtoinen terveydenhoito Yhteydet muihin metropoleihin Paikallisia alusto yksilöllisiä matkailukokemuksia Yritysten koneiden ylikansallinen valtakausi Tasainen maahanmuutto länsimaihin elintason perässä Häilyvää harmoniaa Reformien kautta kilpailukykyä Yritykset kasvattavat rooliaan palveluiden rahoituksessa Yksilövetoinen tiedonhallinta Blokkiutuneet biomarkkinat Robotisaation aika kilpailu huippuosaajista Monikeskuksinen alueen vahvuuksiin perustuva rakenne Terveysdataa tekoälyn tekemiä päätöksiä Sähköistä liikkumista Erikoistuvat teemaalueet yhteisöllinen luontomatkailu Yhteisöjen renessanssi Maahan-muuton virrat kääntyvät uusiin nouseviin talouksiin Euroalueen hautaiset Uudistumiskyvyttömyys nollakasvu Yksilöiltä kerättävät käyttömaksut vakuutukset Kyberhyökkäykset kasvattavat suotoimia Yhteisöllistä tekemistä työ vapaa-aika sekoittuen Hautunut pientuotanto Pienet kylämäiset yhdyskunnat Kokonaisvaltainen hyvinvointi ennaltaehkäisy Tiukka taloustilanne oha liikkumista Matkailun rajoittaminen turvattomuus Yksilöiden väliset sopimukset lohkoketjun avulla EU:sta alueiden allianssiin Syvä lama uudet innovaatiot Arvoyhteisöjen rooli korostuu Totuuden jälkeinen aikakausi Kiinalaiset dominoivat Suuria sosiaalisia alueellisia ero Uudet teknologiat vähentävät liikkumistarvetta Ympäristötietoista vapaata liikkumista EU:n sisällä 25

26 Skenaarion syy-seuraussuhteet 5. K ä t t ä p ä ä l l e - d i p l o m a t i a Skenaarion liikkeelle panevat voimat Juonen vaiheet: tapahtumat eri intressitahojen toimenpiteet Skenaarion lopputilanteen kuvaus Ilmastonmuutoksen vaikutukset voimistuvat Kansainvälisen sopimisen renessanssi Tyytymättömyys elinoloihin Aasiassa Massamuutto Aasiasta Eurooppaan Terrorismi alueelliset kriisit lisääntyvät EU ottaa roolin edelläkävijänä kv-sopimisen veturina EU-vetoisen YK:n Naton valta kasvaa (Suomi Natoon) EU:sta liittovaltio Kättä päälle -diplomatia Venäjän USA:n riitaisuus Venäjän heikko talous EU:n innovaatiotuet toimintamallien uudistus uudistukset nousu teknologiainnovaatioiden kärkeen Energiavallankumous (aurinkovoima) Maailmantalouden kasvu kiihtyy Energiateknologian kehitys etenee radikaalisti 26

27 T E K N O L O G I A T A L O U S Y H T E I S K U N T A Skenaarion kuvaus Kansainvälisten instituutioiden asema EU:n liittovaltiokehitys voimistuu 5. K ä t t ä p ä ä l l e - d i p l o m a t i a Alueellisten konfliktien, ilmastonmuutoksen pakolaiskriisin rauhoittamiseksi suurin osa valtioista suostuu kansainväliseen dialogiin. Laajo kansainvälisiä sopimuksia saadaan solmittua mm. kauppapolitiikan, konfliktien, ilmastokysymysten datan käytön ympärillä, mikä rajoittaa suuryritysten valtaa. Globaali keskinäisriippuvuus vahvistuu, keskinäinen luottamus on korkea yhteisiin sopimuksiin sitoudutaan. Ilmasto- ympäristövaatimuksia kiristetään. Taloustilanteen alueellisen turvallisuuden hoitaminen yhdistävät EU:n jäsenmaita liittovaltiokehitys syvenee. EU laajentaa vaikutusvaltaansa talouspoliittista ohusta siirretään jäsenmailta Unionille. Demokraattinen ilmastoltaan puhdas Eurooppa Suomi houkuttelee myös suuria määriä työperäisiä maahanmuuttajia Aasiasta. Suomi pystyy hyötymään maailmantalouden piristymisestä Pitkään tkuneen hitaan talouskasvun aika