Strategisen tutkimuksen hakuinfotilaisuus

Transkriptio

1

2 Strategisen tutkimuksen hakuinfotilaisuus Johtaja Riitta Maijala 2

3 Tilaisuuden ohjelma Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen Tilaisuuden avaus johtaja Riitta Maijala Vuoden 2016 STN-ohjelmien ja täydentävän haun esittely strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja Per Mickwitz Keskustelua Miten onnistua haussa? Kokemuksia ensimmäisestä hausta erikoistutkija Anne Pihlanto, ScenoProt STN-konsortion johtaja professori Raimo Lovio, Smart Energy STN-konsortion johtaja Keskustelua Strategisen rahoituksen periaatteet, hakumenettely ja hakemusten arviointi tiedeasiantuntija Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia Miten laaditaan hyvä vuorovaikutussuunnitelma johtava tiedeasiantuntija Tiina Petänen, Suomen Akatemia Keskustelua Kysy tiedeasiantuntijalta Tilaisuus päättyy 3

4 Viestiseinä ja some Tilaisuutta voi seurata suorana ja tilaisuuteen voi lähettää kommentteja viestiseinän kautta. Näin lähetät viestejä viestiseinän kautta: Tekstiviesti numeroon 12154, viestin alkuun STN [väli] viesti (operaattorikohtainen normaali tekstiviestin hinta) Netin kautta osoitteessa Twitterissä aihetunnisteella #strateginentutkimus Keskustelu jatkuu LinkedInissä: Groups > Strategisen tutkimuksen neuvosto Tapahtuman esitykset voi myös katsoa jälkikäteen osoitteessa 4

5 Vuoden 2016 STN-ohjelmien ja täydentävän haun esittely Strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja Per Mickwitz 5

6 Kokemuksia vuoden 2015 hausta 6

7 Vuoden 2015 STN:n ohjelmien haussa hakemukset arvioitiin kahdessa vaiheessa. STN päättää tutkimushankkeiden valinnasta yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella; (Laki Suomen Akatemiasta (482/2014) 5 b ) Relevanssipaneelit arvioivat konsortiohankehakemusten yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden. Relevanssipaneelien arviointien perusteella STN päätti niistä hakemuksista, joiden tieteellinen laatu arvioitiin. Kansainväliset tieteelliset paneelit arvioivat jatkoon päässeiden hakemusten tieteellisen tason. 7

8 STN:n päätösten perusteet Aidot, monitieteiset konsortiot..ja niiden lisäarvo tutkimukselle..ei siis liian suuri osuus resursseista ja ydintutkimuksesta yhteen yliopistoon/tutkimuslaitokseen Asiantuntijapaneelien lausunnot Ohjelman tavoitteet ja tarpeet Hankkeiden monipuolisuus Ohjelmakokonaisuus, hankkeet täydentävät toisiaan 8

9 STN-konsortioissa mukana olevat organisaatiot Hankkeissa mukana 49 eri organisaatiota Konsortion johtajista 12 on yliopistoista ja 4 valtion tutkimuslaitoksista Mukana myös yrityksiä, ulkomaalaisia yliopistoja ja tutkimuslaitoksia Vuoden 2016 uusi hakemusrakenne mahdollistaa sen, että henkilötyökuukausien arvioiminen tarkentuu, sillä jokainen osahankkeen johtaja täyttää oman ryhmänsä tiedot ** * 9 * Sisältää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ** Sisältää Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen

10 Rahoitetut konsortiot ovat aloittaneet STN-konsortiot Aidosti uusi tutkimus Aidot konsortiot Korkeatasoiset hakijat ja hakemukset INTO Uudet tutkimusyhteenliittymät 10

11 Miksi vuorovaikutusta Strategisen rahoituksen tavoitteena on tukea tiedolla johtamista Tietotarpeet ylittävät hallinnonrajat, pois siiloista Yhteissuunnittelu (co-design) Tiedon hyödyntäjät otetaan mukaan hankkeen alusta asti ja he voivat vaikuttaa tutkimuksen sisältöön Tiedon hyödyntäjien tietotarpeet Tietoa oikeaan aikaan ja oikealla tavalla Ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin yhteistyössä tiedon tuottajien ja hyödyntäjien kanssa (co-production) 11

