Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2017 Opetuslautakunta Opetusvirasto, Töysänkatu 2 D, 2. krs, huone D232

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2017 Kokousaika klo Kokouspaikka Opetusvirasto, Töysänkatu 2 D, 2. krs, huone D232 Läsnä Jäsenet Krohn, Minerva Palm, Anniina Hertzberg, Veronica Jalovaara, Ville Korkkula, Vesa Laisaari, Johanna Nordman, Bernt Raittinen, Timo Sazonov, Daniel Ahva, Toni Hannula, Markku puheenjohtaja varapuheenjohtaja saapui klo :n 67 kohdalla varajäsen varajäsen Muut Urho, Ulla-Marja Grönholm, Niclas Kukkonen, Arja Kyllönen, Marjo Pohjolainen, Liisa Kemppi, Mauno Salo, Outi Viljanen, Ritva Kaljunen, Raija Aalto-Setälä, Merja Haapala, Soili Vuontisjärvi, Tero kaupunginhallituksen edustaja saapui klo :n 71 kohdalla linjanjohtaja linjanjohtaja vs. linjanjohtaja opetustoimen johtaja tilapalvelupäällikkö va. kehittämisjohtaja apulaiskaupunginjohtaja tiedottaja pöytäkirjanpitäjä asiantuntija saapui klo 16.32, poistui klo 16.53, läsnä :ien 75, 76 ja 77 käsittelyssä asiantuntija saapui klo 16.05, poistui klo 16.25, läsnä :n 71 käsittelyssä Puheenjohtaja Minerva Krohn 61-85

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2017 Esittelijät Liisa Pohjolainen Outi Salo Marjo Kyllönen Niclas Grönholm Arja Kukkonen opetustoimen johtaja 61-63, opetustoimen johtajan sijainen 64 vs. linjanjohtaja linjanjohtaja linjanjohtaja 85 Pöytäkirjanpitäjä Merja Aalto-Setälä lakimies 61-85

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2017 Asia 61 OTJ/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 62 OTJ/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 63 OTJ/3 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 64 OTJ/4 Kaupungin viranomaisen päätösten seuraaminen 65 OTJ/5 Ilmoitusasiat 66 OTJ/6 Opetusviraston vuoden 2017 talousarvion toteutumisennuste 67 OTJ/7 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomas Rantasen ym. valtuustoaloitteesta koulupsykologien ja kuraattorien Wilma-oikeuksien laajentamisesta 68 OTJ/8 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Laura Rissasen ym. valtuustoaloitteesta koskien kartoitusta Sophie Mannerheimin koulun päätoimipisteen tilantarpeesta ja tilaratkaisusta 69 OTJ/9 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle lainan myöntämisestä Herttoniemen yhteiskoulun kiinteistöosakeyhtiölle 70 OTJ/10 Opetuslautakunnan lausunto tarkastuslautakunnalle vuoden 2016 arviointikertomuksesta 71 OTJ/11 Helsingin kaupungin ylläpitämien peruskoulujen rahoitusperiaatteiden uudistaminen 72 OTJ/12 Perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan avustusperusteiden mukaiset palveluntuottajakohtaiset laskennalliset euromäärät lukuvuodelle OTJ/13 Koulu- ja oppilaitostilojen ilta- ja vapaa-ajankäytön palveluja koskevan sopimuksen muuttaminen koskemaan kolmatta osapuolta, Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan liikunnan palvelukokonaisuutta 74 OTJ/14 Koulujen ja oppilaitosten luokka ja ryhmätilojen ilta-ja vapaa-ajankäytön maksut OTJ/15 Puitesopimuksen täytäntöönpano, opetustilojen esitystekniikan kehittäminen 76 OTJ/16 Puitesopimuksen täytäntöönpano, kannettavien tietokoneiden hankinta opettajille

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ OTJ/17 Puitesopimuksen täytäntöönpano, kannettavien tietokoneiden hankinta oppilaille 78 OTJ/18 Lukioiden erityiset koulutustehtävät lukien 79 POL/1 Oikaisuvaatimus luokanopettajan virkaan ottamisesta 80 POL/2 Oikaisuvaatimus luokanopettajan virkaan ottamisesta 81 POL/3 Oikaisuvaatimus englannin ja espanjan kielen lehtorin virkaan ottamisesta 82 RPKL/1 Ruotsinkielisen varhaiskasvatuspalvelun hankinta ajalle RPKL/2 Korvauksen maksaminen esiopetusikäisistä lapsista yksityisen varhaiskasvatuksen palveluntuottajalle 84 RPKL/3 Oikaisuvaatimus biologian ja maantiedon tuntiopettajan ottamisesta 84 RPKL/3 Begäran om omprövning av beslut om anställning av timlärare i biologi och geografi 85 NAL/1 Stadin aikuisopiston Teollisuuskatu 23 toimipaikan 2-vaiheen irtokalustuksen hankinta

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/1 61 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Käsittely päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla opetuslautakunta päätti valita pöytäkirjan tarkastajaksi jäsen Nordmanin ja varatarkastajaksi jäsen Ahvan. Puheenjohtaja Krohnin ehdotuksesta pöytäkirjan varatarkastajaksi valittiin jäsen Nymanin henkilökohtainen varajäsen Ahva. Esittelijä opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus päättää todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla opetuslautakunta päättää valita pöytäkirjan tarkastajaksi jäsen Nordmanin ja varatarkastajaksi jäsen Nymanin. Esittelijä opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/2 62 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. Esittelijä opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/3 63 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Päätös päätti, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä: Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto Kehittämisjohtaja Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtaja Perusopetuslinjan linjanjohtaja Ruotsinkielisen päivähoito- ja koulutuslinjan linjanjohtaja Käsittely (Päätöksiä ei ollut, pöytäkirjanpitäjän huom.) Esittelijä opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Kysymyksessä olevien päätösten otsikkotasoinen listaus jaetaan kokouksessa pöydälle ja päätökset ovat kokouksessa pöytäkirjanpitäjällä nähtävissä. Jaostojen pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset julkaistaan opetusviraston www-sivuilla: Opev/fi/päätöksenteko/opetuslautakunta Opev/fi/päätöksenteko/viranhaltijapäätökset Esittelijä opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen Muutoksenhaku

