Sisäilma- ja rakennustekninen kuntotutkimus

Transkriptio

1 Sisäilma- ja rakennustekninen kuntotutkimus Ruoritalo Koulutie Kitee

2 2 (15) Ruoritalon sisäilma- ja rakennustekninen kuntotutkimus Kiteen kaupunki, Ari Jumppanen Kiteentie Kitee Ruoritalon sisäilma- ja rakennustekninen kuntotutkimus Yleistietoja kohteesta Kyseessä on 1954 rakennettu 2+1 kerroksinen harjakattoinen koulurakennus, jota on peruskorjattu 1977 ja perusparannettu Salaojitus ja perusmuurin vesieristys on tehty v Kohteessa on koneellinen poistoilmanvaihto. Poisto on toteutettu vesikatolla olevien poistopuhaltimien avulla, lukuun ottamatta 2-kerroksen eskaritiloja, jossa on talotuuletin. Korvausilman saanti tiloihin on järjestetty ikkunakarmeissa olevien korvausilmaventtiilien avulla. Perusmuurirakenteissa todettujen kosteusvaurioiden vuoksi kellarikerros on osastoitu ja alipaineistettu yläpuolisten tilojen suhteen, sulkemalla ilmareitit porrashuoneisiin ja hissikuiluun, sekä asentamalla kellaritilaan poistoimurit. Rakenneliitoksiin ja läpivienteihin on tehty vv tiivistyskorjauksia ja ilmanvaihdon toimintaa on parannettu korvausilmareittejä suurentamalla / lisäämällä. Aikaisemmat tutkimukset Sisäilman mikrobitutkimus, Sisäilmatalo Kärki Oy Homekoiran ilmaisukohtien tutkimus, Sisäilmatalo Kärki Oy Sisäilmatutkimus, Sisäilmatalo Kärki Oy Sisäilmatutkimus, Suomen Sisäilmakeskus Sisäilmatutkimus, Suomen Sisäilmakeskus Sisäilmariskien selvitys ja osittainen kuntotutkimus, Suomen Sisäilmakeskus Toimeksianto Osassa tiloja on edelleen koettu sisäilmaan liitettyjä oireita. Suunnitelluilla tutkimuksilla oli tarkoitus selvittää rakennuksen sisäilman mahdollisia altisteita, niiden lähteitä ja muita sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Tutkimukset Sisäilman mikrobipitoisuuksia ja lajistoa selvitettiin ilmamikrobinäytteiden avulla. Rakenneliitosten ilmavuotoja selvitettiin pistokoeluontoisesti merkkisavulla. Välipohja- ja ulkoseinärakenteiden lämmöneristeiden mikrobiologista kuntoa selvitettiin materiaalimikrobinäytteiden avulla, samalla selvitettiin rakennetyyppi ja eristemateriaali. Tutkimukset tehtiin porareikien kautta, minkä vuoksi rakennetiedot eivät ole täydelliset. Lisäksi selvitettiin rakennuksen paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä pitkäkestoisella mittauksella. Tutkimuskohdat on esitetty liitteenä olevassa paikannuspiirustuksessa. Tutkimusajankohta ja tutkija Marras-joulukuu 2017 Tutkimukset suoritti Sisäilmatalo Kärki Oy:n asiantuntija Jouko Alastalo. Sisäilmatalo Kärki Oy puh sisailmatalo.fi info@sisailmatalo.fi Y-tunnus:

3 3 (15) Ruoritalon sisäilma- ja rakennustekninen kuntotutkimus Yhteenveto Ilmamikrobinäytteitä otettiin kuudesta tilasta. Kahdesta tilasta otetuissa ilmamikrobinäytteissä esiintyi indikaattorimikrobeja, jotka viittaavat mahdollisesti rakenteista kulkeutuvin epäpuhtauksiin. Neljästä tilassa otetuissa näytteissä ei esiintynyt sellaisia mikrobipitoisuuksia tai lajistoa, jotka viittaisivat mikrobilähteeseen rakennuksessa. Tilan 102 lattiarakenne (alapohja) poikkeaa muiden tilojen lattiarakenteista (välipohjat) siten, että se on perustettu maanvaraisesti (alla ei ole kellaria) ja sen lämmöneristeenä on kahden betonilaatan väliin asennettu lastuvillaeriste. Ko. lastuvillaeristeestä otetussa materiaalinäytteessä todettiin runsaasti kosteusvauriomikrobistoa sekä ilmayhteys rakenteen ja sisäilman välillä. Rakenteessa ei todettu normaalista poikkeavaa kosteutta. Osassa välipohjan turve-eristeistä otetuissa näytteissä (3/5) esiintyi runsaasti penicillium-mikrobeja. Osassa näytteistä (2/5) ei todettu mikrobikasvua materiaalissa. Välipohjaeristeinä on käytetty turvetta. Luonnosta peräisin olevissa materiaaleissa esiintyy luonnostaan paljon mikrobeja ilman, että kysymyksessä on kosteusvaurio. Yläpohjan purueristeestä otetussa näytteessä ei todettu mikrobikasvua materiaalissa. Ulkoseinän lämmöneristeistä otetuissa näytteissä (3 kpl) todettiin mikrobikasvua materiaalissa. Pistokoeluontoisessa rakenneilmavuotoselvityksessä ikkunakarmin ja ulkoseinärakenteen liitoskohdat todettiin yleisesti tiiviiksi, yksittäisiä kohtia lukuun ottamatta. Sisäilmanäytteissä ei esiintynyt ulkoseinän lämmöneristeissä todettuja mikrobeja. Rakenneilmavuotoselvityksissä todettiin yleisesti ilmayhteys ala- / välipohjarakenteista sisäilmaan. Osassa tiloista lattianrajoja on tiivistetty massatiivistyksenä. Ikkunakarmien ja ulkoseinän välisissä liitoksissa ei todettu merkittäviä ilmavuotoja, yksittäisiä kohtia lukuun ottamatta. Paine-eromittauksissa todettiin osassa tiloja voimakasta alipaineisuutta, mikä lisää rakenneilmavuotojen määrää. Osassa tiloja paine-ero oli Asumisterveysohjeen suositusten mukaisella tasolla. Johtopäätös: Ilmanäytteiden tuloksia voidaan pitää tavanomaisina. Rakenteissa on vahvat vaurioepäilyt ja vuotoilmareittejä. Nämä yhdistettynä tilojen alipaineisuuteen, altistumisolosuhteet ovat olemassa ja Asumisterveysohjeen soveltamisohjeen mukainen toimenpideraja ylittyy. Sisäilmatalo Kärki Oy puh sisailmatalo.fi info@sisailmatalo.fi Y-tunnus:

4 4 (15) Ruoritalon sisäilma- ja rakennustekninen kuntotutkimus Jatkotoimenpide-esitys Tehdyn tutkimuksen perusteella suositellaan tiloihin sekä ala- ja välipohjarakenteisiin kohdistettavaksi toimenpiteitä, joilla vähennetään altistumisriskiä. Näitä toimenpiteitä ovat mm. ilmavuotoreittien tiivistäminen, jolla estetään kuivaitiöisten mikrobien liikkuminen rakenteista sisäilmaan, sekä rakennuksen painesuhteiden ja niiden hallinnan parantaminen ilmanvaihdollisilla toimenpiteillä. Linoleum -lattiapinnoitteet ovat teknisen käyttöikänsä lopussa, minkä vuoksi niiden uusiminen on suositeltavaa, mikä helpottaa lattiaan liittyvien rakenneliitosten tiivistyskorjauksen toteuttamista. Nykytietämyksen mukaan linoleum -pinnoitteet voivat aiheuttaa joillekin henkilöille oireita. 1-kerroksen tilassa 102, jossa on erilainen lattiarakenne kuin muissa tiloissa, suositellaan alapohjarakenteen korjaamista siten, että uusitaan lattian pintarakenteet, lämmöneristeet mukaan lukien. Samalla parannetaan rakenteen rakennusfysikaalista toimivuutta. Mikäli altistumisriskit halutaan poistaa kokonaan, tulee rakennukseen kohdistaa peruskorjaus- sekä ilmanvaihdon perusparannustoimenpiteitä. Kaikista em. toimenpiteistä tulee laatia korjaussuunnitelma asiaan perehtyneiden rakennesuunnittelijan- ja ilmanvaihtoasiantuntijan toimesta. Sisäilmatalo Kärki Oy puh sisailmatalo.fi Y-tunnus:

5 5 (15) Ruoritalon sisäilma- ja rakennustekninen kuntotutkimus Rakennustekniset kuntotutkimukset ja materiaalimikrobinäytteet Ala- (AP), väli- (VP) ja yläpohjarakenteen (YP) tutkimukset RT1 (tila 102) (RT = rakennetutkimuskohta, joka on esitetty paikannuspiirroksessa) AP-rakenne - linoleum-matto - betonilaatta 40 mm - lastuvillalevyeriste (toja-levy) 30 mm - vesieristyksen olemassaoloa ei selvitetty - kantava tai maanvastainen betonilaatta (rakennetta ei tutkittu) - täyttömaa tai tuulettumaton ilmatila (ei tutkittu) - Eristetilan suhteellinen kosteus 47,4 %, lämpötilassa 13,2 o C, mikä on normaali. - Lattianrajat eivät ole ilmatiiviit, eristetilan sisällä ilma pääsee liikkumaan vapaasti. - Materiaalimikrobinäytteessä (näyte 1) todettiin selvä mikrobikasvu materiaalissa. (A.versicolor +++, A.Restricti +++, sädesienet +++T) RT2 (tila 110) VP-rakenne. - linoleum-matto - betonilaatta 70 mm - tervapaperi - muottilaudoitus 21 mm - koolaus + turve-eriste n. 330 mm - kantava betonilaatta - Lattianrajat eivät ole ilmatiiviit. - Materiaalimikrobinäytteessä (näyte 9) todettiin selvä mikrobikasvu materiaalissa. (Penicillium sp. +++) RT3 (tila 117) VP-rakenne. - linoleum-matto - betonilaatta 70 mm - kevytsoraeriste (Leca-sora) > 300 mm - kantava betonilaatta Sisäilmatalo Kärki Oy puh sisailmatalo.fi info@sisailmatalo.fi Y-tunnus:

6 6 (15) Ruoritalon sisäilma- ja rakennustekninen kuntotutkimus Ilmavirtaus tutkimusreiän kohdalla rakenteen suuntaan (johtuu kellarin alipaineistuksesta). - Lattianrajat eivät ole ilmatiiviit. - Kevytsoraeristeestä ei otettu materiaalimikrobinäytettä. RT4 (tila 216) VP-rakenne. - linoleum-matto - betonilaatta 65 mm - tervapaperi - muottilaudoitus 21 mm - koolaus + turve-eriste n. 300 mm - kantava betonilaatta - Lattianrajat eivät ole ilmatiiviit. - Materiaalimikrobinäytteessä (näyte 4) ei todettu mikrobikasvua materiaalissa. RT5 (tila 214) VP-rakenne. - linoleum-matto - betonilaatta 70 mm - tervapaperi - muottilaudoitus 21 mm - koolaus + turve-eriste n. 300 mm - kantava betonilaatta - Lattianrajat eivät ole ilmatiiviit. - Materiaalimikrobinäytteessä (näyte 5) todettiin selvä mikrobikasvu materiaalissa. (Penicillium sp. +++) RT6 (tila 221) VP-rakenne. - linoleum-matto - betonilaatta 80 mm - tervapaperi - muottilaudoitus 21 mm - koolaus + turve-eriste n. 300 mm - kantava betonilaatta - Lattianrajat eivät ole ilmatiiviit. - Materiaalimikrobinäytteessä (näyte 7) ei todettu mikrobikasvua materiaalissa. Sisäilmatalo Kärki Oy puh sisailmatalo.fi info@sisailmatalo.fi Y-tunnus:

7 7 (15) Ruoritalon sisäilma- ja rakennustekninen kuntotutkimus RT7 tila 206) VP-rakenne. - linoleum-matto - betonilaatta 60 mm - tervapaperi - ei muottilaudoitusta tutkimuskohdassa (koska ulkoseinän välittömässä läheisyydessä) - koolaus + turve-eriste n. 300 mm - kantava betonilaatta - Lattianrajat eivät ole ilmatiiviit. - Materiaalimikrobinäytteessä (näyte 8) todettiin selvä mikrobikasvu materiaalissa. (Penicillium sp. +++, Rhizopus sp. +) RT8 (ullakko, tilan 216 yläpuolelta) YP-rakenne - betoni 80 mm - laudoitus - purueriste < 300 mm - betonilaatta - Tilan 216 katon sähköpistorasian kautta tapahtui ilmavuotoja yläpohjarakenteesta sisäilmaan. - purueristeen yläosasta otetussa materiaalimikrobinäytteessä (näyte 6) ei todettu mikrobikasvua materiaalissa. Ulkoseinärakenteen (US) tutkimukset RT9 (tila 107) parvekkeen kohta US-rakenne (sisäpuolelta lukien) - rappaus 20 mm - tiili (poltettu) 1/1-kivi - mineraalivilla 50 mm - tiili ½-kivi - rappaus - Materiaalimikrobinäytteessä (näyte 2) todettiin selvä mikrobikasvu materiaalissa. (Penicillium sp +++, sädesienet +++T) Sisäilmatalo Kärki Oy puh sisailmatalo.fi info@sisailmatalo.fi Y-tunnus:

8 8 (15) Ruoritalon sisäilma- ja rakennustekninen kuntotutkimus RT10 (tila 110) - US-rakenne on sama kuin kohdassa RT9 - Materiaalimikrobinäytteessä (näyte 3) todettiin epäily mikrobikasvusta materiaalissa. (Penicillium +, muut bakteerit+ (YK), sädesienet + (3)) RT11 (tila 104) - US-rakenne sama kuin kohdassa RT9 - Materiaalimikrobinäytteessä (näyte 10) todettiin selvä mikrobikasvu materiaalissa. (Penicillium +) RT12 (tila 102) US-rakenne (sisäpuolelta lukien) - rappaus 20 mm - tiili (poltettu) 1/1-kivi - ilmaväli 80 mm, tutkimuskohdassa ei havaittu lämmöneristettä - tiili ½-kivi - rappaus Rakenneilmavuototutkimus Rakenneilmavuotoja selvitettiin pistokoeluontoisesti merkkisavun avulla. - Rakenneilmavuotoja todettiin lattian ja seinäliitosten kautta yleisesti. Osassa huoneista lattianrajan tiivistyskorjausten kohdissa ei ollut ilmavuotoja, mutta tiivistyksiä ei ole tehty systemaattisesti. - Ikkunan ja ulkoseinän liitoksista ei tapahtunut merkittäviä ilmavuotoja, yksittäisiä ilmavuotoja lukuunottamatta. Paine-eromittaus Sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa mitattiin jatkuvatallenteisilla data-loggereilla kolmesta eri mittauspisteestä ajanjaksolla Mittauskohdat on esitetty liitteenä olevassa paikannuspiirroksessa merkinnällä Pe. Mittausdata on esitetty alla olevassa grafiikassa (kuva 1). Sisäilmatalo Kärki Oy puh sisailmatalo.fi info@sisailmatalo.fi Y-tunnus:

9 9 (15) Ruoritalon sisäilma- ja rakennustekninen kuntotutkimus Kuva 1. Paine-ero (Pa) sisä- ja ulkoilman välillä. Vihreä väri = H 202 (Otsot), punainen väri = H 215 (Kurret), sininen väri = H 111 (Saukot). Paine-eron tavoitetaso (-5-12 Pa) keltainen alue. Loggeri pysähtyi (virta loppui, minkä vuoksi pysähdyksen jälkeinen käyrä on 0-viivalla. Mittausten perusteella tila 215 oli keskimäärin - 8 Pa ja tila Pa alipaineiset ulkoilmaan nähden, mikä on suositeltavalla (-5-12 Pa) alueella. Tilan 215 ilmanvaihto toimii talotuulettimella ja tehoalueella 1-3 päästään em. suosituslukemiin. 4-tehoa ei ole suositeltavaa käyttää. Tilan 111 alipaineisuus on keskimäärin 20 Pa, mikä on tavoitteellista paine-eroa merkittävästi suurempi. Voimakas alipaineisuus lisää rakenneilmavuotojen määrää ja samalla rakenteista tulevien epäpuhtauksien kulkeutumisriskiä sisäilmaan. Ulkoilman tuuliolosuhteet aiheuttavat osaltaan normaalia ajoittaista painevaihtelua. Sisäilman mikrobimääritys Sisäilman mikrobimittausten avulla voidaan arvioida, ovatko sisäilman mikrobipitoisuudet ja -suvusto tavanomaisia. Arvioinnissa otetaan huomioon rakennuksen sijainti, ikä ja vuodenaika sekä mitattavien tilojen toiminta. Monet normaaliin tilan käyttöön liittyvät toiminnot voivat tilapäisesti kohottaa sisäilman mikrobipitoisuuksia sekä muuttaa lajistoa ja täten vaikuttaa ilmanäytteiden tuloksiin ja tulosten Sisäilmatalo Kärki Oy puh sisailmatalo.fi info@sisailmatalo.fi Y-tunnus:

10 10 (15) Ruoritalon sisäilma- ja rakennustekninen kuntotutkimus tulkintaan. Sisäilmamittauksilla pyritään selvittämään epätavanomainen mikrobilähde (yleensä rakenteiden sisällä oleva mikrobivaurio), joten muut mikrobipitoisuuksiin ja -lajistoon vaikuttavat tekijät tulee mahdollisuuksien mukaan poistaa. Sisäilman mikrobimittauksilla voidaan myös arvioida mikrobien kulkeutumista vaurioituneista tiloista tai epäpuhtauslähteistä muualla, esimerkiksi porraskäytävästä tai kellaritilasta. Tämä edellyttää luonnollisesti sekä tutkittavan sisätilan ilmanäytteiden, että esimerkiksi kellarista otettujen näytteiden mikrobitulosten lajistovertailua. Yksistään ilmanäytteiden avulla ei voida luotettavasti todeta rakenteiden sisällä havaitun mikrobikasvun vaikutusta sisäilmaan. Altistumisen todennäköisyyttä arvioitaessa huomioidaan mm. vaurion laajuus, sijainti, ilmayhteys sisätiloihin ja painesuhteet. Mittausten suositeltavin ajankohta on talvi, maan ollessa lumen ja jään peitossa, jolloin ulkoilman sieniitiöiden ja aktinomykeettien pitoisuudet ovat pienimmillään ja sisäilmassa esiintyvien mikrobien voidaan olettaa olevan peräisin lähes yksinomaan asunnon sisälähteistä. Mikäli sisäilman mikrobimittauksia tehdään sulan maan aikana, samanaikaisesti on otettava näyte myös ulkoilmasta ja selvitettävä ulkoilman mikrobipitoisuus sekä -suvusto. Sisäilman mikrobinäytteiden tulkinta Asumisterveysasetuksen ilmanäytteitä koskevat näytteenotto-ohjeet soveltuvat asunnosta tai muusta oleskelutilasta sekä pääsääntöisesti myös kouluista otettaville näytteille, mutta koulujen osalta on toteutettava erilaista näytteenottostrategiaa. Myös tulosten tulkintaohjeet poikkeavat koulujen osalta. Taajamassa sijaitsevien asuntojen sisäilman sienipitoisuudet pmy/m 3 ovat poikkeavan suuria talviaikaan. Jos myös näytteen mikrobisuvusto on tavanomaisesta poikkeava, mikrobikasvun esiintyminen on todennäköistä. Alle 100 pmy/m 3 :n mikrobipitoisuus voi viitata mikrobikasvustoon asunnossa, mikäli näytteen lajistossa esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja eli ns. kosteusvaurioindikaattoreita. Taajamassa sijaitsevan asunnon talviaikainen sienipitoisuus yli 500 pmy/m 3 on mikrobikasvustoon viittaava. Suuri bakteeripitoisuus (> 4500 pmy/m 3 ) viittaa riittämättömään ilmanvaihtoon tilan käyttöön nähden. Koulurakennusten sisäilman sieni-itiöpitoisuudet ovat yleensä alle 50 pmy/m 3. Vauriotiloissa talviaikaiset pitoisuudet ovat usein pmy/m 3. (Kansanterveyslaitoksen julkaisu C2/2008, Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot, Opas ongelmien selvittämiseen, 2007). Vauriotiloissa talviaikaiset pitoisuudet ovat usein pmy/m³. Kun rakennuksessa otetaan useita näytteitä, vauriottomien rakennusten näytteiden sienien (homeet ja hiivat) mediaanipitoisuus on alle 12 pmy/m³ ja näytteistä saadaan useita tuloksia, joissa pitoisuudet ovat alle menetelmän määritysrajan. Vaurioituneissa koulurakennuksissa sienien mediaanipitoisuus on yleensä yli 20 cfu/m³ (Meklin ym. 2008). Bakteeripitoisuus yli pmy/m³ viittaa tilan käyttöön nähden riittämättömään ilmanvaihtoon. Tuloksia tarkasteltaessa mikrobipitoisuustasojen ohella kiinnitetään huomiota myös lajistoon. Ns. kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja voi esiintyä pieninä pitoisuuksina tavanomaisestikin huoneilmassa. Sädesienet huomioidaan kosteusvaurioindikaattoreina. Sisäilmatalo Kärki Oy puh sisailmatalo.fi info@sisailmatalo.fi Y-tunnus:

11 11 (15) Ruoritalon sisäilma- ja rakennustekninen kuntotutkimus Asuntojen ja muiden oleskelutilojen tai koulujen lisäksi toimistotyyppisissä rakennuksissa, joissa ei ole todettu kosteusvaurioita, sisäilman sieni-itiöpitoisuudet ovat yleensä alle 50 pmy/m³. Bakteeripitoisuus yli 600 pmy/m³ viittaa riittämättömään ilmanvaihtoon tai epätavanomaiseen mikrobilähteeseen. Tuloksia tarkasteltaessa mikrobipitoisuustasojen ohella kiinnitetään huomiota myös lajistoon. Ns. kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja voi esiintyä pieninä pitoisuuksina tavanomaisestikin huoneilmassa. Sädesienien esiintyminen yli 5 pmy/m³ pitoisuuksina toimistojen sisäilmassa viittaa mikrobikasvuun rakennuksessa. (Salonen ym. 2007, TTL 2011). Muiden kuin edellä mainittujen tilojen sisäilman sieni-itiöpitoisuuksille ei ole olemassa vertailuaineistoa. Näiden tilojen sisäilman mikrobinäytteiden mikrobilajiston tavanomaisuutta arvioitaessa on erityisesti otettava huomioon tilojen toiminnoista tai muista mahdollisista havaituista lähteistä johtuvat taustapitoisuudet sekä rakennustekniset havainnot. Asuinrakennusten sisäilman sienilajistoon vaurioituneissa ja ei-vaurioituneissa rakennuksissa on otettu kantaa sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa. Sisäilmassa yleisesti esiintyviä sienisukuja ja -ryhmiä ovat Penicillium, Aspergillus, Cladosporium ja hiivat. Yleisin ja runsaimmin esiintyvä sienisuku sisäilmassa on Penicillium. Muiden kuin Penicillium-sienten esiintyminen valtalajina sisäilmanäytteissä voidaan pitää epätavanomaisena. Ilmanäytteiden tulokset Ilmanäytteitä otettiin sisätiloista yhteensä 6 kpl. Näytteet otettiin Andersen 6-vaihekeräimellä. Näytteenotto suoritettiin STM:n Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaisesti. Näytteet otettiin koulupäivän ulkopuolella. Näytteet analysoitiin Mikrobioni Oy:n laboratoriossa Kuopiossa. Näytteenottokohdat on esitetty liitteenä olevassa paikannuspiirroksessa merkinnällä (IM). Yhteenveto sisäilman mikrobimäärityksistä on esitetty alla olevassa taulukossa. Laboratorion analyysivastaukset kokonaisuudessaan ovat liitteenä. Sisäilmatalo Kärki Oy puh sisailmatalo.fi info@sisailmatalo.fi Y-tunnus:

12 12 (15) Ruoritalon sisäilma- ja rakennustekninen kuntotutkimus Taulukko 1. Yhteenveto sisäilman mikrobimääritystuloksista Näytteenotto- Tulosyhteenveto kohta IM1, Tila 102 IM2, Aula 110 IM3, Tila 117 IM4, Tila 211/216 IM5, Tila 221 IM6, Tila 202 Suuri homepitoisuus (90 pmy/m 3 ), mutta pääasiassa steriilejä. Indikaattorimikrobia vain yksittäinen pesäke (A. Restricti 3 pmy/m 3 ). Pieni bakteeripitoisuus (12 my/m 3 ). Suuri homepitoisuus (100 pmy/m 3 ), mutta pääasiassa steriilejä (YK). Pieni bakteeripitoisuus (18 pmy/m 3 ). Suuri homepitoisuus (63 pmy/m 3 ), mutta pääasiassa steriilejä. Pieni bakteeripitoisuus (3 pmy/m 3 ). Suuri homepitoisuus (63 pmy/m 3 ), mutta pääasiassa steriilejä. Pieni bakteeripitoisuus (3 pmy/m 3 ). Suuri homepitoisuus (100 pmy/m 3 ), mutta pääasiassa steriilejä (YK). Pieni bakteeripitoisuus (3 pmy/m 3 ). Suuri homepitoisuus (120 pmy/m 3 ), mutta pääasiassa steriilejä (YK). Kuitenkin indikaattorimikrobeita (Oidiodendron 6 pmy/m 3, A.fumingatus 3 pmy/m 3 ). Pieni bakteeripitoisuus (<mr y/m 3 ). pmy = pesäkkeen muodostavaa yksikköä Johtopäätös Epäily mikrobilähteestä rakennuksessa, johtuen steriileiden pitoisuudesta. A.Restrictiä todettiin myös tilan lattian tojax-eristeestä otetussa materiaalinäytteessä. Epäily mikrobilähteestä rakennuksessa, johtuen steriileiden pitoisuudesta. Epäily mikrobilähteestä rakennuksessa, johtuen steriileiden pitoisuudesta. Epäily mikrobilähteestä rakennuksessa, johtuen steriileiden pitoisuudesta. Epäily mikrobilähteestä rakennuksessa, johtuen steriileiden pitoisuudesta. Epäily mikrobilähteestä rakennuksessa. YK = pesäkkeen ylikasvu maljalla, jolloin kysymyksessä on nopeakasvuinen mikrobi, joka leviää maljalla nopeasti peittäen muut mahdolliset pesäkkeet helposti alleen < mr = alle määritysrajan Näytteissä valtalajina olevat steriilit voivat olla ulkoilmasta peräisin, koska eristeistä otetuissa materiaalinäytteissä niitä ei todettu esiintyvän. Ulkoilma voi tilapäisesti kohottaa sisäilman mikrobipitoisuutta tai muuttaa mikrobilajistoa. Näytteessä 1 (tila 102) olevat yksittäiset pesäkehavainnot indikaattorimikrobeista (A.Restricti) voivat olla tavanomaisia missä tahansa huoneilmassa. Kuitenkin ko. lajistoa todettiin olevan runsaasti tilan lattian tojax-eristeestä otetussa materiaalinäytteessä, joten ko. mikrobit voivat kulkeutua sisäilmaan todettujen lattianrajan epätiiviiden rakenneliitosten kautta. Vuonna 2015 otetussa ilmanäytteessä todettiin samassa tilassa esiintyvän myös em. mikrobia yksittäisiä (2 kpl) pesäkkeitä. Näytteestä 1 esitettyjä huomiota lukuun ottamatta, otettujen ilmanäytteissä todetut sisäilman mikrobipitoisuudet tai -lajisto ovat tavanomaisia näytteiden 2-5 osalta, tulkinnalla, että steriilit mikrobit ovat ulkoilmasta. Sisäilmatalo Kärki Oy puh sisailmatalo.fi info@sisailmatalo.fi Y-tunnus:

13 13 (15) Ruoritalon sisäilma- ja rakennustekninen kuntotutkimus Muita havaintoja Tilojen lattiapäällysteenä on käytetty pääasiassa linoleum-mattoa. Useassa tilassa oli aistittavissa linoleumille tyypillistä hajua. Linoleum päällysteen keskimääräinen käyttöikä (normaali rasitus 30 vuotta) on ylitetty. Kuva 1. Ilmanäytteenotto tilassa 102. Kuva 2. Ilmanäytteenotto tilassa 110. Kuva 3. Ilmanäytteenotto tilassa 117. Kuva 4. Ilmanäytteenotto tilassa 211 / 216. Kuva 5. Ilmanäytteenotto tilassa 221. Kuva 6. Ilmanäytteenotto tilassa 202. Sisäilmatalo Kärki Oy puh sisailmatalo.fi info@sisailmatalo.fi Y-tunnus:

14 14 (15) Ruoritalon sisäilma- ja rakennustekninen kuntotutkimus Sisäilmatalo Kärki Oy Joensuussa Milja Kiiskinen, RI rakennusterveysasiantuntija VTT-C Jouko Alastalo, RI asiantuntija Liitteet: Paikannuspiirrokset 2 kpl Analyysivastaukset 2 kpl IA , RM Lähteet: Jakelu Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista, STM Asumisterveysasetuksen soveltamisohje (osa IV), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira 8/2016 Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen, Työterveyslaitos 2016 Ari Jumppanen, Kiteen kaupunki Sisäilmatalo Kärki Oy arkisto Sisäilmatalo Kärki Oy puh sisailmatalo.fi info@sisailmatalo.fi Y-tunnus:

15

16

17 raportti IA Jouko Alastalo Sisäilmatalo Kärki Oy Rekkatie Joensuu TULOSRAPORTTI KOHDE: Ruoritalo NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Jouko Alastalo, Sisäilmatalo Kärki Oy, Näytteet on vastaanotettu laboratorioon ANALYYSIT: Näytteet otettiin Andersen 6-vaihekeräimellä käyttäen mallasuute- (M2) ja dikloran-glyseroli-18 (DG18)-alustoja homeille ja tryptoni-hiivauute-glukoosi-alustaa (THG) bakteereille. Elatusalustoja pidettiin +25 C:ssa 7 vuorokautta mesofiilisten sienien (homeet ja hiivat) ja kokonaisbakteeripitoisuuksien määrittämiseksi ja yhteensä 14 vuorokautta sädesienien määrittämiseksi (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa IV). Homeet tunnistettiin mikroskopoimalla suku- tai lajitasolle. TULOKSEN TULKINTA: Koulurakennuksista otettujen ilmanäytteiden tulkintaohjeet koskevat vain kivirakenteisia kouluja. Ilmanäytteitä ei suositella käytettäväksi puurakenteisen koulun mikrobivaurion toteamiseen (Meklin ym. 2008). Kivirakenteisissa kouluissa sisäilman sieni-itiöpitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asuntojen sisäilman pitoisuudet ja yleensä alle 50 pmy/m³ (Meklin ym. 2008). Yksittäisten, 1-2 näytteen suurempi pitoisuus voi viitata kyseisessä tilassa olevaan poikkeukselliseen mikrobilähteeseen ja vaurioon tai muuhun ns. normaalilähteeseen. Vauriotiloissa talviaikaiset pitoisuudet ovat usein pmy/m³. Kun rakennuksessa otetaan useita näytteitä, vauriottomien rakennusten näytteiden sienien (homeet ja hiivat) mediaanipitoisuus on alle 12 pmy/m³ ja näytteistä saadaan useita tuloksia, joissa pitoisuudet ovat alle menetelmän määritysrajan. Vaurioituneissa koulurakennuksissa sienien mediaanipitoisuus on yleensä yli 20 cfu/m³ (Meklin ym. 2008). Bakteeripitoisuus yli pmy/m³ viittaa tilan käyttöön nähden riittämättömään ilmanvaihtoon. Tuloksia tarkasteltaessa mikrobipitoisuustasojen ohella kiinnitetään huomiota myös lajistoon. Ns. kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja voi esiintyä pieninä pitoisuuksina tavanomaisestikin huoneilmassa. Sädesienet huomioidaan kosteusvaurioindikaattoreina. Mikrobihaittaa ei voida todentaa yksinomaan ilmanäytteiden perusteella. MÄÄRITYSRAJA: Näytteenottoaika vaikuttaa määritysrajaan. Esimerkiksi 10 minuutin näytteenottoajalla määritysraja on 4 pmy/m³ ja 15 minuutin näytteenottoajalla määritysraja on 2 pmy/m³. Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 1/6 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

18 raportti IA MITTAUSEPÄVARMUUS: Laboratorion menetelmäkohtainen mittausepävarmuus on homeille 12 % (M2-alusta) ja 11 % (DG18-alusta) sekä muille bakteereille 9 % (THG-alusta). Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä todellisen arvon voidaan valitulla todennäköisyydellä katsoa olevan. Mittausepävarmuus on huomioitu tulosten tulkinnassa. YHTEENVETO TULOKSISTA: Tässä tulosraportissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä. Tarkemmat analyysitulokset on esitetty raportin lopussa. Alla olevassa yhteenvetotaulukossa mikrobikasvun esiintymistä on havainnollistettu värillä/tummennuksella: ei viitettä mikrobilähteestä rakennuksessa epäily mikrobilähteestä rakennuksessa vahva viite mikrobilähteestä rakennuksessa Näyte: Tulosyhteenveto: Johtopäätös: 1, Tila 102 suuri homepitoisuus, mutta pääasiassa steriilejä, indikaattorimikrobia vain yksittäinen pesäke. Pieni bakteeripitoisuus epäily mikrobilähteestä rakennuksessa 2, Aula 110 suuri homepitoisuus, mutta pääasiassa steriilejä. Pieni bakteeripitoisuus epäily mikrobilähteestä rakennuksessa 3, Tila 117 suuri homepitoisuus, mutta pääasiassa steriilejä. Pieni bakteeripitoisuus epäily mikrobilähteestä rakennuksessa 4, Tila 211 / 210 suuri homepitoisuus, mutta pääasiassa steriilejä. Pieni bakteeripitoisuus epäily mikrobilähteestä rakennuksessa 5, Tila 221 suuri homepitoisuus, mutta pääasiassa steriilejä. Pieni bakteeripitoisuus epäily mikrobilähteestä rakennuksessa 6, Tila 202 suuri homepitoisuus, mutta pääasiassa steriilejä, kuitenkin myös indikaattorimikrobeita. Pieni bakteeripitoisuus epäily mikrobilähteestä rakennuksessa Lisätietoja: Näytealustojen toimitus laboratorioon on kestänyt poikkeuksellisen pitkään. Kuljetusolosuhteet ovat voineet vaikuttaa tuloksiin ja niistä tehtyihin tulkintoihin. Näytteissä valtalajina olevat steriilit voivat olla ulkoilmasta peräisin. Myös tilassa 1 ollut joulukuusi on voinut vaikuttaa sisäilman mikrobipitoisuuksiin ja lajistoon. Yksittäiset pesäkehavainnot indikaattorimikrobeista voivat olla Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 2/6 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

19 raportti IA tavanomaisia missä tahansa huoneilmassa. Ulkoilma ja monet tavanomaiset toiminnot (esimerkiksi oppilaiden liikkuminen ulkoa sisälle) voivat tilapäisesti kohottaa sisäilman mikrobipitoisuutta tai muuttaa mikrobilajistoa. Johtopäätös mahdollisesta rakennuksessa olevasta mikrobilähteestä voidaan tehdä, jos taustalähteiden kuten ulkoilman vaikutus voidaan pois sulkea. Johtopäätökset kosteus- ja mikrobivauriosta eivät voi perustua ainoastaan ilmanäytteiden tuloksiin, vaan tueksi tarvitaan aina myös rakennustekniset selvitykset. Kuopiossa, Marja Hänninen Mikrobioni Oy Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 3/6 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