12 Vuorovaikutussuunnitelma Tutkimussuunnitelman osana on konkreettinen vuorovaikutussuunnitelma Vuorovaikutussuunnitelma arvioitiin osana yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja merkittävyyden arviointia (relevanssipaneeli) Rahoitetuissa konsortiossa teoreettinen ja käytännöllinen ymmärrys sidosryhmäyhteistyöstä, vuorovaikutuksesta ja viestinnästä. Vuorovaikutuksesta vastaa esim. informaatiotutkimuksen professori, tietojohtamiseen erikoistunut professori, Kansallisoopperan entinen viestintäjohtaja, jne. 12

13 STN ja Valtioneuvoston työnjako Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) Tekee vuosittain aloitteen valtioneuvostolle teemaalueista ja painopisteistä Päättää tutkimustoiminnan ohjelmarakenteesta, ohjelmien laajuudesta, tutkimushankkeiden valinnasta ja rahoituksesta Valtioneuvosto (VN) Nimeää strategisen tutkimuksen neuvoston jäsenet OKM:n esittelystä Päättää vuosittain tutkimuksen keskeisimmät teema-alueet ja painopisteet Valtioneuvosto tai sen ministeriöt eivät osallistuisi rahoituksen osoittamiseen yksittäisille tutkimusohjelmille tai hankkeille. (HE 25/2014 vp) 13

14 VN:n (15.10) hyväksymät teemat vuodelle 2016 Teemat Osaaminen ja muuttuva työelämä Terveys ja elämäntapojen muuttaminen Kokonaisturvallisuus globaalissa ympäristössä Kaupungistumisen dynamiikka Painopistealue Maahanmuutto 14

15 Mitä uutta? Haku järjestetään kaksivaiheisena. Hakemukset arvioidaan kummassakin vaiheessa niiden yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden, ohjelmien tavoitteisiin sopimisen sekä tieteellisen laadun osalta. Tutkimushankkeiden rahoitusperiodi on kolmivuotinen ( ). Hakijavaatimukset ja -rajoitukset on uudistettu. Vuorovaikutussuunnitelman esittämisen ohjeistamista on muutettu. Sekä arviointilomake että -kysymykset on uudistettu kumpaakin arviointivaihetta koskien. 15

16 16

17 Teema: Osallistuminen ja muuttuva työelämä Tutkimus kohdistuu tunnistamaan osaamisen, työelämän ja - markkinoiden muutoksia ja vastaamaan niihin työmarkkinoiden instituutioiden ja työelämän vaatimien taitojen kehittämisen avulla. Ohjelmassa etsitään konkreettisia ratkaisuja, joilla tulevaisuuden työelämän vaatimia taitoja voitaisiin tunnistaa ja niiden omaksumista edistää siten, että tulevaisuuden osaamistarpeet olisivat ennakoitavissa ja osaaminen sekä työelämän vaatimukset kohtaisivat. Työmarkkinoita koskevat muutokset edellyttävät myös sen instituutioiden, kuten työmarkkinoiden säätelyn ja maahanmuuttopolitiikan, uudistamistarpeiden tarkastelua. Tutkimuksella pyritään myös lisätään tietoa suomalaisten kasvuyritysten merkityksestä uuden osaamisen kartuttamiselle sekä selvitetään, mitkä ovat menestyneiden kasvuyritysten taustalla olevat kriittiset tekijät. 17

18 Ohjelma: Osaavat työntekijät menestyvät työmarkkinat Pakollinen ohjelmakysymys A. Mitkä ovat merkittävimmät osaamisen, työelämän ja työmarkkinoiden muutokset ja miten niihin vastataan? Valinnaiset kysymykset B, C ja D (hakija vastaa vähintään kahteen kysymykseen) B. Millä tavoin tunnistetaan, kehitetään, tuetaan ja käyttöönotetaan uudenlaisen työelämän vaatimia taitoja? C. Miten kehitetään työmarkkinoita ja niiden toimivuutta? D. Miten maahanmuutto vaikuttaa työelämään sekä koulutuksen ja osaamisen uusiutumiseen? 18

