EHKÄISEVÄN TYÖN KÄRKIHANKE OULUSSA

Transkriptio

1 EHKÄISEVÄN TYÖN KÄRKIHANKE OULUSSA Lapsiperheiden hyvinvointia edistävää alueellista toimintaa järjestö-kuntayhteistyöllä Voimaperhe, ESKO Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry.

2 Voimaperheen* kehittämisen keskiössä Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin kokonaisvaltainen tarkasteleminen. Järjestölähtöinen matalankynnyksen toiminta lapsiperheiden hyvinvointia edistämässä lapsiperhejärjestöjen välisen yhteistyön koordinoiminen. Perhelähtöisen toimintakulttuurin rakentaminen järjestö- ja kuntatoimijoiden yhteistyön kautta. Monitoimijaisen kehittämistyön konkretisoituminen alueellisesti lähellä lapsiperheiden arkea, kytkeytyen osaksi perheiden luontaisia lähikehitys- ja toimintaympäristöjä. *Voimaperhe on ESKO-hankekokonaisuuden ( ) Lapsiin ja lapsiperheisiin kohdentuva osahanke, jota hallinnoi MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piiri ry.

3 Ehkäisevän työn alueellinen konsepti Alueen lapsilla ja heidän perheillään on helposti löydettävää hyvinvointia edistävää toimintaa asuinalueellaan Alueella on toimivat ehkäisevän työn rakenteet lasten ja perheiden hyvinvointia edistävässä toiminnassa Tarvitaan uutta positiivista lähestymistapaa hyvinvointiin. Ei riitä, että vähennetään pahoinvointia, pitää myös tukea hyvinvointia ja ihmisten elämänhallintaa. Anthony Giddens

4 Edetty neljällä toisiinsa kytkeytyvällä tasolla: Alueen lapsiperheiden, peruspalvelu- ja järjestötoimijoiden vuoropuhelu on vahvaa ja heillä on käytössä yhteisiä, perhelähtöistä toimintaorientaatiota vahvistavia työmenetelmiä ja toimintamalleja» Perheen ääni- toimintamalli» Alueelliset työryhmät (Ohjausryhmä ja Pikkuklusteri)» Järjestötoiminnan sekä alueellisen yhteistyön koordinointi» Yhteisiä puheeksioton menetelmiä ( esim. lapset puheeksi)» Yhteistä koulutusta sekä toimijoiden välistä säännöllistä tiedonvaihtoa» Ohjauksen ja neuvonnan välineinä: Alueellinen toimintakalenteri, Järjestölähtöisen toiminnan tietokortit, alueellinen hyvinvointisuunnitelma, järjestötoiminnan tilauskortti, Järjestötoiminta osana työtäni- kortti Alueella kehitetään tarpeenmukaista järjestövetoista matalankynnyksen toimintaa» Alueella olemassa olevien toimintamahdollisuuksien sekä toiminta-aukkojen näkyväksi tekeminen ( Alueellinen toimintakalenteri, selvitykset, työyksikkökohtaiset asiakastarvekartoitukset) ja tarpeenmukaisten järjestölähtöisten toimintojen sekä toimintamallien tilaaminen ja kehittäminen» PerhePesä, liikuntakerhot, kulttuurikerhot, vertaisryhmätoiminta, vapaaehtoistyö, asukkaiden omaehtoista toimintaa, Koppari Alueella kehitetään järjestötoimintaan ohjaamisen ja ohjautumisen toimintamallia» Järjestötoimintaan ohjaajan toimenkuvan jäsentäminen ja kuvaaminen, tieto toimijoista ja yhteisesti sovituista toimintatavoista ja -käytänteistä» Järjestötoimintaan ohjaamisen integroituminen peruspalvelujen toimintaan (Alueellinen toimintakalenteri, tietokortit, Järjestötoiminta osana työtäni kortti)» Järjestöistä järjestöihin ohjaaminen (pikkuklusteri, tietokortit)» Huomaamisen kulttuuri» Mallinnustyö asiakasprosesseihin (yksilö ja organisaatiotasolla) Järjestöille ominaisen vapaaehtois- ja tukihenkilötoiminnan kytkeytyminen osaksi ehkäisevää/hyvinvointia edistävää toimintaa alueella Alueellisen asukkaiden omaehtoisen toiminnan, vapaaehtoistoiminnan sekä järjestöjen välisen yhteistyön koordinointiin liittyvien tarpeiden ja huomioiden kokoaminen sekä yhteisten ratkaisuvaihtoehtojen etsiminen ja mallintaminen Järjestöjen tarjoamat yksilöllisen tuen muodot Mll:n ja Pelan tukihenkilöt Alueen asukkaiden omaehtoisen toiminnan polun mallintaminen facebook-vpryhmä, Perhepesän asukkaiden oma toiminta, alueellisten toimitilojen kartoitus ja tilaresurssien yhteisestä hyödyntämisestä opiminen, Perhepesän remontoiminen, ruokajakelu ToppilaCenterissä, omaehtoisen toiminnan mahdollisuuksista tiedottaminen ja niihin kannustaminen