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/3 Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/4 64 Kaupungin viranomaisen päätösten seuraaminen Päätös päätti, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavan viranomaisen tekemiä päätöksiä: Opetustoimen johtaja viikko 19 Esittelijä opetustoimen johtajan sijainen Outi Salo Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Kysymyksessä olevien päätösten otsikkotasoinen listaus jaetaan kokouksessa pöydälle ja päätökset ovat kokouksessa pöytäkirjanpitäjällä nähtävissä. Viranhaltijapäätökset julkaistaan opetusviraston www-sivuilla: Opev/fi/päätöksenteko/viranhaltijapäätökset Esittelijä opetustoimen johtajan sijainen Outi Salo Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/5 65 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä ilmoitusasiat tiedoksi. Esittelijä opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Kaupunginvaltuusto päätti ( 190) hyväksyä Munkkivuoren ala-asteen perusparannuksen arvonlisäverottoman euron enimmäishinnan korottamisen euroon joulukuun 2015 kustannustasossa siten, että hankkeen enimmäislaajuus on brm². Kaupunginvaltuusto päätti ( 191) hyväksyä Vesalan yhtenäisen peruskoulun laajennuksen ja muutoksen päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on brm² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana euroa syyskuun 2016 kustannustasossa. Esittelijä opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/6 66 Opetusviraston vuoden 2017 talousarvion toteutumisennuste HEL T Päätös päätti merkitä tiedoksi opetusviraston vuoden 2017 talousarvion toteutumisennusteen. Esittelijä Lisätiedot opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen Tero Vuontisjärvi, kehittämispäällikkö, puhelin: tero.vuontisjarvi(a)hel.fi Liitteet 1 5 kuukauden ennuste Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Kaupunginhallituksen antamien talousarvion noudattamisohjeiden mukaan kaupungin virastojen oli laadittava mennessä ennuste talousarvion toteutumisesta. Organisaatiomuutoksesta johtuen vuosiennuste on viimeinen nykyorganisaatiolla laadittava ja siinä ei ole huomioitu tulevaa organisaatiomuutosta. Uudet toimialat käynnistävät toimintansa Tästä johtuen virastoilta on pyydetty myös ennuste toteutuvista menoista ja tuloista Näiden ennusteiden perusteella siirretään toimialoille määrärahat käytettäväksi Toimialan määrärahat kuitenkin tarkistetaan vielä syksyllä kesäkuun välitilinpäätöksen mukaisiksi. Kevään ennusteeseen ei ole sisällytetty vuosiennusteeseen sisältyviä ulkoisen rahoituksen tuloja ja menoja, koska niitä ei ole huomioitu talousarviomäärärahoissa. Käyttötalous

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/6 Investoinnit Tavoitteet Käyttötalouden nettomenojen ennakoidaan ylittävän talousarvion 2,6 miljoonalla eurolla eli 0,4 %. Tuloja arvioidaan kertyvän vajaat 2,4 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa on ennakoitu.. Menoja ennakoidaan kertyvän kaikki opetusviraston kolme käyttötalouden talousarviokohtaa huomioiden 4,9 miljoonaa euroa eli 0,7 % yli talousarvion. Kaupungin tuottamissa opetus- ja koulutuspalveluissa talousarvio ylittyy ennusteen mukaan 6,5 miljoonalla eurolla. Korvauksissa ja avustuksissa muiden tuottamiin palveluihin talousarvio alittuu noin 1,5 miljoonalla eurolla ja Työllisyyden hoitamisen talousarviokohdassa noin 0,1 miljoonalla eurolla. Kaupungin tuottamissa opetus- ja koulutuspalveluissa ennakoitu 4,9 miljoonan euron ylitys johtuu kaupungin saamista käyttötarkoitussidonnaisista valtionavustuksista sekä muusta ulkopuolisesta rahoituksesta, joita ei ole pystytty huomioimaan talousarviossa. Perusparannuksien vaikutuksia vuokramenoihin on vaikea arvioida, mistä johtuen vuokramenoennusteeseen liittyy merkittävää epävarmuutta. Korvauksissa ja avustuksissa muiden tuottamiin palveluihin 1,5 miljoonan euron ennakoitu alitus johtuu siitä, että opetusviraston määrärahoista maksettavien perusopetuksen kotikuntakorvausten perusosaa on laskettu vuoden 2016 tasosta 1,8 %. Perusosaan vaikuttaa vuosittainen kustannustenjaon tarkistus ja kustannustason muutosta kuvaava indeksikorotus, joka vuodelle 2017 oli mm. kilpailukykysopimuksen takia negatiivinen. Työllisyyden hoidossa ennakoitu talousarvion alittuminen johtuu siitä, että maaliskuun loppuun mennessä ei ole solmittu vielä yhtään oppisopimusta, jonka perusteella voitaisiin maksaa korotettua koulutuskorvausta. Määrärahoissa on 0,6 miljoonan euron varaus korotettujen koulutuskorvausten maksamiseen. Irtaimen omaisuuden hankintojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Valtionosuuteen oikeuttavia oppilaita ja opiskelijoita ennakoidaan olevan kaikkiaan runsaat eli noin 400 oppilasta (- 0,6 %) vähemmän kuin talousarviossa on ennakoitu. Oppisopimusten määrän enna-

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/6 Muutokset toimintaympäristössä ja riskeissä Kevään ennuste koidaan jäävän noin 250 sopimuksella ja lukiokoulutuksen opiskelijamäärän noin 100 opiskelijalla alle talousarvion. Taloudellisesta tilanteesta johtuen yritysten ennakoidaan palkkaavan talousarviossa ennakoitua vähemmän perustutkintoa suorittavia oppisopimusopiskelijoita. Lapsia ruotsinkielisessä päivähoidossa ennakoidaan olevan noin eli noin 60 lasta (- 2,6 %) vähemmän kuin talousarviossa. Ennusteeseen ei sisälly oleellisia muutoksia talousarviossa esitettyihin toimintaympäristön muutoksiin ja riskeihin. Liitteenä on ennuste toteutuvista tuloista ja menoista. Tässä ennusteessa sekä menoista että tuloista on poistettu vuosiennusteeseen sisältyvät ulkoisen rahoituksen tulot ja menot, joita ei ole huomioitu talousarviossa. Esittelijä Lisätiedot opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen Tero Vuontisjärvi, kehittämispäällikkö, puhelin: tero.vuontisjarvi(a)hel.fi Liitteet 1 5 kuukauden ennuste Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/7 67 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomas Rantasen ym. valtuustoaloitteesta koulupsykologien ja kuraattorien Wilma-oikeuksien laajentamisesta HEL T Lausunto antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Wilma on oppilashallintojärjestelmä multiprimuksen internetliittymä. Wilmaa käytetään muun muassa seuraavalla tavalla: Oppilaat ja opiskelijat valitsevat Wilmassa kursseja, seuraavat suorituksiaan, lukevat tiedotteita ja viestivät opettajien kanssa. Opettajat syöttävät Wilman kautta arvioinnit ja poissaolot, päivittävät henkilötietojaan ja viestivät opiskelijoiden ja huoltajien kanssa. Huoltajat seuraavat ja selvittävät Wilman kautta opiskelijan poissaoloja, viestivät opettajien kanssa ja lukevat koulun tiedotteita. Oppilashallintojärjestelmä multiprimusta käytetään oppilaiden ja opiskelijoiden koulunkäynnin, opetusjärjestelyiden ja oppimistulosten hallintaan ja valvontaan. MultiPrimus sisältää runsaasti oppilaiden ja opiskelijoiden koulunkäyntiin ja opintoihin liittyviä henkilötietoja. Tietosisältö on kerrottu tarkemmin multiprimuksen rekisteriselosteessa, joka löytyy Helsingin kaupungin internetsivuilta. Wilmaan ja multiprimukseen tallennettavat oppilaiden ja opiskelijoiden henkilötiedot ovat osa oppilasrekisteriä ja opiskelijarekisteriä. Rekistereihin kuuluvat kaikki oppilaista ja opiskelijoista opetuksen järjestämiseksi kerätyt tiedot riippumatta siitä, mihin ne on tallennettu. Rekisterinpitäjä on opetustoimen hallinnosta vastaava toimielin, opetuslautakunta. Rekistereitä ylläpidetään opetuksen järjestämiseksi ja tietoja käytetään koulujen ja oppilaitosten omassa toiminnassa. Rekisterinpitäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä. Rekisterinpitäjän on toteutettava tarpeelliset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet henkilötietojen suojaamiseksi asiattomalta pääsyltä ja laittomalta käsittelyltä (henkilötietolaki 32 ). Henkilötietojen suojaamiseen liittyy käyttöoikeusjärjestelmä. Työntekijät voivat käsitellä vain sellaisia henkilötietoja, joita he tarvitsevat työtehtävissään ja käyttöoikeudet järjestelmään myönnetään tämän mukaisesti. Esimerkiksi opettajilla tulee olla heidän työtehtäviensä mukaan määräytyvät käyttöoikeudet Wilmaan. Henkilötietojen luovuttaminen henkilörekisteristä

