Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 16. kaupunginosa kortteli 6285 tontti 2 sekä asemakaavaton alue Nikkarinkuja 5

Transkriptio

1 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 16. kaupunginosa kortteli 6285 tontti 2 sekä asemakaavaton alue Nikkarinkuja 5 Viistokuva Blom WEB 2014 Kaavaselostus , päivitetty

2 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava ja muutos sekä tonttijako Rovaniemen kaupunki 16. kaupunginosa kortteli 6285 tontti 2 sekä viereinen asemakaavaton alue. laatijan nimi yhteystiedot Rovaniemen kaupunki Tekniset palvelut, kaavoitus Timo Hätönen Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 PL Rovaniemi puh , tekninen lautakunta , 36 vireilletulosta ilm. päivämäärä valmisteluvaiheen kuuleminen tekninen lautakunta , 46 kaupunginhallitus , 185 julkisesti nähtävillä kaupunginhallitus x.x.2017 kaupunginvaltuusto x.x Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijoittuu 16. kaupunginosaan Norvatien teollisuusalueelle. Tarkempi kaava-alueen sijainti on esitetty sijaintikartalla s Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaava ja -muutos 16.kaupunginosan korttelissa 6285 tontilla 2 sekä viereisellä asemakaavattomalla alueella. Asemakaavalla on tarkoitus laajentaa alueella olevaa teollisuustonttia tulevan tuotannon laajentumistarpeita varten.

3 Sijaintikartta Karttaan on merkitty katkoviivalla suunnittelualue. Vaikutusalue käsittää lähialueen katu-, kortteli- ja asemakaavatonta aluetta. 3

4 4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 Sijaintikartta Selostuksen sisällysluettelo Luettelo, selostuksen liiteasiakirjat ja selvitykset TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Viranomaisyhteistyö (MRL 66 ) Asemakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset sekä vaihtoehtojen kuvaus Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavan suhde yleiskaavaan Muut vaikutukset... 16

5 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Luettelo, selostuksen liiteasiakirjat ja selvitykset Liitteet 1. Seurantalomake, s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, s Tonttijako, s Kaavakartta, erillinen liite Selvitykset 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Tekninen lautakunta on , :ssä 36 päättänyt saattaa vireille asemakaavan muutoksen 16. kaupunginosan korttelin 6285 tontilla 2 sekä viereisellä asemakaavattomalla alueella. Asemakaavan muutos kuulutettiin vireille sekä valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtäville Lapin Kansassa sekä kirjeillä maanomistajille ja naapureille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asiakirjat sekä voimassa oleva asemakaava ja kaavaluonnoskartta pidettiin nähtävillä Mahdolliset mielipiteet käsitellään valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen teknisessä lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus ovat käsitelleet kaava-asiaa yleisen nähtävillä pidon jälkeen. Kaupunginhallituksen päätöksellä asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi palvelupiste Osviittaan. Nähtävillä pito on ilmoitettu kuulutuksella Lapin Kansassa sekä kirjeellä rajanaapureille. Kuulemisen aikana annetut mahdolliset muistutukset ja lausunnot käsittelee kaupunginhallitus. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallituksen esityksestä kaupunginvaltuusto. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla ja -muutoksella muodostetaan alueelle laajennettu teollisuustontti käyttötarkoituksella T-1.