19 19

20 Teema: Terveys ja elämäntapojen muuttaminen Teeman keskiössä on miten voimavaroja voidaan siirtää sairauksien hoidosta niiden ehkäisyyn ja terveys- ja hyvinvointitiedon saaminen erilaisia ryhmiä parhaalla tavalla puhuttelevaan ja motivoivaan muotoon siten, että se omaksuttaisiin ja se muuttuisi pysyväksi hyvinvoinniksi ja terveydeksi elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Olennaista on erilaisten ryhmien tunnistaminen, niiden kiinnostuksen kohteiden ja motivoivien tekijöiden selvittäminen sekä käyttäytymistä pysyvästi muuttavien mekanismien löytäminen. Kansainvälinen konteksti ja yhteistyö ovat tärkeitä: millaisia menestyksellisiä toimenpiteitä muualla on tehty, mitä niistä on opittu ja mitä voisi siirtää tai soveltaa Suomeen. Lisäksi tarkasteltavana voi olla julkisen vallan vastuut ja mahdollisuudet ja eri ohjauskeinojen ja ratkaisujen vaikuttavuus ja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys sekä tavat kannustaa terveellisiin elämäntapoihin ja valintoihin ja saada yksilö ottamaan enemmän vastuuta omasta terveydestään. 20

21 Ohjelma: Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat Pakollinen ohjelmakysymys A. Mitä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja elämäntapojen muuttamiseen liittyviä keinoja tutkimus käsittelee? Valinnaiset kysymykset B, C, D ja E (hakija vastaa vähintään kahteen kysymykseen) B. Mitkä mekanismit muuttavat pysyvästi elämäntapoja siten että ne edistävät terveyttä ja hyvinvointia? C. Millä keinoilla voimavaroja voidaan siirtää sairauksien hoidosta niiden ehkäisyyn ja siten edistää terveyttä ja hyvinvointia? D. Kuinka yritykset, kolmas sektori ja kansalaisyhteiskunta (ja niiden yhteistyö) voivat edistää terveyttä ja hyvinvointia? E. Kuinka maahanmuuttajat huomioidaan niin, että sairauksia ehkäisevillä toimenpiteillä edistetään myös heidän terveyttään ja hyvinvointiaan? 21

22 22

23 Teema: Kokonaisturvallisuus globaalissa ympäristössä Teemassa tehtävä tutkimus tukee turvallisuusympäristössä tapahtuvien muutosten seurantaa, analysointia ja ennakointia sekä uudenlaisten turvallisuusriskien huomioimista. Tutkimus tuottaa tietoa, joka luo edellytyksiä valtion perustehtävien, toimintavarmuuden ja kansalaisten turvallisuuden sekä turvallisuudentunteen edistämiseen että globaalin turvallisuusympäristön ja geopolitiikan muutoksien ymmärtämiseen (ml. uudenlaiset uhat, jotka liittyvät tietoverkkoihin, tiedon jakamiseen ja kyberturvallisuuteen tai ääriryhmien toimintaan ja radikalisoitumiseen tai pandemioihin). Tutkimuksen keskiössä ovat suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuus, toimintavarmuus, reagointi- ja riskinsietokyky ja huoltovarmuus. Muita olennaisia tutkimuskohteita ovat sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vuorovaikutus, kansalaisten turvattomuuden kokemus elämänkaaren eri vaiheissa sekä arvo- ja asenneilmapiirin muutos ja tämän muutoksen vaikutus kansallisen identiteetin, yksituumaisuuden ja demokratian kehittymiselle. 23