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/7 Henkilötietoja voidaan luovuttaa henkilörekisteristä vain, jos siihen on laissa säädetty peruste tai henkilön suostumus. Sen lisäksi tulee olla peruste saada nämä tiedot teknisen käyttöyhteyden avulla. Oppilasrekisteriin ja opiskelijarekisteriin sisältyvät oppilaiden ja opiskelijoiden henkilötiedot voivat olla julkisia tai salassa pidettäviä. Salassa pidettäviä tietoja voi luovuttaa, jos tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty tai jos se, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty, antaa siihen suostumuksensa (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 26 ). Oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on oikeus saada opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät salassa pidettävät tiedot (Perusopetuslaki 40.2 ). Tarvittaessa pitää pystyä perustelemaan, miksi jokin salassa pidettävä tieto on annettu eteenpäin. Julkisia henkilötietoja voi luovuttaa, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää tällaisia tietoja. Julkisia henkilötietoja voi luovuttaa myös rekisteröidyn suostumuksella. Suostumuksen tulee olla henkilön tietoinen tahdonilmaisu. Henkilötietojen luovuttaminen teknisen käyttöyhteyden avulla Jos opiskeluhuollon kuraattorille tai psykologille myönnetään tekninen käyttöyhteys koulun ylläpitämään henkilörekisteriin (Wilman käyttöoikeus), asiassa on kysymys henkilötietojen sähköisestä luovuttamisesta. Perusopetuslain 41 a :n, lukiolain 33 a :n ja ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 43 a.n mukaan kyseisessä laissa tarkoitettuihin rekistereihini sisältyviä tietoja voidaan luovuttaa tietoon oikeutetulle teknisen käyttöyhteyden avulla. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietoja luovuttavan on varmistuttava siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti. Tietoja luovuttava vastaa luovutuksen lainmukaisuudesta. Tietoja voidaan luovuttaa vain silloin, kun siihen on laissa säädetty ja tehtävien hoitoon liittyvä tiedonsaantioikeus. Luovutettavien tietojen tulee olla kussakin käyttötarkoituksessa tarpeellisia ja virheettömiä. Tiedon luovuttamisen edellytykset on arvioitava tapauskohtaisesti, jolloin tulee arvioida, mitkä kuraattorin tai psykologin asiakkaana olevan oppilaan tai opiskelijan opetuksen järjestämistä koskevat henkilötiedot kulloinkin ovat välttämättömiä kuraattorin/psykologin tehtävän hoidon kannalta. Wilmaa tulee kehittää siten, että oppilaiden ja opiskelijoiden

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/7 Käsittely henkilötietojen sähköinen luovuttaminen Wilman välityksellä tietoon oikeutetuille kuraattoreille ja psykologeille voidaan toteuttaa lainmukaisesti. Wilman käyttöoikeuden myöntäminen kuraattoreille ja psykologeille niin, että koulun tai oppilaitoksen kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden tiedot ilman asiakkuutta ovat koulun kuraattorin tai psykologin käytössä, ei ole mahdollista ilman huoltajilta pyydettävää suostumusta. Opetusvirasto selvittää mahdollisuutta pyytää huoltajilta suostumus oppilaiden ja opiskelijoiden henkilötietojen luovuttamiseen kuraattoreille ja psykologeille. Suostumuksen tulee olla henkilön tietoinen tahdonilmaisu. Keskustelu. Hyväksyttiin esittelijän ehdotus. Esittelijä Lisätiedot opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen Kati Laaksonen, lakimies, puhelin: kati.laaksonen(a)hel.fi Liitteet 1 Rantanen Tuomas ym. valtuustoaloite Kvsto asia 8 Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Opetuslautakunnalta on pyydetty lausuntoa valtuutettu Tuomas Rantasen ym. valtuustoaloitteeseen, jossa esitetään, että opetusvirasto antaa koulupsykologeille ja kuraattoreille yhtä laajat Wilman käyttöoikeudet kuin opettajillakin on. Mikäli tarkennetunkaan tulkinnan mukaan vallitseva lainsäädäntö ei suoraan anna mahdollisuuksia käyttöoikeuksien laajentamiseen, on syytä selvittää mahdollisuutta, että siihen pyydetään oppilaiden vanhemmilta ennakolta lupa muiden tietojen keräämisen yhteydessä.

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/7 Esittelijä Lisätiedot opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen Kati Laaksonen, lakimies, puhelin: kati.laaksonen(a)hel.fi Liitteet 1 Rantanen Tuomas ym. valtuustoaloite Kvsto asia 8 Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/8 68 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Laura Rissasen ym. valtuustoaloitteesta koskien kartoitusta Sophie Mannerheimin koulun päätoimipisteen tilantarpeesta ja tilaratkaisusta HEL T Lausunto antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Sophie Mannerheimin koulu on vuosia toiminut soveltumattomissa nykyisissä tiloissaan odottaen uuden tilan löytymistä pääkoululle. Kuten aloitteessa esitetään, hanke tulee saada viivytyksettä käyntiin ja toteutettua. Opetuslautakunnan hyväksymän tarveselvityksen aikataulu tulee pyrkiä pitämään. Taustaa Suomenkieliset sairaalakoulut yhdistyivät ja koulun nimeksi tuli Sophie Mannerheimin koulu. Sopivia korvaavia tiloja pääkoululle on etsitty vuodesta 2011 lähtien. Opetusviraston ehdotuksissa seuraavaksi talonrakennuksen investointiohjelmaksi on vuosittain 2011 alkaen esitetty Sophie Mannerheimin koulun pääkoululle rahoitusta. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä talonrakennuksen investointiohjelmassa vuosille Sophie Mannerheimin koulun pääkoulun hanketta ei kuitenkaan vielä mainita. on jälleen esittänyt hanketta investointiohjelmaan vuosille Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on hyväksynyt Sophie Mannerheimin koulun pääkoulun toiminnallisen tarveselvityksen ja samalla kehottanut edelleen tilakeskusta etsimään pääkoululle nykyistä sopivammat tilat. Tavoitteena tarveselvityksessä oli tilojen käyttöönotto siten, että opetus voisi alkaa elokuussa 2017 tai viimeistään Tämän aikataulun toteutuminen vaikuttaa erittäin vaikealta, sillä tilaa, johon pääkoulu voitaisiin sijoittaa, ei vielä ole löytynyt. Koulun oppilaat ja nykyiset tilat Sophie Mannerheimin koulu on sairaala- ja erityiskoulu. Oppilaaksiottoalueena on koko kaupunki. Oppilaat ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lasten- ja nuorten somaattisten, neurologisten, psykiatristen osastojen ja avohoitoyksiköiden Helsingin Diakonissalaitok-