6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan saatua lainvoiman, on alueen rakentamisessa noudatettava voimassa olevan asemakaavan mukaisia määräyksiä. 6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue ja sen lähiympäristö on voimassa olevan asemakaavan mukaan luvulla toteutunutta teollisuusaluetta Alueen yleiskuvaus Suunnittelun kohde sekä sen lähiympäristö on ollut jo vuosikymmeniä varastoja teollisessa toiminnassa. Toiminta alueella on ollut jo pitkään vakiintunutta Luonnonympäristö Maisemakuva Suunnittelualue on vanhaa varasto- ja teollisuusaluetta. Kasvillisuus Alueen tontit ovat pääasiassa kaupunkirakenteen muovaamia rakennettuja alueita joissa tonttien osalta on kasvillisuus aikatavalla poistettu. Kasvillisuutta esiintyy lähinnä alueen ulkopuolisilla alueilla Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Suunnittelualueella ei ole asutusta. Kaupunkikuva Suunnittelualue ja sen ympäristö on Syväsenvaaran alueelle sijoittuvaa matalaa varasto- ja teollisuuspainotteista aluetta. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Muutosalue toimii pääasiallisesti työpaikka-alueena. Palveluita alueelle ei juurikaan ole muodostunut. Liikenne ja siihen liittyvät suunnitelmat Suunnittelualue liittyy jouhevasti alueen kokoojakatujärjestelmään josta se liittyy VT 4 liikennealueeseen. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei sen lähiympäristössä ole rakennushistoriallisesti merkittäviä kohteita, eikä muinaismuistoja.

7 Tekninen huolto Suunnittelualue on valmiin kunnallistekniikan ja energiahuollon piirissä. Alueen teknisestä huollosta vastaa kaupungin omistama liikelaitos Rovaniemen Energia ja Napapiirin Vesi Oy. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole normaalia varasto- ja teollisuusalueen rakennetta poikkeavaa ympäristön häiriötekijää. Häiriöt aiheutuvat lähinnä alueella olevasta toiminnasta Maanomistus Suunnittelualueen tontti on yksityisen yhtiön omistuksessa ja liitosalue kaupungin omistuksessa Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alue kuuluu Rovaniemen maakuntakaava-alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Rovaniemen maakuntakaavan Rovaniemen vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti Suunnittelualue on maakuntakaavassa teollisuustoimintojen aluetta (T).

8 Maakuntakaavan uudistaminen Lapin liiton valtuusto on päättänyt Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan laatimisesta. Maakuntakaavan laatiminen on kuulutettu vireille ja nähtäville Lapin liiton päätöksen mukaisesti. Maakuntakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtäville Kaavassa suunnittelualue on merkitty työpaikka-alueeksi TP. Voimaan tullessaan maakuntakaava korvaa Rovaniemen maakuntakaavan ja Rovaniemen vaihemaakuntakaavan. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Yleiskaava Alueella ei ole yleiskaavaa. Yleiskaavan sisältövaatimukset huomioidaan tuvan muutoksen osalta. Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta T. Voimassa oleva asemakaavan on hyväksytty

9 Rakennusjärjestys Rovaniemen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt (35 ) rakennusjärjestyksen ja tämä on tullut lainvoimaiseksi Tonttijako- ja kiinteistörekisteri Alueella ei ole tonttijakoa. Asemakaavan mukainen tontti on merkitty kiinteistörekisteriin maarekisteritunnuksella Tonttijako laadittu muutoksen yhteydessä kaavaehdotusvaiheessa. Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen pohjakartta, joka perustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Alueen pohjakartta on asetuksen n:o 1284 / mukainen ja se vastaa nykyistä olosuhdetta. Rakennuskiellot ja suunnitteilla olevat suojelupäätökset Kaavamuutosalueella ei ole voimassa rakennuskieltoja, eikä suojelupäätöksiä. 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta on , :ssä 36 päättänyt saattaa vireille 16. kaupunginosan korttelin 6285 tonttia 2 sekä viereistä asemakaavatonta aluetta koskevan asemakaavan ja -muutoksen tutkimisen. Muutos saatetaan vireille sekä valmisteluvaiheen kuulemista varten yleisesti nähtäville. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Hakija: Lapin Nahka Oy Kaava-alue ja sen ympäristö: maanomistajat, asukkaat ym. osalliset joiden toimialaa muutos koskee Hallintokunnat: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta Viranomaiset: Lapin ELY-keskus Muut: Napapiirin Energia ja Vesi.

