Naantalin kaupunki Asemakaavan selostus Ak-343 sivu 1/13 Ympäristövirasto maankäyttöosasto kaavoitus

Transkriptio

1 Naantalin kaupunki Asemakaavan selostus Ak-343 sivu 1/13 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Naantalin kaupunki Ak-343 MERIMASKUN KIRKONKYLÄN POSTIMÄEN TILAN ASEMAKAAVAMUUTOS Asemakaavamuutos koskee: Merimaskun kirkonkylän osaa korttelia 94, sekä maatalousaluetta (MT). Asemakaavan muutoksella muodostuu: Merimaskun kirkonkylän osa korttelia 94. Kaavakäsittelyt: Vireilletulo: Kuulutettu kaavoituskatsauksessa 2015 Käsittelyt: OAS Kaavoitus- ja ympäristölautakunta kaavaluonnos: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta kaavaehdotus: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

2 Naantalin kaupunki Asemakaavan selostus Ak-343 sivu 2/ Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Merimaskun kirkonkylän taajamassa Kirkkosalmen länsirannan tuntumassa. Aluetta rajaa pohjoisessa Postitalon mäki, idässä Niittyvahdintie, etelässä Killaistentie ja lännessä Santalan sekä Santala II tilat. Ote peruskartasta. Alueen sijainti on osoitettu kartalla punaisella ympyrällä (kartta ei ole mittakaavassa). 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavamuutoksen nimi on Merimaskun kirkonkylän Postimäen tilan asemakaavamuutos. Tehtävänä on laatia asemakaavan muutos Merimaskun kirkonkylän taajamaan, Postipellon kiinteistölle. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa varattu maatalousalueeksi (MT). Asemakaavan muutos koskee osaa Merimaskun kirkonkylän asemakaavaa ak-12. Tarkoituksena on muuttaa asemakaavaa siten, että se sallii täydentävää asuinrakentamista alueelle. Asemakaavassa tutkitaan eri tehokkuuksien mukaisia ratkaisuja sekä näiden sopivuutta Merimaskun kirkonkylän taajamaan. Suunnittelualueen pinta-ala on 2920 m2.

3 Naantalin kaupunki Asemakaavan selostus Ak-343 sivu 3/ Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Aluevaraukset... 12

4 Naantalin kaupunki Asemakaavan selostus Ak-343 sivu 4/ Korttelialueet Kaavan vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta... 13

5 Naantalin kaupunki Asemakaavan selostus Ak-343 sivu 5/ Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1 Asemakaavan seurantalomake Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Merimaskun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 4. Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto. Jyväskylä Merimaskun maisemahistoriallinen selvitys TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Käynnistäminen Asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Vireilletulosta on kuulutettu kaavoituskatsauksessa OAS ja kaavaluonnos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsiteltiin kaavoitus- ja ympäristölautakunnassa sekä asemakaavaluonnos käsiteltiin kaavoitus- ja ympäristölautakunnassa Kaavaluonnoksesta varattiin osallisille mahdollisuus mielipiteen esittämiseen MRL 30 :n mukaisesti, valmisteluaineisto oli nähtävillä Naantalin ympäristöviraston maankäyttöosastolla sekä kaupungin internet-sivuilla. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa asemakaavaa siten, että se sallii täydentävää asuinrakentamista alueelle. Asemakaavassa tutkitaan eri tehokkuuksien mukaisia ratkaisuja sekä näiden sopivuutta Merimaskun kirkonkylän taajamaan. Kaavaehdotus Kaavaluonnoksesta ei saatu lausuntoja eikä mielipiteitä. Asemakaavatyötä on jatkettu ympäristöviraston maankäyttöosastolla asemakaavaehdotukseksi. 2.2 Asemakaava Ympäristöviraston maankäyttöosastolla on laadittu Merimaskun kirkonkylän Postimäen asemakaavan muutosluonnos, jossa on esitetty maankäytön periaatteet maankäyttöluonnosten sekä maanomistajien kanssa käytyjen neuvotteluiden perusteella. Maankäyttöosasto on tiedustellut Rintala tilan maanomistajan halukkuutta osallistua asemakaavamuutokseen. Maanomistaja ei halua osallistua asemakaavamuutokseen, joten Rintalan tila on rajattu pois asemakaavaluonnoksesta.