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/8 sen lapsi- ja perhetyön palvelualueen intensiivihoidon peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria. Tällä hetkellä koko koulun oppilasmäärä on 160 ja vuositasolla oppilasmäärä on 700. Avohoidossa olevien oppilaiden määrä on tällä hetkellä n Sophie Mannerheimin koulu toimii tällä hetkellä seuraavissa toimipisteissä ja seuraavin likimääräisin oppilasmäärin: 1. Pääkoulu, Mechelininkatu 46 B; oppilasta 2. Nordenskiöldinkadun yksikkö, Nordenskiöldinkatu 20, rak. 19; 56 oppilasta 3. Stenbäckinkadun yksikkö, Stenbäckinkatu 11; oppilasta 4. Välskärinkadun yksikkö, Välskärinkatu 8; 35 oppilasta 5. Sylvesterintien yksikkö, Sylvesterintie 10; 12 oppilasta 6. Isonniitynkadun yksikkö, Isonniitynkatu 7; 8 oppilasta tämä yksikkö poistunee käytöstä kesän 2017 aikana, mikäli Kätilöopiston rakennus suljetaan pois käytöstä Uudet pääkoulun tilat tulisivat korvaamaan Mechelininkadun ja Nordenskiöldinkadun toimipisteet. Näissä toimipisteissä arvioidaan opiskelevan ensi syksynä päivittäin n. 138 oppilasta. Tällä hetkellä pääkouluna toimivassa Mechelininkadun toimipisteessä ongelmana ovat ulkotilojen ja sisäänkäynnin soveltumattomuus koulukäyttöön ja välituntipihan puute. Koululaiset eivät voi viettää välitunteja ulkona, koska rakennuksella ei ole erillistä piha-aluetta ja puistoon joudutaan menemään vilkasliikenteisten teiden kautta. Lisäksi koululta puuttuvat kokonaan liikunta- ja juhlasalitilat. Koululle on sen erityislaadun vuoksi pedagogisesti tavallistakin tärkeämpää pystyä kokoontumaan juhliin ja muihin yhteisiin tilaisuuksiin riittävän suureen saliin. Samassa rakennuksessa sijaitsee aikuisten päihdekuntoutuskahvila. Koulun ulko-oven edustalla on usein levotonta ja koululaisten mielestä pelottavaa. Nämä näkökohdat ovat vielä tavallista painavampia ko. koulun kohdalla, kun oppilaiden koulunkäynti saattaa vaatia tavallista enemmän ponnistelua. Tarveselvityksen liitteeksi laatimassaan lausunnossa Sophie Mannerheimin koulun johtokunta arvioi, että Mechelininkadun tila ei sovellu koulutoimintaan. Johtokunnan lausunnon antamisen jälkeen Mechelininkadun toimipisteen yläkertaan on tullut myös pitkäaikaistyöttömien työkykyselvitysyksikkö.

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/8 Esittelijä Myös Nordenskiöldinkadun toimipisteen kahdessa kerroksessa olevat tilat ovat toiminnan ja turvallisuuden kannalta vaikeat sokkeloisuuden ja ahtauden vuoksi. Tästä aiheutuu useasti vaaratilanteita ja turvallisuusriskejä. Nordenskiöldinkadun tiloissa opiskelevat oppilaat ovat psykiatrisessa avo- tai osastohoidossa olevia peruskouluikäisiä, joiden psyykkinen kunto aiheuttaa päivittäin vakavia tilanteita, joihin tarvitaan useampia aikuisia, esimerkiksi rajoittamaan lapsen tuhoavaa tai hyökkäävää toimintaa itseä tai muita kohtaan. Selvitykset tilantarpeen ratkaisuksi Sophie Mannerheimin koulu tarvitsee tilat pääkoululle, jonka tulee sijaita turvallisen yhteyden päässä Meilahden sairaala-alueesta. Tontilla tai välittömässä läheisyydessä on oltava mahdollisuus ulkoiluun, ja rakennuksessa tulee olla tila koulun yhteisille kokoontumisille. Pedagogisista syistä olisi tärkeää, ettei koulu sijaitse itse sairaalan alueella, vaan erillisenä lähellä sitä. Tilantarve on kuvattu tilakeskukselle ja uusia vaihtoehtoja on etsitty ja selvitetty. Tilakeskus on tehnyt selvityksiä yhteistyössä opetusviraston ja Sophie Mannerheimin koulun kanssa. Tähän mennessä ei kaupungin omistamia sopivia tiloja ole löytynyt, ei myöskään vielä ulkopuolisten omistamia. Tähän mennessä selvitetyistä ja osin vielä selvityksen alla olevista vaihtoehdoista on lausunnon liitteenä tilakeskuksen laatima yhteenveto. Nämä selvitetyt tilavaihtoehdot ja niiden tulokset käyvät selville liitteestä. Osa vaihtoehdoista on liian kaukana, osassa toteutus on epävarmaa, osa on liian kalliita tai aikataulullisesti mahdottomia. kiirehtii edelleen ponnisteluja tilojen löytymiseksi. Terveysvaikutukset Tämän hetkiset pääkoulutilat eivät tue oppilaiden terveyttä kaikilta osin. Uuden pääkoulun myötä saadaan Sophie Mannerheimin koululle turvallisemmat ja terveellisemmät koulunkäyntiolosuhteet. Oppilaat voivat ulkoilla välituntisin, sekä välttävät kouluun tullessaan ja lähtiessään tupakansavuisen ja levottoman sisäänkäynnin. Liikunta- ja juhlasali edistää sekä fyysistä, sosiaalista että henkistä terveyttä. Näin ollen uusilla pääkoulutiloilla olisi huomattavia terveydellisiä ja sosiaalisia vaikutuksia.