10 4.3.2 Vireille tulo Asemakaavan muutoksen vireille tulo on ilmoitettu kuulutettu Lapin Kansassa. Asemakaavan muutokseen ja asiakirjoihin on voinut tutustua nähtävilläolon aikana palvelupiste Osviitassa, kaavoituksessa sekä kaupungin Internetsivuilla kaavatorilla. Kaava-asiasta on lisäksi lähetetty kirjeet lähialueen maanomistajille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Vireilletulon kuulemismenettely Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä siihen asti, kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti yleisesti nähtäville. Valmisteluvaiheen kuulemismenettely Voimassa oleva asemakaava sekä asemakaava ja -muutos pidetään valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä palvelupiste Osviitassa kaupungintalolla. Valmisteluvaiheen kuulemisesta ja nähtävillä pidosta ilmoitettiin kuulutuksella Lapin Kansassa ja kirjeillä rajanaapureille. Nähtävillä pitoaikana on ollut mahdollisuus jättää asiassa kirjallisia ja suullisia mielipiteitä. Tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus käsittelevät asiaa yleisen nähtävillä pidon jälkeen. Kaavaehdotuksen kuulemismenettely Kaupunginhallituksen päätöksellä asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi palvelupiste Osviittaan kaupungintalolle. Nähtävillä pito ilmoitetaan lehtikuulutuksella sekä kirjeellä rajanaapureille. Kaavamuutoksesta pyydetään tarvittavat lausunnot hallintokunnilta ja viranomaisilta. Nähtävillä pitoaikana on mahdollisuus jättää kaavamuutoksesta kirjallisia muistutuksia kaupungin kirjaamoon. Kuulemisen aikana annetut muistutukset ja lausunnot käsittelee kaupunginhallitus. Kaavan hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Muutoksenhakuaika Kaupunginvaltuuston päätöksen lainvoimaisuudesta alkaa muutoksenhakuaika jolloin on mahdollista valittaa asiasta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen Viranomaisyhteistyö (MRL 66 ) Kaavoituksen alkuvaiheessa on lähetetty tieto kaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Lapin ELY -keskukseen. Viranomaisneuvottelun tarvetta muutoksen osalta ei ole todettu olevan. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Tehdyn päätöksen mukaisesti on asemakaavalla tarkoitus laajentaa olevaa teollisuusaluerakennetta. Suunnitelma täydentää jo alueella olevaa teollisuusaluetta. Mahdollistaa paremmat edellytykset alueelle kaavailluille toiminnoilla 10

11 11 sekä mahdollistaa myös uusien työpaikojen syntyä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteiden on tarkoitus toimia valtakunnallisesti merkittävissä kysymyksissä välineenä kaavoituksen ennakko-ohjauksessa. Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksen Tavoitteet on otettava huomioon yleiskaavoituksessa ja myös asemakaavoituksessa, milloin kaavat koskettelevat valtakunnallisesti merkittäviä kysymyksiä. Ympäristöministeriön opas 9 s Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Alueen asemakaavoitus huomioi maakuntakaavoituksessa alueelle osoitettua käyttötarkoitusta jossa alue on osoitettu teollisuustoimintaan. Kunnan kaavalle asettamat tavoitteet Kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupunkistrategian mukaan kaavoitusta kohdennetaan erityisesti alueille, joilla myös palvelut ovat hyödynnettävissä. Tavoitteena on aluerakenteen eheyttäminen, rakennetun infrastruktuurin käyttöasteen parantaminen, liikennemäärien vähentäminen sekä kevyenliikenteen edellytysten parantaminen. Myös teollisuustuotannon lisäämisen tarpeet pitää huomioida kehittyvässä ja kasvavassa kaupungissa jotta riittävästä tonttitarjonnasta ei tule pulaa. Aluerakenteen täydentäminen on kunnan osalta tarpeellista jossa huomioidaan myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavalla on toteutuessaan tarkoitus luoda edellytykset jo olevan teollisuusalueen rakenteen parantamiseen ja toteuttamiseen. Rakennusten on sopeuduttava hyvin olevaan ympäristöönsä ja rakentamisessa on noudatettava hyvää rakennustapaa.