6 Naantalin kaupunki Asemakaavan selostus Ak-343 sivu 6/13 Asemakaavamuutosalueen luoteisosan tilat Mäkilä ja Marjala (sama maanomistaja) ovat asemakaavamuutosalueella. Asemakaavamuutos edellä mainituilla tiloilla on tekninen muutos. Asemakaavan käyttötarkoitusalueet muodostetaan kiinteistörajojen mukaisiksi. Tilojen rakennusoikeutta eikä olemassa olevia asemakaavamääräyksiä muuteta. Postipellon maanomistajien kanssa käydyssä neuvottelussa Postipellon tilan kokonaiskerrosalaksi määriteltiin enimmillään 500 k-m2. Asemakaavaluonnoksessa tontteja muodostetaan Postipellon tilalle kaksi erillispientalotonttia. Tonttikohtainen rakennusoikeus on 200 k-m2 (asuinrakennus) ja 50 k-m2 (talousrakennus). Tonttien pinta-alat ovat noin m2. Tonteille on osoitettu rakennusalat asuinrakennukselle ja talousrakennukselle. Asuinrakennusten rakennusalat on sijoitettu tonttien koillisosaan jolloin tonttien eteläja lounaisosat jäävät oleskelualueiksi. Talousrakennukset on sijoitettu Niittyvahdintie reunaan. Talousrakennuksista ohjeellisen tontin 1 talousrakennus on sijoitettu aiemmin puretun talousrakennuksen rakennuspaikalle. Tontin 2 Killaistentien reunaan on osoitettu merkintä, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Merkinnällä ohjataan liittymä asuntokadulle Niittyvahdintielle liikenteelle vähempi arvoiseen ilmansuuntaan. Asemakaavalla ei muodosteta uusia katualueita. Alueella on olemassa oleva vesihuoltojärjestelmä, johon asemakaavalla muodostuvat rakennuspaikat liitetään. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Postimäen asemakaava-alue sijaitsee Merimaskun kirkosta luoteeseen. Aluetta rajaavat kirkonkylän taajaman asuinrakennukset, peltoaukeat ja urheilukenttä. Suunnittelualueella ei sijaitse rakennuksia. Suunnittelualue on avointa maisematilaa, entistä hakamaata - peltoa, jota hoidetaan nykyään niittynä. Maanpinnan nykyinen korkeus vaihtelee noin +4,0 ja +8,0 m välillä. Alue on pienilmasto-olosuhteiltaan suotuisa rakennuspaikka. Merimaskun luontokohteet on inventoitu yleiskaavaan liittyen Inventoinnissa suunnittelualueella ei ollut harvinaisia luontokohteita. Merimaskun vuonna 1726 valmistunut kirkko ympäristöineen kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kohteisiin. Alueen ainutlaatuisuutta lisäävät kirkkoa ympäröivä hirsiaita sekä kirkonkylän torppariasutus, josta on vielä jäänteenä lukuisia asumuksia. Kirkonkylän vieressä sijaitseva Tammisaaren tilakokonaisuus on niin ikään sisällytetty valtakunnallisiin suojelukohteisiin. Tammisaaren rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta. Rakennetun ympäristön kannalta merkittäviä ovat myös aluetta ympäröivät avoimet peltomaisemat. Kulttuurimaisemaan kuuluvat myös ulkorakennukset; navetat, aitat ja ladot. Aluetta koskee Merimaskun maisemahistoriallinen selvitys 8/1995, jossa todetaan Merimaskulaisesta maisemasta yleisesti:

7 Naantalin kaupunki Asemakaavan selostus Ak-343 sivu 7/13 Merimaskun vanhalle kulttuurimaisemalle on tyypillistä sen mosaiikkimaisuus: avoimen peltomaiseman lomittuminen metsien ja kallioiden väliin, asutus- ja rakennusryhmien pienimuotoisuus ja meren sekä saarien luomat vaihtelevat maisemat. Maisemalle arvokkaita elementtejä ovat vanhat, maastoa myötäilevät soratiet, asutus sekä siihen liittyen yksittäiset rakennustaiteellisesti arvokkaat rakennukset, avoin viljelymaisema sekä mereen ja lähinnä kalastukseen liittyvät rakennelmat (rantahuoneet). Monimuotoisuutta maisemakuvaan tuovat maisemaa jäsentävät kivi- ja puuaidat, pientareet, metsäsaarekkeet ja kiviröykkiöt peltojen reunoilla Rakennettu ympäristö Asuminen ja palvelut Suunnittelualueella ei sijaitse asuntoja, mutta se liittyy kiinteästi Merimaskun kirkonkylän taajamaan. Lähin kauppa sijaitsee noin 3,5 km:n päässä Merimaskuntie 101:ssä. Naantalin keskusta sijaitsee noin 11 kilometrin päässä. Merimaskun koulu sijaitsee noin kahden kilometrin päässä suunnittelualueelta, jossa on järjestetty perusopetus vuosiluokille 1-6. Lisäksi koulun tiloissa toimii esiopetusryhmä. Koulun välittömässä läheisyydessä sijaitsevat päiväkoti, kuntorata ja tekonurmikenttä. Merimaskun alueen vuosiluokkien 7-9 oppilaat käyvät koulua Maijamäen koulussa. Koulumatka Maijamäen koululle on noin 12 km. Liikenne Julkinen liikenne on järjestetty alueelle. Osa linja-autovuoroista ajaa suunnittelualueen vierestä Killaistentietä Killaisista. Kevyenliikenteen reitti Naantalin keskustan suuntaan on lähes valmis. Yhteys Porhonkalliolta Saksilan risteykseen valmistuu vuoden 2016 aikana. Särkänsalmen siltarakenteissa on varaukset kevyenliikenteen sillalle. Tekninen huolto Alueella on toimiva vesihuoltoverkosto Maanomistus Kiinteistöillä , ja on yksityiset maanomistajat.

8 Naantalin kaupunki Asemakaavan selostus Ak-343 sivu 8/13 Ote maanomistuskartasta. Alueen sijainti on osoitettu kartalla punaisella rajauksella. Kaupungin maanomistus on väritetty ruskealla (kartta ei ole mittakaavassa). 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ote maakuntakaavasta. Alueen sijainti on osoitettu kartalla punaisella ympyrällä (kartta ei ole mittakaavassa). Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavassa 2013, vahvistettu ympäristöministeriössä , suunnittelualue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen (A). Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät

9 Naantalin kaupunki Asemakaavan selostus Ak-343 sivu 9/13 asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenne-väyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Maankäytön kehityskuva Maankäytön kehityskuvassa suunnittelualue on määritelty kauempana sijaitsevaksi seudullisesti merkittäväksi keskukseksi, jonka omavaraisuutta tuetaan. Naantalin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt maankäytön kehityskuva 2035: n Turun kaupunkiseudun rakenne-mallin (KV ) mukaan Merimasku - Hellemaan väestökehitys on +223 henkilöä vuoteen 2035 mennessä. Yleiskaava Ote Naantalin maankäytön kehityskuvasta. Alueen sijainti on osoitettu kartalla sinisellä ympyrällä (kartta ei

10 Naantalin kaupunki Asemakaavan selostus Ak-343 sivu 10/13 Suunnittelualue kuuluu Merimaskun yleiskaavassa taajamatoimintojen alueeseen ja on osana yleiskaavassa määriteltyä kirkonkylän kulttuurimaisemaa. Merimaskun yleiskaava tuli lainvoimaiseksi Asemakaava Ote yleiskaavasta. Alueen sijainti on osoitettu kartalla sinisellä ympyrällä (kartta ei ole mittakaavassa). Ote asemakaavasta. Alueen sijainti on osoitettu kartalla sinisellä ympyrällä (kartta ei ole mittakaavassa).