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/8 opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen Lisätiedot Anne Salli-Suomalainen, johtava arkkitehti, puhelin: anne.salli-suomalainen(a)hel.fi Liitteet 1 Rissanen Laura ym. valtuustoaloite Kvsto asia Tilakeskus Sophie Mannerheimin pääkoulu tilaselvitykset.pdf Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Opetuslautakunnalta on pyydetty lausuntoa valtuutettu Laura Rissasen ym. tekemästä valtuustoaloitteesta, jossa esitetään, että opetusvirasto ja tilakeskus ryhtyvät hyvässä yhteistyössä Sophie Mannerheimin koulun kanssa viipymättä kartoittamaan sopivaa tilaa koulun uudeksi päätoimipisteeksi. Esittelijä Lisätiedot opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen Anne Salli-Suomalainen, johtava arkkitehti, puhelin: anne.salli-suomalainen(a)hel.fi Liitteet 1 Rissanen Laura ym. valtuustoaloite Kvsto asia Tilakeskus Sophie Mannerheimin pääkoulu tilaselvitykset.pdf Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/9 69 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle lainan myöntämisestä Herttoniemen yhteiskoulun kiinteistöosakeyhtiölle HEL T Lausunto antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: pitää tärkeänä, että oppimis- ja työympäristöt ovat terveelliset ja turvalliset ja siltä osin puoltaa Oy Herttoniemen yhteiskoulun ja Reaalilukion lainahakemusta. Esittelijä Lisätiedot opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen Jarkko Heikkilä, taloussuunnittelija, puhelin: jarkko.heikkila(a)hel.fi Liitteet 1 Hankesuunnitelma pdf Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Oy Herttoniemen yhteiskoulu ja Reaalilukio ylläpitää Herttoniemen yhteiskoulua. Osakeyhtiö hakee Helsingin kaupungilta lainaa kiinteistön liikuntasalin vesikatteen ja lattian uusintaan, salin oheistilojen muutoksiin sekä salin lämpöverkon, valaistuksen ja AV-järjestelmien uusintaan. Helsingin kaupungin ja ylläpitäjän välillä tehdyn sopimuksen mukaan perusparannuslainaa haetaan ensisijaisesti Helsingin kaupungilta. Opetusviraston asiantuntijoiden siirryttyä tilakeskukseen vuodesta 2014 kaupunginkanslia pyytää kiinteistövirastosta lausunnon tältä osin. Mikäli rakennushankkeisiin liittyy opetustiloihin tehtäviä korjauksia, antaa opetuslautakunta tältä osin opetuksen näkökulmasta lausunnon. Tämä lausuntopyyntö ei sisällä opetustilojen sisärakenteita. Esittelijä opetustoimen johtaja

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/9 Liisa Pohjolainen Lisätiedot Jarkko Heikkilä, taloussuunnittelija, puhelin: jarkko.heikkila(a)hel.fi Liitteet 1 Hankesuunnitelma pdf Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/10 70 Opetuslautakunnan lausunto tarkastuslautakunnalle vuoden 2016 arviointikertomuksesta HEL T Lausunto antoi tarkastuslautakunnalle seuraavan lausunnon: 5.9. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen Kuten arviointikertomuksessa todetaan, opetusvirastossa on nuorten koulutukseen ja työelämään ohjaamisessa otettu huomioon tasa-arvonäkökulmat. Opetusvirasto tulee jatkamaan edelleen toimenpiteitä sukupuolen mukaisen segregaation vähentämiseksi palveluissa, joissa ohjataan nuoria koulutukseen ja työelämään. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että opinto-ohjaajien kouluttamista tasa-arvoasioissa jatketaan edelleen. Lisäksi opetusvirasto on mukana SEGLI - Tasa-arvon edistäminen ja segregaation lieventäminen koulutuksessa ja työelämässä kehittämishankkeessa, joka on alkanut ja kestää asti. Hankkeessa on mukana Helsingin kaupungin perusasteen ja toisen asteen oppilaitoksia. Hankkeen toteuttajina ovat KoulutusAvain Oy ja Wom Oy, ja se on Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama Perusopetuksen kouluverkon kehittäminen Arviointikertomuksen mukaan peruskoulujen palveluverkon kehittäminen on toteutettu pääosin strategiaohjelman toimenpiteiden ja kaupunginhallituksen päättäminen linjausten mukaisesti. Tilojen käyttöä on tehostettu, lähikouluperiaatetta vahvistettu sekä uuden opetussuunnitelman myötä koulujen kieliohjelmat ja painotetun opetuksen verkko on päivitetty/tarkistettu. Vähintään kaksisarjaisia yhtenäisiä peruskouluja on muodostettu. Peruskoulujen keskikoko on kasvanut vuosina merkittävästi sekä ruotsinkielisellä että suomenkielisellä puolella. Oppilasmäärä on kasvanut ja kasvaa perusopetuksessa vahvasti. Jotta kouluverkko saadaan vastaamaan jokaisella alueella oppilaiden palvelutarpeita, tulee prosesseihin ottaa vahvasti mukaan tilakeskus/kaupunkiympäristön toimiala kiinteistöjen omistajana ja uusien tai väliaikaisten tilojen rakennuttajana ja hankkijana. Yksin opetusviraston ei pysty näitä haasteita ratkaisemaan. Palveluverkkotarkastelun prosesseja on kehitetty ja niissä on pyritty entistä vahvemmin asiakaslähtöiseen toimintatapaan alusta lähtien. Tätä tulee edelleen kehittää. Samalla tulee monipuolistaa viestintää, jotta

