Naantalin kaupunki Asemakaavan selostus Ak 343 sivu 1/13 Ympäristövirasto maankäyttöosasto kaavoitus

Transkriptio

1 Naantalin kaupunki Asemakaavan selostus Ak 343 sivu 1/13 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Naantalin kaupunki Ak 343 MERIMASKUN KIRKONKYLÄN POSTIMÄEN TILAN ASEMAKAAVAMUUTOS Asemakaavamuutos koskee: Merimaskun kirkonkylän osaa korttelia 94, sekä maatalousaluetta (MT). Asemakaavan muutoksella muodostuu: Merimaskun kirkonkylän osa korttelia 94. Kaavakäsittelyt: Vireilletulo: Kuulutettu kaavoituskatsauksessa 2015 Käsittelyt: OAS Kaavoitus ja ympäristölautakunta kaavaluonnos: Kaavoitus ja ympäristölautakunta kaavaehdotus: Kaavoitus ja ympäristölautakunta KH kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginhallitus hyväksymisvaihe Kaupunginhallitus hyväksymisvaihe Kaupunginvaltuusto

2 Naantalin kaupunki Asemakaavan selostus Ak 343 sivu 2/ Kaava alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Merimaskun kirkonkylän taajamassa Kirkkosalmen länsirannan tuntumassa. Aluetta rajaa pohjoisessa Postitalon mäki, idässä Niittyvahdintie, etelässä Killaistentie ja lännessä Santalan sekä Santala II tilat. Ote peruskartasta. Alueen sijainti on osoitettu kartalla punaisella ympyrällä (kartta ei ole mittakaavassa). 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavamuutoksen nimi on Merimaskun kirkonkylän Postimäen tilan asemakaavamuutos. Tehtävänä on laatia asemakaavan muutos Merimaskun kirkonkylän taajamaan, Postipellon kiinteistölle. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa varattu maatalousalueeksi (MT). Asemakaavan muutos koskee osaa Merimaskun kirkonkylän asemakaavaa ak 12. Tarkoituksena on muuttaa asemakaavaa siten, että se sallii täydentävää asuinrakentamista alueelle. Asemakaavassa tutkitaan eri tehokkuuksien mukaisia ratkaisuja sekä näiden sopivuutta Merimaskun kirkonkylän taajamaan. Suunnittelualueen pinta ala on 2920 m2.

3 Naantalin kaupunki Asemakaavan selostus Ak 343 sivu 3/ Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Aluevaraukset... 13

4 Naantalin kaupunki Asemakaavan selostus Ak 343 sivu 4/ Korttelialueet Kaavan vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta... 13

5 Naantalin kaupunki Asemakaavan selostus Ak 343 sivu 5/ Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1 Asemakaavan seurantalomake Osallistumis ja arviointisuunnitelma Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Merimaskun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Varsinais Suomen rakennuskulttuuri 4. Turun maakuntamuseo, Varsinais Suomen liitto. Jyväskylä Merimaskun maisemahistoriallinen selvitys TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Käynnistäminen Asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Vireilletulosta on kuulutettu kaavoituskatsauksessa OAS ja kaavaluonnos Osallistumis ja arviointisuunnitelma käsiteltiin kaavoitus ja ympäristölautakunnassa sekä asemakaavaluonnos käsiteltiin kaavoitus ja ympäristölautakunnassa Kaavaluonnoksesta varattiin osallisille mahdollisuus mielipiteen esittämiseen MRL 30 :n mukaisesti, valmisteluaineisto oli nähtävillä Naantalin ympäristöviraston maankäyttöosastolla sekä kaupungin internet sivuilla. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa asemakaavaa siten, että se sallii täydentävää asuinrakentamista alueelle. Asemakaavassa tutkitaan eri tehokkuuksien mukaisia ratkaisuja sekä näiden sopivuutta Merimaskun kirkonkylän taajamaan. Kaavaehdotus Varsinais Suomen liitto ja Varsinais Suomen maakuntamuseo ovat ilmoittaneet, etteivät anna lausuntoa kaavamuutosehdotuksesta. Lausunnot ja mielipiteet eivät siten aiheuttaneet asemakaavamuutoksen sisältöön toimenpiteitä. Asemakaavatyötä on jatkettu ympäristöviraston maankäyttöosastolla asemakaavaehdotukseksi. Asemakaavaehdotus pidetiin maankäyttö ja rakennuslain 65 :n sekä maankäyttö ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä Naantalin kaupungin ympäristövirastossa (Käsityöläiskatu 2, 4. krs.) sekä Naantalin kaupungin kotisivuilla ( Asemakaavan muutosehdotuksesta saatiin neljä lausuntoa.