12 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset sekä vaihtoehtojen kuvaus Asemakaavan muutoksesta alueelle on laadittu voimassa olevan asemakaavan lisäksi vaihtoehto. Vaihtoehdossa pyritään luomaan paremmat edellytykset alueella jo oleville toiminnoille. Vaihtoehto Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Nyt vireillä olevassa asemakaavassa on tarkoitus laajentaa alueella olevaa teollisuustonttia. Alueella olevaan rakenteeseen muutos tuo oleellisen muutoksen jolla pyritään aluerakenne yhtenäistämään olevan rakenteen kanssa.

13 Vaikutukset talouteen ja työllisyyteen Kaavamuutoksella on toteutuessaan positiivinen vaikutus kuntatalouteen. Kaavan toteutuminen edesauttaa myös työllistymistä suunnittelun ja rakentamisen eri osa-alueilla, niin kunnan, kuin yksityisen sektorin puolella. Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavan muutos vaikuttaa alueen liikennemäärien ja pysäköintitarpeen lisääntymiseen jonkin verran ja sen vaikutus kohdistuu enimmäkseen lähialueen katuverkkoon. Tiivistämällä olevaa rakennetta, pyritään liikkumistarpeen vähentämiseen jolloin luodaan paremmat edellytykset joukko- ja kevyenliikenteen toiminnan edellytysten parantamiseen. Vaikutukset palveluihin Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä on tarkoitus parantaa lähialueen ja sen lähiympäristön palvelun toimintaedellytyksiä alueen työpaikkamäärän lisääntyessä. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen Asemakaavan muutos vaikuttaa alueella sekä sen lähiympäristössä enimmäkseen silloin, kun aluetta ryhdytään toteuttamaan. Valmistuessaan alueen olosuhteet palautuvat normaaliin toimintaan Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Yhteenvetona voitaneen todeta, että alueen kaavoitus parantaa jo alueelle muodostunutta toimintaa ja luo paremmat edellytykset toimintojen sekä työpaikojen luomiseksi. Myös alueelle jo aikoinaan toteutetun infran sekä tuotantorakennuksen käytön parantaminen sekä hyödyntäminen on myös kunnan ja ympäristön etu. Eli pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon jo alueen olevia toimintoja Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet, lausunnot ja esitykset sekä niiden huomioonottaminen Vireilletulo Ei mielipiteitä, eikä lausuntoja. Valmisteluvaiheen kuuleminen Ei mielipiteitä, eikä lausuntoja ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavoitus toteutuessaan tiivistää ja yhtenäistää aluerakennetta. Alueelle kaavoituksen myötä voidaan toteuttaa ympäristöönsä soveltuvaa teolliseen toimintaan liittyvää ja sopivaa kaupunkirakentamista.

14 Mitoitus Alueelle kaavassa muodostetaan laajennettu teollisuustontti. Muut asemakaavan muutokseen liittyvät paljoustiedot on esitetty asemakaavan selostuksen liitteenä olevassa seurantalomakkeessa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan tavoitteena on eheyttää alueella jo olevaa teollista rakennetta ja tekniikkaa. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Pysäköinti Hulevedet 5.4 Kaavan vaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaava perustuu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaava ei vaikuta alueen liikennejärjestelyihin, eikä muun alueen olevaan tai tulevaan maankäytönsuunnitteluun Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alueen täydennyskaavoituksella pyritään alueen toteuttaminen saada sopimaan jo alueella olevaan rakennuskantaan ja kaupunkikuvaan mahdollisimman sujuvasti. Teknisesti kaava-alue on valmiin yhdyskuntatekniikan piirissä, niin katujen, kuin tekniikankin osalta (sähkö-, vesi- ja kaukolämpö) joten siltä osin vaikutukset ovat vain tilapäisiä rakentamisajan vaikutuksia Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Toimiva aluerakenne Suunnittelun kohteena oleva hanke sijoittuu Syväsenvaaran alueelle. Hankkeella on tarkoitus kehittää aluetta entisestään joka myös luo uusia toimintoja alueelle. Tiivistää ja aktivoida jo olevaa aluetta entisestään.