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/10 alueen asukkaat saadaan nykyistä laajemmin mukaan ja tietoiseksi käynnissä olevasta prosessista. Lapsivaikutusten arviointi on toteutunut arviointikertomuksen mukaan heikoimmin. Sen parantamiseksi on neuvoteltu Helvaryn edustajien kanssa. Tarkoituksena on lisätä opetusviraston henkilöstön osaamista lapsivaikutusten arvioinnin tekemisessä ja luoda arviointiin toimiva rakenne, jotta arviointi tapahtuisi oppilaita ja huoltajia osallistaen Kulttuuristrategian hyvinvointitavoitteiden toteutuminen Koulujen iltakäyttö ei ole lisääntynyt toivotulla tavalla suunnitelmakauden aikana. Liikuntatilat ovat aktiivisessa käytössä, mutta koulun muiden tilojen iltakäyttö on vähäistä. Tähän kiinnitetään jatkossa entistä enemmän huomiota. Ulkopuolinen käyttötarve on kiinni myös koulun alueesta: varsinkin keskustan alueella on enemmän kiinnostuneita tahoja käyttämään koulujen tiloja kuin kouluissa, jotka sijaitsevat keskustan ulkopuolella. Peruskoululaisten mahdollisuutta osallistua kouluajalla kulttuuritoimintaan on lisätty opetusviraston ja kulttuuritoimen/annantalon systemaattisella yhteistyöllä. Molempien virastojen pitkäjänteinen sitoutuminen ja sen systemaattinen kehittäminen on mahdollistanut toiminnan. Koulupäivän jälkeistä toiminta on kehitetty koulujen kerhotoimintaa lisäämällä ja antamalla koulutiloja koulupäivän jälkeen klo 17 asti kolmannen sektorin toimijoiden käyttöön maksutta, kun toiminta kohdistuu alueen oppilaiden harrastustoimintaan. Esittelijä Lisätiedot opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen Tero Vuontisjärvi, kehittämispäällikkö, puhelin: tero.vuontisjarvi(a)hel.fi Anu Kangaste, lakimies, puhelin: anu.kangaste(a)hel.fi Marjo Kyllönen, vs. linjanjohtaja, puhelin: marjo.kyllonen(a)hel.fi Outi Salo, va. kehittämisjohtaja, puhelin: outi.salo(a)hel.fi Liitteet 1 Arviointikertomus 2016 Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/10 Esittelijän perustelut Lausunto on ehdotuksen mukainen. Tarkastuslautakunta hyväksyi ( 41) vuoden 2016 arviointikertomuksen. Kuntalain ja Helsingin kaupungin hallinnon ja talouden tarkastussäännön mukaan tarkastuslautakunnan tulee laatia kaupunginvaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta arviointikertomus valtuustolle. Kertomuksesta tulee hankkia tarkastussäännön mukaisesti kaupunginhallitukselta ja muilta kaupungin toimielimiltä tarvittavat lausunnot valtuustolle toimitettaviksi. Tarkastuslautakunta on pyytänyt opetuslautakunnalta lausuntoa kertomuksen kohdista 5.9. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen, Perusopetuksen kouluverkon kehittäminen ja Kulttuuristrategian hyvinvointitavoitteiden toteutuminen. Esittelijä Lisätiedot opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen Tero Vuontisjärvi, kehittämispäällikkö, puhelin: tero.vuontisjarvi(a)hel.fi Anu Kangaste, lakimies, puhelin: anu.kangaste(a)hel.fi Marjo Kyllönen, vs. linjanjohtaja, puhelin: marjo.kyllonen(a)hel.fi Outi Salo, va. kehittämisjohtaja, puhelin: outi.salo(a)hel.fi Liitteet 1 Arviointikertomus 2016 Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/11 71 Helsingin kaupungin ylläpitämien peruskoulujen rahoitusperiaatteiden uudistaminen HEL T Päätös päätti, että kaupungin peruskoulujen budjettikehysten laskennassa luovutaan vuodesta 2018 alkaen tuntikehyskaavaan perustuvasta opetus- ja avustajaresurssien laskennasta. Nämä korvataan euroa/oppilas-pohjaisella laskennalla seuraavin periaattein: Opetuksen laskennalliset määrärahat: 1. Koulujen budjettikehyksissä huomioidaan oppilasmäärästä riippumaton euroa/koulu-perusmääräraha, joka määritellään erikseen vuosiluokkien 1-6 ja vuosiluokkien 7-10 kouluille sekä yhtenäisille peruskouluille. Ruotsinkielisten koulujen perusmäärärahassa huomioidaan korottavana tekijänä modersmålsinriktad finska -opetus. Perusmäärärahat johdetaan vuoteen 2017 käytössä olleista tuntikehyskaavoista. 2. Koulujen budjettikehyksissä huomioidaan oppilasmäärään perustuva euroa/oppilas-määräraha, joka määritellään erikseen suomen- ja ruotsinkielisille peruskouluille. Oppilaskohtaista määrärahaa korotetaan erityisopetuksen ml. integraatio-opetuksen (joustava perusopetus lasketaan erityisopetuksen tapaan), inklusiivisen opetuksen, suomi/ruotsi toisena kielenä opetuksen sekä elämänkatsomustiedon, ortodoksinen uskonnon ja islamin uskonnon opetuksessa olevien oppilaiden osalta. Korotuskertoimet johdetaan vuoteen 2017 käytössä olleista tuntikehyskaavoista. 3. Koulukohtaisessa budjetissa huomioidaan erillisellä määrärahalla koulukohtaiset erot opettajien palvelussuhderakenteessa. 4. Koulujen budjettikehyksissä huomioidaan euroa/opetusryhmä-periaatteella laskettava määräraha startti/esiopetukseen, harvinaisten/vapaaehtoisten kielten opetukseen sekä valmistavaan opetukseen. Lisäksi huomioidaan opetuksen tilapäisen erityisjärjestelyn ryhmät sekä erityisluokat, joilla on kaksi opettajaa. Ryhmäkohtaiset määrärahat johdetaan vuoteen 2017 käytössä olleista tuntikehyskaavoista. 5. Siirtymäkaudella koulukohtaisia muutoksia budjettikehyksissä tasataan. Yksittäisen peruskoulun edellä olevin perustein laskettu opetuksen laskennallinen määräraha voi poiketa vuonna 2018 enintään prosentin verrattuna vuoteen 2017 käytössä olleilla tuntikehyskaavoilla

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/11 Käsittely lasketuista määrärahoista. Vuonna 2019 poikkeama voi olla korkeintaan kaksi prosenttia ja vuonna 2019 korkeintaan kolme prosenttia. Koulunkäyntiavustajapalveluiden laskennalliset määrärahat 1. Koulujen budjettikehyksissä huomioidaan oppilasmäärään perustuva euroa/oppilas-määräraha, joka on kaikille kouluille sama. Oppilaskohtainen määräraha lasketaan erikseen yleisopetuksen oppilaille, valmistavaan opetukseen, erityisopetukseen ja iltapäivätoimintaan. Oppilaskohtaiset määrärahat johdetaan vuoteen 2017 käytössä olleista tuntikehyskaavoista. 2. Koulukohtaisissa budjettikehyksissä huomioidaan euroa/opetusryhmä-periaatteella laskettava määräraha esiopetukseen. Ryhmäkohtainen määräraha johdetaan vuoteen 2017 käytössä olleesta tuntikehyskaavasta. Koulun johtokunnalla on toimivalta päättää edellä olevalla tavalla laskettujen määrärahojen kohdentamisesta. Euromääräiset laskentaperusteet määritellään niin, että perusopetukseen käytetään määrärahoja vuonna 2018 toimialalautakunnan hyväksymän vuoden 2018 tulosbudjetin mukaisesti sekä suomen- että ruotsinkielisessä perusopetuksessa. Sen jälkeen käytettävät euroa/oppilasmäärärahat tarkistetaan vuosittain lautakunnan päättämien tulosbudjettien edellyttämälle tasolle. Uusien rahoitusperiaatteiden toimivuus arvioidaan ja mahdolliset tarkistustarpeet tuodaan lautakunnan päätettäviksi vuoden 2019 lopulla. Keskustelu. Jäsen Korkkula ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Kannattaja jäsen Laisaari 1 äänestys JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan EI-ehdotus: Jäsen Korkkulan palautusehdotus Jaa-äänet: 9 jäsenet Ahva, Hannula, Hertzberg, Jalovaara, Nordman, Palm, Raittinen, Sazonov, puheenjohtaja Krohn

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/11 Ei-äänet: 2 jäsenet Korkkula, Laisaari päätti äänin 9-2 jatkaa asian käsittelyä. Hyväksyttiin esittelijän ehdotus. Esittelijä Lisätiedot opetustoimen johtaja Liisa Pohjolainen Tero Vuontisjärvi, kehittämispäällikkö, puhelin: tero.vuontisjarvi(a)hel.fi Liitteet 1 Yhteenveto rahoitusperiaatteista 2 Koulukohtainen laskelma Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Yleistä päätti tulosbudjetin 2015 valmisteluperiaatteista. Niiden mukaisesti tulosbudjetin 2015 tavoitteisiin sisällytettiin koulujen, oppilaitosten ja päiväkotien rahoitusperiaatteiden kokonaisuudistuksen käynnistäminen. Lautakunta asetti tavoitteeksi sen, että rahoitusperiaatteet on uudistettu kaikilta osin vuoden 2017 alkuun mennessä. Rahoitusperiaatteilla tarkoitetaan laskentaperiaatteita, joilla päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten budjettikehykset lasketaan virastossa. päätti lukioiden uudet rahoitusperiaatteet ( 24). Ammatillisen koulutuksen rahoitusperiaatteita ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa ennen vuonna 2018 toteutettavaa ammatillisen koulutuksen reformia ja sen osana valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Päiväkotien rahoitusperiaatteiden uudistaminen on perusteltua toteuttaa vasta uuden toimialan käynnistettyä toimintansa, jolloin sekä suomen- että ruotsinkielinen varhaiskasvatus ovat osa kasvatuksen ja kou-