24 Ohjelma: Turvallisuus verkottuneessa maailmassa Pakollinen ohjelmakysymys A. Miten globaali turvallisuusympäristö muuttuu ja mitä haasteita se tuo Suomen sisäisellä ja ulkoiselle turvallisuudelle? Valinnaiset kysymykset B, C ja D (hakija vastaa vähintään kahteen kysymykseen) B. Miten uhkiin varautumista ja yhteiskunnan reagointikykyä voidaan kehittää? C. Miten turvallisuusuhkia koskeva tieto ja sen käyttö tukevat turvallisuuden hallintaa/saavuttamista ja yleistä turvallisuudentunnetta? D. Miten lisääntynyt maahanmuutto vaikuttaa turvallisuusympäristöön? 24

25 25

26 Teema: Kaupungistumisen dynamiikka Tutkimuksella lisätään tietoa kaupungistumisesta ja sen vaikutuksista kaupunkien ja alueiden väliseen vuorovaikutukseen ja alueiden elinvoimaisuuteen. Ratkaisuja haetaan muun muassa tapoihin, joilla kaupungit vastaavat asukkaiden tarpeisiin, mikä lisää niiden vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä, miten ne tukevat innovaatioita ja miten niihin muodostuu toimivia työmarkkinoita, samoin kuin tapoihin, joilla kaupunkien vahvistuminen johtaisi ympäröivien alueiden uuden lisääntymiseen. Tutkimuksella tuotetaan tietoa kaupungistumisen vaikutuksista, hajautetun ja keskitetyn yhdyskuntarakenteen piirteistä kestävyyden eri ulottuvuuksien näkökulmista sekä eri tavoitteiden kuten energiantuotannon ja -kulutuksen, elinkeinojen, huoltovarmuuden ja omavaraisuuden kannalta. Lisäksi huomioidaan tavat joilla väestörakenteen muutos, kotitalouksien ja elämäntapojen erilaistuminen, monipaikkaisuuden lisääntyminen, kansainvälistyminen sekä erot ihmisten arvomaailmoissa ja toimintatavoissa vaikuttavat kaupunkien kehittymiseen. 26

27 Ohjelma: Kaupungistuva yhteiskunta Pakollinen ohjelmakysymys A. Miten kaupungistuminen kehittyy ja mitkä ovat siihen vaikuttavat tekijät? Valinnaiset kysymykset B, C ja D (hakija vastaa vähintään kahteen kysymykseen) B. Miten kestävää kaupungistumista voidaan edistää? C. Miten kaupungistuminen vaikuttaa ympäröiviin alueisiin? D. Miten maahanmuutto vaikuttaa kaupungistumiskehitykseen ja miten se tulisi huomioida kaupungistumiskehityksen hallinnassa? 27

28 Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi -täydennyshaku A. Miten kiertotalous sisältäen sekä uusiutuvat että uusiutumattomat luonnonvarat ja ilmastoneutraalisuus ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja miten eri sektorit kuten esimerkiksi liikenne, energiantuotanto, maa- ja metsätalous, rakentaminen, jätehuolto ja teollisuus vaikuttavat toisiinsa? B. Minkälaisia muutoksia kulutukseen, elämäntapoihin ja muuhun inhimilliseen toimintaan tarvitaan kun tavoitteena on ilmastoneutraali kiertotalous ja millä toimenpiteillä näiden muutosten toteutumista voidaan edistää? Miten tämä tukee osaamisperusteista kasvua ja vientiä? C. Mitkä ovat resurssiniukan ja ilmastoneutraalin yhteiskunnan keskeisiä elementtejä ja mitkä keinot tukevat muutosta kohti ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa? Mitä edellytetään julkisilta, yksityisiltä ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilta, jotta tarvittava muutos tapahtuu hallitusti? 28

29 Vuoden 2016 ohjelmien hakuprosessi Kutsuhaku auki Haku auki Rahoituspäätökset marras-joulukuu tammikuu helmi-maaliskuu toukokuu kesäkuu STN päättää varsinaisen hakemuksen jättävistä hankkeista Neuvosto päättää ohjelmiin valittavista hankkeista 29

30 Vuoden 2016 teemaprosessi 30

31 Teemaprosessi Avoin verkkokysely Ennakointityöpajat STN päättää kuulemistilaisuuteen vietävistä teemoista STN päättää teemaaloitteesta vuoden 2017 ja 2018 teemoiksi ja toimittaa aloitteen VNK:lle joulukuu maaliskuu 2016 huhtikuu kesäkuu Teematyöpaja STN järjestää avoimen kuulemistilaisuuden teemoista 31