6 Naantalin kaupunki Asemakaavan selostus Ak 343 sivu 6/13 Varsinais Suomen liitto, Varsinais Suomen ELY keskus, Varsinais Suomen Maakuntamuseo ja Varsinais Suomen aluepelastuslaitos toteavat lausunnoissaan, ettei ole huomautettavaa asemakaavaehdotuksesta. Muita lausuntoja tai muistutuksia muutosehdotuksesta ei tullut. Hyväksymisvaihe Asemakaavan muutosehdotukseen ei tullut toimenpidetarpeita lausuntojen ja muistutusten johdosta, joten hanke valmistellaan hyväksymiskäsittelyyn päivätyn ehdotusvaiheen asemakaavakartan mukaisesti. 2.2 Asemakaava Ympäristöviraston maankäyttöosastolla on laadittu Merimaskun kirkonkylän Postimäen asemakaavan muutosluonnos, jossa on esitetty maankäytön periaatteet maankäyttöluonnosten sekä maanomistajien kanssa käytyjen neuvotteluiden perusteella. Maankäyttöosasto on tiedustellut Rintala tilan maanomistajan halukkuutta osallistua asemakaavamuutokseen. Maanomistaja ei halua osallistua asemakaavamuutokseen, joten Rintalan tila on rajattu pois asemakaavaluonnoksesta. Asemakaavamuutosalueen luoteisosan tilat Mäkilä ja Marjala (sama maanomistaja) ovat asemakaavamuutosalueella. Asemakaavamuutos edellä mainituilla tiloilla on tekninen muutos. Asemakaavan käyttötarkoitusalueet muodostetaan kiinteistörajojen mukaisiksi. Tilojen rakennusoikeutta eikä olemassa olevia asemakaavamääräyksiä muuteta. Postipellon maanomistajien kanssa käydyssä neuvottelussa Postipellon tilan kokonaiskerrosalaksi määriteltiin enimmillään 500 k m2. Asemakaavaluonnoksessa tontteja muodostetaan Postipellon tilalle kaksi erillispientalotonttia. Tonttikohtainen rakennusoikeus on 200 k m2 (asuinrakennus) ja 50 k m2 (talousrakennus). Tonttien pinta alat ovat noin m2. Tonteille on osoitettu rakennusalat asuinrakennukselle ja talousrakennukselle. Asuinrakennusten rakennusalat on sijoitettu tonttien koillisosaan jolloin tonttien eteläja lounaisosat jäävät oleskelualueiksi. Talousrakennukset on sijoitettu Niittyvahdintie reunaan. Talousrakennuksista ohjeellisen tontin 1 talousrakennus on sijoitettu aiemmin puretun talousrakennuksen rakennuspaikalle. Tontin 2 Killaistentien reunaan on osoitettu merkintä, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Merkinnällä ohjataan liittymä asuntokadulle Niittyvahdintielle liikenteelle vähempi arvoiseen ilmansuuntaan. Asemakaavalla ei muodosteta uusia katualueita. Alueella on olemassa oleva vesihuoltojärjestelmä, johon asemakaavalla muodostuvat rakennuspaikat liitetään. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Postimäen asemakaava alue sijaitsee Merimaskun kirkosta luoteeseen. Aluetta rajaavat kirkonkylän taajaman asuinrakennukset, peltoaukeat ja urheilukenttä.