20 raportti IA ANALYYSITULOKSET: Yksittäisten mikrobisukujen ja/tai lajien osuudet lasketaan osuuksina kokonaispitoisuudesta, joten alla olevassa taulukossa esitetty todellinen kokonaispitoisuus voi laskennallisista syistä poiketa hieman yksittäisten sukujen summasta. Tulokset ilmoitetaan kahden merkitsevän numeron tarkkuudella. Mikrobilähteeseen viittaavat tulokset on esitetty tummennettuna ja kosteusvaurioindikaattorimikrobit tähdellä. Lyhenteiden selitykset: pmy = pesäkkeen muodostavaa yksikköä YK = pesäkkeen ylikasvu maljalla, jolloin kysymyksessä on nopeakasvuinen mikrobi, joka leviää maljalla nopeasti peittäen muut mahdolliset pesäkkeet helposti alleen < mr = alle määritysrajan * = kosteusvaurioindikaattori Näyte: 1, Tila 102 (tutkimustunnus: IA171494) HOMEET JA HIIVAT (pmy/m³) (pmy/m³) BAKTEERIT (pmy/m³) Kokonaispitoisuus Kokonaispitoisuus 12 steriilit muut bakteerit 12 Cladosporium sp *sädesienet <mr Penicillium sp. 6 3 hiivat 3 Aphanocladium sp. 3 *Aspergillusryhmä Restricti 3 Näyte: 2, Aula 110 (tutkimustunnus: IA171495) HOMEET JA HIIVAT (pmy/m³) (pmy/m³) BAKTEERIT (pmy/m³) Kokonaispitoisuus Kokonaispitoisuus 18 steriilit 57(YK) 15 muut bakteerit 18 Penicillium sp *sädesienet <mr Cladosporium sp. 9 3 Aphanocladium sp. 6 basidiomykeetit 3 Myrmecridium sp. 3 Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 4/6 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

21 raportti IA Näyte: 3, Tila 117 (tutkimustunnus: IA171496) HOMEET JA HIIVAT (pmy/m³) (pmy/m³) BAKTEERIT (pmy/m³) Kokonaispitoisuus Kokonaispitoisuus 6 steriilit muut bakteerit 6 Cladosporium sp. 21 *sädesienet <mr Penicillium sp. 3 9 hiivat 6 Cunninghamella sp. 3 Näyte: 4, Tila 211 / 210 (tutkimustunnus: IA171497) HOMEET JA HIIVAT (pmy/m³) (pmy/m³) BAKTEERIT (pmy/m³) Kokonaispitoisuus Kokonaispitoisuus 3 steriilit muut bakteerit 3 Cladosporium sp. 6 *sädesienet <mr Acrodontium sp. 3 Cunninghamella sp. 3 Näyte: 5, Tila 221 (tutkimustunnus: IA171498) HOMEET JA HIIVAT (pmy/m³) (pmy/m³) BAKTEERIT (pmy/m³) Kokonaispitoisuus Kokonaispitoisuus 3 steriilit 84(YK) 24 muut bakteerit 3 Cunninghamella sp. 6 *sädesienet <mr hiivat 6 3 Cladosporium sp. 6 Penicillium sp. 6 Näyte: 6, Tila 202 (tutkimustunnus: IA171499) HOMEET JA HIIVAT (pmy/m³) (pmy/m³) BAKTEERIT (pmy/m³) Kokonaispitoisuus Kokonaispitoisuus <mr steriilit 96(YK) 39 Penicillium sp Cladosporium sp. 6 *Oidiodendron sp. 6 *Aspergillus fumigatus 3 Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 5/6 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

22 raportti IA VIITTEET: Asumisterveysasetus 545/2015. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Helsingissä Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Osa IV Asumisterveysasetus 20. Valvira ohje 8/2016. Meklin, Putus, Hyvärinen, Haverinen-Shaughnessy, Lignell, Nevalainen. Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 2/2008. Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 6/6 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

23 raportti RM Jouko Alastalo Sisäilmatalo Kärki Oy Rekkatie Joensuu TULOSRAPORTTI KOHDE: Ruoritalo NÄYTTEET: Rakennusmateriaalinäytteet on ottanut Jouko Alastalo, Sisäilmatalo Kärki Oy, Näytteet on vastaanotettu laboratorioon ja viljelty Näytteitä ei ole toimitettu laboratorioon Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa esitetyssä kolmessa vuorokaudessa. ANALYYSIT: Materiaalinäytteistä määritettiin homeiden ja bakteerien määrä suoraviljelymenetelmällä. Hienonnettua materiaalia ripoteltiin noin 0,5 ml suoraan elatusalustoille. Homeet viljeltiin mallasuute- (M2) ja dikloran-glyseroli-18 (DG18)-alustalle ja bakteerit tryptoni-hiivauute-glukoosi-alustalle (THG). Elatusalustoja pidettiin +25 C:ssa 7 vuorokautta mesofiilisten sienien (homeet ja hiivat) ja kokonaisbakteeripitoisuuksien määrittämiseksi ja yhteensä 14 vuorokautta sädesienien määrittämiseksi. (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa IV). Homeet tunnistettiin mikroskopoimalla suku- tai lajitasolle. Bakteereista tunnistettiin sädesienet. TULOKSEN TULKINTA: Tulokset tulkitaan käyttäen Mikrobioni Oy:n omaa validointiaineistoa. tulkinta ei mikrobikasvua materiaalissa tulos elatusalustalla - sienten pesäkemäärä: + JA - bakteerien pesäkemäärä: + JA - korkeintaan 2 indikaattorimikrobipesäkettä (mukaan lukien sädesienet) epäily mikrobikasvusta materiaalissa - sienten pesäkemäärä: ++ TAI - vähintään 3 indikaattorimikrobipesäkettä (mukaan lukien sädesienet) TAI - bakteerien pesäkemäärä: +++ selvä mikrobikasvu materiaalissa - sienten pesäkemäärä: +++ TAI - sädesienipesäkemäärä: +++ MÄÄRITYSRAJA: Menetelmän määritysraja on 1 pmy/0,5 ml. Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 1/6 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