32 Lisätietoja Tutustu tarkemmin strategisen tutkimuksen rahoitukseen: Lisätietoja rahoitettavista hankkeista: Strategisen tutkimuksen rahoituksen avoin LinkedIn-ryhmä: Groups -> Strategisen tutkimuksen neuvosto Keskustelu jatkuu Twitterissä tunnuksella #strateginentutkimus 32

33 Kokemuksia hausta Anne Pihlanto Luonnonvarakeskus

34 Hakujulistus mihin haettiin vastausta Painopisteinä ovat muutoksen ja riskienhallinta, uudistumis- ja sopeutumiskyky ja kestävä kasvu. tarkastellaan ilmastonmuutosta sekä resurssien ja energian omavaraisuutta erityisesti turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Kestävässä kasvussa olennaista ovat ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa tukevat ratkaisut ja osaaminen Resurssien käyttöä pitää vähentää ja tehokkuutta tuotannossa parantaa, kun samalla kulutuksen ja elämäntapojen tulee muuttua kestävimmiksi. Kiertotaloudessa uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat kiertävät tehokkaasti ja kaikki materiaali- ja energiavirrat käytetään tarkasti. Kiertotalous parantaa kansallista omavaraisuutta, marrask-15 Novel protein sources for food security (ScenoProt)

35 hakuprofiili A. Miten voidaan tehostaa resurssien käyttöä ja tukea siirtymistä kiertotalouteen, joka tuo Suomeen osaamisperusteista kasvua ja vientiä? B. Mitkä ovat ilmastoneutraalin ja resurssiniukan yhteiskunnan edellytyksiä? C. Millä tavalla julkiset toimenpiteet parhaiten tukevat kokonaisvaltaista muutosprosessia siten, että muutos eteen hallitusti kohti ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa? D. Millä keinoilla huolehditaan siitä, että yrityksillä, työntekijöillä, julkisella sektorilla ja kuluttajilla on käytössään ne inhimilliset voimavarat ja osaaminen, jotka parhaiten edistävät ilmastonmuutokseen sopeutumista ja siirtymistä kohti ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa? Anne Pihlanto

36 Idea mistä lähdimme liikkeelle Luken sisällä Aikaisemmat tutkimukset, hakemukset Raportit ja julkaisut FAO:n raportti hyönteisistä, Sustainable diets and biodiversity; EU:n raportit Ravitsemussuositukset, Tiekartta proteiiniomavaraisuuden nostamiseksi Elintarvike, kestävyys, kasvintuotanto, eläinravitsemus, vesiviljely - tuotantoketju Mitä muuta tarvitaan Tulevaisuuden tutkimus Yhteiskuntatieteet Terveys, ravitsemus Kuluttajatutkimus, markkinointi marrask-15 Novel protein sources for food security (ScenoProt)

37 Partnerit Luonnonvarakeskus Uudet liiketoimintamahdollisuudet Viestintä, uudet proteiinilähteet (sienet, vesiviljely), prosessointi, terveysvaikutukset, vastuullisuus Vihreäteknologia Uudet proteiinilähteet (rehut) nurmi, hyönteiset Luonnonvarat ja biotuotanto Alihyödynnetyt viljelykasvit, viljelykierto Turun yliopisto tulevaisuuden tutkimus Skenaariot, backasting Helsingin yliopisto Kliiniset kokeet Jyväskylän yliopisto Case-studies, paikalliset ketjut Makery Kuluttajat, tuotteet, liiketoiminnan kehittäminen TNO (Alankomaat) Hyönteiset Norwergian University of Life Sciences (Norja) Digestio-mallit marrask-15 Novel protein sources for food security (ScenoProt)