7 Naantalin kaupunki Asemakaavan selostus Ak 343 sivu 7/13 Suunnittelualueella ei sijaitse rakennuksia. Suunnittelualue on avointa maisematilaa, entistä hakamaata peltoa, jota hoidetaan nykyään niittynä. Maanpinnan nykyinen korkeus vaihtelee noin +4,0 ja +8,0 m välillä. Alue on pienilmasto olosuhteiltaan suotuisa rakennuspaikka. Merimaskun luontokohteet on inventoitu yleiskaavaan liittyen Inventoinnissa suunnittelualueella ei ollut harvinaisia luontokohteita. Merimaskun vuonna 1726 valmistunut kirkko ympäristöineen kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kohteisiin. Alueen ainutlaatuisuutta lisäävät kirkkoa ympäröivä hirsiaita sekä kirkonkylän torppariasutus, josta on vielä jäänteenä lukuisia asumuksia. Kirkonkylän vieressä sijaitseva Tammisaaren tilakokonaisuus on niin ikään sisällytetty valtakunnallisiin suojelukohteisiin. Tammisaaren rakennuskanta on pääosin 1800 luvulta. Rakennetun ympäristön kannalta merkittäviä ovat myös aluetta ympäröivät avoimet peltomaisemat. Kulttuurimaisemaan kuuluvat myös ulkorakennukset; navetat, aitat ja ladot. Aluetta koskee Merimaskun maisemahistoriallinen selvitys 8/1995, jossa todetaan Merimaskulaisesta maisemasta yleisesti: Merimaskun vanhalle kulttuurimaisemalle on tyypillistä sen mosaiikkimaisuus: avoimen peltomaiseman lomittuminen metsien ja kallioiden väliin, asutus ja rakennusryhmien pienimuotoisuus ja meren sekä saarien luomat vaihtelevat maisemat. Maisemalle arvokkaita elementtejä ovat vanhat, maastoa myötäilevät soratiet, asutus sekä siihen liittyen yksittäiset rakennustaiteellisesti arvokkaat rakennukset, avoin viljelymaisema sekä mereen ja lähinnä kalastukseen liittyvät rakennelmat (rantahuoneet). Monimuotoisuutta maisemakuvaan tuovat maisemaa jäsentävät kivi ja puuaidat, pientareet, metsäsaarekkeet ja kiviröykkiöt peltojen reunoilla Rakennettu ympäristö Asuminen ja palvelut Suunnittelualueella ei sijaitse asuntoja, mutta se liittyy kiinteästi Merimaskun kirkonkylän taajamaan. Lähin kauppa sijaitsee noin 3,5 km:n päässä Merimaskuntie 101:ssä. Naantalin keskusta sijaitsee noin 11 kilometrin päässä. Merimaskun koulu sijaitsee noin kahden kilometrin päässä suunnittelualueelta, jossa on järjestetty perusopetus vuosiluokille 1 6. Lisäksi koulun tiloissa toimii esiopetusryhmä. Koulun välittömässä läheisyydessä sijaitsevat päiväkoti, kuntorata ja tekonurmikenttä. Merimaskun alueen vuosiluokkien 7 9 oppilaat käyvät koulua Maijamäen koulussa. Koulumatka Maijamäen koululle on noin 12 km. Liikenne Julkinen liikenne on järjestetty alueelle. Osa linja autovuoroista ajaa suunnittelualueen vierestä Killaistentietä Killaisista. Kevyenliikenteen reitti Naantalin keskustan suuntaan on lähes valmis. Yhteys Porhonkalliolta Saksilan risteykseen valmistuu vuoden 2016 aikana. Särkänsalmen siltarakenteissa on varaukset kevyenliikenteen sillalle.

8 Naantalin kaupunki Asemakaavan selostus Ak 343 sivu 8/13 Tekninen huolto Alueella on toimiva vesihuoltoverkosto Maanomistus Kiinteistöillä , ja on yksityiset maanomistajat. Ote maanomistuskartasta. Alueen sijainti on osoitettu kartalla punaisella rajauksella. Kaupungin maanomistus on väritetty ruskealla (kartta ei ole mittakaavassa). 3.2 Suunnittelutilanne Kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

9 Naantalin kaupunki Asemakaavan selostus Ak 343 sivu 9/13 Maakuntakaava Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavassa 2013, vahvistettu ympäristöministeriössä , suunnittelualue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen (A). Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenne väyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Maankäytön kehityskuva Ote maakuntakaavasta. Alueen sijainti on osoitettu kartalla punaisella ympyrällä (kartta ei ole mittakaavassa). Ote Naantalin maankäytön kehityskuvasta. Alueen sijainti on osoitettu kartalla sinisellä ympyrällä (kartta ei ole mittakaavassa).