24 raportti RM MITTAUSEPÄVARMUUS Laboratorion menetelmäkohtainen mittausepävarmuus on homeille 11 % (M2-alusta) ja 12 % (DG18-alusta) sekä THG:llä muille bakteereille 21 % ja sädesienille 30 %. Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä todellisen arvon voidaan valitulla todennäköisyydellä katsoa olevan. Mittausepävarmuus on huomioitu tulosten tulkinnassa. YHTEENVETO TULOKSISTA: Tässä tulosraportissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä. Tarkemmat analyysitulokset on esitetty raportin lopussa. Alla olevassa yhteenvetotaulukossa mikrobikasvun esiintymistä on havainnollistettu värillä/tummennuksella: ei mikrobikasvua materiaalissa epäily mikrobikasvusta materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa Näyte: Tulosyhteenveto: Johtopäätös: 1, lastuvillalevy, H 117 AP-eriste. lp paljon homeita, indikaattorimikrobeita. selvä mikrobikasvu materiaalissa Bakteereissa paljon sädesieniä 2, mineraalivilla, H107. US-eriste. lp , mineraalivilla, H120. US-eriste. lp paljon homeita, bakteereissa paljon sädesieniä vähän homeita ja bakteereita, mutta indikaattorimikrobia selvä mikrobikasvu materiaalissa epäily mikrobikasvusta materiaalissa 4, turve, H 216. VP-eriste. yläosa vähän homeita ja bakteereita ei mikrobikasvua materiaalissa 5, turve, H 214. VP-eriste. yläosa paljon homeita, indikaattorimikrobeita. Vähän bakteereita selvä mikrobikasvu materiaalissa 6, kutteripuru, H 216 yläpuolelta. vähän homeita ja bakteereita YP-eriste. yläosa 7, turve, H 221. VP-eriste. yläosa vähän homeita ja bakteereita, indikaattorimikrobia vain yksittäinen pesäke 8, turve, H 206. VP-eriste. yläosa. heti paljon homeita, vähän bakteereita us:n vierestä ei mikrobikasvua materiaalissa ei mikrobikasvua materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa 9, turve, H 110. VP-eriste. us:tä mm paljon homeita, indikaattorimikrobeita. Vähän bakteereita selvä mikrobikasvu materiaalissa 10, mineraalivilla, H 104. Us-eriste paljon homeita, bakteerit alle määritysrajan selvä mikrobikasvu materiaalissa Lisätietoja: Luonnosta peräisin olevissa materiaaleissa, kuten turpeessa voi luonnostaankin olla paljon mikrobeja ilman, että Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 2/6 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

25 raportti RM kysymyksessä on kosteusvaurio. Vastaavasti ulkoilman tai maaperän kanssa kosketuksissa olevissa materiaaleissa voi esiintyä huomattavia määriä mikrobeja, mikä ei aina ole seurausta materiaalien kastumisesta ja sitä seuranneesta mikrobikasvusta, vaan esimerkiksi ilmavirtojen mukana kertyneistä ulkoilman mikrobeista tai materiaalin maaperäkontaktista aiheutuneesta kontaminaatiosta. Korjausjohtopäätösten tekemiseen tarvitaan tiedot myös teknisistä havainnoista. Kuopiossa, Marja Hänninen Mikrobioni Oy Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 3/6 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

26 raportti RM ANALYYSITULOKSET: Merkintöjen selitykset: Merkintä M2 ja DG18 (sienet) THG (sädesienet) THG (muut bakteerit) + alle 30 alle 20 alle tai yli 20 tai yli 75 tai yli < mr = alle määritysrajan YK = pesäkkeen ylikasvu maljalla, jolloin kysymyksessä on nopeakasvuinen mikrobi, joka leviää maljalla nopeasti peittäen muut mahdolliset pesäkkeet helposti alleen T = maljat täynnä pesäkkeitä, tarkkaa pesäkemäärää ei voitu laskea. * = kosteusvaurioindikaattori. Kosteusvaurioindikaattorimikrobien osalta on myös ilmoitettu pesäkemäärä. Mikrobikasvuun viittaavat tulokset on esitetty tummennettuna. Näyte: 1, lastuvillalevy, H 117 AP-eriste. lp (tutkimustunnus: RM176580) HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä Kokonaismäärä +++ Penicillium sp. + muut bakteerit + *Aspergillus versicolor +++(T) +++(T) *sädesienet +++(T) *Aspergillusryhmä Restricti +++(T) Näyte: 2, mineraalivilla, H107. US-eriste. lp (tutkimustunnus: RM176581) HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä Kokonaismäärä +++ Penicillium sp muut bakteerit <mr *sädesienet +++(T) Näyte: 3, mineraalivilla, H120. US-eriste. lp (tutkimustunnus: RM176582) HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä + + Kokonaismäärä + Penicillium sp. + + muut bakteerit +(YK) *sädesienet +(3) Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 4/6 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

27 raportti RM Näyte: 4, turve, H 216. VP-eriste. yläosa (tutkimustunnus: RM176583) HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä + + Kokonaismäärä + Penicillium sp. + + muut bakteerit + *sädesienet <mr Näyte: 5, turve, H 214. VP-eriste. yläosa (tutkimustunnus: RM176584) HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä Kokonaismäärä + *Aspergillus versicolor +(1) muut bakteerit +(YK) Penicillium sp *sädesienet +(7) Näyte: 6, kutteripuru, H 216 yläpuolelta. YP-eriste. yläosa (tutkimustunnus: RM176585) HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä + + Kokonaismäärä + Penicillium sp. + + muut bakteerit + *sädesienet <mr Näyte: 7, turve, H 221. VP-eriste. yläosa (tutkimustunnus: RM176586) HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä + + Kokonaismäärä + Penicillium sp. + + muut bakteerit + *Paecilomyces sp. +(1) *sädesienet <mr Näyte: 8, turve, H 206. VP-eriste. yläosa. heti us:n vierestä (tutkimustunnus: RM176587) HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä Kokonaismäärä + Rhizopus sp. + muut bakteerit + Penicillium sp *sädesienet <mr Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 5/6 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

28 raportti RM Näyte: 9, turve, H 110. VP-eriste. us:tä mm (tutkimustunnus: RM176588) HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä Kokonaismäärä + *Aspergillus ustus +(2) muut bakteerit + Penicillium sp *sädesienet +(1) Näyte: 10, mineraalivilla, H 104. Us-eriste (tutkimustunnus: RM176589) HOMEET JA HIIVAT (pmy/malja) (pmy/malja) BAKTEERIT (pmy/malja) Kokonaismäärä Kokonaismäärä <mr Penicillium sp VIITTEET: Asumisterveysasetus 545/2015. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Helsingissä Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Osa IV Asumisterveysasetus 20. Valvira ohje 8/2016. Reiman M, Haatainen S, Kallunki H, Kujanpää L, Laitinen S, Rautiala S. Laimennossarja ja suoraviljelymenetelmien käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä. Sisäilmastoseminaari, Sisäilmayhdistyksen raportti 13, s Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 6/6 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.