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/11 Peruskoulujen nykyiset rahoitusperiaatteet Rahoitusperiaatteiden kehittämistarpeet lutuksen toimialaa. Näin ollen tähän esitykseen sisältyy ainoastaan peruskoulujen rahoitusperiaatteiden uudistaminen. päätti kokouksessaan palauttaa esityksen peruskoulujen rahoitusperiaatteiden uudistamisesta uudelleen valmisteltavaksi. Esityksen liitteenä on yhteenveto uusista rahoitusperiaatteista sekä koelaskelma esitettyjen muutosten vaikutuksesta koulukohtaisiin määrärahoihin. vuoden 2017 tiedoilla. Talousarvioehdotusten ja tulosbudjettien yhteydessä opetuslautakunta on päättänyt määrärahojen kohdentamisesta eri palveluihin, kuten suomen- ja ruotsinkieliseen perusopetukseen. Tulosbudjettien yhteydessä lautakunta on päättänyt, että linjojen johtajat päättävät tulosbudjetin tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti määrärahansa puitteissa koulujen taloudellisista kehyksistä ja niihin tehtävistä muutoksista. Resursointiperiaatteet päätetään pääosin virastossa ja perustuvat opetuksen resursseja lukuun ottamatta arvioituihin todellisiin kustannuksiin (vuokrat, tukipalvelut), oppilasmäärästä riippuviin resursseihin ja joiltain osin tarveharkintaan. Poikkeuksena ovat kuitenkin olleet peruskoulujen tuntikehyskaavat, jotka opetuslautakunta on päättänyt perusopetuksen osalta vuonna 2006 sekä positiivisen diskriminaation laskentaperiaatteet. Tuntikehyskaavat tuottavat pääsääntöisesti koulun oppilasmäärään ja joiltain osin opetusryhmien määrään (esim. luokkamuotoinen erityisopetus, valmistava opetus, esi- ja lisäopetus) pohjautuvan laskennallisen tuntimäärän opetukseen ja koulunkäyntiavustajiin. Nämä eurotetaan osaksi peruskoulujen kokonaisbudjettikehyksiä koulukohtaisilla tuntihinnoilla, jotka perustuvat edellisen vuoden toteutuneisiin tuntihintoihin. Tuntikehyskaavat ovat lähtökohtaisesti kouluja sitovia. Tulosbudjettien yhteydessä opetuslautakunta on kuitenkin päättänyt, että johtokunnat voivat poiketa niistä. Nykyinen useisiin erillisiin laskentakaavoihin perustuva järjestelmä on monimutkainen. Yksittäisiä laskentakaavoja on yli 20. Kaavoja on lisäksi tarkistettu useita kertoja viime vuosien tuottavuustavoitteista johtuen. Koulujen budjetin hallintaa hankaloittaa myös se, että nykyinen järjestelmä perustuu opetuksen suunnittelussa käytettäviin vuosiviikkotunteihin. Rehtorilla on vastuu koulun euromääräisestä kokonaisbudjetista,

31 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/11 Uudet rahoitusperiaatteet Yleistä mutta vuosiviikkotuntien yhteyttä palkkamäärärahoihin on vaikea hahmottaa ja hallita koulun tasolla. Rinnakkaisohjaus tunneilla ja euroilla ei tue kaupungin tavoitetta kehittää palvelujen tuottamistapoja ja siten parantaa tuottavuutta. Nykyinen malli ruokkii menojen kasvua, koska laskenta pohjautuu edellisen vuoden menoihin. Toimintatapojen uudistumisesta syntyvät säästöt voivat vastaavasti vähentää koulun seuraavan vuoden budjettia. Opetusvirasto käynnisti opetuslautakunnan edellyttämällä tavalla rahoitusperiaatteiden uudistamisen vuonna Viraston osastot tekivät syksyllä 2015 opetustoimen johtajan pyynnöstä esityksen resursointiperiaatteiden uudistamiseksi siten, että valmisteluun osallistui peruskoulujen rehtoreita. Esitykset tukevat sitä, että koulujen resursointiperiaatteiden tulisi olla europohjaisia. Eurobudjetoinnin katsottiin lisäävän järjestelmän läpinäkyvyyttä ja selkeyttä. Yleisestikin esityksissä korostettiin edellä todettua nykyisen järjestelmän monimutkaisuutta. Esitettyjä perusopetuksen uusia laskentaperiaatteita on valmisteltu yhteistyössä viraston hallinnon, rehtoreiden sekä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Laskentaperiaatteet on käyty läpi sekä suomen- että ruotsinkielisten rehtoreiden kanssa helmikuussa 2017 järjestetyissä tilaisuuksissa. Palaute uusista rahoitusperiaatteista on ollut pääsääntöisesti positiivista. Opetuslautakunnan päättämiä positiivisen diskriminaation periaatteisiin ei esitetä muutoksia. Myöskään virastossa määriteltäviä muita laskentaperiaatteita (vuokrat, tukipalvelut, aine- ja tarvikemäärärahat, harkintaan perustuvat määrärahat) ei ole tarkoitus muuttaa. Rahoitusperiaatteita esitetään muutettavaksi ainoastaan nyt tuntikehyskaavoilla laskettavien opetuksen ja avustuksen resurssien osalta. Ne lasketaan esityksen mukaan jatkossa pääosin euroa/oppilas-periaatteella. Lisäksi kouluille myönnetään koulun koosta riippumaton koulukohtainen resurssi (euroa/koulu) ja joissain opetusmuodoissa ryhmäkohtainen resurssi (euroa/ryhmä). Budjeteissa huomioidaan esityksen mukaan myös koulujen väliset erot henkilöstörakenteessa. Avustajaresurssien jakoperiaatteissa ei tapahdu eurottamista lukuun ottamatta oleellisia muutoksia, koska laskentakaavojen tuottama koulun-