10 Naantalin kaupunki Asemakaavan selostus Ak 343 sivu 10/13 Maankäytön kehityskuvassa suunnittelualue on määritelty kauempana sijaitsevaksi seudullisesti merkittäväksi keskukseksi, jonka omavaraisuutta tuetaan. Naantalin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt maankäytön kehityskuva 2035: n Turun kaupunkiseudun rakenne mallin (KV ) mukaan Merimasku Hellemaan väestökehitys on +223 henkilöä vuoteen 2035 mennessä. Yleiskaava Suunnittelualue kuuluu Merimaskun yleiskaavassa taajamatoimintojen alueeseen ja on osana yleiskaavassa määriteltyä kirkonkylän kulttuurimaisemaa. Merimaskun yleiskaava tuli lainvoimaiseksi Ote yleiskaavasta. Alueen sijainti on osoitettu kartalla sinisellä ympyrällä (kartta ei ole mittakaavassa).

11 Naantalin kaupunki Asemakaavan selostus Ak 343 sivu 11/13 Asemakaava Suunnittelualue kuuluu Merimaskun kirkonkylän asemakaavassa maatalousalueeseen (MT). Merimaskun kirkonkylän asemakaava tuli lainvoimaiseksi Rakennusjärjestys Naantalin kaupungin nykyinen rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassaolevaa rakennuskieltoa. Kaavoituspäätös Ote asemakaavasta. Alueen sijainti on osoitettu kartalla sinisellä ympyrällä (kartta ei ole mittakaavassa). Asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Vireilletulosta on kuulutettu kaavoituskatsauksessa ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Voimassa olevan asemakaavan mukaisesti suunnittelualue on osoitettu maatalouden harjoittamiseen tarkoitetuksi alueeksi (MT), joka sijaitsee Merimaskun kirkonkylän välittömässä läheisyydessä. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa maatalousalue erillispientaloalueeksi (AO). Suunnittelualueen pinta ala on 2920 m2.

12 Naantalin kaupunki Asemakaavan selostus Ak 343 sivu 12/13 Ympäröivä kirkonkylänalue on pääosin rakentunut ennen vuotta Suunnittelualue sijoittuu maisemallisesti herkkään ja pienipiirteiseen alueeseen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Merimaskun kirkonkylän Postimäen tilan asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Vireilletulosta on kuulutettu kaavoituskatsauksessa Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia asiassa ovat alueen maanomistajat ja naapurit sekä kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Viranomaisina osallisia ovat Varsinais Suomen liitto, Varsinais Suomen ELY keskus, Varsinais Suomen aluepelastuslaitos, Naantalin Energia Oy, DNA sekä Naantalin kaupungin eri toimialojen viranomaiset Vireilletulo Hanke on kuulutettu kaavoituskatsauksessa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kirjattu osallistumis ja arviointisuunnitelmassa. Vuorovaikutus yksityisten maanomistajien kanssa Maanomistajalle on järjestetty keskustelutilaisuus kaavan lähtökohdista ja tavoitteista ja Viranomaisyhteistyö Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu osallisille viranomaistahoille toimittamalla osallistumis ja arviointisuunnitelma. Kaavahankkeesta ei järjestetä varsinaista viranomaisneuvottelua. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta aineiston antamat tavoitteet Suunnittelualue kuuluu Merimaskun yleiskaavassa taajamatoimintojen alueeseen ja on osana yleiskaavassa määriteltyä kirkonkylän kulttuurimaisemaa. Alue on entistä peltoa ja sen pinta ala on 2920 m2. Peltoalueen maaperä on pääasiassa savea. Alueella on pienilmasto olosuhteiltaan suotuisa rakennuspaikka. Alueelle suunnitellaan asuinrakentamista, joka täydentää kirkonkylän rakennettua taajamaa. Ympäröivä kirkonkylänalue on pääosin rakentunut ennen vuotta 1930, joten suunnittelualue sijoittuu maisemallisesti herkkään ja pienipiirteiseen alueeseen.