päättyy. Maailmantalous vienti nousevat erityisesti kehittyvien maiden nousevan keskiluokan vetäminä. Suomi pystyy tuottamaan ratkaisu nouseviin vientialoihin, nousee uudelleen teknologiaosaamisestaan tunnustetuksi maaksi. Kunnianhimoiset ilmasto- ympäristövaatimukset pakottavat suomalaiset yritykset innovoimaan tehostamaan energiankulutuksen lisäksi myös raaka-aineiden käyttöä. Vahva talouskasvu hyvät yhteydet Eurooppaan houkuttelevat myös globaale yrityksiä Suomeen. Julkisten palveluiden tuottamiseen tarvittavat varat hankitaan perinteisesti verotuksen julkisen lainarahoituksen avulla. Merkittäviä ohuskeino investointitukia osoitetaan cleantech-teknologian edistämiseen. Varastointiteknologian kehitys johtaa energiavallankumoukseen Ilmastonmuutoksen radikaalit vaikutukset tiukat ympäristövaatimukset avat energiateknologian nopeaa kehitystä. Kehittynyt energian varastointiteknologia erityisesti aurinkoenergian edullisuus johtaa hautuneen pientuotannon voimakkaaseen yleistymiseen. Uusiutuvan energian hinta laskee sitä hyödynnetään täysmääräisesti liikkumisessa, lämmityksessä ruoantuotannossa. Kansainvälisellä yhteistyöllä onnistutaan lieventämään kyberuhkia Euroopassa toimivat globaalit organisaatiot velvoitetaan avaamaan tietokantoan rapintoan palveluntuotannon vahvistamiseksi kuluttajien suoamiseksi. Yksilöt suhtautuvat luottavaisesti henkilötietojen hyödyntämiseen kansainvälinen digitaalisen etiikan sopimus solmitaan. 27

28 L I I K E N N E J A M A T K A I L U V Ä E S T Ö J A A S U M I N E N T Y Ö J A E L I N K E I N O T Skenaarion kuvaus Avoin data luo mahdollisuuksia työlle elinkeinoelämälle 5. K ä t t ä p ä ä l l e - d i p l o m a t i a Julkisten yksityisten organisaatioiden tietojen rapintojen avaaminen luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia murtaa toimialarakenteita. Etätyö, osa-aikatyö yrittäjämäiset työsuhteet lisääntyvät, mutta palkkatyö säilyy toimentulon lähteenä. Työtä koskeva sääntely ulotetaan myös itsensätyöllistämiseen muuhun työsuhteen ulkopuolella teetettävään työhön siten, että ulkoistaminen ei laske työn hintaa eikä siirrä työnantan riskejä työntekijälle. Biotalouden osalta luontoarvot korostuvat metsien vesistöjen suojelua lisätään. EU-sääntelyllä rajoitetaan puun käyttöä, sahateollisuuden investoinnit vähenevät hakkuumäärät pienenevät. Edullisen aurinkoenergian myötä metsien käyttö energiantuotantoon vähenee radikaalisti. Kiertotalouden kehitys on nopeaa ympäristöystävällisyys korostuu tuotteiden palvelujen tuotannossa. Kotimainen ruuantuotanto on arvostettua kilpailukykyistä. Hautunut energiantuotanto maahanmuutto mahdollistaa monikeskuksisen aluerakenteen Aasiasta nouseva maahanmuuttoaalto energian varastoinnin vallankumous mahdollistaa aluerakenteen hautumisen useiden alueiden vahvuuksiin perustuvien kasvukeskusten kesken. Pääkaupunkiseudun merkitys laskee. Maahanmuuton myötä myös ikärakenne muuttuu huoltosuhteen aiheuttamat ongelmat pienenevät. Keski-Suomesta tulee muuttovoittoinen Jyväskylän osaamiskeskittymä houkuttelee alueelle työvoimaa niin Suomesta kuin kansainvälisesti. Terveydenhuollon osalta pääpaino on erityisesti sairauksien ennaltaehkäisyssä hyvinvoinnin edistämisessä. Kokonaisvaltaiset hyvinvointipalvelut