11 Naantalin kaupunki Asemakaavan selostus Ak-343 sivu 11/13 Suunnittelualue kuuluu Merimaskun kirkonkylän asemakaavassa maatalousalueeseen (MT). Merimaskun kirkonkylän asemakaava tuli lainvoimaiseksi Rakennusjärjestys Naantalin kaupungin nykyinen rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassaolevaa rakennuskieltoa. Kaavoituspäätös Asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Vireilletulosta on kuulutettu kaavoituskatsauksessa ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Voimassa olevan asemakaavan mukaisesti suunnittelualue on osoitettu maatalouden harjoittamiseen tarkoitetuksi alueeksi (MT), joka sijaitsee Merimaskun kirkonkylän välittömässä läheisyydessä. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa maatalousalue erillispientaloalueeksi (AO). Suunnittelualueen pinta-ala on 2920 m2. Ympäröivä kirkonkylänalue on pääosin rakentunut ennen vuotta Suunnittelualue sijoittuu maisemallisesti herkkään ja pienipiirteiseen alueeseen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Merimaskun kirkonkylän Postimäen tilan asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Vireilletulosta on kuulutettu kaavoituskatsauksessa Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia asiassa ovat alueen maanomistajat ja naapurit sekä kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Viranomaisina osallisia ovat Varsinais-Suomen liitto, Varsinais- Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos, Naantalin Energia Oy, DNA sekä Naantalin kaupungin eri toimialojen viranomaiset Vireilletulo Hanke on kuulutettu kaavoituskatsauksessa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kirjattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

12 Naantalin kaupunki Asemakaavan selostus Ak-343 sivu 12/13 Vuorovaikutus yksityisten maanomistajien kanssa Maanomistajalle on järjestetty keskustelutilaisuus kaavan lähtökohdista ja tavoitteista ja Viranomaisyhteistyö Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu osallisille viranomaistahoille toimittamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavahankkeesta ei järjestetä varsinaista viranomaisneuvottelua. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Suunnittelualue kuuluu Merimaskun yleiskaavassa taajamatoimintojen alueeseen ja on osana yleiskaavassa määriteltyä kirkonkylän kulttuurimaisemaa. Alue on entistä peltoa ja sen pinta-ala on 2920 m2. Peltoalueen maaperä on pääasiassa savea. Alueella on pienilmasto-olosuhteiltaan suotuisa rakennuspaikka. Alueelle suunnitellaan asuinrakentamista, joka täydentää kirkonkylän rakennettua taajamaa. Ympäröivä kirkonkylänalue on pääosin rakentunut ennen vuotta 1930, joten suunnittelualue sijoittuu maisemallisesti herkkään ja pienipiirteiseen alueeseen. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Asemakaavan yksityiskohtainen mitoitus on esitetty seurantalomakkeessa (Liite 1) Palvelut Alueen palvelut eivät muutu asemakaavamuutoksen myötä. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Alueelle on osoitettu - osa erillispientalojen korttelialuetta (AO). 5.3 Kaavan vaikutukset Kaavaehdotus lisää rakennuspaikkoja kahdella, joten lähiympäristön aluetehokkuus ei kasva merkittävästi. Vaikutus maisemaan tai luontoon ei ole merkittävä.

13 Naantalin kaupunki Asemakaavan selostus Ak-343 sivu 13/13 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Rakennukset tulee suunnitella kahteen tasoon. Ullakolle saa rakentaa 2/3 ensimmäisen kerroksen kerrosalasta. Alueen rakennusten suunnittelussa tulee huomioida kirkonkylän rakennuskannan omaleimaisuus. 6.2 Toteutuksen seuranta Rakennusvalvontaviranomainen seuraa kaavamääräysten toteutumista. LIITTEET Asemakaavan seurantalomake Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Naantalissa Mika Sahlström kaavoitusarkkitehti Kirsti Junttila kaupunginarkkitehti