13 Naantalin kaupunki Asemakaavan selostus Ak 343 sivu 13/13 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Asemakaavan yksityiskohtainen mitoitus on esitetty seurantalomakkeessa (Liite 1) Palvelut Alueen palvelut eivät muutu asemakaavamuutoksen myötä. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Alueelle on osoitettu osa erillispientalojen korttelialuetta (AO). 5.3 Kaavan vaikutukset Kaavaehdotus lisää rakennuspaikkoja kahdella, joten lähiympäristön aluetehokkuus ei kasva merkittävästi. Vaikutus maisemaan tai luontoon ei ole merkittävä. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Rakennukset tulee suunnitella kahteen tasoon. Ullakolle saa rakentaa 2/3 ensimmäisen kerroksen kerrosalasta. Alueen rakennusten suunnittelussa tulee huomioida kirkonkylän rakennuskannan omaleimaisuus. 6.2 Toteutuksen seuranta Rakennusvalvontaviranomainen seuraa kaavamääräysten toteutumista. LIITTEET Asemakaavan seurantalomake Osallistumis ja arviointisuunnitelma (OAS) Naantalissa Mika Sahlström kaavoitusarkkitehti Kirsti Junttila kaupunginarkkitehti

14 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 529 Naantali Täyttämispvm Kaavan nimi Merimaskun kirkonkylän Postimäen tilan asemakaavamuutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä V-kunnanvaltuusto Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä 63 Kunnan kaavatunnus Ak-343 Generoitu kaavatunnus 529V191015A 63 Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,5977 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,5977 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,13 0, A yhteensä 0, , ,13 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 0, , W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

15 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,13 0, A yhteensä 0, , ,13 0, AO 0, , ,13 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 0, , MT 0, , W yhteensä

16 Naantalin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristövirasto maankäyttöosasto kaavoitus sivu 1/8 O A S Ak 343 Merimaskun kirkonkylän Postimäen tilan asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste kaavoitushankkeen keskeisistä tiedoista, josta käy ilmi kaavoitushankkeen peruslähtökohdat ja tavoitteet sekä ne keinot, joilla kaavan vaikutuksia on tarkoitus arvioida. Siinä luetellaan osalliset ja kerrotaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa (MRL 63). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään työn edetessä tarpeen mukaan. SISÄLLYSLUETTELO: 1. Aloite ja suunnittelun tavoite 2 2. Suunnittelualue ja nykytilanne 2 3. Suunnittelutilanne ja tehdyt selvitykset 3 4. Osalliset 6 5. Suunnittelu, tiedottaminen, osallistuminen ja päätöksenteko 7 6. Vaikutukset ja niiden arviointi 8 7. Yhteystiedot 8

17 Naantalin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristövirasto maankäyttöosasto kaavoitus sivu 2/8 TEHTÄVÄ Tehtävänä on laatia asemakaavan muutos Merimaskun kirkonkylän taajamaan, Postipellon kiinteistölle. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa varattu maatalousalueeksi (MT). Asemakaavan muutos koskee osaa Merimaskun kirkonkylän asemakaavaa ak ALOITE JA SUUNNITTELUN TAVOITE Aloite asemakaavan muuttamisesta on tullut maanomistajien esityksestä. Asemakaavalla tarkastellaan nykyisen maatalousalueen (MT) muuttamista asuinrakennuspaikoiksi. Asemakaavamuutos on mukana vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa. TAVOITE Tarkoituksena on muuttaa asemakaavaa siten, että se sallii täydentävää asuinrakentamista alueelle. Asemakaavassa tutkitaan eri tehokkuuksien mukaisia ratkaisuja sekä näiden sopivuutta Merimaskun kirkonkylän taajamaan. 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYTILANNE Suunnittelualue sijaitsee Merimaskun kirkonkylän taajamassa Kirkkosalmen länsirannan tuntumassa. Aluetta rajaa pohjoisessa Postitalon mäki, idässä Merimaskun kirkko kirkkotarhoineen, etelässä Killaistentie sekä sen takana sijaitseva urheilukentän alue ja lännessä maisema rajautuu Hannuruonan tilan puustoiseen kalliolakeen. Suunnittelualuetta ympäröi Kirkonmäen kylämäinen pientalo miljöö sekä kirkonkylän urheilukenttä. Suunnittelualue kuvattuna Postitalolta lounaaseen. Suunnittelualueen pinta-ala on 2920 m2 (n ha).