5 Ehkäisevän työn alueellinen malli Meri-Toppilan pilotti Kokemuksia alueellisesta monitoimijaisesta yhteistyöstä Meri-Toppilassa Alueellisen ohjausryhmän puheenjohtaja, rehtori Jari Kestilä

6 Kehittämistyön taustaa Terva-Toppilan koulu toimii asuinalueella, jossa perheiden sosiaaliset ongelmat ovat vahvasti esillä. Ongelmista johtuen monet lapset joutuvat kasvamaan ympäristössä, jossa vanhemmuus ei ole riittävää. Koulussa ja muissa peruspalveluissa joudutaan päivittäin miettimään keinoja, miten paikata kasvuolosuhteiden puutteita.

7 Kehittämistyön tavoitteita Ehkäisevän työn alueellisen mallin tavoitteena on tukea asuinalueen perheitä niin, että vanhemmuuden vahvistuessa lasten kasvu- ja kehitysolosuhteet paranevat ( syrjäytymisen ehkäiseminen ). Tavoitteena on tukea lasten kasvua tuomalla lasten arkeen turvallisia aikuisia ja turvallista toimintaa.

8 Toimenpiteet koulukontekstissa 1. Terva-Toppilan koulu tekee yhteistyötä Voimaperhe/ESKO hankkeen kanssa, jossa MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piiri pilotoi Toppilassa ehkäisevän työn alueellista mallia. Mallin tavoitteena on: lisätä kuntasektorin ja järjestötoimijoiden yhteistyötä alueella ehkäisevässä toiminnassa vahvistaa alueen lasten ja perheiden hyvinvointia ja osallisuutta kehittää järjestölähtöistä matalan kynnyksen toimintaa alueella.

9 Toimenpiteet koulukontekstissa 2. Terva-Toppilan koulun opettajakunta koulutetaan lapset puheeksi työmenetelmän käyttämiseen. 3. Terva-Toppilan koulussa käytetään lapset puheeksi työmenetelmää. Opettajat tapaavat oppilaiden vanhempia ja kun keskusteluissa nousee esille huolen aiheita, kootaan neuvonpito. Neuvonpitojen koollekutsumisessa käytetään järjestötoimintaan ohjaamisen mallia, joka on osa Voimaperhe/Esko hanketta ja jonka vastuutoimijana on Auta lasta ry.

10 Toimenpiteet koulukontekstissa 4. Kehitetään Voimaperhe/Esko hankkeen ja koulun toimijoiden välistä yhteistyötä niin, että järjestötoimijoiden tarjoamat palvelut voidaan ohjata ja kohdistaa tehokkaasti perheiden tueksi ( vanhemmuuden tukeminen ). 5. Kehitetään rakenne, jossa koulun toimijat voivat ohjata perhetyötä perheisiin ilman lastensuojelun asiakkuusrajoitetta ( vanhemmuuden tukeminen ).

11 Kehittämistoiminnan kuvaus koulukontekstissa Koulun sisäinen kehittämistyö Oppilaiden kasvua ja kehitystä tukeva toiminta Perheitä ja vanhemmuutta tukeva toiminta

12 Koulun sisäinen kehittämistyö 1. Terva-Toppilan koulun opettajakunta koulutetaan lapset puheeksi työmenetelmän käyttämiseen. 2. Terva-Toppilan koulussa otetaan käyttöön lapset puheeksi työmenetelmä, jota tukee järjestötoimintaan ohjaamisen malli.