32 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/11 Opetuksen laskennallinen määräraha käyntiavustuksen tuntiresurssi on eurotettu tähänkin asti samalla keskimääräisellä tuntihinnalla kaikille kouluille. Oppilaskohtainen määräraha on esityksen mukaan kaikille kouluille sama, mutta sitä porrastetaan mm. vuosiluokkien (1-6, 7-10, yhtenäiset peruskoulut) ja opetusmuotojen (yleisopetus, erityisopetus ml. integraatio-opetus sekä joustava erityisopetus, suomi/ruotsi toisena kielenä opetus sekä elämänkatsomustiedon, ortodoksinen uskonnon ja islamin uskonnon opetus) perusteella. Porrastukset on johdettu nykyisistä tuntikehyskaavoista. Ryhmäkohtainen määräraha lasketaan esityksen mukaan nykyisin periaattein startti/esiopetukseen, harvinaisten/vapaaehtoisten kielten opetukseen sekä valmistavaan opetukseen. Esitykseen sisältyy myös oppilasmäärästä riippumaton koulukohtainen perusmääräraha, joka turvaa oppilasmäärältään pienille kouluille suhteellisesti suuremman resurssin kuin oppilasmäärältään suurille kouluille. Koulukohtainen perusmääräraha riippuisi nykyiseen tapaan koulun luokka-asteista. Koulukohtainen perusmääräraha on ruotsinkielisissä kouluissa suomenkielisiä kouluja suurempi, koska siinä on huomioitu nyt tunteina ruotsinkielisille kouluille myönnetty lisämääräraha modersmålsinriktad finska -opetukseen. Laskennassa otetaan huomioon erityis- ja sairaalakoulun erityispiirteet. Laskennassa on huomioitu opettajien korkeammat pätevyysvaatimukset ja pienempi opetusvelvollisuus, oppilaiden suuri vaihtuvuus ja heidän erityistarpeensa. Helsingin ulkopuolella sijaitsevissa laitoskouluissa koulun toiminta on riippuvainen laitoksessa asuvien sijoitukseen ja huostaanotettujen oppilaiden määrästä, mikä on huomioitu laskennassa. Lähtökohtana laskennalle ovat lautakunnan päättämät resursointiperiaatteet. Muutoksena nykyiseen laskentatapaan on se, että edellä mainitut oppilas-, ryhmä- ja koulukohtaiset määrärahat porrastuksineen ovat kaikille kouluille saman suuruisia. Nyt budjetoinnin pohjana käytettävissä koulukohtaisissa tuntihinnoissa on suurta vaihtelua, jota ei pystytä selittämään henkilöstörakenteen eroavaisuuksilla. Palvelussuhderakenteesta johtuvia eroja koulujen kustannusrakenteissa tasoitetaan koulukohtaisesti laskettavalla palvelussuhderakennelisällä. Laskentaperiaate on tältä osin sama kuin lukioissa. Käytettävät euroa/oppilas-määrärahat tarkistetaan vuosittain lautakunnan päättämien tulosbudjettien edellyttämälle tasolle.

33 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/11 Koulunkäyntiavustuksen laskennallinen määräraha Esityksen perustelut Pääosa avustajaresursseista jaetaan kouluille tarveharkintaisesti, mihin ei esitetä muutosta. Nykyinen laskentakaavan tuottama koulukohtainen avustajatuntiresurssi esitetään muutettavaksi euroa/oppilas ja euroa/ryhmä-määrärahoiksi. Koulujen budjettikehyksissä huomioidaan oppilasmäärään perustuva euroa/oppilas-määräraha, joka on kaikille kouluille sama. Oppilaskohtainen määräraha lasketaan erikseen yleisopetuksen oppilaille, valmistavaan opetukseen, erityisopetukseen ja iltapäivätoimintaan. Oppilaskohtaiset määrärahat johdetaan vuoteen 2017 käytössä olleista tuntikehyskaavoista. Ryhmäkohtainen määräraha lasketaan esityksen mukaan nykyisin periaattein esiopetukseen ja johdetaan vuoteen 2017 käytössä olleesta tuntikehyskaavasta. Avustajaresurssin laskennassa on otettu huomioon erityis- ja sairaalakoulun erityistarpeet. Laskennassa on huomioitu myös oppituntien ulkopuolinen avustajatarve sekä vaikeammin kehitysvammaisten kiinteä avustajatarve kuuden oppilaan erityisluokassa. Lähtökohtana laskennalle on ollut lautakunnan resurssointiperiaatteet Käytettävät euroa/oppilas-määrärahat tarkistetaan vuosittain lautakunnan päättämien tulosbudjettien edellyttämälle tasolle. 1. Uusi laskentatapa on yksinkertaisempi, ymmärrettävämpi ja läpinäkyvämpi Uudessa mallissa on helpompi ymmärtää, miten budjettikehys on laskettu ja miten se muuttuu: yhden oppilaan muutos lisää/vähentää koulun budjettia etukäteen tiedetyllä euromäärällä. Tämä lisää ennakoitavuutta ja helpottaa talouden suunnittelua. Nyt budjettimuutokseen vaikuttavat tuntikaavat ja tuntihinnat. Rinnakkaisohjaus euroilla ja tunneilla poistuu. Nykyinen tapa laskea on altis virheille monimutkaisuutensa vuoksi. Hallinnon resursseja vapautuu peruslaskennasta koulujen tukemiseen. 2. Uusi laskentatapa kannustaa kehittämään toimintatapoja Nykyinen malli ruokkii menojen kasvua (ilman toiminnallisia perusteita), koska laskenta pohjautuu edellisen vuoden menoihin. Toimintata-

34 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (109) OTJ/11 pojen uudistumisesta syntyvät säästöt voivat vähentää koulun seuraavan vuoden budjettia. Uusi laskentatapa ei rankaise toimintatapojaan kehittänyttä koulua, mutta ei myöskään kannusta lisäämään menoja. 3. Uusi laskentatapa kohtelee kouluja tasapuolisemmin Kouluvalinta ei vaikuta oppilaan mukanaan tuomaan määrärahaan: oppilas tuo koulustaan riippumattomasti aina saman euromäärän mukanaan. Koulun saama euromäärä riippuu oppilaan tarpeista (luokka-aste- ja erityisopetus- yms. porrastukset) - ei koulusta. 4. Uusi laskentatapa lisää koulujen toimivaltaa päättää määrärahojensa käytöstä Johtokunnat päättävät rehtorin esityksen pohjalta, miten määrärahat käytetään. Koulun tasolla voidaan paremmin huomioida ja kohdentaa oppilaiden tarvitsema tuki (esim. avustus/ resurssiopettaja). Esityksen vaikutukset koulukohtaisiin määrärahoihin Esitetyt laskentaperiaatteet eivät kokonaisuutena lisää tai vähennä suomen- tai ruotsinkielisten peruskoulujen määrärahoja. Resursoinnin pohjana olevat euromäärät on laskettu erikseen suomen- ja ruotsinkielisille kouluille niin, että kumpaankin käytetään yhtä paljon määrärahoja kuin nykyisilläkin periaatteilla olisi käytetty. Yksittäisten koulujen määrärahoissa tapahtuu muutoksia johtuen lähinnä siitä, että budjetoinnissa käytetään jatkossa kaikille kouluille saman suuruisia euroa/oppilas ja euroa/ryhmä-määrärahoja koulukohtaisen laskennan sijaan. Nyt budjetoinnin pohjana käytettävissä koulukohtaisissa tuntihinnoissa on suurta vaihtelua, jota ei pystytä selittämään henkilöstörakenteen eroavaisuuksilla. Henkilöstörakenne vaikuttaa koulujen menoihin, koska opettajien kelpoisuus ja kokemus vaikuttavat koulun palkkamenoihin. Edellä todettuja eroja esitetään tasoitettavaksi erikseen koulukohtaisesti laskettavalla palvelussuhderakennelisällä. Lisäksi koulukohtaisia muutoksia esitetään tasoitettavaksi kolmen vuoden siirtymäajalla niin, että yksittäinen koulu voi vuonna 2018 menettää tai saada lisää resursseja opetuksen laskennallisiin menoihin enintään prosentin verran verrattuna vanhalla tavalla laskettuun budjettiin. Vuonna 2019 maksimimuutos olisi kaksi prosenttia ja vuonna 2020 kolme prosenttia. Liitteenä ovat koulukohtaiset koelaskelmat muutoksista. Kouluista 28 % (31 koulua) ei tarvitse edellä todettua tasoista, eli muutokset jäävät