yleistyvät terveyspalveluita haetaan yhä useammin myös muista EU-maista. EU-tasoinen verkosto järjestää ihmisten tavaroiden sähköistä liikkumista Poliittinen ohus akkuteknologian radikaali kehitys mahdollistaa sähköisen joukkoliikenteen täysimääräisen kehittämisen. Ihmisten tavaroiden liikkumista järjestää entistä vahvemmin EU-tasoinen verkosto. Suomessa panostetaan sen lisäksi erityisesti kasvukeskusten väliseen liikenteeseen sekä muihin ympäristöystävällisiin liikennemuotoihin. Myös yksityisten yhteiskäyttöön hankittujen sähköautojen määrä kasvaa nopeasti. EU:n sisäinen matkailu lisääntyy voimakkaasti Unionin säädellessä sitä alueiden kantokyvyn mukaisesti ilmasto- luontonäkökulmaa painottaen. puhdas luonto, miellyttävä ilmasto turvallinen ympäristö houkuttelee entistä enemmän matkailijoita kansainväliset matkailimäärät kasvavat merkittävästi. 28

29 Skenaarioille yhteiset trendit tkuvuudet 29

30 TOIMENPITEET VAIKUTUKSET KUVAUS TRENDI Keskeiset trendit tkuvuudet V a i k u t u k s e t j a t o i m e n p i t e e t ( 1 / 3 ) Väestön ikääntyminen Kaupungistuminen Ilmastonmuutos resurssiniukkuus Globalisaatio verkostotalous Eliniän odote nousee eikä väestön syntyvyydessä ole odotettavissa merkittävää muutosta lähiaikoina. Eläkeikäisten osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti samaan aikaan kuin työikäinen väestö vähenee. Työikäisten osuus vaihtelee kunnittain noin 50 %:sta 70 %iin. Suomessa kaupungistumista kiihdyttävät myös rakennemuutosten aiheuttama työmarkkinoiden turbulenssi lisääntyvä maahanmuutto. Yli 70 % suomalaisista asuu 30 minuutin aikaetäisyydellä maakuntien keskuskaupungeista. Ilmasto lämpenee väestön tuottaessa yhä enemmän hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Tulvat, rankkasateet helleaallot yleistyvät. Kriittiset luonnonresurssit, kuten puhdas vesi ilma, viljelyskelpoinen maa erilaiset mineraalit, niukkenevat kulutuksen kasvaessa. Globaali keskinäisriippuvuus tiivistyy maailman ihmisten alueiden välinen vuorovaikutus lisääntyy. Työ, pääoma, ideat resurssit liikkuvat yhä helpommin nopeammin yli rajojen. Taloudet kietoutuvat toisiinsa kaupan, investointien finanssijärjestelmien kautta. Taloudellisen huoltosuhteen aiheuttamat ongelmat Ikääntyvä väestö yhä suurempi tärkeämpi asiakassegmentti sekä yhteiskunnan toimintaan aktiivisesti osallistuva joukko (~superseniorit) Ikääntyvien kuntalaisten palvelutarpeiden lisääntyminen Maahanmuutto Seutujen keskinäinen kilpailu osaajista, asukkaista yrityksistä lisääntyy Ihmisten elintapojen muutokset Lisääntyvät vaatimukset (eko)tehokkaalle yhdyskunta- liikennesuunnittelulle Reuna-alueiden huolestuttava tulevaisuus Luonnon hilisuuden merkityksen korostuminen Ilmastonmuutoksen vaikutukset maankäyttöön, rakentamiseen, energiantuotantoon, liikenteeseen yhdyskuntahuoltoon jne. Ilmastosopimusten toimeenpano päästövähennykset Vaikutukset ruokahuoltoon Tulee näkymään ihmisten elämässä varautumisena Paikallisten näkökulmien tarpeiden hälveneminen Talouden nopeat laavaikutteiset muutokset Kaivostoiminnan, biotalouden matkailun mahdollisuudet maaseudulla Ruokaturva, ruokahuollon järjestäminen Hyvinvointi- terveysteknologian luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen Ikääntyvien