13 Oppilaiden kasvua ja kehitystä tukeva toiminta 1. Tukihenkilötoiminta, Pelastakaa Lapset ry 2. Tuki- ja lomaperhetoiminta, Pelastakaa Lapset ry 3. Kopparitoiminta, MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piiri 4. Liikuntakerhot, Auta lasta ry 5. Taidetyöpajatoiminta, Kulttuurivoimala

14 Perheitä ja vanhemmuutta tukeva toiminta 1. Järjestötoimintaan ohjaaja, Auta Lasta ry 2. Perhepesä, MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piiri 3. Vanhempainryhmät, Vanhempain akatemia, Nuorten ystävät ry

15 Kokemuksia Ehkäisevän työn alueellisen mallin kehittämistyöstä Aikaisemminkin on ollut lapsia ja perheitä tukevia hankkeita, joista ei ole kuitenkaan jäänyt pysyviä tuloksia tai toimintamalleja asuinalueelle. Näille hankkeille on ollut yhteistä se, että ovat tulleet ulkoapäin ja ovat olleet lyhytkestoisia. Ehkäisevän työn alueellisessa mallissa lähdetty liikkeelle alueen erityispiirteiden ja tarpeiden tunnistamisesta ja olemassa olevien palvelujen kartoittamisesta. Arvioidulle perustalle on lähdetty rakentamaan alueellisten toimijoiden vuorovaikutusta, jossa resurssit ja osaaminen on saatu kohdennettua lasten ja perheiden hyväksi.

16 Kokemuksia Ehkäisevän työn alueellisen mallin kehittämistyöstä Keskeinen toimija ohjausryhmä, jossa kuntatoimijat ja järjestötoimijat kohtaavat ja osaaminen saadaan yhteiseen käyttöön. Ohjausryhmän toiminnassa merkittävä rooli MLL:n Pohjois- Pohjanmaan piirillä, jonka toimijat ( Martikainen ja Sarvela ) luoneet yhteyksiä ja rakentaneet perustaa kunta- ja järjestötoimijoiden yhteistyölle. Ehkäisevän työn alueellinen malli on konkreettisesti tukenut asuinalueen lasten kasvua ja kehitystä sekä vanhemmuutta. Järjestötoiminta on täydentänyt merkittävästi alueen kunnallisia palveluja.

17 Jatko... Ohjausryhmän toimintaa tarvitaan jatkossakin (yhteistyön suunnitelmallinen ylläpitäminen ja toiminnan kehittäminen ). Ohjausryhmän toimintaa tukee asiantuntijaohjaus. Järjestötoimintaan ohjaamisen mallia tulee vahvistaa. Alueelle tarvittaisiin kokoaikainen järjestöohjaaja, joka vastaa perheiden tueksi järjestettävien neuvonpitojen ja seurantakokousten koollekutsumisesta ja tukee perheiden ja järjestöjen kohtaamista. Tavoitteena hyvinvointikoulu.

18 Jatkonäkymiä Ehkäisevän työn alueellisen konseptin laajentamiseen liittyen Osa kehitetyistä toimintamalleista on jo juurtunut osaksi OUKA:n peruspalveluiden toimintaa. (mm. Kaakkuri ja keskusta) Keskusteluja konseptin laajentamisesta ja kehitettyjen toimintamallien juurruttamisesta jatketaan OUKA:n ja järjestötoimijoiden kesken kevään 2013 aikana.

19 Yhteystiedot Hannakaarina Sarvela Jari Kestilä Projektipäällikkö Rehtori ja alueellisen ohjausryhmän puheenjohtaja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Terva-Toppilan koulu Pohjois-Pohjanmaan piiri ry. Isokatu 47, 2 krs Oulu Hannakaarina.sarvela@mll.fi Airi Martikainen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri Projektikehittäjä, Voimaperhe/ESKO Kumppanuuskeskus Isokatu 47, 5 krs Oulu airi.martikainen@mll.fi p Alueelliseen kehittämistyöhön ohjausryhmän ja pikkuklusterin työskentelyssä osallistuneet tahot: MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piiri ry. Auta Lasta ry Pelastakaa Lapset ry. Vanhempain Akatemia, Nuorten Ystävät ry. Kulttuurivoimala Meri-Toppilan päiväkoti, Ouka Varhaiskasvatus Toppilan nuorisotalo, Ouka nuorisotoimi Koskelan hyvinvointineuvola, Ouka avoterveydenhuolto Ennaltaehkäisevä perhetyö, Ouka Perheiden tukipalvelut Terva-Toppilan koulu, Ouka opetustoimi Ouka kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Lisäksi alueelliseen toimintaan on osallistunut lukuisa joukko järjestöjä, seurakunta, Ouka:n SIKU- ja HYPA- toimijoita sekä runsas joukko alueen lapsia, nuoria ja perheitä. Alueellista työtä on ollut tukemassa myös Sivakka, Halpa-Halli sekä muita yrityksiä.