38 Ensimmäiset hahmotelmat Tutkimussisältö

39 Carbon neutrality Scenarios on protein self sufficiency Resource sufficiency Obstacles to export and Resource efficiency Oil plants, minor crops, legumes for of present protein resources Diversification of protein resources Protein resources from circular processes food Grass protein for animal for feed Farmed fish for feed and food Novel plant protein sources for food Insects for feed and food Micro-algae etc for feed and food Mushrooms for feed and food Novel protein processing technology for feed and food Health impacts (human and animal) Safety (allergenicity) Change of consumption Consumers preferences novel product design Novel (knowledge based) market opportunities Competencebased growth Resilience Performance of intensified protein sufficienty for environmental and socio-economic sustainability Resource scare society

40 Vaikuttavuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Sitoumukset Vuorovaikutus Vastuuhenkilö mukana alkuvaiheessa marrask-15 Novel protein sources for food security (ScenoProt)

41 Originally thought stakeholders spring marrask-15 Novel protein sources for food security (ScenoProt)

42 Thank you!

43 Smart Energy -teknologiamurros - mahdollisuuksien hyödyntäminen kestävässä kasvussa Suomen toisella vuosisadalla Vuorovaikutussuunnitelma Raimo Lovio STN:n tilaisuus

44 Vuorovaikutussuunnittelun lähtökohdat 1. Tutkimusaiheen vahva yhteiskunnallinen relevanssi - Lähtökohta: energiamurros on välttämätön mutta luonteeltaan disruptiivinen ja siksi on tavattoman tärkeää tietää miten ja millä aikataululla murros etenee - Hypoteesi: Suomi voi hyötyä murroksesta pyrkimällä eturintamaan ottaen huomioon, että biotalous, puhtaat ratkaisut ja digitalisaatio on määritelty painopistealueiksi 2. Tutkijoiden kiinnostus ja osaaminen vuorovaikutustoiminnassa - Monilla hankkeen tutkijoilla vuorovaikutus on ollut myös tutkimuskohde: verkostoitumisen merkitys, käyttäjien ja tuottajien yhteistyö, kansalaisten osallistaminen - Aikaisemmissa EU-, SA- ja Tekes-hankkeissa hankittu kokemus

45 Vuorovaikutuksen resurssointi Projektissa: PI panostaa tähän, kokopäiväinen vuorovaikutusvastaava (ainakin) ensimmäisenä vuonna, integroitu osaksi kaikkia työpaketteja, tiimi nimetty Projektissa suoranaisesti mukana pienen rahoituksen saajina joukko tulevia tiedon hyödyntäjiä Motiva, Lappeenrannan kaupunki, Finpro ja Heureka Sitoumuskirjeet osallistumisesta hankkeen teknologia- ja politiikkapaneeleihin Loiste Sähköverkot, Cleantech Invest, Forum Virium, Cleen SHOK, The Switch, Ensto, Adven Oy, Oilon Scancool, Sitecno, RYM Shok, ABB, Mäntsälän Sähkö Ministry of Employment and the Economy, Energy Department & Enterprise and Innovation Department, Ministry of the Environment, Energy Authority, Confederation of Finnish Industries, Finnish Energy Industry, Finnish Local Renewable Energy Association, Sitra, The Finnish Association for Nature Conversion, WWF

46 Vuorovaikutuksen muodot Konkreettinen partneriyhteistyö Vuorovaikutus paneeleissa, joiden pohjalta on tarkoitus 2017 muodostaa ns. Transitioareena ja niihin liittyvät vierailijat areenassa mukana olevissa organisaatioissa Laaja viestintä ja vuorovaikutus: Olennaista on tunnistaa aktiivisesti etukäteen yrityksissä ja politiikan valmistelussa käynnissä olevat keskeisimmät prosessit, joihin pyritään tuottamaan informaatiota