15 15 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Hanke tiivistää Norvatien teollisuusaluetta, hyödyntää olevaa tekniikkaa. Alueelta on myös hyvät yhteydet eri liikennemuodoilla joka puolelle kaupunkia Kaavan suhde yleiskaavaan Alueella ei ole yleiskaavaa joten yleiskaavan sisältövaatimukset huomioidaan asemakaavan muutoksessa. Yleiskaavan sisältövaatimukset ja niiden huomioiminen (MRL 39 ) 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja egologinen kestävyys: o aluerakenteen tiivistäminen, olemassa olevan tekniikan hyödyntäminen, liikenteen toimivuus ja palveluiden saatavuus. 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö: o alue on ollut vajaakäytöllä joka on ollut siten järkevää hyödyntää olevan toiminnan edellytysten parantamiseksi. 3) mahdollisuudet liikenteen, joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla: o alueella on valmis kunnallistekniikka, jätehuolto sekä toimiva kevytja joukkoliikenne. 4) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön: o alueen liikenneolot on valmiiksi toteutettu o alueen maaperä on puhdasta ja siten edullista rakentamiseen o alueen suunnittelu ja sen myötä tuleva toteutus tukee alueen teollista rakennetta entisestään. 5) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset: o tukee elinkeinoelämän ja kunnan palvelutarjontaa. 6) ympäristöhaittojen vähentäminen: o on otettava huomioon lähinnä rakennusvaiheessa mm. melun, pölyn, kierrätyksen ja tulvien huomioimisen osalta. 7) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen: o hyvä suunnittelu luo asialle hyvän lähtökohdan sekä perustan.

16 5.4.4 Muut vaikutukset Nyt suunnitteilla oleva hanke eheyttää, tukee ja vaikuttaa monin eritavoin kunnan eri toimijoiden oloihin. Monipuolistaa teollista aluerakennetta ja hyödyntää vajaasti rakennetun alueen käyttöä. Ottaa huomioon kaupunkistrategiset tavoitteet aluerakennetta kehitettäessä Ympäristön häiriötekijät Suurin yksitäinen häiriötekijä alueella aiheutuu liikenteen sekä rakentamisen osalta. Liikenne ja rakentaminen aiheuttavat melua, tärinää ja pölyämistä. Alueen suunnittelussa pyritään huomioimaan ongelmat tulevalla lupakäsittelyllä jolla mahdollisesti esiintyvät ongelmat saataisiin minimoitua. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia. Niiden sisältö on kokonaisuudessaan esitetty kaavakartalla. 5.7 Nimistö Uutta nimistöä asemakaavan muutoksessa ei synny. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan ja tonttijaon saatua lainvoiman on alueelle suoritettava kiinteistötoimitukset (lohkomistoimitus). Ennen rakentamisen aloitusta pidetään erillinen hankkeen aloituskokous, johon kutsutaan tarpeelliset tahot. Kokouksessa määritellään hankkeen tekninen laatutaso. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutusta seurataan kaupungin rakennusvalvonnan valvontamekanismeilla ja niihin toimiin liittyvillä rekistereillä sekä muilla apuvälineillä sekä tarkastuskäynneillä.

17 17 Liitteet: 1. Seurantalomake, s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, s Tonttijako, s Kaavakartta, erillinen liite Selvitykset Rovaniemellä , päivitetty Markku Pyhäjärvi kaavoituspäällikkö Timo Hätönen kaavasuunnittelija

18 18 Liite 1. Seurantalomake Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 698 Rovaniemi Täyttämispvm kaupunginosa kortteli 6285 tontti 2 sekä asemakaavaton alue, Nikkarinkuja Kaavan nimi 5 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 3,8977 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 1,9137 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,9836 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3, ,0 1, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 3, ,0 1, V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]

19 19 Rakennussuojelu Yhteensä Alamerkinnät Aluevaraukset Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3, ,0 1, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 3, ,0 1, T -1, T-1 3, ,0 3, V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

20 Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20

21 21

22 22

23 23

24 Liite 3. Tonttijako 24