18 Naantalin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristövirasto maankäyttöosasto kaavoitus sivu 3/8 Ote peruskartasta. Alueen sijainti on osoitettu kartalla punaisella ympyrällä (kartta ei ole mittakaavassa). 3. SUUNNITTELUTILANNE JA TEHDYT SEL- VITYKSET Postimäen asemakaava-alue sijaitsee Merimaskun kirkosta luoteeseen. Aluetta rajaavat kirkonkylän taajaman asuinrakennukset, peltoaukeat ja urheilukenttä. Suunnittelualueella ei sijaitse rakennuksia. Suunnittelualue on avointa maisematilaa, entistä peltoa, jota hoidetaan nykyään niittynä. Maanpinnan nykyinen korkeus vaihtelee noin +4,0 ja +8,0 m välillä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia, joista neljä ensimmäistä koskee suunnittelualuetta. 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energianhuolto Merimaskun kirkko kirkkotarhoineen kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY).

19 Naantalin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristövirasto maankäyttöosasto kaavoitus sivu 4/8 Maakuntakaava Ote maakuntakaavasta. Alueen sijainti on osoitettu kartassa punaisella ympyrällä (kartta ei ole mittakaavassa). TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Ympäristöministeriö vahvisti Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavan Suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Maankäytön kehityskuva Ote Naantalin maakäytön kehityskuvasta. Alueen sijainti on osoitettu kartassa sinisellä ympyrällä (kartta ei ole mittakaavassa). Maankäytön kehityskuvassa suunnittelualue on määritelty kauempana sijaitsevaksi seudullisesti merkittäväksi keskukseksi, jonka omavaraisuutta tuetaan. Turun kaupunkiseudun rakennemallin (KV ) mukaan Naantalin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt maankäytön kehityskuva 2035: n Merimasku - Hellemaan väestökehitys on +223 henkilöä vuoteen 2035 mennessä.

20 Naantalin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristövirasto maankäyttöosasto kaavoitus sivu 5/8 Yleiskaava Ote Merimaskun yleiskaavasta. Alueen sijainti on osoitettu kartassa sinisellä ympyrällä (kartta ei ole mittakaavassa). Suunnittelualue kuuluu Merimaskun yleiskaavassa taajamatoimintojen alueeseen ja on osana yleiskaavassa määriteltyä kirkonkylän kulttuurimaisemaa. Merimaskun yleiskaava tuli lainvoimaiseksi Asemakaava Ote Merimaskun kirkonkylän asemakaavasta. Alueen sijainti on osoitettu kartassa sinisellä ympyrällä (kartta ei ole mittakaavassa). Suunnittelualue kuuluu Merimaskun kirkonkylän asemakaavassa maatalousalueeseen (MT). Merimaskun kirkonkylän asemakaava tuli lainvoimaiseksi

21 Naantalin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristövirasto maankäyttöosasto kaavoitus sivu 6/8 Maanomistus Ote maanomistuskartasta. Alueen sijainti on osoitettu kartassa punaisella ympyrällä (kartta ei ole mittakaavassa). Naantalin kaupungin maanomistus on osoitettu kartalla ruskealla värillä. Taustaselvitykset Aluetta koskevia taustaselvityksiä ovat seuraavat: - Merimaskun luontokohteet / Yleiskaavan taustaselvityksiä, FM Johanna Lampinen Merimaskun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 4, FM Sanna Kupila Maakuntamuseon rakennuskannan inventointilomakkeet 4. Osalliset Osallisia asiassa ovat alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). OSALLISET Maanomistajat ja rajanaapurit Lähialueen asukkaat, paikalliset yhdistykset ja yritykset Naantalin kaupungin ao. toimialat Varsinais-Suomen ELY-keskus Maakuntamuseo, Turun museokeskus Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Naantalin energia Oy DNA Oy