47 Politiikan valmistelu ja toimeenpano Kansalliseen ja paikalliseen päätöksentekoon Policy Brief -papereita Hankkeen partnereita käytetään asiantuntijoina keskeisissä politiikkaprosesseissa ja kehityshankkeissa Hankkeen tuloksia hyödynnetään energia-, ympäristö-, innovaatioja koulutus-politiikassa Hyödyntävien toimialojen tuottajat ja käyttäjät Hankkeen tuloksia kommunikoidaan yritysten tapahtumissa ja ammattilehdissä Hankkeen partnereita käytetään asiantuntijoina Projektin tuottamaa tietämystä käytetään uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi Hankkeen tuloksia hyödynnetään innovaatioita suosivan julkisen hankinnan kehittämisessä Suuri yleisö Hanke näkyy partneriorganisaatioiden opetusja koulutustarjonnassa Hanke osallistuu yleisölle tarkoitettujen tapahtumien järjestämiseen Hanke näkyy kansallisessa mediassa, mukaan lukien sosiaalisessa mediassa Hankkeen tulokset edistävät laadukasta yhteiskunnallista keskustelua

48 Strategisen rahoituksen periaatteet, hakumenettely ja hakemusten arviointi Tiedeasiantuntija Jyrki Hakapää 48

49 Rahoituksen tavoitteet ja yleiset periaatteet Strategisen tutkimuksen rahoitusmuodolla tavoitellaan tukea tiedolla johtamiseen, ratkaisuja suomalaisen yhteiskunnan uudistumiseen ja ideoita elinkeino- ja työelämän tulevaisuuteen. Samalla kehitetään toimintatapaa, jossa yhteiskunnan kannalta merkittävä, korkeatasoinen tutkimustieto tavoittaa tiedonkäyttäjät ja antaa entistä paremmat mahdollisuudet tutkimustietoon pohjautuvalle päätöksenteolle. Strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa ratkaisukeskeistä ja ilmiölähtöistä tutkimusta. Akatemian rahoitus perustuu avoimeen kilpailuun ja riippumattomaan vertaisarviointiin. 49

50 2016 ohjelmien rahoituksen keskeiset periaatteet Vuoden 2016 haussa rahoitusta osoitetaan kolmevuotisille hankkeille (rahoituskausi ). Hankkeiden osapuolina voi olla suomalaisten tutkimusorganisaatioiden lisäksi ulkomaiset tutkimusorganisaatiot, yritykset, järjestöt jne. Lähtökohtana on, että rahoitettava tutkimus palvelee suomalaista tutkimusta, yhteiskuntaa tai kansainvälistä yhteistyötä. STN-hankkeiden rahoitus on täysimääräistä ja kokonaiskustannusmallin mukaista. Organisaation omarahoitusosuutta ei vaadita. Konsortionjohtajan ja osahankkeiden johtajien palkkauskustannuksia voi hakea. Strategisen tutkimuksen hauissa noudatetaan pääsääntöisesti samoja ehtoja ja ohjeita kuin muissakin Akatemian hauissa. Hakuilmoituksessa on koottu lukuun kolme STN-hakuihin liittyvät tärkeimmät poikkeukset ja erityisohjeet. 50

51 Hakumenettely: kuka ja minkälainen ryhmä voi hakea Hakija voi olla ainoastaan yhden konsortiohakemuksen johtaja. Hakija voi toimia osahankkeen johtajana enintään yhdessä hakemuksessa per ohjelma. Huhtikuun 2015 haussa jo rahoitetun konsortion johtaja ei voi tässä haussa hakea rahoitusta. Osahankkeen johtaja, joka on jo mukana Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi -ohjelman hankkeissa, ei voi hakea rahoitusta täydentävästä hausta. Hakuun voi jättää vain konsortiohakemuksen, kun konsortio muodostuu vähintään kolmesta tutkimusryhmästä, se on koottu vähintään kahdesta eri organisaatiosta ja vähintään kolmelta eri tieteenalalta. Konsortion tulee perustua aitoon yhteistyöhön, jossa työpaketit ovat tasapainoisesti jaettuina. Tutkimuksen toteutus ei saa olla liikaa yhden osahankkeen tai tutkimusympäristön varassa. Konsortion kokoonpanoa ei voi muuttaa hakuajan päätyttyä. 51