henkilöiden osallistaminen palveluiden yhteiskehittämiseen laajemminkin yhteiskuntaan Omaehtoisen toiminnan tukeminen Smart City -ratkaisut ekotehokkuuden elämänlaadun parantamiseen Yhdyskunnan toimintojen rakenteiden sekoittumisen tukeminen Luonnon virkistyskäyttöön lähimatkailuun panostaminen hilisuuden rauhoittumisen ratkaisut kaupunkilaisille Terveellisen turvallisen elinympäristön ylläpitäminen luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Kiertotalouden resurssitehokkuuden edistäminen liike-elämän ratkaisut Vähäpäästöisen uusiutuvan energiantuotannon / -murroksen tukeminen Kaupallisten toimijoiden houkuttelu elinvoiman lisääminen Hankinta- kilpailutusosaamisen kehittäminen Monikulttuurinen osaaminen, kulttuurituntemus Monipaikkaisuuden mahdollistaminen Toimivista tietoliikenneyhteyksistä tieverkosta huolehtiminen Puhtaan veden hengitysilman hyödyntäminen vetovoimatekijänä Kulutuskäyttäytymiseen vaikuttaminen 30

31 TOIMENPITEET VAIKUTUKSET KUVAUS TRENDI Keskeiset trendit tkuvuudet V a i k u t u k s e t j a t o i m e n p i t e e t ( 2 / 3 ) Teknologiakehitys digitalisaatio Työn murros Palvelullistuminen alustatalous Työvoiman liikkuminen monikulttuurisuus Teknologiakehityksen vauhti kiihtyy. Tiedon määrä kasvaa sen siirron käsittelyn kustannukset halpenevat. Tekoäly, robotiikka, esineiden internet muut uudet innovaatiot valtavirtaistuvat muuttavat yritysten, julkisten organisaatioiden sekä yhteiskuntien toimintatapo ansaintalogiikoita. Robotisaatio, keinoäly uudet teknologiat muovaavat eri alo teollisuudesta hoivaan tietotyöhön. Työn tekeminen yksilöllistyy säännöllisestä palkkatyöstä tulee yhä enemmän useista lähteistä kerättävää toimeentuloa. Yksinyrittäjien määrä kasvaa. Palvelullistuminen sekä tiedon demokratisoituminen läpinäkyvyys ovat vauhdittaneet digitaalisten joukko-alustojen yleistymistä (Airbnb, Über jne.) Suomalaisessa mittakaavassa alusto on syntynyt myös paikallisesti esimerkiksi työntekoon, naapurustotoimintaan ruuan keluun. Maahanmuuton myötä väestön kieli- kulttuuritaustat monimuotoistuvat. Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrän arvioidaan kasvavan noin henkeen vuoteen 2030 mennessä. Maahanmuutto keskittyy suurimpiin kasvukeskuksiin. Älykkään teknologian vaikutukset mm. asumiseen, liikkumiseen, elinkeinoihin, hyvinvointiin, päätöksentekoon Kyberhyökkäysten tietosuo-ongelmien lisääntyminen Teknologiaosaamisen kumuloituminen Digijättien vallankäyttö Perinteisen palkkatyön väheneminen merkityksen muutos Taloustilanne vaikutukset työllisyyteen (pitkäaikaistyöttömyys) Uusien työnkuvien -tehtävien synty Työmarkkinoiden polarisaatio, eriarvoistuminen vaurauden kautuminen Resurssien kamisen yhteiskäytön yleistyminen Pienyrittäjyyden lisääntyminen Kuntalaisten itseohutuvan toiminnan verkostoitumisen kasvu Yritysten keskinäisten kilpailuasetelmien nopeat muutokset Lisääntyvät tarpeet maahanmuuttajien kotouttamiselle työllistymiselle Kansainvälistyvä toimintaympäristö monikulttuurinen asiakaskunta Monikulttuurisuuden vaikutukset palveluosaamiseen -tarjontaan Teknologian käytettävyys asiakaslähtöisyys korostuvat Riippumattomuuden arvostamisen nousu Personoidut digitaaliset markkinat Teknologiaosaamisen kehittäminen hankinta (monipuolisia mahdollisuuksia hankkia digiosaamista, ml. analytiikkaosaaminen) Kokeilukulttuurin -toiminnan edistäminen Teknologiakehityksen digitalisaation ihmislähtöiset ratkaisut Digitalisaation ymmärtäminen hyödyntäminen myös muilla aloilla Pienyrittäjien -verkostojen sekä monitoimijuuden tukeminen Moniosaajuuden kehittäminen elinikäisen oppimisen vahvistaminen, uudelleenkouluttautuminen, esim. teknologia-alan osaaminen Koulutusrakenteiden -muotojen uudistaminen Kansalaisaktiivisuuden sekä omaehtoisen toiminnallisuuden organisoitumisen mahdollistaminen (esim. yhteistyömallit, paikalliset alustat) Tiedon datan liikkuvuuden avoimuuden parantaminen liiketoiminnan kehittämisen tueksi Maahanmuuttajien osallisuuden yhdenvertaisuuden tukeminen Eriytymistä ennaltaehkäisevä työ ennakkoluulojen vähentäminen 31

32 TRENDI KUVAUS VAIKUTUKSET TOIMENPITEET Keskeiset trendit tkuvuudet V a i k u t u k s e t j a t o i m e n p i t e e t ( 3 / 3 ) Eriarvoistuminen syrjäytyminen Arvojen elämäntapojen muutokset Uudet demokratian päätöksenteon muodot Kansalaisten erot tulotasossa, elintavoissa hyvinvoinnissa lisääntyvät. Perhetausta vaikuttaa entistä enemmän koulutukseen tulotasoon. Ylimmän alimman yhteiskuntaluokan välinen kuilu kasvaa. Työn murros globalisaatio ovat kaneet ihmisiä yhä voimakkaammin voittajiin häviäjiin. Yksilöllistymisen myötä ihmisten arvot elämäntavat moninaistuvat. Ympäristötietoisuus vastuullisuus vahvistuvat arvoina. Entistä useammat tahot vaikuttavat ihmisten arvoihin asenteisiin teknologiakehityksen kautta. Äänestysprosentit puolueiden jäsenmäärät ovat laskeneet tasaisesti useita vuosikymmeniä. Teknologiakehitys kansainvälistyminen muuttavat yhteiskunnan koostumusta hallintovallan rakenteita. Uudet vaikuttamisen muodot haastavat länsimaista päätöksentekomallia. Ihmisten alueiden välinen polarisaatio Nuorten syrjäytyminen Maahanmuuttat vs. kantaväestö Teknologiaosaamisen merkitys korostuu digitaalisten välineiden yleistyessä Ennaltaehkäisevän hyvinvointityön yksilön oman toiminnan rooli kasvaa Verkkoyhteisöjen merkityksen kasvu Aiempien toimintatapojen kyseenalaistaminen (uudet sukupolvet) Toiminnan avoimuuden, joustavuuden, vastuullisuuden eettisyyden kasvavat vaatimukset Merkityksellisyyden elämyksellisyyden roolin korostuminen Kasvava tarve matalan kynnyksen osallistamiselle Kansalaisjärjestöjen merkityksen korostuminen uudentyyppiset toimintamallit Uusyhteisöllisyyden kasvu (ml. vapaa-an yhteisöt internetin mahdollistamat verkostot) Teknologiaosaamisen kehittäminen eri ikäluokille väestöryhmille Yhteiskuntarauhan ylläpitäminen vuorovaikutuksen edistäminen. Osallistamisen vahvistaminen kehittäminen tunne hyväksytyksi tulemiseen Omien kykyjen vahvuuksien tunnistaminen jo lapsesta lähtien (pedagoginen osaaminen) Toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ratkaisut (ml. työhyvinvointi) Eettisten kestävien vaihtoehtojen tarjoaminen, esim. kulutuskäyttäytyminen Uusien vaikuttamisen keinojen hyväksyminen osaksi päätöksentekoa (osallistava budjetointi, asukasraadit, palvelujen yhteiskehittäminen jne.) Uusyhteisöllisyyden kasvun edistäminen Uudenlaiset yhteistyömallit, esim. järjestötoiminnassa, hallitustyöskentelyssä, pop-up tyyppinen toiminta 32