22 Naantalin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristövirasto maankäyttöosasto kaavoitus sivu 7/8 5. Suunnittelu, tiedottaminen, osallistuminen ja päätöksenteko Vireille tulo Postimäen asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Vireille tulosta on kuulutettu kaavoituskatsauksessa Valmistelu- eli luonnosvaihe Kaavoittaja laatii osallistumis- ja arviointisuunnitelman eli OAS:n. OAS:aa täydennetään tarvittaessa kaavatyön aikana. Lisäksi laaditaan tarvittaessa alustavat maankäyttöluonnokset. Suunnittelualueelta tehdään tarvittavat selvitykset. Kaavoittaja laatii kaavaluonnoksen ja -selostuksen, jotka asetetaan OAS:n kanssa yhdessä nähtäville vähintään 14 vuorokauden ajaksi, jolloin osallisilla on mahdollisuus suullisen tai kirjallisen mielipiteen jättämiseen kaavaluonnoksesta. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot ao. viranomaisilta, yhdistyksiltä ja muilta yhteisöiltä. PROSESSIN VAIHEET / AIKATAULU ARVIOITU vireille tulo - kaavoitusaloite - mukana kaavoituskatsauksessa - asemakaavamuutoksen käynnistämissopimus valmistelu- eli luonnosvaihe - OAS - käsittely (ltk) - selvitykset - kaavaluonnos + selostus - käsittely (ltk) - kuulutus - nähtävillä / mielipiteet - lausunnot 1/ -15 Ehdotusvaihe Maanomistajan kanssa tehdään tarvittaessa maankäyttösopimus. Kaavaluonnoksen pohjalta laaditaan kaavaehdotus. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot ja lautakuntien lausunnot. Kaupunkisuunnittelujaosto käsittelee kaavaehdotuksen jonka kaupunginhallitus hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville. Kaavaehdotus on nähtävillä 14 päivää, jonka aikana kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä kirjallinen muistutus ehdotuksesta (MRL 65 ; MRA 27 ). Hyväksymisvaihe Kaupunginhallitus käsittelee tarkistetun kaavaehdotuksen. Kaupunginhallitus esittää kaavaehdotuksen kaupunginvaltuustolle, joka hyväksyy asemakaavan. ehdotusvaihe - maankäyttösopimus - kaavaehdotus + selostus - vastineet luonnoksesta - käsittely (ksj, kh) - kuulutus - nähtävillä / muistutukset - lausunnot hyväksymisvaihe - tarkistettu kaavaehdotus + selostus - vastineet ehdotuksesta - käsittely (kh, kv) - kuulutus - valitusaika hallinto-oikeuteen 5 / -15 8/ / -15

23 Naantalin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristövirasto maankäyttöosasto kaavoitus sivu 8/8 6. Vaikutukset ja niiden arviointi Kaavaa laadittaessa työstetään rinnakkain sekä kaavakarttaa että kaavaselostusta. Kaavan tulee perustua kaavoituksen kannalta riittäviin selvityksiin ja asiantuntijoiden lausuntoihin, joiden perusteella voidaan arvioida kaavan toteuttamisen vaikutuksia. Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset arvioidaan nykytilanteeseen verrattuna. Erityistä huomiota kiinnitetään alueen miljööseen ja rakennettuun ympäristöön kohdistuviin vaikutuksiin. KESKEISET ARVIOI- TAVAT VAIKUTUK- SET: vaikutus yhdyskuntarakenteen eheytymiseen ja palveluihin vaikutus rakennettuun, sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön vaikutukset liikenneverkkoon ja liikenneturvallisuuteen vaikutukset elinympäristöön vaikutukset rakennettuun ympäristöön vaikutukset luonnonympäristöön ja virkistysalueisiin 7. Yhteystiedot Lisätietoja asemakaavan laatimiseen liittyvistä asioista saat sekä: Naantalin kaupunki Ympäristövirasto maankäyttöosasto kaavoitus Käsityöläiskatu PL Naantali p. (vaihde) kirjaamo@naantali.fi etunimi.sukunimi@naantali.fi Kaavoitusarkkitehti Mika Sahlström p Suunnitteluavustaja Eeva Rytkölä p