52 Hakumenettely: uusi täyttötapa konsortiohakemukselle Uudenlainen konsortiohakemuksen täyttötapa: konsortion johtaja avaa hakemuksen ja kutsuu osahankkeiden eli tutkimusryhmien johtajat täyttämään omat hakemuslomakkeensa. Konsortionjohtaja voi jättää konsortiohakemuksen vasta, kun jokainen konsortion osahankkeeksi ilmoitettu hakemus on valmis. Kukin osahanke laatii oman budjettinsa. Strategisen tutkimuksen neuvoston myöntäessä rahoituksen konsortiolle kukin sen osahanke hoitaa itse oman laskutuksensa. Tarkempi ohjeistus hakuilmoituksen liitteessä 1, ks. myös liite 5, kaavio konsortiohakemuksen jättämisestä Akatemian verkkoasiointiin. 52

53 Hakemusten arviointi aiehakupaneeleissa Ohjelmahaku on kaksivaiheinen: nyt on avoinna aiehaku, joka sulkeutuu klo Aiehakemus arvioidaan aiehakupaneelissa. Siihen osallistuu sekä kotimaisia että kansainvälisiä tieteen ja relevanssin asiantuntijoita. Paneeli arvioi yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden, ohjelmien tavoitteisiin sopimisen sekä tieteellisen laadun. Hakuilmoituksen liite 1 kertoo arviointikysymykset ja aiesuunnitelman rakenteen. Pyydetyn rakenteen seuraaminen on keskeistä, jotta hakemus saa kattavan ja tasa-arvoisen arvioinnin. Vuorovaikutussuunnitelman esittämisen ohjeistamista on muutettu. Hakuilmoituksen liite 1 ohjaa myös hakemuksen liitteiden eli relevanttien ansioluetteloiden ja julkaisuluetteloiden muodon. 53

54 Aiehakupaneelin arviointikysymykset Arviointipaneeli pohtii aiehakemuksia tarkastellessaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miksi ja miten hakemuksessa esitetty tutkimus sopii ohjelmaan? Miten yhteiskunnallinen vaikuttavuus merkittävyys ja vaikuttavuus sekä vuorovaikutuksellisuus näkyvät hakemuksessa? Onko esitetty tutkimus kansainvälisesti korkeatasoista ja miten se asemoituu tutkimusalueille? Miten konsortio ja sen työjako edistävät hankkeen toteutumista? 54

55 Hakemusten käsittely aiehakupaneelin jälkeen Aiehakupaneelin arvioiden perusteella neuvosto päättää jatkoon pääsevistä hakemuksista. Hakijat saavat arviointilausunnot heti neuvoston päätöksen jälkeen. Jatkoon valituilta konsortioilta pyydetään varsinainen hakemus. Suunniteltu hakemuksen jättöpäivä on maaliskuun alkupuolella. Hakuilmoitus kertoo jo toisenkin eli varsinaisen hakukierroksen hakuohjeet (liite 2) ja arviointikysymykset (liite 3). Strategisen tutkimuksen neuvosto pyrkii päättämään ohjelmaan otettavista hankkeista ja niiden rahoittamisesta touko-kesäkuussa

56 Yhteyshenkilöt strategisen tutkimuksen yksikössä Tiedeasiantuntija Laura Kitti, p Kaupungistuva yhteiskunta -ohjelma Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi -ohjelma Tiedeasiantuntija Jyrki Hakapää, p Osaavat työntekijät menestyvät työmarkkinat -ohjelma Tiedeasiantuntija Erja Hänninen, p Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat -ohjelma Turvallisuus verkottuneessa maailmassa -ohjelma Johtava tiedeasiantuntija Tiina Jokela, p Johtava tiedeasiantuntija Tiina Petänen, p Sähköposti: Lisätietoja myös verkkosivulla: 56

57 Miten laaditaan hyvä vuorovaikutussuunnitelma Johtava tiedeasiantuntija Tiina Petänen 57

58 Miten laaditaan hyvä vuorovaikutussuunnitelma 58

59 Kysy tiedeasiantuntijalta! 59

60 Kysy tiedeasiantuntijalta! Auditorioon jäävät: Osaavat työntekijät menestyvät työmarkkinat Kaupungistuva yhteiskunta Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi Kahvilan lämpiöön: Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat Turvallisuus verkottuneessa maailmassa 60

61 Kiitos! 61